OSALLISTAVAN SOSIAALISEN TUEN KEHITTÄMISHANKE YHTEENVETO PROJEKTISUUNNITELMASTA (hankkeen työnimenä käytetty ISEA Kuopio)

Transkriptio

1 OSALLISTAVAN SOSIAALISEN TUEN KEHITTÄMISHANKE YHTEENVETO PROJEKTISUUNNITELMASTA (hankkeen työnimenä käytetty ISEA Kuopio) Projektin nimi (lyhenne): Suunnitelman laatimispäivä: Suunnitelman laatijat: Pirjo Oksanen Lyhyt kuvaus: Versio: 0.1 Hyväksytty: N.N. pp.kk.vvvv Projektin omistaja: Aikuissosiaalityön ja työllistymispalvelujen päällikkö Projektin asettaja: Perusturvajohtaja Projektipäällikkö: Aikuissosiaalityön palvelujen palveluesimies Projektin kesto: Projektin budjetti: euroa Projektin rahoitus: ESR -rahoitus 70% Kuopion kaupunki 30 %

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTOITUSTA KOHDERYHMÄ, TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET TOIMINTA JA SEN KAUTTA SYNTYVÄT TULOKSET HANKKEEN HALLINNOINTI JA HENKILÖSTÖ ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO JA HANKKEEN RAHOITUS... 8

3 4 (8) 1. HANKKEEN TAUSTOITUSTA Suunniteltu osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishanke liittyy kiinteästi osaksi Itä- ja Pohjois-Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelmaa (jatkossa ISEA). ISEA on kansallinen huono-osaisimpien palveluiden ja osallisuuden vahvistamista koordinoiva hanke, joka on saanut rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriön ESR rahoituksen kautta. ISEA ohjelma tekee vahvaa yhteistyötä STM:n lisäksi THL:n ja korkeakoulujen kanssa. Koordinaatiohankkeena ISEA tukee kuntien ja muiden toimijoiden kehittämistyötä siten, että syntyvät hyvät käytänteet arvioidaan, mallinnetaan ja levitetään sote-alueiden käyttöön. ISEA-hankkeen keskeisin tavoite on alueiden esr-rahoituksen turvin tukea korkeatasoisten ja jo alun perin hyvät juurrutusmahdollisuudet omaavien hankkeiden käynnistymistä toiminta-alueella. ISEA tukee kuntien ja muiden toimijoiden välistä tiedonkulkua ja välittää systemaattista tietoa palveluiden ja huono-osaisten tilasta ministeriöiden ja suuntaan. ISEA tekee yhteistyötä ja tukee toiminnallaan muita valtionhallinnon kehittämistoimenpiteitä mm. tekemällä yhteistyötä KASTE-hankkeiden kanssa. Yksittäisten hankkeiden kannalta ISEA luo mahdollisuuden jalostaa omaa toimintaansa paremmaksi ja nostaa käytännössä havaittuja ongelmia kehittämisehdotuksina kuntien, sote-alueiden ja ministeriöiden tietoon. ISEA luo osaltaan uutta yhteistyön kulttuuria sote-toimijoiden käyttöön. Kuopion kaupungin tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut. Palvelujen tuottamistapoja tulee kehittää niin, että se mahdollistaa työn tuottavuuden positiivisen kehittymisen ja tasapainoisen talouden kasvavista asiakasmääristä ja tarpeista huolimatta. Aikuissosiaalityön palveluissa on tehty em. tavoitteisiin liittyvää palvelujen uudistamistyötä vuodesta 2012 lähtien. Uudistamistyön toimeenpanovaihe käynnistyi maaliskuussa 2014, jolloin toteutettiin palvelujen uudelleenjako ns. front office ja back office palveluihin. Samalla uudistettiin palvelutuotannon organisointi tiimimallin mukaisesti. Osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishankkeen avulla haetaan tukea ja uusia avauksia meneillään olevaan aikuisten sosiaalisen ja työllistymisen tuen kehittämistyön toteuttamiseen. 2. KOHDERYHMÄ, TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET Suunnitteilla oleva hanke suunnataan aikuissosiaalityön palvelujen työikäisille asiakkaille, joille työllistymisen tuen palvelut eivät ole realistisia tai lähitulevaisuudessa oikea-aikaisia. Kohderyhmän yhteisiä nimittäviä piirteitä ovat - työelämästä syrjäytyminen / sosiaalinen syrjäytyminen tai syrjäytymisriski on suuri ja selvästi nähtävissä - vahva osatyökykyisyys - pitkittynyt taloudellisen ja sosiaalisen tuen tarve ja sitä kautta pitkittynyt aikuissosiaalityön palvelujen asiakkuus Kohderyhmään kuuluvat myös ne uudet asiakkaat, joilla on selkeästi riski ajautua pitkittyvään sosiaalipalvelujen asiakkuuteen tai huono-osaisuuteen. Tällä asiakasryhmällä ei kuitenkaan ole tilanteestaan huolimatta aktiivisen muutossosiaalityön tarvetta, vaan heidän palvelutarpeensa tulee hoidettua keveämpien sosiaalisen tuen / kuntoutuksen palveluvaihtoehtojen kautta.

4 5 (8) Osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishankkeen kautta tapahtuvassa kehittämistyössä panostetaan edellä kuvatun kohderyhmän huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn sekä haetaan uusia keinoja kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden aktiivisuuden ja osallisuuden lisäämiseen tai toimintakykyisyyden kohentamiseen ja ylläpitämiseen. Kolikon kääntöpuolella ovat alustavat selvitykset ja julkinen keskustelu osallistavasta sosiaaliturvasta. Hankkeessa kehitettävät palvelut voivat ainakin osittain olla tulevaisuudessa myös osa osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanoa. Kehittämistyössä tarkoituksena on kehittää ja osittain uudistaa omaa sosiaalisen tuen palvelutuotantoa ja asiakasvirtojen koordinaatiota kehittää ja pilotoida käytännössä uusia sosiaalisen kuntoutuksen työmuotoja, työkaluja ja palveluja tarkastella aktiivisesti asiakkaiden osallisuuden ja aktiivisuuden kehittämistä sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen palveluissa tehdä em. palveluihin liittyvää tiedon jakamista ja asenteisiin vaikuttamistyötä asiakastasolla rakentaa / uudistaa monitoimijuuteen perustuvien palvelujen järjestämiseen, organisoimiseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä kumppanuuksia ja kumppanuusmalleja Hankkeen tavoitellut pitkän tähtäimen vaikutukset, pää- ja osatavoitteet sekä keskeiset toimenpidekokonaisuudet on kuvattu alla kaaviossa 1. Kaavio 1. Hankkeen tavoitepuu

5 6 (8) 3. TOIMINTA JA SEN KAUTTA SYNTYVÄT TULOKSET Kuten kaaviosta 1 käy ilmi, osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishankkeen toiminta jakaantuu kolmeen pääteemaan: omien sosiaalisen tuen palvelujen ja niihin liittyvän palvelutuotannon uudistaminen ja kehittäminen, uusien hankittavien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kehittäminen ja pilotointi sekä monituottajuuteen perustuvan palvelujärjestelmän kehittäminen. Näistä pääteemoista kaksi ensimmäistä toteutetaan asiakastyön kautta ja kolmas on ns. hallinnollista palvelujärjestelmän kehittämistä. Sosiaalisen tuen palvelujen kehittämistyössä toiminta keskittyy vahvasti a) front office palveluihin, joissa sisältöinä mm. nopea asiakkaiden palvelutarpeen tunnistaminen ja tilanteen arviointi konsultatiivisen työskentelyn keinoin b) asiakkaiden palvelupolkujen tehokkaampaan koordinaatioon ja siellä mm. asiakassuunnitelmien yhdistämiseen ja yhteen koordinointiin asiakkaan edun mukaisesti tarvittaessa asiakasvastaavan avulla, oikea-aikaiseen palvelujen hyödyntämiseen ja toimeentulon turvaamiseen tarvittaessa eläkeselvittelyjen avulla c) ryhmämuotoisen toiminnan kehittämiseen mm. vaihtoehtoisten uusien sosiaalisen kuntoutuksen / sosiaalisen tuen palvelujen kehittämisen ja käytäntöön viemiseen Sosiaalisen tuen palvelut toteutetaan hankkeeseen palkattavien 3-4 asiakaskoordinaattorin / palveluohjaajan toimesta. Tavoitteena on, että ko. palvelut kohdistuvat hankeaikana minimissään 300 aikuissosiaalityön palvelujen asiakkaaseen. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kehittämisessä haetaan uusia avauksia (eli pilotteja) erityisesti seuraaviin teemoihin: arjen hallinta, terveys ja itsestä huolehtiminen, osallistuminen, aktiivisuus ja osallisuus sekä tukiverkostot ja vertaistuki. Sosiaalisen kuntoutuksen pilotit toteutetaan yhteistyössä erilaisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pilotteihin liittyvään palveluhankintaan varataan hankerahoitusta yhteensä n euroa ja tällä resurssilla tavoitellaan yhteensä noin 8 erilaista pilottikohdetta. Pilotointikohteissa voi olla useampi perättäinen asiakasryhmä hankkeen aikana. Tavoitteena on, että pilotointiryhmiä hankeajalla toteutuu vähintään 12, joissa yhteenlaskettu asiakasmäärä on vähintään 120 henkilöä. Piloteista 2-3 suunnitellaan valmiiksi toteuttajakumppanin kanssa (esim. Huoltoliiton kanssa suunnitteilla oleva Arjentaito -valmennus). Muihin pilotteihin haetaan avoimesti halukkaita palveluntuottajia pyytämällä toimijoilta hakuilmoituksella tarjouksia uusiksi toimintamalleiksi / toteutettaviksi ideoiksi. Toteutettavat pilotit valitaan lopullisesti neuvottelumenettelyn kautta. Em. piloteissa kaupungin aikuissosiaalityön rooliksi jää koordinoida asiakasvirtoja sekä seurata ja ohjata toteutettavia pilotteja. Pilotteja haetaan seuraavalla sivulla kaaviossa 2 esitetyille teemoille. Uusien avausten taustalla ja pitkän tähtäimen tavoitteena on mahdollistaa palvelurakenteen keventäminen ja painopisteen muuttaminen korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tällä haetaan myös kustannussäästöjä pitkällä tähtäimellä. Kuvattujen pilottien sekä niihin liittyvän asiakasohjauksen ja viranomaisyhteistyön kautta päästään rakentamaan ja kehittämään monituottajuuteen perustuvaa palvelujärjestelmää. Yhtenä visiona voisi olla vahvaan verkostoitumiseen perustava seinätön monitoimintapysäkki tai pysäkkien verkosto, josta sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa olevat asiakkaat löytävät (ohjatusti) itselleen matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuden tai heidän pärjäämistään tukevan toimintamuodon.

6 Keskeistä monituottajuuteen perustuvassa palvelumallissa on erilaisten kumppanuuksien ja kumppanuusmallien, hankintakäytäntöjen ja sopimusmallien sekä verkostotyön kehittämiskäytäntöjen luominen yhteistyössä nykyisten ja uusien mahdollisten kumppanien kanssa. Tämä kehittämistoiminta tulee siis olemaan hyvin vuorovaikutteinen prosessi, joka pitää sisällään erilaisia yhteisiä tapaamisia, keskusteluja ja työpajoja sekä jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen kartoittamista. 7 (8) Kaavio 2. Sosiaalisen kuntoutuksen pilottien kohdentaminen 4. HANKKEEN HALLINNOINTI JA HENKILÖSTÖ Osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishanke liittyy kiinteästi aikuissosiaalityön palveluihin ja asiakaskuntaan sekä siellä tapahtuvaan kehittämistyöhön. Hankkeen hallinnoinnista vastaa näin ollen Kuopion kaupungin perusturvan palvelualueelle kuuluva aikuissosiaalityön palvelut. Hankkeen projektipäälliköksi nimetään ns. front office palveluista ja nuorten tiimistä vastaava palveluesimies. Projektipäällikön tehtäviä hän hoitaa osa-aikaisena 50 % työajalla. Hankkeelle nimetään ohjausryhmä, jonka kokoonpano määritellään erikseen yhdessä rahoittajan kanssa. Hankeajalle kohdistuu suunnitteilla oleva iso SOTE-uudistus. Hankkeen lähtöajatuksena on ollut kehittää sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen palveluja tuleva SOTE-uudistus huomioiden. Tarkoituksena siis on, että hanke ja sen kehittämät uudet palvelut ja hyvät käytännöt siirretään kokonaisuutena uuteen perustettavaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaorganisaatioon vuoden 2017 alusta lukien.

7 8 (8) Hankkeeseen palkattava henkilöstö on seuraava: 1. projektipäällikkö, hankkeeseen kohdistuva työaika 50 % 2. projektisihteeri, hankkeeseen kohdistuva työaika 20 % palveluohjaajaa, hankkeeseen kohdistuva työaika 100 % (hanke aloitetaan 3 palveluohjaajan työpanoksella ja 4. rekrytoidaan vuoden 2016 alkupuolella) 5. ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO JA HANKKEEN RAHOITUS Hankkeen suunniteltu toiminta-aika on Hankehakemus on tarkoitus jättää Pohjois-Savon ELY-keskukseen helmikuun hakuun. Hankkeelle haetaan ESRrahoitusta toimintalinja 5 sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta alueelta. Ko. toimintalinjalla tuettavia painopistealueita ovat mm. osallisuutta vahvistavien kokonaisvaltaisten palvelujen kehittäminen erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta (tässä hankkeessa mm. asiakastarpeiden tunnistaminen, asiakaspolkujen koordinaatio, palvelusuunnitelmien yhdistäminen ja oikeaaikainen palveluohjaus) monialaisen ja ammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja siihen liittyvän osaamisen parantaminen (tässä hankkeessa monituottajuuteen perustuvat palvelumallit ja niissä tehtävä verkostoyhteistyö) nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden tarjoaminen ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen (tässä hankkeessa sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen palvelujen kehittäminen huono-osaisuuden ehkäisemiseksi) Kolmivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,35 miljoonaa euroa. Hankerahoituksen osuus tullee olemaan 70 % ja kaupungin omarahoitusosuus 30 % eli yhteensä euroa. Vuoden 2015 kustannusarvio on enintään euroa ja tarvittava omarahoitusosuus enintään euroa. Aloitusvuoden lopulliset kustannukset määräytyvät sen mukaan kuinka suunniteltuja ostopalveluja saadaan hankkeessa käynnistettyä. Hankkeessa tarvittava omarahoitus katetaan aikuissosiaalityön palvelujen käyttösuunnitelman sisältä. Hankkeen alustava kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Kustannusarvio on alustava ja esitetty kululajeittain. Eri kululajeihin sisältyvät yksittäiset kustannukset tarkentuvat vielä ja määrärahojen siirtoa eri kululajien välillä voidaan vielä tehdä. Lisäksi oman työn ja ostopalvelujen välistä suhdetta voidaan vielä muuttaa mm. rahoittajan kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta. Nämä siirrot eivät kuitenkaan kasvata hankkeen kokonaiskustannuksia. Taulukko 1. Sosiaalisen tuen kehittämishankkeen alustava kustannusarvio. KULULAJI YHTEENSÄ HENKILÖSTÖKULUT FLATE RATE -KUSTANNUKSET 17 % ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUUT PALVELUJEN OSTOT MUUT ASIAKASTYÖHÖN LIITTYVÄT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

8 9 (8) Taulukko 2. Sosiaalisen tuen kehittämishankkeen rahoitussuunnitelma. YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET JOSTA ESR-RAHOITUKSEN OSUUS JOSTA KUNTARAHOITUKSEN OSUUS