TALVILIIKENTEEN TURVALLISUUS SUOMESSA JA RUOTSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVILIIKENTEEN TURVALLISUUS SUOMESSA JA RUOTSISSA"

Transkriptio

1 TALVILIIKENTEEN TURVALLISUUS SUOMESSA JA RUOTSISSA Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 5A/2004

2 LINTU-tutkimusohjelma Yhteyshenkilö: Juha Valtonen Liikenne- ja viestintäministeriö PL Valtioneuvosto p. (09)16002 Koordinaattori: Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Ruoholahdenkatu HELSINKI p ISBN Edita Prima Oy Helsinki 2004

3 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Suoruo-ohjausryhmä Seppo Sarjamo, ohjausryhmän pj. (Tiehallinto) Mikko Malmivuo, tekijä, ohjausryhmän siht. (VTT) Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja LINTU-tutkimusohjelma Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa vertailtiin Suomen ja Ruotsin talviajan liikenneturvallisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin liikenneturvallisuuteen vaikuttavia taustatekijöitä sekä analysoitiin onnettomuusaineistojen pohjalta talvikauden onnettomuuskuvaa ja talvikelien onnettomuusriskejä. Tavoitteena oli selvittää merkittävimmät erot maiden talviliikenteen turvallisuudessa sekä noudatetussa talviliikennepolitiikassa. Suomen ja Ruotsin talviajan liikenteen taustoja selvittävässä osassa vertailtiin talviajan ilmastollisia eroja, nopeusrajoituksia, liikennekäyttäytymistä, talvirengasmääräyksiä sekä talvihoidon laatuvaatimuksia ja niiden toteutumista. Huomio kiinnittyi erityisesti talviajan nopeuskäyttäytymistä koskeviin tutkimustuloksiin. Uusimpien ruotsalaisten tutkimusten mukaan henkilöautot alentavat Ruotsissa nopeutta polanteisella talvikelillä 9 15 km/h paljaaseen keliin verrattuna, kun suomalaisissa tutkimuksissa talvikelien vaikutukset ovat järjestään alle 7 km/h. Uusien ruotsalaisten talvihoitomääräysten mukaan talvihoidon laatuvaatimukset määräytyvät ainoastaan teiden liikennemäärän mukaan. Suomessa määräyksiin vaikuttaa liikennemäärän lisäksi runkolinjaston liikennöitävyys eli teiden toiminnallinen luokitus. Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä ja Suomessa 2000-luvulla tehtyjä keliseurantoja verrattaessa havaittiin, että Ruotsissa on paljaita kelejä enemmän ja että Suomessa ohuen jään osuus ylempien hoitoluokkien teillä on suurempi kuin Ruotsissa. Ruotsissa on myös tiukemmat talvihoidon laatuvaatimukset. Talvikauden onnettomuuskuva Suomessa ja Ruotsissa oli varsin yhdenmukainen. Talvikauden ja talvikelien onnettomuusriskeissä ei havaittu merkittäviä eroja. Suomea ja Ruotsia vastaavilla leveyspiireillä vertailtaessa havaittiin myös, että onnettomuustyyppijakauma ja talvikauden turvallisuus erityyppisillä teillä oli hyvin samanlainen. Avainsanat (asiasanat) Keli, kunnossapito, liikenneonnettomuudet, liikenneturvallisuus, onnettomuusriski, renkaat, Ruotsi, Suomi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero LINTU-julkaisuja 5A/2004 ISBN Kokonaissivumäärä 87 Jakaja LINTU-tutkimusohjelma Kieli suomi Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

4 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Suoruo-styrgrupp Seppo Sarjamo, styrgruppens ordf. (Vägförvaltningen) Mikko Malmivuo, författare, styrgruppens sekr. (VTT) Typ av publikation Uppdragsgivare LINTU-forskningsprogram Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Vintertrafikens säkerhet i Finland och Sverige Referat I denna undersökning jämfördes vintertrafikens säkerhet i Finland och Sverige. I undersökningen studerades bakgrundsfaktorer som påverkar trafiksäkerheten samt analyserades vintersäsongens olycksmönster och vinterväglagens olyckrisker med olycksmaterial som grund. Målet var att utreda de viktigaste skillnaderna mellan länderna i vintertrafikens säkerhet och den vintertrafikpolitik som följs. I utredningsdelen av den finländska och svenska vintertrafikens bakgrunder jämfördes skillnaderna i vinterklimat, hastighetsbegränsningar, trafikbeteende, bestämmelserna om vinterdäck samt vinterväghållningens kvalitetskrav och genomförandet av kvalitetskraven. Speciell uppmärksamhet fästes vid resultaten från undersökningar om hastighetsbeteendet under vintern. Enligt de senaste svenska undersökningarna sänker personbilarna i Sverige hastigheten med 9-15 km/h på vinterväglag med packad snö jämfört med bart väglag, medan finländska undersökningar om vinterväglagens effekter visar genomgående en sänkning under 7 km/h. Enligt de nya svenska väghållningsbestämmelserna bestäms vinterväghållnings kvalitetskrav endast av vägarnas trafikvolym. I de finländska bestämmelserna påverkas kvalitetskraven förutom av trafikvolymen även av stamlinjenätets trafikerbarhet, dvs. vägarnas funktionella klassificering. Vid jämförelse av väglagsuppföljningar som utförts i mitten av 1990-talet i Sverige och på 2000-talet i Finland observerades att det förekommer fler bara väglag i Sverige och att andelen tunn is i de övre driftstandardklasserna i Finland var större än i Sverige. Väghållningens kvalitetskrav är även strängare i Sverige. Vintersäsongens olycksmönster är rätt överensstämmande i Finland och Sverige. Inga märkbara differenser upptäcktes i olycksriskerna under vintersäsongen och vid vinterväglag. Vid jämförelser mellan Finland och Sverige på samma breddgrad observerades även att fördelningen av olyckstyperna och vintersäkerheten på olika typer av vägar är mycket lika. Nyckelord Väglag, underhåll, trafikolyckor, trafiksäkerhet, olycksrisk, däck, Sverige, Finland Övriga uppgifter Seriens namn och nummer LINTU utredningar 5A/2004 ISBN Sidoantal 87 Distribution LINTU-forskningsprogram Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Förlag Kommunikationsministeriet

5 DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Suoruo- directive board Seppo Sarjamo, chairman (Finnish Road Administration) Mikko Malmivuo, writer, secratary of the board (VTT) Type of publication Research report Assigned by LINTU Research Programme Date when body appointed Name of the publication Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Wintertime traffic safety in Finland and Sweden Abstract This study compares wintertime traffic safety in Finland and Sweden. The focus is on the factors that affect traffic safety. The wintertime safety profile and wintertime accident risks were analysed using accident data. The target was to identify the most considerable differences between wintertime traffic safety and wintertime traffic policy in Finland and Sweden. The wintertime climate, speed limits, traffic behaviour, winter tyre regulations, winter maintenance quality demands and their fulfilment were compared between Finland and Sweden. The studies of wintertime speed behaviour were found especially interesting. According to the most recent Swedish studies, passenger cars decrease their speed on packed snow by 9-15 km/h compared with bare road conditions. In Finnish studies, the speed reduction in similar conditions is less than 7 km/h. According to the newest Swedish winter maintenance regulations, quality demands are determined only by the traffic volume on the roads. In Finland, also the traficability of main roads, i.e. their functional classification, affects the winter maintenance classification. Comparing winter road condition observations made in Finland in the early 20 th century and in Sweden in the mid-1990s revealed that there are more bare-road conditions in Sweden and more thin ice on main roads in Finland. There are also more demanding winter maintenance quality regulations in Sweden. The wintertime accident profiles in Finland and Sweden were fairly consistent. There were no considerable differences in wintertime accident risks. When comparing Finland and Sweden at the same latitudes, the accident type and safety on different road types in wintertime were fairly similar. Keywords Road conditions, winter, traffic accidents, traffic safety, accident risk, tyres, Sweden, Finland Miscellaneous Serial name and number LINTU Reports 5A/2004 ISBN Pages, total 87 Distributed by LINTU Research Programme Language Finnish Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

6 6 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Esipuhe Tutkimuksessa vertailtiin Suomen ja Ruotsin talviajan liikenneturvallisuutta sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten maiden erot talviliikennekulttuurissa ja -politiikassa vaikuttavat liikenneturvallisuuteen. Selvitys on Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU-ohjelman) osatutkimus. Tutkimuksen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Seppo Sarjamo Tiehallinnosta, ja johtoryhmään kuuluivat lisäksi Petteri Katajisto Liikenne- ja viestintäministeriöstä, Ove Knekt Ajoneuvohallintokeskuksesta sekä Anne Leppänen, Olli Penttinen ja Juha Salmenkaita Tiehallinnosta. Tutkimuksen teki Mikko Malmivuo VTT:ltä ja häntä avustivat Carl-Gustaf Wallman ja Staffan Möller VTI:stä (Väg- och transportforskningsinstitut, Ruotsi) sekä Östen Johansson Ruotsin Tielaitoksesta (Vägverket). Helsinki Suoruo -ohjausryhmä

7 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 7 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Tausta Työn tavoite Raportin rakenne Talvikauden ilmasto Suomessa ja Ruotsissa Liikenne talvikautena Suomessa ja Ruotsissa Nopeusrajoitukset Liikennekäyttäytyminen talviaikana Talvirengasmääräykset Talvirenkaiden käyttö ja kunto Talvihoidon laatuvaatimukset Suomessa ja Ruotsissa Talvihoitoluokat Laatuvaatimukset Lumen ja sohjon poisto Liukkaudentorjunta Tiepituudet hoitoluokittain Suolan ja hiekan käyttö Keli tieverkolla Toteutetut keliseurannat Kelijakaumien vertailu Talvikauden onnettomuusriskit Määritelmiä Liikennesuoritteen jakautuminen talvi- ja kesäkaudelle Talvi-ja kesäajan onnettomuusriskien kehitys suuralueittain Talvi- ja kesäajan onnettomuusriskien suhde liikennemääräluokittain Talvikelien onnettomuusriskit Paljaan kelin ja talvikelien riskin vertailu Eri talvikelien vertailu...47

8 8 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 8 Onnettomuudet talvikeleillä Käytetty aluejako Talvikauden henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien jakautuminen eri kelityypeille Talvikauden talvikelien henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien jakautuminen eri säätyypeille Onnettomuusluokat talvella Talvikelien osuus KVL-luokittain Talvikelionnettomuuksien osuus vuorokauden eri tunteina Yhteenveto ja johtopäätökset Taustatekijöistä Talvikelit Talvikelien onnettomuusriskit Onnettomuuksien vertailu Keskeisimmät johtopäätökset LÄHTEET...69

9 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 9 Onnettomuusriski suhteessa talviajan kuivan ja paljaan kelin riskiin Suomi, jää, päätiet Suomi, sohjo, päätiet Suomi, jää, päätiet Ruotsi, ohut jää Ruotsi, irtolumi, sohjo Ruotsi, lumipolanne Suomi, sohjo, päätiet Suomi, lumi, päätiet Suomi, lumi, päätiet Kelin osuus suoritteesta (%) Kuva 1. Eri talvikelien suhteellinen onnettomuusriski suhteessa kelin osuuteen liikennesuoritteesta [Wallman 2002] [Polvinen 1985 & 1987]. Ruotsalaiset tulokset perustuvat talvien 1993/ /97 ja suomalaiset talvien 1982/83 sekä 1984/85 mittauksiin. 1 Johdanto 1.1 Tausta Suomessa talviliikenteeseen liittyy useita sellaisia suuria liikennepoliittisia kysymyksiä, joihin kesäajan liikenteessä ei tarvitse ottaa kantaa. Näistä keskeisimmät liittyvät talvihoitoon (mm. kuinka paljon suolataan? ), talvinopeusrajoituksiin (mm. missä laajuudessa käytetään? ), talvirengassäännöksiin (mm. talvirengaspakon voimassaoloaika? ) ja talviajan liikennevalistukseen ja -kasvatukseen. Talviajan liikenteessä on lisäksi ongelmana, että samanlaisia liikennepoliittisia ongelmia ratkotaan vastaavia taustoja vasten vain ani harvassa maassa. Kokemuksia vastaavista talviajan liikennepoliittisista ratkaisuista ja ongelmista ei siis kovin monen maan kanssa pystytä jakamaan. Mallia talviajan liikennepoliittisiin ratkaisuihin on perinteisesti otettu Ruotsista. Esikuvan valinta on ollut myös hyvin perusteltavissa: Suomella ja Ruotsilla on samanlainen liikennekulttuuri, pitkälle samanlainen ilmasto ja samankaltainen yhteiskuntarakenne. Tällä hetkellä Ruotsi on vielä aiempaa parempi vertailukohta, sillä

10 10 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Ruotsissa käynnistettiin 1990-luvun lopulla talviliikenteen mittava tutkimusohjelma Tema Vintermodell. Sen ansiosta ruotsalaisilla lienee tällä hetkellä kansainvälisesti paras tietous oman maansa talviliikenteestä: talvikelien onnettomuusriskeistä, talvikelien vaikutuksesta sujuvuuteen ja ajokäyttäytymiseen, talvihoidon vaikutuksesta liikenteeseen jne. Tutkimuksessa Ajokeliin liittyvä riski [Malmivuo & Kärki 2002] vertailtiin mm. eri maiden tutkimustuloksia talvikelien onnettomuusriskeistä. Verrattaessa viimeisten Suomessa tehtyjen laajempien talvikelien riskitutkimusten laskelmia ruotsalaisiin tuoreempiin arvioihin havaittiin, että etenkin jäisen kelin suhteellinen riski Etelä-Suomessa on selvästi korkeampi kuin Ruotsissa (kuva 1). Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty selvittämään, voisiko eron taustalla olla yksittäinen tutkimusmenetelmiin liittyvä tekijä, vai liittyykö havainto johonkin todelliseen eroon jäisten ajokelien liikenneturvallisuudessa. Koska talvikauden riskit ovat Suomessa ja Ruotsissa olleet pitkään suunnilleen samansuuruiset, voidaan paljaan kelin riskin talvikaudella toisaalta olettaa olevan Suomessa Ruotsiin verrattuna matalan. 1.2 Työn tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli yhdessä ruotsalaisten kollegojen kanssa selvittää, mikä selittää Suomen ja Ruotsin talvikelien onnettomuusriskeissä havaitut erot sekä miten maiden talviliikenteen turvallisuusprofiilit eroavat toisistaan. Tavoitteena oli samalla selvittää laajemmin talviliikenteen eroja Suomessa ja Ruotsissa ja tarkastella, mitä Suomi voisi mahdollisesti Ruotsin talviliikennemallilta oppia. 1.3 Raportin rakenne Tutkimusraportti jakautuu karkeasti kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa (luvut 2 5) valotetaan talviajan liikenneturvallisuuden taustatekijöitä Suomessa ja Ruotsissa. Näissä luvuissa vertaillaan talviajan ilmastoa, nopeusrajoituksia, liikennekäyttäytymistä, talvirengasmääräyksiä, talvirenkaiden käyttöä ja kuntoa, talvihoidon laatuvaatimuksia sekä keliä tieverkolla. Toisessa osassa (luvut 6 8) analysoidaan ja vertaillaan onnettomuusaineistojen perusteella talvikauden ja talvikelien onnettomuusriskejä sekä onnettomuustilastoja. Lopuksi luvussa 9 tehdään yhteenveto tuloksista ja pohditaan, miten onnettomuusanalyyseissä havaittuja eroja voitaisiin selittää raportin ensimmäisen osan taustaselvitysten perusteella.

11 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 11 Lumitilanne Tammikuun keskilämpö yli 80 cm cm cm cm 0-20 cm Kuva 2. Lumipeitteen paksuus 15. maaliskuuta sekä tammikuun keskilämpö Suomessa ja Ruotsissa. Keskiarvo vuosilta (Suomen keskilämmöt vuosilta ). 2 Talvikauden ilmasto Suomessa ja Ruotsissa Vaikka Ruotsi ja Suomi sijaitsevat maantieteellisesti lähellä toisiaan, maiden välillä on myös merkittäviä alueellisia ilmastoeroja. Suurin ero johtuu siitä, että Tukholman eteläpuolinen ja liikenteellisesti hallitseva osa Ruotsia sijaitsee huomattavasti etelämpänä kuin ruuhka-suomen tiet. Samoilla leveyspiireillä ilmastoolosuhteet ovat samankaltaisia. Tässäkin on kuitenkin huomattava, että Ruotsin keskiosien vuoristoisuus lisää hieman ilmaston arktisuutta, joten tällä alueella lumipeite voi usein olla jopa hieman paksumpi kuin vastaavilla leveysasteilla Suomessa (kuva 2). Suomen ja Ruotsin Lapin ilmasto on hyvin samankaltaista.

12 12 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 3 Liikenne talvikautena Suomessa ja Ruotsissa 3.1 Nopeusrajoitukset Kesäaikaan Ruotsissa yleisillä teillä noudatetaan pääasiassa nopeusrajoituksia 50 km/h, 70 km/h, 90 km/h ja 110 km/h. Suomessa vastaavasti yleisten teiden liikennesuoritteesta suurin osa syntyy nopeusrajoitusalueilla 60 km/h, 80 km/h, 100 km/h ja 120 km/h. Suomessa liikennesuorite painottuu nopeusrajoitusalueille 80 km/h ja 100 km/h, kun Ruotsissa liikenne painottuu alueille 70 km/h, 90 km/h ja 110 km/h (kuvat 3 ja 4). Liikennesuoritteen suhteen painotettuna Pohjois-Ruotsin keskimääräinen nopeusrajoitus on 89 km/h, Keski-Ruotsin 85 km/h ja Etelä-Ruotsin 87 km/h. Vastaavasti laskettuna keskimääräinen nopeusrajoitus Pohjois- ja Etelä-Suomessa on 86 km/h. On kuitenkin huomattava, että Ruotsin tulokset pohjautuvat Ruotsin tielaitoksen liikennesuoriterekisteriin, josta saatava liikennesuorite on akseliparikilometrejä, kun taas Suomessa tieto on ajoneuvokilometrejä. Käytännössä Ruotsissa suurimmilla Eurooppateillä sataa akseliparikilometriä kohden ajaa 85 ajoneuvoa, valtakunnanteillä ( riksväg ) 88 ajoneuvoa ja muilla pienemmillä teillä 93 ajoneuvoa. Erilaisen suoritteen vaikutus keskinopeusrajoituksiin on kuitenkin korkeimmillaankin alle 1 km/h, joten voidaan sanoa, että maissa keskimääräiset nopeusrajoitukset kesäaikana ovat hyvin samansuuruiset.

13 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa % Pohjois-Ruotsi Keski-Ruotsi Etelä-Ruotsi 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Km/h Kuva 3. Liikennesuoritteen (akseliparikilometrejä) jakautuminen Ruotsissa eri kesänopeusrajoitusalueille vuonna Pohjois-Suomi Etelä-Suomi 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Km/h Kuva 4. Liikennesuoritteen (ajoneuvokilometrejä) jakautuminen Suomessa eri kesänopeusrajoitusalueille vuonna Suomessa käytetään kuitenkin talvinopeusrajoituksia laajemmin kuin Ruotsissa, jossa talvinopeusrajoituksia on käytetty lähinnä kokeilumielessä. Talvella Suomessa alennettiin kaikki 120 km/h (410 km) tiet 100 km/h teiksi ja noin 81 % 100 km/h teistä (9 710 km) 80 km/h teiksi. Merkkien vaihto tapahtui lokakuun ja maalis-huhtikuun kuluessa keliolojen ja tiepiirien harkinnan mukaan. Tämän perusteella voidaan laskea, että merkkien voimassaoloaikana keskimääräinen nopeusrajoitus laskee Suomessa kesän tasosta kaikilla yleisillä teillä 6 7 km/h. Ruotsissa on tietyillä kaksikaistaisilla teillä säännöllisesti tehty varsin mittavia talvinopeusrajoituskokeiluja talvikaudesta 1999/00

14 14 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa lähtien. Kokeilut ovat alkaneet marraskuun alussa ja kestäneet Pohjois-Ruotsissa huhtikuun puoliväliin ja muualla maaliskuun puoliväliin. Lisäksi ainakin talvikausina 1994/ /98 Ruotsissa on tehty pienimuotoisia kokeiluja E4-tiellä pohjoisessa Norr:in ja Västerbottenin alueella (110km/h nopeuden lasku 90 km/h:iin). Talvikaudella 1999/00 alkaneen kokeilun yhteydessä on Ruotsissa pudotettu 110 km/h teiden nopeuksia 90 km/h:iin vuosittain noin km:n matkalla (taulukko 1). Määrää voi pitää merkittävänä, kun muistaa, että vuonna 2003 Ruotsissa oli 110 km/h teitä yhteensä km. Alentamiskokeilut olivat vähäisempiä 90 km/h teillä, joissa nopeuksia alennettiin 70 km/h:iin noin 500 kilometrillä (nopeusrajoitusalueen pituus km vuonna 2003). Nopeusrajoituksen alentamiskokeiluja on tehty melko tasaisesti eri puolilla maata. Mikäli kokeilutiet edustavat liikennemäärältään rajoitusalueiden keskiarvoa, voidaan näiden kokeilujen katsoa laskevan keskimääräistä nopeusrajoitusta koko maassa 1,7 km/h. Ruotsin Tielaitoksen mukaan kokeilut muuttuvat jatkossa vakiintuneeksi toimintatavaksi. Alustavien ruotsalaisten tutkimusten [Ottosson 2003] mukaan nopeusrajoituksen laskeminen talvella 20 km/h pudotti henkilöautojen ajonopeuksia 2 4 km/h. Saman tutkimuksen mukaan nopeusrajoituksen laskeminen ei vaikuttanut perävaunullisten kuormaautojen nopeuksiin. Taulukko 1. Nopeusrajoituskokeilujen laajuus Ruotsissa Kausi Km/h Alennetut km:t 1999/ / / /

15 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Liikennekäyttäytyminen talviaikana Sekä Ruotsissa että Suomessa on julkaistu tutkimuksia talvikelien vaikutuksesta ajonopeuteen. Viimeisimmässä ruotsalaisessa vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa [Wallman 2003] tarkastellaan talvina , , , ja kerättyä aineistoa. Havaintopisteet sijaitsivat tieosuuksilla, jotka olivat kaksikaistaisia joiden pientareet olivat kapeita tai niitä ei ollut ollenkaan joiden tieleveys vaihteli välillä 6 10m joiden liikennemäärä oli ajoneuvoa vuorokaudessa jotka sijaitsivat eri puolilla maata joiden talvihoitoluokat olivat A3, A4 tai B1 (sekä suolattuja että suolaamattomia teitä) kahdeksassa mittauspisteessä nopeusrajoitus 90 km/h, yhdessä 110 km/h ja yhdessä 70 km/h. Aineisto koottiin pääsääntöisesti marraskuun puolivälin ja maaliskuun puolivälin välisenä aikana. Keliolosuhteet rekisteröitiin tutkijahavaintojen perusteella. Tutkimuksessa pyrittiin poistamaan ruuhkien vaikutukset ajonopeuksiin vertailemalla aina samojen ajankohtien liikennettä. Tutkimuksen tehnyt Wallman uskoo selvityksen olevan parhaita ja tarkimpia alallaan. Tulokset on julkaistu poikkeuksellisesti nopeusmuutosprosentteina muissa tutkimuksissa yleisesti käytetyn puhtaan nopeusmuutoksen sijaan. Tutkimuksen perusteella henkilöautojen keskinopeudeksi kuivalla ja paljaalla kelillä voidaan kuitenkin arvioida 95 km/h (kuorma-autot 85 km/h ja perävaunulliset kuorma-autot 82 km/h), jolloin nopeusmuutokset eri keleillä ovat taulukon 2 mukaiset. Taulukko 2. Nopeusmuutokset (km/h) Wallmanin mukaan eri keleillä ja eri alueilla ajoneuvoluokittain kuivaan ja paljaaseen talvikeliin verrattuna. Henkilöautot Keski-Ruotsi Alempi Pohjois-Ruotsi Ylempi Pohjois-Ruotsi Kuormaautot (ei perävaunua) Perävaunulliset kuormaautot Henkilöautot Kuormaautot (ei perävaunua) Perävaunulliset kuorma-autot Henkilöautot Kuormaautot (ei perävaunua) Perävaunulliset kuormaautot Kostea Märkä Ohut jää & kuura Lumipolanne & paksu jää Irtolumi & sohjo Urat paljaat Urissa ohutta jäätä

16 16 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Ruotsissa päätettiin 1990-luvun alussa, että Pohjois-Ruotsissa olevan E4-tien suolaus lopetetaan tietyillä tieosuuksilla, ja suolaa käytetään vain äärimmäisen liukkaissa olosuhteissa. Lisäksi päätettiin, että talviaikana kyseisillä tieosuuksilla nopeudet lasketaan 110 km/h:sta 90 km/h:iin. VTI tarkasteli kelien vaikutusta nopeuksiin yhdeksässä mittauspisteessä. Osa pisteistä sijaitsi 90 km/h koealueella (mittauspisteet 1 6) ja osa 110 km/h vertailualueella (mittauspisteet 7 9) (taulukko 3 ja kuva 5). Kelit rekisteröitiin tutkijahavainnoin. Tutkimus suoritettiin neljänä tiettynä mittausviikkona talvina , ja (viikot välillä ). Taulukko 3. Henkilöautojen keskinopeus eri keleillä neljän mittausviikon aikana talvikausina , ja Mittauspisteissä 7 9 nopeusrajoitus 110 km/h ja muissa 90 km/h. Mittauspisteiden numerointi viittaa kuvaan 5. [Wretling & Öberg 1997]. Koe, 90 km/h Vertailu, 110 km/h Tiet Paljas keli Nopeus kuivalla ja paljaalla kelillä Jäinen/ luminen keli (yleensä) Talvikeli (jäinen/ luminen) & sateeton & kevyt lumisade & kohtalainen lumisade & lumimyrsky 1 E4 Umeå 97,2-5,3-4,4-3,9-10,0 2 E4 Bureå 93,4-4,2-4,2-4,5 3 E4 Ersnäs 99,8-6,3-5,3-7,3-12,5-11,6 4 E4 Rutvik 96,8-5,6-4,4-7,9-5,7 5 E4 Kalix 99,8-4,9-4,8-5,6-13,0-14,3 6 E4 Haparanda 97,6-6,0-5,2-8,3-9,2 7 E10 Töre 103,6-9,6-7,0-9,8-18,9-13, Indal 93,6-5,5-4,8-7,6-11,6 9 E14 Matfors 98,1-8,0-7,2-13,1 Kuva 5. Mittauspisteet. [Wretling & Öberg 1997]

17 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 17 Taulukko 4. Nopeusmuutokset (km/h) kuivaan talvikeliin verrattuna, eri keleillä, ajoneuvoluokittain, Estlanderin mukaan. Suomessa Estlander [Estlander 1995] on tehnyt vastaavia vertailuja kelien vaikutuksista ajonopeuksiin vuoden 1993 aineiston perusteella. Hänen tutkimuksessaan keliarviot perustuvat tiesääasemien arvioihin. Tutkimuksessa oli 18 mittauspistettä, joista 14 sijaitsi kaksikaistaisilla pääteillä, yksi moottoriliikennetiellä ja kolme moottoriteillä, jolloin nopeusrajoitukset talvikaudella vaihtelivat pääosin välillä km/h. Tutkimuksessa julkaistiin erikseen arviot teille joilla oli ympärivuotinen 80 km/h rajoitus, 80 km/h talvirajoitus, ympärivuotinen 100 km/h rajoitus ja 100 km/h talvirajoitus. Kaikki tulokset osuvat taulukossa 4 esitettyjen raja-arvojen sisälle. Henkilöautoautot Kuorma- Linja-autot Märkä, suolainen -3,2-1,4-2,3-1,5-2,9...+2,0 Vesisade -2,4-0,5-3,5 +0,2-1,7 +2,6 Liukas -3,7-1,6-1,7 +0,1-1,7-0,1 Lumisade -5,1-3,0-3,2-0,6-6,7-2,4 Kimmo Saastamoinen [Saastamoinen 1993] tarkasteli talvikelien vaikutuksia ajonopeuksiin talvikaudella kerätyn aineiston perusteella. Hän tarkasteli vaikutuksia erikseen kitkamittauksilla todetun ja tiesääasemien avulla todetun kelin perusteella. Kitkamittausten perusteella todettiin, että pitävään keliin verrattuna (kitka yli 0,45) nopeudet alentuivat melko pitävällä (kitka 0,36 0,45) kelillä 0 3 km/h, melko liukkaalla (kitka 0,26 0,35) 3 6 km/h ja liukkaalla (kitka alle 0,26) 4 7 km/h. Saastamoisella oli käytössään tiedot 28:sta LAM-pisteestä eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa tarkasteltiin ilmeisesti loka-huhtikuun välistä ajanjaksoa. Käyttäessään kelin määrityksessä tiesääasemilta saatavia tietoja Saastamoinen päätyi taulukossa 5 esitettyihin tuloksiin. Taulukko 5. Nopeusmuutokset (km/h) Saastamoisen mukaan eri keleillä nopeusrajoitusalueittain kuivaan talvikeliin verrattuna. 80 km/h 80 km/h talvinopeus KVL< km/h talvinopeus KVL>7000 Märkä tai märkä+suolattu -0,9-0,8-0,6 Kuura -1,1-1,6-1,3 Lumi -2,7-3,4-3,2 Sade -2,9-1,5-2,2

18 18 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Johtopäätösten teko edellä kuvattujen aineistojen perusteella on vaikeaa, sillä Suomesta puuttuu sellainen luotettava kelien nopeusvaikutuksia tarkasteleva tutkimus, jossa kelinseuranta olisi tapahtunut ihmissilmin. Nyt suurin osa suomalaisista tutkimuksista on tehty tiesääasematietojen perusteella, jolloin vertailukelinä on käytetty kuivaa keliä, kun Ruotsissa vertailukeli on ollut kuiva ja paljas. Tiesääasemat eivät luonnollisesti osaa arvioida sitä, onko tie aurattu tai kulunut paljaaksi, ja asemat ovat muutenkin epävarmempia kelinseurantatarkoituksiin kuin ihmissilmät. Paras suomalainen lähde on Saastamoisen kitkamittauksiin perustuva tutkimus, jonka mukaan ajonopeudet Suomessa liukkailla keleillä laskevat keskimäärin 4 7 km/h pitävän kelin nopeuksiin verrattuna. Edellä kuvattujen ruotsalaisten tutkimusten mukaan voidaan arvioida, että vastaavilla keleillä nopeudet laskevat Ruotsissa yhtä paljon tai hieman enemmän kuin Suomessa. 3.3 Talvirengasmääräykset Ruotsin nykyiset talvirengasmääräykset astuivat voimaan Määräysten mukaan henkilöautojen sekä alle 3,5 tonnin painoisten kevyiden kuorma- ja linja-autojen tulee käyttää nastallisia tai nastattomia talvirenkaita joulukuun ensimmäisen ja maaliskuun viimeisen päivän välisenä aikana, mikäli keli sitä vaatii. Nastallisia talvirenkaita ei saa käyttää toukokuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana. Vasta vuonna 2000 talvirenkaat määritettiin siten, että renkaiden urasyvyyden on oltava välisenä aikana vähintään 3 mm aiemman ympärivuotisen 1,6 mm:n sijaan. Suomessa henkilö- ja pakettiautossa, kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautossa sekä kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin perävaunussa on joulu- tammi- ja helmikuun aikana käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3 mm. Suomessa nastarenkaita saa käyttää "marraskuun ensimmäisestä päivästä maaliskuun 31 päivään tai toista pääsiäispäivää ensinnä seuraavaan maanantaihin, myöhemmän näistä ollessa määräävä". Lisäksi nastarenkaita voi käyttää muulloinkin mikäli sää tai keli sitä edellyttää. Käytetyssä henkilöautonrenkaassa ja kevyessä kuorma-autonrenkaassa saa nastan ulkonema olla enintään 2,0 mm. Käytetyssä kuorma-autonrenkaassa saa nastan ulkonema olla enintään 2,5 mm.

19 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Talvirenkaiden käyttö ja kunto Ruotsissa on tehty useita tutkimuksia talvirenkaiden käytöstä. Däckbranchen, ruotsalainen rengasalan tiedotusjärjestö, on tutkinut renkaiden käyttöä helmikuussa 1998 ja helmikuussa Tuloksista (taulukko 6) voidaan päätellä, ettei uusi rengaslaki ole juurikaan kasvattanut talvirenkaiden käyttöä Norr- ja Mitt-piireissä, koska pohjoisessa nasta- ja talvirenkaiden käyttöaste on ollut ennestään jo varsin suuri. Sen sijaan eteläisessä Ruotsissa laki on lisännyt talvi- ja nastarenkaiden käyttöä runsaasti. Taulukko 6. Nastallisten talvirenkaiden, nastattomien talvirenkaiden ja kesärenkaiden osuus henkilöautojen renkaista Ruotsissa eri tiepiireissä ennen ja jälkeen uuden talvirengaslain [Däckbranchen 2001] Helmikuu 1998 Helmikuu 2001 Piiri Nasta Nastaton Kesä Nasta Nastaton Kesä Norr 97 % 3 % 0,3 % 94 % 6 % 0 % Mitt 86 % 13 % 1 % 92 % 8 % 0 % Stockholm 56 % 27 % 16 % 73 % 24 % 3 % Mälardalen 77 % 10 % 13 % 76 % 23 % 1 % Sydöst 68 % 21 % 10 % 87 % 13 % 0 % Väst 66 % 13 % 21 % 80 % 18 % 2 % Skåne 32 % 18 % 49 % 37 % 55 % 8 % VTI toteaa tuoreessa tutkimuksessaan [Öberg et al 2002], että kesärenkaiden käyttö (talviaikana) puolittui 1990-luvulla jo ennen uusien talvirengasvaatimusten tuloa, koska ihmiset varautuivat uusiin vaatimuksiin jo aiemmin. Suomessa talvirenkaiden käyttöä on viimeksi tutkittu laajemmin talvikaudella ( ) [Malmivuo & Mäkinen 2001]. Tutkimuksessa eri puolilla maata haastatelluista yhteensä 2500 henkilö- ja pakettiautojen kuljettajasta vain yhdellä oli kesärenkaat käytössään. Nastarenkaiden osuus talvirenkaista vaikuttaa olevan hyvin samanlainen Norr-piirin ja vastaavilla leveysasteilla olevien Lapin ja Oulun piirien kesken. Mitt-piirissä nastarenkaiden käyttö näyttäisi ainakin sydäntalvella olevan jopa hieman yleisempää kuin Etelä-Suomessa (taulukko 7).

20 20 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Taulukko 7. Nastallisten ja nastattomien talvirenkaiden osuus henkilöautojen renkaista Suomessa eri tiepiireissä talvikaudella [Malmivuo & Mäkinen 2001] Piiri Nasta Nastaton Lappi & Oulu 95,6 % 4,4 % Savo-Karjala & Kaakkois-S. 86,6 % 13,4 % Vaasa ja Keski-Suomi 89,8 % 10,2 % Häme 87,0 % 13,0 % Turku 91,7 % 8,3 % Uusimaa 83,3 % 16,7 % Ruotsissa talvirenkaiden kuntoa on viimeaikoina tutkittu vain suppeaan otantaan perustuen. VTI tutki neljällä eri parkkipaikalla Östergotlannin läänissä sadan henkilöauton renkaat helmikuussa 1999 ja helmikuussa 2001 [Öberg et al 2002]. Suomessa kuntoa tutkittiin edellä kuvatulla 2500 auton otoksella ympäri Suomen [Malmivuo & Mäkinen 2001]. Tutkimusten luotettava vertailu on vaikeaa Ruotsin pienen aineiston ja toisaalta urasyvyyksien erilaisen luokittelun vuoksi. Vertailun perusteella voidaan ainoastaan todeta, ettei ole syytä olettaa, että talvirenkaiden kunnossa olisi maiden välillä merkittäviä eroja (taulukko 8). Taulukko 8. Talvirenkaiden urasyvyydet Suomessa ja Ruotsissa (Östergotlannin läänissä)[malmivuo & Mäkinen 2001] [Öberg et al 2002] Ruotsi Suomi mm mm ,0 % 0,2 % < 3 0,8 % 2 0,0 % 0,0 % 3-5,5 13,6 % 3 1,5 % 2,5 % 5,5-8 55,7 % 4 3,0 % 2,7 % > 8 30,0 % 5 7,3 % 9,1 % Yht. 100 % 6 14,3 % 13,6 % 7 15,9 % 20,6 % 8 15,9 % 27,3 % 9 28,4 % 20,3 % 10 13,7 % 3,8 % Yht. 100 % 100 %

Riikka Salli, Maiju Lintusaari, Hanne Tiikkaja & Markus Pöllänen Keliolosuhteet ja henkilöautoliikenteen riskit

Riikka Salli, Maiju Lintusaari, Hanne Tiikkaja & Markus Pöllänen Keliolosuhteet ja henkilöautoliikenteen riskit Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 68 Riikka Salli, Maiju Lintusaari, Hanne Tiikkaja & Markus Pöllänen Keliolosuhteet ja henkilöautoliikenteen riskit

Lisätiedot

KATUJEN TALVIHOIDON LAATUVAATIMUKSET

KATUJEN TALVIHOIDON LAATUVAATIMUKSET KATUJEN TALVIHOIDON LAATUVAATIMUKSET 2(12) SISÄLLYSLUETTELO Auraus: ajoradat... 3 Auraus: jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, laatukäytävät... 4 Sohjon poisto: ajoradat, kevyen liikenteen väylät...

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

Raskas ajoneuvo jumissa

Raskas ajoneuvo jumissa Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Raskas ajoneuvo jumissa liikennehäiriöt 2012 2014 Juha Valtonen Juha Valtonen Raskas ajoneuvo jumissa - liikennehäiriöt 2012-2014 Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Liikenneturva

Lisätiedot

Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella

Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella Tiestön kunnossapito Sysmän kunnan alueella Sysmän kansankäräjät 2013, Uudenmaan ELY-keskus 25.8.2013 Hoito ylläpito - investoinnit Hoito: Heinolan alueurakka 2012 17 Talvihoito Sorateiden hoito (sis.

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin

Lisätiedot

Talvikunnossapidon laadun seuranta

Talvikunnossapidon laadun seuranta Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Teiden talvihoito. Laatuvaatimukset 2001

Teiden talvihoito. Laatuvaatimukset 2001 Teiden talvihoito Laatuvaatimukset 2001 Teiden talvihoito Laatuvaatimukset 2001 Toteuttamisvaiheen ohjaus TIEHALLINTO Helsinki 2001 ISBN 951-726-763-0 TIEH 2230018-01 Edita Oyj Helsinki 2001 Julkaisua

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus Antero Lammi Koulutuspäällikkö Renkaiden perustehtäviä! Pitää auto halutussa ajosuunnassa.! Välittää ohjaus-, jarrutus- ja kiihdytysvoimia.! Välittää kuljettajalle

Lisätiedot

Talvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa

Talvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa Talvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa 11. marraskuuta 2013 Useimmissa EU-maissa ei ole pakollista käyttää autossa talvirenkaita, mutta poikkeuksia on... Ennen lomalle lähtöä voi olla

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Teiden talvihoito Laatuvaatimukset, moniste 19.1.2009

Teiden talvihoito Laatuvaatimukset, moniste 19.1.2009 Teiden talvihoito Teiden talvihoito Tiehallinto Helsinki 2009 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211 ALKUSANAT Teiden talvihoidon toimintalinjat

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Rengasfoorumi 2.10.2014 Jussi Salminen Erityisasiantuntija Analyysit; merenkulku, tieliikenne, ympäristö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 1 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Pääasiallinen alue: Kuopio Leppävirta Varkaus Siilinjärvi

Lisätiedot

LIIKENTEEN VÄYLIEN AURAUS 2013-2016 YKSITYISTEIDEN AURAUS 2013-2016 ROKUAN ASEMAKAAVATEIDEN

LIIKENTEEN VÄYLIEN AURAUS 2013-2016 YKSITYISTEIDEN AURAUS 2013-2016 ROKUAN ASEMAKAAVATEIDEN UTAJÄRVEN KUNTA Tekniset palvelut PL 18 91601 UTAJÄRVI 23.09.2013 ASEMAKAAVATEIDEN ja KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIEN AURAUS 2013-2016 YKSITYISTEIDEN AURAUS 2013-2016 ROKUAN ASEMAKAAVATEIDEN sekä STADIONIN JA

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Teiden talvihoito Talvihoidon toimintalinjat 2001 -

Teiden talvihoito Talvihoidon toimintalinjat 2001 - Teiden talvihoito Talvihoidon toimintalinjat 2001 - Teiden talvihoito Talvihoidon toimintalinjat 2001 - TIEHALLINTO Helsinki 2001 Kannen kuva: Olli Penttinen ISBN 951-726-725-8 TIEH 1000035 Edita Oy Helsinki

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Maanteiden talvihoito Laatuvaatimukset, moniste 30.1.2015

Maanteiden talvihoito Laatuvaatimukset, moniste 30.1.2015 Maanteiden talvihoito Maanteiden talvihoito Liikennevirasto Helsinki 2015 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 ESIPUHE Tähän ohjeeseen: "Maanteiden talvihoito, Laatuvaatimukset, moniste

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

LIITE 2 TEHTÄVÄKORTTI LOIMAAN KAUPUNGIN TALVIKUNNOSSAPIDON ALUEURAKKA 2015-2019

LIITE 2 TEHTÄVÄKORTTI LOIMAAN KAUPUNGIN TALVIKUNNOSSAPIDON ALUEURAKKA 2015-2019 LIITE 2 TEHTÄVÄKORTTI LOIMAAN KAUPUNGIN TALVIKUNNOSSAPIDON ALUEURAKKA 2015-2019 8.6.2015 Sisällysluettelo 1 Auraus........................................... 3 1.1 Milloin työ on suoritettava...............................................

Lisätiedot

Hirvilahden koulu Länsirannantie välillä Lamperila-Leppälampi tien kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi 0-4

Hirvilahden koulu Länsirannantie välillä Lamperila-Leppälampi tien kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi 0-4 LIIKENTEELLISESTI VAARALLISET KOULUMATKAT koko vuosi talviaika* Koulu Airakselan esiopetus Airakselantie Viita-ahontien kohdalta Syvänniemen suuntaan,. 0-2 Hiltulanlahden koulu Puutossalmentie tien kapeuden

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso TALVEN VAIKEUSASTE SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA LUMEN AURAUS Kokonaislumimäärä 128 cm Lumisadepäiviä 44 kpl

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka

Lisätiedot

Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa

Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa Esko Laiho Tiemerkintäpäivät 7.2.2014 Hyvinkää Taustaa Suomessa vaatimukset tiemerkintöjen märkäpaluuheijastavuudesta urakkakohtaisia.

Lisätiedot

Talvikunnossapidon ja kelitiedotuksen tehostaminen

Talvikunnossapidon ja kelitiedotuksen tehostaminen Talvikunnossapidon ja kelitiedotuksen tehostaminen Työryhmän raportti Sisäisiä julkaisuja 23/2004 Talvikunnossapidon ja kelitiedotuksen tehostaminen Työryhmän raportti Sisäisiä julkaisuja 23/2004 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Autojen nopeudet pääteillä sekä yhdysteillä vuonna 2008

Autojen nopeudet pääteillä sekä yhdysteillä vuonna 2008 Jouko Kangas, Jutta-Leea Kärki Autojen nopeudet pääteillä sekä yhdysteillä vuonna 2008 Tiehallinnon selvityksiä 15/2009 Jouko Kangas, Jutta-Leea Kärki Autojen nopeudet pääteillä sekä yhdysteillä vuonna

Lisätiedot

Talviajan nopeusrajoitusten liikenneturvallisuusvaikutukset

Talviajan nopeusrajoitusten liikenneturvallisuusvaikutukset 61 2015 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ HARRI PELTOLA Talviajan nopeusrajoitusten liikenneturvallisuusvaikutukset VUOSIEN 2010 2014 ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELU Harri Peltola Talviajan nopeusrajoitusten

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI Infratieto-Tiestö Turku 3.9.1 NAANTALIN KAUPUNKI Nopeusmittaukset / Elokuu 1 Nopeusmittaukset 1 Naantalin kaupunki ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

A LIIKENNEVÄYLÄT JA -ALUEET

A LIIKENNEVÄYLÄT JA -ALUEET 1 ( 65 ) JYVÄSKYLÄN ETELÄINEN ALUEURAKKA LIIKENNEVÄYLIEN SEKÄ PUISTOJEN HOIDON JA KUN- NOSSAPIDON TEHTÄVÄKORTIT SISÄLLYSLUETTELO A LIIKENNEVÄYLÄT JA -ALUEET MÄÄRITELMIÄ 3 AURAUS: KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista

Turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista Turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista Tinkimätön sitoutuminen ihmisten turvalliseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen ohjaa Nokian Renkaita. Mielestämme autoilijoilla tulee olla vapaus valita parhaiten

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. Mikko Malmivuo Juha Luoma

Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. Mikko Malmivuo Juha Luoma RE SEARCH SC IE N CE T HNOLOG Y 204 O HL I G H T S VI S I Mikko Malmivuo Juha Luoma G ISBN 978-951-38-8203-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Turvapuistohankkeista Esittelykontti Espooseen (valmis keväällä 2016) Radanrakentamisen

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä Tiehallinnon selvityksiä 35/2006

Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä Tiehallinnon selvityksiä 35/2006 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Talvihoidon suoritteet ja kustannukset eri tietyypeillä Tiehallinnon selvityksiä 35/2006 Julkaisun nimi 1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Talvihoidon suoritteet ja

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2014

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2014 37 2015 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2014 Autojen nopeudet maanteillä vuonna 2014 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2015 Liikennevirasto

Lisätiedot

Kitkanmittauslaitteiden vertailututkimus 2000 Tiehallinnon selvityksiä 6/2001

Kitkanmittauslaitteiden vertailututkimus 2000 Tiehallinnon selvityksiä 6/2001 Mikko Malmivuo Kitkanmittauslaitteiden vertailututkimus 2000 Tiehallinnon selvityksiä 6/2001 VIKING Mikko Malmivuo Kitkanmittauslaitteiden vertailututkimus 2000 Tiehallinnon selvityksiä 6/2001 TIEHALLINTO

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Tekninen palvelualue Kunnallistekniset palvelut 21.3.2011 TALVIKUNNOSSAPITO KEVYTLIIKENNEVÄYLILLÄ

Tekninen palvelualue Kunnallistekniset palvelut 21.3.2011 TALVIKUNNOSSAPITO KEVYTLIIKENNEVÄYLILLÄ Savonlinnan kaupunki TYÖOHJEITA Tekninen palvelualue Kunnallistekniset palvelut 21.3.2011 TALVIKUNNOSSAPITO KEVYTLIIKENNEVÄYLILLÄ YLEISTÄ Laki kadun ja eräiden alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (547/2005)

Lisätiedot

Hyväksynyt Tekninen lautakunta.. Loviisan kaupungin liikenneväylien talvihoito Laatuvaatimukset 2010

Hyväksynyt Tekninen lautakunta.. Loviisan kaupungin liikenneväylien talvihoito Laatuvaatimukset 2010 Hyväksynyt Tekninen lautakunta.. Loviisan kaupungin liikenneväylien talvihoito Laatuvaatimukset 2010 1 JOHDANTO Marraskuussa 2006 alkoi Loviisan kaupungin talvihoidon laatuvaatimusten kehittäminen. Suuntaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2009-2013 tapahtui 8489 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1698 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 66 (13 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Lue Kaikki Renkaista. KAIKKI RENKAIDEN KOKOLUOKISTA. Rengaskokomerkintä:

Lue Kaikki Renkaista. KAIKKI RENKAIDEN KOKOLUOKISTA. Rengaskokomerkintä: Lue Kaikki Renkaista Pirellin Rengastietous Yli satavuotisen rengastekniikan kokemuksensa ansiosta Pirelli on pystynyt yhdistämään tuotteissaan mahdollisimman hyvin turvallisuuden, pitkäikäisyyden, ajomukavuuden

Lisätiedot

Autojen nopeudet vuonna 2009 19 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ

Autojen nopeudet vuonna 2009 19 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 19 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ AUTOJEN NOPEUDET VUONNA 2009 Liikennevirasto Helsinki 2010 Kannen kuvat: Destia Oy, Infratieto Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656

Lisätiedot

"Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa" Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006

Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006 1 Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006 "Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa" Martti Oulun tiepiiri 2 Tiestön hoidon hankinta Tiehallinnossa Hoitourakoitsijan

Lisätiedot

Kunnossapidon hoitosopimuksella kunnan hoidossa olevat yksityistiet, Kittilä

Kunnossapidon hoitosopimuksella kunnan hoidossa olevat yksityistiet, Kittilä Kunnossapidon hoitosopimuksella kunnan hoidossa olevat yksityistiet, Kittilä Arvoisa tiekunnan edustaja, Tiekunnan tienne kunnossapidon pääurakoitsija seuraavat viisi (5) vuotta on NCC ROADS Oy. Urakka-aika

Lisätiedot

Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen. Talvirengastutkimus 2000 2001

Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen. Talvirengastutkimus 2000 2001 Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen Talvirengastutkimus 2000 2001 Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen Talvirengastutkimus 2000 2001 Tiehallinnon selvityksiä 34/2001 Tiehallinto Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä 2010 2011

Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä 2010 2011 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä 2010 2011 Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa,

Lisätiedot

VTT TIEDOTTEITA 2467. Riikka Rajamäki. Renkaiden puutteet kuolonkolareissa

VTT TIEDOTTEITA 2467. Riikka Rajamäki. Renkaiden puutteet kuolonkolareissa VTT TIEDOTTEITA 2467 Riikka Rajamäki Renkaiden puutteet kuolonkolareissa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2467 Renkaiden puutteet kuolonkolareissa Riikka Rajamäki ISBN 978-951-38-7268-7 (nid.) ISSN 1235-0605

Lisätiedot

Selvitys Loimaalla valtatie 9:llä tapahtuneesta onnettomuudesta ja siihen liittyen teiden talvihoidosta

Selvitys Loimaalla valtatie 9:llä tapahtuneesta onnettomuudesta ja siihen liittyen teiden talvihoidosta MUISTIO 1 (14) Selvitys Loimaalla valtatie 9:llä tapahtuneesta onnettomuudesta ja siihen liittyen teiden talvihoidosta MUISTIO 2 (14) Sisällysluettelo: 1. Onnettomuus ja sen olosuhdetiedot 2. Kunnossapitotoimet

Lisätiedot

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden

Lisätiedot

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001 Jouko Kangas, Reijo Prokkola Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001 Tiehallinnon selvityksiä 30/2002 Tiehallinto Helsinki 2002 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-910-2 TIEH 3200762 Oy Edita Ab Helsinki 2002 Julkaisua

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 Ilmanlaatudata & KAPU-data Roosa Ritola 25.1.2012 Katupölyseminaari Helsingin Ympäristökeskus Katupölyn torjunnan strategiat PM 10 Street dust Aikaisemmissa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Metsäteiden talvikunnossapito

Metsäteiden talvikunnossapito Metsäteiden talvikunnossapito Kalvosarja pohjautuu Tuomas Villmanin Mikkelin ammattikorkeakoulussa keväällä 2007 tekemään opinnäytetyöhön. Yhteyshenkilö: Antti Korpilahti Valokuvat: Tuomas Villman Piirrokset:

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA 41 Helsinki Rukkila V A K L A Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 66 Test report I'iiiv a 1.

Lisätiedot

Heinäveden kunta pyytää urakkatarjouksia kunnan kaavateiden, kevyenliikenteen väylien ja kirkonkylän kunnan kiinteistöjen talviaurauksesta.

Heinäveden kunta pyytää urakkatarjouksia kunnan kaavateiden, kevyenliikenteen väylien ja kirkonkylän kunnan kiinteistöjen talviaurauksesta. TARJOUSPYYNTÖ Heinäveden kunta pyytää urakkatarjouksia kunnan kaavateiden, kevyenliikenteen väylien ja kirkonkylän kunnan kiinteistöjen talviaurauksesta. Auraussopimus on kolmivuotinen ja tehdään ajalle

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot