Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tark ,

Transkriptio

1 Dnro TRE: 10099/ /2011 Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tark , NURMI 3:25, 3:28, 5:146 ja 10:1 OSAT, ASEMAKAAVAN LAATIMINEN TARASTENJÄR- VEN HYÖTYVOIMALAITOSTA VARTEN, KAAVA NRO Kaava-alue lähivaikutusalueineen Ilmakuva kaava-alueesta v Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laati kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy/Pentti Rantala, joka jätti Tarastenjärven aluetta koskevan kaavoitushakemuksen Dnro TRE: 10099/ /2011. Kaava-alue Asemakaavan laadinta koskee Tampereen kaupungin Nurmin maarekisterikylän maarekisteriyksiköiden 3:25, 3:28, 5:146 ja 10:1 osia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2. Kaava-alue sijaitsee noin 12 km koilliseen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu itäpuolelta Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueeseen ja voimalinjaan, eteläpuolelta Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen omistamaan asvalttiasemaan, länsi- ja pohjoispuolelta maa- ja metsätalousalueeseen. Maarekisteriyksikkö 3:25 on merkitty kiinteistörekisteriin Maarekisteriyksikkö 3:28 on merkitty kiinteistörekisteriin Maarekisteriyksikkö 5:146 on merkitty kiinteistörekisteriin Maarekisteriyksikkö 10:1 on merkitty kiinteistörekisteriin

2 Kaava-alueen kaavoitukselliset lähtökohdat Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle (T). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä teollisuus- tai varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja alueita. Alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Kaava-alue on osoitettu teknisen huollon kehittämisen kohdealueeksi (tk3). Merkinnällä osoitetaan jätteiden käsittelyyn (sisältäen loppusijoituksen), kierrätykseen ja energian tuotannon tarpeisiin tutkittavat alueet. Merkinnän osoittamalle alueelle on mahdollista sijoittaa jätteiden käsittelyyn, kierrätykseen ja energian tuotantoon liittyviä toimintoja ottaen huomioon ympäristölle asetettavat vaatimukset. Kaava-alueelle on suunniteltu sähköasema (EN1-15). Merkinnällä osoitetaan sähkönsiirron runkoverkkoon (400 kv, 110 kv) liittyviä suunniteltuja sähköasemia. Kaava-alueelle on osoitettu voimalinjan yhteystarve (z 020). Merkinnällä osoitetaan uusia voimalinjoja, joiden linjauksesta ja toteuttamisesta ei ole olemassa riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia. Maankäytöllä tai rakentamisen suunnittelulla ei saa estää esitetyn varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Hanketta eteenpäin vietäessä on tutkittava yhteyden tarve, sijainti, vaikutukset ja liittyminen ympäröivään maankäyttöön. Kaava-alueen itäosa sijoittuu Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen (EJ) suojavyöhykkeelle (sv). Merkinnällä osoitetaan jätehuoltoalueen ympärille suoja-alue. Alue on tarkoitettu varsinaisen jätehuoltoon liittyvien toimintojen puskuri- ja liitännäistoimintojen alueeksi. Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoittaa pysyvää eikä lomaasutusta. Kaava-alueen itäosalle on osoitettu voimalinja (z). Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 400 kv tai 110 kv voimalinjat, joita koskeva rakentamiskieltoalue on valtioneuvoston antaman lunastuspäätöksen mukainen. 400 kv linjojen osalta rakentaminen on kiellettyä johtoaukealle ja molemmilla puolilla johtoaukeaa olevilla 10 metrin reunavyöhykkeillä. 110 kv voimajohdoilla rakentamiskieltoalue on linjakohtainen ulottuen korkeintaan johtoalueen ulkoreunaan. Noin puolen kilometrin etäisyydelle, kaava-alueen länsipuolelle on osoitettu viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan taajamiin liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysalueverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Viheryhteyden tarkempi sijainti sekä maastokäytävän riittävä leveys tulee varmistaa yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Noin kilometrin etäisyydelle, kaava-alueen länsipuolelle on osoitettu taajamatoimintojen alue (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita.

3 Ote pirkanmaan maakuntakaavasta. Yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Nurmi Sorilan oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joka laadittiin poikkeuslupaharkinnan pohjaksi, ja jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lisääntyneen rakentamisen myötä osayleiskaavan ohjausvaikutus todettiin riittämättömäksi. Tarastenjärven alueelle laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa, jota on valmisteltu yhdessä Nurmi Sorilan osayleiskaavan kanssa. Molempien kaavojen kaavaehdotukset ovat olleet nähtävillä Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksessa kaava-alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T-7). Alue varataan teollisuus- ja varastotiloille. Alueelle saadaan sijoittaa toimistotiloja. Aluetta asemakaavoitettaessa on ilman pilaantumista, melua tai muuta siihen verrattavaa häiriötä ympäristölle aiheuttavat toiminnat sijoitettava alueen itäosaan. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusta ollaan tarkistamassa mm. hyötyvoimalaitoksen lopullista sijoituspaikkaa koskevilla merkinnöillä. Tarkistettu Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen yhtä aikaa nähtäville Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksen kanssa vuoden 2012 aikana. Kaava-alue on osoitettu hulevesien hallinta-alueeksi (pystyviivoitus). Alueella syntyvät hulevedet tulee hoitaa kiinteistökohtaisesti tai ohjata hallitusti alueelliseen sadevesijärjestelmään. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota, ettei luontoarvoja merkittävästi heikennetä. Merkintä koskee myös alueeseen rajautuvia liikennealueita. Kaava-alueen pohjoisreunaan tai sen tuntumaan on osoitettu merkinnällä myös sijainti alueelliselle hulevesien viivytysaltaalle (sininen pallo/täplä). Hulevesialtaan kaavamerkintää tarkentavan selityksen mukaan tulee alueelle osoittaa paikka hulevesien käsittelyä varten toteutettavalle kosteikolle, laskutusaltaalle tai lammikolle. Kaava-alueen koilliskulmaan ulottuu itäpuolisen jätteenkäsittelyalueen (EJ) suojavyöhyke (sv). Tälle alueelle ei saa sijoittaa asutusta, työpaikkavaltaista toimintaa, palveluja eikä virkistystoimintoja. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten sijoittamiseen ja puuston säilyttämiseen muiden alueiden suojaamiseksi läjitysalueen maisema-, melu- ym. haitoilta. Kaava-alueen itäreunaan on osoitettu voimajohto ja ohjeellinen yhdyskuntatekniselle huollolle varattu alueen osa (et).

4 Kaava-alueen itäpuolinen alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Kaava-alueen länsi- ja pohjoispuolella ympäristö on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-3). Alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 :ssä on säädetty. Alueilla, jotka ovat merkittäviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät. Lisäksi lähiympäristössä on alueen osia, joilla on luonnonsuojelullista arvoa (s-4) ja joita koskevat tai saattavat koskea luonnonsuojelulain erityismääräykset. Alueiden ympäristössä tulee säilyä puustoinen suojavyöhyke. Lisäksi merkinnän selityksessä todetaan, että aluetta koskevalla valuma-alueella tulee kiinnittää huomiota luonnonsuojelullista arvoa ylläpitävän lajin tarvitseman kosteuden säilymiseen. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksessa osoitetut lähimmät uudet työpaikkatoimintojen alueet (TP-8) sijoittuvat noin 500 metriä kaava-alueesta länteen ja lähimmät uudet asuinalueet (AP-9, AO-8) noin metrin etäisyydelle kaava-alueesta lounaaseen, länteen, luoteeseen ja pohjoiseen (ks. alla oleva karttaote). Em. alueiden ja asemakaavan kaava-alueen väliin jäävä alue on osoitettu Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksessa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-3), jonka länsiosalla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-1). Ote Tarastenjärven ja Nurmi-Sorilan (kuvassa vaalennettuna) osayleiskaavaehdotuksen kaavakartasta mittajanoin. Asemakaava Kaava-alueella ei ole asemakaavaa.

5 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hakijoiden tavoitteena on laadituttaa asemakaava, joka mahdollistaa hyötyvoimalaitoksen rakentamisen kaava-alueelle. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. Laadittavat selvitykset Asemakaavan muutoksen hakijan on tuotettava asemakaavoituksen yhteydessä erilliset lisäselvitykset kaava-alueen liikennejärjestelyjä (katujen yleissuunnitelma), sekä kaavaalueeseen liittyvien hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa koskien. Hankkeessa hyödynnetään ja täydennetään tarvittavilta osin kaava-aluetta ja hyötyvoimalaitosta koskien aiemmin laadittuja selvityksiä (mm. hyötyvoimalaitoksen ympäristölupahakemusta liitteineen). Hakija vastaa hankekohtaisten selvitysten laadinnasta aiheutuvista kustannuksista. Vaikutusten arviointi Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset kaava-aluetta ympäröivien alueiden tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettuja tavoitteita ja hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä sovellettua, noin 1,5 km:n säteellä määriteltyä vaikutusaluetta vasten. Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Pirkanmaan jätehuolto Oy/Tampereen Sähkölaitos Oy (kaavamuutoksen hakija) kaavan lähivaikutusalueen asukkaat, yritykset ja kiinteistönhaltijat Kangasalan kunta Ruutanan asukasyhdistys ry Fingrid Oyj Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan liitto Tiedottaminen, osallistuminen ja vuorovaikutus hankkeen eri vaiheissa Aloitus- ja valmisteluvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Pirkanmaan Jätehuolto Oy/Pentti Rantala, joka jätti Tarastenjärven aluetta koskevan kaavoitushakemuksen Dnro TRE: 10099/ /2011. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty aloitusvaiheen aikana mielipiteitä. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Hankkeeseen liittyen järjestettiin

6 avointen ovien tilaisuus palvelupiste Frenckellissä. Tilaisuuteen osallistui noin 10 henkilöä. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty valmisteluvaiheen aikana mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Pirkanmaan maakuntamuseon, Pirkanmaan jätehuolto Oy:n, Tampereen kaupunki/kaupunkiympäristön kehittäminen/yleisten alueiden suunnittelun, Tampereen sähköverkko Oy:n, /Kiinteistötoimen, lausunnoissa ei esitetty huomautuksia. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lausunnossa todettiin, ettei kaava-alueella ole Tukesin valvonnan piiriin kuuluvia kohteita, ettei alueelle suunniteltu hyötyvoimalaitos tule kuulumaan Seveso-II-direktiivin soveltamisalaan konsultaatiovyöhykkeineen, että laitoksen suojaetäisyydet asutukseen ovat riittävät ja että asemakaavaluonnos mahdollistaa laitoksen rakentamisen alueelle. Lausunnossa ei esitetty asemakaavan tarkistamista edellyttäviä huomautuksia. Asemakaavakaavakarttaa, asemakaavan selostusta ja osallistumis- ja arviointiselostustusta tarkistettiin Fingrid Oyj:n, / Kaupunkiympäristön kehittäminen/yleisten alueiden suunnittelu/ Viherrakentamisen, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen,/kaupunkiympäristön kehittäminen/maankäytön suunnittelu/yleiskaavoituksen, Pirkanmaan liiton, sekä /Kaupunkiympäristön kehittäminen/ympäristönsuojelun lausuntojen perusteella kaavaalueen pohjoisen rajauksen, Näätäsuonrinteen suojaviheralueen hule-31- ja s-24- määräysten ja aluevarausten, hyötyvoimalaitoksen tontin rakentamisen korkeutta ohjaavien määräysten, sekä voimalinjojen vaara-aluemerkintää koskevilta osin. Lausuntokohtaiset vastineet ja toimenpiteet on eritelty erillisessä vastineluettelossa. Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta käsittelee hankkeen aikana laadittavan asemakaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Nähtäville asetettavaan aineistoon liittyen on mahdollista jättää ehdotusvaiheessa muistutuksia. Muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta. Asemakaavan selostuksesta ja vastineluettelosta käy ilmi, miten mielipiteet, muistutukset ja lausunnot ovat vaikuttaneet suunnitteluun.

7 Kaavan käsittelyvaiheet kaaviona ja asiasta päättäminen Asiasta päättäminen kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Kaavahankkeen käsittelyvaiheet on esitetty alla olevassa kaaviossa. Kaavoitusviranomainen Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu asemakaavapäällikkö Sakari Leinonen puh Kaavan laatija Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu arkkitehti Timo Rysä puh Aluevastaava, asemakaavoitus, itä Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu projektiarkkitehti Vesa Kinttula puh Aineiston esíttely Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B palvelupiste.frenckell@tampere.fi puh Kaavoituksen Internet-sivut kaavoitus.html Mielipiteiden vastaanotto Kirjaamo PL 487, Tampere käyntiosoite: Puutarhakatu 6 sähköpostiosoite: kirjaamo@tampere.fi