Teemoittelu ja tyypittely

Transkriptio

1 Teemoittelu ja tyypittely Kirsi Silius

2 Laadullisten aineistojen analyysitapoja Laadullisten aineistojen analyysitapoja teemoittelu tyypittely sisällönerittely diskurssiiviset analyysitavat keskusteluanalyysi kvantitatiiviset analyysitekniikat Käytännössä eri analyysitavat kietoutuvat toisiinsa analyysimenetelmien rajat eivät ole selkeitä usein joutuu soveltamaan useita menetelmiä jos yksi tapa ei tunnu toimivan, voi soveltaa jotakin muuta

3 Teemoittelu Teemoja (keskeisiä aiheita) muodostetaan Aineistolähtöisesti Teorialähtöisesti Voidaan etsiä yhdistäviä tekijöitä tai vastaavasti erottavia seikkoja Aineiston hankinnassa usein teemahaastattelu ei poissulje kuitenkaan muitakaan aineistonhankinnan menetelmiä tai aineiston muotoa (teksti, kuvat, videot, äänet) (Esim. Eskola & Suoranta )

4 Teemoittelu Käytännössä tarkoitetaan aineiston pilkkomista ja järjestämistä erilaisten aihepiirien mukaan Tarkoituksena on nostaa esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja toisin sanoen aineistosta pyritään löytämään ja erottelemaan tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet Kyse on eräänlaisesta pelkistämisestä Sopiva aineiston analysointitapa, kun tavoitteena on käytännön ongelman ratkaiseminen saadaan olennaista tietoa (Esim. Eskola & Suoranta )

5 Teemoittelu Teemojen muodostamisessa käytetään apuna Koodausta (indeksointia) Kvantifiointia Voidaan koota Teemakortistoja Leikkaa-liimaa yhdistelyä Kopiointia ja niiden jakamista eri kasoihin (Esim. KvaliMOTV; Eskola & Suoranta )

6 Teemoittelu, koodaus (indeksointi) Puhuttaessa koodeista tai indekseistä tarkoitetaan merkkejä tai muilla keinoin aineistoon tehtyjä jäsenteleviä merkintöjä ja luokitteluja Koodit toimivat aineistossa eräänlaisina osoitteina Koodausyksikköinä voivat olla sanat, lauseet, rivit, kappaleet tai pidemmät tekstiosiot Koodausta voi tehdä värikynillä, alleviivauksilla ja erilaisilla merkeillä, kuten numeroilla ja kirjaimilla sekä vaihtamalla fottia, lihavoimalla tai käyttäämällä vaikkapa alaviitteitä (Esim. KvaliMOTV; Eskola & Suoranta )

7 Teemoittelu, koodaus (indeksointi) Koodimerkinnät toimivat muistiinpanoina kohdalle annetusta tulkinnasta tulkintojen jäsentäjinä: mitä ilmiöitä aineistossa tutkijan mielestä käsitellään kuvailun apuvälineenä: mistä asioista aineisto puhuu aineiston jäsennyksen testausvälineenä: toimiiko etukäteen mietitty jäsennys osoitteina: tarvittaessa voidaan etsiä aineistosta tietyt kohdat Koodattua aineistoa on helpompi käsitellä jatkossa (yhdistely, vertailu, järjestäminen, ryhmittely jne.) (Eskola & Suoranta, 2000)

8 Teemoittelu, koodaus (indeksointi) Koodiluettelo teoriasta operationalisoimalla Tutkija konstruoi koodiluettelon teorian pohjalta Aineistolähtöinen koodaaminen Tutkija lukee tekstiä useampaan kertaan ja miettii millaisia koodauksiin aineistoon voitaisiin liittää joka tapauksessa koodiluettelo elää koko koodausprosessin ajan Haasteita Koodiluettelon pituus: suuri määrä koodeja kuvaa aineistoa paremmin, mutta luokittelusta tulee helposti monimutkainen Koodausprosessin sattumanvaraisuus: aineiston kattava koodaus on mahdotonta tyydyttävä riittävään koodaukseen (Eskola & Suoranta, 2000)

9 Teemoittelu, koodaus (indeksointi) Yleensä tutkija perehtyy aineistoon enemmän tai vähemmän systemaattisesti ennen varsinaisen koodauksen aloittamista Itse koodausrunko syntyy usein kahdessa vaiheessa Alustava koodausrunko, jonka mukaan aineistoa ryhdytään koodaamaan Koodausprosessin aikana koodausrunko muuttuu sitä täydennetään ja muokataan lopullinen koodausrunko On hyvä kiinnittää huomiota koodien nimeämiseen jotta merkityksen ymmärtäisi itsekin myöhemmin (Eskola & Suoranta, 2000)

10 Teemoittelu, koodaus (indeksointi) Aineistosta voidaan laskea esimerkiksi koodien esiintymisen määrää Laskemisessa on tärkeää kuitenkin huomioida asioiden esiintymisen kontekstit Esimerkiksi yksinomaan sanahakuja käyttämällä ei saada luotettavia tuloksia: synonyymit, kiertoilmaisut ja ironia ovat esimerkkejä siitä, että joku sana voi esiintyä monessa erilaisessa asussa, yhteydessä ja merkityksessä Asioiden esiintymisestä saadaan siis parhaiten tietoa lukemalla sitkeästi tekstejä kokonaisuuksina, ei vain etsimällä yksittäisiä sanoja (Esim. Eskola & Suoranta )

11 Teemoittelu, kvantifiointi Taulukointi Yksinkertaisimmillaan esim. jäsentelyn yhteydessä tarkoittaa mekaanista laskentaa esimerkiksi teemojen määrän laskemista Voidaan käyttää esim. ryhmien välisten erojen kuvailemiseen Ensimmäisessä vaiheessa määritellään havaintoyksiköt Esim. opetushenkilöstön vaikutus verkko-opiskelukokemukseen: Ei lasketa pelkästään mainintoja, vaan lisäksi opetushenkilöstön tapaa vaikuttaa (tutkija joutuu tulkitsemaan erot ja samankaltaisuudet) Voidaan laskea montako kertaa aineistossa on mainittu opetushenkilöstön vaikuttaneen jollakin tavalla tai moniko vastaaja on maininnut jotakin opetushenkilöstön vaikutuksesta Luokittelukehikko ei saa olla liian monimutkainen eri luokkiin tulee liian vähän vastauksia Liian yksinkertainen luokittelukehikon käyttö on helpompaa, mutta analyysi jää heppoiseksi (Esim. Eskola & Suoranta )

12 Teemoittelu, kvantifiointi Laskeminen systematisoi analyysia, mutta laskelmatkin ovat luonnollisesti tutkijan konstruktioita Tutkimustehtävä ja tutkijan intressit vaikuttavat laskemistapaan ja laskemisen kohteiden valintaan (Esim. Eskola & Suoranta )

13 Teemoittelu, sitaatit Usein teemoittain järjestetyssä aineistossa hyödynnetään sitaatteja kuvaamaan eri teemoja Irrotetut sitaatit järjestetään teemoittain eräänlaiseksi sitaattikokoelmaksi ei useinkaan tarjoa eväitä kovin pitkälle menevään analyysiin tai johtopäätöksiin Tekstikatkelmia (sitaatteja) voidaan käyttää perustelemaan tutkijan tulkintaa esimerkkinä aineistosta elävöittämään tutkimusraportin tekstiä pelkistettyinä, tiivistettyinä kertomuksina aineistosta (lähellä tyypittelyä) (Esim. Eskola & Suoranta )

14 Teemoittelu, raportointi Olennaista on aineiston ja teorian yhteys Raporttia kirjoittaessa esim. kuvataan tutkittavaa ilmiötä aineistositaatin avulla, jonka jälkeen kuvataan mitä teoria (aiempi tutkimus) sanoo asiasta seuraavaksi tutkija vertailee teoriassa esitettyjä ja aineistossa ilmeneviä asioita pyrkii tulkitsemaan mistä tässä oikein on kysymys ja ehkä pohtimaan syitä vaikea sanoa sääntöä sitaattien määrästä tutkimusraportissa, mutta tutkijan tekstiä on syytä olla enemmän kuin sitaatteja (Esim. Eskola & Suoranta )

15 Esimerkki alustavasta teemoittelusta: Miten kehittäisit tätä verkko-opintojaksoa? opetushenkilöstön toiminta informaatiosisällöt sovellukset ja tekniset ratkaisut käyttötapa EVA-tutkimushanke

16 Teemoittelu, esimerkkejä Mikä motivoi opiskelijat osallistumaan verkkoyhteisöön? Kehyskertomukset (motivoi, ei motivoi) Demografiset tekijät Kirjallisten vastausten teemoittelu Mitä teemoja nousee? Miten vastukset jakaantuvat? Ketkä vastaavat ja mitä? Sitaatteja eri teemojen tyypillisimmistä kertomuksista Kadotetut sielut onko yksityisyys mennyttä? Kehyskertomukset (luottamus on kadonnut, ei ole kadonnut) Demografiset tekijät Kirjallisten vastausten teemoittelu Mitä teemoja nousee? Miten vastukset jakaantuvat? Ketkä vastaavat ja mitä? Sitaatteja eri teemojen tyypillisimmistä kertomuksista

17 Tyypittely Tyypittelyllä tarkoitetaan aineiston ryhmittelyä tyypeiksi (eräänlaisiksi malleiksi) eli aineistosta muodostetaan ryhmiä, jotka sisältävät samankaltaisia tarinoita Voidaan etsiä myös epätyypillisiä seikkoja (kuten erikoinen, yksittäinen, omituinen tai keskimääräisestä poikkeava) Tyypit siis tiivistävät ja tyypillistävät yhteen tyyppiin voidaan esimerkiksi tunkea kaikkea sellaista, mitä välttämättä ei ole yksittäisessä vastauksessa tyypit kuvaavat laajasti, mutta taloudellisesti aineistoa tyypit esittelevät yleisimmän (tyypillisimmän) henkilökuvauksen tai tilanteenkulun (Esim. Eskola & Suoranta )

18 Tyypittely Kolmenlaisia tyyppejä: autenttinen: yhden vastauksen sisältävä tyyppi esimerkki aineistosta yksi vastaus, joka jollakin tavalla kuvaa laajempaa aineistoa yhdistetty: mahdollisimman yleinen tyyppi mukana sellaisia asioita, jotka esiintyvät suuressa osassa tai kaikissa vastauksissa keskimääräinen tyyppi mahdollisimman laaja tyyppi: tyyppiin mukana otettavat asiat ovat esiintyneet ehkä vain yhdessä vastauksessa olennaista sisäinen loogisuus tyyppi on mahdollinen, joskaan ei todennäköinen (Esim. Eskola & Suoranta 2000,182; Järvinen & Järvinen 2000, 83;Tellis 1997.)

19 Tyypittely Tyypittelyssä astutaan tavallaan askel teemoittelua pidemmälle Tyypit ovat ikään kuin koontien koonteja, eli useimmiten teemat sisältyvät tyyppeihin Tyypittely vaatii aineiston aktiivista työstämistä ja tavoitteellista toimintaa kohti perusteellista tiivistämistä Tyypit voidaan muodostaa esimerkiksi koodamisen, kvantifioinnin ja/tai teemoittelun avulla (Esim. KvaliMOTV)

20 Teemoista tyyppeihin, esimerkki Verkkopohjaisen opintojakson jälkeen opiskelijoilta kysyttiin heidän kokemuksiaan opintojakson laadukkuudesta Laadukkuutta kartoittavat kysymykset oli ryhmitelty teemoittain mm. seuraavasti: toteutuksen vaikutus oppimiseen, kurssin vaikutus verkko-opiskeluun suhtautumiseen, opiskelijoiden osallistumisaktiivisuus opintojakson verkko- ja lähiopetuksessa, opiskelijan taitojen riittävyys verkko-opintojakson suorittamisessa ja muiden opiskelijoiden läsnäolosta ja kanssaopiskelusta hyötyminen omassa opiskelussa Vastausten perusteella löytyi tyypillisimpiä opiskelijarymiä: verkko-opiskelijat: opiskelijat, jotka suhtautuivat positiivisesti verkkoopiskeluun ja olivat osallistuneet siihen aktiivisesti tietoteknistä tukea tarvitsevat: opiskelijat, joiden tietotekniset valmiudet olivat selkeästi muita löydettyjä ryhmiä heikompia luopujat: opiskelijat, jotka eivät osallistuneet aktiivisesti minkäänlaiseen opetukseen pettyneet: opintojakson toteutukseen pettyneet opiskelijat, joiden tietotekniset taidot olivat erinomaiset, sekä tunnolliset: opiskelijat, jotka osallistuivat aktiivisesti opintojakson lähi- ja verkko-opetukseen.

21 Teemoista tyyppeihin, esimerkki Verkko-opiskelijoiden avoimista vastauksista löytyi tyypillisesti seuraavanlaisia kommentteja: Helpottaa muutenkin tiukkaa aikataulua, Opiskelen mieluiten kotoa käsin ja Olen työelämässä enkä päässyt luennoille, en myöskään käy koululla usein joten materiaalin (pruju, harkat, ratkaisut, vanhat tentit, kurssi-ilmoitusasiat yms.) olivat kaikki hyvin saatavilla.

22 Lähteet Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. Järvinen, A. & Järvinen, P Tutkimustyön metodeista. Tampere. opinpaja. KvantiMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. < (Viitattu ) Miles, M. B. & Huberman, A.M Qualitative Data Analysis. Thousand Oaks, SAGE. Mäkelä, K Kvalitatiivisen aineiston arviointiperusteet. Teoksessa. Mäkelä, K. (toim.) Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki. Gaudeamus, Tellis, W Application of a Case Study Methodology. The Qualitative [on-line]. Vol. 3(3), [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. ISSN