PELKOSENNIEMEN KUNTA. Moottorikelkkailureittisuunnitelma. Pelkosenniemi-Pyhä

Transkriptio

1 1 PELKOSENNIEMEN KUNTA Moottorikelkkailureittisuunnitelma Pelkosenniemi-Pyhä Pelkosenniemen kunta

2 2 Moottorikelkkailureittisuunnitelma Pelkosenniemi-Pyhä JOHDANTO Yleistä Kunnan tavoitteena on, että olemassa olevat tärkeimmät, jo rakennetut kelkkaurat, pääreitit, muutetaan virallisiksi kelkkareiteiksi. Kelkkailun lisääntyvä määrä sekä harrastajilta, asiakkailta ja ohjelmapalveluyrityksiltä saatu palaute on edellyttänyt, että reitit virallistettaisiin ja kelkkailu olisi ohjattava virallisille moottorikelkkareiteille. Samalla olisi parannettava reittien merkintää ja laatua. Kunnan solmimien maanomistajasopimusten tavoitteena on samoin kelkkaurien virallistaminen reiteiksi. Tässä suunnitelmassa esitetty ja hyväksyttävänä oleva moottorikelkkareitti on järjestyksessään kolmas Pelkosenniemellä. Aiemmin ja tähän reittiin liittyvänä on hyväksytty Revontulireitti kahdessa osassa koskien ensin Metsähallituksen hallinnoimia maita ja seuraavaksi yksityismaita. Tällä suunnitelmalla on tarkoitus perustaa moottorikelkkailureitti maastoliikennelain (MaastoLL 13) mukaisesti. Valvotuilla ja reitin ylläpitäjän hoitamilla reiteillä kelkkailun turvallisuus kasvaa, ja hyväkuntoiset reitit vähentävät ns. villiä kelkkailua. Virallistettu reitti mahdollistaa myös kelkkailijoiden sujuvan liikenteen paikkakunnalta toiselle. Naapurikunnissa reitit on jo virallistettu ja samaan laatutasoon pyritään myös Pelkosenniemellä. Käynnissä oleva Itä- Lapin moottorikelkkareittihanke edellyttää myös, että toimet kohdistetaan virallisille reiteille. Nykyiset moottorikelkkaurat perustuvat maanomistajan ja reitin pitäjän väliseen keskinäiseen sopimukseen. Pelkosenniemi-Pyhä reitin ongelmana on ollut Pyhä- ja Mairijokien kapeat ylitykset ja reitin liittyminen Pelkosenniemen kirkonkylän asemakaavoitetulle alueelle, jossa reitin vaatimaa tilaa ei ole huomioitu. Kemijoen epävarmat jääolot aiheuttavat myös haittaa reitin ylläpidolle sekä mahdollisia vaaratilanteita reitin käyttäjille. Reittejä suunniteltaessa on pyritty pitäytymään jo syntyneisiin kulku-uriin ja kiinnittämään huomiota reitin luonnolliseen kulkuun. Reitit pyritään kuljettamaan metsätaloudellisesti vähätuottoisten alueiden kautta. Reitillä on suojelualueita ja reitti kulkee Kemihaaran suot- Natura 2000-alueen kautta (FI ; SCI ja SPA- alueet) ja tämä on huomioitu suunnittelussa luonnonsuojelulain säännösten mukaisesti. Linjauksessa on käytetty pääosin talviteiden pohjia ja muita maaston aukkoja. Maanomistajien ja muiden osallisten toiveet on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kokonaisuutta linjatessa on huomioitu luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden säilyttäminen ja meluhaitan suuntaaminen luontoa ja asutusta häiritsemättä.

3 3 Reittisuunnitelma Moottorikelkkailu ja -reitistö Pelkosenniemellä- nykytila Pelkosenniemen kunnan alueelle on perustettu maastoliikennelain mukaisia moottorikelkkauria 1980 luvun lopulta alkaen. Urien perustajina ovat toimineet Metsähallitus, Pelkosenniemen kunta sekä paikalliset yrittäjät. Urien perustaminen on pohjautunut Pelkosenniemen kunnan ja maanomistajien välisiin sopimuksiin, Metsähallituksen mailla perustaja ja ylläpitäjä on ollut Villi Pohjola, joka on perinyt käytöstä uramaksun kelkkailijoilta. Urat eivät ole virallisia moottorikelkkailureittejä. Luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueilla reitin perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää maastoliikennelain (MaLL 13) mukaisesti Pelkosenniemen kunnan alueella Metsähallitus. Vuoden 2008 alussa käytössä olevan uraston pituus on noin 190 km. Virallistettuja (TekLa) moottorikelkkareittejä kunnassa on noin 34,92km, jotka ovat vireillä maanmittaustoimituksessa. Pelkosenniemen alueen kelkkailu-urat on maastoon jo pääosin rakennettu ja mitattu suurimmalta osin GPS:llä (liitekartat). Pyhätunturissa kaavoituksen myötä muuttuvia kelkkareittejä rakennetaan kaavojen osoittamille paikoilleen tarpeen mukaan. Moottorikelkkareitin perustaminen Moottorikelkkareitin hyväksymisestä ja reitin pitäjästä päättää maastoliikennelain mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jonka tehtäviä Pelkosenniemen kunnassa hoitaa tekninen lautakunta. Hyväksytyn reittisuunnitelman pohjalta perustetaan virallinen moottorikelkkareitti saattamalla reitti rasitemerkintänä kiinteistörekisteriin. Moottorikelkkareitin virallistamisen vaiheet ovat: 1. Reittisuunnittelun käynnistämisestä tiedottaminen maanomistajille ja sidosryhmille 2. Pääpiirteittäisten runkoreittien linjaus 3. Käyttöoikeussopimuksien laatiminen kiinteistökohtaisesti 4. Reittisuunnitelmahakemuksen hyväksyminen teknisessä lautakunnassa 5. Lausuntokierros, mm. Lapin ympäristökeskus ja sidosryhmät 6. Kunnan ympäristöviranomainen hyväksyy reittisuunnitelman ja reitinpitäjän 7. Mahdollinen muutoksenhaku reittisuunnitelmaan oikaisuvaatimuksena kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 8. Reittitoimitus vuoden kuluessa ympäristöviranomaisen lainvoimaisesta päätöksestä Moottorikelkkareitit Pelkosenniemellä perustetaan vaiheittain, jotta minimoitaisiin mahdollisista valituksista johtuva reittitoimituksen viivästyminen. Tällä suunnitelmalla vahvistetaan järjestyksessään kolmas reitti, jotka yhdessä muodostavat osan Itä-Lapin runkoreitistöä.

4 4 Suunnitteluratkaisun valinta Reittisuunnitelmaa laadittaessa on tarkastelu useita mahdollisia linjausvaihtoehtoja. Päällimmäisenä oli tarkoitus linjata reitti keskelle kirkonkylän asemakaava-aluetta, josta oli luovuttava asemakaavan ja asukkaiden vastustuksen vuoksi. Asemakaava-alueella kelkkailua ei voi ohjata maastoliikennelain mukaisesti, vaan alueiden käytöstä päätetään MRL:n mukaisesti kaavoittamalla. Näin jouduttiin myös luopumaan reitin saamisesta pois Kemijoen jäältä. Samoin suunniteltiin Natura-alueen kiertoa etelän puolelta Kilpiaavan reunaa myöten. Natura-arvioinnin LSL mukaisessa tarveharkinnassa (Liite 5) havaittiin arvokkaimpien metsäalueiden ja vanhan kolopuuston sijaitsevan Mairijokilaaksossa ja siten linnustolle mahdollisesti aiheutuva haitta olisi ollut suurempi ja Natura-alueen kasvillisuudelle hallitsemattomasta mönkijäliikenteestä aiheutuva haitta mahdollisesti merkittävä, joten suunnitteluratkaisuksi valittiin nykyisen moottorikelkkauran alue (Liite 10). Korvaukset käyttöoikeuden luovuttamisesta Pelkosenniemi-Pyhä moottorikelkkareitillä on aiemmin paikoin korvattu reittialueita käyttöoikeussopimuksiin perustuen 3m-6m leveille urille. Virallistettaessa reitti levenee 6m levyiseksi ja muutoksesta aiheutuva lisähaitta korvataan maanomistajille aiheutuvasta haitasta Teknisen lautakunnan hyväksyminen reittikorvausperusteiden mukaisesti. Pelkosenniemen tekninen lautakunta on päättänyt (TekLa ) moottorikelkkareittien maapohjasta maksettavista korvauksista yksityisille maanomistajille seuraavasti: Reitit perustetaan 6m leveäksi ja 6 m leveästä kelkkareitistä maksetaan maanomistajalle korvausta metsätalousmaalla 280 /ha ja jouto- ja kitumailla 140 /ha. Rajalinjalla korvaukset maksetaan puolitettuina kummallekin maanomistajalle. Korvaukset maksetaan, kun reitti on saanut lainvoiman. Aloite moottorikelkkareitin perustamisesta Metsähallitus on tehnyt kirjeessään aloitteen kelkkaurien muuttamisesta kelkkareiteiksi hallitsemillaan mailla. Pääreittien virallistaminen metsähallituksen mailla on jo tehty, rekisteriin merkintä reittitoimituksella on vireillä. Lisäksi alueella toimivat ohjelmapalveluyrittäjät, urien huoltajat ja alueella kelkkailevat sekä kelkkailijoiden edustajat ovat olleet yhteydessä Pelkosenniemen kuntaan reittien virallistamiseksi ja tason nostamiseksi. Pelkosenniemen kunnan päätös rahoittaa Itä-Lapin moottorikelkkareitistön kehittämistä asettaa myös osaltaan tavoitteet reittien virallistamisesta hankkeen aikana. Suunnitelman tavoite Tämän moottorikelkkareittisuunnitelman tavoitteena on perustaa virallinen moottorikelkkareitti Pelkosenniemi-Pyhä- moottorikelkkailureitti pääosin olemassa olevalle uralle Pelkosenniemen kirkonkylän ja Pyhätunturin välille. Toisena tavoitteena on virallistaa reitin ylläpitäjä.

5 5 Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman etenemisvaiheista tiedotetaan maastoliikennelain ja asetuksen mukaisesti julkisesti kuuluttamalla sekä lähettämällä maanomistajille henkilökohtainen kirje. Viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä pyydetään reittisuunnitelmasta lausunto. Maanomistajille ja haltijoille tiedotetaan reittisuunnitelman valmistelun alkamisesta. Reitin pitäjä Reitin pitäjäksi tässä suunnitelmassa esitetään hyväksyttäväksi Pelkosenniemen kunta, joka lain mukaan voi siirtää reitin kunnossapidon kolmannelle osapuolelle. Reitin hoito Vuosittain ennen kelkkailukauden alkua reitillä käydään tarkastamassa että kaikki opasteet, liikennemerkit, varoitusmerkit sekä rakenteet ovat kunnossa. Kemijoen jäätilanne tarkistetaan ennen reitin avaamista ja epävirallinen, turvalliseksi todettu, ura merkitään Kemijoen jäälle ennen reitin avaamista liikenteelle. Tarpeen vaatiessa reitin turvallisuus tarkastetaan muulloinkin siten, että turvallisuus pystytään takaamaan. Reitti lanataan reittilanalla erillisen lanaussuunnitelman mukaisesti lumipeitteisenä aikana. Lanauksessa huolehditaan, ettei Natura-alueella kulkevaa reittiä tampata lanalla ennen kuin maa- ja rimpipinta on kunnolla jäätynyt mahdollisten kasvillisuusvaurioiden ehkäisemiseksi. Lisäksi reitin lanaamisen yhteydessä tarkistetaan siltojen ja kaatuneiden puiden ja muiden esteiden mahdollisesti kulkijoille aiheuttama vaara ja haitat poistetaan ja tilanne korjataan turvalliseksi. Teiden ylityksissä huolehditaan riittävien näkemien olemassaolosta ja avaamisesta myös kelkkailijoille. Pelkosenniemi-Pyhä- välisen reitin kuvaus Reitti alkaa Pelkosenniemen kirkonkylän keskustan eteläpuolelta Kemijoen rannasta, josta se kulkee jäteveden pumppaamon vierestä ja reitti jatkuu ylittäen 5-tien (tie nr:o 63) ja jatkuen siitä nykyistä reittiuraa pitkin Koillis-Lapin Sähkö Oy:n 20kV sähkölinjalle ja siitä edelleen Finngrid Oy:n 220kV sähkölinjalle. Kelkkareitti saapuu Kemihaaransuot Natura 2000 alueelle Kilpiaavan itäreunan aukealla suolla. Kilpiaapaa pitkin reitti jatkuu suoraan yli aavan nykyistä uraa pitkin ja yli Natura-alueen ja edelleen talvitien pohjia Suvannon tien yli, jossa reittiä muutetaan hiukan parhaimman ja turvallisimman tienylityksen aikaan saamiseksi tielaitoksen edustajan kanssa tarkistetulle paikalleen kummun päälle. Suvannon tien jälkeen reitti laskee Mairijokilaaksoon nykyiselle kelkkareittisillalle. Mairijoen ylityksen jälkeen reitti kaartaa Mairivaaran tien suuntaan ja ylittää Mairivaaran tien ja jatkaa matkaa tienpohjia Pyhäjoelle Pitkänkosken niskalle. Pyhäjoen sillan jälkeen reitti jatkuu edelleen uraa pitkin yli Hämeenmaan Soutajanaavalle. Soutajanaavalla reitti liittyy Pyhä-Luoston väliseen Revontulireittiin, joka on aiemmin hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Tällä reitillä saadaan turvattua moottorikelkkareitti yhteys Pelkosenniemen ja Pyhätunturin välillä ja liittyen myös Savukosken suuntaan vahvistettavaan reittiin. Yhteys Pyhätunturin ja Savukosken välillä saadaan myös aikaiseksi liittäen reitti koko Itä-Lapin tärkeään runkoreitistöön.

6 6 Reitin leveys on 6m ja pituus on yhteensä n m. Reitin vaatima pinta-ala on 6 m x m = m2 = n. 8,3 ha pääosin jouto- ja kitumaita. Reitin rakenne ja varusteet Reitti perustetaan 6m levyisenä alueena, johon liittyy risteyksissä ja palvelurakenteiden yhteydessä mahdollisesti laajempia kääntöalueita ja kaarrelevennyksiä, jotka sovitaan maanomistajien kanssa rakenteiden ja lisäalueiden mahdollisten rakentamisten yhteydessä. Tarvittaessa reitti tasataan kaivinkoneella muualla paitsi suojelualueilla. Reittimerkkien varret tehdään kyllästämättömästä (esimerkiksi 50 x 75 tai 75 x 75 ) puutavarasta tai kierrätysmuovista, liikennemerkkien varret yleisten teiden ylityksissä voidaan tehdä myös kuumasinkitystä teräsputkesta (liikennemerkkiputkesta). Tarvittaessa, vain suojelualueiden ulkopuolella, reitin ristimerkinnät voidaan kiinnittää reittiä reunustaviin vähäarvoisiin puihin nauloilla esim. rämeellä ja suoalueella. Reittimerkinnät asennetaan avoimilla suoalueilla kummallekin puolelle reittiä, siten että lanattava ja reitille varattu alue on havaittavissa myös runsaan lumisateen jälkeen kummastakin kulkusuunnasta. Metsäisillä alueilla reittimerkintä toteutetaan siten, että näkyvyys reittimerkiltä seuraavalle on varmistettu molempiin suuntiin myös huonommassa säässä. Reittimerkkeihin kiinnitetään heijastavasta materiaalista oleva noin 2cm x 2cm suuruinen valoa molempiin suuntiin heijastava nauhaheijastin tai muu hyvin heijastavaa materiaalia oleva heijastin. Tämä turvaa reitin näkyvyyden pimeässä ja huonossa näkyvyydessä ajettaessa. Reitti- ja liikennemerkit tarkistetaan aina ajokauden alussa ja uusitaan tarvittaessa. Siltojen rakentamisessa noudatetaan Pelkosenniemen kunnan teknisen lautakunnan päätöstä kyllästetyn puutavaran käytöstä (Liite 8) ja pienemmät purot ja ojat ylitetään muovisilla rummuilla, joiden suuruus määrätään erillisen työsuunnitelman mukaisesti. Purojen ja ojien ylityksistä pyydetään ELY:n tulva-aukkolausunto. Pyhäjoen ylittävä silta pidetään sellaisessa kunnossa ja uusitaan tarvittaessa, että kanootilla tapahtuva retkeily on mahdollista myös korkean veden aikaan. Sillan mataluudesta ei saa aiheutua haittaa vesiliikenteelle, joka Pyhäjoella on matkailuun kesäisin liittyvää kanoottiliikennettä. Mairijoella ei liikennöi veneitä, eikä kanootteja ja joen ylittävä silta pidetään riittävän korkeana siten, että vesialueella kulkeminen on mahdollista. Liikennemerkit asennetaan tämän suunnitelman liitteenä olevan taulukon mukaisesti (Liite 9). Liikennemerkkeinä käytetään joko vanerista tai alumiinipellistä tehtyä heijastavia merkkejä maastoliikennelain ja asetuksen sekä annettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Reittiä rakennettaessa lähteikkö- ja tihkupinta-alueilla ei käytetä pienvesien ylityksessä kyllästettyä puutavaraa, vaan ne toteutetaan muoviputkilla tai muulla tavoin veden laadulle ja vesieliöille haittaa aiheuttamattomalla materiaalilla.

7 7 Reitin kunnossapito ja reitin pitäjän vahvistaminen Tässä suunnitelmassa esitetyn moottorikelkkareitin kunnossapidosta vastaavaksi vahvistetaan Pelkosenniemen kunta. Kunta vastaa reitin turvallisuudesta ja tarkastaa reitin turvallisuuden aina ajokauden alussa. Kunta voi sopia reitin kunnossapidosta kolmannen osapuolen kanssa. Moottorikelkkailureitin vaikutusten arviointi Vaikutukset matkailuun Moottorikelkkailu on vakiintunut Pyhä-Luoston alueella yhdeksi ulkoilumuodoksi, vaikka samalla myös kelkkailua vastustavien mielipiteiden määrä on lisääntynyt osittain villistä kelkkailusta johtuen. Laadukkaiden reittien tarjonnan lisääntyminen lisää kelkkailijoiden viihtyvyyttä alueella ja parantaa kelkkailun piirissä toimivien yritysten kannattavuutta. Yritysten liikevaihtojen kasvaessa paranee myös työllisyys alueella. Ohjaamalla kelkkailijat suunnitellusti alueelle ja alueelta toiselle kaikkien matkailijoiden turvallisuus ja viihtyvyys paranee. Suunnitellut yhteydet Pelkosenniemen ja Savukosken sekä Pyhä-Luoston, että koko Itä-Lapin matkailualueen sisällä, keräävät kelkkailevat matkailijat yhteen paikkaan ja tämä auttaa muita matkailijoita ja luonnon virkistyskäyttäjiä sietämään matkailualueeseen kuuluvaa moottorikelkkaliikennettä. Pelkosenniemi-Pyhä reitti on keskisen Lapin runkoreitti, joka yhdistää Pyhä-Luoston ja Pelkosenniemen kirkonkylän toisiinsa. Tällä suunnitelmalla ja reitin rakentamisella kunnostamisella varmistetaan reitin hyvä ylläpidon ja laadun taso. Vaikutukset viihtyvyyteen Positiiviset vaikutukset Reittien virallistaminen ja laatutason nosto rakentamalla reitit 6m leveäksi turvaavat reittien ulkopuolisen alueen viihtyvyyttä, koska liikenne ohjautuu paremmin laadukkaille reiteille. Moottorikelkkojen kehitys kohti vähäpäästöisempiä nelitahtisia kelkkoja on nopeasti käynnissä ja myös kelkkamelu on pienentynyt kehityksen myötä huomattavasti. Reiteillä kulkevat kelkat ovat pääasiassa uusinta tekniikkaa. Vanhemmat kelkat ovat harrastuskäytössä paikallisten kalastajien ja metsästäjien käytössä. Matkailun kehittyminen ja ohjelmapalveluiden lisääntyvä käyttö ja tarjonta lisäävät työtä ja toimeentuloa paikkakunnalle. Negatiiviset vaikutukset Moottorikelkkailusta voi aiheutua viihtyvyyttä heikentäviä vaikutuksia matkailualueelle. Pääosa viihtyvyyden mahdollisesta vähenemisestä aiheutuu melusta ja mahdollisista pakokaasupäästöistä. Melua voidaan hillitä nopeutta rajoittamalla ja linjausten valinnalla. Pakokaasupäästöt vähenevät kelkkatekniikan kehittyessä vähäpäästöisempään suuntaan. Tässä suunnitelmassa moottorikelkkojen nopeutta on suunniteltu rajoitettavan teiden ylityksissä 30km/h:een. Tämä on suunniteltu tehtävän turvallisuuden ja melun vähentämisen takia. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa, joista yleisimpiä ovat puihin suistumiset/törmäykset ja palo-onnettomuudet, polttoainepäästöt ja öljyvahingot voivat olla mahdollisia.

8 8 Luontovaikutukset Kelkkareittejä suunniteltaessa on hankkeen vaikutukset luonnolle arvioitava. Luonnonsuojelulain mukaan vastuu luonnonsuojelusta kuuluu kunnalle. Kunnan tulee luonnonsuojelulain mukaisesti edistää luonnon- ja maiseman suojelua alueellaan (LsL 6). Kunta on viranomaisena velvollinen myös ottamaan huomioon lajien ja luontotyyppien suojelun luonnonsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti sekä huomioonottamaan suunnitelmissaan mm. EU:n asettamien luonto-(92/43/ety) ja lintudirektiivien (79/409/ETY) ohjauksen. Tämä reitti kulkee pääasiassa suon reunoilla ja talviteiden ja metsäkoneurien pohjilla ylittäen kuitenkin luonnonsuojelullisesti tärkeän Kemihaaran soiden Natura-alueen. Linnustovaikutukset Reitin varrella kirkonkylän ja Mairijoen välisellä alueella pesii yksi kanahaukka (Accipiter gentilis), jonka pesää ei ole löytynyt vaikka kesäinen esiintyminen alueella on säännöllistä myös kaatopaikan lakkauttamisen jälkeen. Huuhkaja (Bubo bubo) asui myös samalla alueella reitin tuntumassa, aiemmin (1980-luvulla) Mairijoen laaksossa ja metsän hakkaamisen jälkeen (1990-luvulla) lähempänä kaatopaikkaa Kilpiaavan laitamilla Lehmisaaren tienoilla. Kaatopaikan lakkaamisen jälkeen huuhkaja on siirtynyt käyttämään ravintonaan varisten ja korppien sijaan jäniksiä ja muuta pienriistaa laajemmalle alueelle Kilpiaavan laitamilla ja läheisen Kemijoen varrella. Pesäpaikkoja alueelta ei ole tiedossa vaikka merkkejä ja havaintoja linnuista löytyykin. Muita suurten petolintujen pesintöjä reitin vaikutusalueelta ei ole tiedossa. Vakiintuneet reitit eivät aiheuta haittaa lintujen pesinnöille, kun liikenne pysyy koko kevään samalla uralla ja pesimäpaikkoja ei häiritä. Suurimman uhkan Natura-alueen suojeluperusteena olevalle linnustolle aiheuttavat reunametsien hakkuut ja hallitsematon kelkkailu. Pyhäjoen ylitys on koskikaran (Cinculus cinculus) talvinen asuinalue. Reitti kulkee siltaa pitkin kosken niskalta, eikä aiheuta haittaa koskikaran talvehtimiselle kun joki pysyy sulana lämpimän virran ansiosta. Kotkan (Aquila chrysaetos) pesinnät ovat kaukana reitistä, vaikka Kilpiaapa kuuluukin lajin säännölliseen esiintymisalueeseen. Lintujen pesintään tai esiintymiseen reitillä ei ole haitallisia vaikutuksia. Kasvillisuusvaikutukset Natura tarveharkinnassa kartoitettiin alueen kasvillisuutta ja todettiin, että kasvillisuus Sokanniemen pohjoispuolella Natura-alueella on vähäisessä määrin muuttunut. Mättäät ovat painuneet ja vaivaiskoivukasvillisuus on väistynyt sarojen ja tupasvillan vallatessa alaa. Tämä on normaalia poluilla ja porojen kulku-urilla. Kelkkauran kasvillisuus on kuitenkin kesäaikana koskematonta, sillä mönkijäliikennettä alueella ei havaittu. Kaksitahtimoottoreista päästöinä maastoon mahdollisesti leviävät öljyiset bensiinijäämät voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja pieneläimiin, joita ei kuitenkaan ole olemassa olevassa moottorikelkkailu-uran käytössä tähän päivään mennessä havaittu. Pääsääntöisesti polttoainejäämät haihtuvat kevään sulattaessa reitin polanteen, joka on ympäristöään vahvemmassa jäässä. Moottorikelkkaura on ollut Natura-alueella paikallaan jo ennen Natura-alueen perustamista vuonna 2004, eikä tilanne tältä osin muutu.

9 9 Vaikutukset muihin eläimiin Natura-alueen suojeluperusteina oleville lajeille ei reitillä ole muita vaikutuksia. Sammakkoeläimet voivat kärsiä mikäli reitillä liikutaan keväällä sulamisen aikana ja syyskuussa ennen kuin suo on jäätynyt. Viitasammakkoa (Rana arvalis) esiintyy Kemihaaran soiden Natura-alueella Sammakkolampien alueella, joten mahdollista on että viitasammakkoja voisi esiintyä myös saman Natura-alueen osalla Kilpiaavalla. Tästä ei ole kuitenkaan saatu havaintoja eikä tietoja. Viitasammakko kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joten laji ja sen elinalueet ja esiintymät ovat tiukasti suojeltuja. Reitin alue jäätyy kokonaan talvella eikä alueella ole auki pysyviä lähteitä, joten jäätyneen suon päällä liikkuminen ei aiheuta haittaa sammakoille tällä kelkkareitin osalla, varsinkaan kun reitin sijaintia ei ole tarkoitus muuttaa. Lepakoista alueella esiintyy pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii). Lepakoiden esiintyminen suunnitellun kelkkareitin alueella on kesäaikaista ja säännöllistä Mairijoen laakson alueella (havaintoja Saukkolan talon kohdalla). Lepakoiden esiintymis-, ruokailu- ja levähdyspaikkoja reitin rakentamisella ei heikennetä vaan maastossa sijaitseva, kesäisin hiljainen, avonainen puukujanne on lepakoiden kesäaikaisen ruokailun kannalta suotuisa elinympäristö. Mikäli reitillä harjoitetaan maastoliikennettä myös kesäisin, tapahtuu se pääasiassa huoltotoimissa ja päiväaikaan, eikä siitä ole haittaa lepakoille. Alueelle on leviämässä etelästä ja lännestä päin aiemmin sukupuuttoon tapettu majava (Castor fiber). Mikäli reitin varrelle kotiutuu tai kotiutetaan majava (mm. Metsähallituksen Pyhä-Luoston kansallispuiston suunnitelmissa), suurimmat vaikutukset reitille ovat Mairijoen ylityksessä, jossa reitti kulkee alavalla maalla ja sillan alue voi olla altis majavan aiheuttamalle padotukselle. Joella ei kuitenkaan ole vesiliikennettä, joten sillan kohdalla tapahtuva padotus ei aiheuta haittaa reitille. Metsäkauris (Capreolus capreolus) asuu Kemijoen varressa ja liikkuu talviaikaan kelkkauria pitkin myös laajemmalla alueella. Kauriilla on riski törmätä kelkkaan etenkin runsaslumisina talvina upottavilla keleillä. Susi (Canis lupus) elää Natura-alueella satunnaisesti myös kesäaikaan ja karhu (Ursus arctos) liikkuu alueella säännöllisesti kesäisin eikä reitillä liikkuminen tuota haittaa karhun talvipesille. Ahma (Gulo gulo) liikkuu alueella satunnaisesti ja ilves (Lynx lynx) myös erittäin harvoin, vaikka kauriita alueella eleleekin. Vaikutukset veteen ja ilmaan sekä maisemaan Moottorikelkkailu aiheuttaa pakokaasupäästöjä etenkin pakkasella kylmällä moottorilla ajettaessa. Suurimmat pakokaasupäästöt ovat reitin alkupäissä Kemijoella ja Pyhätunturilla ja siten ei suoraan tämän reitin alueella. Haitalliset vesistövaikutukset voivat olla merkittäviä onnettomuustilanteessa, jossa maastoon voi päästä kymmeniä litroja polttoainetta ja muutamia litroja öljyjä. Reitin perustaminen ei muuta maisemaa kuin vähäisessä määrin pienissä reitin muutoksissa ja levennyksissä. Kuusi metriä leveä aukko on maastossa pieni maisemallinen haitta, joka maisemoituu nopeasti kasvillisuuden ja oksien vallatessa tilaa valoisammilta alueilta.

10 10 Meluvaikutukset Sokanlammilla sijaitseva yksittäinen loma-asunto sijaitsee 105m:n päässä kelkkareitistä. Pelkosenniemen kirkonkylällä kaksi omakotitaloa sijaitsee 130m:n päässä reitistä ja lähempänä 75m:n päässä sijaitsee yksi purettu talo, johon voi olla rakentamispaineita. Yksi kesäkäytössä oleva loma-asunto sijaitsee n. 150m päässä reitistä Mairivaaran tien tuntumassa. Muutoin reitti kulkee kauempana asutuksesta. (Liite 12.) Asunnoille saa meluvaikutusta olla päivällä korkeintaan pihamaalla 55dB(A) ja yöllä 50dB(A). Loma-asutuksen osalta melutason rajat ovat päivällä 45dB(A) ja yöllä 40dB(A). Reittien suunnittelussa huomioitavana oli että reitti saadaan sijoitettua siten, ettei meluhaittaa asutukselle, eikä loma-asutukselle aiheudu. Pääsääntönä on että reitti tulisi sijoittaa yli 100m päähän asutuksesta ja tiheässä asutuksessa vähintään 50m päähän asutuista rakennuksista. Moottorikelkan melua voidaan pienentää nopeuksia laskemalla ja turvallisuuden vuosi teiden ylityksissä on laskettu nopeuksia tässä suunnitellulla reitillä 30km/h:iin. Pienillä nopeuksilla ajettaessa asutuksille moottorikelkoilla aiheutettu melu jää piha-alueilla säännösten mukaisia ohjearvoja pienemmäksi. Samoin menetellään Mairivaaran tien reunassa sijaitsevan loma-asunnon kohdalla, nopeutta alennetaan tien ylityksessä ja rajoitu ulotetaan pidemmälle meluhaitan vähentämiseksi raja-arvoihin. Maantien meluvaikutus asutukselle ylittää moottorikelkkojen meluvaikutuksen 5-tien ylityksessä Kemijoen rannalla. Näillä toimilla saadaan moottorikelkkojen aiheuttamat meluvaikutukset pidettyä hallinnassa. Natura arvioinnin tarveharkinta Reitin kulkiessa Kemihaaran soiden Natura-alueella (FI ; SCI ja SPA- alueet) suunnittelun aikana on tehty LSL mukainen Natura vaikutusten arvioinnin tarveharkinta, joka on valmistunut (Liite 5.). Työn tekijänä oli luontokartoittaja Pia Kangas. Työssä arvioitiin reitin vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin ja lopputulemana suunnittelussa oli, että mikäli reitti siirrettäisiin pois nykyiseltä paikaltaan, olisivat vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteille, etenkin linnustolle ja kasvillisuudelle mahdollisesti merkittäviä, joten paremmaksi nähtiin reitin pysyttäminen nykyisellä paikallaan. Tämä reitti ohjaa kelkkaliikennettä myös Pyhätuturin kansallispuiston (FI SCI (SPA:n sisällä)), Luoston (FI SCI) ja Pyhä-Luoston (FI SPA (sisältää SCI:n)) Natura-alueille, mutta vaikutukset näiden Natura-alueiden osalta arvioidaan näiden reittien rakentajan toimesta erillisissä suunnitelmissa. Samoin Soklin kaivoksen mahdollisesti vaatiman infran ja muiden suunniteltavien sähkölinjojen vaikutukset arvioidaan erikseen niiden suunnitelmien laatijoiden toimesta. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaavassa (Liite 1. vahvistettu ) Pelkosenniemi-Pyhä moottorikelkkareitti on linjattu Kilpiaavan ja Natura-alueen yli. Yhteyden tarve on nykyiselle paikalleen kaavassa osoitettu. Maakuntakaava ei ole ajantasainen Kilpiaavan suojelumerkinnän puuttuessa, eikä siten ohjaa alueidenkäyttöä MRL:n vaatimusten mukaisesti, eikä siltä osin ole tarvetta ottaa kaavaa huomioon, vaan noudatetaan tehtyjä

11 11 suojelupäätöksiä ja niiden antamia velvoitteita suunnittelulle. Kaavan ajantasaisuus on maakunnan liiton vastuulla, eikä kunta voi siihen vaikuttaa. Yleiskaava Alueen länsiosassa on vireillä Pyhä-Luoston yleiskaava Pyhätunturilta Suvannon tien itäreunaan saakka, josta ei ole olemassa edes kaavaluonnoksia. Asemakaavat Kirkonkylän asemakaavoissa kelkkareittiä ei ole käsitelty. Muita kaavoja ei alueella ole. Tie/katusuunnitelmat Pelkosenniemellä suunnitellaan 5-tien korjausta ja kirkonkylän eteläpään kevyen liikenteen väylää. Kelkkareitin tien ylitys sijoittuu kirkonkylän eteläpään kevyen liikenteen suunnittelualueelle. Suunnitelmasta pyydetään lausunto tiehallinnolta. Kartat Suunnitelman selvyyden vuoksi reitistä on laadittu yleissilmäyskartta kattaen koko suunnittelualueen ja suunnitellun reitin liittymisen muihin reitteihin (Liite 2). Karttojen teossa pohjana on ollut maanmittauslaitoksen digitaalinen maastotietokanta (MapInfo-paikkatieto). Reitti on linjattu digitaalisesti, pääosin osin GPS:llä mitattuna. Pienet muutokset maastomittauksen jälkeen on piirretty MapInfo-ohjelmalla, käyttäen apuna vuoden 2008 ilmakuvausta alueelta. Liitteenä olevat kartat ovat mittakaavassa 1: (Liitteet 11 ja 12), jonka on katsottu antavan riittävän tarkat tiedot asianosaisille reitin vaikutusten ja sijainnin arvioimiseksi. Tarvittaessa kartat tulostetaan tarkemmassa mittakaavassa. Reittitoimitusta varten maanmittaustoimistolle lähetetään reittiaineisto digitaalisena. Maanomistajien tilakohtaiset kartat on laadittu mittakaavaan n. 1: 5000 (Liite 3) ja maanomistajien sekä reitin vaikutuksessa olevien tilojen osalta suunnitelman liitteeksi on laadittu luettelo ja arvioitu reitin alle jäävä pinta-ala (Liite 3). Suunnitelman etenemisaikataulu Huhtikuu 2008 Reittisuunnitelman teon aloittaminen Kesäkuu-Elokuu 2009 Reittikartan valmistelu Suunnitelman valmistelu Syyskuu-Joulukuu 2009 Suunnitelman valmistuminen Tammikuu 2010 Maanomistajille tiedottaminen suunnittelun käynnistämisestä Reittisuunnitelmahakemuksen hyväksyminen teknisessä lautakunnassa Kuuluttaminen vahvistamismenettelystä ja suunnitelma-aineiston nähtävillä olo (14 vrk nähtävillä) Lausunnot Pelkosenniemen kunnanhallitus

12 12 ELY Pyhä-Kallion paliskunta Lapin metsäkeskus Pelkosenniemen-Savukosken MHY Pyhä-Luosto matkailuyhditys Metsästysseura Pyhä-Saukko Pelkosenniemen metsästysseura Pelkosenniemen RHY Pyhäjärven kalastuskunta Pelkosenniemen kalastuskunta Pelkosenniemen kyläyhdistys Poliisi Tiehallinto Koillis-Lapin Sähkö Oy Finngrid Metsähallitus/luonnon suojelu Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos Lapin Luonnonsuojelupiiri ry Tammikuu-Helmikuu 2010 Teknisen lautakunnan (ympäristöviranomainen) hyväksyminen Kuuluttaminen suunnitelman hyväksymisestä (14 pv nähtävillä) ja päätöksen tiedoksi antaminen oikaisuvaatimus (14 pv valitusaika) Kuuluttaminen suunnitelman lainvoimaiseksi tulosta Maaliskuu 2010 Maanomistajasopimusten tarkistaminen Kuuluttaminen suunnitelman lainvoimaiseksi tulosta Reittitoimituksen hakeminen Pelkosenniemellä LIITTEET suunnittelija Pekka Nyman apulaisrakennustarkastaja Pelkosenniemen kunta 1. Itä-Lapin maakuntakaava 2. Kartta 1 Pelkosenniemi-Pyhä reitti 1: Maanomistajaluettelo ja tilakohtaiset kartat 1: Maanomistajasuostumukset 5. Natura-tarveharkinta; Pia Kangas Kuulutus 7. Lausunnot ja muistutukset 8. TekLa päätös kyllästetystä puutavarasta 9. Liikennemerkki luettelo 10. Suunnitteluratkaisun valintakartta 11. Reittikartat 2kpl 1: Melualuekartat 2 kpl 1:5 000