5.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op."

Transkriptio

1 5.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari Teemat Grounded Theory (aineistopohjainen, ilmiö on alati muuttuva, vaati jatkuvaa analysointia, tavoitteena teorian luominen) Sisällönanalyysi (luokittelu ja analysointi) (content analysis, myös: text and discourse analysis) 1

2 Grounded Theory Taustaa Glaser ja Strauss esittelivät Grounded Theory lähestymistavan v julkaisemassaan teoksessa: Discovery of Grounded Theory: Strategies for qualitative research. sittemmin näkemykset peruskysymysten osalta eriytyneet: straussilainen induktiivis-deduktiivinen (Strauss 1987; Strauss & &Corbin 1990; 1994) glaserilainen induktiivisuus (Glaser 1978; 1992; 1994) tutkimustapa laajastasi käytössä (Haig 1995) erityisesti sosiologia, terveystieteet, politiikkaa tutkivat tieteet ja psykologia Glaserin ja Straussin mukaan menetelmää voidaan soveltaa myös muilla tieteenaloilla soveltuu sellaisille tutkimusalueille, joista on vain vähän olemassa olevaa teoriaa tutkimusalueet, joista ei ole riittävästi tietoa toiminta, joka tapahtuu uudessa tilanteessa tai jossa ennalta arvaamattomien tekijöiden mahdollisuus on suuri soveltuu käytettäväksi myös silloin, kun halutaan tuoda uutta näkökulmaa tutkittavaan ilmiöön (Esim. Haig 1995; Metsämuuronen 2003; Siitonen 2000) 2

3 Taustaa Grounded theory on yleinen tapa ajatella ja käsitteellistää aineistoa Aineistopohjainen teorian kehittäminen: tutkimuksen perusväittämät muotoillaan tutkittavan aineiston pohjalta eikä ensisijaisesti aiemman tutkimuksen tai teoriamuodostuksen pohjalta toisin sanoen annetaan aineiston kertoa, mitä se pitää sisällään ja muodostetaan teoria sen pohjalta Mielenkiinnon kohteena on säännönmukaisuuksien etsiminen ilmiöstä sekä elementtien tunnistaminen ja kategoriointi sekä niiden välisten suhteiden tutkiminen Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa teoria, joka mahdollisimman hyvin selittää ilmiön ja sen vaihtelut (Esim. Metsämuuronen 2003; Strauss & Corbin 1994, 275; Tech 1990, ref. Siitonen 2000) Tutkimuksen kulku (Vrt. Pandit 1996; Rostila 1991 ref. Metsämuuronen 2003) I. Tutkimuksen suunnittelu 1. tutkimusongelman määritteleminen ja tutkimuksen suuntaaminen 2. ensimmäisen havaintoyksikön valinta II. Aineiston kokoaminen 3. käsiteindikaattorimallin muodostaminen 4.aineiston kokoamisen ja analysoinnin samanaikaisuuden varmistaminen III. Aineiston järjestäminen kronologisesti IV. Aineiston analysointi 6. Aineiston koodaus heti ensimmäisen haastattelun tms. jälkeen 7. harkinnanvarainen otos: toista alkaen vaiheesta 2 kunnes tapahtuu kategorioiden teoreettinen saturoiminen 8. ydinkäsitteen saturoiminen V. Ydinkäsitteen integroiminen teoreettisesti 9. Muodostuneen teorian vertailu aiempaan tutkimukseen 3

4 Tutkimusprosessi (Pandit 1996) Aineiston analysointi Aineiston järjestäminen Ydinkategorioiden ja teorian tuottaminen Aineiston hankinta Ydinkategorioiden ja teorian saturoituminen Kyllä Harkinnanvarainen otos Ei Prosessin sulkeutuminen ja formaalin teorian kirjoittaminen Tutkimuksen liikkeelle lähtö Tutkimusongelman määritteleminen ja tutkimuksen suuntaaminen Ensimmäisen havaintoyksikön valinta perustuen teoriaan (harkinnanvarainen otos) Koottu aineisto analysoidaan ja saadaan muodostettua ensimmäinen käsiteindikaattorimalli, joka ohjaa analysointia eteenpäin Käsiteindikaattorimalli tarkoitetaan sitä, että vertaillaan aineistossa havaittuja indikaattoreita (tekstikatkelmaa, käyttäytymistä, tapahtumia, toimintaa) havaitaan indikaattoreissa samanlaisuutta ja erilaisuutta joidenkin indikaattoreiden merkitykset ovat lähempänä toisiaan kuin toiset Seuraava havaintoyksikkö valitaan analysoinnin tulosten perusteella. Valitaan havaintoyksikkö, joka täydentää muodostettavaa mallia ja siten laajentaa muodostuvaa teoriaa ja/tai toistaa havaintoyksikö[i]ssä aiemmin havaittuja ominaisuuksia/piirteitä ja siten testaa muodostuvaa teoriaa ja/tai nostaa esiin aiemmin havaituille piirteille vastakkaisia ja siten laajentaa sekä rajaa muodostuvaa teoriaa. (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000) 4

5 Koodaus analysointimenetelmänä Tavoitteena on muodostaa käsitteitä koodauksen avulla. Yksinkertaistettuna kysymys on aineiston pilkkomisesta käsitteellistämisestä ja uudelleen järjestämisestä. Tarkastellaan aineistoa (tekstikatkelmaa, käyttäytymistä, tapahtumia, toimintaa) analysoidaan ja tulkitaan tietty aineiston osa toimii mielenkiinnon kohteena olevan ilmiön mahdollisena indikaattorina annetaan indikaattorille käsitteellinen "nimilappu" Esim. "So, are you trying to say that you don't like our page??" "konflikti" (Last 2003). Kun aineistosta löytyy jokin toinen kohta, joka näyttäisi myös ilmentävän konfliktia, annetaan sille sama "nimilappu toisin sanoen saman käsitteellisen "nimilapun" eli koodin alla olevat indikaattorit ilmentävät tiettyä käyttäytymistä, tapahtumaa tai toimintaa Kysymyksessä koodaaminen eli indeksointi Koodaaminen = tutkijan tulkinnan mukaisesti aineiston määriteltyihin tekstijaksoihin (havaittuihin indikaattoreihin) liitetään merkkejä, käsitteellisiä nimilappuja eli koodeja. (Esim. Strauss & Corbin 1990, 57 ref. Pandit 1996; Eskola & Suoranta 2000) Koodaamisen merkitys Koodaamisen jälkeen aineistosta voidaan helposti etsiä lähempään tarkasteluun haluttuja kohtia, ryhmitellä aineistoa uudelleen jne. Käytännössä tutkija siis lukee aineistoaan läpi ja pyrkii selvittämään millaisia koodauksia aineistosta syntyy Koodauksen tavoitteena on kategorioiden keksiminen ja nimeäminen. Koodaus on tutkimustavan kriittinen vaihe osataanko tuottaa oikeita käsitteitä ja edelleen luoda kategorioita 5

6 Käsitteistä muodostetaan kategorioita Löydetyt käsitteet ryhmitellään luokkiin, jolle annetaan nimi kategoria kategoria on sen sisältämiä indikaattoreita kuvaavien käsitteiden abstrakti yläkäsite samaan kategoriaan kuuluvilla indikaattoreilla on jotakin yhteistä syntyvät kategoriat muodostavat syntyvän teorian perustan Koodeja täsmennetään aina uusilla indikaattoreilla kategoria saa uusia ominaisuuksia jatketaan, kunnes uutta ei enää ilmaannu, jolloin kategoria saturoituu samanaikaisesti pyritään saturoimaan useita kategorioita Grounded Theoryn peruskäsitteitä kategoria kategoria ammatillinen tyyneys indikaattori kädentaidot yritin säilyttää tyyneyteni totta kai siitä, että on tehnyt työtä pitkään sitä pysyy rauhallisena kun... kun monta kertaa tekee samaa toimenpidettä Lähde: Metsämuuronen 2003, 180 6

7 Analysoinnin päästrategia Jatkuvan vertailun menetelmä 1. jokaiseen kategoriaan sopivien tapausten vertailu 2. kategorioiden ja niiden ominaisuuksien integrointi 3. teorian rajojen määrääminen 4. teorian kirjoittaminen Analysoinnin yhteydessä kiinnitettävä huomiota ilmiön eri puoliin, konteksteihin, kausaalisiin olosuhteisiin, toiminnan ehtoihin jne. kysymys havainnoin ohella ideoinnista, pohdinnasta, merkitysten etsimisestä, analysoinnista, tulkinnasta, tapahtumien ja ilmiöiden vertailusta (esim. Siitonen 2000b) Strauss & Corbin kehittivät kolmivaiheisen koodauksen jatkuvan vertailun "työkaluksi Avoin koodaus - käsitteet, kategoriat, ominaisuudet Aksiaalinen koodaus - kategorioiden ja niiden alakategorioiden väliset suhteet Valikoiva koodaus - ydinkategorioiden löytäminen Kolmivaiheinen koodaus 1. Avoin koodaus aineisto koodataan ilman ennakkokäsityksiä kiinnitetään huomiota aineistossa esiintyviin mielenkiintoisiin ilmiöihin ja merkittäviin tapahtumiin tavoitteena on tuottaa aineistoon sopivia alustavia käsitteitä ja etsiä kategoriatyyppejä ryhmittelemällä aineistoa suhteellisen vapaasti pyrkimyksenä muodostaa teoreettisia käsitteitä koodatessa pyritään jatkuvasti vertailemaan tapauksen sopivuutta muihin samaan kategoriaan aiemmin koodattujen tapausten kanssa (Esim. Strauss 1987ref. Eskola & Suoranta 2000, 187; Siitonen 2000b) 7

8 Kolmivaiheinen koodaus 2. Aksiaalinen koodaus aineistoa ryhmitellään ennalta määrättyihin tarkkarajaisiin luokkiin ja alaluokkiin kategorioita liitetään yhteen tavoitteena löytää uusia näkökulmia valmiisiin kategorioihin tarkastellaan suhteessa seuraaviin teemoihin: ehdot: tilanne tai tapahtuma, joka johtaa ilmiön tapahtumiseen tai kehittymiseen konteksti: joukko ehtoja, joiden puitteissa ilmiö esiintyy vuorovaikutus- ja toimintastrategiat: strategiat, joiden avulla ilmiötä hallitaan ja hoidetaan sekä vastataan siitä tietyin ehdoin seuraukset: toiminnan ja vuorovaikutuksen lopputulokset (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 71-77; Pandit 1996; Siitonen 2000b) Kolmivaiheinen koodaus 3. Valikoiva koodaus muodostuneita kategorioita tarkastellaan uudelleen kysymyksessä kategorioiden integrointi ja vertailu tavoitteena selvittää kategorioiden keskinäiset suhteet muodostaa ylä- ja alakategorioita sekä ydinkategorioiden etsiminen koodaus muuttuu nyt yksityiskohtaisemmaksi tarvittaessa voidaan ottaa mukaan myös uusia luokkia lisänäkemystä kategorioihin myös kirjallisuudesta etenkin silloin kun kysymyksessä tutkijalle vieras aihealue aineistolähtöinen analyysi - tutkija ei voi etukäteen valmistautua pyrkimyksenä kategorioiden teoreettinen syventäminen (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000b) 8

9 Ydinkategorioiden löytäminen Aineiston keruun ja jatkuvan vertailun myötä kategoriajärjestelmä alkaa selkiytyä ja tietyt kategoriat varmistuvat pysyviksi ydinkategoriat Ydinkategorian tunnusmerkkejä luonteva yhteys toisiin kategorioihin - ydinkategoriat kokoavat kategorioita ilmenee säännöllisesti aineistossa on koko aineiston pääteema, joka kuvaa koko aineistoa ts. ydinkategoria selittää suurimman osan ilmiön vaihtelusta myös ongelmalliset tapaukset" on helposti selitettävissä ja ratkaistavissa ydinkategorian avulla Syntyvä teoriaa rakentuu keskeisten ydinkategorioiden ympärille niiden tulee olla siis relevantteja ja toimivia Kriittinen vaihe tutkimuksessa: löydetäänkö teoriaa kokoavaa ydinkategoriaa? (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000b) Grounded Theoryn peruskäsitteet kategoria kategoria ammatillinen tyyneys indikaattori kädentaidot yritin säilyttää tyyneyteni totta kai siitä, että on tehnyt työtä pitkään sitä pysyy rauhallisena kun... kun monta kertaa tekee samaa toimenpidettä ammattitaito ydinkategoria Lähde: Metsämuuronen 2003, 180 9

10 Ydinkategorian saturoiminen Tutkija etsii ydinkategoriaa ja kehittyvää teoriaa tukevia otoksia samalla testaten kehittyvän teorian paikkansa pitävyyttä) ydinkategoria alkaa ohjata tutkimusta Aineiston keruussa ja analysoinnissa keskitytään ensisijaisesti niihin indikaattoreihin ja kategorioihin, jotka ovat yhteydessä ydinkategoriaan vie aikaa, koska ydinkategoria pitää sisällään useita muita kategorioita Jatketaan kunnes ydinkategorian kannalta mitään olennaista ei enää tule esiin. Ydinkategorian teoreettinen integraatio Ydinkategoria pyritään syventämään aiemman tutkimuksen perusteella missä suhteessa ydinkategoria on samanlainen tai erilainen ja miksi Ydinkategoria pyritään integroimaan aiempaan tietoon aiheesta Kysymyksessä aikaa vievä, syvällinen prosessi ideointia, kriittistä pohdintaa, muodostuvan teorian toimivuuden, muunneltavuuden ja relevanttiuden pohdintaa voidaan joutua perehtymään itselle täysin vieraaseen aihealueeseen (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000b) 10

11 Tutkimuksen lopputulos Tutkimuksen lopputuloksena syntyy teoria, joka selittää havaitun ilmiön mutta pätee vain tarkastelun kohteena olevaan aineistoon ei yleistettävissä kattamaan todellisuutta laajemmin Tarvitaan teoriaa testaava tutkimusote todentamaan teoriaan pitävyyttä esim. ottamalla teoria kvantitatiivisen tutkimusasetelman peruslähtökohdaksi Kritiikkiä Rostila (1991) on maininnut viisi Grounded Theoryyn liittyvää keskeistä ongelmaa Tulosten kiistattomuutta on vaikea osoittaa tulosten pätevyyden ja syntyvän teorian verifioiminen on vaikeaa tavoitteena onkin teoriaan kehittäminen eikä sen verfioiminen Voiko tutkimusta tehdä ilman teoreettista pohjaa? joidenkin mielestä tutkimuksen tulisi aina perustua teoriaan tai ainakin esiteoriaan Strauss ja Corbin (1990 ref. Siitonen 2000) mukaan on hyväksyttävää, jos tutkija perehtyy aiempaan tutkimukseen alustavan tutkimusongelman pohjalta tutkijalla on ainoastaan tutkimuksen idea kuitenkin aineiston hankinnan tulee tapahtua ilman teoriaa Mikro- ja makrotason yhdistäminen tutkimuksessa on haasteellista ei onnistu ilman teoreettista pohjaa Arkikäsitteiden käyttö tutkimuksessa koetaan ongelmalliseksi Vaikea soveltaa esim. käytännöllisiin tarpeisiin tutkimuksen vaiheiden ja aikataulun suunnitteleminen on vaikeaa etukäteen (Rostila, 1991, ref. Metsämuuronen 2003, 180) 11

12 Case 1. Understanding the group development process in global software team Tutkimuksen tavoitteena selvittää miten virtuaaliset tiimit muodostuvat ja kehittyvät Virtuaalinen tiimi ryhmä, joka toimiessaan ylittää aikaan, paikkaan ja organisaatioon liittyvät rajat hyödyntäen tvt:n tarjoamia mahdollisuuksia esim. IRC, s-posti, videokonferenssit, ryhmätyöohjelmat Tutkimuksen motiivit olemassa vain vähän empiiristä tutkimusta aiheesta Monet ohjelmistoalan yritykset (IBM, Oracle, Sun, Microsoft) hyödyntävät virtuaalitiimejä ohjelmistokehitystyössä esim. osaamisen hyödyntäminen, kustannussäästöt, ajassa säästäminen Tarkoituksena hyödyntää tutkimuksen tuloksena syntyvää tietoa tietoa mm. ohjelmistotekniikan opetuksen kehittämisessä (Last 2003) Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) Runestone Project Uppsala University (UP) ja Grand Valley State University (GVSU) opiskelijoiden tarkoituksena oli ohjelmistoprojektin läpivieminen yhteistyössä ulkomaisten kumppaneiden kanssa kommunikointivälineet: IRC projektitapaamiset s-posti kommunikointi yhteistyökumppanin kanssa verkkosivut tiimien esittely ja henkilökohtaisen informaation jakaminen sekä projekti dokumentaation jakelu 12

13 Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) Aineisto sisälsi tietoa tiimin jäsenten välisen vuorovaikutuksen eri muodoista lukuun ottamatta epämuodollisia lähitapaamisia Aineisto koottiin eri muodoissa: kysely taustatekijöiden kartoittamiseksi, projekti logit, erilaiset julkaisut, s-postiviesti, IRC-arkisto, verkkosivut ja kohderyhmän arviointi Case 1. Understanding the group development process in global software team Aineisto analysointi kolmessa vaiheessa: 1. vuosi 1998 oli pilottivaihe opiskelijat vapaaehtoisia (1 ryhmä. 8 opiskelijaa) aineisto IRC-arkisto, viikoittaiset tiimipalaverit ja opiskelijoiden haastattelut alustava analysointi havaittiin, että huolimatta pilottivaiheen onnistuneesta läpiviennistä, opiskelijat eivät muodostaneet selkeää tiimiä me ja muut -ajattelu hallitsi koko projektia ja ilmeni myös heidän viesteissään keskeinen teema kohteliasta ja sinänsä vastakkainasettelua välttelevää keskustelua, mutta vain vähän sosiaalista vuorovaikutusta viesteihin vastattiin epämääräisesti ja varsin hitaassa tahdissa (Last 2003) 13

14 Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) 2. vuosi 1999: 7 ryhmää á 6 opiskelijaa aineisto: IRC-arkisto, opiskelijalehdet, s-postiviestit tiimien kommunikointi yleensä kohteliasta, tehtäväorientoitunutta, me ja muut asettelua välttelevää mielenkiinnon kohteeksi tiimi B aikaisemmassa kommunikoinnissa selkeästi näkyvissä me ja muut - ajattelu nyt havaittavissa muutos selkeästi enemmän sosiaalista vuorovaikutusta kuin muilla ryhmillä, keskustelu avointa tiimin jäsenet innostuneita, positiivisesti projektiin suhtautuvia avoin koodaus ensimmäinen versio esiin nousevista kategorioista koodausta täydennettiin analysoimalla tiimin D kommunikointia täysin vastakkainen tiimi B:lle (vain vähän sosiaalista vuorovaikutusta) muiden tiimien kommunikoinnin analysoinnin myötä vain vähän uusia koodeja Esimerkki avoimesta koodauksesta Asking for suggestions/ideas Checking for consensus Social Conflict Humor G: Mary> Does anyone have any comments about changes that need to be made or anything? (one person at a time,please) U: Emil> Well is everyone happy? be honest!! =) U: Klas> The other 2.. is comming in a minute.. they went to school.. 10 minutes by bicycle DEGREES.. (dunno what that is in fahrenheit).. U: Klas> We havent put on the password thingy on that page yet.. but its working well G: Mary> So, are you trying to say that you don't like our page?? U:Emil> We eat ICE for breakfast and ride polarbears to school!! That s SWEDEN! (Last 2003) 14

15 Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) 3. vuosi 2000: 16 ryhmää á 5-6 opiskelijaa valittiin 6 ryhmää aineisto: IRC-arkisto, opiskelijalehdet, s-postiviestit, arviointiraportit koodauksessa hyödynnettiin aiemmin löydettyjä koodeja ja kategorioita, joita täydennettiin edelleen seuraavaksi aineiston järjestäminen uudelleen ylä- ja alakategorioihin aksiaalinen koodaus Case 1. Understanding the group development process in global software team Muodostuneet kategoriat Emerging Category Relationships Attitude Dialog Trust Open Coding Humor Social Interest of culture Enthusiasm Encouragement Diffrences in Motivation Asking for suggestions Checking for consensus Checking project status Concern about a memeber doing their task (Last 2003) 15

16 Case 1. Understanding the group development process in global software team Tiimin yhtenäisyys (team cohesiveness) Theme Relationships Attitude Dialog Trust Cohesive attributes Social Humor Complimentary Encouraging Enthusiastic Open Questioning Equal Certain Honest Participation Non-cohesive attributes Impersonal Task oriented Critical Deflating Apathetic Closed Stating Non-equal Uncertain Indirect Silence (Last 2003) Tulosten hyödyntäminen Tulosten pohjalta laadittiin käytännön ohjeet virtuaalitiimien työskentelyn tueksi 16

17 Sisällönanalyysi Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 17

18 Sisällönanalyysin kohde Grönfors 1982, Kirppedorff 1985, Kyngäs & Vanhanen 1999, Tuomi & Sarajärvi 2004 Sisällönanalyysi on tieteellinen metodi, joka pyrkii päätelmiin erityisesti verbaalisesta, symbolisesta tai kommunikatiivisesta datasta Tavoitteena on analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti Dokumentteja ovat esim. kirjat, artikkelit, päiväkirjat, kirjeet, haastattelut, puhe, keskustelu, dialogi, raportit ym. kirjalliseen muotoon saatettu materiaali Sisällönanalyysin kohde Grönfors 1982, Kirppedorff 1985 Kyngäs & Vanhanen 1999, Tuomi & Sarajärvi 2004 Sopii hyvin myös täysin strukturoimattoman aineiston analysointiin Etuina on analyysin herkkyys kontekstille ja aineiston symbolisille muodoille Voidaan käyttää analysoitaessa valmiita aineistoja jopa sellaisia, joita alunperin ei ole tarkoitettu tutkimusta varten Sisällön analyysissa etsitään tekstin merkityksiä (vrt. diskurssianalyysi merkitysten tuottamisen tavat) 18

19 Sisällönanalyysi ja sisällön erittely Kyngäs & Vanhanen 1999 Voidaan erottaa kaksi sisällönanalyysitapaa: sisällön analyysi ja sisällön erittely Sisällönanalyysilla tarkoitetaan pyrkimystä kuvata dokumenttien sisältöä sanallisesti Sisällön erittelyllä tarkoitetaan dokumenttien analyysia, jossa kuvataan kvantitatiivisesti tekstin sisältöä Lähtökohtia Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysissa tuotettu aineisto voidaan myös kvantifioida eli analyysia jatketaan siten, että sanallisesti kuvatusta aineistosta tuotetaan määrällisiä tuloksia Analyysin tarkoitus on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä Sisällönanalyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon Analyysin tarkoituksena on informaatioarvon lisääminen ts. hajanaisestakin aineistosta pyritään luomaan mielekäs, selkeä ja yhtenäinen informaatiokokonaisuus 19

20 Lähtökohtia Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysilla luodaan selkeyttä aineistoon, jotta voidaan tehdä selkeitä ja luotettava johtopäätöksiä Aineiston käsittely perustuu loogiseen päättelyyn ja tulkintaan, jossa aineisto aluksi hajotetaan osiin, käsitteellistetään ja kootaan uudestaan uudella tavalla loogiseksi kokonaisuudeksi Ennen analyysia tulee päättää analysoidaanko ilmisisältö (manifest content) vai myös piilossa olevat viestit (latent content) Lähtökohtia Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysiyksikkö voi olla sana, sanayhdistelmä, lause, lausuma, tai ajatuskokonaisuus, kirjain, sivujen määrä, pääotsikoiden koko ym. riippuen tutkimustehtävästä Sisällönanalyysi voidaan tehdä aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti 20

21 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin kuuluvat 1) aineiston redusointi eli pelkistäminen (esim. tiivistämällä tai pilkkomalla osiin), 2) klusterointi ja 3) abstrahointi Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Aineiston klusteroinnissa eli ryhmittelyssä koodattu alkuperäisaineisto käydään tarkasti läpi ja etsitään samankaltaisuuksia ja/tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään luokaksi sekä nimetään luokan sisältöä kuvaavalla nimikkeellä 21

22 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Aineiston abstrahoinnissa erotetaan tutkimuksen kannalta oleellinen tieto, jonka perusteella muodostetaan teoreettinen käsitteistö Abstrahointia jatketaan yhdistelemällä luokituksia niin kauan kuin se aineiston näkökulmasta on mahdollista Tutkija muodostaa yleiskäsitteiden avulla kuvauksen tutkimuskohteesta ja vertaa teoriaa ja johtopäätöksiä kokoajan alkuperäisaineistoon uutta teoriaa muodostaessaan Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Tuloksissa esitetään empiirisestä aineistosta muodostettu malli, käsitejärjestelmä, käsitteet tai aineistoa kuvaavat teemat Tuloksissa kuvataan myös luokittelujen pohjalta muodostetut käsitteet tai kategoriat ja niiden sisällöt Johtopäätöksissä tutkija pyrkii ymmärtämään tutkittavia heidän omasta näkökulmastaan 22

23 Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissa käsitteistö tulee valmiina, ilmiöstä jo tiedettynä Teorialähtöisessä sisällönanalyysissa analyysin luokittelu perustuu aikaisempaan viitekehykseen, joka voi olla teoria tai käsitejärjestelmä Teorialähtöisessä sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe on analyysirungon muodostaminen Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysi runko voi olla hyvin väljä tai vaikkapa strukturoitu Strukturoidulla analyysirungolla testataan yleensä aikaisempaa teoriaa tai käsitejärjestelmää uudessa kontekstissa 23

24 Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysirungon sisälle muodostetaan erilaisia luokituksia tai kategorioita Aineistosta voidaan poimia 1)ne asiat, jotka kuuluvat analyysirungon sisälle sekä 2) sellaiset asiat, jotka jäävät analyysirungon ulkopuolelle Analyysirungon ulkopuolelle jäävistä asioista muodostetaan uusia luokkia Aineiston kvantifiointi Tuomi & Sarajärvi 2004 Luokittelun ja kategorisoinnin jälkeen aineisto voidaan kvantifioida ts. laskea kuinka monta kertaa sama asia esiintyy esimerkiksi haastattelijoiden kuvauksissa tai kuinka moni tutkittava ilmaisee saman asian Kvantifioinnin nähdään tuovan laadullisen aineiston tulkintaan erilaista näkökulmaa Ongelmana usein kuitenkin se, että laadulliset aineistot ovat niin pieniä, ettei niiden kvantifiointi tuo välttämättä lisätietoa tai erilaista näkökulmaa tutkimustuloksiin 24

25 Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa Pekkala 2000 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tehokas tapa syventää tietoja asioista, joista on jo valmiina tutkittua tietoa ja tuloksia Evidence based ajattelu tukee systemaattisten kirjallisuuskatsauksien merkitystä Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset hahmottuvat vasta kun saatujen luokkien sisällä tarkastellaan lähteisiin nojaten, millaisia kuvauksia kyseisistä aiheista tutkimuksissa esitetään Kritiikkiä Tuomi & Sarajärvi 2004 Useissa sisällönanalyysillä tehdyissä tutkimuksissa tutkija on kuvannut analyysin hyvin, mutta mielekkäät johtopäätökset on jääneet tekemättä Analyysiprosessi on mekaaninen: onko vaarana, että systematiikan myötä katoaa jotakin oleellista? 25

26 Esimerkki sisällönanalyysistä Newman, Webb & Cochrane Diskurssianalyysi Diskurssianalyysin tehtävänä on selvittää, millä tavoin ihmiset jäsentävät käsityksiään todellisuudesta Tutkimuskohteena on kulttuuri Diskurssianalyysissä tutkitaan ilmaisuja (tekstiä, puhetta, viestejä, dialogeja jne.) eri näkökulmista Ilmaisuja pidetään tietyssä ajassa ja paikassa tapahtuvina sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoina 26

27 Diskurssianalyysi Halutaan tietää: kuka on ilmaissut, mitä hän on ilmaissut, mitä hän tarkoitti, miksi hän ilmaisi, mihin hän pyrki ja kehen hän pyrki vaikuttamaan, eli lyhyesti, miten ilmaistaan Diskurssianalyysi diskurssianalyysin keinoin pyritään paljastamaan, kuinka puheessa ja teoissa tuotetaan yhteistä todellisuutta kielen avulla ts. todellisuuden näkeminen moninaisuutena puheissa ja toiminnassa luodaan todellisuutta kiinnostuksen kohteena kuinka tämä tapahtuu 27

28 Diskurssianalyysi diskurssianalyysi kiinnostunut kielen vaihtelusta diskurssit laajempia kuin yksittäisten ihmisten mielipiteet: eivät kiinnity henkilöön yhteisesti jakamiamme merkityksiä, joiden kautta teemme selkoa asioista toisillemme ja ymmärrämme toisiamme Viikkoharjoitus 5. Valitse yksi tehtävä: Tehtävä 1: Pohdi tutkimuksessasi mielenkiinnon kohteena olevaa ilmiötä. Voisiko Grounded Theory -tutkimusote tulla kysymykseen? Millainen tutkimusongelma (tutkimuskysymys) tulisi tuolloin kysymykseen? Mitä tutkimuksen tuloksena saadaan? Millaisia haasteita Grounded Theory-lähestymistapa tuo tutkimuksen käytännön toteuttamiseen? Tehtävä 2: Pohdi tutkimuksessasi mielenkiinnon kohteena olevaa ilmiötä. Miten sisällön analyysia voitaisiin soveltaa tutkimuksessasi? Mitä sen avulla voidaan saada selville tutkittavasta ilmiöstä? Millaisiin asioihin sisällönanalyysin avulla voidaan saada vastaus? Mitä haasteita mielestäsi liittyy sisällön analyysiin? Käytä apunasi luentokalvoja ja lisämateriaalia sekä case-esittelyjä. 28

29 Lähteet: Glaser B.G The constant comparative method of qualitative analysis. Teoksessa: Glaser BG (ed) More grounded theory methodology: A Reader. Sociology Press, Mill Valley, Glaser B.G Basics of grounded theory analysis. Sociology Press, Mill Valley. Glaser B.G Theoretical sensitivity. Sociology Press, Mill Valley. Grönfors M.1982.Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Helsinki: WSOY Last, M. Understanding the Group Development process in Global Software Teams [online]. Piscataway: IEEE 2003 [viitattu ]. Frontiers in Education 2003 konferenssi Boulder, Yhdysvallat. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Krippendorff K Content analysis. An Introduction to Its Methodology. Sage Publications. Lähteet: Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. uudistettu painos. Helsinki: International Methelp Ky. Kyngäs & Vanhanen Sisällönanalyysi. Hoitotiede 1999: 11(1), s Newman, R., Webb, B. & Cochrane, C. A content analysis method to measure critical thinking in face-to-face and computer supported group learning [online]. Belfast: Queen s University, 1999 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Pandit, Maresh R. "The Creation of Theory: A Recent Application of the Grounded Theory Method [online]. Saatavissa www-muodossa: Julkaistu The Qualitative Report, 2(4), 1996, Pekkala E Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset. Kirjassa Voutilainen P., Leino-Kilpi, H., Mikkola, T. & Peipponen, A. (toim.)hoitotyön vuosikirja Näyttöön perustuva hoitotyö. Helsinki: Tammi, s

30 Lähteet: Rostila, I Grounded theory lähetymistavasta. Teoksessa: Syrjälä, L. & Merenheimo, J. (toim.) Kasvatustutkimusken laadullsia lähestymsitapoja. Oulu: Oulun yliopisto, Siitonen, J. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja [online]. Oulu, Oulun yliopiston kirjasto, 2000a [viitattu ]. Luku 3. Tutkimuksen metodologiana grounded theory. Saatavissa www-muodossa: <URL: Saatavissa myös painettuna: Siitonen, J Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja. Oulu: Oulun ylipisto. Siitonen, J. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja [online]. Oulu, Oulun yliopiston kirjasto, 2000b [viitattu ]. Luku 4. Tutkimuksen toteuttaminen ja tulokset. Saatavissa www-muodossa: <URL: Saatavissa myös painettuna: Siitonen, J Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja. Oulu: Oulun ylipisto. Lähteet: Strauss, A. & Corbin, J Basics of qualitative research. Sage Publications, Newbury Park. Strauss, A. Corbin, J Grounded theory Methodology. Teoksessa: Denzin, N.K. & Lincoln, Y.S. (toim.) Handbook of Qualitative research. Thousand Oaks: Sage Publications, Strauss, A.L Qualitative analysis for social scientists. New York: Cambridge University Press. Tesch, R Qualitative research: Analysis types and software tools. New York: Falmer Press. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 30

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Grounded Theory. Kirsi Silius Materiaali: MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Hypermedialaboratorio

Grounded Theory. Kirsi Silius Materiaali: MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Hypermedialaboratorio Grounded Theory Kirsi Silius 3.4.2009 Materiaali: MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Taustaa Glaser ja Strauss esittelivät Grounded Theory lähestymistavan v. 1967 julkaisemassaan teoksessa:

Lisätiedot

6.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

6.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 6.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 10.3.2008 Teemat Grounded Theory aineistopohjainen, ilmiö on alati muuttuva, vaati jatkuvaa analysointia,

Lisätiedot

5.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

5.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 5.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 3.3.2008 Teemat Protokolla-analyysi Sisällönanalyysi (luokittelu ja analysointi) (content analysis, myös:

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta

11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta 11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.3.2006 Teemoja Kvalitatiivisesta tutkimuksesta yleensä Erilaisia tutkimusstrategioita

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät

Hypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 1 Hypermedian jatko-opintoseminaari MATHM-6750x 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 26.10.2008 Modernissa yhteiskunnassa ovat sekä yhteisöjen että laitteistojen muodostamat verkostot muodostuneet

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Kvalitatiivisen aineiston analyysi

Kvalitatiivisen aineiston analyysi Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Koulutuksen dilemma Korkeakouluissa aloittaneista vain n. 60 % valmistuu Rakenteita

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen. Johanna Leinonen Erikoistutkija

Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen. Johanna Leinonen Erikoistutkija Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen Johanna Leinonen Erikoistutkija Esityksen sisältö Luottamuksen tutkimuksen metodit Kvanti + kvali Luottamuksen rakentuminen tutkimuksessa fokuksessa

Lisätiedot

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Teemoittelu ja tyypittely

Teemoittelu ja tyypittely Teemoittelu ja tyypittely Kirsi Silius 14.11.2008 Laadullisten aineistojen analyysitapoja Laadullisten aineistojen analyysitapoja teemoittelu tyypittely sisällönerittely diskurssiiviset analyysitavat keskusteluanalyysi

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja

Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy

Lisätiedot

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-

Lisätiedot

Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa

Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa Anne-Maritta Tervakari TTY/ 3.10.2008 Kuva: http://jheer.org/vizster/ Teemat Laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteitä Tutkimusasetelmia

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on

Lisätiedot

Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro

Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä Marie-Elise Kontro 25.03.2015 Sisältö 1. Tutkimuskysymykset 2. Scrum ja käyttäjäkokemustyö 3. Tutkimusmenetelmä 4. Tulokset 5. Luotettavuuden

Lisätiedot

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön

Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön Mixed Methods -tutkimushanke Leila Hurmerinta & Niina Nummela Turun yliopiston

Lisätiedot

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto

Lisätiedot

Grounded theory. Historia

Grounded theory. Historia Grounded theory Mirva Peltoniemi 8.4.2005 Historia Glaser ja Strauss kehittivät grounded theoryn 60-luvulla Tutkimus kuolemisesta sairaalassa Lääketieteen sosiologia Kirja Awareness of Dying 1965 Kirja

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta

Lisätiedot

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02. SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston

Lisätiedot

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Heidi Kassara Kasvatustieteen jatko-opiskelija, Tampereen yliopisto

Heidi Kassara Kasvatustieteen jatko-opiskelija, Tampereen yliopisto Grounded theory (GT) menetelmä tutkimuksessani ILO AMMATILLISESSA OPISKELUSSA TtL, yliopettaja, TAMK Heidi Kassara Kasvatustieteen jatko-opiskelija, Tampereen yliopisto 18.-19.1.2013 Grounded theory menetelmä

Lisätiedot

IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa

IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa Mervi Eerola Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) Toimintaperiaatteita Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) perustettiin 5-vuotiskaudeksi

Lisätiedot

Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää

Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Case New Coke Vuonna 1985 Coca-Cola Company päätti tuoda markkinoille uuden kolajuoman New Cola Makeampi versio perinteisestä Coca Colasta

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010 1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING)

WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING) WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING) 13.9.2017 Marko Keskinen & Maija Sihvonen ENSURING A SUSTAINABLE & FUNCTIONING SOCIETY

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla. Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot