Aikuisrippikoulussa on tilaa ajattelulle

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2/ Oma kappeli omenapuun katveessa Pullia pyörittävät vapaa ehtoiset leipovat hyvää lähimmäisille Uhmaikä on tahtojen taistelua Aikuisrippikoulussa on tilaa ajattelulle Keskiaukeama 8 På eftis får man leka

2 2 3 Kirkon uusia avauksia arvioidaan julkisuudessa helposti hyötyhakuisina vastauksina jäsenkatoon ja strategioina pysäyttää tulojen menetys. Mitä tapahtui uskolle vilpittömiin tarkoituksiin? Siihen, että elämä ja toiminta voi olla myös aidosti hyvää tahtovaa? Onko hyödyntavoittelu jo ainoa ymmärrettävä syy? * * * Pieni vilkaisu seurakuntien viime vuoden toimintatilastoihin kertoo muun muassa, että diakonia kohtasi turkulaisia ja kaarinalaisia erityisesti toimeentulovaikeuksien keskellä, ihmissuhteiden kanssa kipuilevina ja sairauden kohdattua. Suurin diakonian asiakasryhmä olivat yksin asuvat, moni heistä työikäinen, mutta työelämän ulkopuolelle joutunut. Kerhot vetivät hyvien harrastusten äärelle 1200 lasta ja nuorta. Puolitoistatuhatta vuotiasta sai tilaisuuden syventää ajatuksiaan elämästä ripareilla. Omaishoitajat saivat ainakin viidessä ryhmässä vertaistukea haastavaan elämäntilanteeseensa. Vapaaehtoistoiminta tarjosi sadoille, jopa tuhansille, tilaisuuksia olla apuna pelkästään vanhusten ulkoiluavustajina toimi runsaat puolensataa kanssaihmistä. Hiljaisuudesta haettiin voimavaroja yhdeksässä työpaikkaretriitissä. Tässä vain pienenpieni osa kaikesta. Näissä kohtaamisissa ei kysytty kirkon jäsenkorttia. Ei edes uskontoa. * * * Kymmenyksen säästötavoite alkaneena vuonna merkitsee seurakuntayhtymässä Ei jäsenkatoa vaan ihmistä varten Mikä antaa sinulle pilkahduksen Jumalasta? SATTUVAT SANAT Jumala tulee vastaan menipä melkein minne tahansa: kirjakauppaan, taidenäyttelyyn, teatteriin, verkkokeskustelupalstoille tai sanomalehden kulttuurisivuille. Puhe Jumalasta, uskosta, uskonnosta, armosta ja elämän mielestä ei ole vain teologien puhetta, eikä se pysyttele erityisesti uskonnolle varatulla kulttuurisella alueella. Se voi olla kriittistä, haparoivaa ja yllättävää; kokemuksia ja ajatuksia, joista on totuttu vaikenemaan, tulee julkisen keskustelun piiriin. Jumala astelee reippaasti julkisessa tilassa." Arkkipiispa Kari Mäkinen piispainkokouksen avauspuheenvuorossaan Kumpi on nolompaa? Uusimpien nuorisovirtausten perässä säntäilevä keskivartalopulska nelikymppinen, joka ei myönnä olevansa nelikymppinen? Vaiko teini-iän tunnekuohuissa piehtaroiva nostalgikko, jonka mielestä nuoruuden kultaisten vuosien jälkeen musiikissa, kirjallisuudessa ja muodissa on tapahtunut pelkkää alamäkeä? Kirjailija, lakimies Jarkko Tontti, Helsingin Sanomat Jokainen voi tehdä virtuaalisen testamentin. Kuoleman jälkeen palvelu lähettää salasanat etukäteen sovitulle henkilölle. Facebookin ylläpidolle pitää lähettää lomake sekä kopio kuolintodistuksesta ja todistus salasanojen saajan sukulaisuudesta vainajaan. Virtuaaliantropologi Anna Haverinen, Henki ja elämä 17/2012 Ehkä oma hauraus olisi pitänyt tajuta aikaisemmin. Nyt mietin menneitä vuosia paljon ja kamppailenkin niiden kanssa. Elämässäni on ollut voimakkaita, traagisiakin värejä. Usein se on ollut kuin nuorallakävelyä. On ollut sellainen tunne, että olen selvinnyt nippanappa. Uhanalaisuuden tunne ulottuu nykypäiväänkin. Eläkkeellä oleva radiotoimittaja Leif Fredrikson, Vantaan Lauri 5/2013 KANNEN KUVAT Arki ja pyhä kohtaavat aikuisrippikoulussa. Kahdenkeskisissä keskusteluissa on mahdollisuus pysähtyä niihin aiheisiin, jotka omassa elämässä tuntuvat sillä hetkellä erityisen läheisiltä. Kaarinan seurakunnan kappalainen Tatu Kuoppala ei halua rippikoulussa vetäytyä opettajan roolin taakse. Kuva Timo Jakonen KUUKAUDEN SANA Nollavuosi monia isoja asioita. Vaikka säästöjä haetaan erityisesti mutkia oikomalla ja rönsyjä karsimalla, myös kipeitä ratkaisuja joudutaan tekemään. Aikuiseen elämään kuuluu toimintaympäristön muutosten arviointi ja toiminnan suuntaaminen tarvittaessa uudelleen. Mikä tämän päivän yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa tilanteessa elävälle ihmiselle on hyvää? Parhaimmillaan säästöt ovat kipinä löytää uusia näkökulmia, uusia painotuksia, jopa uusia toimintamuotoja. Parhaimmillaan ne tuovat mukanaan entistä tarkempaa pohdintaa siitä, millä tavoin antaa jotain myös hänelle, joka ei koe omakseen tämänhetkisiä toimintatapoja. Mitä se voisi olla? Kerro! Dancemessun tai sateenkaarimessun tai vaikkapa rukoushiljaisuuteen johdattavan meditaation tarkoitus on raivata eri tavoin elämää kokeville ihmisille mahdollisuus nähdä sellainen pilkahdus Jumalasta, jonka omasta elämäntavastaan käsin on osuvinta ymmärtää. Siihen pilkahdukseen Jumalasta elämän antajasta tiivistyy pyrkimys uudistaa kirkon toimintaa. Kirkon tärkein tehtävä ei ole reagoida jäsenmäärien muutoksiin. Tärkein tehtävä on yrittää elää rakkautta todeksi. Askel askeleelta ja teko teolta. * * * vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh , , jaana.mehtala@kotimaa.fi Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh T imo Jakonen ALUKSI Eletään paastonaikaa. Sen tarkoitus on kiinnittää huomiota elämän syviin merkityksiin. Seitsemän paastoviikkoa on osuva ajankohta pyrkiä vapautumaan näköalattomista ajatuksista. Paastonajan verran aikaa palauttaa uskoa hyvään tahtoon ja mahdollisuuksiin. Ja hakea tahtomiselle ja toiminnalle yhä uudestaan suuntaa siitä, mikä on ihmiselle hyväksi. Minna Vesanto minna.vesanto@evl.fi Viime aikoina on julkisuudessa kohtuullisen suurilla kirjaimilla keskusteltu Jeesus-joogasta ja vaihtoehtomessuista. Puolestapuhujat vetoavat tarpeeseen elää ajassa. Paheksujat vetävät yhtäläisyysmerkin perinteen ja pyhän välille. Siinä ajattelussa perinteeseen kajoaminen on pyhäinhäväistystä. Omaan sielunmaisemaani kirkkokäsikirjan mukainen, hyvin toimitettu messu, sopii parhaiten. Mutta kokemukseni kansan syvien rivien uskonnollisesta pohdinnasta pakottaa minut barrikadeille kaikkien uusien kokeilujen puolesta. Kirkon ja sen opit ohuesti tuntevalle, uskonnollisia asioita pohtivalle aikamme ihmiselle on uskallettava kertoa Jumalasta hänen omasta viitekehyksestään lähtien. Nollavuoden pohtiminen vapauttaa työn monimuotoisuuteen. Mikä on kirkon 0-vuosi? Se hetki, jolloin pyhä on lukittu yhteen ainoaan oikeaan muottiin, johon ei enää saa kajota? Onko se ensimmäinen suomalainen messu vai se, joka oli käytössä työrupeamani kirkossa noin 40 vuotta sitten aloittaessani, vai nykyinen? Minulle 0-vuosi on kaste- ja lähetyskäskyn antamisen hetki. Menkää ja tehkää. Kastamalla ja opettamalla. Jeesus antoi tehtävän, mutta jätti sen toteuttamisen muodot seuraajiensa keksittäviksi. Niinpä kirkon historia on kirjavien yritysten kokoelma. Apostoli Paavali meni Ateenan Areiopagille kuuntelemaan kreikkalaisten pohdintoja tuntemattomasta mutta todellisesta Jumalasta ja sanoi: Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan. Luostariveljet vetäytyivät maailmasta. Martti Luther valjasti kansanmusiikin kirkolliseen käyttöön ja irrotti ihmisen ansiot armosta. Bach täytti paperit nuoteilla Jumalan kunniaksi. Vaikea on kirkon historiasta yhtä ainoaa oikeaa ja koskematonta tapaa Jeesuksen käskyn noudattamiselle löytää. Kasvatusasiain keskus täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Nuorten kanssa työskennellessään keskuksen on läpi historiansa pitänyt tuntea toimintaympäristönsä. Olla turkulaisten ja kaarinalaisten nuorten kanssa heidän Areiopagillaan julistamassa sanomaa siitä Jumalasta ja uskosta, jonka varassa kansakunta läpi historiansa on elänyt. Kuulevin korvin on kuunneltu nuorten kysymyksiä ja vain Jeesuksen käsky rajana pyritty niihin vastaamaan. Kristinoppimme mukaan Pyhä Henki synnyttä meissä uskon. Meille riittää, että aikalaisiamme kuunnellen ja yhdessä heidän kanssaan kulkien, etsimme kullekin sopivalla tavalla vastauksia heidän kysymyksiinsä Taivaan Isästä. Parhaimmillaan yhteinen pohdinta päättyy Paavalin toteamukseen: Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdessäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Taivaan tiellä ulkoisia muotoja tärkeämpää on uskon sisältö. Hannu Hurme Kasvatusasian keskuksen johtaja Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi Kukkaronnyörit tiukemmalle Seurakuntayhtymä hakee säästöjä kevään aikana Alkanut vuosi on seurakunnille säästöjen aikaa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkollisverotuotto jäi viime vuonna odotettua pienemmäksi. Tuotto jäi arvioidusta liki kaksi miljoonaa euroa. Kirkollisverokertymä jäi 1,9 prosenttia ja yhteisöverokertymä peräti 17,8 prosenttia edellisvuoden kertymästä. Luvuissa näkyvät sekä vuoden 2010 eroamispiikki että talouselämän taantuma. Suuntaus kirkosta eroamiseen on kuitenkin nyt taittunut: viime vuonna yhtymän jäsenmäärän lasku oli matalin seitsemään vuoteen. Vuonna 2012 kirkosta erosi Turussa ja Kaarinassa 1696 ja kirkkoon liittyi 603 henkilöä. Jokainen ero kuitenkin kaventaa seurakuntien toimintamahdollisuuksia. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttaminen diakoniatyön, perhetyön, erityisnuorisotyön tai muun henkilökohtaisen tukemisen kautta on erittäin tärkeää, mutta auttamistyö vaatii myös paljon resursseja. Talousarviovaje pyritään nyt kattamaan säästöillä, joita etsitään tänä keväänä. Seurakuntien ja yhtymän yksiköiden säästötavoite on kymmenen prosenttia. Kuitenkin esimerkiksi investoinneista pyritään löytämään tätäkin suuremmat säästöt. Säästöt etsitään harkiten ja seurakuntia ja yhtymän yksiköitä kuunnellen. Miinusmerkkisiä talousarvioita Seurakuntayhtymän talousarvio on ollut miinusmerkkinen jo kuutena vuonna peräkkäin. Yhtymän kiinteistöstrategiaehdotus on ollut lausuntokierroksella ja sitä käsitellään kirkkoneuvostossa keväällä. Erityistä huomiota on kiinnitetty kiinteistökustannusten alentamiseen. Kiinteistöstrategiaehdotuksessa pyritään yhdessä seurakuntien kanssa löytämään mahdollisuuksia kiinteistökannan keventämiseen. Kirkkoja tämä tarkastelu ei koske. Seurakuntatilojen tehokkaampi käyttö ja keskittäminen vähentäisivät kiinteistökuluja. Kiinteistöstrategiassa määritellään myös ne kiinteistöt, joista pidetään edelleen hyvää huolta. Tiukassakin taloustilanteessa kirkon perustyö turvataan. Turussa ja Kaarinassa kastetaan, konfirmoidaan, vihitään ja siunataan haudan lepoon aivan kuten ennenkin. Kulttuuriperinnöstä kuten kirkoista ja hautausmaista pidetään huolta. Sairaalasielunhoito ja perheasiain neuvottelukeskus jatkavat tärkeäksi koettua työtään. Diakoniatyöllä helpotetaan vähäosaisten ja syrjäytyneiden arkea ja lapsi- ja nuorisotyö tuo iloa perheiden elämään niin perhekerhojen, iltapäiväkerhojen, muskarien kuin rippikoulujen ja muun nuorisotyön myötä. Jumalanpalvelukset pidetään ja kaunis kirkkomusiikki soi tilaisuuksissa. Kaikki evankelisluterilaisen kirkon 430 seurakuntaa ovat ottaneet käyttöön kirkon valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin. Se on korvannut aikaisemmat seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Kirjuriin merkitään muun muassa seurakuntalaisten kasteet, rippikoulut, avioliiton esteiden tutkinnat ja vihkimiset. Tavoitteena on, että kirkolle tulee säästöjä yhteiseen jäsentietojärjestelmään siirtymisestä noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Jatkossa jäsentietojärjestelmässä ovat seurakuntalaisten nykyisten tietojen lisäksi myös vanhat, käsin kirjoitetut kirkonkirjojen tiedot. Ne digitoidaan vuoden 2014 loppuun mennessä Kirjuriin. Jo nyt voi kirkkoon liittyä sähköisesti. Sen sijaan esimerkiksi työn tehostamista työjärjestelyjen kautta joudutaan pohtimaan. Hallintojohtaja Hannu Kallion mukaan tässä tilanteessa auki tulevia työtehtäviä tai sijaisuuksia saatetaan jättää täyttämättä ja työnkuvia tarkastella uudelleen. Organisaatiomuutokset ja toiminnalliset muutokset yhteistoimintamenettelyn kautta ovat myös mahdollisia, mutta pöydällä ei ole vielä mitään konkreettisia suunnitelmia. Ihmisten tavoittaminen on meille jatkossakin ykkösasia. Emme halua käpertyä sisäänpäin säästöjen vuoksi, vaan toimimme edelleen ihmisten rinnalla heitä tukemassa. Työtä täytyy tehostaa esimerkiksi yhteistyötä lisäämällä. - Haluamme olla vierellä kulkeva, opettava ja kasvattava kirkko, mutta samalla meillekin on tärkeää miettiä toimintaympäristön muutosta. Talousarviosäästöt ja rakennetoimikunta Seurakunnille ja yhtymän yksiköille on annettu maaliskuun 12. päivään aikaa etsiä kymmenen prosentin verran säästöideoita, joista ehdotus jätetään johtoryhmälle ja sitä kautta yhteiselle kirkkoneuvostolle. Tämän vuoden talousarvion muutosehdotus käsitellään kirkkoneuvostossa 21. maaliskuuta. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot seurakun- Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasian keskus aloitti toimintansa puoli vuosisataa sitten. Juhlavuottaan päivänsankari viettää työn merkeissä. Aktiivisen perustyön lisäksi vuoden aikana järjestetään lukuisia erityistapahtumia. Vuoden pääjuhlaa vietetään 1.11., jolloin tulee kuluneeksi tasan viisikymmentä vuotta siitä, kun seurakuntien nuorisotoimisto, nykyinen kasvatusasian keskus aloitti toimintansa. Vuosikymmenien aikana kasvatusasian keskuksen toiminta on tullut jollain tavoin tutuksi useimmille kaupunkilaisille, sillä niin päiväkerhot, iltapäiväkerhot kuin rippikoulutyökin kuuluvat sen työsarkaan. Toki seurakunnissa on tehty lapsi- ja nuorisotyötä jo ennen kasvatusasian keskustakin, mutta sen myötä toiminta on saanut uusia muotoja. Nuorisotoimiston työ alkoi vaatimattomista puitteista, sillä sen palkkalistoilla oli johtajan lisäksi vain sihteeri ja seurakuntien leikkikoulujen toiminnanohjaaja. Vuosikymmenien aikana kasvatusasiankeskus on kasvanut seurakuntia ja kaupunkeja palvelevaksi asiantuntija- ja palveluorganisaatioksi, jossa työskentelee noin 130 kasvatusalan ammattilaista. Työala kattaa elämän ensimmäiset vuosikymmenet, sillä nuorimmat perhekerhoihin osallistujat ovat vain muutaman viikon ikäisiä, kun taas oppilaitospapit työskentelevät jo aikuisten opiskelijoiden parissa. Ei myöskään pidä unohtaa sitä, että eri työmuotojen kautta kohdataan myös lasten ja nuorten vanhempia. Esimerkiksi perhekerhot ovat monille lapsia kotona hoitaville vanhemmille vähintään yhtä tärkeitä kuin heidän pienokaisilleen. Lasten ja nuorten maailma on muuttunut vuosikymmenten aikana, samoin myös kasvatusasian keskuksen toiminta. Myös yhteiskunnalliset Kirjuri siirtää kirkon jäsentiedot nykyaikaan Sähköiseen muotoon siirtyvät kirkonkirjat ja palvelut helpottavat asioiden hoitamista. Siirtymävaihe on vielä menossa. Kunhan digitointi saadaan seurakunnissa päätökseen, helpottuu esimerkiksi sukuselvityksien saaminen perunkirjoitusta varten huomattavasti koko maassa. Tarvittavat tiedot voi tilata yhdestä paikasta, sanoo kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksesta. Vaivaisukko Maarian kirkon kupeessa muistuttaa siitä, että yksi kirkon tärkeä tehtävä on auttaa heikoimmassa asemassa eläviä. Nykyisin tätä auttamistyötä tehdään kirkollisverojen tuotolla. Puoli vuosisataa lasten ja nuorten parhaaksi Kevään aikana voi olla siirtymävaiheesta johtuvia viivästyksiä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtajan Heikki Arikan mukaan siirtymävaiheesta huolimatta virkatodistuksen saa Eerikinkatu 3:sta käydessään mukaansa. Sukuselvitys toimitetaan seurakuntayhtymästä noin viikossa. muutokset ovat vaikuttaneet tarjottavaan toimintaan. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on vähentänyt päiväkerholaisten määrää, mutta sen sijaan perhekerhoilla ja koululaisten iltapäiväkerhoilla on valtavasti kysyntää, kun vanhemmat hoitavat pieniä lapsia kotihoidon tuella ja isommat ovat yksin iltapäivisin. Lapsiperheitä kohdataan myös virtuaalimaailmassa. Esimerkiksi kirkonrotta.fi-sivustolta löytyy tietoa eri-ikäisille lapsille järjestetystä toiminnasta sekä virikemateriaaleja. Sivuston kautta voi myös kätevästi ilmoittautua päiväkerhoihin ja muskareihin. Netin kautta pääsee lukemaan myös kasvatusasian keskuksen julkaisemaa Zookkonen-lehteä, joka juhlavuoden kunniaksi ilmestyy kuukausittain. Zookkosessa esitellään niin kasviksen historiaa kuin sen aktiivista nykytoimintaakin. Lehden nettiversion sivuilla voi tutkailla myös videoita eri vuosikymmeniltä. Eräs pieni helmi on sieltä löytyvä lyhyt videoklippi Tuomiokirkkosillan ylittävästä raitiovaunusta. Zookkosta voi lukea osoitteessa Diakoniavastaanotto Paakarlaan T imo Jakonen nilta ja yksiköiltä ja ne käydään läpi huhtikuussa. 16. toukokuuta yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa uuden talousarvion. Samalla kun mietitään välittömiä säästöjä, pidemmän tähtäimen suunnittelua varten perustettiin viime joulukuussa rakennetoimikunta. Siihen kuuluvat viranhaltijoista tuomiorovasti Heimo Rinne ja hallintojohtaja Hannu Kallio sekä luottamushenkilöistä asianajaja, varatuomari Merja Ainasoja Kaarinasta, valtiotieteen lisensiaatti Siv Sandberg Turusta ja pastori, teologian lisensiaatti Ari Suominen Piikkiöstä. Rakenteellista pohdintaa tarvitaan, jotta säästötoimet voitaisiin kohdistaa oikeudenmukaisesti ja niin, että toiminnan vaikuttavuus säilyisi korkeana. Tietojen keruuvaiheen jälkeen rakennetoimikunta antaa kirkkoneuvostolle väliraportin vapuksi. Lopullinen raportti saadaan marraskuun loppuun mennessä. Kirkolliskokous käsittelee Turussa toukokuussa uutta seurakuntayhtymämallia, jota suunnitellaan vastaamaan kunnallisen sektorin rakennemuutokseen. Turkulaisille ja kaarinalaisille seurakunnille uudistus todennäköisesti antaa mahdollisuuksia työvoiman joustavampaan käyttöön ja seurakuntien välisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Paula Heino Mikaelinseurakunta siirsi vuoden alusta kaksi diakoniatyöntekijäänsä keskustasta Pernon, Pansion ja Paakarlan alueelle. Tämä niin sanottu PPP-alue kärsii yli 30 prosentin työttömyysasteesta. Omat haasteensa tuovat myös alueella sijaitsevat Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskus ja STX:n telakka. Suurin osa Mikaelinseurakunnan diakoniatyön asiakkaista asuu juuri PPP-alueella. Diakoniatyöntekijät Hilkka-Helena Katainen ja Mertsi Ärling tuovat seurakunnat palvelut lähelle asukkaita. Työntekijöiden uusi toimistotila on Paakarlan seurakuntakodilla.

3 4 5 Kambodžassa kylvetään parempaa huomista Kaoottisen sisällissodan kokenut Kambodža, Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden ulkomaan avustuskohde, elää jälleenrakentamisen aikaa. Kaarinan seurakunnan kirkkoherra Pirjo Vahtola matkusti Thaimaan itäiseen naapuriin tutustumaan maan kehittämiskohteisiin. Kambodžan lähihistoriaa leimaavat vallankaappaukset ja äärimmäisestä julmuudestaan tunnettujen punakhmerien väkivalta. Pääkaupunki Phnom Penh joutui muukalaisvihaisten kommunistikhmerien valtaan 1970-luvun lopulla. Runsas miljoona ihmistä kuoli muutaman vuoden aikana, suurin osa nälkään, sairauksiin tai pakkotyöhön. Koulut, sairaalat ja buddhalaisluostarit hylättiin. Hirmuteot vaikuttavat suoraan tämän päivän Kambodžaan, sillä sen koko yhteiskuntarakenne tuhottiin täysin. Perheet hajosivat, kun kaupunkilaiset siirrettiin riisipelloille orjatyöhön, Vahtola kertoo. Levottomuudet päättyivät monien vaiheiden jälkeen vasta 1990-luvulla. Kambodžan talous on vähitellen elpynyt, ja infrastruktuurin rakentaminen on päässyt vauhtiin. Syvä hätä on läsnä myönteisestä kehityssuunnasta huolimatta. Maa on toipumassa hyvää vauhtia, mutta edelleen riittää työnsarkaa. Tapasimme ihmisiä, jotka ovat saaneet erilaisista kyläohjelmista toivoa siitä, että asioihin voidaan vaikuttaa. Tuki turvaa tulevaisuuden Vahtola suuntasi Kambodžaan Kirkon Ulkomaanavun (KUA) järjestämälle opintomatkalle tammikuussa. Kirkkoherrakollegoista ja KUA:n työntekijöistä koostunut reissuporukka tutustui Kirkon Ulkomaanavun toimintaan ja sen kansainvälisiin kumppanijärjestöihin. Yksi niistä on Life With Dignity (LWD), joka muun muassa tähtää paikallisen väestön taloudellisen tilan kohentamiseen. Lähes 30 prosenttia kambodžalaisista sinnittelee alle dollarin päivätuloilla. Suurin osa maan yli 14 miljoonasta asukkaasta elää maaseudulla alkeellisissa oloissa. He yrittävät selvitä päivä kerrallaan, saada niukan toimeentulon pienillä pelloillaan ja kauppayrityksillään, käsitöillä tai kerjäten. LWD:n yhteistyöalueilla toimii kolmisenkymmentä kyläpankkia, niistä suurin osa Naisten Pankin tuella. Kyläläisten itsensä hallinnoimista pankeista myönnetään halpakorkoista lainaa esimerkiksi maataloustöihin ja pienyritysten perustamiseksi. Alkupääoman siemenistä kasvaa pikkuhiljaa komeita versoja. Osakkuus oli muuttanut kyläpankin jäsenten elämää moni tavoin, arkea kuvattiin valoisammaksi entiseen verrattuna. Varsinkin naiset pitivät tärkeänä sitä, että he voivat nyt lähettää lapsensa kouluun, Vahtola hymyilee. Vahtola kertoo kohtaamisestaan syrjäisen kylän riisipellolla koko nuoruutensa ahertaneen kambodžalaisnainen kanssa. Nainen haaveili ammatista, jossa voisi hyödyntää kädentaitoja ja luovuutta. Toive toteutui, kun hän opetteli kutomaan kangaspuilla kauniita huiveja Kirkon Ulkomaanavun tukemassa koulutusohjelmassa. Ensimmäiset kangaspuut tuleva pienyrittäjä rakennutti kyläpankilta saamallaan 150 dollarin lainalla. Nyt hän on jo työllistänyt kylänsä neljä muutakin naista, ja suunnitelmissa on laajentaa toimintaa edelleen. Tämä on elävä esimerkki siitä, että pienillä summilla saadaan aikaan paljon. Avustukset menevät ihan oikeiden ihmisten auttamiseen. Se, jos mikä, on rakkauden tekoja. Seksuaalinen väkivalta arkipäivää Matkalaiset eivät välttyneet karujen kohtaloiden kuulemiselta. He vierailivat naisten kriisikeskuksen turvatalossa (Cambodian Women s Crisis Center, CWCC), jonne hakeutuneet ovat usein kokeneet perheessään seksuaalista väkivaltaa: vuosittain käsitellään noin 150 raiskaustapausta. Naisiin ja lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on yleistä, vaikka Kambodžan lainsäädäntö kriminalisoi sen. Tapasimme 13- ja 15-vuotiaat tytöt, jotka odottivat isänsä ja isäpuolensa lapsia. Valitettavasti oikeus ei aina toteudu, sillä vain osa miehistä tuomitaan väkivaltarikoksistaan, Vahtola harmittelee. Vahtolan mukaan kaikki naiset eivät halua nostaa syytteitä miehiään vastaan. CWCC yrittää parhaansa mukaan auttaa vaimoja ymmärtämään, minkälaisia oikeuksia heillä on jo kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja lain nojalla. Turvatalo ei tarjoa ainoastaan turvaa vaan tähtää myös tulevaan. Kuulimme ja näimme, miten suojaan hakeutuneet voivat oppia uusia taitoja esimerkiksi ompelun ja ruuanlaiton parissa. CWCC auttaa naisia löytämään asunnon ja työpaikan heidän aloittaessaan elämäänsä uudessa ympäristössä. Miinakentät hyötykäyttöön Kambodžan sotainen historia näkyy konkreettisesti miinanraivauskentillä, joilla on edelleen suuri määrä räjähtämättömiä miinoja. Raivaustöillä turvataan lasten koulutie ja vapautetaan maata viljely- ja asuinkäyttöön. Työ on hidasta, ja alue puhdistuu pienissä erissä. Käytännön toteutuksesta vastaa Kirkon Ulkomaanavun yhteistyökumppani, brittiläinen Mines Advisory Group (MAG), jonka toimintaan Vahtola tutustui Battambangin maakunnan miinanraivausalueella. Koska miinoja on edelleen runsaasti, onnettomuuksilta ei vältytä. Viime vuonna maassa sattui kolme tuhoisaa onnettomuutta, joista yhdessä kuoli 14 ihmistä. Kylässä tien viertä kulki mies, jolla oli tekojalka polvesta alaspäin. Onnea onnettomuudessa, ajattelin. Aamuna, jolloin Vahtolan matkaseurue vieraili miinanraivauskentällä, oli jo löydetty kolme miinaa. Seurueessamme istui mies, joka oli ollut aikoinaan itse miinoittamassa raivattavia alueita, oli neuvonutkin raivaajat miinojen luo. Jäin pohtimaan, minkälaista on elää yhdessä, kun yksi on entisen hirmuvallan edustaja ja miinankylväjä, toinen miinaonnettomuuden uhri tai sotilaiden surmaamien jälkeläinen. Aleksi Rajamäki Yhteisvastuu vahvistaa koko yhteisöä Vuoden 2013 Yhteisvastuukeräyksen varoin tuetaan Kambodžan kyläyhteisöjen toimeentuloa ja koulutetaan niitä parantamaan itse elinolosuhteitaan. Kirkkoherra Pirjo Vahtolan mukaan avustus- ja kehitystoiminnassa on olennaista yhteistyö paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa sekä autettavien oma aktiivisuus; heille annetaan onki kalan sijaan. Kun pienet kyläyhteisöt toimivat yhteen ja tukevat hyviä aloitteita, ne ovat elinvoimaisempia ja vahvempia kuin yksin. Asukkaat saavat välineet itse tehdä työtä ja lisätä toimeentulon mahdollisuutta. Yhteistyössä on voimaa! Elinolojen kokonaisvaltaisella parantamisella pyritään helpottamaan erityisesti kambodžalaisvanhusten arkea. Maassa ei ole eläkejärjestelmää eikä vanhusten tukipalveluja. He joutuvat usein huolehtimaan itsensä lisäksi lastenlapsistaan, joiden vanhemmat ovat lähteneet siirtotyöläisiksi tai menehtyneet esimerkiksi aidsiin. Kaikki, mikä tukee kylien kehitystä ja vaurastumista, auttaa samalla myös vanhuksia. Keräysvaroin rahoitetun hankkeen työntekijät vierailevat kylissä tapaamassa heikoimmassa asemassa olevia vanhuksia. Kylissä järjestetään ihmisoikeuskoulutusta ja opetetaan varautumaan katastrofeihin. Lisäksi kyläyhteisöjä koulutetaan kehittämään vesi- ja jätehuoltoa, rakennustekniikkaa sekä viljelymenetelmiä. Yhteisvastuukeräys 2013 tukee syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanketta. Kylien elinolosuhteiden kokonaisvaltainen parantaminen helpottaa myös vanhusten arkea. Kambodžassa vieraillut Pirjo Vahtola näki omin silmin, miten pienilläkin summilla saadaan aikaan paljon. Avun perille viemisestä vastaa Kirkon Ulkomaanapu, ulkoministeriön kumppanuusjärjestö, joka vähentää köyhyyttä ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista yli 30 maassa. Lue lisää Yhteisvastuukeräyksestä: K U A / V i l l e A s i k a i n e n J u s s i V i e r i m a a Lähetystyö uusilla poluilla Lähetystyö nyt -päivä luotaa muuttuvaa työnkuvaa Tilaa Kotimaa Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden etuhintaan: Lähetystyö elää voimakkaan muuttumisen aikaa. Muun muassa elämän ja kehityksen edellytyksiin liittyvä kehitysyhteistyö sekä katastrofityö ovat tänään keskeinen osa lähetyskenttien arkea. Suomen Lähetysseura määrittelee lähetystyön globaalin kirkon arkityöksi, jota etelän ja pohjoisen kirkot tekevät yhdessä. Lähetystyön muuttunutta maisemaa luodataan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Suomen Lähetysseuran järjestämässä ajankohtaispäivässä Lähetystyö nyt seurakuntien toimitalolla ja Tuomiokirkossa lauantaina 16. maaliskuuta. Ajankohtaispäivä alkaa toimitalolla (Eerikink. 3) klo 12. Lähetystyöstä muuttuvassa maisemassa alustaa muutoksia näköalapaikalta katsova Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen klo 13. Siitä, miten maiseman muutokset näkyvät lähetystyössä Etiopiassa, kertoo Etiopian lähetti Elisa Blomberg. Iltapäivällä lähetystyöhön otetaan erilaisia, ajassa eläviä näkökulmia. Seppo Rissanen ja TT Juho Sankamo kokoavat väkeä keskusteluun lähetysteologiasta. Etnomusiikin kanavaa vetävät hienot muusikot Antti Vuori ja Maria Laakso. Luovien menetelmien kautta lähetystyötä tarkastelevat Thaimaan lähetti Kirsi Mikkola ja gospeltanssija Laura Hellsten. Angolassa ja Namibiassa työskennellyt Kaija Pett sekä Etiopian lähetti Elisa Blomberg pitävät seurakuntien lähetystyössä toimiville ideoiden vaihtotorin. Salvadorilaispastori Blanca Irma Rodríguez de Herrera kertoo El Salvadorin luterilaisen kirkon, Turun arkkihiippakunnan kumppanuuskirkon, kuulumisia arkena ja juhlana. Näkökulmakanavat alkavat klo 15. Lauantai-illan messussa Tuomiokirkossa klo 18 on mukana Chorus Cathedralis Iuniorum. Iltaseitsemältä alkavissa iloisissa iltamissa nähdään musiikkiin kiedottu kertomus Jackson Ashipalan matkasta etelästä pohjoiseen. Iloisissa iltamissa on luvassa myös musiikkia ja gospeltanssia. Iltapalaa voi ostaa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ajankohtaispäivän ohjelma kokonaisuudessaan löytyy internetistä osoitteesta Lähetystyö nyt ajankohtaispäivään on ilmoittautuminen 8.3. mennessä sähköpostiin sls.turku@ suomenlahetysseura.fi tai puhelimitse Ajankohtaispäivän hinta on 25 euroa. Hinta sisältää ohjelman, lounaan ja kahvit. MV Tilauskortti Vastauslähetys Tunnus Helsinki 4 kuukaudeksi vain 29 (norm. 44 ) Tilaus on määräaikainen ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja maksetaan yhdessä erässä. Lisäksi osallistun automaattisesti euron arvoisen matkalahjakortin arvontaan! Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Tarjous on voimassa saakka ja koskee vain uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti lähtien vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. Näytelmä kertoo kulttuurien kohtaamisesta Kotimaa maksaa postimaksun. Arvonnan säännöt: euron arvoisen matkalahjakortin arvotaan osallistuvat mennessä saapuneet tilaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askellehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan. Afrikkalainen mies matkaa Euroopan halki pohjoiseen Suomeen. Hän on Jackson Ashipala. Mies Namibiasta. Kaukainen palmupuuni, oi kerro, koska saan mä tulla tuttuun joukkoon varjoosi istumaan, ja kiivetä, kuin silloin taas latvaan huojuvaan. Täällä toisenlaista puuta ikkunasta katselen. Se on valkea ja kuulas. Lunta sataa ylle sen poimimatta jääneet jäiset omenat nuo peittäen. Palmu ja Omenapuu on värikäs fiktiivinen kertomus siitä, mikä sai Jackson Ashipalan lähtemään kotoaan ja mitä hän etsii elämässään. Koskettavasta tarinasta rakentuu Palmu ja Omenapuu -näytelmä, joka esitetään Lähetystyö nyt -ajankohtaispäivässä Turussa 16. maaliskuuta. Näytelmän toinen ohjaaja-käsikirjoittaja, Tansaniassa syntynyt Antti Sevanto tutustui Jacksoniin pitä- Tilaa lehti, josta saat voimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Vain J a n i L a u k k a n e n Palmu ja Omenapuu -näytelmässä kohtaavat yleisö, näyttelijä ja tulevaisuuden odotukset yli kulttuurirajojen. Kuva Lähetyskirkosta Helsingistä. essään teatterityöpajaa Namibiassa. Toinen ohjaaja-käsikirjoittaja pitkän linjan muusikko ja lähetti Sakari Löytty tapasi Jacksonin musiikkiryhmässä työskennellessään synnyinmaassaan Namibiassa musiikkityön tukihenkilönä luterilaisessa kirkossa vuosina Palmu ja Omenapuu -näytelmän musiikin on säveltänyt Sakari Löytty. Laulujen sanat ovat Jouko Mäki-Lohiluoman ja Jaakko Löytyn käsialaa. Palmu ja Omenapuu käsittelee kulttuurien kohtaamista yhden ihmisen näkökulmasta positiivisessa ja ymmärtävässä hengessä. Tulevaisuuden haaveet ja odotukset sekä toisaalta kaipuu ja koti-ikävä yhdistävät yli kulttuurirajojen. Esityksen loppu on jätetty auki. Sen päättää kulloinenkin yleisö, joka vaikuttaa Jacksonin kohtaloon ja tarinan loppuratkaisuun. Palmu ja Omenapuu -näytelmä on osa ajankohtaispäivän iloisia iltamia, joka alkaa päivän päätteeksi klo 19. MV Kotimaa on lämminhenkinen lehti tavalliselle arjen kristillisyyttä elävälle suomalaiselle. Haastatteluissa heikommat ja vahvemmat, julkkikset ja tavalliset ihmiset ovat samassa asemassa: omaa ainutkertaista tarinaansa jakamassa. Kotimaan arvoihin kuuluvat myötätunto ja elämänilo. Tilaa Kotimaa arkesi iloksia ja arvomaailmasi tueksi. Tilaa Kotimaa kk (norm. 44 ) Voit tilata myös puhelimitse: * tai sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi. Muista kertoa tilaustunnus Tku 2/13 Tai tilaa verkosta (Puhelun hinta lankaverkosta: 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.) Voita matka! Voita unelmiesi matka! Tilaa Kotimaa-lehti ja olet mukana euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa.

4 6 7 Omassa rauhassa Liedon Vanhalinnassa sijaitsee sympaattinen, neliön muotoinen pihapiiri, jonka keskellä kasvaa vanha, kippurainen omenapuu. Pulkkion torppa ympäröivine rakennuksineen on paitsi harvinainen umpipiha, myös koti yksityiselle kappelille. Pihan vanhimmat rakennukset ovat todennäköisesti peräisin 1700-luvun lopulta ja nykyisen muotonsa pihapiiri sai lukujen aikana. Koska Aurajoen rannat ovat suojeltua aluetta, torppakin on suojelukohde, jonka on säilyttävä ulkoisesti nykyisellään. Lähin vastaava susipiha eli piha, joka on voitu portilla sulkea kokonaan esimerkiksi villieläimiltä löytyy Laitilasta. Entisestä tallista kappeliksi Jouko Martikainen ja hänen vaimonsa Eeva-Kaisa Martikainen päätyivät Pulkkion torpan asukkaiksi monen sattuman kautta syksyllä Vielä silloin he eivät ajatelleet kappelin rakentamista, vaikka ajatus kotikappelista oli muhinut pappina ja muun muassa kahden arkkipiispan sihteerinä työskennelleen Jouko Martikaisen päässä vuosikymmeniä. Myös idea kappelia koristavista kirkkovuoden kuvista hänellä oli ollut jo kauan. Torppaa kunnostettiin pikku hiljaa yhteensä kymmenen vuotta. Nykyinen kappeli on entinen talli, jossa on viimeksi pidetty ravihevosia. Tässä oli huonokuntoinen betonilattia ja puinen kavioalusta. Keskellä oli pilttuiden välinen seinä, Jouko Martikainen näyttää. Tallin remontissa lattian raken- Kirkkovuoden kuvat kiertävät kappelin seiniä myötäpäivään, aikajärjestyksessä. Alttarista oikealle, Jouko Martikaisen takana ovat ensimmäisenä adventtitaulut. ne ja materiaali vaihdettiin, laudoitukset laitettiin uusiksi. Suurin osa 1800-luvun lopun hirsikehikosta voitiin onneksi säästää ja rakennuksen painunut harjakin saatiin jäykistettyä. Puumateriaalina käytettiin sattuman sanelemana espanjalaista mäntyä kyse oli rakennustyömaalta talteen saadusta jätepuusta, jota käytettiin lopulta omakotitalon verran. Himmeä ja vaalea seinä oli tavoitteena. Saunasuojan ja lateksimaalin avulla puun sävyt näkyvät hyvin. Puolen vuoden rakennusjakson aikana kappelissa pidettiin kolmet talkoot. Lähipiirin ihmisistä oli paljon apua. Vielä juuri ennen kappelin avajaisiakin moni naapuri ja tuttava tuli tarjoamaan apua, Eeva-Kaisa Martikainen sanoo. Sekä kappelin että torpan kunnostuksessa on pitänyt huomioida se, että ne ovat suojelukohteita. Museovirasto on hyväksynyt kaikki piirustukset, Jouko Martikainen kertoo. Kirkkovuosi seinällä Torpan kunnostaminen vei pitkään osaltaan siksi, että Jouko Martikainen työskenteli vuoteen 2001 asti Saksassa ja pääsi Lietoon remontoimaan ainoastaan loma-aikoina. Biologina työskennellyt Eeva-Kaisa Martikainen pääsi työnsä lomassa myös usein käymään Saksassa. Olin Göttingenin yliopiston itämaisen kirkkohistorian professorina. Työskentelin Saksassa yhteensä 22 vuotta, Jouko Martikainen sanoo. Idea kappelia koristavista kuvista virisi ensi kertaa jo 1963, kun Martikainen teologian ylioppilaana piti ensimmäistä kertaa rippikoulua. Siinä hän käytti apunaan Frithiof Dahlbyn kirkkokalenteria, jossa sunnuntait oli kuvitettu kirkkovuoden tapahtumien mukaan. Pulkkion torpan pihalta kappeliin johdattaa ovi, jota koristaa kopio Anttolan kirkon alttarirististä. Kesällä pihaa kaunistaa vanha omenapuu. Se toimi hyvin opetuksessa. Ajatus kirkkovuoden kuvaamisesta vastaavalla tavalla jäi elämään. Hanke alkoi edetä 1990, kun Jouko Martikainen ryhtyi yhdessä Suomen evankelisluterilaisen rukousveljestön kanssa etsimään taiteilijaa toteuttamaan kuvasarjaa kirkkovuodesta. Tähän tehtävään he löysivät ikonimaalari ja kansakoulunopettaja Liisa Kuninkaan. Mukana hankkeessa oli myös Kuninkaan puoliso Kalevi Mustonen. Taitelijaparin työtä helpottamaan rukousveljestö kokosi joka sunnuntaista motiivitekstejä, joista kuvien ideat syntyivät. Kuva-aiheiden työstämisen apuna käytettiin myös keskiajalta periytyvää, Jeesuksen elämästä kertovaa Köyhien Raamattua. Tauluja kertyi lopulta 71, yhtä monta kuin motiivitekstejä oli ollut. Joka kuvassa yhdistyi kolme toisiinsa viittaavaa aihetta: kaksi Vanhasta testamentista ja yksi Uudesta. Osa tauluista onkin kolmeen kenttään jaettuja, mutta monissa sama kuva-aihe mukailee jokaista Raamatun kohtaa. Viimeisetkin kuvat valmistuivat 1996 ja ne olivat esillä muun muassa Helsingin tuomiokirkossa. Taulut on toteutettu vesiväreillä ikonimaalaustekniikalla. Maalikerroksia töissä on yhteensä 15. Pohjalla on aina pinnalle tulevan värin vastaväriä, jolloin väreistä tulee lempeitä. Silloin syntyy sydämellinen, hoitava värimaailma. Osa kuvista myytiin ja osa jäi taiteilijapariskunnalle. He eivät voineet pitää kuvia itsellään, mutta tiesivät Jouko Martikaisen kotikappeli-ideasta ja päättivät lahjoittaa 32 kuvan luonnokset Lietoon. Yhdessä Martikaisten omien kuvien kanssa kokoelmasta tuli näin 38 kuvan suuruinen. Kappelin vaaleat, rauhalliset sävyt ja kuvien muotokieli luovat vanhaan talliin hartaan tunnelman, josta lukuisat kävijäryhmät ovat päässeet nauttimaan. Kuvat vetonaulana Kun arkkipiispa Jukka Paarma vihki Pulkkion kirkkovuoden kuvat -kappelin käyttöön kesäkuussa 2003, avajaisiin tuli 240 vierasta, vaikka sisälle kappeliin mahtui vain vajaat 40. Suuri juhla johtui nimenomaan kuvista, Jouko Martikainen pohtii. Kappeli on täynnä yksityiskohtia, joista jokaisella on oma tarinansa. Vaaleasävyiset kuvat etenevät seinillä kirkkovuoden kierron mukaan ja niitä valaisevat tilaan varta vasten suunnitellut led-valot. Alttarilla lepää vuoden 1905 Raamattu ja viereisessä nurkassa on pieni jouluseimi. Oven sisäpuolella on Göttingenin suomalais-saksalaisen seurakunnan lahjoittama puukaiverrus. Ulko-ovea koristaa sininen puuristi. Se on 3/4-kokoinen kopio Anttolan kirkon alttarirististä. Vajaan kymmenen vuoden aikana kappelissa on käynyt noin vierasta, vaikka tieto sen olemassaolosta on kulkenut lähinnä puskaradion kautta. Palaute on ollut positiivista. Ryhmien lisäksi kävijöitä on poikennut joskus yllättäenkin. Joku on tullut surun painaessa ja pyytänyt päästä kappeliin, Eeva-Kaisa Martikainen kertoo. Kappelissa on vuosien varrella pidetty kuusi jumalanpalvelusta ja kymmenkunta kastetilaisuutta. Siellä on vihitty myös muutama aviopari ja vierailijaryhmien hartaushetkiä on ollut parisensataa. Naapurustolle on myös säännöllisesti järjestetty adventin ja joulunajan hartauksia, Jouko Martikainen sanoo. Vaikka kyseessä on yksityinen kappeli, se toimii yhteistyössä Liedon seurakunnan kanssa. Kaikki on mennyt hienosti ja meillä on hyvä yhteys seurakuntaan. Me tulimme tänne muualta, mutta meidät on otettu hyvin vastaan, Eeva-Kaisa Martikainen hymyilee. Minna Uusivirta J u s s i V i e r i m a a Yhdessä hyvää tehden Kahvi ja pulla ovat olennainen osa suomalaisia tapaamisia. Mitä olisi yhdistyksen kokous tai ryhmän kokoontuminen illanviettoon ilman kahvikuppia ja ainakin jonkin sortin leipomuksia? Ja minkälainen ryhmä voikaan syntyä kahvitteluja hoitamaan? Tuomiokirkkoseurakunnassa moni tapahtuma saa nauttia tarjoiluista, jotka valmistaa noin 30 hengen ryhmä vapaaehtoisia. He ovat seurakunnan puuharyhmä, joka täyttää tänä vuonna jo 15 vuotta. Ryhmän toiminta alkoi syksyllä Seurakunnan sinkkutoimintaa oli aiemmin järjestetty kahvilassa, mutta tapaamiset päätettiin siirtää seurakunnan omiin tiloihin. Näin syntyi tarve kahvituksen järjestämisestä aktiiviselle kävijäjoukolle. Vapaaehtoisjoukkoa alkoi koota Tuomiokirkkoseurakunnan diakoni Raija Eeva, joka sai kerättyä mukaan ensin kymmenkunta ihmistä. Pikku hiljaa toiminta alkoi muotoutua ja Eeva sai avukseen ensin Pirkko Ahlströmin ja sittemmin Seija Jangerin, joka on pitkään ollut ryhmän vapaaehtoisena vetäjänä. Hän tekee käytännön työn ja minä pyöritän byrokratiaa sekä esimerkiksi rekrytoin uusia ihmisiä mukaan. Seija tekee ryhmässä paljon hommia, Eeva kertoo. Aiemmin hän osallistui itsekin puuharyhmän tapahtumien käytännön järjestelyihin, mutta vuosien saatossa ryhmän toiminta on hioutunut hyväksi kokonaisuudeksi ja Eeva voi luottaa siihen, että asiat hoituvat sovitusti. Tämä ryhmä on minulle hyvin merkityksellinen. Pyrin luomaan heille mahdollisuuksia tehdä eri asioita. He myös mahdollistavat paljon toimintaa, esimerkiksi nuorekkaita eläkeläisiä kahvittamalla. Ajattelun avartamista Osa ryhmän jäsenistä on ollut mukana sen toiminnassa koko 15 vuoden ajan. Monet mukana olijat ovat eläkeläisiä, mutta työikäisiä ja nuoria aikuisiakin löytyy. Vaikka jokunen mieskin on käynyt mukana ryhmässä, pääosin se on ollut naisporukka. Täällä on aina paljon puhetta ja intoa. En osaisi lähteä tästä pois. Saamme aina myös kiitoksia tapahtumiin osallistujilta, sanoo Seija Janger kertoo. J u s s i V i e r i m a a Eevan mukaan ryhmään tullaan usein joko Kirkko ja me -lehden ilmoitusten innoittamina tai jonkun mukana olevan tutun mukana. Kaikki ryhmäläiset eivät suinkaan ole Tuomiokirkkoseurakunnan jäseniä, vaan tulijoita on eri puolilta. Ryhmässä on hyvin erilaisia ihmisiä. Moni tulee esimerkiksi Maarian seurakunnasta ja on meillä yksi ortodoksisenkin seurakunnan jäsen. Erilaisista taustoista huolimatta - tai ehkä juuri siksi - ryhmässä on uudenkin tulijan helppo olla. Työtaustalla ei ole merkitystä, vaan tänne voi tulla tekemään yhteisiä juttuja. Ryhmästä pidetään myös huolta, täällä ei pelkästään huhkita hiki hatussa, kertoo puuharyhmässä viime syksystä asti mukana ollut Anneli Leppänen. Nykyisin puuharyhmä hoitaa säännöllisesti kahvitukset niin sinkkuiltoihin kuin nuorekkaiden eläkeläisten ja Chorus Cathedralis Aboensis -kuoron tapaamisiinkin. Lisäksi he valmistavat tarjoiluja seurakunnan 70-, 75- ja 80-vuotiaille järjestettäviin juhliin. Ryhmältä luonnistuvat sekä 30 hengen kahvitilaisuudet että sadan osallistujan ruokajuhlat. Vapaaehtoiset pääsevät myös osallistumaan erilaisiin koulutuksiin ja he juhlistavat kevät- ja syyskauden päättymistä menemällä vaikkapa konserttiin tai elokuviin. Yhteisiä tekemisiä ideoidaan ryhmässä ja niihin halutaan myös saada vaihtelua. Ajatuksena on saada uusia kokemuksia ja avartaa omaa elämää mahdollisimman paljon niin kulttuurikokemusten kuin toisten ihmisten ymmärtämisen kautta, Eeva kertoo. Toiminnallaan ryhmäläiset keräävät varoja Kirkon Ulkomaanavulle, diakoniatyölle tai Yhteisvastuukeräykseen. Erilaisia tempauksia ja myyjäisiä on lisäksi vuosittain. Tapahtumia on vuosittain noin 85, vaikka ryhmä on kesälomalla kolme kuukautta vuodesta. Jonain vuosina tapahtumia on ollut jopa yli 90. Ryhmän ideana on hyvän kierrättäminen. Viime vuoden viimeisenä tempauksena ryhmä toimitti Sillankorvan ensisuojan kävijöille puhtaita kalsareita. Se oli pysähdyttävä kokemus, joka kosketti. Saimme hyvän selostuksen ensisuojan toiminnasta ja näimme, että ihmisiä kunnioitetaan siellä. He ovat arvokkaita, vaikka olisivat minkälaisessa kunnossa, Leppänen sanoo. Eevan mukaanä vapaaehtoiset saavat valita, mihin tehtäviin tahtovat osallistua. Pidempään mukana olleet opastavat uusia tarpeen mukaan eri tehtäviin. Joku voi esimerkiksi haluta tehdä pelkästään kattauksen tai siivota, joku taas leipoa. Sopivasti töitä Kerran kuukaudessa ryhmän jäsenet kokoontuvat sopimaan Eevan johdolla tulevasta työnjaosta. Jos sovittuun tapahtumaan ei pääse, sijainen löytyy yleensä helposti. Tehtäviä saa ottaa vastaan juuri sen verran, kuin hyvältä tuntuu. Osallistua saa oman tilanteen mukaan ja välillä voi huilatakin, Eeva muistuttaa. Helmikuun palaverissa jokaiseen tehtävään löytyy äkkiä tarvittava määrä ihmisiä. Kätensä teloneelle ryhmän jäsenelle löytyy sijainen nopeasti, sillä kipsin kanssa ei pullien teko onnistu. Vapaaehtoistyön valtakunnalliseen neuvottelupäivään osallistujat on arvottu jo aiemmin ja kevätretki päätetään siirtää syksylle yksimielisen äänestyksen tuloksena. Täällä äänestetään usein, olemme demokraattisia ja kysymme mielipiteitä, Eeva kertoo. Ryhmässä on mukana myös uusi jäsen, jolle löytyy heti tehtäviä. Eeva käy läpi helmikuun ohjelmaa ja luettelee kuhunkin tapahtumaan töihin ilmoittautuneiden nimiä. Samalla käydään läpi käytännön järjestelyjä. Kuka laittaa ystävänpäiväpullia pusseihin ja mitä leivotaan sinkkuiltaan? Seuraavaa tempaustakin suunnitellaan. Jos teillä on rohkeutta, voitte tulla minun kanssani myös lipaskerääjäksi, Eeva ehdottaa. Lopuksi sovitaan virkistyspäivästä ja seuraavan kokouksen pitämisestä. Sen jälkeen osallistujista osa lähtee kotiin ja ennalta sovittu ryhmä jää leipomaan illalla pidettävää sinkkuiltaa varten. Samalla valmistuvat myös seuraavan päivän kuorolaisten sekä eläkeläisten syötävät. Ryhmän imu Eeva arvelee, että yhteisöllisyys on se juttu, joka vetää puuharyhmän jäseniä mukaan viikko toisensa jälkeen. Hyvän tekeminen on sekin tärkeää. Työtä tekemällä tutustuu helposti. Ryhmän jäsenet ovat myös ystävystyneet keskenään ja jotkut tapaavat myös muulloin. Ryhmäläiset myöntävät, että ystävät ja hyvä porukka ovat tärkeitä syitä siihen, että vapaaehtoistyö vetää mukaansa. Myös tekemisen ilo ja tarpeellisuuden tunne vaikuttavat, samoin ystävällinen palaute. Keittiössä häärivät Arja Aaltonen, Eira Salminen, Marjatta Toivonen ja Sirkka-Liisa Trast ovat samoilla linjoilla. Täällä on hyvä henki, juttuja höystetään huumorilla. Yhdessä tekeminen on mukavaa. Meidät myös huomataan seurakunnassa ja jopa kirkossa, naiset pohtivat. Katja Kurvinen haluaa painottaa myös Raija Eevan merkitystä ryhmän vetäjänä. Ryhmässä on hyvä tunnelma hänen ansiostaan, samoin on ollut muissakin ryhmissä, joita Raija on vetänyt. Hän on myös hyvä organisoimaan ja osaa auttaa tarvittaessa. Kerran kuukaudessa Raija Eevan johdolla pidettävässä palaverissa jaetaan tehtävät. Tällä kertaa sovittiin muun muassa ystävänpäiväpullien pussituksesta. Puuharyhmän toiminnan vaihtelevuus on sekin plussaa. Janger kertoo pitävänsä erityisesti syntymäpäiväjuhlien järjestämisestä, kun taas Leppänen nauttii erilaisten tempausten suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Yhdessä on myös mahdollista auttaa enemmän kuin yksin. Viime vuonna keräsimme yhteensä 7000 euroa Yhteisvastuukeräykselle, yksin se ei olisi onnistunut, Leppänen sanoo. Minna Uusivirta Puuharyhmässä kaikki voivat valita mieleisiään hommia. Sirkka-Liisa Trastilla ja Arja Aaltosella on jauhopeukalot kohdillaan.

5 8 9 Eftermiddagar fyllda med lek A n n a P u s a T imo Jakonen I Åbo svenska församlings församlingshem Aurelia samlas varje vardag Eftermiddagsklubben. Barnen i årskurs 1-2 får möjlighet att lugna ner sig efter skoldagen samt leka och pyssla. Det är fredag eftermiddag på eftis och handeln är i full gång inplastade pengar och gamla använda mobiltelefoner byter ägare och har man tur kan man få sig en (osynlig) glass. Uppståndelsen är stor kring en gammal kassaapparat som Åbo stad har donerat som leksak till eftis. Le- Pastor Mia Bäck hjälper barnen hitta rätt psalm. daren Päivi Leinola understyker att det är just det här man vill sätta fokus på i eftis att barnen får leka utan hinder och att det finns olika sorts leksaker till hands, allt från gamla elektronikapparater för moderna lekar till material för att bygga kojor. Vi skapar utrymme och tillfälle för lek, och det uppskattar både föräldrar och barn. Gott om utrymme Eftermiddagsklubben håller till i andra våningen i Aurelia och har till sitt förfogande både sitt eget eftisrum, ett pysselrum och en myshörna. Bakom den långa raden med fönster syns den stora lugna innergården som eftis aktivt använder. Ledaren Maija Pursiainen, som har jobbat på eftis de senaste sju åren, är glad över att klubben har kunnat använda dessa utrymmen ända sedan Aurelia färdigställdes. Före det samlades eftis i Cygnaeus skola, och fortfarande kommer alla 19 barn som deltar i eftermiddagsverksamhet från Cygnaeus. Däri-från har de en kort väg att gå efter skoldagens slut till Aurelia, där de får leka, pyssla, äta mellanmål, göra läxor och vila. Den trevliga gården är i aktivt bruk varje dag, om än inte vid alltför dåligt väder. På tisdagar hålls andakt, även om barnen denna vecka undantagsvis ska få gå på en andakt denna fredagseftermiddag som handlar om dopet. För dig utgiven Vad väcker ordet fasta för associationer hos dig? Det är kanske inte de allra gladaste tankarna och det är kanske något man helst skulle hoppa över. Man kan fasta från en mängd olika saker. Mat, nöje, musik, TV, internet... Våra tankar cirkulerar väldigt mycket runt oss själva: Jag är hungrig, vad skall jag äta? Vad tycker andra om mig? Vad skall jag göra för roligt idag? Det är så synd om mig osv. En snabb titt på Facebooks statusuppdateringar visar på hur speciellt många unga människors har ett otroligt behov av bekräftelse. Vi lever i en självcentrerad värld där människor försöker fylla ett tomrum som bara vår skapare kan fylla, med olika sorters konsumtion. Fastetidens budskap torde vara mera aktuellt nu än någonsin. Det är som en väckarklocka som väcker oss ur vår bekvämlighet. Det skulle kanske vara allra trevligast att ignorera fastan och stänga in sig i sig själv eller dränka fastans budskap i ännu mer ljud. Men om man gör det går man miste om en viktig och värdefull del av livet, något som hjälper oss att finna livet. Fastan ger oss större perspektiv. Det är som att klättra upp i ett utsiktstorn. Vi kan inte imponera på Gud eller samla poäng genom fastan. Idén är inte heller att imponera på andra människor. Fasta fostrar till disciplin som vi behöver här i livet. Vi får en förståelse av hur det är att leva utan något som för oss själva är självklart men inte är självklart för alla andra. Vad skulle du kunna frånvara? Vi mår själva bättre av fasta. Det stärker oss som människor. Det ger oss utrymme för viktigare saker i livet. Vad är de viktigaste sakerna i ditt liv? Fastan får oss att se hur mycket vi tänker på oss själva. Det får oss att inse hur mycket vi fokuserar på oss själva. Då vi firar nattvard säger vi: för dig utgiven. Här är det centrala budskapet i fastetiden. Kyrkan är inte de fullkomliga människornas klubb. Kyrkan består av människor som lever av Guds nåd och ger det vidare. Slösa inte bort ditt liv genom att leva det bara för dig själv. God fastetid! Jonathan Westergård Församlingspastor Eftisbarnen är ivriga att delta i andakten. Pyssel och lek Leken fortsätter ivrigt vid den gamla kassaapparaten. Den är relativt ny och spänningen har inte lagt sig än. Vi har haft den sedan måndag, berättar Minna ivrigt. Och jag har rusat fram till den genast när jag har kommit till eftis varje dag, fyller Mikael glatt i. I det andra rummet är ett Coronaspel i full gång. Alexander, Robert, Valter och Patrik tycker om att vara på eftis. Här brukar de pyssla och bygga kojor. Och leka agent!, hojtar Alexander. På fönsterbrädet står en stor samling glasburkar fyllda med vätska i alla världens färger. Robert och Alexander visar ivrigt upp sina egna kreationer. Burkarna, som kommer att användas som ljushållare, skall sprida stämning i söndagens familjemässa i Domkyrkan. Det skall även eftis egna altartavla, som barnen har pysslat ihop tillsammans. Den är fylld med handavtryck i olika storlekar. Tradition med läsning Leinola och Pursiainen berättar om en tradition som Eftis har haft sedan ungefär två år tillbaka; högläsning under mellanmålet. Den ena av dem delar ut mat medan den andra läser högt. För tillfället håller de på och läsa Gamla testamentet ur Barnens bibel samt Kalevala, och måltiderna är tysta och lugna. Metoden har visat sig fungera och även andra eftermiddagsklubbar på finskt håll har nappat på idén. Bidrag till Gemensamt Ansvar Barnen lyssnar väldigt noggrant på på de spännande berättelserna i Gamla testamentet. För en tid sedan hade ett barn tyckt så mycket om historien om då Jesus går på vattnet, så då läste vi den på nytt en annan dag, berättar Leinola. På frågan om han tycker om historierna som de får höra under mellanmålet svarar Patrik genast ja. Det var jättespännande att höra om pojken som blev kastad i en brunn och som sedan blev en fånge, säger han. De andra pojkarna ljög ju att han blivit dödad av ett vilddjur! Hur historien slutar vet Patrik inte ännu, så långt har de inte kommit med högläsningen. Kanske pojken blir räddad till slut, funderar han. Det har blivit dags för andakt och barnen tågar ner till Aurelias festsal där pastor Mia Bäck väntar. Hon berättar om dopet och avbryts med jämna mellanrum av barnen som ivrigt vill berätta något som anknyter till det de hör. Barnen får på olika sätt delta i andakten, de får hjälpa till med förberedelserna genom att bära fram psalmböcker och tända ljus, och i samband med att Bäck berättar hur dopet går till får allihopa säga alla sina namn. Efteråt bär det av tillbaka till andra våningen där mellanmål och ännu en högläsningsstund väntar. Kanske barnen denna gång får höra historien om hur det egentligen gick för Josef i brunnen. Anna Pusa Du kan ge ditt bidrag till årets Gemensamt Ansvar genom följande riksomfattande insamlingskonton. Referensen gäller Åbo svenska församling. Nordea FI Pohjola Pankki FI Danske Bank FI Handelsbanken FI Aktia FI Ålandsbanken FI Referens Tack för Ditt bidrag! Rippikouluun ehtii vielä aikuisenakin Kiikarissa kirkkohäät tai kunniatehtävä kummina? Elämänarvojen ja uskon uudelleen puntarointia? Jos aikoinaan käymättä jäänyt rippikoulu harmittaa, aikuisenakaan ei ole liian myöhäistä. Aikuisrippikoulussa on mahdollisuus pohtia omaa elämää ja sen valintoja, siellä on lupa kysellä ja kyseenalaistaa.

6 10 11 Kaarinan seurakunnan kappalainen Tatu Kuoppalalle aikuisrippikoulu on miellyttävä, mutta haastavakin tehtävä: pitäisi muutamien tapaamisten aikana kyetä luomaan vieraaseen ihmiseen sillä lailla luottamuksellinen suhde, että pystytään puhumaan isoista ja hankalistakin asioista. Nuorten kanssa se on sikäli helpompaa, että yleensä ollaan leirillä, tiiviisti yhdessä ja asioihin pureudutaan toiminnallisuuden kautta. Sitä paitsi nuoret ovat, no, nuoria ja tottuneet kouluun. Tosin Kuoppala sanoutuu heti irti koulumaisuudesta ja etenkin siitä, että olisi jonkinlainen liitutaululla häärivä ope, joka kertoisi oppilaille, miten asiat ovat: Enemmänkin aikuisrippikoulussa ollaan samalla viivalla pohtimassa uskoon liittyviä kysymyksiä. Ei näin suurten kysymysten edessä kaikkea ole auki selitetty. Se jutteleminen on sellaista jakamista puolin ja toisin ja antoisaa papillekin: ei niistä tapaamisista itsekään lähde haalein mielin. Tapauskohtaisesti edetään Yleensä aikuisrippikoulu käydään yksityisesti. Se käy ihan soittamalla seurakuntaan ja sopimalla asiasta papin kanssa. Aikuisillekin järjestetään toisinaan ryhmiä, mutta se on pikemmin poikkeus kuin sääntö. Perinteiseen nuorten ripariin verrattuna aikuisrippikoulu on keskustelevampi ja sikäli intiimimpi. Aikuisten kohdalla lähdetään liikkeelle keskustelemalla omista kokemuksista ja ajatuksista. Toki sitten, jos ihmisellä ei ole sellaisia perustietoja uskonnosta, kuin mitä useimmat ovat koulusta saaneet, niin sitten käydään läpi niitä, Kuoppala kertoo. Aikuisrippikoulullekin on asetettu tietyt raamit ja tavoitteet, mutta niiden suhteen edetään tapauskohtaisesti. Rippikoulun pitäisi kestää parikymmentä tuntia. Käytännössä tavataan papin kanssa ehkä kuusi-seitsemän kertaa, minkä lisäksi luetaan vähän kirjallisuutta ikään kuin kotiläksynä. Kirkkoon tutustutaan myös ja käydään jumalanpalveluksessa ihan jo siksikin, että tietää millainen se on, kun tulee konfirmoitavaksi. Ulkolukua ei sentään Perinteisessä rippikoulussa opetellaan ulkoa kymmenen käskyä ja muutenkin käydään läpi sen kaltaisia kristinuskon peruspilareita. Kuinka se on aikuisten kohdalla, kun muisti ei yleensä taivu edes siihen, mitä minäkin päivänä on omassa ohjelmassa? Kyllä yksityisrippikoulussakin käydään uskon peruselementtejä läpi, kymmenen käskyäkin tulee esille. Mutta ei niitä ulkoa opetella. Pikemmin pohditaan, mitä ne voisivat tarkoittaa nykyhetkessä, nykyihmiselle ja ennen kaikkea omassa elämässä. Kuoppala kertoo, että hänelle itselleen on ollut luontevaa lähteä avaamaan näitä keskusteluja uskontunnustuksen pohjalta. Siihen tyyliin, että mitä tarkoitetaan kun sanotaan, että Jumala on kaiken luoja, että Jeesus on pelastaja tai Pyhä henki rakkauden henki? Sitä kautta avautuu kaikenlaisia kysy- Aikuisrippikoulusta ei lähdetä haalein mielin myksiä ja asioita joita pohtia. Varsinkin että mikä se Jeesuksen pointti on. Jumala kun jää vajaaksi ilman pelastusaspektia tai rakkauden puolta. Taustalla usein kummius tai häät Useimmiten hakeutuminen aikuisrippikouluun johtuu joko siitä, että halutaan mennä kirkossa naimisiin tai sitten siitä, että halutaan kummiksi. Vuosittain seurakuntayhtymän alueella aikuisrippikoulun käy kuutisenkymmentä ihmistä, miehiä ja naisia riittää tulijoiksi molempia. Suomalaisten väitettyä tuppisuisuutta ei ainakaan Tatu Kuoppala allekirjoita: Kyllä suomalaiset puhua osaavat ja uskaltavat. Ja toisaalta kai se on niinkin, että kun tänne saakka on tullut, niin ymmärretään, että täällä on tarkoitus keskustella asioista. Ja sitä paitsi kyseessähän on suorastaan ainutlaatuinen tilaisuus: harvemmin sitä pääsee oikein ajanvarauksella miettimään jonkun muun kanssa syntyjä syviä. Parhaimmatkin saunakeskustelut kun yleensä pyörivät vähän maallisempien asioiden parissa kaikki kunnia toki niillekin. Palaute aikuisrippikoulusta on yleensä positiivista: Yksi rippikoululainen sanoi, ettei koskaan aio erota kirkosta. Jotain oleellista hän oli ilmeisesti itselleen saanut. Toki sitä toivoo, että tämä olisi tärkeä ja mieleenpainuva juttu aina. Siis myös sen lisäksi, että pääsee kummiksi tai kirkkohäihin, vaikka nekin tietysti ovat isoja juttuja. Joku sanoi joskus, että rippikoulu oli hyvä kokemus, kun sai puhua elämänsä asioista ja sellaisista, joissa oli hengellinen puoli myös, Kuoppala kertoo. Hyvissä ajoin liikkeelle! Nuorten ripari päättyy konfirmaatioon ja niin aikuistenkin. Tosin aikuisten kohdalla kyseessä ei ole aivan niin suuri sirkus paitsi jos itse haluaa. Kun tänne saakka on tultu, niin ymmärretään, että täällä on tarkoitus keskustella asioista. Konfirmaatiotakin voidaan soveltaa. Esimerkiksi harvemmin käytetään albaa. Yleensä konfirmaatioon riittää, että tulee messuun ja osallistuu ehtoolliseen. Itse olen yleensä vielä jumalanpalveluksen päätteeksi kertonut seurakunnalle, että olemme saaneet uuden jäsenen, ja hänet on sitten aplodien kera toivotettu tervetulleeksi, Kuoppala kertoo. Toki ellei ihminen ole kastettu, eli konfirmaatioon liittyy myös kaste (tai jos ollaan ihan tarkkoja, se kaste periaatteessa riittää konfirmaatioksi), niin silloin usein ihmisellä on myös alba päällä ja itse toimitus vähän suurieleisempi vaikka toki senkin voi hoitaa ihan tamperelaisittain niin että ei tehrä tästä nyt numeroo. Yhdestä asiasta Kuoppala haluaa aikuisrippikouluuntulijoita muistuttaa: Yleensä tähän asiaan havahdutaan aika viime tingassa ennen häitä tai ristiäisiä. Kannattaisi olla liikkeellä muutamaa kuukautta aiemmin nyt kumminkin: ihan kauhean pikaripareita ei voida järjestää. Väkisin siinä hetki menee. Roope Lipasti Edes taivas ei ole rajana, kun aikuisrippikoulussa antaudutaan keskusteluihin. Ulkoluvun sijasta keskitytään asioiden syvempäänpohtimiseen, kertoo Kaarinan seurakunnan pappi Tatu Kuoppala. Riparia voi käydä verkossakin Helmikuun alussa aukesi osoitteessa fi uudenlainen verkkopalvelu, jonka avulla aikuisrippikoulun käyminen on entistä joustavampaa ja monipuolisempaa. Kirkkohallituksen lanseeraama palvelu on tarkoitettu kaikkien seurakuntien käyttöön ja sen toivotaan helpottavan niin rippikoulun kävijöiden kuin pappienkin työtä. Työalasihteeri Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta kertoo, että idea syntyi kolmisen vuotta sitten, kun huomattiin, että moiselle palvelulle olisi tilausta: Yksittäisillä seurakuntayhtymillä on vastaavanlaisia juttuja ollut ennenkin, mutta tämä on nyt kokonaisvaltaisempi ja kaikille avoin juttu. Ideana on tarjota aikuisrippikoululaisille merkittävä T imo Jakonen Puhuttiin Jumalasta ja vaikkapa siitä, onko Jumala mies tai miksi olisi sekä mitä Jumala on. osa rippikouluun liittyvistä materiaaleista verkossa. Siellä on esimerkiksi monenlaisia tehtäviä ja muuta materiaalia. Ihan koko rippikoulua ei toki edelleenkään voi tehdä verkossa, mutta aika paljon kuitenkin. Verkko on Kokkosen mukaan oppimisympäristönä tätä päivää suurin osa ykköskohderyhmästä eli vuotiaista on sellaiseen tottunut jo koulussa tai opiskellessaan. Verkkopalvelu mahdollistaa, että jatkossa ihan jokaista tehtävänpalautusta varten ei tarvitse nähdä kasvotuksin, kun sellaiset asiat voi hoitaa sähköisesti. Toiveena on, että sivusto tuo lisää aikuisrippikoululaisia ja että se mahdollistaa monimuotoisemman oppimisen. Verkko on kuitenkin sellainen tiedon runsaudensarvi. Toivottavasti tämä rikastuttaa kuvaa kristillisestä elämästä ja uskonnosta ja helpottaa myös pappien näkökulmasta kurssien järjestämistä. Sivustolta löytyy paitsi linkkejä monenlaisiin palveluihin, myös erilaisia aiheeseen liittyviä tehtäviä. Siellä on ihan monivalintatehtäviä silloin kun asioihin on selkeitä vastauksia, vaikka Raamatun kohtiin liittyen. Enemmistö tehtävistä on kuitenkin erilaisia pohdintajuttua. Katsotaan vaikka joku video Youtubesta, arvioidaan se tai käydään jossain seurakunnan tilaisuudessa, otetaan sieltä kuva tai videopätkä ja mietitään, miksi juuri se oli jollain lailla pysähdyttävä ja mitä merkitystä niillä itselleen oli, Kokkonen summaa. RL Takaisin kirkkoon Anna-Liisa Karpovilla oli pari vuotta sitten omassa elämässä hankala hetki ja hän sai apua seurakunnalta. Mikaelinseurakunnan pappi Pasi Jaakkola kysyi silloin, haluaisiko hän lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön ja Karpov mietti, että mikäpä siinä. Nykyään hän on mukana auttelemassa sekä Keskellä elämää -ruokailuiden järjestämisessä että Operaatio ruokakassissa. Karpov koki, että hänet oli otettu seurakunnassa niin avosylin vastaan ja hän oli saanut työstään niin paljon, että halusi tehdä vastapalveluksen. Hän päätti liittyä kirkkoon. Erosin kirkosta nuorena lukiolaisena. Syy oli ihan se, että uskonnontunnit olivat jotenkin huonoon aikaan, enkä tainnut oikein pitää opettajastakaan. Paras kaverini ei käynyt rippikoulua, joten sikälikään siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Aikuisrippikoulusta jäi Karpoville positiivinen mieli kuten hän sanoo. Se ei ollut lainkaan koulumainen, juteltiin kaikenlaisista asioista, aika paljon sellaisista jotka kiinnostivat minua. Puhuttiin Jumalasta ja vaikkapa siitä, onko Jumala mies tai miksi olisi sekä mitä Jumala on. Itse olen lukenut yliopistossa arkeologiaa ja kansatiedettä, joten uskonnot ovat sitä kautta tuttuja. Siltäkin pohjalta riitti paljon keskusteltavaa. Ei näihin asioihin varmaankaan selvyyttä tullut. Minä olen aina ollut sellainen pohdiskelija ja minulla on mielipiteeni. Mutta ylipäänsä oli mukava puhua kaiken- laista ja kun ei ollut muita niin minä sain kerrankin olla äänessä! Rippilahjaksi kaverilta kukkia Karpov ja rippipappi Pasi Jaakkola näkivät pitkin kevättä puolen kymmentä kertaa. - Kävimme läpi myös ihan Katekismusta ja Lutheria ja sen sellaista. Kirjoitin myös niistä aiheista, jopa niin paljon, että vähempikin olisi kuulemma riittänyt. Mutta minua kiinnosti miettiä asioita. Konfirmaation Karpov toivoi olevan huomaamaton: Se oli tavallisen keskiviikkojumalanpalveluksen yhteydessä ja meitä konfirmoitavia oli kolme aikuisia kaikki sen verran saimme koulumaisuutta aikaiseksi että vähän tönittiin toisia, että mene sinä nyt ensin. Kaikkiaan se oli arvokas tilaisuus, ja Pasi puhui kauniisti. Olimme ehtoollisella ja siinä se sitten oli. Minulla ei ollut rippijuhlia, mutta kaverilta sain kukkia. En ole tästä tosin paljon puhunutkaan, äitikin saa tietää nyt lehdestä. Tai ehkä kerron ennen se kuin ilmestyy. Ja mitenkäs se kirkossa käyminen nuorisolla kun on oikein vihko, johon haetaan merkintöjä? Ei ollut vihkoa, mutta kyllä minä kävin kirkossa. Otin oikein kaverin mukaan todistajaksi! Kaikkiaan tämä oli myönteinen kokemus, vaikkei se sinänsä mitenkään muuttanutkaan suhdettani kirkkoon: ei vapaaehtoistyössä ennenkään ole kyselty kuka kuuluu kirkkoon ja kuka ei. Arvostan kovasti sitä työtä, mitä kirkko tekee köyhien ja syrjäytyneiden parissa. RL

7 12 13 Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie Turku. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p YHTEISVASTUU keräys 2013 Ryhdy enkeliksi. auta yksinäistä vanhusta. Soita (10,26 / puh+pvm) tai (20,28 / puh+pvm) yhteisvastuu.fi, facebook.com/yhteisvastuu Keräyslupa 2020/2012/2493, voimassa , koko Suomi, myöntänyt Poliisihallitus Keräyslupa ÅLR 2012/6163, voimassa , Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering Ilmoittaja, ota yhteyttä. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä jaana.mehtala@ kotimaa.fi Mitä yhdessä syötäisiin? Grace & Peace Kaarlo Kalliala KOLUMNI Mitä ei voi tarjota, kun kylään on tulossa buddhalaisia, muslimeita ja juutalaisia? Ja kun mukana on myös ortodoksipappi ja on paastonaika? Ainakaan ei olutta ja grillimakkaraa. Eikä lämpimiä kinkkujuustoleipiä. Eikä viiniä. Eikä. Yhtä kaikki vain kokoonnuttiin. Helmikuun alussa vietettiin YK:n julistamaa uskontojen välisen yhteisymmärryksen viikkoa. World Interfaith Harmony Week on nuori tulokas: tämä vuosi oli vasta kolmas. Aloite tuli Lähi-Idästä. Sieltä, tiedättehän, missä uskonnolliset vastakohtaisuudet ovat siis kerta kaikkiaan aivan sovittamattomia. Vaan kun Jordanian kuningas Abdullah II ehdotti tätä syyskuussa 2010, jo seuraavassa helmikuussa toimeen tartuttiin yli 40:ssä maassa. Alkuperäisajatus on kuin suoraan Jeesuksen suusta vaikka se onkin tässä toistettava englanniksi: love of God and love of one s neighbour. Jotta mukaan saataisiin jumalattomatkin uskomukset, rinnalle on tuotu taitava mukaelma: love of the good and love of one s neighbour. Rakasta Jumalaa. Tai edes hyvää. Ja lähimmäistä. Turussa me olemme tyytyneet suurten maailmanuskontojen kohtaamisiin. Tavoite on hyvin käytännöllinen, keskinäisen tuttuuden ja kunnioituksen lisääminen. Suurelliseen uskontodialogiin meillä ei ole voimia, mutta meistä on meiksi. Pitämään yhteyttä ja jopa yhtä muulloinkin kuin vain yhtenä viikkona vuodessa. Joskus viime vuosituhannella olin Porissa uskontokeskustelussa. Järjestäjä oli taipuvainen sille muodikkaalle kannalle, että kaikki uskonnot ovat viime kädessä yhtä. Kukaan meistä panelististeista ei ollut samaa mieltä; itse asiassa onkin aika kummallista olettaa jokin tunnettujen uskontojen takainen superuskonto, jolla ei ole mitään omaa hahmoa. Mutta sellainen yhteisymmärryksen henki kyllä vallitsi, että toinen pystyi puhumaan toisen puolesta: mukaan pyydetyt muslimit olivatkin lähettäneet paikalle kristityn itämaiden kirjallisuuden professorin. "Sinä, Heikki, kun tunnet meidät ja tunnet suomalaisen kulttuurin, voisitko mennä?" Uskonnoille ihan olemassaolevina uskontoina on tyypillistä tykätä rauhasta, yhteisymmärryksestä ja sujuvasta arjesta. Ja yhdessä syömisestä. Uskontojen ihmiset kuuluvat yhteen. Siksi onkin parempi miettiä, mitä kaikkea voidaankaan jakaa kuin mitä ei. Niin kuin parsakaalipiirakkaa, mustikkamuffinseja, hedelmäsalaattia, kahvia ja teetä. Kaarlo Kalliala Turun piispa FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Förin äijä vanhusten asialla Tamperelaiset haastoivat Turun ja Kaarinan kisaan Yhteisvastuukeräyksessä. Että nääs tamperelaiset pesisivät meidät? Ei käy! Hätiin kutsuttiin Förin äijä Markku Heikkilä, joka lähti kirittämään turkulaiset Åbosta Turkuun ja voittoon. Förin äijä seikkailee siivet selässä arkienkelinä Facebookissa, jossa turkulaisten ja tamperelaisten kampanja käy kiivaana. Ryhdy sinäkin arkienkeliksi, käy peukuttamassa Facebook-sivua, anna rahalahjoituksesi unohtamatta seurakuntasi viitenumeroa, laita roposi keräyslippaaseen, haasta kaveri keräykseen tai tule itse kerääjäksi. Kaikesta tästä saat tietoa tai -sivuilta. Katso erityisesti Förin äijän video! Förin äijä vilahtaa kevään mittaan niin livenä kuin pahviäijänä Yhteisvastuun tilaisuuksissa. Yhteisvastuukeräys tukee tänä vuonna yksinäisiä vanhuksia kotimaassa ja Kambodžassa. Jos Kaakkois-Aasian köyhällä maaseudulla on ankarat olosuhteet, hyvinvoivassa Suomessa vanhuksia taas painaa läheisyyden puute. Suomessa jopa kolmannes vanhuksista kokee itsensä välillä yksinäisiksi. Yli 65-vuotiaita suomalaisia on jo yli miljoona. Kun liikuntakyky heikkenee, ulos ei pääse ilman apua ja kodista tulee vankila. Täysin yhteiskunnasta syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Tilastokeskuksen kuolinsyytilaston mukaan joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen päättää elämänsä oman käden kautta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi Yhteisvastuukeräyksen helmikuun 3. päivänä. Keräys jatkuu tämän kevään ja tulevan kesän. Suomessa yli 65-vuotiaita houkutellaan pidentämään työuriaan. Kambodžassa tämä on totisesti jo toteutunut, sillä maassa ei ole toimivaa eläkejärjestelmää eikä vanhusten tukipalveluja, joten vanhukset tekevät töitä niin kauan kuin suinkin jaksavat. Kaksi kolmasosaa vanhuksista asuu lastensa kanssa ja hoitaa kodin ja lastenlapset. Kambodžassa Yhteisvastuu tukee köyhän maaseudun kehittymistä ja kouluttaa kyläyhteisöjä parantamaan elinolosuhteitaan. Yhteisöjen vahvistuminen helpottaa myös vanhusten arkea. Presidentin ja Förin äijän lisäksi keräystä fanittaa myös Helsingin piispa Irja Askola. Vanhuksia täytyy kohdella hienovaraisesti ja kunnioittaen, kuunnella, mitä he tarvitsevat ja toimia sen mukaisesti, vuoden 2013 Yhteisvastuukeräyksen esimiehenä toimiva piispa muistuttaa. E s k o K e s k i - O j a Turussa ja Kaarinassa kaikki kymmenen seurakuntaa järjestävät kevään mittaan tilaisuuksia ja lipaskeräyksiä eri puolilla seurakuntayhtymää. Voit vaikka käydä hiihtolenkin yhteydessä Impivaaran Yhteisvastuukioskilla kahvilla ja munkilla. Tai katsopa, pääsetkö nauttimaan Kaarinan seurakunnan seitsemän euron hintaista Yhteisvastuu-keittoa keskiviikkona 6. maaliskuuta klo Kaarinan kirkkoon. Martinkirkossa sunnuntaina 3. maaliskuuta klo 16 konsertoivat sopraano Kaisa Ranta ja pianisti Markku Autio. Voit myös ilmoittautua lipaskerääjäksi. Tuomiokirkkoseurakunnassa tempaistaan ja kerätään kolmessa vuorossa klo 12-14, klo ja klo seuraavina päivinä: pe 1.3., pe 8.3., to 14.3., la 23.3., la 6.4., pe ja pe Ilmoittaudu Tuomiokirkkoseurakunnan keräyspäällikkö Miikka Aholalle, miika.ahola@evl.fi. Katso lisää tapahtumista tämän lehden ilmoituksista tai netistä PH Förin äijä tsemppaa turkulaisia osallistumaan Yhteisvastuukeräykseen. ENSI-ILTA varaa paikkasi ajoissa! TUOMAS KYRÖN MIELENSÄPAHOITTAJA SAA JATKOA ABOA VETUS & ARS NOVAN KESÄTEATTERINÄYTTÄMÖLLÄ. NYT PÄÄOSASSA ON SEURAAVA SUKUPOLVI JA NAINEN. OHJAUS: SATU RASILA ENSI-ILTA varaa paikkasi ajoissa! Liput 28/26 ROOLEISSA: MERJA LARIVAARA JA ANTTI LITJA Liput ja tiedustelut: (02) info@linnateatteri.fi Exhausted Lent snuck on me this year and the reason is this: in late October last year I was diagnosed with work related exhaustion. It is, incidentally, something Kela does not recognize and, thus, the official diagnosis is, in fact, depression, which it really is not, although some aspects are similar. The end result was two three week breaks from work and the second ending right before Lent was about to begin. The thing is that work related exhaustion is more common than it should be. And at least my reaction to the diagnosis was twofold. I was immensely relieved to be pointed out that this is what is happening because it meant I could get rest. At the same time it came to me as a surprise (which is typical of the condition) and moreover I felt shame over it. It seemed to prove that I had failed. In what was not as obvious, but clearly I must have and I suspect there may be others out there facing the very same, hence this column. Work related exhaustion or burnout manifests itself as a feeling of being disillusioned, helpless, and completely worn out. Some other emotional signs and symptoms of it are a sense of failure and selfdoubt, a feeling of being trapped, and defeated, cynicism and negativity, detachment, loss of motivation, and decreased satisfaction and sense of accomplishment. In my case the scariest sign was when I noticed a reaction gap between what was happening or being said and my own reaction. For example, my daughter would do something that required an emotional response from me and I would need to consciously tell myself to give the correct response. It was there, but there was something in between me and my emotions the emptiness of exhaustion that made a gap that I had to overcome. Spiritually the hardest thing was that I felt that I had been abandoned. Not by God, mind you, but by my calling and for a pastor that is a pretty devastating feeling to have. It felt like my calling no longer carried me although I had put my trust on it to do so. This sense of loss is typical of the condition, too. Ruth Luban writes in her book Keeping the Fire that burnout can bring with it many losses: loss of the idealism or dream with which you entered your career, loss of the role or identity that originally came with your job, loss of physical and emotional energy, loss of sense of control and mastery and loss of joy, meaning and purpose that make work worthwhile. I was and continue to be blessed with a loving family and friends. This truly was about work not anything else but had it continued unnoticed it would have affected every single aspect of my life. Today, well, I have problems sleeping through the night. But the more severe symptoms from my perspective like an unhealthy feeling of detachment, disillusionment, or the feeling of having failed miserably have subsided. How, I am not quite sure, but having had time to rest certainly helped and the fact that I was listened to and more importantly taken seriously. I hesitate to add this, but the truth is that the second break included several reminders of life s preciousness which effectively helped put things into right perspective, too. Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation Kaksi musiikkikattausta Katariinassa Mistä iloa omaan ja lähimmäisten arkeen? Resepti on sangen yksinkertainen. Katariinanseurakunnassa järjestetään maaliskuussa kaksi konserttia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Näiden konserttien anti parantaa maailmaa useallakin tavalla. Kuulijat voivat valita mieleistänsä musiikkia ja konserttien tuotto käytetään Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, viiden euron ohjelmamaksu tilitetään YV:n kautta yksinäisten ja syrjäytyneiden vanhusten auttamiseksi P i h l a S y r j ä n e n Gallup Pihla Syrjänen Leila Koutu Tunnen kyllä, itse osallistun rahaa lahjoittamalla. Tämän vuoden kohde syrjäytyneet vanhukset on hyvä. kotimaassa ja Kambodzassa. Sunnuntaina 3.3. klo 15 Pyhän Katariinan kirkossa on tarjolla klassisen musiikin helmiä. Seppo Eerola, sello, Juha-Pekka Vikman, viulu, ja Heikki Suokivi, urut, esittävät kauneinta kamarimusiikkia. Varissuon kirkossa vaihdetaan vapaammalle tiistaina kello 19, jolloin iskelmätaivaan tähdet Kristina Mäki ja Ari Rantanen esiintyvät Ruusuja hopeamaljassa -konsertissa. Kristiina ja Ari laulavat itselleen rakkaita hartaita ja kevyitä sävelmiä. Varmasti Tunnetko Yhteisvastuukeräyksen? Krista Kantola On se tuttu. Tämän vuoden kohde on hyvä, vaikka tietenkin apua tarvitsevia on paljon muitakin. Kristiina Mäki Pirjo Lehtonen Kyllä, olen osallistunut keräykseen niin kauan kuin muistan ja keräämässäkin olen käynyt. Lapsena opin, että on velvollisuus auttaa muita, kun siihen on mahdollisuus. Auttaessaan muita saa itsekin apua sitä tarvitessaan. konsertissa kuullaan myös klassikko Ruusuja hopeamaljassa, jonka Eugen Malmstén levytti jo 1930-luvulla. Erkki Junkkarisen levytyksen muistavat varmaan kaikki 1970-luvulla eläneet, sen verran tiiviisti kappale soi siihen aikaan radiossa. Tuntia ennen molempien konserttien alkua kahvitarjoilu ja ohjelmien myyntiä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 14 kahvitellaan Nummen seurakuntakodilla ja klo 18 kahvipöytään käydään Varissuon kirkolla. MS-K Satu Henriksson Tunnen keräyksen ja aion osallistua. Mielestäni on todella hyvä, että vanhuksiin panostetaan, sillä heidän asemansa ei ole tarpeeksi hyvä. Teen itsekin työtä vanhusten yksinäisyyden vähentämiseksi. Ole arkienkeli, ojenna auttava kätesi Tapahtumiin ja keräyksiin osallistumisen lisäksi voit auttaa myös verkkopankin tai Yhteisvastuun verkkosivujen kautta. Pankkitilit: Nordea FI Pohjola Pankki FI Danske Bank FI Handelsbanken FI Aktia FI Ålandsbanken FI Arno Kasvi avaa kirkollisten kasvien historiaa Kasviharrastajien hyvin tuntema puutarhaneuvos Arno Kasvi on lupautunut maaliskuussa Pyhän Katariinan historiakerhon vieraaksi ja kertomaan kirkollisista kasveista sekä kirkollisissa tilaisuuksissa käytetyistä kasveista. Karismaattisena puhujana tunnettu Kasvi perehdyttää kuulijansa kirkollisten kasvien historiaan, käyttöön ja nykytilanteeseen. Illan Seurakuntakohtaiset viitenumerot: Henrikinseurakunta Kaarinan seurakunta Katariinanseurakunta Maarian seurakunta Martinseurakunta Mikaelinseurakunta Paattisten seurakunta Piikkiön seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Åbo svenska församling aikana puhutaan varmasti muun muassa morsiusmyrtistä (Myrtus microphylla) ja unelmasta (Asparagus setaceus), joita kumpaakin käytettiin aikanaan koristeena kirkollisissa tilaisuuksissa. Kirkolliset kasvit eilen ja tänään -tilaisuus alkaa Katariinan pappilassa, Kirkkotie 46, tiistaina 5.3. klo 18. Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy.

8 14 Kulttuuriystäviä ikäihmisille Turussa ja Kaarinassa! KESÄ-ALE 30 % Kulttuuriystävän kanssa voit käydä mm. seuraavissa kohteissa: KESÄ-ALE 40% Ihmistä etsimässä - kesälläkin. KESÄTAPAHTUMAT KOTIMAA-YHTIÖIDEN LEHDISSÄ 2013 Turun Kaupunginteatteri, Turun Filharmonisen Orkesterin konsertit, Forum Marinum, KaarinaTeatteri, Turun Taidemuseo Hyvinvointikeskusten (Lehmusvalkama, Ruusukortteli jne..) maksuttomat kulttuuritapahtumat, Turun konservatorion kamarikuoron konsertit tms. kohde Kulttuuriystävät ovat vapaaehtoisia, jotka voivat lähteä ikäihmisen seuraksi ja turvaksi ennalta sovittuun kohteeseen. Toiminta on alkanut Turussa 2010 ILOA! hankkeessa. Kulttuuriystävän kanssa liikkuessasi maksat vain oman sisäänpääsymaksusi kohteeseen sekä yhteiset matkakulunne kotisi ja retkikohteen välillä. Lisätietoa ja varaukset arkisin klo SPR Turku puh Jo perinteiset Kesämenot ilmoitusteemanumerot ilmestyvät lehdissämme touko-kesäkuussa jälleen. Voit valita kesätapahtumiesi markkinointiin minkä tahansa Kotimaa-yhtiöiden lehdistä. Myönnämme ilmoitushinnoista 30 %:n alennuksen, jos valitset yhden lehden ja mikäli valitset useamman lehden, niin tuolloin alennuksesi on 40 %. Lisäksi toistoilmoituksista heinäelokuussa myönnämme 50 %:n alennuksen. KESÄMENOT TEEMANUMEROT Kotimaa Kesämenot (varaus- ja aineistopäivä 8.5.) (Lisäpainos, joka jaetaan Kirkkopäivillä Kuopiossa ) Askel 2.5. Kesämenot (varaus 9.4., aineisto 15.4.) Askel 6.6. Kesämenot / Juhannus (varaus 15.5., aineisto 21.5.) Kirkkomusiikki (varaus ja aineisto 30.4.) Esse ja Vantaan Lauri; ilmestyvät aina torstaisin Lisäksi voit valita minkä tahansa pääkaupunkiseudun ulkopuolella ilmestyvän seurakuntalehden Mikäli vuosisopimusalennuksesi on suurempi kuin kampanja-alennus, noudatetaan silloin suurempaa alennusta. Lisäksi tulee mediatoimistoalennus, mikäli varaus ja aineisto tulevat mediatoimiston kautta. Turun osasto HAUTAUSJÄRJESTELY-VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 Vähätorilla Puh Maksuton asiakaspysäköinti 15 Myös liikeajan jälkeen Kympit juhlivat kybällä Kaikki vuonna 2003 syntyneet tytöt ja pojat ovat tervetul- leita megasynttäreille, missä kaikki ovat juhlittuja päivänsankareita. Leaf-areenalla, Kärsämäentie 35, juhlitaan isosti kymppisynttäreitä sunnuntaina klo Kunnon synttärimeiningin varmistavat taikuri, lastenmaailma ja kasvomaalauspisteet. Lakerikengät kannattaa jättää kotiin, sillä parhaiten ilo irtoaa rennoissa vaatteissa, joissa on hyvä liikkua ja touhuta. Samaan aikaan Leaf-areenalla on omaa ohjelmaa myös las- ten vanhemmille. Kahvittelun jälkeen letkeää menoa tarjoaa RalliJorma -improvisaatioryhmä, jossa ovat mukana vuoden 2011 SM-rapkisan voittaja Kalle "Kajo" Niskanen, näyttelijä, ohjaaja ja dramaturgi Nina "Neiti Ö" Erjossaari sekä muusikko, lauluntekijä ja näyttelijä Valtteri Lipasti. Tilaisuuden juontaa kasvatuksen teologi Kari Kanala. Ilmoittautuminen kymppisynttäreille ja vanhempien tilaisuuteen päättyy Jos parin tunnin juhlat tuntuvat liian lyhyiltä, päivänsankari- en kannattaa suunnata täyskymppien omille leireille, jotka järjestetään Kunstenniemen leirikeskuksessa ja Molemmille leireille mahtuu mukaan 130 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. 47 euron leirimaksua vastaan on luvassa liikunnallista ja hauskaa ohjelmaa, yöpymiset majoitusrakennuksissa sekä Kunstenin keittiön kuuluisia herkkuruokia. Ilmoittautuminen leireille päättyy Lisätietoa sekä ilmoittautuminen synttäreille ja leireille osoitteessa Ideoita yksinelävän ruokapöytään Mitä tänään ruuaksi? Kekseliäisyys on koetuksella kaiken kokoisissa perheissä, mutta huhtikuussa Pallivahan kirkolla puututaan yksinelävien ruokapulmiin. Kun ruokailijoita on vain yksi, niin makaronilaatikosta riittää koko viikoksi ja salaatti nahistuu ennen kuin siitä on puoletkaan syöty. Yksinelävien osuus pienituloisista on muita väestöryhmiä suurempi. Asumismenojen ja muiden pakollisten laskujen jälkeen moni joutuu todella laskemaan, mitä ruokakaupasta kannattaa ja voi ostaa. Näiden ja monien muiden pienen talouden hankaluuksien selättämiseen annetaan vinkkejä Maarian seurakunnan diakoniatyön ja Marttojen järjestämällä ruokakurssilla. Neljän kerran kurssilla tehdään yhdessä herkullista ja terveellistä, mutta edullista kotiruokaa. Tärkeässä osassa on myös loihdittujen aterioiden nauttiminen porukalla. Maanantaina 8.4. alkavan kurssin vetäjänä on erikoisneuvoja Pia Niemonen Varsinais-Suomen Martoista. Lisätietoja kurssista saa diakoniatyöntekijä Sonja Lampulta, joka myös vastaanottaa ilmoittautumiset mennessä. Ilmoittautua voi puhelimitse p tiistaisin ja torstaisin klo , tekstiviestillä tai s-postitse sonja.lamppu@evl.fi. Kurssi on osallistujille ilmainen. Musisoivat pastorit lui- kauttavat naisten kunniaksi laulun jos toisenkin naistenpäivän iltana perjantaina 8. maaliskuuta. Viis papeista -yhtye esiintyy salvadorilaisilla mausteilla seurakuntien toimitalon juhlasalissa (Eerikinkatu 3) klo 18 alkaen. Naistenpäivän illassa mukana on myös Turussa helmi-maaliskuussa vieraileva pastori Blanca Irma Rodriguez El Salvadorin luterilaisesta sisarkirkosta Väli-Amerikasta. Vuonna 2010 Viis papeista -yhtye vieraili El Salvadorissa Soyapangon lähiössä, jossa toimii yhtyeen ystävyysseurakunta Cordero de Dios. Seurakunnan Gotitas del Amor -nuorisohankkeella tuetaan VäliAmerikan väkivaltaisimman maan keskellä eläviä lapsia ja nuoria. El Salvadorin luterilainen kirkko on Turun arkkihiippakunnan kumppanuuskirkko. Kumppanuus merkitsee käytännössä tapaamisia, vierailuja, tukea ja kehitysyhteistyöhankkeita. Salvadorilaisiltaa on järjestämässä myös Naisten Pankki, joka on rahasto kehitysmaiden naisten tukemiseksi. Se toimii kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseksi kestävän kehityksen periaattein. Naistenpäivän illassa on kahvitarjoilu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. MV Aineisto-osoite: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (viitteeksi lehden nimi ja ilmestymispäivä) Muutosiltoja Mikaelissa Annan mielelläni lisätietoja. elinkirkkoon sunnuntai-iltaisin. Mahdollisuus muutokseen -mediakampanjaan liittyvissä tapahtumissa on tarjolla musiikkia ja tunnettuja puhujia. Ensimmäisessä illassa 3.3. klo 18 esiintyvät gospelmuusikko Pekka Simojoki ja Ilkka Puhakka, siitä viikon päästä klo 17 vietetään Mikael-mes- Jaana Mehtälä myyntipäällikkö puh gsm jaana.mehtala@kotimaa.fi Muutosillat kutsuvat Mika- sua, jossa puhuu kirurgi Sakari Orava. Muusikko Joel Hallikainen, missimammana tunnetuksi tullut Marjo Sjöroos sekä Hesburgerin perustajat Heikki ja Kirsti Salmela ovat mukana 17.3 klo 18. Maaliskuun viimeistä muutosiltaa vietetään klo 17 Mikael-messussa Aboa-gospelkuoron tahtiin, mukana ovat myös Minna ja Veli- Pekka Joki-Erkkilä. Evankeliumi tuo rauhan ja muutoksen ihmisen elämään, kirkkoherra Jouni Lehikoinen sanoo ja rohkaisee kaikkia tuomaan myös ystäviään lämminhenkisiin muutosiltoihin. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja ne jatkuvat huhtikuussa. MessuT LuTherin kirkolla nuntaisin klo sekä uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Su 3.3. klo 11 Messu, Olli Koskenniemi, Timo Nisula Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 -ohjelman maaliskuiset aiheet ulottuvat pimeyden töistä uuden elämän odotukseen. Ohjelma seuraa kirkkovuoden kulkua, ottaa näkökulmaa pyhäpäivän teksteihin sekä kertoo kirkolliset uutiset. Ohjelmaisäntänä Hannu Huppe Hurme. Toivo2000 sun- Radio Dei Turku 107,3 (99,4) MHz Pärskeitä on ekoasiaa luomakunnasta. Maaliskuussa puhutaan muun muassa liikennesuunnittelusta, hyötykasveista ja vesijalanjäljestä. Pärskeitä maanantaisin klo ja perjantaisin klo Uutuusleffoja arvioi Maija Hangisto. Arviot myös internetissä turunseurakunnat.fi > Ajankohtaista > Radio ja TV Kinoteekki perjantaisin klo ja Maaliskuun lopulla Dein viikon vieraana on Turun Naiskeskuksen toiminnanjohtaja Raija Ala-Lipasti, joka toimii työssään Suomeen muuttaneiden naisten tukijana. Viikon vieras maanantaista perjantaihin klo Radio Dein päivittäiset ohjelmatiedot osoitteessa radiodei.fi > Ohjelmat. Su klo 11 Messu, Ville Auvinen Su klo 11 Messu, Timo Nisula Su klo 11Messu, Tom Säilä, Timo Nisula Pieni Suuri Raamattukurssi Ilmestyskirjasta. Opettajina Antti Laato, Raimo Lähteenmaa, Tom Säilä, Timo Nisula. Katso ohjelma Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a Virtuaalikirkko.fi Kansallispyhäkön sunnuntaimessut lähetetään suorana internetissä klo 10. Ê TuettujenÊlomienÊhakuaikaÊonÊ Ê-Ê Ê VapaitaÊ5Êvrk:nÊlomaviikkojaÊ(juhannusviikkoÊ6Êvrk)Ê kesÿ -,Êheinÿ -ÊjaÊelokuussa.Ê Ê Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Suurella sydämellä -verk- kosivusto tarjoaa sekä kertakeikkoja että pidempiä hyvän mielen vapaaehtoispestejä. Juuri nyt tarvitaan muun muassa: Auta. Keikkailijoita lähim- mäisapuun. Lähimmäisavunvälityksen keikkailijat auttavat vanhuksia ja liikuntarajoitteisia saatto- ja asiointikeikoilla esimerkiksi sairaalaan, kauppaan, apteekkiin tai kirkkoon. Keikkailijana olet mukana soittoringissä ja voit ottaa asiointikeikkoja vastaan oman aikataulusi mukaan. taja. Sinkkujen karaokekah- Naistenpäivä salvadorilaisittain AALLON PITUUKSILLA YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Seurapuheessa löytämisen iloa, tekemisen motiiveja ja aatosten syvyyttä. Seurapuhe torstaisin noin klo Karaokekahvilan juon- vila kaipaa vetäjää illalla 3. maaliskuuta. Saa laulaa itsekin, mutta ei tarvitse. Arkienkeleitä lipaske- rääjäksi. Yhteisvastuukeräyksellä kootaan tänä vuonna varoja kotimaan sekä Kambodzan vanhuksien hyväksi. Yli suomalaisvan- husta kokee itsensä yksinäiseksi ja syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Kambodzassa vaikeudet liittyvät toimeentuloon: maassa ei ole eläkejärjestelmää eikä vanhusten tukipalveluja. Voit auttaa muun muassa tulemalla lipaskerääjäksi yhdeksi tai useammaksi päiväksi. Lisää keräyksestä yhteisvastuu.fi Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä suurellasydamella.fi. Lisätietoja saa myös toiminnanohjaaja Kaisa Lundénilta kaisa.lunden@evl.fi tai puh sen tekemiseen. Kirjaa jaetaan 2500 TYKSissä tänä vuonna synnyttävälle perheelle. Kirjaan on koottu artikkeleita erilaisista vanhemmuuteen, kasvatukseen ja kasvuun liittyvistä asioista. Seurakuntayhtymä on vastannut osiosta Ensimmäinen juhlani, jossa kerrotaan kasteesta ja sen merkityksestä. Lapsen kastaminen, nimen valinta, kummit ja kastetilaisuuden järjestäminen ovat perheessä ajankohtainen asia heti vauvan syntymän jälkeen, kertoo lapsityön johtaja Mirkka Torppa. Selkeän tekstin ja kuvien tarkoituksena on kannustaa perheitä lapsen kastamiseen. Kaste on lapsen ensimmäinen oma juhla. Kasteessa pyydetään uuteen elämään parhaita mahdollisia asioita: siunausta, turvaa ja rakkautta. Ne kantavat las- Kirjasta löytyy tietoa myös seurakuntien lapsiperheille järjestämästä toiminnasta. Esimerkiksi perhekerhot tarjoavat monille vauvaa kotona hoitaville tervetulleen mahdollisuuden muiden aikuisten kohtaamiseen ja kokemusten vaihtamiseen. Jos vertaistuki ei tunnu riittävältä, perheet voivat hakea tukea myös perheasiain neuvottelukeskuksesta tai kotiseurakuntansa diakonia- ja perhetyöntekijöiltä. ta läpi elämän. Juhlassa on tärkeää myös pysähtyä hetki yhdessä ja iloita vastasyntyneestä lapsesta. Järjestelyistä ei saa muodostua rasitetta perheelle, niinpä kastejuhlan voi kodin sijasta järjestää veloituksetta seurakuntakodissa, Torppa muistuttaa. Ê Ê Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä jaana.mehtala@ kotimaa.fi ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm MV Vauvan kirja kertoo kasteesta Seurakuntayhtymä on osallistunut Vauvan kirja -teok- Ilmoittaja, ota yhteyttä. Hakulomakkeita:ÊLehmusvalkamasta,ÊRuusukorttelista,Ê Poijusta,ÊVakuutusÊTurvanÊtoimistostaÊsekÿ ÊTurunÊSeudunÊVanhustuenÊtoimistostaÊ HakemuksetÊpostitetaan:ÊHyvinvointilomatÊry,Ê HaapaniemenkatuÊ14,Ê00530ÊHelsinkiÊ Lisÿ tietoja:ê040ê356ê5119êtaiê010ê830ê3400ê Oletko hankkimassa uutta kotia? Kaipaatko luotettavaa tietoa turvallisesta asuntokaupasta ja -rahoituksesta? Tule mukaan Turun Seudun OP:n Ensiasunnon ostajan iltaan tiistaina klo Illan aikana kuulet tietoa asuntolainoista, korkovähennyksistä, lakipykälistä, asuntokaupan vaiheista ja vastuista sekä veroasioista ja vakuutuksista. Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan infotilaisuuteen viimeistään 5.3. osoitteessa op.fi/ turunseutu. Infotilaisuus järjestetään Turun Seudun Osuuspankin Maariankadun konttorissa, Maariankatu 4 (käynti sisäpihalta). Pientä purtavaa tarjolla puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. Tervetuloa! Yhdessä hyvä tulee. Tavataan myös Piha & Puutarha messuilla Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

9 16 17 Kaarinan kirkossa Ma klo 18 Arkipelagin pianokonsertti To klo 18 Arkipelagin kamarimusiikkikonsertti Maarian kirkossa Su Marian ilmestymispäivän konsertti klo 15. Kamarikuoro Verbum Sonans ja Maarian kamarikuoro. Kuorojen valmennus ja johto Marja Haikka ja Tero Niemi. Ulla Vuola, urut. Orkesteri, konserttimestari Juha Viljanen. Ohjelmistossa kiitosvirsiä Marialle - Schütz: Deutsches Magnificat, Vivaldi: Magnificat, Buxtehuden: Magnificat. Vapaa pääsy, ohjelma 10. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Mikaelinkirkossa To 7.3. klo 19 Laivaston soittokunta, Timo Kotilainen, kapellimestari. Vapaa pääsy, ohjelma 5 (vain käteinen). Ohjelma: Egil Hovland: Fanfare and Choral, Jean Sibelius: Avaushymni, Taneli Kuusisto: Triptyykki, Matti Laiho: Surusoitto (kantaesitys), Guy Woolfenden: S.P.Q.R. Su klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely, Marko Hakanpää DIAKONIARUOKAI- LUT Halisten srk-talo Gregorius IX:n tie 8 su 3.3. klo 12 Ruokailu 1,50 Haliskahvila Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros Kahvia tarjolla joka ti ja to klo Ruokakassien jako klo 12. Jesari Jäkärlän Puistokatu 20 Ruokakassien jako joka perjantai klo Karderoopi Kaarlentie 2 Soppapäivä joka toinen keskiviikko klo Vapaaehtoinen 1 maksu , , 24.4., ja (Muutokset mahdollisia esim. sairaustapauksen vuoksi) Kotikirkko Kupittaan srk-koti Sirkkalankatu 4, puh Sunnuntaisin klo 9.30 puuroa ja pientä purtavaa. Mikaelin seurakuntakoti, Puistokatu 13 sisäpiha. Ruokailu ja ruokakassien jakoa klo 12 14: 5.2., torstaina klo 8 15 ystävänpäivätapahtuma, 5.3., 12.3., 19.3., 26.3., 2.4., 9.4., 16.4., 23.4., 30.4., 7.5., 14.5., 21.5., kevätjuhla. Vapaaehtoinen 1 maksu. Pe klo 19 Turun Linnan Kamarikuoro 20 vuotta juhlakonsertti Gioachino Rossini, Petite messe solennelle. Johtaa: Heikki Seppänen, piano: Risto Lauriala, harmoni: Atte Tenkanen, sopraano: Riikka Sirén, altto: Wivan Nygård-Fagerudd, tenori: Tuomas Katajala, basso: Jouni Kuorikoski, Liput 20/15 ovelta Pyhän Katariinan kirkossa Su 3.3. klo 15 Konsertti yhteisvastuulle, Juha-Pekka Vikman, viulu; Seppo Eirola, sello; Heikki Suokivi, urut, vapaa pääsy, ohjelma YV-keräykselle Tuomiokirkossa La klo Urkumusiikkia, Markku Hietaharju. Su klo 18 Reznikov-konsertti Varissuon kirkossa Ti klo 19 Ruusuja hopeamaljassa konsertti Yhteisvastuun hyväksi. Kristiina Mäki, Ari Rantanen, säestys Elina Kerokoski. Ohjelma 5 YV-keräykseen. Konsertin jälkeen kahvit YV:n hyväksi. Paakarlan srk-talo Laivateollisuudenkatu 28 Toivon torstai torstaisin klo Kahvia teetä ja pientä purtavaa sekä ruokakassien jakoa. Runosmäen srk-koti Munterinkatu 15, 2. krs Keskiviikkokeitto kaksi kertaa kuukaudessa klo 12: 13.3., 27.3., 10.4., 24.4., 8.5. ja , lapset ilmaiseksi. Vilkku Puutarhakatu 22. Kahvio ma to Keittoruokailu tiistaisin klo ja perjantaisin puuropäivä (sis. puuro, sämpylä, kahvi) 2. Yrjänän srk-kodissa Itäinen Pitkäkatu 49 Klo 12 torstaina 14.3., 18.4 ja Aikuiset 1, lapset ilmaiseksi (ruoka, juoma, leipä, kahvi/tee) Turun Martinseurakunta / Diakoniatyö ELÄKELÄISET Poiju sijaitsee Turun keskustassa Humalistonkatu 7b, p. (02) Ovet ovat auki ma ke ja pe klo 10 15, to klo (kahvio 10 15). Poijussa on mahdollista tavata seurakuntien ja Turun kaupungin työntekijöitä. Nuorekkaat eläkeläiset: Nuorekkaiden eläkeläisten toiminta on pääosin vapaaehtoisvoimin toteutettavaa toimintaa. Tapahtumien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset. TI 5.3. Tiistaitreffit klo 13. Juhlasalissa, Eerikink. 3, 2.krs Oikeusaputoimenjohtaja Liisa vehmas vastaa kysymyksiin aiheesta Edunvalvontavaltakirja, mikä se on ja mihin sitä tarvitset? To Miesten lounasporukka klo 12, Ravintola Julinia, Linnankatu 18 Ti Lounastreffit klo Kanaravintola Birdie, Käsityöläiskatu 5 Vertaistukiryhmä sinulle, joka olet siirtymässä tai vasta siirtynyt työelämästä eläkkeelle. Koetko alakuloa tai masennusta? Pienryhmä kokoontuu yhdeksän kertaa 3.4. alkaen klo Eerikink. 3, 2.krs. Ilm. ja lisätietoja Malla Tallila Pienryhmä järjestetään yhteistyössä ITU ry:n kanssa. Eläkeläisten retki Sinapin leirikeskukseen pe Retkellä nautimme mm. leirikeskuksen hyvistä ruuista ja lämpimästä rantasaunasta. Mukavan yhdessäolon lisäksi on mahdollisuus hiljentyä ehtoollishartauteen kauniissa kappelissa. Retken hinta 25 sis. ruoat ja matkat. Ilm mennessä diakoniatoimistoon ti ja to klo 9-11, p Järj. Tuomiokirkkoseurakunta JUMALANPALVELUK- SET Koko perheen monikulttuurinen Maailmojen messu Henrikinkirkossa 17.3., ja klo 15 Messu toimitetaan suomeksi ja osin englanniksi, ranskaksi ja osanottajien kielillä. Messun jälkeen syödään yhdessä. Kaarinamessu su klo 17 Kaarinan kirkolla Voudinkatu 2 Mistä Jeesus tunsi iloa? Entä opetuslapset? Merja Auer, Jaana Engström, musiikki Niko Reinvall, kirkkokahvit Kevään Yhteyden Messut: Tervetuloa rentoon iltakirkkoon Su Miksi Jumala sallii kärsimyksen? professori Antti Laato Su Totuutta etsimässä - muutoskertomuksia. Mukana mm. missiokasvo, ex-muslimi Murat Inhanli - Yhteinen ruokailu alk. klo Su 7.4. Mihin Jeesusta tarvitaan? Ilkka Puhakka Yhteyden Messu on rento, musiikkipitoinen iltakirkko, jossa myös lapsille omaa ohjelmaa ja iltapala. Katso lisätietoa: KERHOT taisin parittomilla viikoilla klo (lounas 2e) Olet sydämellisesti tervetulut! Odotamme juuri sinua! KIRKOT JA KAPPELIT Tapahtumia Taidekappelissa Hartaus torstaisin klo 18 Martinseurakunnan järjestämänä Kappeli soi musiikkia sunnuntaisin klo 13 Kappeli soi - Toivevirsiä sunnuntaina klo 13 Pyhän kosketus a Touch of the Sacred ke 6.3. klo Koskettava tutustuminen Taidekappeliin. Hinta 10 aikuinen pe 8.3. klo 19 Kamarimusiikkikonsertti, Eeva Mattila, piano, Juha- Pekka Vikman, viulu ja Sakari Kivinen, sello. Ohjelma 8 euroa to klo 18 Maria, Herran äiti Martinkirkon kuoron konsertti, vapaa pääsy Näyttely Kuvanveistäjä Jarmo Saarekas Flora & Fauna, pronssireliefejä saakka Avoinna ti-pe klo 11-15, to klo la-su klo LAPSET lk. puuhakerho ke klo Henrikinkirkon yläkerrassa. Leikkimistä, askartelua, pelailua, kokkailua, näyttelemistä ja hiljentymistä Taivaan Isän eteen. Ohjaajina Viivi, Maiju ja Arttu. Maksuton, ilmoittautumiset fi (-> vuotiaat -> kerhot vuotiaille) Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Lilli Jussila p , lilli.jussila@evl.fi Edellisen lehden ilmoituksesta poiketen, äitien ja tyttärien omaa iltaa EI järjestetä Ulkoilua, askartelua, pelejä, leikkejä, hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa... Tätä kaikkea ja muuta Isovanhempien ja lastenlasten -leirillä Sinapin leirikeskuksessa, Kakskerrassa. Hinta (aikuinen), (7-17v.), (2-6v). ja se maksetaan ennen leiriä kotiin tulevalla laskulla. Leirille tuleville lähetetään leirikirje hyvissä ajoin kotiin, josta löytyy tiedot mukaan otettavista tavaroista, lähtö- ja paluuajat jne. Ilmoittautumiset (7-14 vuotiaat -> retket ja leirit) mennessä. Lisätietoja perhetyön sihteeri Sirkka Selin p , sirkka. selin@evl.fi ja nuorisotyönohjaaja Lilli Jussila p , lilli. jussila@evl.fi LEIRIT Kevätleiri Kunstenniemessä luokkalaisille Hinta 25. Ilm mennessä osoitteessa Lisätietoja: Pauliina Elonen Kotiväen rippikoulu Kunstenniemen leirikeskuksessa Nyt on myös rippikoululaisten vanhemmilla mahdollisuus viettää keväinen viikonvaihde Kunstenniemen leirikeskuksessa. Palautetaan mieleen omat rippikoulut ja jutellaan myös tämän päivän aiheista, ulkoilua ja leppoisaa yhdessäoloa unohtamatta. Mukana ovat pastori Timo Hanttu ja nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen. Paikalle tullaan omin kyydein. Hinta 10 (sis. ruokailut, majoitus, sauna, ohjelma ja kotiväen rippikoulukirjanen). Omat lakanat. Tied. ja ilm välisenä aikana Arno Heinoselle, puh LUENNOT Ma 4.3. klo 18 Henrikinkirkon Ruususalissa Missä turvasi on -luento. Arkea helpottavaa tietoa pankkiasiointiin ja asumiseen liittyvistä asioista, myyntipäällikkö Anja Toivanen ja järjestelmäasiantuntija Pirjo Airila. Järj. Seniorityö Henrikin Tähkät LäHETys La klo Suomen Lähetysseuran Ajankohtaispäivä toimitalossa (Eerikink. 3). Hinta 25 euroa, sisältäen ohjelman, lounaan ja kahvit. Ilmoittautuminen 8.3. mennessä sls.turku@suomenlahetysseura.fi tai p ke klo 18 Japanin-lähetyspiiri Aune Honkisella, Sairashuoneenkatu 10 a A 7 Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p Lähetyksen kirkkokahvit toimitalolla su 3.3. (Domcafé suljettu) OLLAAN yhdessä Uutta Hirvensalon kirkossa: Ankkuripaikka sunnuntaisin 3.3, 7.4. ja 5.5. klo 17 Sinun, minun ja Jumalan välinen levähdyshetki elämän aallokoissa. Mitä sinulle kuuluu? Miten jaksat? Ylitätkö rajasi tai annatko muiden ylittää niitä? Pelottaako? - Ohjelmassa myös musiikkia, iltakahvi/tee ja mahdollisuus kahdenkeskiseen rukoukseen. Keskustelua alustamassa teologi, työnohjaaja Anja Maria Lundqvist ja Liisa Kuusela. Ihanien naisten iloinen itsetuntemuspäivä la Kaarinan kirkolla Voudinkatu 2 klo Aamupäivän teema: Katson lempeästi itseäni lapsena ja iltapäivän: Katson hellyydellä peiliin. Itsetuntemusmatkalle meitä johdattelevat lempeällä toiminnalla Anne Siekkinen ja ikivanhalla enneagrammiviisaudella Seija Taivainen. Osallistumismaksu 20 sisältää kevyen lounaan ja kahvin. Tiedustelut Merja Auer, p Ilmoittautuminen 8.3. mennessä p (ma-pe klo 9-15) Lähetys kutsuu kaffetuokioon! Aninkaistenk. 1, II krs. (Seurakuntien toimitalo) Joka toinen ti klo 13 (parilliset viikot). Kokoontumisen aluksi hartaus, jonka jälkeen ohjelmallinen osuus ja kahvit. ti 5.3. Virsiä toivomusten mukaan Paula Virtasen kanssa ti Sisar-Helvi kertoo valmistautumisesta luostarin pääsiäiseen Ranskassa Iloiset iltamat La klo Iloiset iltamat toimitalossa (Eerikink. 3). Palmu ja omenapuu näytelmä, Antti Sevanto ja Sakari Löytty, Gospel-tanssia ja -musiikkia. Vapaa pääsy, iltapalaa myynnissä Yhteisvastuun hyväksi, kolehti Dessien aidsorpotyöhön. Sinulle ja puolisollesi Yhdistävä Valokuvaus Aika: La klo (sis. kahvit ja nisut) Paikka: Nummella Pyhän Katariinan kirkon alueella (aloitus Nummen srk-koti) Tehtävä: Viettää rento ja mukava hetki tärkeän ihmisesi kanssa valokuvausta hyödyntäen (oma kamera, tarvittaessa saa lainakameran) Ilm.: ma mennessä osoitteeseen laura.kalaja@evl.fi NUORET Katariinan Kylämessu. Nuorekas iltakirkko Pyhän Katariinan kirkossa. To klo 18 - Teemana 'Ilo'. Musiikissa Kohtaus-bändi. Puhe: Pastori Juhana Markkula Messua vietetään yhtymän yhteisenä nuorisotyön pääsiäismessuna. PERHEILLE Yksinhuoltajat tai perheille Pallivahan srk-keskus ti 5.3. klo Ilta yhden vanhemman perheille. Lastenhoito on järjestetty. Mukana menossa perhetyöntekijä Anne Saarni ja perhediakoni Anne Alkio. Ilm. Anne Alkiolle tekstiviestillä numeroon tai sähköpostilla anne.alkio@evl.fi Koko perheen Pääsiäisaskartelu lastenohjaajien ohjauksella su klo Hannunniitun srk-talolla, Virmuntie 2. Tervetuloa pääsiäisen tunnelmaan ja yhteisen tekemisen pariin! Koko perheen seikkailu Amazing (G)Race!!! Aika: Ma 4.3. klo Paikka: Nummella Pyhän Katariinan kirkon maastossa (aloitus Nummen srk-koti, Papinkatu 2) Tehtävä: Suorittaa rastit ja kilpailla hyvässä hengessä (lapset mielellään yli 3v) Ilm.: ma mennessä osoitteeseen laura.kalaja@evl.fi (max 10 perhettä) "Virvon, varvon tuoreeks terveeks!" Askarteluilta perheille. Virpomisperinteen esittelyä ja virpomisoksien askartelua, iltahartaus. Iltapalaa tarjolla. Kupittaan seurakuntakodilla (Sirkkalank.4) to klo 18. RAAMATTUKERHOt Roistot ja sankarit toiminnallinen raamattukerho: Kenelle tarkoitettu: varhaisnuorille ja nuorille eli vuotiaille Uusia poikia ja tyttöjä mahtuu mukaan! Milloin: Sunnuntaisin 3.3., 17.3., 7.4. klo sekä lisäksi sekä kevätleiri Heinänokassa. Missä: Myllymäentie 22, Kristillisen Työväenyhdistyksen talo, iso keltainen puutalo Ohjelma: Ulkoilua/liikkumista, lauluja, Raamattujuttu, kädentaitoja, kokkausta, iltapala Lisätiedot: Orkkuli Kuisma, kerhonohjaaja p RETKET JA MATKAT Retki oopperajuhlille Savonlinnaan Ohjelmassa Verdin La traviata. Majoittuminen kesähotelli Vuorilinnaa kahden hengen huoneisiin soluasunnoissa. Paluumatkalla poikkeaminen Vanhassa Porvoossa. Matkalla mukana Liisa Purho ja Kaarina Hembree. Hinta: 350, johon sisältyy kuljetukset, majoitus, sisäänpääsyliput ja ruokailu matkojen aikana. Ilm. seurakuntasihteeri Helena Pihlille puh ja mahdolliset kysymykset Kaarina Hembreelle puh RETRIITIT Hiljaisuuden retriitit Tammilehdossa Retriitti työttömille kolmen yön yli. Hinta tässä: 30, Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Pirjo Ketola Iloitsemme elämän leivästä, Kyllikki Krapinoja, Mari Heinonen Retriitti AA-laisille ja Al Anonlaisille. Nimettömyys taataan. Ilm , Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Pirjo Ketola Valmistaudumme hiljaiseen viikkoon ja ylösnousemukseen. Aiju von Schöneman, Marre Johnsson to-su Pääsiäisretriitti, Leena Rantakokko, Salme Penttilä, Kaija Soininen. Hinta tässä: 121 / Ilon lähteelle, Leena Flander, Pirkko Tavio Retriittien hinta, jos ei toisin mainittu: 69, op., eläk. ja tyött. 56 Tied. ja ilm. p tai auli.hynonen-rinne@evl.fi RUKOUSTA Hanna-työ Varissuolla Varissuon kirkossa kokoontuu kerran kuukaudessa Hanna-rukousryhmä. Ryhmä on avoin kaikille. Hannojen tavoite on rukouksen kautta auttaa ja tukea vaikeissa olosuhteissa eläviä naisia ympäri maailmaan. Hanna-työ on osa maailmanlaajuista kansainvälistä Project Hannah toimintaa. Suomessa sitä ohjaa Medialähetys Sanansaattajat. Nimi tulee Raamatun Hannan, palavan rukoilijan mukaan. Varissuon kirkko, ke klo Lisää tietoa saa: Seija A. Niemi, , seija.niemi(at)utu.fi Rukousta liikkuen Perjantaisin (ei 15. ja 29.3.) klo Yrjänän srk-koti Itäinen Pitkäkatu 49 Opetellaan liikkeitä hengelliseen lauluihin ja virsiin. Ei vaadi erityistaitoja. Tule kokeilemaan! Titta Hassila ja Sirpa Rostedt Tiistaisin klo Henrikinkirkon ruususalissa. Vapaata liikettä ja rukousta. Hannele Tenhu Rukoustanssipäivä Tunteiden ilmaisua tanssien La 6.4. klo 12-17, Varissuon kirkko. LikK, fysioterapeutti Merja Harju. Maksu 7 e, Tauolla kahvitarjoilu. Tarkempia tietoja ja ilm. Hannele Tenhu , hannele14@gmail.com Tervetuloa kaikkiin mukaan, ei tarvita aikaisempaa kokemusta, Vaatetuksena kevyet, joustavat vaatteet ja jotkin jumppatossut tms. RyHMät Päihdeongelmaisten läheisryhmä ma klo 18 Poikluoman seurakuntatalolla Poikluomantie 9 Nuorten aikuisten vapaaehtoistoiminnan ryhmä kokoontuu ke klo Eerikinkatu 3, 2 kerros. Lisätietoja Raija Eevalta puh TAPAHTUMAT Pääsiäisnäytelmä Matkalla Jerikoon sattui kumma juttu Kaarinan seurakunnan nuoret esittävät Tom S. Longin näytelmän. Kaikille avoimet esitykset Kaarinan kirkolla sunnuntaina klo 18 ja 19. Esitys kestää 40 min. Ikäsuositus 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Ohravellitapahtuma merimieskirkkotyön hyväksi keskiviikkona Mikaelin seurakuntakoti (Puistokatu 13) ke klo Ohravelliä lounaaksi tai kotiin joko valmiiksi pakattuna tai omaan astiaan. Tarjolla on myös kahvia ja kahvileipää. Lisäksi ohjelmassa arpajaiset, merimieskirkon tuotepöytä sekä lähetyspöytä -ajankohtaista lähetyksestä. Järj. Mikaelinseurakunnan merimieskirkkotyö ja lähetystyö sekä Turun merimieskirkko. Elämän merellä merelliset laulut ja virret Turun merimieskirkko (Suikkilantie 2) ke klo 18. Mukana eläkeläiskuoro Kainot Pojat ja Aulis Kotaviita. Säestys Leena Litzén. Lauletaan myös yhteislauluja, kahvitarjoilu. Iltaa luotsaa pastori Timo Hanttu. Järj. Mikaelinseurakunta, Turun merimieskirkko ja Rahtarit ry. su 3.3. klo 15 Runomatinea Yhteisvastuun hyväksi. Hyvyyden voima miten rikas elämä. Lausunta Marja Kalajoki, Riitta Vasenkari ja Jorma Kakkonen, musiikki Marja Haikka. VERTAISTUKI Kaikille avoimet luennot ovat lähtölaukaus Maarian seurakunnassa alkavaan Krito-vertaisryhmätoimintaan. Lisätiedot diakoniatyöntekijä Sonja Lamppu, p Pallivahan srk-keskus la 2.3. klo 11 OLET ARVOKAS! Voimavaraksi omanarvontunto -teemapäivä. Mukana kirjailija, teologi Anna-Liisa Valtavaara, Kansan Raamattuseura. Pallivahan srk-keskus ti klo 18 Toiveena sisäinen paraneminen - mistä kristillisessä toipumistyössä on kyse? Pastori Ulla Halttunen, Kansan Raamattuseura (iltapala klo 17.30) Yksinelävät Su 3.3 Karaokekahvila, klo 17-20, Mikonmökki, Puutarhakatu 22 Karaokekahvilassa lauletaan musiikkia laidasta laitaan. Käynti sisäpihalta. Pientä purtavaa (1 ). Huomaa aikaistunut ajankohta! Ma 4.3 Sinkkuilta, Eerikinkatu 3, juhlasali Sinkkuillan kristinuskonperusteet -sarja jatkuu kolmannella osalla, jossa pastori Pasi Jaakkola Mikaelinseurakunnasta puhuu Ilosta. Klo kahvit (2 ), illan aihe, n. klo 20 iltahartaus ja "pahvikahvit". Illan aiheesta jatketaan keskustelua pienryhmä-illassa Ma 11.3 klo Moniryhmäilta, Eerikink. 3, juhlasali Pienryhmäaiheina lauluilta Katja Kurvisen kanssa; lautapeliryhmä, Rosiina; Raamattupiiri 4.3 Sinkkuillan aiheen Ilo pohjalta, Elina; porinaryhmä, ei vetäjää. Yhteinen alkuhartaus ja info, klo pienryhmät ja illan päätteeksi n. klo 20 kahvitarjoilu (1,50 ). Emäntinä Taina ja Pirkko. La 16.3 klo Kulttuurikahvila Aurelia, Aurakatu 18 Kulttuurikahvilassa vieraana diakonissa Marja Seppälä Oripään seurakunnasta. Lyhyt uni menneestä tähän kokoelma sisältää lauluja sekä Pia Perkiön, Raila Mantereen ja Niilo Laaksosen runoja. Runoissa pohditaan ajankäyttöä, ihmissuhteita ja elämän tarkoitusta. Lisäksi kuullaan Marjan ajatuksia kiitollisuudesta ja uskosta arjessa. Lauluissa avustaa Mari Vuorinen Eurasta. Ilta alkaa kahvilla klo (2 ). Emäntänä Rosiina. Mukana Elina ja Jukka. Ma 23.3 klo 17 Ruokaretki ravintola Rantakerttuun, Läntinen Rantakatu 55 Ruokailua ja seurustelua hyvässä seurassa. Tutustu ruokalistaan Huomaa myös Tusarin kalenterin kuponki. 14 paikkaa varattu, ilmoittautuminen diakoniakeskuksen aulaemännälle puh Su 31.3 Retki Vivamoon Pääsiäisvaellus Vivamo on Kansanraamattuseuran toimintakeskus Lohjalla, joka esittää Raamattuun pohjautuvia näytelmiä. Lähtö Ortodoksisen kirkon edestä klo 11.00, paluu n samaan paikkaan. Ruokailu Vivamossa ja näytelmän jälkeen kahvit. Retken hinta 39, joka sisältää pääsyliput, ruoan, kahvit ja kuljetuksen. Esitys esitetään ulkona, joten varaudu lämpimin vaattein. Ilmoittautuminen ajalla aulaemännälle Mukana Elina ja Timo Rantanen. Katso Vivamon Raamattukylän lehti sivuilta: fi/raamattukyla_2013 MAHDOLLISUUS muutokseen MAHDOLLISUUS MUUTOKSEEN -tapahtumat järjestää: Katariinanseurakunta ja Kristillinen seurakunta Uusipesula. Perjantaisin (8.3., 15.3., 22.3 ja 5.4.) olemme tavattavissa Varissuon liikekeskuksessa. Tule kahville ja juttelemaan. su klo 17 Mahdollisuus muutokseen messu Miksi Jumala sallii kärsimyksen? ; puhuja professori Antti Laato, mukana missiokasvo Laura Kalaja, Varissuon kirkko Kolme kertaa Magnificat Verbum Sonans ja Maarian kamarikuoro Marian ilmestymispäivänä Varttuneen väen kerhot ja tilaisuudet Katariinan seurakunnassa: Jaanissa Sirpan kerho maanantaisin 11.3,25.3 klo 14 parittomilla viikoilla Varissuon kirkolla tiistaisin 5.3, 19.3 klo 13 parillisilla viikoilla Hurttivuoren srk-kodilla torstaisin 7.3, 21.3(ehtoollinen) klo 13 parillisilla viikoilla Nummen seurakuntakodilla tiistaisin 5.3, 19.3 klo 13 parillisilla viikoilla Hannuniitussa Annantupa keskiviikkoisin 6.3, 20.3 klo 11 (lounas 5e) parillisilla viikoilla Varissuon pikkutupa avoinna joka maanantai ja keskiviikko sekä tiisti klo 19 Yhteisvastuu-KON- SERTTI: Ruusuja hopeamaljassa - Kristiina Mäki & Ari Rantanen, Varissuon kirkko su klo 17 Mahdollisuus muutokseen -ilta, mukana missiokasvo Minna Tammisto Uusipesulassa su klo 15 International Service (english, finnish, french), Uusipesulassa su klo 17 Mahdollisuus muutokseen -messu Totuutta etsimässä -muutoskertomuksia ; mukana missiokasvo, ex-muslimi Murat Inhanli, Juhana Markkula, Varissuon kirkko (15.30 alkaen ennen illan tilaisuutta, olet tervetullut ruokailemaan) Latinankielinen termi Magnificat tarkoittaa Neitsyt Marian ylistysvirttä. Luukkaan evankeliumin ensimmäisestä luvusta löytyvä runoelma on innoittanut monta säveltäjää kirjoittamaan sen lauluksi. Magnificat on kantava teema Marian ilmestyspäivän konsertissa Maarian kirkossa sunnuntaina klo 15. Ilmestyspäivän konsertti on muodostunut Maarian seurakunnassa perinteeksi ja konsertin toteutuksesta vastaavat tänäkin vuonna seurakunnan omat kanttorit. Mukana ovat molemmat seurakunnan kamarikuorot Verbum Sonans ja Maarian kamarikuoro. Kuoroja säestää seitsenhenkinen jousiorkesteri ja urut. Heinrich Schütz sävelsi kaksi Deutsches Magnificat -teosta. Konsertissa kuullaan kaksoiskuorolle sävelletty versio vuodelta Teos on raikas ja innovatiivinen, vaikka Schütz sävelsi teoksen yli 80-vuotiaana, vain vuotta ennen kuolemaansa, kertoo konsertin johtava kanttori Marja Haikka. Kuorot laulavat myös Antonio Vivaldin Magnificatin, josta sävellettiin niin ikään useita versioita. Alun perin Vivaldi sävelsi teoksen esitettäväksi oppilailleen, jotka asuivat orpokodissa. Vivaldi lisäsi teokseen vaativia aarioita esityskokoonpanon ja esityspaikan mukaan. Marian ilmestyspäivänä tulemme kuulemaan taidokkaita aarioita sopraanolle ja altolle, lupaa Haikka. Kanttori Ulla Vuolan soittamana tullaan kuulemaan muun muassa Dietrich Buxtehuden Magnificat uruille. su klo 17 Mahdollisuus muutokseen -KONSERTTI: Kauneimmat hengelliset laulut Uusipesulassa la 6.4. klo Tunteita tanssien -päiväkurssi, tunteiden ilmaisun opettelua kehollisesti (7 /hlö), Varissuon kirkko la 6.4. klo impulse light nuorisolle Uusipesulassa su 7.4. klo 17 Mahdollisuus muutokseen ilta Mihin Jeesusta tarvitaan? ; vierailijana evankelista Ilkka Puhakka Varissuon kirkko (15.30 alkaen ennen illan tilaisuutta, olet tervetullut ruokailemaan) Jousiorkesterin konserttimestarina toimii Juha Viljanen. Solisteina laulavat sopraano Vilja Riutamaa, altto Pia Alanne ja tenori Sakari Pulkkinen. Kuorojen valmennuksesta ovat vastanneet Maarian seurakunnan kanttorit Marja Haikka ja Tero Niemi. KP Konsertin ohjelma maksaa 10 ja tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykselle. Kirkkokuoro Verbum Sonansin nimi tarkoittaa soivaa sanaa. Marian ilmestyspäivän konsertissa soi Neitsyt Marian ylistysvirsi Luukkaan evankeliumista. NAISTENPäIVä J u s s i V i e r i m a a NAISTENPÄIVÄ la 9.3. klo Varissuon kirkolla ja Uusi Pesula -seurakunnassa Luvassa mm. gospel-lattaria, akvarellipaja, hierontaa, sukututkimus- ja korupaja, Hanna-työpajassa naisten tarinoita eri puolilta maailmaa, musiikkia, tarjoilua. Sisäänpääsy ilmainen, materiaalimaksut hyväntekeväisyydelle. Tapahtuma on osa Mahdollisuus Muutokseen -mediamissiota Järj. Katariinanseurakunta ja Uusi Pesula -seurakunta.

10 18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Maanantai 9.30 Perhekerho Maanantai 17 Miesten raamattupiiri Maanantai 19 Henkari Henrikin raamattupiiri ( Tiistai 13 Päivähartaus Tiistai 13 Lähetyspiiri Tiistai 13 Merimieskirkkopiiri Tiistai 16 Perhekahvila Keskiviikko 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Keskiviikko Lapsikuoro Keskiviikko 18 Kirkkokuoro Torstai 13 Rukoushetki ja torstaikerho La 2.3 klo Hiljainen päivä (aamupala ja keitto), lisätietoja ja ilmoitt. Heli Lindroos Su 3.3 klo 10 Messu, Anne-Marie Odell, Lotta Paaso, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Su 3.3 klo 15 Sotaveteraanien paastonajan virsilaulutilaisuus, Anssi Miettinen, Lotta Paaso, kahvi kello 14 alkaen. Ma 4.3 klo 18 Luento Missä turvasi on?, Arkea helpottavaa tietoa pankkiasiointiin ja asumiseen liittyvistä asioista, myyntipäällikkö Anja Toivanen ja järjestelmäasiantuntija Pirkko Airila. Tilaisuuden järjestää Seniorityö Henrikin Tähkät. Su 10.3 klo 10 Messu, Kirsi Huoponen, Olli-Pekka Laakkonen, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Su 10.3 klo 16 Laulun ja sanan hetki, Anne-Marie Odell, Sanna-Maija Rautakoski, Matti Jarvansalo. Ti 12.3 klo 18 Nuorten messu, Kirsi Huoponen. To 14.3 klo 19 Rukousilta, rukousryhmä, rukouslaulua klo alkaen. Su 17.3 klo 10 Messu, Anssi Miettinen, Olli-Pekka Laakkonen, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Su 17.3 klo 15 Maailmojen messu, Anssi Miettinen, Kaarina Hembree. Su 17.3 klo 18 Marian päivän sininen hetki, Lotta Paaso. LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinkatu 1 Ke 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) To 10 Perhekerho Ke 20.3 klo 18 Valo laajenee perheiden juhla, Anne-Marie Odell, Sirkka Selin, Tuire Kuuskosken eläkkeelle jääntijuhla. KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelkuja 3 Ma 13 Seniorikahvila Ma 17 Raamattupiiri Saviruukut Ti 9.30 Vauvakahvila Pe 9.30 Perhekerho Ke 20.3 klo 17 Luento Päihteet perheessä, M.Nokela. LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke 13.3 klo 13 Hartaus, Eija Kalliala, Olli-Pekka Laakkonen. KAARINAN KIRKKO torstaisin klo 9.30 Perhekerho to klo 18 Miesten piiri su 3.3. klo 10 Messu, Vahtola, Husso -klo 14 Nuorten messu, Kajala tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri ke 6.3. klo Keittolounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi - klo 13 Eläkeläisten opintopiiri - klo 18 Paastonajan iltakirkko, Heino, Peltonen su klo 10 Messu, Kajala, Husso, musiikkia Arkipelagista ma klo 18 Arkipelagin pianokonsertti ke klo 18 Paastonajan iltakirkko, Heino, Peltonen to klo 18 Arkipelagin kamarimusiikkikonsertti - klo 18 Miesten piiri su klo 10 Messu, Kansanlähetyksen lähetyspyhä, Pesonen, pastori Soini Olkkonen (saarna), Peltonen, lähetyskahveilla Soini Olkkonen ja Anna Vähäkangas kertovat raamatunkäännöstyöstä sanoin ja kuvin - klo 17 Kaarinamessu (ilo ja rakkaus), Auer, Jaana Engström, kirkkokahvit ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri - klo 18 Paastonajan iltakirkko, Heino, Peltonen KUUSISTON KIRKKO su 3.3. klo 12 Messu, Vahtola, Peltonen su klo 12 Messu, Yrittäjien kirkkopyhä, Heino, Husso su klo 12 Messu, Ostela, Peltonen POIKLUOMAN SRK-TALO torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri to 7.3. klo 18 Raamattupiiri, Heino LITTOISTEN SEURAKUNTATALO torstaisin klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT to klo 13 Voivalan lähetyspiiri Peltosella, Voudinkatu 6 B 6 ti 5.3. klo Hartaus, Kuovinkadun toimintakeskus to 7.3. klo 12 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä ti klo Hartaus ja ehtoollinen, Hovirinnan palvelukeskus to klo Kuusiston lähetyspiiri Alhosella, Alhonmäentie 6 PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su 3.3. klo 10 messu; Forsström-Roivanen, Laaksonen, Lautjärvi su 3.3. klo 15 Konsertti Yhteisvastuulle; Juha-Pekka Vikman, viulu, Seppo Eirola, sello, Heikki Suokivi, urut, vapaa pääsy, ohjelma 5 YV-keräykselle to 7.3. klo 18 Valon messu; Laaksonen, Kerokoski, iltatee la 9.3. klo 18 Rauhanyhdistyksen iltakirkko, ehtoollinen su klo 10 messu; Viirros, Hirvonen, Kerokoski su klo 10 messu; Markkula, Hirvonen, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro, Marttojen kirkkokahvit ja myyjäiset Nummen srk.kodissa VARISSUON KIRKKO maanantaisin klo 8.30 rukouspiiri: 4.3. / / / joka toinen tiistai klo 13 varttuneen väen kerho: 5.3. / / joka toinen torstai klo 18 Raamattupiiri (tied. Timo Rantanen p tai timo.rantanen@ppj.inet.fi: 7.3. torstaisin klo 15 Koraalikuoron harjoitukset: 7.3. perjantaisin klo 9.30 perhekerho: 1.3. / 8.3. / / su 3.3. klo 12 Maailmojen messu; Markkula, Friman, Kerokoski la 9.3. klo 13 Naistenpäivä Rakkauden säikeitä su klo 12 sanajumalanpalvelus; Viirros, Hirvonen, Kerokoski su klo 17 Yhteyden messu; Markkula, Antti Laato saarnaa ti klo 19 Ruusuja hopeamaljassa -konsertti Yhteisvastuun hyväksi; Kristiina Mäki, Ari Rantanen, Elina Kerokoski säestää, vapaa pääsy, ohjelma 5 Yhteisvastuukeräykselle, konsertin jälkeen kahvit YV:n hyväksi ke klo 13 Raamatun äärellä: Vain yksi Jumala; Sirkka-Liisa Vappula ke klo 14 Hanna-ryhmä su klo 12 messu; Markkula, Hirvonen, Lautjärvi ma klo 19 Siionin virsiseurat, kahvit klo alkaen NUMMEN SRK.KOTI Su 3.3. klo 14 alkaen kahvitarjoilu ja ohjelmien myynti joka toinen tiistai klo 13 varttuneen väen piiri: 5.3. / / tiistaisin klo 10 perhekerho (Pun.tupa): 5.3. / / / ti klo lähetyspiiri HANNUNNIITUN SRK.TALO torstaisin klo 9.30 perhekerho: / 7.3. / / joka toinen perjantai klo 15 rukouspiiri: 1.3. / / su 3.3. klo 12 messu; Forsström- Roivanen, Lautjärvi ma 4.3. klo 12 omaishoitajat ke 6.3. klo 11 Annan tupa su klo 12 Pääsiäisaskartelu perheille ti klo 12 Raamatun äärellä: Vain yksi Jumala; Sirkka-Liisa Vappula ke klo 11 Annan tupa HURTTIVUOREN SRK.KOTI joka toinen torstai klo 13 varttuneen väen piiri: 7.3. JAANIN SEURAKUNTATALO joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): PETKELTIE 5 KERHOHUONE joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: TAPAHTUU MUUALLA SEURAKUNNASSA: ke klo 18 Seurat Jalopaaseilla, puhujina Martti Hirvonen, Timo Rantanen ja Keijo Jalopaasi, Nisse Kavon katu 6 C 98, järj. Katariinansrk ja SRO MAARIAN KIRKKO. Maunu Tavastin katu 2 su 3.3. klo 10 Konfirmaatiomessu Orenius, Rajamäki, Rainio to 7.3. klo 19 Virsiseurat su klo 10 Messu Kokkola, Sirén, Vuola su klo 10 Messu Loukiala, Laurén, Rainio su klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, mukana Seppo Juntunen. PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Torstaisin klo 9 Perhekerho Torstaisin klo Legokerho lapsille aikuisen kanssa. Joka toinen tiistai klo 13 Tuolijumppa: 5.3., su 3.3. klo 11 Messu Sirén, Vuola, Maarian lapsi- ja nuorisokuoro, kirkonmäkikahvit su klo 11 Lähetyksen messu Rajamäki, Haikka, saarna Jarmo Mäki-Mikola Kylväjästä. Lähetysväki tarjoaa kirkkokahvit. su klo 11 Messu Ruskeepää, Niemi, eht.av. Pirjo Lepistö. Kirkonmäkikahvit. MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Tiistaisin klo 9 Perhekerho pappilan tallissa Tiistaisin klo 10 Juttutupa entisille leafiläisille HALISTEN SRK-TALO, Gregorius IX:n tie 8 Maanantaisin klo Perhekahvila Joka toinen keskiviikko klo 18 Raamattu- ja rukousryhmä: HEPOKULLAN SRK-TALO, Varkkavuorenkatu 23 Maanantaisin klo 18 Raamattupiiri Tiistaisin klo perhekerho Tiistaisin klo Tuolijumppa Joka toinen torstai klo 13 Lähetyspiiri: Joka toinen torstai klo 18 Raamattuilta, kevään ajan tutkiskelemme I Johanneksen kirjettä. Aiheeseen johdattelee Lauri Lehtinen: 7.3. to 7.3. Etelä-Maarian tempauspäivä. Soppaa tarjolla klo 12. Yhteislaulua ja ohjelmaa klo alkaen. Myös eläkeläisten Kultatupa. ma klo 18 Paastonajan messu, Rajamäki. KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Maanantaisin klo 14 Naistenpiiri Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho Joka toinen tiistai Kahvitupa: kädentaitoja klo 13, tasapainoilua klo 14: Joka toinen tiistai klo 14 Tuolijumppa: 5.3., Joka toinen keskiviikko klo 13 Muistijumppa: 6.3., Joka toinen keskiviikko klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri: su 3.3. klo 15 Kinkerit. Virsiä ja puheita. Myllymäki, Niemi. RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 Joka toinen tiistai klo 13 Eläkeläisten päiväpiiri: RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 Ystävän tupa avoinna maanantaisin klo ja torstaisin klo Keskiviikkoisin klo Äitijumppa, lisätiedot Anne Saarni p Joka toinen maanantai klo 17 Raamattupiiri: 4.3., Joka toinen keskiviikko klo 12 Lähetyspiiri: 6.3. Oma runoni tai kertomukseni, Lauletaan vanhaa virsikirjaa. Joka toinen keskiviikko klo 18 Käsityökerho: ma 4.3. klo Omaishoitajien ryhmä su klo 14 Runosmäen virsiseurat, Aaltonen. su klo 16 Pyhäkoulu TASKULAN SRK-KOTI, Mullintie 16 Tiistaisin klo 14 vauvakerho YLI-MAARIAN SRK-TALO, Mittumaarintie 73 Tiistaisin klo 9-11 Perhekahvila yhteistyössä MLL:n kanssa Keskiviikkoisin klo Iltaperhekerho Torstaisin klo 9.30 Perhekerho Joka toinen tiistai klo 14 Tuolijumppa: 5.3., ke klo Parisuhdeilta. Vetäjinä Leena Sirén ja Anne Alkio. su klo 13 Perhekirkko Myllymäki, Rainio, eht.av. Seppo Hörkkö. MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1 su 3.3. klo 10 Messu, Kuusela, Matti Korpiaho, Tenkanen, Salakari su 3.3. klo 10 pyhäkoulu ke 6.3. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi klo 16 alkaen, Kuusela, Salakari su klo 10 Messu, Mustonen, Hägglund, Satomaa, Tenkanen su klo 10 pyhäkoulu ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi klo 16 alkaen, Mustonen, Satomaa su klo 10 Messu, Lehtinen, Hildén, Salakari, Tenkanen, Martinkirkon kuoro su klo 10 pyhäkoulu, tornihuone ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, pappi klo 16 alkaen, Lehtinen, Salakari PYHÄKOULU Martinkirkossa sunnuntaisin klo 10- messun aikana. Hiihtoloman sunnuntain pyhäkoulu on tauolla. HIRVENSALON SRK-KESKUS, Honkaistentie 85 su 3.3. klo 17 Ankkuripaikka Sinun, minun ja Jumalan välinen levähdyshetki elämän aallokoissa, musiikkia, iltakahvi/tee ja mahdollisuus kahdenkeskiseen rukoukseen; teologi, työnohjaaja Anja Maria Lundqvist ja Liisa Kuusela ma klo 18 Messu, Hägglund, Satomaa ke klo 13 Eläkeläiskerho, Nurmi ma klo 17.30Askarteluilta, perheiden pääsiäisaskarteluilta, Erkamaa Rukouspysäkille kokoonnumme rukoilemaan Missiomessuissa jätettyjen esirukouspyyntöjen sekä muiden yhteisten asioiden puolesta Hirvensalon srk-keskuksessa torstaisin parillisilla viikoilla klo 18. HENNALAN SEURAKUNTAKOTI, Hennalantie 10, Satava ti 5.3. klo 9 Perhekerho, Erkamaa, Satomaa su klo 13 Missiotreffit talvista kivaa eri-ikäisille. Ulkoilua, makkaranpaistoa, yhdessäoloa, nuotiohartaus, Kuusela ti klo 9 Perhekerho, Erkamaa ti klo 9 Perhekerho, Erkamaa, Hildén su klo 15 Kinkerit, Tenkanen MARTIN SEURAKUNTATALO, Temppelinkatu 1 la 2.3. klo 18 Israel-työ ry:n kokous, Keuru su 3.3. klo Kirkkokahvit ja hetki lähetykselle, Matti Korpiaho Medialähetysjärjestö Sanansaattajista, Metso ti 5.3. klo Lähetyksen ompeluseurat, Metso ke klo 13 Eläkeläiskerho, Larkela ma klo 18 Kylväjäpiiri ti klo Lähetyksen ompeluseurat, Metso UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 pe 1.3. klo 9.30 perhekerho, Erkamaa, Kairavuo su 3.3. klo 15 Messu, Mustonen, Satomaa ke 6.3. klo 13 Eläkeläiskerhokahvila pe 8.3. klo 9.30 perhekerho, Erkamaa, Salakari la 9.3. klo 11 Uittamon Yhteisvastuu- tempaus, Mustonen su klo 17 Seurakuntailta - Kevään esitelmäsarja "Olemmeko geeniemme summa?" - Perinnöllisyys ja dna. Kirsi Huoponen, dosentti, TM. Lehtinen, Kairavuo, Tenkanen. ke klo 13 Eläkeläiskerho, Hirvilahti pe klo 9.30 perhekerho, Erkamaa, Kuusela ke klo 13 Eläkeläiskerho papit Merimiehenkatu 7: ma 4.3., ja klo 9.30 Vauvakahvila ensimmäisen lapsen vanhemmille, Erkamaa YRJÄNÄN SRK-KOTI, It. Pitkäk.49 pe 1.3. ja klo 18 Lähetyksen puuhapiiri pe 1.3. ja 8.3. klo 18 Rukoustanssi, Tenhu Myllymäentie 22 Maanantaisin klo 18 seuraavasti: 4.3., ja Mahdollisuus muutokseen" -rukouspiiri. Tied Lasse Kiikko, p Seuraavina keskiviikkoina, 6.3. ja klo 14 Kenia-piiri, Myllymäentie 22, tied Maija Vanhanen p (joka 2. ke, parill. viikot) TAIDEKAPPELI, Seiskarinkatu 35; Taidekappelin hartaus klo 18 torstaisin seuraavasti: Mustonen, Salakari; 7.3. Hildén, Salakari, Kuusela, Salakari, Tenkanen, Martinkirkon kuoron konsertti "Maria, Herran äiti". MIKAELINKIRKKO La 2.3. klo 20 Metallimessu Su 3.3. klo 10 Messu, Hanttu, K.Hakanpää, Koski, Hakanpää. Maksuton kimppabussi: klo 9.00 Kans. palv.talo-vakka-suomentie-kustavintie-talinkorventie-suikkilantieklo 9.20-Artukaistentie-Hyrköistentie-Pernontie - klo 9.35-Messukentäntie-Vienola-Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie klo 9.40 Iso-Heikkilän ymp.-nuutinkatu- klo 9.45 Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu klo 12 samaa reittiä su klo 18 Mahdollisuus muutokseen ilta, Pekka Simojoki, Ilkka Puhakka Ke 6.3. klo 18 Abimessu, Sankamo, Hiltunen, Hakanpää Su klo 10 Messu, Lehikoinen, Ahlamo (lähtösaarna), Seppänen, Koski ja Aboa Gospel-kuoro. Rovasti Pekka Ahlamon lähtökahvit Mikaelin srk-kodissa messun jälkeen klo 17 Mikaelmessu, Usko tuli taloon - ilta uskoontulosta, Vesa Siltala, Sakari Orava. Mukana Kansan Raamattuseura Ke klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Seppänen Su klo 10 Marian ilmestyspäivän lastenkirkko, K. Hakanpää, draamasaarna: Ismo Seivästö, Nina Tervola, Pirjo Immonen ja Ville Koskela. Mus. M. Hakanpää, Seppänen. Kirkkolounas Mikaelin srk-kodissa klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely su klo 18 Mahdollisuus muutokseen -ilta, Joel Hallikainen, Marjo Sjöroos, Heikki ja Kirsti Salmela Ke klo 18 Iltamessu, Sankamo, Seppänen MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Mikaelin Raamattukoulu tiistaisin klo (5.3., 12.3., 19.3.). Teemana "Efesolaiskirjeen sanoma", rov. Jorma Kalajoki. Keskellä elämää ruokailutapahtuma vähävaraisille tiistaisin klo (5.3., 12.3., 19.3.) Ma 4.3. klo Naisia kaivolla -ilta (yhteistyössä KRS) Su klo Rovasti Pekka Ahlamon lähtöjuhla Ke klo Ohravellitapahtuma merimieskirkkotyön hyväksi. Yhteistyössä Turun merimieskirkko ja lähetystyö. Su klo Kirkkolounas, vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi. Järj. Diakoniatyö. - Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma kello Vauvakerho (srk-sali) ke klo Lähetyspiiri (klubi) ti klo Aamurukous (klubi) ke klo 8 - Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo Omaishoitajat ke klo (klubi), Tied. Anneli Koskinen Puh Pienpiiri (klubi) ke klo 19 - Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo Tied. Timo Hanttu, p Avioparien piiri (klubi) la klo 15-17, p Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Keskusta, Puistokatu 13 B 2. krs) to klo p MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24: Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo , tied. Pelkonen p Lapsille ja nuorille: Askartelukerho alakouluikäisille ma klo GG alakouluikäisille ti klo Nuortenilta pe klo (ei 1.3.) Missio Mikonmökki lähetyspiiri joka toinen to klo 18 (7.3., 21.3.) Muualla: Mopokerho Pansion moottorihallissa: To klo Sähly to klo Juhana Herttuan koulussa. Nuorten aikuisten Verstas-ilta joka toinen to klo (28.2., 14.3.) Kaisa Vanhalalla Elinantie 4 as 41, p Lisätietoja: Facebook-ryhmä Turun GG SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su klo 12 Messu, Paakkanen, Seppänen - Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa - Perhekerho (avoin kerho) ti klo Eläkeläiskerho to klo PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 To 7.3. ja klo 18 Toivon torstai Elämän leipää ja ruokakasseja Su klo 14 Kauneimmat hengelliset laulut, Katainen, Seppänen Ke klo 18 Puhuvat kädet lähetysjuhla, kuurojen lähetys vieraana, Saara Markkula - Lähetyspiiri ke klo Puuhakerho alakouluikäisille ke klo Eläkeläiskerho to klo Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 - Perhekerho pe klo Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (laivateollisuudenk. 28) ma klo p HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Su 3.3. klo 12 Perhekirkko, Ahlamo - Raamattupiiri to klo 19 - Perhekerho to klo Kokkikerho ke klo 17-19, 2.-4-luokkalaisille, huom! ilm. etukäteen! p PALVELUTALO ISO-HEIKKI Eläkeläishartaus ma klo (4.3., 18.3.) Miehille Miesten saunailta Turun merimieskirkolla ma klo 18 Äijäkävely ke 6.3. klo 18. Startti Mikaelinkirkolta. Yleisöluistelu HK Areenalla klo (Su 3.3., la 9.3. ja la Huom! tämä vuoro voi peruuntua hallin muun ohjelman takia. Varmistus viikkoilmoituksissa ja nettisivulla). Sisään pääovesta. Ei mailoja, maksuton. Kuorot Mikaelinkirkon kuoro harj. Mikaelin srk-kodissa ke Aboa Gospel harj. Mikaelin srkkodissa ke Tied. Silvia Koski, , silvia.koski@evl.fi Tervetuloa mukaan! PAATTISTEN KIRKKO su 3.3. klo 10 messu, kirkkokahvit ja kinkerit seurakuntatalolla, Järvensivu su klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu su klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Heikkinen su klo 10 messu ja kirkkokahvit, Heikkinen SEURAKUNTATALO maanantaisin klo 9 avoin kerho keskiviikkoisin klo 16 ja 17 perhemuskarit - klo 18 naisten jumppa tiistai 5.4. klo 18 kädentaitoryhmä PAPPILA maanantaisin klo bändikerho vuotiaille, uudet soittajat ja laulajat tervetulleita mukaan ti 5.3. klo 15 diakonia- vapaaehtoispiiri ke 6.3. klo 13 seniorikahvila to 7.3. ja ja klo 17 isoiskoulutus ja klo 18 nuortenilta ti klo 18 "samas paatis" -seurakuntailta Tortinmäessä su klo 12 kinkerit Tortinmäen lavan kerhohuoneella PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 su 3.3. klo 10 Messu, Nieminen, Ilonen su klo 10 Messu, Hermonen, Ilonen, 70- ja 75-vuotiaiden kutsujuhla srk-talolla su klo 10 Messu, Ijäs, Ilonen PIIKKIÖN SRK-KESKUS, Hepojoentie 4 ma 4.3. ja klo Naistenpiiri, Tuomarila ke klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, YV-lounas, toivemaksu 8 sis. lounaan, kahvit ja arvan; klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, Koskenniemi to klo 18 Ilosanomailta, Jarmo Mäki-Mikola ja Joel Norrvik Kylväjästä Nuorten bändi ja lauluryhmä ti klo 16 Lapsikuoro Pikantin harjoitukset ti klo 17 Kirkkokuoro Korintin harjoitukset ti klo 18 Vauvakahvila ti klo 13-15, alle 1-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen Perhekerho pe klo VANHA SRK-TALO, Hepojoentie 4 Kokkikerho alakouluikäisille ma klo 16-18, kevään hinta 10 Kaiken kansan kahvila tiistaisin klo Tule mukaan turisemaan mukavia hyvässä seurassa ja kuulemaan myös Jumalan sanaa! Oivaltajat to klo vanhalla srktalolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Olkkari, toimintaa rippikoulun käyneille nuorille, tiettyinä sunnuntaipäivinä Avoimet ovet keskiviikkoisin, alakouluikäiset klo ja yläkouluikäiset klo PIIKKIÖN PAPPILA, Pappilantie 4 to klo 18 Käsityöilta Yhteisvastuulle, mukana Piikkiön Martat ti klo 18 Äitien ilta, Voimasanoja arkeen, Kulmala & Miettinen PYÖLINRANTA. Pyölintie 77 ke 6. ja 20. maaliskuuta Miestenpiiri klo 18. Sauna on lämmin jo klo 17. Diakonia Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti p tai (ovi paloaseman puolella) TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p Jumalanpalvelukset klo 10: Su 3.3. Messu, lähetyksen kirkkopyhä: Hokkanen, lähetysjohtaja Seppo Rissanen, Åberg, Hietaharju, Nuorisokuoro. Su Messu, jossa pappisvihkimys: arkkipiispa Mäkinen, piispa Kalliala, Rinne, Pietilä, Hietaharju, Nova. Su Messu: Helin, Lehti, Åberg, Hietaharju, Nuorisokuoro ja Wannabe Singers. Viikkomessut: Aamuehtoollinen ke klo 8 Ehtoollinen torstaisin klo 12 Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18 Muita tapahtumia: Vesper (illan rukoushetki) ma-pe klo 18, jonka jälkeen luetaan teosta Uskon monet värit. Kahvihetki Domcaféssa to keskipäivän ehtoollisen jälkeen. Kirkkokahvit su 3.3. klo Juhlasalissa lähetystyön merkeissä. Mukana mm. Suomen lähetysseuran johtaja Seppo Rissanen. Talvisodan päättymisen muistojuhla ke klo 18: Ahola, Rinne, Hietaharju. Urkumusiikkia la klo 17.30: Hietaharju. Iltaehtoollinen la klo 18: Rinne, Hokkanen, CCI-kuoro joht. Rainio. Reznikov-konsertti su klo 18. Virrestä voimaa ke klo TOIMITALO, Eerikink 3 Siioninvirsiseurat su 3.3. klo 16 Kokoussalissa, kahvit alk. klo Iloiset iltamat lähetystyön merkeissä la klo Nojatuolimatka: Puolan halki Veikseliä myötäillen, kertojana Mikko Salminen su klo 18 juhlasali. PERHETYÖ Perhekerho torstaisin klo 9.30 Kupittaan srk-koti. Perhekahvila perjantaisin klo 9-14 Nuortentalolla (Eerikink. 1) KOULULAISILLE Savipaja keskiviikkoisin klo Nuortentalolla kaikenikäisille, alle 10-vuotiaat aikuisen seurassa. Tervetuloa vaikka koko perhe opettelemaan savitöiden tekoa ja toteuttamaan omia ideoita, mummit ja kummit mukaan! Kerhomaksu 10 /perhe/kausi. ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerhot parillisten viikkojen keskiviikkoina (6.3., 20.3.) klo Juhlasalissa, Eerikink. 3 ja Vuorikodilla, Vuorikatu 8 Tuolijumppa parittomien viikkojen keskiviikkoina (13.3.) klo Juhlasalissa. LÄHETYSTYÖ Betel-piiri parittomat maanantait klo 13 Yläsalissa, Terttu-Sisko Meskanen. Eerikinkadun lähetyspiiri ti 5.3. ja klo 13 Yläsalissa (Aninkaistenk. 1, 2.krs), Soile Ahlqvist. Lähetyspysäkki parittomat to klo 13 Kupittaan srk-koti: Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta. Punaisena lankana kokoontumisissa toinen Korinttilaiskirje. Kahvikolehti lähetystyölle. To Katri Helin / 2. Kor. 13 luku Hanna-ryhmä Kupittaan seurakuntakodissa (Sirkkalank. 4) joka toinen to klo (parilliset viikot): to 7.3. Tulimummot vierailevat; to Palmusunnuntai lähestyy virpomisvitsoja yhdessä lasten kanssa, huom. poikkeava aika klo Runopiiri parillisina torstaina klo 13 Kupittaan srk-kodissa, Ulla Puranen ja Raila Räty. RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄT Ilosanomapiiri (Johanneksen evankeliumi) ke klo Kupittaan srkkodissa. Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Lehti. Timon Raamis parittomat to klo Salongissa (Aninkaistenk. 1, II krs), T Rantanen. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu to klo Kupittaan srk-koti: Tito Colliander, Ristisaatto. Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri maanantaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh Arjen ystävyys. Keskusteluryhmä joka kuun viimeinen maanantai (25.2.) klo Ilm. ja tied. Sakari ja Pirkko Ansaharju, puh MÅNDAGAR: kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.), jämna veckor. TISDAGAR: kl. 18 Lovsångskören övar i Aurelia (1 vån.) kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.) ONSDAGAR: kl Familjecafé i Papinholma församlingshem, Käräjäkalliontie 4, Kustö. kl. 11 Förbönsgruppen samlas i Aurelia (3 vån.) kl. 12 Frukostklubben för herrar på Svenska Klubben (Aurag. 1), jämna veckor. kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.), varierande program. kl Café aderton (åk. 3-6) kl Barnkören Kristallernas övning i Aurelia (3 vån.) kl Barnkören TIDOs övning i Aurelia (3 vån.) kl Tonårs körens övning i Aurelia (3 vån.) kl Tyst meditation i Aurelia (1 vån.) TORSDAGAR: kl Familjecafé i Aurelia (2 vån.). kl Kyrkokörens övning i Aurelia (3 vån.) kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet. LÖRDAGAR: kl Kyrkans barntimme i Aurelia (2 vån.) sö. 3.3 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. Mullo (pred), Audas (lit), Danielsson. Kyrkkaffe efter högmässan i sakristian. lö. 9.3 kl 16 Träff för ensamstående föräldrar i Aurelia (1 vån.) Gäst Anna Edgren. Diskussion kring frågor om föräldraskap. Eget program för barn och ungdomar. Anmälning senast ti Välkommen! För mera information och anmälningar till middag och barnpassning: , carita.eklund@evl.fi sö kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. Audas (pred), Westergård (lit), Forsman. Kyrkkaffe efter högmässan i sakristian. Kyrktaxi kan beställas per tel senast fre. 8.3 kl. 12. kl. 16 Mässa i S:t Karins kyrka. Audas, Westergård, Forsman. Kyrkkaffe efter mässan. Barnkören Kakofoni från S:t Karins svenska skola medverkar (dir. Maria Engblom). sö kl. 10 Gudstjänst i Aurelia (1 vån.) Anders Värnström (pred), Mullo (lit). Kyrkkaffe efter gudstjänsten. kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. Bäck (pred), Öhman (lit), Forsman, Danielsson. Kyrkkaffe efter högmässan i sakristian.ti kl. 17 Hembesökarnas träff i Aurelia (3 vån.) Donnerstag, 28.3., 19 Uhr Abendmahlsandacht/Agapemahl in der Gemeinde, Kaskenkatu 1 Sonntag, 31.3., Uhr Gottesdienst zum Osterfest in der Scharfschützenkapelle mit Kinderkirche, anschl. Kirchkaffee in der Gemeinde, Kaskenkatu 1. Donnerstag, 28.3., 19 Uhr Abendmahlsandacht/Agapemahl in der Gemeinde, Kaskenkatu 1 Sonntag um 14:30 Uhr Gottesdienst in der Scharfschützenkapelle des Doms, anschließend Kirchkaffe in der Kaskenkatu 1. Lutheran Holy Communion services March 3 & 17 in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Tuomiokirkonkatu 1. Some books, toys and crafts materials are available for kids during services. Pastor Mia s regular days off are Friday and Saturday. mia.pusa@evl.fi. Phone Office hours at Kasvatusasiain keskus, Eerikinkatu 3, 5th floor,wed a.m. 1 p.m.

11 20 Uhmaiässä opetellaan yhteispeliä Uhmaikä on rasittava, huvittava ja erinomaisen tärkeä vaihe pienen ihmisen kehityksessä. Eräässä perheessä se meni näin: kaksivuotias tuli uhmaikään, kun äiti pyysi viemään sukkahousut pyykkikoriin. En vie, sanoi tyttö ja varmemman vakuudeksi potkaisi räsymaton hieman ruttuun. Se uhmaikä oli sitten siinä. Paria vuotta myöhemmin tytön pikkuveljen huoneessa: veikan uhmaikä alkoi kiukkukohtauksella, josta olisi saanut eeppisen, moniosaisen elokuvan. Samaan aikaan perheeseen oli tosin syntynyt myös vauva, mikä ei varsinaisesti helpottanut kaksivuotiaan oloa. Myöhemmin vanhemmat totesivat tyytyväisinä, että jo 12 vuoden iässä selvästi alkoi vähän helpottaa. Että miten voikin samaan perheeseen syntyä niin erilaisia lapsia! Mutta sellaisia lapset ovat ja hyvä niin. Sitä paitsi, kuten psykologi Pirjo Lehtonen Kurjenmäen neuvolasta muistuttaa, myös aikuiset ovat erilaisia ja koska kasvatus ja uhmaiästä selviytyminen ovat yhteispeliä, eivät ne hankaluudet aina ihan pelkästään lapsesta johdu. Erilaiset temperamentitkin vaikuttavat. Uhmaikä tai jos haluaa kutsua sitä kauniimmin, tahtoikä alkaa yleensä noin parivuotiaana ja kestää siihen, kunnes oma tahto on kehittynyt sen verran, että lapsi voi jatkaa elämäänsä vähän itsenäisempänä kuin ennen. Joskus se kestää kauemmin, joskus päästään vähän vähemmällä. Irvileuat kutsuvat uhmaikää toisinaan myös tuhmaiäksi, joka sekin tavallaan on kuvaava. Joka tapauksessa kyse on oman tahdon kehittymisestä, oman erillisyyden etsinnästä ja toivottavasti löytämisestä: Ellei ole omaa tahtoa, ei voi olla oma persoonakaan. Uhmaiässä sitä omaa tahtoa haetaan, Pirjo Lehtonen selittää. Lapsen pitää tulla kuulluksi Uhmaikä onkin yhtä lailla tärkeä vaihe lapsen kehityksessä kuin muutkin kävelemään ja syömään opettelut: tahtominen on taito, josta kannattaa olla iloinen, vaikka se voi vanhemmista tuntua vähän rasittavalta. Uhmaiässä saadaan kokemuksia siitä, mitä voi saada ja mitä ei. Lehtonen muistuttaa, että aikuinen luo rajoilla perusturvan, mikä osa 2 on se keskeinen juttu. Turvallisten puitteitten sisällä lapsi voi sitten harjoitella tahtomista. On myös tärkeää, että se oma tahto tulee huomioiduksi. Se ei tietenkään tarkoita, että tahtonsa saisi aina läpi, mutta että tietyissä asioissa tulee kuulluksi, Lehtonen muistuttaa. Lapsen päätäntävaltaan kuuluvia asioita voisivat olla vaikka että laitetaanko punainen pipo vai sininen tai että luetaanko Muumeja vai Mikko Mallikasta. Sen sijaan ei ole hyvä, jos lapsi joutuu päättämään liian vaikeista asioista. Sehän on aikuisellekin stressaavaa: ahdistushan siinä tulisi, jos yhtäkkiä heitettäisiin Euroopan Keskuspankkiin ja pitäisi päättää että nostetaanko korkoja vai ei, kun ei ymmärrä asiasta yhtään mitään. Lapsen kohdalla aikuinen päättääkin suurimmasta osasta asioita. Monet niistä ovat itsestään selviä: auton alle ei juosta, piste. Nukkumaanmenoajoistakaan ei tarvitse keskustella: Lapsi tarvitsee selkeät rytmit ja rutiinit. Tiettynä kellonaikana tapahtuu tiettyjä juttuja, eikä niistä neuvotella. Mutta vaikka näistä ei tarvitse neuvotella, se ei myöskään tarkoita komentelua, vaan sitä, että ihminen jolla on enemmän kokemusta saa päättää mikä on sallittua ja mikä ei, Lehtonen määrittelee. Aikuinen määrää pelisäännöt Paljon on myös veteen piirrettyjä viivoja sen suhteen, kenen tahtoa kuunnellaan. Syöminen esimerkiksi. Se on hankala kohta jo siksikin, että syöminen liittyy vähän eri tavalla lapsen autonomiaan kuin vaikka se, että saako olla pulkkamäessä vielä hetken. Se on myös asia josta usein tulee riitaa, Lehtonen miettii. Hänen mielestään ei pitäisi pakottaa syömään sellaista, joka yksinkertaisesti lapsen mielestä maistuu hirveältä, eikä myöskään tuputtaa väkisin ruokaa, jos ei kerran maistu. Toisaalta se ei tietenkään tarkoita, että syödään vain sitä mikä sattuu olemaan herkkua. Eli järkevissä puitteissa, lasta kuulostellen. Ja käytöstavat ovat yksi juttu: ruokapöydässä syödään nätisti tai ei syödä ollenkaan ellei ruokailusta tule mitään, lapsen voi poistaa pöydästä ja koetetaan vähän päästä uudestaan. Lapset kannalta (ja aikuisen mielenrauhan, toim. huom) tärkeää on, että aikuinen tietää pelisäännöt, mutta kuitenkin kuuntelee lasta. Kieltoja voi myös perustella, mutta kaikkea ei tarvitse. Eikä kaksivuotiaan päähän kovin paljon perusteluita mahdukaan: Ideana on myös että lapsi oppii, ettei auktoriteetti ole ikävä asia, vaan turvallinen. Usein myös tehdään pikkuisten kanssa se virhe, että kysytään: Tahtoisitko? Tulisitko tänne? Laitatko tämän? Silloinhan annetaan kaksi vaihtoehtoa, joten jos lapsi sitten ei tule eikä laita, niin ihmekö tuo. Jos asia on tärkeä, silloin sanotaan että tule, anna ja mene, Lehtonen sanoo. Kiukkua ei voi ottaa pois Ja miten niihin raivareihin sitten pitäisi suhtautua? Vaikka sellaiseen klassikkoon, että ollaan kaupassa ja toinen vetää koko herneosaston nenäänsä sellaisella volyymilla, että kaikki mummut sadan kilometrin säteellä kerääntyvät katsomaan, mikä on ongelma? Jos lapsi on vaarassa hajottaa asioita tai loukata itsensä, silloin otetaan syliin tai laitetaan kärryihin rauhoittumaan. Kuitenkin tärkeää olisi olla antamatta liiaksi huomiota kiukulla ei pidä saada sitä mitä haluaa. Jos aikuinen suostuu ostamaan sen suklaapatukan, hän on hävinnyt ja seuraavasta kauppareissusta tulee vielä hankalampi. Entä kotona sitten, kun mummot eivät ole katsomassa? Kiukkua tai raivoa ei voi ottaa toiselta pois. Ei lapselta niin kuin ei aikuiseltakaan. On siis hyväksyttävä se, että lapsi on kiukkuinen. Se on myös harjoitusta sille, että pärjää omien tunteidensa ja pettymystensä kanssa, Lehtonen sanoo. Ja sitten kiukun jälkeen voiko reklamoida? Kannattaako? Huoneentaulu uhmiksen vanhemmille 1. Tee pelisäännöt. 2. Kaikesta ei neuvotella. 3. Kuuntele lasta. 4. Pidä kiinni aiemmin sovitusta. 5. Muista suhteellisuudentaju. 6. Säilytä huumorintajusi. 7. Iloitse lapsesta. Hän on ihana! Jos lapsi ei ole rikkonut mitään eikä sen kummempaa ole tapahtunut, kovin paljon ei kannata asiaan kiinnittää huomiota. Voi koettaa ohjata niin, että seuraavalla kerralla ei jouduttaisi niin syvälle kiukkuun. Vanhempien lasten kanssa asiasta voi jo koettaa puhuakin, mutta pikkulapset eivät edes muista sellaisia asioita kauan. Ympäristöään voi myös säädellä. Ei ehkä kannata laittaa niitä kaikkein arvokkaimpia Ming-vaaseja 30 sentin korkeudelle, jolloin ei tarvitse kieltääkään ihan niin paljon ja päästään ehkä vähemmällä. Pitkäjänteisyys palkitaan Uhmaikä menee yleensä melko nopeasti ohi, mutta toisinaan se voi jatkua pidempäänkin. Syitä voi olla E r k k i K i i s k i monia ja joskus on vanhempienkin syytä katsoa peiliin. Toisaalta näistä asioista selviäminen on myös vaativaa. Pitää olla aikaa uhmaikäinen vaatii keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä. Väsyneenä ja kiireessä sitä helpolla päästää itsensä sieltä missä aita on matalin ja antaa periksi lasku kyllä sitten seuraa myöhemmin. Vastaavasti jos jonkin aikaa jaksaa panostaa, se palkitaan nopeasti, Lehtonen muistuttaa. Jotkut vanhemmat ovat myös ikään kuin liiankin kilttejä, eivätkä halua tuottaa lapselle mielipahaa. Pelätään, että lapsi suuttuu, eikä enää välitä vanhemmasta, joka sillä lailla kieltää asioita. Todellisuudessa käy päinvastoin. Lapsi kaipaa johdonmukaista, turvallista ja oikeudenmukaista vanhempaa. Totuuden niemessä on muistettava, että on sitä myös vähän kovapäisempiä lapsia - ei kaikki ole pelkästään vanhemmasta kiinni; kyse on aina vuorovaikutuksesta. Itsenäistyminen on yhteispeliä, vaikka vastuu onkin aikuisella. Hyvä uutinen on, että ellei tahto pienenä kehity, niin murrosikä on se toinen mahdollisuus. Ja on siinä välissäkin kaikenlaisia kausia, jolloin voi laittaa vanhemmille ranttaliksi. Niinä kaikkina hetkinä vanhempien pitäisi jaksaa muistaa tämä: On tärkeää, että lapsi oppii tahtomaan ja kokee siinä myös pettymyksiä. Pettymyksiä kun tulee elämässä aina, niiden kanssa on opittava pärjäämään. Vanha viisaus on, että elämästä selviää tasan niin hyvin kuin miten selviää pettymyksistään, Lehtonen summaa. Roope Lipasti