Teemoittelu ja tyypittely
|
|
- Miina Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teemoittelu ja tyypittely Kirsi Silius
2 Laadullisten aineistojen analyysitapoja Laadullisten aineistojen analyysitapoja teemoittelu tyypittely sisällönerittely diskurssiiviset analyysitavat keskusteluanalyysi kvantitatiiviset analyysitekniikat Käytännössä eri analyysitavat kietoutuvat toisiinsa analyysimenetelmien rajat eivät ole selkeitä usein joutuu soveltamaan useita menetelmiä jos yksi tapa ei tunnu toimivan, voi soveltaa jotakin muuta
3 Teemoittelu Teemoja (keskeisiä aiheita) muodostetaan Aineistolähtöisesti Teorialähtöisesti Voidaan etsiä yhdistäviä tekijöitä tai vastaavasti erottavia seikkoja Aineiston hankinnassa usein teemahaastattelu ei poissulje kuitenkaan muitakaan aineistonhankinnan menetelmiä tai aineiston muotoa (teksti, kuvat, videot, äänet) (Esim. Eskola & Suoranta )
4 Teemoittelu Käytännössä tarkoitetaan aineiston pilkkomista ja järjestämistä erilaisten aihepiirien mukaan Tarkoituksena on nostaa esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja toisin sanoen aineistosta pyritään löytämään ja erottelemaan tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet Kyse on eräänlaisesta pelkistämisestä Sopiva aineiston analysointitapa, kun tavoitteena on käytännön ongelman ratkaiseminen saadaan olennaista tietoa (Esim. Eskola & Suoranta )
5 Teemoittelu Teemojen muodostamisessa käytetään apuna Koodausta (indeksointia) Kvantifiointia Voidaan koota Teemakortistoja Leikkaa-liimaa yhdistelyä Kopiointia ja niiden jakamista eri kasoihin (Esim. KvaliMOTV; Eskola & Suoranta )
6 Teemoittelu, koodaus (indeksointi) Puhuttaessa koodeista tai indekseistä tarkoitetaan merkkejä tai muilla keinoin aineistoon tehtyjä jäsenteleviä merkintöjä ja luokitteluja Koodit toimivat aineistossa eräänlaisina osoitteina Koodausyksikköinä voivat olla sanat, lauseet, rivit, kappaleet tai pidemmät tekstiosiot Koodausta voi tehdä värikynillä, alleviivauksilla ja erilaisilla merkeillä, kuten numeroilla ja kirjaimilla sekä vaihtamalla fottia, lihavoimalla tai käyttäämällä vaikkapa alaviitteitä (Esim. KvaliMOTV; Eskola & Suoranta )
7 Teemoittelu, koodaus (indeksointi) Koodimerkinnät toimivat muistiinpanoina kohdalle annetusta tulkinnasta tulkintojen jäsentäjinä: mitä ilmiöitä aineistossa tutkijan mielestä käsitellään kuvailun apuvälineenä: mistä asioista aineisto puhuu aineiston jäsennyksen testausvälineenä: toimiiko etukäteen mietitty jäsennys osoitteina: tarvittaessa voidaan etsiä aineistosta tietyt kohdat Koodattua aineistoa on helpompi käsitellä jatkossa (yhdistely, vertailu, järjestäminen, ryhmittely jne.) (Eskola & Suoranta, 2000)
8 Teemoittelu, koodaus (indeksointi) Koodiluettelo teoriasta operationalisoimalla Tutkija konstruoi koodiluettelon teorian pohjalta Aineistolähtöinen koodaaminen Tutkija lukee tekstiä useampaan kertaan ja miettii millaisia koodauksiin aineistoon voitaisiin liittää joka tapauksessa koodiluettelo elää koko koodausprosessin ajan Haasteita Koodiluettelon pituus: suuri määrä koodeja kuvaa aineistoa paremmin, mutta luokittelusta tulee helposti monimutkainen Koodausprosessin sattumanvaraisuus: aineiston kattava koodaus on mahdotonta tyydyttävä riittävään koodaukseen (Eskola & Suoranta, 2000)
9 Teemoittelu, koodaus (indeksointi) Yleensä tutkija perehtyy aineistoon enemmän tai vähemmän systemaattisesti ennen varsinaisen koodauksen aloittamista Itse koodausrunko syntyy usein kahdessa vaiheessa Alustava koodausrunko, jonka mukaan aineistoa ryhdytään koodaamaan Koodausprosessin aikana koodausrunko muuttuu sitä täydennetään ja muokataan lopullinen koodausrunko On hyvä kiinnittää huomiota koodien nimeämiseen jotta merkityksen ymmärtäisi itsekin myöhemmin (Eskola & Suoranta, 2000)
10 Teemoittelu, koodaus (indeksointi) Aineistosta voidaan laskea esimerkiksi koodien esiintymisen määrää Laskemisessa on tärkeää kuitenkin huomioida asioiden esiintymisen kontekstit Esimerkiksi yksinomaan sanahakuja käyttämällä ei saada luotettavia tuloksia: synonyymit, kiertoilmaisut ja ironia ovat esimerkkejä siitä, että joku sana voi esiintyä monessa erilaisessa asussa, yhteydessä ja merkityksessä Asioiden esiintymisestä saadaan siis parhaiten tietoa lukemalla sitkeästi tekstejä kokonaisuuksina, ei vain etsimällä yksittäisiä sanoja (Esim. Eskola & Suoranta )
11 Teemoittelu, kvantifiointi Taulukointi Yksinkertaisimmillaan esim. jäsentelyn yhteydessä tarkoittaa mekaanista laskentaa esimerkiksi teemojen määrän laskemista Voidaan käyttää esim. ryhmien välisten erojen kuvailemiseen Ensimmäisessä vaiheessa määritellään havaintoyksiköt Esim. opetushenkilöstön vaikutus verkko-opiskelukokemukseen: Ei lasketa pelkästään mainintoja, vaan lisäksi opetushenkilöstön tapaa vaikuttaa (tutkija joutuu tulkitsemaan erot ja samankaltaisuudet) Voidaan laskea montako kertaa aineistossa on mainittu opetushenkilöstön vaikuttaneen jollakin tavalla tai moniko vastaaja on maininnut jotakin opetushenkilöstön vaikutuksesta Luokittelukehikko ei saa olla liian monimutkainen eri luokkiin tulee liian vähän vastauksia Liian yksinkertainen luokittelukehikon käyttö on helpompaa, mutta analyysi jää heppoiseksi (Esim. Eskola & Suoranta )
12 Teemoittelu, kvantifiointi Laskeminen systematisoi analyysia, mutta laskelmatkin ovat luonnollisesti tutkijan konstruktioita Tutkimustehtävä ja tutkijan intressit vaikuttavat laskemistapaan ja laskemisen kohteiden valintaan (Esim. Eskola & Suoranta )
13 Teemoittelu, sitaatit Usein teemoittain järjestetyssä aineistossa hyödynnetään sitaatteja kuvaamaan eri teemoja Irrotetut sitaatit järjestetään teemoittain eräänlaiseksi sitaattikokoelmaksi ei useinkaan tarjoa eväitä kovin pitkälle menevään analyysiin tai johtopäätöksiin Tekstikatkelmia (sitaatteja) voidaan käyttää perustelemaan tutkijan tulkintaa esimerkkinä aineistosta elävöittämään tutkimusraportin tekstiä pelkistettyinä, tiivistettyinä kertomuksina aineistosta (lähellä tyypittelyä) (Esim. Eskola & Suoranta )
14 Teemoittelu, raportointi Olennaista on aineiston ja teorian yhteys Raporttia kirjoittaessa esim. kuvataan tutkittavaa ilmiötä aineistositaatin avulla, jonka jälkeen kuvataan mitä teoria (aiempi tutkimus) sanoo asiasta seuraavaksi tutkija vertailee teoriassa esitettyjä ja aineistossa ilmeneviä asioita pyrkii tulkitsemaan mistä tässä oikein on kysymys ja ehkä pohtimaan syitä vaikea sanoa sääntöä sitaattien määrästä tutkimusraportissa, mutta tutkijan tekstiä on syytä olla enemmän kuin sitaatteja (Esim. Eskola & Suoranta )
15 Esimerkki alustavasta teemoittelusta: Miten kehittäisit tätä verkko-opintojaksoa? opetushenkilöstön toiminta informaatiosisällöt sovellukset ja tekniset ratkaisut käyttötapa EVA-tutkimushanke
16 Teemoittelu, esimerkkejä Mikä motivoi opiskelijat osallistumaan verkkoyhteisöön? Kehyskertomukset (motivoi, ei motivoi) Demografiset tekijät Kirjallisten vastausten teemoittelu Mitä teemoja nousee? Miten vastukset jakaantuvat? Ketkä vastaavat ja mitä? Sitaatteja eri teemojen tyypillisimmistä kertomuksista Kadotetut sielut onko yksityisyys mennyttä? Kehyskertomukset (luottamus on kadonnut, ei ole kadonnut) Demografiset tekijät Kirjallisten vastausten teemoittelu Mitä teemoja nousee? Miten vastukset jakaantuvat? Ketkä vastaavat ja mitä? Sitaatteja eri teemojen tyypillisimmistä kertomuksista
17 Tyypittely Tyypittelyllä tarkoitetaan aineiston ryhmittelyä tyypeiksi (eräänlaisiksi malleiksi) eli aineistosta muodostetaan ryhmiä, jotka sisältävät samankaltaisia tarinoita Voidaan etsiä myös epätyypillisiä seikkoja (kuten erikoinen, yksittäinen, omituinen tai keskimääräisestä poikkeava) Tyypit siis tiivistävät ja tyypillistävät yhteen tyyppiin voidaan esimerkiksi tunkea kaikkea sellaista, mitä välttämättä ei ole yksittäisessä vastauksessa tyypit kuvaavat laajasti, mutta taloudellisesti aineistoa tyypit esittelevät yleisimmän (tyypillisimmän) henkilökuvauksen tai tilanteenkulun (Esim. Eskola & Suoranta )
18 Tyypittely Kolmenlaisia tyyppejä: autenttinen: yhden vastauksen sisältävä tyyppi esimerkki aineistosta yksi vastaus, joka jollakin tavalla kuvaa laajempaa aineistoa yhdistetty: mahdollisimman yleinen tyyppi mukana sellaisia asioita, jotka esiintyvät suuressa osassa tai kaikissa vastauksissa keskimääräinen tyyppi mahdollisimman laaja tyyppi: tyyppiin mukana otettavat asiat ovat esiintyneet ehkä vain yhdessä vastauksessa olennaista sisäinen loogisuus tyyppi on mahdollinen, joskaan ei todennäköinen (Esim. Eskola & Suoranta 2000,182; Järvinen & Järvinen 2000, 83;Tellis 1997.)
19 Tyypittely Tyypittelyssä astutaan tavallaan askel teemoittelua pidemmälle Tyypit ovat ikään kuin koontien koonteja, eli useimmiten teemat sisältyvät tyyppeihin Tyypittely vaatii aineiston aktiivista työstämistä ja tavoitteellista toimintaa kohti perusteellista tiivistämistä Tyypit voidaan muodostaa esimerkiksi koodamisen, kvantifioinnin ja/tai teemoittelun avulla (Esim. KvaliMOTV)
20 Teemoista tyyppeihin, esimerkki Verkkopohjaisen opintojakson jälkeen opiskelijoilta kysyttiin heidän kokemuksiaan opintojakson laadukkuudesta Laadukkuutta kartoittavat kysymykset oli ryhmitelty teemoittain mm. seuraavasti: toteutuksen vaikutus oppimiseen, kurssin vaikutus verkko-opiskeluun suhtautumiseen, opiskelijoiden osallistumisaktiivisuus opintojakson verkko- ja lähiopetuksessa, opiskelijan taitojen riittävyys verkko-opintojakson suorittamisessa ja muiden opiskelijoiden läsnäolosta ja kanssaopiskelusta hyötyminen omassa opiskelussa Vastausten perusteella löytyi tyypillisimpiä opiskelijarymiä: verkko-opiskelijat: opiskelijat, jotka suhtautuivat positiivisesti verkkoopiskeluun ja olivat osallistuneet siihen aktiivisesti tietoteknistä tukea tarvitsevat: opiskelijat, joiden tietotekniset valmiudet olivat selkeästi muita löydettyjä ryhmiä heikompia luopujat: opiskelijat, jotka eivät osallistuneet aktiivisesti minkäänlaiseen opetukseen pettyneet: opintojakson toteutukseen pettyneet opiskelijat, joiden tietotekniset taidot olivat erinomaiset, sekä tunnolliset: opiskelijat, jotka osallistuivat aktiivisesti opintojakson lähi- ja verkko-opetukseen.
21 Teemoista tyyppeihin, esimerkki Verkko-opiskelijoiden avoimista vastauksista löytyi tyypillisesti seuraavanlaisia kommentteja: Helpottaa muutenkin tiukkaa aikataulua, Opiskelen mieluiten kotoa käsin ja Olen työelämässä enkä päässyt luennoille, en myöskään käy koululla usein joten materiaalin (pruju, harkat, ratkaisut, vanhat tentit, kurssi-ilmoitusasiat yms.) olivat kaikki hyvin saatavilla.
22 Lähteet Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. Järvinen, A. & Järvinen, P Tutkimustyön metodeista. Tampere. opinpaja. KvantiMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. < (Viitattu ) Miles, M. B. & Huberman, A.M Qualitative Data Analysis. Thousand Oaks, SAGE. Mäkelä, K Kvalitatiivisen aineiston arviointiperusteet. Teoksessa. Mäkelä, K. (toim.) Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki. Gaudeamus, Tellis, W Application of a Case Study Methodology. The Qualitative [on-line]. Vol. 3(3), [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. ISSN
4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKvalitatiivisen aineiston analyysi
Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät
1 Hypermedian jatko-opintoseminaari MATHM-6750x 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 26.10.2008 Modernissa yhteiskunnassa ovat sekä yhteisöjen että laitteistojen muodostamat verkostot muodostuneet
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
Lisätiedot7.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
7.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.2.2006 Teemat Laadullisten aineistojen analyysitapoja Haastatteluaineiston analysointi Teemoittelu
LisätiedotATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?
ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKoodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus
Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
LisätiedotLaadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.
Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.2005 Heli Raassina Aiheet Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotAineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010
Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotKVANTITATIIVNEN DATA JA SEN AVAAMINEN. Eliisa Haanpää, Tietoarkisto Metodifestivaali, Jyväskylä
KVANTITATIIVNEN DATA JA SEN AVAAMINEN Eliisa Haanpää, Tietoarkisto Metodifestivaali, Jyväskylä 30.5.2017 Esityksen sisältö 1 Taustaa 2 Suunnittelu & käsittely 3 Anonymisointi 1 TAUSTAA Miksi avata aineisto?
LisätiedotAineiston analysointitapoja
Aineiston analysointitapoja Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 4.3. 2008 Analyysi Analyysin tarkoitus Tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta Luoda aineistoon selkeyttä Aineiston tiivistäminen
LisätiedotSoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.
SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotGraduaineiston analysointi
Graduaineiston analysointi Graduryhmä Leena Hiltunen Yleistä aineiston analysoinnista Erilaiset menetelmät laadullisen ja määrällisen aineiston keräämiseen sekä analysointiin Aiemmista valinnoista riippuu
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 4. luento 20.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa
Lisätiedot11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta
11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.3.2006 Teemoja Kvalitatiivisesta tutkimuksesta yleensä Erilaisia tutkimusstrategioita
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotTyöelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu
Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotTuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari
Tuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari 2013-2014 Professori Tuomo Uotila Tutkijaopettaja Hannele Lampela Aikataulu 24.1.2014 10.00 11.30 Diplomitöiden
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotTietoarkisto palveluksessanne. Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä Hannele Keckman-Koivuniemi
Tietoarkisto palveluksessanne Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä 1.12.2014 Hannele Keckman-Koivuniemi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto www.fsd.uta.fi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotJohnson, A Theoretician's Guide to the Experimental Analysis of Algorithms.
Kokeellinen algoritmiikka (3 ov) syventäviä opintoja edeltävät opinnot: ainakin Tietorakenteet hyödyllisiä opintoja: ASA, Algoritmiohjelmointi suoritus harjoitustyöllä (ei tenttiä) Kirjallisuutta: Johnson,
LisätiedotReserviläisjohtajana sodassa
Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotOngelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?
Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse
LisätiedotTyöelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa
Työelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa Jenni Anttonen Tampere Unit for Computer-Human Interaction (TAUCHI) & Tampereen yliopiston käytettävyylaboratorio Tietojenkäsittelytieteiden
LisätiedotTutkimuksen aineistonhallinnan eettisiä ulottuvuuksia. Tutkimusetiikkaseminaari, Tampereen yliopisto 18.11.2015 Arja Kuula-Luumi
Tutkimuksen aineistonhallinnan eettisiä ulottuvuuksia Tutkimusetiikkaseminaari, Tampereen yliopisto 18.11.2015 Arja Kuula-Luumi 2 Esityksen sisältö Tietoarkisto Tieteen avoimuus Tutkittavien informointi
LisätiedotTEMAATTINEN ANALYYSI. Minna Elomaa-Krapu. TtT, Innovaatiojohtaja, Metropolia AMK
TEMAATTINEN ANALYYSI Minna Elomaa-Krapu TtT, Innovaatiojohtaja, Metropolia AMK Temaattisen analyysin määritelmä Yksinkertaisimmillaan järjestää, ryhmittelee ja kuvaa aineistoa Tulisi sisältää aina tutkijan
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotArkistoidut aineistot opetuksen ja oppimisen tukena. Marja Alastalo Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
Arkistoidut aineistot opetuksen ja oppimisen tukena Marja Alastalo Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Opiskelijoiden ennakkokäsityksiä Vähän käytetty on vähempiarvoinen ei ole Huoli siitä, että ei
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotKVANTITATIIVISEN TUTKIMUSAINEISTON KUVAILU
1 KVANTITATIIVISEN TUTKIMUSAINEISTON KUVAILU Eliisa Haanpää Tietoarkisto 6.6.2017 Kuva: Unsplash CC0 2 Esityksen sisältö Yleinen Tutkimusaineiston metadata Kuvaileva metadata 3 Yleinen Tietoarkisto www.fsd.uta.fi
LisätiedotOpinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa
Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotTaidelaitokset opettajan työn näkökulmasta
Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS
KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotAjankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista
Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004
LisätiedotJoni Forsell/ EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään
Joni Forsell/24.7.18 EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään Alustus EDUn opetussuunnitelmatyössä on noussut eri instansseissa ja tilaisuuksissa toistuvasti esiin perustavanlaatuinen
LisätiedotFlippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille
Pedaforum 2018 16.8.2018 Erkki Pesonen, yliopistonlehtori, Erkko Sointu tutkijatohtori Flippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille UEF // University of Eastern Finland What is coming? Opintojakson sisältö
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotYhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro
Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Professori Ilkka Virtanen Talousmatematiikka Johdatus laskentatoimen ja rahoituksen tutkielmatyöskentelyyn 21.10.2002 Vaasan yliopisto Johdatus laskentatoimen ja
LisätiedotOman oppimisen koontia. Tiina Pusa
Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on
LisätiedotRekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat
Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotMTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento JOHDANTO
8.9.2016/1 MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento 8.9.2016 1 JOHDANTO Tilastotiede menetelmätiede, joka käsittelee - tietojen hankinnan suunnittelua otantamenetelmät, koejärjestelyt, kyselylomakkeet
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
Lisätiedotklo 14:15 salissa FYS2
Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotLUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3
LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience
Lisätiedoterisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005
erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn
LisätiedotLAADULLISEN AINEISTON ANALYYSIOHJELMAT: ATLAS.TI
LAADULLISEN AINEISTON ANALYYSIOHJELMAT: ATLAS.TI Sanna Herkama, erikoistutkija, TY Anne Laajalahti, tutkijatohtori, JY Metodifestivaalit 19. 20.8.2015 Tampere Sanna Herkama erikoistutkija, FT KiVa Koulu
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotAineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit
Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotLiite A: Kyselylomake
1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion
LisätiedotTHL workshop 2. Agenda 19.11.2014
THL workshop 2 19.11.2014 Agenda Verkkokoulutusprojektin esittely. Edellisen kerran yhteenveto. Lyhyt esittely verkko-oppimisesta. Ryhmätyöt. Yhteenveto. 1 Workshop 1 käsitellyt asiat Milloin ja millaisissa
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotNäkökulmia ja työskentelytapoja
Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida
LisätiedotVERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA
VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,
LisätiedotJohdatus Ohjelmointiin
Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston anonymisointikeinot. Eliisa Haanpää, Tietoarkisto Tutkimusaineistojen anonymisointi -seminaari 5.4.
Kvantitatiivisen aineiston anonymisointikeinot Eliisa Haanpää, Tietoarkisto Tutkimusaineistojen anonymisointi -seminaari 5.4.2017 Tampere 2 Sisältö Kvantitatiivinen aineisto Anonymisointi yleisesti Anonymisointi
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
Lisätiedot(d) 29 4 (mod 7) (e) ( ) 49 (mod 10) (f) (mod 9)
1. Pätevätkö seuraavat kongruenssiyhtälöt? (a) 40 13 (mod 9) (b) 211 12 (mod 2) (c) 126 46 (mod 3) Ratkaisu. (a) Kyllä, sillä 40 = 4 9+4 ja 13 = 9+4. (b) Ei, sillä 211 on pariton ja 12 parillinen. (c)
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
Lisätiedot