TALVILIIKENTEEN TURVALLISUUS SUOMESSA JA RUOTSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVILIIKENTEEN TURVALLISUUS SUOMESSA JA RUOTSISSA"

Transkriptio

1 TALVILIIKENTEEN TURVALLISUUS SUOMESSA JA RUOTSISSA Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 5A/2004

2 LINTU-tutkimusohjelma Yhteyshenkilö: Juha Valtonen Liikenne- ja viestintäministeriö PL Valtioneuvosto p. (09)16002 Koordinaattori: Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Ruoholahdenkatu HELSINKI p ISBN Edita Prima Oy Helsinki 2004

3 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Suoruo-ohjausryhmä Seppo Sarjamo, ohjausryhmän pj. (Tiehallinto) Mikko Malmivuo, tekijä, ohjausryhmän siht. (VTT) Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja LINTU-tutkimusohjelma Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa vertailtiin Suomen ja Ruotsin talviajan liikenneturvallisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin liikenneturvallisuuteen vaikuttavia taustatekijöitä sekä analysoitiin onnettomuusaineistojen pohjalta talvikauden onnettomuuskuvaa ja talvikelien onnettomuusriskejä. Tavoitteena oli selvittää merkittävimmät erot maiden talviliikenteen turvallisuudessa sekä noudatetussa talviliikennepolitiikassa. Suomen ja Ruotsin talviajan liikenteen taustoja selvittävässä osassa vertailtiin talviajan ilmastollisia eroja, nopeusrajoituksia, liikennekäyttäytymistä, talvirengasmääräyksiä sekä talvihoidon laatuvaatimuksia ja niiden toteutumista. Huomio kiinnittyi erityisesti talviajan nopeuskäyttäytymistä koskeviin tutkimustuloksiin. Uusimpien ruotsalaisten tutkimusten mukaan henkilöautot alentavat Ruotsissa nopeutta polanteisella talvikelillä 9 15 km/h paljaaseen keliin verrattuna, kun suomalaisissa tutkimuksissa talvikelien vaikutukset ovat järjestään alle 7 km/h. Uusien ruotsalaisten talvihoitomääräysten mukaan talvihoidon laatuvaatimukset määräytyvät ainoastaan teiden liikennemäärän mukaan. Suomessa määräyksiin vaikuttaa liikennemäärän lisäksi runkolinjaston liikennöitävyys eli teiden toiminnallinen luokitus. Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä ja Suomessa 2000-luvulla tehtyjä keliseurantoja verrattaessa havaittiin, että Ruotsissa on paljaita kelejä enemmän ja että Suomessa ohuen jään osuus ylempien hoitoluokkien teillä on suurempi kuin Ruotsissa. Ruotsissa on myös tiukemmat talvihoidon laatuvaatimukset. Talvikauden onnettomuuskuva Suomessa ja Ruotsissa oli varsin yhdenmukainen. Talvikauden ja talvikelien onnettomuusriskeissä ei havaittu merkittäviä eroja. Suomea ja Ruotsia vastaavilla leveyspiireillä vertailtaessa havaittiin myös, että onnettomuustyyppijakauma ja talvikauden turvallisuus erityyppisillä teillä oli hyvin samanlainen. Avainsanat (asiasanat) Keli, kunnossapito, liikenneonnettomuudet, liikenneturvallisuus, onnettomuusriski, renkaat, Ruotsi, Suomi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero LINTU-julkaisuja 5A/2004 ISBN Kokonaissivumäärä 87 Jakaja LINTU-tutkimusohjelma Kieli suomi Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

4 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Suoruo-styrgrupp Seppo Sarjamo, styrgruppens ordf. (Vägförvaltningen) Mikko Malmivuo, författare, styrgruppens sekr. (VTT) Typ av publikation Uppdragsgivare LINTU-forskningsprogram Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Vintertrafikens säkerhet i Finland och Sverige Referat I denna undersökning jämfördes vintertrafikens säkerhet i Finland och Sverige. I undersökningen studerades bakgrundsfaktorer som påverkar trafiksäkerheten samt analyserades vintersäsongens olycksmönster och vinterväglagens olyckrisker med olycksmaterial som grund. Målet var att utreda de viktigaste skillnaderna mellan länderna i vintertrafikens säkerhet och den vintertrafikpolitik som följs. I utredningsdelen av den finländska och svenska vintertrafikens bakgrunder jämfördes skillnaderna i vinterklimat, hastighetsbegränsningar, trafikbeteende, bestämmelserna om vinterdäck samt vinterväghållningens kvalitetskrav och genomförandet av kvalitetskraven. Speciell uppmärksamhet fästes vid resultaten från undersökningar om hastighetsbeteendet under vintern. Enligt de senaste svenska undersökningarna sänker personbilarna i Sverige hastigheten med 9-15 km/h på vinterväglag med packad snö jämfört med bart väglag, medan finländska undersökningar om vinterväglagens effekter visar genomgående en sänkning under 7 km/h. Enligt de nya svenska väghållningsbestämmelserna bestäms vinterväghållnings kvalitetskrav endast av vägarnas trafikvolym. I de finländska bestämmelserna påverkas kvalitetskraven förutom av trafikvolymen även av stamlinjenätets trafikerbarhet, dvs. vägarnas funktionella klassificering. Vid jämförelse av väglagsuppföljningar som utförts i mitten av 1990-talet i Sverige och på 2000-talet i Finland observerades att det förekommer fler bara väglag i Sverige och att andelen tunn is i de övre driftstandardklasserna i Finland var större än i Sverige. Väghållningens kvalitetskrav är även strängare i Sverige. Vintersäsongens olycksmönster är rätt överensstämmande i Finland och Sverige. Inga märkbara differenser upptäcktes i olycksriskerna under vintersäsongen och vid vinterväglag. Vid jämförelser mellan Finland och Sverige på samma breddgrad observerades även att fördelningen av olyckstyperna och vintersäkerheten på olika typer av vägar är mycket lika. Nyckelord Väglag, underhåll, trafikolyckor, trafiksäkerhet, olycksrisk, däck, Sverige, Finland Övriga uppgifter Seriens namn och nummer LINTU utredningar 5A/2004 ISBN Sidoantal 87 Distribution LINTU-forskningsprogram Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Förlag Kommunikationsministeriet

5 DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Suoruo- directive board Seppo Sarjamo, chairman (Finnish Road Administration) Mikko Malmivuo, writer, secratary of the board (VTT) Type of publication Research report Assigned by LINTU Research Programme Date when body appointed Name of the publication Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Wintertime traffic safety in Finland and Sweden Abstract This study compares wintertime traffic safety in Finland and Sweden. The focus is on the factors that affect traffic safety. The wintertime safety profile and wintertime accident risks were analysed using accident data. The target was to identify the most considerable differences between wintertime traffic safety and wintertime traffic policy in Finland and Sweden. The wintertime climate, speed limits, traffic behaviour, winter tyre regulations, winter maintenance quality demands and their fulfilment were compared between Finland and Sweden. The studies of wintertime speed behaviour were found especially interesting. According to the most recent Swedish studies, passenger cars decrease their speed on packed snow by 9-15 km/h compared with bare road conditions. In Finnish studies, the speed reduction in similar conditions is less than 7 km/h. According to the newest Swedish winter maintenance regulations, quality demands are determined only by the traffic volume on the roads. In Finland, also the traficability of main roads, i.e. their functional classification, affects the winter maintenance classification. Comparing winter road condition observations made in Finland in the early 20 th century and in Sweden in the mid-1990s revealed that there are more bare-road conditions in Sweden and more thin ice on main roads in Finland. There are also more demanding winter maintenance quality regulations in Sweden. The wintertime accident profiles in Finland and Sweden were fairly consistent. There were no considerable differences in wintertime accident risks. When comparing Finland and Sweden at the same latitudes, the accident type and safety on different road types in wintertime were fairly similar. Keywords Road conditions, winter, traffic accidents, traffic safety, accident risk, tyres, Sweden, Finland Miscellaneous Serial name and number LINTU Reports 5A/2004 ISBN Pages, total 87 Distributed by LINTU Research Programme Language Finnish Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

6 6 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Esipuhe Tutkimuksessa vertailtiin Suomen ja Ruotsin talviajan liikenneturvallisuutta sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten maiden erot talviliikennekulttuurissa ja -politiikassa vaikuttavat liikenneturvallisuuteen. Selvitys on Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU-ohjelman) osatutkimus. Tutkimuksen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Seppo Sarjamo Tiehallinnosta, ja johtoryhmään kuuluivat lisäksi Petteri Katajisto Liikenne- ja viestintäministeriöstä, Ove Knekt Ajoneuvohallintokeskuksesta sekä Anne Leppänen, Olli Penttinen ja Juha Salmenkaita Tiehallinnosta. Tutkimuksen teki Mikko Malmivuo VTT:ltä ja häntä avustivat Carl-Gustaf Wallman ja Staffan Möller VTI:stä (Väg- och transportforskningsinstitut, Ruotsi) sekä Östen Johansson Ruotsin Tielaitoksesta (Vägverket). Helsinki Suoruo -ohjausryhmä

7 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 7 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Tausta Työn tavoite Raportin rakenne Talvikauden ilmasto Suomessa ja Ruotsissa Liikenne talvikautena Suomessa ja Ruotsissa Nopeusrajoitukset Liikennekäyttäytyminen talviaikana Talvirengasmääräykset Talvirenkaiden käyttö ja kunto Talvihoidon laatuvaatimukset Suomessa ja Ruotsissa Talvihoitoluokat Laatuvaatimukset Lumen ja sohjon poisto Liukkaudentorjunta Tiepituudet hoitoluokittain Suolan ja hiekan käyttö Keli tieverkolla Toteutetut keliseurannat Kelijakaumien vertailu Talvikauden onnettomuusriskit Määritelmiä Liikennesuoritteen jakautuminen talvi- ja kesäkaudelle Talvi-ja kesäajan onnettomuusriskien kehitys suuralueittain Talvi- ja kesäajan onnettomuusriskien suhde liikennemääräluokittain Talvikelien onnettomuusriskit Paljaan kelin ja talvikelien riskin vertailu Eri talvikelien vertailu...47

8 8 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 8 Onnettomuudet talvikeleillä Käytetty aluejako Talvikauden henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien jakautuminen eri kelityypeille Talvikauden talvikelien henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien jakautuminen eri säätyypeille Onnettomuusluokat talvella Talvikelien osuus KVL-luokittain Talvikelionnettomuuksien osuus vuorokauden eri tunteina Yhteenveto ja johtopäätökset Taustatekijöistä Talvikelit Talvikelien onnettomuusriskit Onnettomuuksien vertailu Keskeisimmät johtopäätökset LÄHTEET...69

9 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 9 Onnettomuusriski suhteessa talviajan kuivan ja paljaan kelin riskiin Suomi, jää, päätiet Suomi, sohjo, päätiet Suomi, jää, päätiet Ruotsi, ohut jää Ruotsi, irtolumi, sohjo Ruotsi, lumipolanne Suomi, sohjo, päätiet Suomi, lumi, päätiet Suomi, lumi, päätiet Kelin osuus suoritteesta (%) Kuva 1. Eri talvikelien suhteellinen onnettomuusriski suhteessa kelin osuuteen liikennesuoritteesta [Wallman 2002] [Polvinen 1985 & 1987]. Ruotsalaiset tulokset perustuvat talvien 1993/ /97 ja suomalaiset talvien 1982/83 sekä 1984/85 mittauksiin. 1 Johdanto 1.1 Tausta Suomessa talviliikenteeseen liittyy useita sellaisia suuria liikennepoliittisia kysymyksiä, joihin kesäajan liikenteessä ei tarvitse ottaa kantaa. Näistä keskeisimmät liittyvät talvihoitoon (mm. kuinka paljon suolataan? ), talvinopeusrajoituksiin (mm. missä laajuudessa käytetään? ), talvirengassäännöksiin (mm. talvirengaspakon voimassaoloaika? ) ja talviajan liikennevalistukseen ja -kasvatukseen. Talviajan liikenteessä on lisäksi ongelmana, että samanlaisia liikennepoliittisia ongelmia ratkotaan vastaavia taustoja vasten vain ani harvassa maassa. Kokemuksia vastaavista talviajan liikennepoliittisista ratkaisuista ja ongelmista ei siis kovin monen maan kanssa pystytä jakamaan. Mallia talviajan liikennepoliittisiin ratkaisuihin on perinteisesti otettu Ruotsista. Esikuvan valinta on ollut myös hyvin perusteltavissa: Suomella ja Ruotsilla on samanlainen liikennekulttuuri, pitkälle samanlainen ilmasto ja samankaltainen yhteiskuntarakenne. Tällä hetkellä Ruotsi on vielä aiempaa parempi vertailukohta, sillä

10 10 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Ruotsissa käynnistettiin 1990-luvun lopulla talviliikenteen mittava tutkimusohjelma Tema Vintermodell. Sen ansiosta ruotsalaisilla lienee tällä hetkellä kansainvälisesti paras tietous oman maansa talviliikenteestä: talvikelien onnettomuusriskeistä, talvikelien vaikutuksesta sujuvuuteen ja ajokäyttäytymiseen, talvihoidon vaikutuksesta liikenteeseen jne. Tutkimuksessa Ajokeliin liittyvä riski [Malmivuo & Kärki 2002] vertailtiin mm. eri maiden tutkimustuloksia talvikelien onnettomuusriskeistä. Verrattaessa viimeisten Suomessa tehtyjen laajempien talvikelien riskitutkimusten laskelmia ruotsalaisiin tuoreempiin arvioihin havaittiin, että etenkin jäisen kelin suhteellinen riski Etelä-Suomessa on selvästi korkeampi kuin Ruotsissa (kuva 1). Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty selvittämään, voisiko eron taustalla olla yksittäinen tutkimusmenetelmiin liittyvä tekijä, vai liittyykö havainto johonkin todelliseen eroon jäisten ajokelien liikenneturvallisuudessa. Koska talvikauden riskit ovat Suomessa ja Ruotsissa olleet pitkään suunnilleen samansuuruiset, voidaan paljaan kelin riskin talvikaudella toisaalta olettaa olevan Suomessa Ruotsiin verrattuna matalan. 1.2 Työn tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli yhdessä ruotsalaisten kollegojen kanssa selvittää, mikä selittää Suomen ja Ruotsin talvikelien onnettomuusriskeissä havaitut erot sekä miten maiden talviliikenteen turvallisuusprofiilit eroavat toisistaan. Tavoitteena oli samalla selvittää laajemmin talviliikenteen eroja Suomessa ja Ruotsissa ja tarkastella, mitä Suomi voisi mahdollisesti Ruotsin talviliikennemallilta oppia. 1.3 Raportin rakenne Tutkimusraportti jakautuu karkeasti kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa (luvut 2 5) valotetaan talviajan liikenneturvallisuuden taustatekijöitä Suomessa ja Ruotsissa. Näissä luvuissa vertaillaan talviajan ilmastoa, nopeusrajoituksia, liikennekäyttäytymistä, talvirengasmääräyksiä, talvirenkaiden käyttöä ja kuntoa, talvihoidon laatuvaatimuksia sekä keliä tieverkolla. Toisessa osassa (luvut 6 8) analysoidaan ja vertaillaan onnettomuusaineistojen perusteella talvikauden ja talvikelien onnettomuusriskejä sekä onnettomuustilastoja. Lopuksi luvussa 9 tehdään yhteenveto tuloksista ja pohditaan, miten onnettomuusanalyyseissä havaittuja eroja voitaisiin selittää raportin ensimmäisen osan taustaselvitysten perusteella.

11 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 11 Lumitilanne Tammikuun keskilämpö yli 80 cm cm cm cm 0-20 cm Kuva 2. Lumipeitteen paksuus 15. maaliskuuta sekä tammikuun keskilämpö Suomessa ja Ruotsissa. Keskiarvo vuosilta (Suomen keskilämmöt vuosilta ). 2 Talvikauden ilmasto Suomessa ja Ruotsissa Vaikka Ruotsi ja Suomi sijaitsevat maantieteellisesti lähellä toisiaan, maiden välillä on myös merkittäviä alueellisia ilmastoeroja. Suurin ero johtuu siitä, että Tukholman eteläpuolinen ja liikenteellisesti hallitseva osa Ruotsia sijaitsee huomattavasti etelämpänä kuin ruuhka-suomen tiet. Samoilla leveyspiireillä ilmastoolosuhteet ovat samankaltaisia. Tässäkin on kuitenkin huomattava, että Ruotsin keskiosien vuoristoisuus lisää hieman ilmaston arktisuutta, joten tällä alueella lumipeite voi usein olla jopa hieman paksumpi kuin vastaavilla leveysasteilla Suomessa (kuva 2). Suomen ja Ruotsin Lapin ilmasto on hyvin samankaltaista.

12 12 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 3 Liikenne talvikautena Suomessa ja Ruotsissa 3.1 Nopeusrajoitukset Kesäaikaan Ruotsissa yleisillä teillä noudatetaan pääasiassa nopeusrajoituksia 50 km/h, 70 km/h, 90 km/h ja 110 km/h. Suomessa vastaavasti yleisten teiden liikennesuoritteesta suurin osa syntyy nopeusrajoitusalueilla 60 km/h, 80 km/h, 100 km/h ja 120 km/h. Suomessa liikennesuorite painottuu nopeusrajoitusalueille 80 km/h ja 100 km/h, kun Ruotsissa liikenne painottuu alueille 70 km/h, 90 km/h ja 110 km/h (kuvat 3 ja 4). Liikennesuoritteen suhteen painotettuna Pohjois-Ruotsin keskimääräinen nopeusrajoitus on 89 km/h, Keski-Ruotsin 85 km/h ja Etelä-Ruotsin 87 km/h. Vastaavasti laskettuna keskimääräinen nopeusrajoitus Pohjois- ja Etelä-Suomessa on 86 km/h. On kuitenkin huomattava, että Ruotsin tulokset pohjautuvat Ruotsin tielaitoksen liikennesuoriterekisteriin, josta saatava liikennesuorite on akseliparikilometrejä, kun taas Suomessa tieto on ajoneuvokilometrejä. Käytännössä Ruotsissa suurimmilla Eurooppateillä sataa akseliparikilometriä kohden ajaa 85 ajoneuvoa, valtakunnanteillä ( riksväg ) 88 ajoneuvoa ja muilla pienemmillä teillä 93 ajoneuvoa. Erilaisen suoritteen vaikutus keskinopeusrajoituksiin on kuitenkin korkeimmillaankin alle 1 km/h, joten voidaan sanoa, että maissa keskimääräiset nopeusrajoitukset kesäaikana ovat hyvin samansuuruiset.

13 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa % Pohjois-Ruotsi Keski-Ruotsi Etelä-Ruotsi 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Km/h Kuva 3. Liikennesuoritteen (akseliparikilometrejä) jakautuminen Ruotsissa eri kesänopeusrajoitusalueille vuonna Pohjois-Suomi Etelä-Suomi 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Km/h Kuva 4. Liikennesuoritteen (ajoneuvokilometrejä) jakautuminen Suomessa eri kesänopeusrajoitusalueille vuonna Suomessa käytetään kuitenkin talvinopeusrajoituksia laajemmin kuin Ruotsissa, jossa talvinopeusrajoituksia on käytetty lähinnä kokeilumielessä. Talvella Suomessa alennettiin kaikki 120 km/h (410 km) tiet 100 km/h teiksi ja noin 81 % 100 km/h teistä (9 710 km) 80 km/h teiksi. Merkkien vaihto tapahtui lokakuun ja maalis-huhtikuun kuluessa keliolojen ja tiepiirien harkinnan mukaan. Tämän perusteella voidaan laskea, että merkkien voimassaoloaikana keskimääräinen nopeusrajoitus laskee Suomessa kesän tasosta kaikilla yleisillä teillä 6 7 km/h. Ruotsissa on tietyillä kaksikaistaisilla teillä säännöllisesti tehty varsin mittavia talvinopeusrajoituskokeiluja talvikaudesta 1999/00

14 14 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa lähtien. Kokeilut ovat alkaneet marraskuun alussa ja kestäneet Pohjois-Ruotsissa huhtikuun puoliväliin ja muualla maaliskuun puoliväliin. Lisäksi ainakin talvikausina 1994/ /98 Ruotsissa on tehty pienimuotoisia kokeiluja E4-tiellä pohjoisessa Norr:in ja Västerbottenin alueella (110km/h nopeuden lasku 90 km/h:iin). Talvikaudella 1999/00 alkaneen kokeilun yhteydessä on Ruotsissa pudotettu 110 km/h teiden nopeuksia 90 km/h:iin vuosittain noin km:n matkalla (taulukko 1). Määrää voi pitää merkittävänä, kun muistaa, että vuonna 2003 Ruotsissa oli 110 km/h teitä yhteensä km. Alentamiskokeilut olivat vähäisempiä 90 km/h teillä, joissa nopeuksia alennettiin 70 km/h:iin noin 500 kilometrillä (nopeusrajoitusalueen pituus km vuonna 2003). Nopeusrajoituksen alentamiskokeiluja on tehty melko tasaisesti eri puolilla maata. Mikäli kokeilutiet edustavat liikennemäärältään rajoitusalueiden keskiarvoa, voidaan näiden kokeilujen katsoa laskevan keskimääräistä nopeusrajoitusta koko maassa 1,7 km/h. Ruotsin Tielaitoksen mukaan kokeilut muuttuvat jatkossa vakiintuneeksi toimintatavaksi. Alustavien ruotsalaisten tutkimusten [Ottosson 2003] mukaan nopeusrajoituksen laskeminen talvella 20 km/h pudotti henkilöautojen ajonopeuksia 2 4 km/h. Saman tutkimuksen mukaan nopeusrajoituksen laskeminen ei vaikuttanut perävaunullisten kuormaautojen nopeuksiin. Taulukko 1. Nopeusrajoituskokeilujen laajuus Ruotsissa Kausi Km/h Alennetut km:t 1999/ / / /

15 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Liikennekäyttäytyminen talviaikana Sekä Ruotsissa että Suomessa on julkaistu tutkimuksia talvikelien vaikutuksesta ajonopeuteen. Viimeisimmässä ruotsalaisessa vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa [Wallman 2003] tarkastellaan talvina , , , ja kerättyä aineistoa. Havaintopisteet sijaitsivat tieosuuksilla, jotka olivat kaksikaistaisia joiden pientareet olivat kapeita tai niitä ei ollut ollenkaan joiden tieleveys vaihteli välillä 6 10m joiden liikennemäärä oli ajoneuvoa vuorokaudessa jotka sijaitsivat eri puolilla maata joiden talvihoitoluokat olivat A3, A4 tai B1 (sekä suolattuja että suolaamattomia teitä) kahdeksassa mittauspisteessä nopeusrajoitus 90 km/h, yhdessä 110 km/h ja yhdessä 70 km/h. Aineisto koottiin pääsääntöisesti marraskuun puolivälin ja maaliskuun puolivälin välisenä aikana. Keliolosuhteet rekisteröitiin tutkijahavaintojen perusteella. Tutkimuksessa pyrittiin poistamaan ruuhkien vaikutukset ajonopeuksiin vertailemalla aina samojen ajankohtien liikennettä. Tutkimuksen tehnyt Wallman uskoo selvityksen olevan parhaita ja tarkimpia alallaan. Tulokset on julkaistu poikkeuksellisesti nopeusmuutosprosentteina muissa tutkimuksissa yleisesti käytetyn puhtaan nopeusmuutoksen sijaan. Tutkimuksen perusteella henkilöautojen keskinopeudeksi kuivalla ja paljaalla kelillä voidaan kuitenkin arvioida 95 km/h (kuorma-autot 85 km/h ja perävaunulliset kuorma-autot 82 km/h), jolloin nopeusmuutokset eri keleillä ovat taulukon 2 mukaiset. Taulukko 2. Nopeusmuutokset (km/h) Wallmanin mukaan eri keleillä ja eri alueilla ajoneuvoluokittain kuivaan ja paljaaseen talvikeliin verrattuna. Henkilöautot Keski-Ruotsi Alempi Pohjois-Ruotsi Ylempi Pohjois-Ruotsi Kuormaautot (ei perävaunua) Perävaunulliset kuormaautot Henkilöautot Kuormaautot (ei perävaunua) Perävaunulliset kuorma-autot Henkilöautot Kuormaautot (ei perävaunua) Perävaunulliset kuormaautot Kostea Märkä Ohut jää & kuura Lumipolanne & paksu jää Irtolumi & sohjo Urat paljaat Urissa ohutta jäätä

16 16 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Ruotsissa päätettiin 1990-luvun alussa, että Pohjois-Ruotsissa olevan E4-tien suolaus lopetetaan tietyillä tieosuuksilla, ja suolaa käytetään vain äärimmäisen liukkaissa olosuhteissa. Lisäksi päätettiin, että talviaikana kyseisillä tieosuuksilla nopeudet lasketaan 110 km/h:sta 90 km/h:iin. VTI tarkasteli kelien vaikutusta nopeuksiin yhdeksässä mittauspisteessä. Osa pisteistä sijaitsi 90 km/h koealueella (mittauspisteet 1 6) ja osa 110 km/h vertailualueella (mittauspisteet 7 9) (taulukko 3 ja kuva 5). Kelit rekisteröitiin tutkijahavainnoin. Tutkimus suoritettiin neljänä tiettynä mittausviikkona talvina , ja (viikot välillä ). Taulukko 3. Henkilöautojen keskinopeus eri keleillä neljän mittausviikon aikana talvikausina , ja Mittauspisteissä 7 9 nopeusrajoitus 110 km/h ja muissa 90 km/h. Mittauspisteiden numerointi viittaa kuvaan 5. [Wretling & Öberg 1997]. Koe, 90 km/h Vertailu, 110 km/h Tiet Paljas keli Nopeus kuivalla ja paljaalla kelillä Jäinen/ luminen keli (yleensä) Talvikeli (jäinen/ luminen) & sateeton & kevyt lumisade & kohtalainen lumisade & lumimyrsky 1 E4 Umeå 97,2-5,3-4,4-3,9-10,0 2 E4 Bureå 93,4-4,2-4,2-4,5 3 E4 Ersnäs 99,8-6,3-5,3-7,3-12,5-11,6 4 E4 Rutvik 96,8-5,6-4,4-7,9-5,7 5 E4 Kalix 99,8-4,9-4,8-5,6-13,0-14,3 6 E4 Haparanda 97,6-6,0-5,2-8,3-9,2 7 E10 Töre 103,6-9,6-7,0-9,8-18,9-13, Indal 93,6-5,5-4,8-7,6-11,6 9 E14 Matfors 98,1-8,0-7,2-13,1 Kuva 5. Mittauspisteet. [Wretling & Öberg 1997]

17 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa 17 Taulukko 4. Nopeusmuutokset (km/h) kuivaan talvikeliin verrattuna, eri keleillä, ajoneuvoluokittain, Estlanderin mukaan. Suomessa Estlander [Estlander 1995] on tehnyt vastaavia vertailuja kelien vaikutuksista ajonopeuksiin vuoden 1993 aineiston perusteella. Hänen tutkimuksessaan keliarviot perustuvat tiesääasemien arvioihin. Tutkimuksessa oli 18 mittauspistettä, joista 14 sijaitsi kaksikaistaisilla pääteillä, yksi moottoriliikennetiellä ja kolme moottoriteillä, jolloin nopeusrajoitukset talvikaudella vaihtelivat pääosin välillä km/h. Tutkimuksessa julkaistiin erikseen arviot teille joilla oli ympärivuotinen 80 km/h rajoitus, 80 km/h talvirajoitus, ympärivuotinen 100 km/h rajoitus ja 100 km/h talvirajoitus. Kaikki tulokset osuvat taulukossa 4 esitettyjen raja-arvojen sisälle. Henkilöautoautot Kuorma- Linja-autot Märkä, suolainen -3,2-1,4-2,3-1,5-2,9...+2,0 Vesisade -2,4-0,5-3,5 +0,2-1,7 +2,6 Liukas -3,7-1,6-1,7 +0,1-1,7-0,1 Lumisade -5,1-3,0-3,2-0,6-6,7-2,4 Kimmo Saastamoinen [Saastamoinen 1993] tarkasteli talvikelien vaikutuksia ajonopeuksiin talvikaudella kerätyn aineiston perusteella. Hän tarkasteli vaikutuksia erikseen kitkamittauksilla todetun ja tiesääasemien avulla todetun kelin perusteella. Kitkamittausten perusteella todettiin, että pitävään keliin verrattuna (kitka yli 0,45) nopeudet alentuivat melko pitävällä (kitka 0,36 0,45) kelillä 0 3 km/h, melko liukkaalla (kitka 0,26 0,35) 3 6 km/h ja liukkaalla (kitka alle 0,26) 4 7 km/h. Saastamoisella oli käytössään tiedot 28:sta LAM-pisteestä eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa tarkasteltiin ilmeisesti loka-huhtikuun välistä ajanjaksoa. Käyttäessään kelin määrityksessä tiesääasemilta saatavia tietoja Saastamoinen päätyi taulukossa 5 esitettyihin tuloksiin. Taulukko 5. Nopeusmuutokset (km/h) Saastamoisen mukaan eri keleillä nopeusrajoitusalueittain kuivaan talvikeliin verrattuna. 80 km/h 80 km/h talvinopeus KVL< km/h talvinopeus KVL>7000 Märkä tai märkä+suolattu -0,9-0,8-0,6 Kuura -1,1-1,6-1,3 Lumi -2,7-3,4-3,2 Sade -2,9-1,5-2,2

18 18 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Johtopäätösten teko edellä kuvattujen aineistojen perusteella on vaikeaa, sillä Suomesta puuttuu sellainen luotettava kelien nopeusvaikutuksia tarkasteleva tutkimus, jossa kelinseuranta olisi tapahtunut ihmissilmin. Nyt suurin osa suomalaisista tutkimuksista on tehty tiesääasematietojen perusteella, jolloin vertailukelinä on käytetty kuivaa keliä, kun Ruotsissa vertailukeli on ollut kuiva ja paljas. Tiesääasemat eivät luonnollisesti osaa arvioida sitä, onko tie aurattu tai kulunut paljaaksi, ja asemat ovat muutenkin epävarmempia kelinseurantatarkoituksiin kuin ihmissilmät. Paras suomalainen lähde on Saastamoisen kitkamittauksiin perustuva tutkimus, jonka mukaan ajonopeudet Suomessa liukkailla keleillä laskevat keskimäärin 4 7 km/h pitävän kelin nopeuksiin verrattuna. Edellä kuvattujen ruotsalaisten tutkimusten mukaan voidaan arvioida, että vastaavilla keleillä nopeudet laskevat Ruotsissa yhtä paljon tai hieman enemmän kuin Suomessa. 3.3 Talvirengasmääräykset Ruotsin nykyiset talvirengasmääräykset astuivat voimaan Määräysten mukaan henkilöautojen sekä alle 3,5 tonnin painoisten kevyiden kuorma- ja linja-autojen tulee käyttää nastallisia tai nastattomia talvirenkaita joulukuun ensimmäisen ja maaliskuun viimeisen päivän välisenä aikana, mikäli keli sitä vaatii. Nastallisia talvirenkaita ei saa käyttää toukokuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana. Vasta vuonna 2000 talvirenkaat määritettiin siten, että renkaiden urasyvyyden on oltava välisenä aikana vähintään 3 mm aiemman ympärivuotisen 1,6 mm:n sijaan. Suomessa henkilö- ja pakettiautossa, kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautossa sekä kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin perävaunussa on joulu- tammi- ja helmikuun aikana käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3 mm. Suomessa nastarenkaita saa käyttää "marraskuun ensimmäisestä päivästä maaliskuun 31 päivään tai toista pääsiäispäivää ensinnä seuraavaan maanantaihin, myöhemmän näistä ollessa määräävä". Lisäksi nastarenkaita voi käyttää muulloinkin mikäli sää tai keli sitä edellyttää. Käytetyssä henkilöautonrenkaassa ja kevyessä kuorma-autonrenkaassa saa nastan ulkonema olla enintään 2,0 mm. Käytetyssä kuorma-autonrenkaassa saa nastan ulkonema olla enintään 2,5 mm.

19 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Talvirenkaiden käyttö ja kunto Ruotsissa on tehty useita tutkimuksia talvirenkaiden käytöstä. Däckbranchen, ruotsalainen rengasalan tiedotusjärjestö, on tutkinut renkaiden käyttöä helmikuussa 1998 ja helmikuussa Tuloksista (taulukko 6) voidaan päätellä, ettei uusi rengaslaki ole juurikaan kasvattanut talvirenkaiden käyttöä Norr- ja Mitt-piireissä, koska pohjoisessa nasta- ja talvirenkaiden käyttöaste on ollut ennestään jo varsin suuri. Sen sijaan eteläisessä Ruotsissa laki on lisännyt talvi- ja nastarenkaiden käyttöä runsaasti. Taulukko 6. Nastallisten talvirenkaiden, nastattomien talvirenkaiden ja kesärenkaiden osuus henkilöautojen renkaista Ruotsissa eri tiepiireissä ennen ja jälkeen uuden talvirengaslain [Däckbranchen 2001] Helmikuu 1998 Helmikuu 2001 Piiri Nasta Nastaton Kesä Nasta Nastaton Kesä Norr 97 % 3 % 0,3 % 94 % 6 % 0 % Mitt 86 % 13 % 1 % 92 % 8 % 0 % Stockholm 56 % 27 % 16 % 73 % 24 % 3 % Mälardalen 77 % 10 % 13 % 76 % 23 % 1 % Sydöst 68 % 21 % 10 % 87 % 13 % 0 % Väst 66 % 13 % 21 % 80 % 18 % 2 % Skåne 32 % 18 % 49 % 37 % 55 % 8 % VTI toteaa tuoreessa tutkimuksessaan [Öberg et al 2002], että kesärenkaiden käyttö (talviaikana) puolittui 1990-luvulla jo ennen uusien talvirengasvaatimusten tuloa, koska ihmiset varautuivat uusiin vaatimuksiin jo aiemmin. Suomessa talvirenkaiden käyttöä on viimeksi tutkittu laajemmin talvikaudella ( ) [Malmivuo & Mäkinen 2001]. Tutkimuksessa eri puolilla maata haastatelluista yhteensä 2500 henkilö- ja pakettiautojen kuljettajasta vain yhdellä oli kesärenkaat käytössään. Nastarenkaiden osuus talvirenkaista vaikuttaa olevan hyvin samanlainen Norr-piirin ja vastaavilla leveysasteilla olevien Lapin ja Oulun piirien kesken. Mitt-piirissä nastarenkaiden käyttö näyttäisi ainakin sydäntalvella olevan jopa hieman yleisempää kuin Etelä-Suomessa (taulukko 7).

20 20 LINTU 5A/2004 Talviliikenteen turvallisuus Suomessa ja Ruotsissa Taulukko 7. Nastallisten ja nastattomien talvirenkaiden osuus henkilöautojen renkaista Suomessa eri tiepiireissä talvikaudella [Malmivuo & Mäkinen 2001] Piiri Nasta Nastaton Lappi & Oulu 95,6 % 4,4 % Savo-Karjala & Kaakkois-S. 86,6 % 13,4 % Vaasa ja Keski-Suomi 89,8 % 10,2 % Häme 87,0 % 13,0 % Turku 91,7 % 8,3 % Uusimaa 83,3 % 16,7 % Ruotsissa talvirenkaiden kuntoa on viimeaikoina tutkittu vain suppeaan otantaan perustuen. VTI tutki neljällä eri parkkipaikalla Östergotlannin läänissä sadan henkilöauton renkaat helmikuussa 1999 ja helmikuussa 2001 [Öberg et al 2002]. Suomessa kuntoa tutkittiin edellä kuvatulla 2500 auton otoksella ympäri Suomen [Malmivuo & Mäkinen 2001]. Tutkimusten luotettava vertailu on vaikeaa Ruotsin pienen aineiston ja toisaalta urasyvyyksien erilaisen luokittelun vuoksi. Vertailun perusteella voidaan ainoastaan todeta, ettei ole syytä olettaa, että talvirenkaiden kunnossa olisi maiden välillä merkittäviä eroja (taulukko 8). Taulukko 8. Talvirenkaiden urasyvyydet Suomessa ja Ruotsissa (Östergotlannin läänissä)[malmivuo & Mäkinen 2001] [Öberg et al 2002] Ruotsi Suomi mm mm ,0 % 0,2 % < 3 0,8 % 2 0,0 % 0,0 % 3-5,5 13,6 % 3 1,5 % 2,5 % 5,5-8 55,7 % 4 3,0 % 2,7 % > 8 30,0 % 5 7,3 % 9,1 % Yht. 100 % 6 14,3 % 13,6 % 7 15,9 % 20,6 % 8 15,9 % 27,3 % 9 28,4 % 20,3 % 10 13,7 % 3,8 % Yht. 100 % 100 %

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013- Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-11.10.2013 1 Talvihoitoluokka I Tie pääosan ajasta paljas Voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä Sään muutostilanteissa

Lisätiedot

KATUJEN TALVIHOIDON LAATUVAATIMUKSET

KATUJEN TALVIHOIDON LAATUVAATIMUKSET KATUJEN TALVIHOIDON LAATUVAATIMUKSET 2(12) SISÄLLYSLUETTELO Auraus: ajoradat... 3 Auraus: jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, laatukäytävät... 4 Sohjon poisto: ajoradat, kevyen liikenteen väylät...

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN KUNNOSSAPITOLUOKITUS

NOKIAN KAUPUNGIN KUNNOSSAPITOLUOKITUS NOKAN KAUPUNGN KUNNOSSAPTOLUOKTUS Sisällysohje 1. KATUJEN KUNNOSSAPTOLUOKTUS Yleistä Ajoradat Kevyenliikenteenväylät Pinnan tasaus ja polanteiden poisto ajoradoilla ja kevyenliikenteenväylillä Liite 1

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA TUTKIMUKSEN TAUSTA - Leveän keskimerkinnän vaikutuksia liikenneturvallisuuteen sekä kuljettajien käyttäytymiseen ja mielipiteisiin on selvitetty

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Parikkalan kunta Tekninen toimi Harjukuja Parikkala puh KATUJEN KUNNOSSAPITO LUOKITUS Talvihoito

Parikkalan kunta Tekninen toimi Harjukuja Parikkala puh KATUJEN KUNNOSSAPITO LUOKITUS Talvihoito Talvihoito 1 Katujen ja kevyenliikenteen väylien kunnossapitoluokitus Talvikunnossapito 1.0 Yleistä Parikkalan kunnan kadut on jaettu kolmeen eri kunnossapitoluokkaan. Kunnossapitoluokituksen avulla määritetään

Lisätiedot

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Rengasfoorumi 2.10.2014 Jussi Salminen Erityisasiantuntija Analyysit; merenkulku, tieliikenne, ympäristö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Älä anna liukkauden yllättää

Älä anna liukkauden yllättää Turvallista matkaa! Älä anna liukkauden yllättää Suomen sääolosuhteissa, syksyn ja talven liukkailla keleillä tehokas liukkaudentorjunta on välttämätöntä. Se parantaa liikenneturvallisuutta ja lisää liikenteen

Lisätiedot

Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT

Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT - Pistenopeusvalvonta - Alennettu puuttumiskynnys - Keskinopeusvalvonta 2 Automaatti-valvonnalla olevat tiejaksot

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021

23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 1 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Pääasiallinen alue: Kuopio Leppävirta Varkaus Siilinjärvi

Lisätiedot

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI Infratieto-Tiestö Turku 3.9.1 NAANTALIN KAUPUNKI Nopeusmittaukset / Elokuu 1 Nopeusmittaukset 1 Naantalin kaupunki ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Tielaitos. Teiden kunnossapidon yhteys liikenneturvallisuuteen 57/2000. Mikko Malmivuo, Otto Kärki, Tapani Mäkinen. Tielaitoksen selvityksiä

Tielaitos. Teiden kunnossapidon yhteys liikenneturvallisuuteen 57/2000. Mikko Malmivuo, Otto Kärki, Tapani Mäkinen. Tielaitoksen selvityksiä Mikko Malmivuo, Otto Kärki, Tapani Mäkinen Tielaitos Teiden kunnossapidon yhteys liikenneturvallisuuteen Tielaitoksen selvityksiä 57/2 Helsinki 2 TIEHALLINTO Liikenteen palvelut ISSN 788-3722 ISBN 951-726-75-3

Lisätiedot

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Aluevastaava Sakari Häyhä. Imatran alueurakka

Aluevastaava Sakari Häyhä. Imatran alueurakka Imatran alueurakka 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Imatra 2016-2021 Pääasiallinen alue: Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Sekä osia: Savonlinna Lappeenranta Taipalsaari Yleistä urakka-alueesta:

Lisätiedot

?J\ '\ ::k A. Tielaitos vuonna ,(r.\:_.l j ( 1 : :.:.\ / 1 J-' Tiepiirien päätökset nopeusrajoituksista A ' '- 9 ('V / \\ \ \A - --.

?J\ '\ ::k A. Tielaitos vuonna ,(r.\:_.l j ( 1 : :.:.\ / 1 J-' Tiepiirien päätökset nopeusrajoituksista A ' '- 9 ('V / \\ \ \A - --. Tiepiirien päätökset nopeusrajoituksista Tielaitos vuonna 1998?J\ '\ A ' '- 9 ::k A \l/--- \ \ ' A ' \ ---. J \ ('V / -,... j \? l 1 / -,(r.\:_.l j ( 1 : :.:.\ / 1 J-' \\ \ \A - ' '.. ''.. A..iIII" 7V'

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

HJU Raasepori Raaseporin kaupungin katu-urakka tarkennettu tarjouspyyntö

HJU Raasepori Raaseporin kaupungin katu-urakka tarkennettu tarjouspyyntö HJU Raasepori 2016 2021 Raaseporin kaupungin katu-urakka 2016-2021 tarkennettu tarjouspyyntö 8.2.2016 6.3.1 Tarjousten laadullinen arviointi A.1.1 Käytettävä kalusto lisälaitteineen, mitoittavat suunnitelmat,

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi UbiCasting Workshop 10-09-2008 Marjo Hippi / Met. tutkimus Tiesäämallin asema- ja hilaversion validointi - Työn sisältö Tiesäämallia ajetaan kahdella eri lähtödatalla,

Lisätiedot

Turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista

Turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista Turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista Tinkimätön sitoutuminen ihmisten turvalliseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen ohjaa Nokian Renkaita. Mielestämme autoilijoilla tulee olla vapaus valita parhaiten

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Kiinteistöjen talvikunnossapito

Kiinteistöjen talvikunnossapito Työkohtainen työselostus, Kiinteistöjen talvikunnossapito 2016 2017 1000 TALVIHOITO, KADUT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, KIINTEISTÖT Talvihoidon tavoitteena on turvata liikenteen häiriötön sujuminen sekä

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 7LHODLWRV 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus Kouvola 1998 7,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus 7LHODLWRV

Lisätiedot

Monitoriraportin pikaopas. Sivu 1(6)

Monitoriraportin pikaopas. Sivu 1(6) Sivu 1(6) Käyttö Monitoriraportin avulla voidaan seurata, miten autokannan ajoneuvoja on ajettu aikajakson aikana. Monitoriraportin yläosa ilmoittaa autokannan polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

27 9', Teiden talvihoito Tielaitos Talvihoidon toimintalinjat ANNrUUI. unnossapidon - ohjaus. KeskushaHinto

27 9', Teiden talvihoito Tielaitos Talvihoidon toimintalinjat ANNrUUI. unnossapidon - ohjaus. KeskushaHinto 27 9', Teiden talvihoito Tielaitos Talvihoidon toimintalinjat 1996 - - - --- 1 unnossapidon - ohjaus / Helsinki 1995 - -- - 4 -. KeskushaHinto ANNrUUI Tieiltos Kirjasto Dokriro: Nidenro: 5!. / Teiden talvihoito

Lisätiedot

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001

Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001 Jouko Kangas, Reijo Prokkola Autojen nopeudet pääteillä vuonna 2001 Tiehallinnon selvityksiä 30/2002 Tiehallinto Helsinki 2002 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-910-2 TIEH 3200762 Oy Edita Ab Helsinki 2002 Julkaisua

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Mittauspisteet MittausID Suuralue tai kunta Sijainti Tietoja 186 Ii

Lisätiedot

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS 2009 2013 TARKASTELU ONNETTOMUUSTILASTOISTA LAPISSA Mukana liikenneviraston ylläpitämään onnettomuusrekisteriin kirjatut onnettomuudet Tilastollisesti

Lisätiedot

Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta

Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio 14.10.2016 Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta Ehdotuksen mukaan kuorma-autojen, linja-autojen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajokorttiasetuksen soveltamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2008 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELUTYÖKALU, ONHA hankkeen esittely. Harri Peltola, Riikka Rajamäki, Mikko Virkkunen

ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELUTYÖKALU, ONHA hankkeen esittely. Harri Peltola, Riikka Rajamäki, Mikko Virkkunen ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELUTYÖKALU, ONHA hankkeen esittely Harri Peltola, Riikka Rajamäki, Mikko Virkkunen Hanke on toteutettu Turvallinen liikenne 2025 tutkimusohjelmassa. Ohjelman nykyisiä jäseniä ovat:

Lisätiedot

Uutta tietoa suolasta ja liukkaudesta

Uutta tietoa suolasta ja liukkaudesta Uutta tietoa suolasta ja liukkaudesta Tiesääpäivät, 3.-4.6.2015 Kouvola Taisto Haavasoja name.surname@teconer.fi Sisältö Jäätymisprosessi Jään ja suolaliuoksen komposiitti Vaikutukset talvikunnossapitoon

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Aluevastaava Raija Kreutzer. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kangasala

Aluevastaava Raija Kreutzer. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kangasala Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kangasala 2016 2021 Yleistä urakka-alueesta: 5-vuotinen perusurakka Sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Sijoittuu Kangasalan, Pälkäneen ja osin Valkeakosken kuntien alueelle

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Pyöräteiden talvihoidon kokeilu

Pyöräteiden talvihoidon kokeilu Pyöräteiden talvihoidon kokeilu 2015-2016 GoExpo-messut 4.3.2016 Aiju Heinonen Ylläpitoinsinööri Helsingin kaupungin rakennusvirasto Talvihoidon nykyisiä laatuvaatimuksia Jalankulun ja pyöräilyn väylät

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 20.12./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry 26.3.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa AKL:n EETTINEN VASTUU Autoalan Keskusliitto

Lisätiedot

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä,

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, 10.13.1.2 Tieluokitukset Kuva 10-13-4 osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, Kolarin pohjoispuolella Äkäsjokisuuhun saakka leveys

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT LISTAT Tammikuussa julkaistiin Rokkisydän ja Sarvipäät -yhtyeiden uudet CD:t. Helmikuussa niitä seurasivat Sinkkubingo ja Metalliväki -yhtyeiden CD:t. Alla oleva kuvaaja esittää näiden yhtyeiden CD-levyjen

Lisätiedot

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot Tarkastellaan M/G/1-jonojärjestelmää, jossa asiakkaat on jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k = 1,..., K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti

Lisätiedot