Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto xxx

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto xxx TILINPÄÄTÖS 2015 TOIMINTAKERTOMUS 2015

2 Sisällysluettelo 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ KUNNAN HENKILÖSTÖ ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA YMPÄRISTÖTEKIJÄT KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN (KUNTA+LIIKELAITOKSET) TOIMINNAN RAHOITUS (KUNTA+LIIKELAITOKSET) RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET (KUNTA+LIIKELAITOKSET) TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (PERUSKUNTA + LIIKELAITOKSET) KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT VUONNA KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS VAALAN KUNNAN KONSERNIRAKENNE OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Liikelaitokset TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA) MUKANA SISÄISET ERÄT INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU / PERUSKUNTA RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TASE / PERUSKUNTA YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET) RAHOITUSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET) TASE (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET) KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDOT VESIHUOLTOLAITOS KAUKOLÄMPÖLAITOS LIIKELAITOKSET KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILIKAUDELLA VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET...110

3 TOIMINTAKERTOMUS 1 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kuntakentän murros ja muutos jatkuvat. Tilinpäätöstä valmisteltaessa odotamme lopullisia linjauksia maakuntahallintouudistuksen toteutumisesta ja uudistuksen vaikutuksista kuntien tehtäviin ja rahoitukseen. Koska Vaalan kunnan tulorahoituksesta valtionosuudet muodostavat merkittävän osan, on tehtävillä valtionosuusuusmuutoksilla poikkeuksellisen suuri vaikutus kuntaamme. Teemme toista vuotta peräkkäin erinomaisen tuloksen. Siitä huolimatta joudumme nyt ja jatkossa tekemään isoja valintoja, joilla pidämme tulot ja menot tasapainossa. Tähän meitä kannustaa taloudellinen taantuma, väestön ikärakenteen muutokset ja valtionosuuksien leikkaukset. EK:n tammikuussa tekemän suhdannebarometrin mukaan suomalaisten yritysten suhdannenäkymät vuoden 2016 alkupuoliskolle ovat yhä vaatimattomat. Suhdanteiden yleiskuvan ennustetaan jatkuvan heikkona, ja myös henkilöstön määrä vähenee vielä hieman. Teollisuudessa ja rakentamisessa odotetaan hivenen parannusta suhdannekuvaan, mutta erityisesti teollisuudessa nykytilannetta arvioidaan huomattavasti alle keskimääräiseksi. Palvelualoilla suhdanteet kohenivat vähän viime vuoden aikana, mutta seuraavalle puolelle vuodelle ei odoteta elpymistä. Heikko suhdannetilanne ja kansantalouden rakennemuutos ovat saattaneet julkisen talouden vaikeuksiin viime vuosina. Julkisten menojen suhde BKT:stä on Suomessa suurempi kuin missään muussa EU-maassa. Talouden tilaa varjostaa myös kestävyysvaje, joka johtuu väestön ikääntymisestä ja julkisten palvelujen heikosta tuottavuuskehityksestä. Myös Vaalan kunnan alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset ovat osin heikentyneet; erityinen haaste on ollut maatiloilla. Positiivista virettä kuitenkin on, koska yrityksille on sukupolvenvaihdoksien yhteydessä löytynyt jatkaja ja uusia yrityksiä on perustettu. Yritykset ovat olleet halukkaita lähtemään mukaan Kasvua Kainuuseen hankkeeseen. Matkailuyritykset ovat aktiivisesti mukana Geopark-verkostossa. Elinkeinojen edistäminen korostuu tiukkoina aikoina, kun työttömyys kipuaa meilläkin jo lähes 20 prosenttiin. Työ on asia, joka kaikista tehokkaimmin ehkäisee myös syrjäytymistä. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2015 oli 21,50. Kunnallisveroprosenttiaan korotti vuodelle 2016 kaikkiaan 45 kuntaa, kun vuonna 2016 korottajia oli 98. Veroprosenttia laski kolme kuntaa. Viimeksi korottajia oli näin vähän vuonna Veroprosenttien korotuksista huolimatta kuntien verotulojen ennustetaan vähenevän vuonna 2016, kun yhteisöveron korotettu jako-osuus poistuu. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,87 mikä merkitsee 0,04 prosenttiyksikön kasvua vuodesta Pohjois-Pohjanmaalla luku on 20,43 % ja Kainuussa 21,14 % asukkaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 20, kunnalla on korkeampi veroprosentti kuin Vaalassa. 42 kunnalla veroprosentti on 21,5. Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. Vaalan kunnan efektiivinen veroaste on ollut Kuntaliiton laskemien mukaan vuonna ,06 %. Kunnan tuloveron ja efektiivisen veroasteen välinen kuilu on kasvanut jatkuvasti. Kun vuonna 2001 erotus oli 4,77 niin vuonna 2015 se on jo 7,44. Keskimäärin erotus koko maassa on 4,96. Vaalan kunnan talous on jatkanut hyvällä suunnalla. Vuoden 2015 positiiviseen tulokseen vaikuttivat merkittävästi korkokulujen (n ) ja toimintakulujen (n ) alittuminen. Verotulot toteutuivat euroa ja valtionosuudet noin euroa yli budjetoidun. Oulunkaaren osalta erikoissairaanhoito ylitti budjetin noin eurolla. Soten omatoiminta sen sijaan alitti budjetin noin eurolla. Oulunkaaren osalta kokonaisuus ylittyi n eurolla. Verotulojen kasvu vuodesta 2014 vuoteen 2015 oli euroa ja valtionosuudet vähenivät euroa. Yhteisöveron nousu vuodesta 2014 vuoteen 2015 oli Vaalassa 7,6 prosenttia. Vielä edelleen ollaan kuitenkin noin euroa jäljessä huippuvuodesta Tuloverot kertyivät vuonna 2014 noin euroa paremmin kuin viime vuonna. Kiinteistöverojen kertymä säilyi edellisvuoden tasolla. Se missä onnistuttiin jo neljäs vuosi peräkkäin, oli henkilöstömenojen hillintä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokasvu verrattuna vuoden 2014 tilinpäätökseen on 4,3 prosenttia, josta erikoissairaanhoidon nettokasvu on 5,0 prosenttia. Oman toiminnan kasvu oli 4,0 %ia. Kunnittainen vaihteluväli oman toiminnan osalta on -4,5-6 % ja erikoissairaanhoidon kunnittainen vaihteluväli on -6,1-6.9 %. Kaiken kaikkiaan vuonna 2015 toimintamenot nousivat vuoteen 2013 verrattuna noin 2,6%. Tämä on kohtalaisen hyvä tulos. Vuonna 2015 työ talouden saattamiseksi tasapainoon on jatkunut valtuuston kanssa. Hyvän tuloksen jälkeen olemme saaneet katetuksi vanhat alijäämät. Ylijäämää taseessa on 1,95 miljoonaa. Vaikka Vaala ei ole enää kriisikunta, on tasapainotussuunnitelma syytä päivittää aina tilinpäätöksen

4 2 ja talousarvion yhteydessä ja arvioida toimenpiteiden riittävyys. Tämä on välttämätöntä suuren lainamäärän ja tulevien investointien vuoksi. Vuosikate tulee pitää hyvällä tasolla. Vaalan kunnan lainamäärä on pienelle kunnalle korkea. Useat kunnan kiinteistöt kuitenkin kaipaavat peruskorjausta ja yritystilojen investointejakin on jatkossa tehtävä. Kunnan vuosikate määrittää sen, paljonko kunnalla on rahaa vuosittaisiin investointeihin ilman lainarahoitusta. Vuosikatteen pitäminen hyvällä tasolla takaa sen, että korjausvelka saadaan purettua ilman lainamäärän kasvua. Vaalan päiväkodin hankesuunnittelu aloitettiin kesällä Hankkeen tavoitteena on turvata hyvät ja terveelliset tilat päiväkotilapsille ja henkilöstölle. Päiväkoti valmistuu vuonna 2016 uuden koulukeskuksen yhteyteen. Oulujokilaaksossa keskeisiä yhteistyöasioita ovat olleet Montan kalojen kiinniottolaitteen suunnittelu, VT22 edunvalvonta, Geopark-konferenssi ja kehittämisyhtiö Humanpoliksen käynnistäminen. Vuonna 2013 aloitettiin keskustelu tiivistetystä yhteistyöstä matkailun markkinoinnin ja kehittämisen edistämiseksi Humanpolis Oy: kautta. Tämä johti yhteisen kehittämisyhtiön perustamiseen vuoden 2014 lopussa. Vuosi 2015 oli kehittämisyhtiön ensimmäinen toimintavuosi. Maakunnan vaihdokseen liittyvät asiat, valtion aluehallinnon palvelujen säilyttäminen, valtionosuus uudistukseen vaikuttaminen sekä VT22 perusparannus ovat olleet edunvalvonnan painopisteenä. Edunvalvontaa tehdään myös yhteistyössä naapurikuntien ja maakunnan liittojen kanssa. Henkilöstömuutokset ovat läsnä jatkossa yhä useammin eläköitymisen myötä. Uuden henkilöstön rekrytointiin pitää panostaa ja samalla säilyttää eläkkeelle siirtyvien osaaminen organisaatiossa. Tällaisessa tilanteessa usein myös jäävien työntekijöiden tehtäväkuvat ja roolit työyhteisössä ovat muutoksessa. Kiitokset kaikille kuntamme työntekijöille ja luottamushenkilöille vuodesta Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta, Vaalan kunta on pystynyt turvaamaan kuntalaisilleen hyvät peruspalvelut lähellä. Tulevaisuuden suunnittelun kannalta on välttämätöntä saada selvyys kuntakentän uudistuksiin, jotta voimme kunnassa tarkemmin määrittää sen, mitä kohti olemme menossa ja miksi. Tehty työ talouden tasapainottamiseksi on mahdollistanut itsenäisenä kuntana jatkamisen. Tulevaisuuden kuntaa rakennetaan nyt. Vaalalla on erinomaiset mahdollisuudet erottua alueen kunnista Oulujärven kuntana, jossa vapaa-ajan mahdollisuudet ja hyvät lähipalvelut tekevät arjesta sujuvaa. Kunnanjohtaja Tytti Määttä

5 3 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallinto-organisaatio Kunnan organisaatiokaavio on toimintakertomuksen liitteenä. Kunnanvaltuusto Vuonna 2012 valitussa valtuustossa on 21 jäsentä, joista Suomen Keskustan edustajia on 14, Vasemmistoliiton edustajia 3, sosiaalidemokraatteja 1 ja perussuomalaisia 3. Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2015 seitsemän kertaa. Valtuutettu Esa Karjalainen, pj. Pentti Kemppainen, I vpj. Pekka K. Lämsä, II vpj Pekka Huovinen Tapani Karhu Vuokko Karjalainen Auvo Kilpeläinen Terttu Kuusela Tiina Kylmänen Aino Leinonen Erkki Leinonen Pekka J. Lämsä Helmi Moilanen Kalle Moilanen Osmo Mustonen Reijo Rasinkangas Jouko Roivainen Tero Seppänen Timo Tervonen Reijo Virkkunen Niina Välinen Puolue KESK KESK SDP PS KESK KESK. VAS KESK VAS KESK KESK KESK PS PS VAS KESK KESK KESK KESK KESK KESK Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kokouksia 19 Puheenjohtaja Reijo Virkkunen KESK I varapuheenjohtaja Kalle Moilanen PS II varapuheenjohtaja Tiina Kylmänen VAS Jäsenet: Tapani Karhu KESK Vuokko Karjalainen KESK Aune Kesälahti KESK Terttu Kuusela KESK Erkki Leinonen KESK Helmi Moilanen PS Esittelijä Sihteeri Kunnanjohtaja Tytti Määttä Hallintosihteeri Lea Karppinen saakka Hallintojohtaja Juho Leppänen alkaen

6 Lautakunnat 4 Sivistyslautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpanot ovat käyttötalousosassa ao. hallintokuntien kohdalla. Tilivelvolliset Kuntalain 125 :n mukaan tilivelvollisia ovat kunnallisen toimielimen jäsenet ja ao. toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnallistalous Suomen kuntien vuoden 2015 tilinpäätösarviotietoihin perustuvan Kuntaliiton tiedotteen mukaan kuntien velkaantumisen kasvu taittui ja tilikauden tulos oli ennakoitua parempi. Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 tilikauden tulos oli 0,27 miljardia ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset, yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellisvuosien tasolla. Tilastokeskuksen kokoamien kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt 17,0 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta on kolme prosenttia. Merkittävin yksittäinen viime vuoden lukuja selittävä tekijä on liikelaitosten yhtiöittäminen. Se vaikutti muun muassa toimintatuottoihin, toimintamenoihin, investointeihin ja lainakantaan. Kuntatalouden kokonaiskuva näyttää kohtuulliselta, mutta kuntakohtaiset erot ovat hyvin suuria. Esimerkiksi tilikauden tulos oli negatiivinen yli 120 kunnassa. Kuntien talous on kärsinyt hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta, työttömyyden noususta ja työttömyysvastuiden kasvusta sekä viime vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat noin yhdellä prosentilla. Menojen kasvua hidastivat yhtiöittämiset sekä erilaiset kuntien säästötoimet. KT Kuntatyönantajien kyselyn mukaan kunta-alalla leikattiin viime vuonna henkilöstömenoja noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus työmarkkinatuen rahoituksesta kasvoi edellisestä vuodesta 160 miljoonaa ja oli viime vuonna yli 400 miljoonaa euroa. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Muut verot, kuten yhteisö- ja kiinteistövero, kasvoivat kuitenkin nopeammin. Kiinteistöverotuotot kasvoivat 6,1 prosenttia. Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kuntaosuuden korotuksen kompensoiminen 75 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveron kasvu johtui pääasiassa kiinteistöverouudistuksesta, jossa muun muassa nostettiin veroprosenttien ala- ja ylärajoja. Valtionosuusleikkauksista johtuen valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Investoinnit pienenivät 100 miljoonaa euroa. Oman talousalueen kehitys Vaalassa väestön väheneminen on ollut edellisvuoteen verrattuna samaa luokkaa. Väestörekisterikeskuksen virallisten asukaslukujen mukaan väkiluku oli 3075 henkeä, kun se vuotta aiemmin oli henkeä. Vähennys oli -63 henkeä eli -2,0 %. Vähennys oli edellisvuonna -55 henkeä. Tilastokeskuksen väestömuutosten ennakkotietojen mukaan Vaalaan syntyi 20 lasta ja kuolleiden lukumäärä oli 52. Nettomuutto oli - 35: kunnasta muutti pois 148 asukasta ja kuntaan muutti 113 asukasta. Väestön väheneminen selittyy korkealla kuolleisuudella ja muuttotappiolla.

7 5 Kainuun joulukuun työllisyyskatsauksen mukaan Kainuussa piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä vuonna Työttömyys kääntyi kesän jälkeen laskuun ja asettui joulukuussa selvästi vuoden takaista alemmalle tasolle. Työvoiman kysynnässä oli loppuvuotta kohden tultaessa selviä piristymisen merkkejä ja koko vuoden aikana TE-toimistoon ilmoitettiin avoimia työpaikkoja lähes 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös lomautettuina olleiden määrä väheni vuoden edetessä. Työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 5896, joka on noin 1,8 %:a vähemmän kuin vuonna Huomioitavaa on kuitenkin, että työttömyyden lasku painottuu Kajaanin seutukunnan alueelle ja että pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa. Vaalassa keskimääräinen työttömien osuus työvoimasta on ollut vuonna 2015 noin 17,7 %:a ja koko Kainuun osalta vastaava luku oli 16,6 %:a. 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toiminta Vuonna 2015 kunnan siirryttiin käyttämään sähköistä kokousjärjestelmää. Sähköisiin kokouksiin siirtyminen onnistui hyvin lukuun ottamatta pieniä alkuvaiheen teknisiä ongelmia. Lisäksi vuonna 2015 jatkettiin koko kunnan organisaatiouudistuksen valmistelua ja se pantiin täytäntöön hallinto-osaston osalta. Teknisen ja sivistysosaston osalta organisaatiouudistus jatkuu vuonna Vuonna 2015 jatkettiin toimintaa yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Vaalan lisäksi Utajärvi, Ii, Pudasjärvi ja Simo. Ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa Pudasjärven kaupunki. Maaseutuhallinto jatkuu yhteisesti Siikalatvan, Pyhännän ja Haapaveden kanssa. Vaalalla on yhteinen rakennustarkastaja Utajärven kunnan kanssa. Vuoden 2015 käynnistyi yhteisen kehittämisyhtiön Humanpolis Oy:n toiminta Muhoksen ja Utajärven kanssa. Talous Vaalan kunnan talous on jatkanut hyvällä suunnalla. Vuoden 2015 positiiviseen tulokseen vaikuttivat merkittävästi korkokulujen (n ) ja toimintakulujen (n ) alittuminen budjetoidusta. Myös verotulot toteutuivat euroa yli budjetoidun ja valtionosuudet noin euroa yli budjetoidun. Oulunkaaren osalta erikoissairaanhoito ylitti budjetin noin eurolla. Soten omatoiminta sen sijaan alitti budjetin noin eurolla. Oulunkaaren osalta kokonaisuus ylittyi n eurolla. Sairauspäivät kasvoivat edelliseen vuoteen 58 päivällä. Sairauspäiviä oli yhteensä päivää, josta työpajan osuus on 62 päivää, hallinto-osaston 14, sivistyksen päivää ja tekniikan päivää. Tapaturmien vuoksi ei aiheutunut yhtään poissaoloja. Vuonna 2015 jäi eläkkeelle yhteensä 7 henkilöä. Vuosikatteen toteutuma liikelaitokset mukaan lukien oli euroa (783 e/ asukas). Talousarvion ylijäämäksi oli arvioitu peruskunnan osalta Vuoden 2015 toteutuma oli peruskunnan osalta ja liikelaitokset mukaan laskettuna euroa. Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 17,23 päivää, kun se oli vuonna 2014 noin 19 päivää. Käyttötaloudessa tuloslaskelman (kunta+liikel.) mukaiset toimintakulut olivat euroa (vuonna ) eli kasvu edelliseen vuoteen oli 2,6 %. Toimintatuotot olivat euroa (vuonna ), vähennystä edelliseen vuoteen oli 7,8 %. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot olivat euroa (vuonna ) eli 4,5 % suurempi kuin vuonna Peruskunnan nettoinvestointimenot olivat euroa eli euron verran alle budjetoidun. INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama MENOT RAHOITUSOSUUDET MUUT TULOT NETTOMENOT

8 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 6 Vaalan kunnan tulevaisuuden näkymät talouden suhteen ovat edelleen haastavat. Tilanne on alijäämän suhteen kohentunut. Kaiken kaikkiaan vuonna 2015 Vaalan kunnan toimintamenot nousivat vuoteen 2014 verrattuna noin 2,6 %:a. Tämä on kohtuullinen tulos. Vuonna 2015 työ talouden saattamiseksi tasapainoon on jatkunut uuden valtuuston kanssa. Hyvän tuloksen jälkeen olemme saaneet katetuksi vanhat alijäämät. Vaikka emme tämän puolesta olekaan enää kriisikunta, on tasapainotussuunnitelma syytä päivittää aina tilinpäätöksen ja talousarvion yhteydessä ja arvioida toimenpiteiden riittävyys. Tämä on välttämätöntä suuren lainamäärän ja tulevien investointien vuoksi. Vuosikate tulee pitää hyvällä tasolla. Talouden ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on hyvin vaikeaa. Talouden taantuma näyttää jatkuvan. Nykyinen hallitus tulee tekemään jotain muutoksia valtionosuuksien jaon periaatteisiin, mutta eniten rahoitukseen vaikuttaa maakuntahallinnon uudistus. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä selvillä mitä tehtäviä kunnille jää ja millaisella rahoituspohjalla. Mikäli sote:n rahoitusjärjestelmä muuttuu Vaalan kunnalle edulliseksi, voi kunnalla olla merkittävästi paremmat mahdollisuudet säilyä itsenäisenä kuntana. Sote-ratkaisu kuitenkin heikentää mahdollisuuksia vaikuttaa vaalalaisten lähipalveluihin. Vaalan kunnan lainamäärä on pienelle kunnalle korkea. Talouden taantuma on kuitenkin onneksemme pitänyt korot matalana. Useat kunnan kiinteistöt kuitenkin kaipaavat peruskorjausta ja yritystilojen investointejakin on jatkossa tehtävä. Kunnan vuosikate määrittää sen, paljonko kunnalla on rahaa vuosittaisiin investointeihin ilman lainarahoitusta. Vuosikatteen pitäminen hyvällä tasolla myös jatkossa takaa sen että korjausvelka saadaan purettua ilman lainamäärän kasvua. Tiedossa olevia investointeja on Vaalan osalta pienempien korjausinvestointien lisäksi Vaalantien peruskorjaus, terveyskeskuksen saneeraamattoman osan korjaaminen sekä entisen päiväkodin kiinteistön saneeraaminen muuhun käyttöön. Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja 1.6 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstön kokonaismäärä ilman työllistettyjä on vähentynyt hieman vuonna Vakinaisten henkilöiden määrä on vähentynyt kuudella ja määräaikaisten määrä on lisääntynyt viidellä. Toimiala Määräaik. Vakinaiset muutos Vakinaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Muutos Tulevaisuuden osalta valtion uudistukset vaikuttavat merkittävästi Vaalan kunnan kykyyn toimia itsenäisenä kuntana. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja järjestää kuntalaisille vähintään laissa säädetyt palvelut. Kunta myös edistää alueensa elinvoimaa. Valtuuston vaihtuessa tulee myös Vaalan kunnan päivittää oma strategiansa, jotta se kykenee vastaamaan tuleviin haasteisiin ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Hallinto-osasto Työpaja Sivistysosasto Tekninen osasto YHTEENSÄ * Teknisen toimen lukuihin sisältyvät liikelaitosten työntekijät, siivoustoimen- ja ruokapalveluhenkilöstö.

9 7 Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2015 alle 30 v v v v v 65 v ja yli Yht. % Miehet ,2 Naiset ,8 Yhteensä % 0,8 21,0 15,3 41,9 21, Vakinaisesta henkilöstöstä 78 henkeä eli 62,9 % oli yli 50-vuotiaita. Henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta. Sairauspäivät Tapaturmat Kuntoutustuki Muutos Muutos Muutos Hallinto 52/8 14/5-38/ Työpaja 252/8 62/3-190/ Sivistystoimi 1782/ /76 +23/-6 15/5 0-15/5 118/6 400/2 +282/4 Tekninen toimi 1411/ / /-9 10/2 0-10/2 7/1 0-7/1 Yhteensä 3497/ / /-23 25/7 0-25/7 125/7 400/2 +275/5 poissaolopäivät/ henkilölkm, johon kohdistunut Poissaolokerrat ja niiden kestot vuonna 2015: Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv Poissaolokertoja Poissaolot yhteensä 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv Työntekijöitä Koulutuspäiviä oli hallintokunnittain seuraavasti: yleishallinto 28, sivistystoimi 197 ja tekninen toimi 28. Vuonna 2015 jäi eläkkeelle viisi henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle kaksi henkilöä. Eläkepäätökset eläkelajeittain Työkyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Yksilölliset varhaiseläkkeet Osa-aikaeläkkeet 2 Vanhuuseläkkeet Yhteensä henkilöä

10 8 Henkilöstön kustannukset toteutuivat seuraavasti: Henkilöstökulut Muutos Palkat ja palkkiot ,91 % Henkilösivukulut Eläkekulut ,66 % Muut henkilösivukulut ,04 % Yhteensä tuloslaskelman mukaan ,90 % Henkilöstökorvaukset ,87 % Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen ,62 % Henkilöstökulut yhteensä ,81 % 1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista. Toimintakertomuksessa on arvioitava kunnan ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Vaalan kunnan toimintaa voi kohdata eri tyyppisiä riskejä, joista osaan voimme omalla toiminnalla vaikuttaa ja osaan emme. Riskit ovat myös eri tasoisia. Nyt käynnissä olevalla hallituskaudella valmistellaan uudistuksia, jotka koskevat kuntia. Tällaisiin uudistuksiin Vaalan kunnan omat vaikuttamismahdollisuudet ovat pienet. Edunvalvontatyö on kuitenkin tärkeää. Koska Vaalan kunnan tulorahoituksesta valtionosuudet muodostavat merkittävän osan, on tehtävillä valtionosuusuudistuksilla poikkeuksellisen suuri vaikutus kuntaamme. Strategiset riskit: Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset rahoituksen, yhteistyökumppaneiden ja lainsäädännön suhteen Toiminnan vastaavuus kuntalaisten tarpeisiin väestön ikääntyessä ja lapsimäärän vähentyessä Taloudelliset riskit: Talousarvion tavoitetasossa pysyminen Äkilliset muutokset palvelujen oston määrässä tai palvelujen hinnassa Isoissa hankinnoissa onnistuminen ja hankintaosaaminen näissä Korjausvelan yhtäkkinen realisoituminen esim. pahana sisäilmaongelmana Rahoitusriskit: Korkoriski korkeasta lainamäärästä johtuen Rahoituksen saamisen vaikeutuminen Toiminnalliset riskit: Kunnat monet toiminnot ovat haavoittuvaisia henkilöstön vähyyden ja varahenkilöstön vajavaisuuden taikka henkilöstön erikoisosaamisen takia Sairauspoissaolot Tapaturmat Tietojärjestelmähäiriöt Avainhenkilöiden eläköityminen Vahinkoriskit ja kriisit: Kriisitilanteiden johtaminen ja niissä onnistuminen (esim. myrskytuhot, pilaantunut vesi tai ruoka, sähkökatkokset, ihmisiin kohdistuvat uhat) Vakuutusten ajanmukaisuus ja vakuutusten kilpailuttaminen Jätevesiverkoston kunto Kunnalla on seuraavat vakuutukset: Henkilövakuutukset: Lakisääteinen tapaturmavakuutus, Tapaturmavakuutus kunnan asukkaille Omaisuus ja toiminta vakuutukset: Julkisyhteisön vakuutus, Venevakuutus, Palo- ja konerikkovakuutus

11 Metsävakuutus ja ainaismetsävakuutus Ajoneuvovakuutukset Toiminnan vakuutukset: Vastuuvakuutukset Ympäristötekijät Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Toimintakertomukseen on syytä sisällyttää kuvaus niistä ympäristökysymyksistä, jotka vaikuttavat olennaisesti kunnan taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Kunnan on vältettävä sellaisia päätöksiä, jotka sisältävät suuria taloudellisia riskejä tai kuormittavat kohtuuttomasti ympäristöä tai tulevia sukupolvia. Kunnan strategiassa on korostettu kunnan toimintojen ja palvelujen kehittämisessä kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristötekijöiden osalta kunnassa on kiinnitetty huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Energian kulutus: Energian kulutuksen seuranta. Vaihtoehtojen etsiminen öljylämmitykselle. Liikenteen päästöt: Yhteiskäyttöautoihin siirtyminen Lähiruoka: Pyrimme käyttämään julkisessa ruokahuollossa lähiruokaa ja olemme mukana portaan Luomuun ohjelmassa. 1.9 Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan toimintakertomukseen tulee lisätä kohta Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selontekojen tulee perustua kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan systemaattiseen arviointiin ja siitä tulisi käydä ilmi: 1. Mihin selonteko perustuu 2. Mitä sisäisen valvonnan osa-alueita on arvioitu selonteon perustaksi ja miten arviointi on suoritettu sekä miten arviointitulokset on käsitelty 3. Mihin yksiköihin, toimintoihin, tietojärjestelmiin jne. arviointi on kohdistunut eli kuinka kattaa arviointi on ollut 4. Mitä olennaisia puutteita ja virheitä sisäisessä valvonnassa, riskienhallinnassa ja konsernivalvonnassa on havaittu ja kuinka puutteita ja virheitä aiotaan korjata 5. Täsmällinen kannanotto sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan riittävyydestä ja toimivuudesta Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Tämä selonteko perustuu kunnan johtoryhmän ja eri hallintokuntien tekemiin havaintoihin. Vaalan kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet Sisäinen valvonta koostuu luottamushenkilöiden toimintaseurannasta, sisäisestä tarkkailusta ja sisäisestä tarkastuksesta. Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Johdon on varmistettava, että luodaan oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne ja pidetään se tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla. Sisäisen valvonnan voidaan todeta kokonaisuudessaan onnistuneen hyvin. Sisäisen valvonnan onnistumisesta raportoidaan toimielimille (lautakunnat, kunnanhallitus, valtuusto) useita kertoja vuodessa esimerkiksi talousraporttien yhteydessä. Arviointi on suoritettu aikaisemmin tarvittaessa myös tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Vuonna 2015 kaikki osastot antoivat myös vastineensa tarkastuslautakunnan kertomuksen johdosta. Vähäisiä puutteita ilmeni päätösten osalta valitus- ja oikaisuvaatimusohjeissa. Kyseiseen puutteeseen on vastattu koulutuksella, joka järjestettiin syksyllä 2015 koko toimistotiimille ja valmisteleville viranhaltijoille. Lisäksi järjestettiin hankinta-asioihin liittyvä koulutus henkilökunnalle. Hankinta-asioihin liittyen kunnalla

12 10 on ollut markkinaoikeudessa vireillä julkista hankintaa koskeva asia. Kyseissä asiassa markkinaoikeus on antanut päätöksensä, jossa todettiin mm. hankintayksikön toimineen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Vaalan kunnan suurimmat riskit ovat tällä hetkellä luonteeltaan taloudellisia ja osaamiseen liittyviä. Johtoryhmä tunnisti riskiksi myös sisäilmaongelmat. Arvioimme johtoryhmässä Vaalan kunnan merkittävimpiä riskejä loppuvuodesta Erityisinä riskeinä esille nousivat sisäilmaongelmat, joka koettiin sietämättömäksi riskiksi. Merkittäväksi riskiksi nousi kaikkien vastauksissa eläköityminen/tiedonsiirto/uuden henkilökunnan rekrytoinnissa epäonnistuminen. Näiden riskien osalta laadittiin riskikortti, jossa arvioitiin riskin hallintakeinoja ja niiden riittävyyttä. Talousarvioon kirjattiin toimenpiteet. Onnistumista seurataan. Korkotason ja erikoissairaanhoidon kustannusten vaihteluun on vaikeaa varautua etukäteen. Korkotason heilahteluun on pyritty vaikuttamaan lainasalkkua järjestelemällä ja varautumalla korkojen kasvuun taloussuunnitelmassa. Kunnan riskinä on myös tiettyjen toimintojen haavoittuvaisuus esimerkiksi ennalta arvaamattomien sairaslomien aktivoituessa. Riskiksi ja toisaalta mahdollisuudeksi voidaan arvioida myös organisaation uudistuminen: Miten siirtää vanhojen työntekijöiden osaaminen ja onnistua uusien työntekijöiden rekrytoimisessa. Myös valtion talous- ja kuntapolitiikan linjaukset tuovat epävakautta talouden suunnitteluun. Kuntalain uudistuessa on hyvä tarkastella myös Vaalan kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä riskien hallintaa ja sisäistä valvontaa. Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus puolestaan vastaa kunnan toiminnan omistajaohjauksesta sekä sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä. Taloussuunnittelukaudella Vaalan kunnan on hyvä: - päivittää ja osin uudistaa ohjeet, jotka liittyvät hallintoon sekä sisäiseen valvontaan ja riskien hallintaan, - tehdä päivityksen ja uudistustyön pohjaksi arvio nykytilasta ja tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista (riskit ja mahdollisuudet) kunnan tehtävien toteuttamiseen sekä - laatia tältä pohjalta myös uuden kuntalain mukainen kuntastrategia uudella valtuustokaudella.

13 11 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen (kunta+liikelaitokset) Kunnan tuloslaskelma osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tässä yhteydessä esitetty tuloslaskelma sisältää kunnan, liikelaitoksien ja rahastojen ulkoiset tuotot ja kulut (tarkempi taulukko esitetty kappaleessa 7.1). Vuoden 2015 tilikauden tulos oli noin euroa ylijäämäinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli noin 1,017 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos pieneni n eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotot Toimintatuotot olivat noin 3,758 miljoona euroa ja vähentyivät viime vuodesta eurolla eli 7,8 %:lla. Verotuloja kertyi yhteensä noin 11,59 miljoonaa euroa. Vuoteen 2014 verrattuna kasvua verotuloissa oli n euroa (1,5 prosenttia). Valtionosuudet olivat n. 13,08 miljoonaa euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta noin eurolla. Rahoitustuottoja kertyi noin tuhatta euroa. Yhteensä tuottoja kertyi 28,4 miljoonaa, joka on 0,2 miljoonaa vähemmän kuin vuonna Kulut Toimintakulujen kokonaismäärä vuonna 2015 oli n. 25,87 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli n euroa (2,6 prosenttia). Toimintakuluihin sisältyy poikkeuksellisesti Vaalan kunnan suorittama käyttökorvaus Vaalan Vanhustentaloyhdistys ry:lle. Käyttökorvausta kirjattiin taannehtivasti vuosilta yhteensä noin euroa, joka kuitattiin Vaalan Vanhustentaloyhdistys ry:n myyntisaamisista. Rahoituskulut olivat n euroa. Laskua edellisvuoteen oli noin euroa. Poistoja kirjattiin n euroa. Poistoihin sisältyy lisäpoisto n euroa, jolla poistettiin jäljellä olevat alle euron kirjanpitoarvoiset hyödykkeet pysyvistä vastaavista. Yhteensä vuoden 2014 kulut olivat n. 27,5 miljoonaa euroa, joka on noin euroa (2,2 %) enemmän kuin vuonna Toiminta- ja vuosikate Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena muodostuva kunnan toimintakate osoittaa, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli vuonna ,065 miljoonaa euroa. Se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna euroa. Myös toimintatuottojen osuus toimintakuluista pienentyi vuonna Toimintatuotot kattoivat vuonna 2015 toimintakuluista noin 14,5 prosenttia. Vuosikate kuvaa kokonaistulorahoituksen riittävyyttä. Kunnan ja liikelaitoksien vuosikate aleni edellisestä vuodesta noin eli noin 24 prosenttia ja vuosikate oli vuonna 2015 noin 2,4 miljoonaa euroa. Kunnan

14 12 käyttötalouden tulorahoitus vuosikatteella mitattuna on ylijäämäinen, mutta huomiota tulee kiinnittää vuosikatteen alenemiseen. Myös asukaskohtainen vuosikate aleni vuoden 2014 tasosta 231 euroa ollen 783 euroa/asukas vuonna Vuosikateprosenttia poistoista tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluku on 100% tai enemmän oletetaan rahoituksen olevan riittävä. Tämä luku oli 166 %:a vuonna TULOSLASKELMAN TUNNUS- LUVUT (kunta+liikel.) Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,55 16,2 Vuosikate poistoista % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tilikauden tulos ja yli-/ alijäämä Kun vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset, saadaan tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus eli tilikauden tulos. Poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaan. Poistoihin sisältyy lisäpoisto n euroa, jolla poistettiin jäljellä olevat alle euron kirjanpitoarvoiset hyödykkeet pysyvistä vastaavista. Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä -1,448 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2015 tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 1,017 miljoonaa euroa. Pienessä kunnassa erikoissairaanhoidon kustannusvaihtelu vaikuttaa koko kunnan tulokseen. Tätä heilahtelua on havainnollistettu kaaviossa. 2.2 Toiminnan rahoitus (kunta+liikelaitokset) Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kunnan ja liikelaitosten sekä rahastojen varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tilinpäätöksen tuloslaskelmasta ja taseesta (tarkempi taulukko esitetty kappaleessa 7.2). Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2015 oli noin euroa. Vuonna 2014 vastaava luku oli noin 2,180 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuonna 2015 investointimenot olivat noin 2,7 miljoonaa, kun ne olivat vuonna 2014 noin 1,2 miljoonaa euroa. Investointimenot kasvoivat siis edellisestä vuodesta noin 1,5 miljoonaa. Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta oli noin euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 2,947 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 1,906 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen nettolisäykseksi muodostui siten 1,041 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna nettovähennys oli n. -1,752 miljoonaa euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa euroa, josta pitkäaikaista lainaa oli yhteensä kunnalla ja liikelaitoksilla yhteensä euroa. Vuonna pitkäaikaiset lainat ovat lisääntyneet noin 1 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli , mikä koostuu kassalainojen lyhennyksestä. Kassalainoja oli vuoden alussa ja vuoden lopussa niitä ei ollut lainkaan. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Rahavarojen muutos oli n euroa.

15 13 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokate oli vuonna ,24. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, sillä tunnusluvun arvo on yli 1. Hyvänä lainanhoitokykyä voidaan pitää silloin, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Vuoden 2015 lopun rahavaroilla olisi voitu kattaa n. 17 päivän kassasta maksut. Toiminnan ja investointien rahavirran positiivisuus ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen määrä puolestaan ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Seurantajaksolla vuosina 2012 ja 2011 toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen kouluinvestoinnista johtuen ja näin koko seurantajakson kertymä muodostuu negatiiviseksi. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUS- LUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5.vuodelta Investointien tulorahoitus, % 93,93 179,36 207,0 26,9 Lainanhoitokate 1,24 1,59 1,19 0,80 Kassan riittävyys (pv) 17,2 19,50 32,1 17,2 Asukasmäärä

16 14 3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET (KUNTA+LIIKELAITOKSET) 3.1 Tase ja sen tunnusluvut (peruskunta + liikelaitokset) Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tase käsittää sekä kunnan että liikelaitoksien taseyksiköiden taseet yhdisteltyinä. Sisäiset erät, kuten keskinäiset saatavat ja velat eivät sisälly taseeseen (tarkempi taulukko kappaleessa 7.3). Vastaavaa Pysyviin vastaaviin sisällytetään aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena sekä toimialasijoittamisen osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli vuoden 2015 lopussa noin 27,10 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien suurin erä on aineelliset hyödykkeet, joita oli 23,15 miljoonaa euroa vuoden 2015 lopussa (75 prosenttia taseen loppusummasta). Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo oli 3,80 miljoonaa. Sijoituksia eli osakkeita ja osuuksia sekä muita saamisia oli vuoden 2015 lopussa 3,9 miljoonaa euroa (13 prosenttia vastaavien kokonaismäärästä). Vaihtuviin vastaaviin luetaan vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli vuoden lopussa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa (12 prosenttia taseen loppusummasta). Pitkäaikaisia myyntisaamisia on noin Lyhytaikaisia myyntisaamisia on 1,1 miljoonaa euroa ja lainasaamisia noin euroa. Muita saamisia on euroa ja siirtosaamisia euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 1,2 miljoonaa euroa eli ne olivat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vastattavaa Oma pääoma oli vuoden lopussa 14,04 miljoonaa euroa (45 prosenttia taseen loppusummasta). Oma pääoma koostui peruspääomasta 10,52 miljoonaa, arvonkorotusrahastosta 1,57 miljoonaa sekä edellisten tilikausien ylijäämästä euroa ja tilikauden ylijäämästä 1,02 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa yhteensä 15,45 miljoonaa euroa. Muihin pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin kuului mm. siirtovelkoina lomapalkka- ja korkojaksotuksia euroa, ostovelkoja n euroa sekä muita velkoja euroa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa TASEEN TUNNUSLUVUT merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuusaste, % 49,20 47,61 Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, Suhteellinen kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä 54,46 55,33 velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. /asukas Kertynyt yli-/alijäämä, Ohessa taseen tunnusluvut (kunta+liikelaitokset). Lainat euroa / asukas Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä

17 Kunnan kokonaistulot ja menot vuonna 2015 TULOT euroa % MENOT euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,75 Toimintakulut ,90 Verotulot ,99 - Valmistus omaan käyttöön ,14 Valtionosuudet ,92 Korkotuotot ,03 Korkokulut ,50 Muut rahoitustuotot ,09 Muut rahoituskulut 499 0,00 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,12 +/- Pakollisten varausten muutos ,59 Investoinnit - Käyttöomaisuuden myyntitappiot ,17 Rahoitusosuudet inv.menoihin ,51 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot ,61 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,42 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,01 Antolainasaamisten lisäykset ,37 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,21 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,89 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,71 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset ,60 Kokonaistulot yhteensä ,00 Kokonaismenot yhteensä ,00

18 4 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 4.1 Vaalan kunnan konsernirakenne 16 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty kpl Ei- yhdistelty kpl Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 1 Selvitys konserniyhteisöistä on liitetiedostossa nro Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kiinteistö Oy Vaalan Niska Yhtiöllä on Pelson kylässä ja Vaalan kuntakeskuksessa eri osoitteissa sijaitsevia aravalainoitettuja vuokrataloja. Asuntoja on yhteensä 112 kpl ja huoneistoala on 7021,0 m². Yhtiön koko osakepääoman omistaa Vaalan kunta. Asunnoista on peritty vuokraa 6,40 8,50 /m²/kk. Vuokran määrään vaikuttaa asuntojen lämmitysmuoto, rakennus- tai peruskorjausvuosi, sijainti sekä varuste- ja laatutaso. Osassa kiinteistöjä on peritty kulutusperusteista kylmä- ja lämminvesimaksua, joiden tuotto on 0,25 0,45 /m²/kk. Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaisia poistoja yhteensä euroa. Ennen tilinpäätössiirtoja tilikauden tulos osoitti euron tappiota. Asuintalovarausta on purettu euroa ja tilinpäätös osoittaa voittoa euroa. Verrattaessa tilikauden tuottoja ja kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävä muutos on vuokratuottojen kasvu, euroa (9,0 %), ja vastaavasti kiinteistön hoitokulut nousivat 4 %. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä euroa ja korkoja maksettiin euroa, laskua edelliseen vuoteen 19,5 %. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio pieneni edellisestä vuodesta euroa ja on euroa. Kokonaiskäyttöaste on 86,83 % kun se vuonna 2014 oli 81,91 %. Poukamonkankaalla sijaitsevassa kolmessa kiinteistössä, asuntoja yht. 30 kpl, on edelleen tyhjänä olevia isoja kaksioita ja kolmioita. Näiden osuus tyhjänä olevien asuntojen aiheuttamasta tappiosta on euroa eli 81,09 %. Ydintaajamassa asunnot ovat kohtuullisen hyvin vuokrattuna. Yhtiö on tehnyt päätöksen purkaa Poukamonkankaaalla sijaitsevat kaksi Lummanpuiston rivitaloa. Purkamiselle on haettu ARA:lta purkulupa ja purku-urakkakilpailu on käyty vuodenvaihteessa. Lummanpuiston asuntoihin ei ole otettu uusia vuokralaisia vuoden 2014 jälkeen. Tilinpäätöksessä v on tehty euron arvonalennuskirjaus Lummanpuiston tasearvosta. Alaskirjauksen jälkeen tasearvo on 0,00. Yhtiön Sahanrannassa sijaitsevat Jussinkulma, asuntoja 18 kpl ja Vuolle, asuntoja 6 kpl ovat liitetty kunnan kaukolämpöverkostoon vuoden 2015 lopussa. Kiinteistö Oy Vaalahaka Yhtiö on Vaalan kuntakeskuksessa kahdessa eri osoitteessa sijaitseva aravalainoitettu vuokrataloyhtiö, jonka koko osakepääoman omistaa Vaalan kunta. Välitiellä sijaitsevat kaksi rivitaloa, yhteensä kymmenen (10) asuntoa, on rakennettu vuosina , asuinhuoneistoala 593,5 m². Tilikaudella 2015 asunnoista peritty vuokra on 7,10 /m²/kk. Lämmitys ja vesi kuuluvat vuokraan. Asunnot ovat olleet pääsääntöisesti vuokrattuna ja Välitien käyttöaste on 97,48 %. Karpalotien kolme rivitaloa, yhteensä kolmetoista (13) asuntoa, on rakennettu vuosina , asuinhuoneistoala yhteensä 578,5 m². Tilikaudella 2015 asunnoista peritty vuokra on 7,50 /m²/kk sekä lisäksi yhdistetty sauna-vesimaksu 10,00 /hlö/kk. Karpalotien käyttöaste on 95,49 % ja yhtiön koko käyttöaste on 96,47 %. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio on yhteensä euroa. Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaisia poistoja yhteensä euroa. Ennen tilinpäätössiirtoja tilikauden tulos osoitti tappiota 332 euroa. Asuintalovarausta on purettu euroa ja tilikauden voitto on euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna tilikauden tuotot nousivat 3 % ja kiinteistön hoitokulut 18 %. Hoitokuluissa merkittävin muutos on huoneistokorjauksissa, joihin käytettiin euroa (51 %) enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Vuosittain korjauskustannusten osuus voi vaihdella huomattavasti riippuen tehtyjen huoneistoremonttien määrästä ja laadusta. Yhtiön omistamat kiinteistöt ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, ja rakentamislainat ovat maksettu loppuun. Asunto Oy Vaalan Uitonkartano Yhtiö on Vaalan Sahanrannassa omalla tontilla sijaitseva vuonna 1990 rakennettu asuntolainoitettu as. oy muotoinen vuokratalo. Yhtiössä on yhteensä 10 asuntoa, huoneistoala 523,0 m². Yhtiötä hoidetaan kuten kiinteistöosakeyhtiötä. Osakkeiden omistaja, Vaalan kunta, ei maksa yhtiövastiketta, vaan yhtiön tuotot muodos-

19 17 tuvat asukkailta perittävistä vuokrista, kulutukseen perustuvista lämmin- ja kylmävesimaksuista sekä autopaikkamaksuista. Kiinteistöllä on oma lämpökeskus, jonka polttoaineena on käytetty öljyä. Kiinteistö on joulukuussa 2015 liitetty kunnan kaukolämpöverkostoon. Asunnoista perittävää vuokraa on korotettu lukien 0,50 /m². Korotuksen jälkeen vuokra on 8,70 /m²/kk. Tuotot yhteensä vesi- ja autopaikkamaksuineen 9,23 /m²/kk. Lämmitys kuuluu vuokraan. Tilinpäätöksessä on tehty euron (20 %) poisto rakennuksen koneista ja kalustosta sekä euron (2 %) poisto asuinrakennuksista. Tilikauden voitto on euroa. Kiinteistön hoitokulut ovat nousseet 18 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuotena yhtiön asunnot ovat olleet hyvin vuokrattuna, käyttöaste 97,53 %. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio on euroa. Tyhjänä olo ajoittuu asukasvaihdosten yhteyteen, joita vuoden aikana oli kolme kappaletta. Kiinteistö on hyvässä kunnossa eikä suuria peruskorjausluoteisia toimenpiteitä ole odotettavissa lähivuosina. Valtion laina on ns. vuosimaksulaina, lyhennyksen määrä riippuu perittävästä korosta. Lainamäärä suhteessa asuntojen huoneistoalaan on melko suuri. Tilikaudella 2015 valtion asuntolainan lyhennys on euroa ja korkokulut euroa (korko 2,28 %). Vaalan kunnan tertiäärilainan korkokulut ovat 752 euroa (korko 1 %). Asunto Oy Vaalan Manamanhelmi Yhtiö on purkautunut Yhtiön omistama Vaalan kunnan Manamansalon kylässä sijaitseva 0,1382 ha:n tila Manamanhelmi (kiinteistötunnus ) on siirtynyt Vaalan kunnan omistukseen. Kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset on myyty ja maapohja vuokrattu rakennuksien ostajalle. Rakennuksen myynnistä aiheutui kunnalle noin euron kirjanpidollinen tappio. Humanpolis Oy Tilikauden 2014 lopussa valtuusto päätti muodostaa Utajärven ja Muhoksen kuntien kanssa yhteisen kehittämisyhtiön, Humanpolis Oy:n. Vaalan kuntaa omistaa Humanpolis Oy:stä 833 osaketta eli 33,32 %:a. Yhtiössä on yhteensä 2500 osaketta, joista Muhoksen kunta ja Utajärven kunta omistavat molemmat 833 osaketta. Humanpolis Oy:n rooli kehittämisyhtiönä ei vakiintunut vuoden 2015 aikana. Kehittämisyhtiön jatkon kannalta on olennaista sen omistajakuntien linjaukset elinkeinopolitiikan kokonaisuuden hoitamisesta. Yhtiön vuoden 2015 tilikauden tulos oli tappiollinen noin euroa ja sen oma pääoma on tilinpäätöksessä 2015 noin euroa. 4.3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella Vaalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet Konserniohjeilla Vaalan kunnanvaltuusto antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen asemaa konsernin johtajana. Yhtiöt toimivat kunnanhallituksen ohjauksen alaisina. Käytännössä yhtiöiden toimintaa ja näiden konserniohjeiden noudattamista valvoo kunnanjohtaja ja kunnanjohtajan määräämä henkilö. Konserniohje sisältää konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä asioita sekä määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään esimerkiksi rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskien hallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Konserniohjeita sovelletaan seuraaviin Vaalan kunnan omistamiin osakeyhtiöihin: Kiinteistö Oy Vaalan Niska Kiinteistö Oy Vaalan Haka As. Oy Vaalan Uitonkartano Ja liikelaitoksiin: Vaalan kaukolämpö -liikelaitos ja Vaalan vesihuolto -liikelaitos. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu suuria puutteita tai ongelmia. Aktiivista konsernin seuraamista ja ohjaamista vahvistettiin ja vastuunjakoa täsmennettiin organisaatiouudistuksen yhteydessä. Vuoden 2016 aikana selvitetään ja mahdollisesti toteutetaan Kiinteistö Oy Vaalan Hakan, Asunto Oy Vaalan Uitonkartanon ja Kiinteistö Oy Vaalan Niskan fuusioituminen yhteen kiinteistöyhtiöön. Lisäksi Vaalan kunnan omistamien erillisasuntojen osalta selvitetään näiden asuntojen liittäminen uuteen kiinteistöyhtiöön