Esiselvitys maa- ja hevostalouden sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista Pohjois-Savossa Nurmirehu, maatalousmuovit, hevosenlanta, olki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvitys maa- ja hevostalouden sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista Pohjois-Savossa Nurmirehu, maatalousmuovit, hevosenlanta, olki"

Transkriptio

1 Esiselvitys maa- ja hevostalouden sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista Pohjois-Savossa Nurmirehu, maatalousmuovit, hevosenlanta, olki Epäkurantin nurmirehun ja hevosenlannan hyödyntäminen energiana hankkeen loppuraportti Teija Rantala, Anna-Liisa Viljakainen Kesäkuu 2010

2 SISÄLLYS YHTEENVETO HANKKEESTA ESISELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT NURMIREHUN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET MAATALOUSMUOVIEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET HEVOSENLANNAN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET OLJEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PILOTOINTI YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

3 YHTEENVETO HANKKEESTA Epäkurantin nurmirehun ja hevosenlannan hyödyntäminen energiana -esiselvityshanketta (5092) on rahoitettu Mannersuomen maaseudun kehittämisohjelmasta Rahoitukseen on osallistunut pienellä osuudella myös Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Hanke sai positiivisen rahoituspäätöksen ja sitä toteutettiin saakka. Hanketta on toteuttanut Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, jossa hankkeen toteutuksesta vastasi ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö. Hankkeen vastuullisena johtajana on toiminut Eero Antikainen, projektipäällikkönä Teija Rantala ja projekti-insinöörinä Anna-Liisa Viljakainen. Lisäksi hankkeessa oli mukana hanketyöryhmä, joka toimi hankkeessa neuvoa-antavana työryhmänä. Hanketyöryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa , , ja Hanketyöryhmän toimintaan osallistui rahoittajan osalta Pekka Kärkkäinen sekä heinäyrittäjä Aarne Soininen, Sanna Airaksinen ja Minna Heiskanen Hevostietokeskuksesta, Marika Lehtola Työterveyslaitokselta, Sari Luostarinen MTT:ltä sekä Eero Antikainen, Risto Kauppinen, Anna-Liisa Viljakainen ja Teija Rantala Savonia-ammattikorkeakoululta. Hankkeen tavoitteena oli projektisuunnitelman mukaisesti selvittää mahdollisuudet epäkurantin nurmirehun sekä hevosenlannan hyödyntämiseksi ensisijaisesti energiaksi. Hankkeen myötä näiden kahden selvitettävän jakeen lisäksi mukaan selvitykseen tuli hanketyöryhmän yhteisellä päätöksellä rehujen pakkaamisessa käytettävät maatalousmuovit sekä ylijäämäolki. Hankkeessa oli viisi osatavoitetta: 1. Esiselvityksen jakeiden syntymäärien kartoittaminen Pohjois-Savon alueella. 2. Vallitsevan nykytilan kartoittaminen esimerkkialueella. 3. Käsittelyvaihtoehtojen selvittäminen. 4. Käsittelyvaihtoehtojen vertailu. 5. Johtopäätökset jakeiden hyödyntämiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Ensimmäinen osatavoite hankkeessa toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön sekä maaseudun kehittämisen koulutusohjelman yhteistyönä. Jakeiden määrien sekä niiden nykyisten käsittelytapojen selvittämiseksi toteutettiin kyselytutkimus, jossa haastateltiin noin 350 pohjoissavolaista maatilaa. Otos vastaa noin 12 % maakunnan maatiloista. Tutkimus toteutettiin puhelimitse Tikeltä tätä tutkimustarkoitusta varten ostettujen tilojen yhteystietojen perusteella. Tilojen yhteystiedot hävitettiin kyselyn suorittamisen jälkeen. Mukana otoksessa oli 250 nautatilaa, 50 hevostilaa ja 50 viljelytilaa. Osa tiloista vastasi myös useampaan kyselyn kohdista, mikäli niillä oli toimintaa useammalla osaalueella. Rehua koskeviin kysymyksiin saatiin vastaukset 243 tilalta, hevosenlantaan liittyviin kysymyksiin 51 tilalta ja olkeen liittyviin kysymyksiin 186 tilalta. Lisäksi kyselyä laajennettiin vielä hankehenkilöstön toimesta myöhemmässä vaiheessa koskemaan 11 suurempaa hevostilaa. Kyselyä oli suorittamassa neljä agrologiopiskelijaa, Jussi Savolainen, Heikki Paunonen, Eero Väänänen ja Jenni Väänänen, joiden opinnäytetyöprosessiin kuului tätä hankkeen osa-alue. Opinnäytetöitä on ollut ohjaamassa Savonian maaseudun kehittämisen koulutusohjelmasta lehtori Sinikka Ripatti, lehtori Katriina 3

4 Lehtimäki, lehtori Pirjo Suhonen, va. lehtori Jarkko Partanen sekä tilastollisiin menetelmiin liittyen lehtori Petri Kainulainen. Kyselytutkimuksen suunnittelussa ja tulosten arvioinnissa tehtiin tiivistä yhteistyötä hankkeen projektihenkilöstön ja opinnäytetyöntekijöiden kesken. Kyselytutkimuksen tuloksia on käsitelty nurmirehun osalta tämän raportin luvussa 2, maatalousmuovien osalta luvussa 3, hevosenlanan osalta luvussa 4 ja oljen osalta luvussa 5. Hankkeen toinen osuus, vallitsevan nykytilanteen kartoittaminen kohdealueella, toteutettiin tilaustyönä ulkopuoliselta taholta. Työ kilpailutettiin ja siihen saatiin kolme tarjousta. Tarjouskilpailun voitti Watrec Oy edullisimmalla tarjouksella. Kohdealue valittiin yhdessä hanketyöryhmän kanssa niin, että siltä löytyisi mahdollisimman hyvin sekä hevostiloja että myös nautatiloja. Kohdealueella suoritettiin haastattelut viidelle nautatilalle, neljälle hevostilalle sekä yhdelle viljelytilalle. Tämän selvityksen lisäksi tehtiin myöhemmässä vaiheessa pienimuotoinen selvitys myös toiselle alueelle projektihenkilöstön toimesta. Tämän osuuden tuloksia on käsitelty tarkemmin luvuissa 6, hyötykäyttömahdollisuuksien pilotointi. Käsittelyvaihtoehtojen selvittäminen ja niiden vertailu tehtiin projektihenkilöstön toimesta kirjallisuusselvityksillä sekä hakemalla tietoa alan ajankohtaistilaisuuksista sekä henkilökohtaisilla yhteydenotoilla asiantuntijoihin. Hankkeessa on osallistuttu kahteen Itä-Suomen biokaasutoimijoiden kokoukseen Sotkamossa ja Kiteellä sekä yhteen Itä-Suomen bioenergiavaikuttajien kokoukseen Varkaudessa. Projektihenkilöstö osallistui hankkeen toteutusaikana lisäksi seuraaviin tilaisuuksiin: - Biokaasun tuotannon paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Helsinki - Biokaasu- ja jätealan opintomatka, Valtakunnallinen energiavaikuttajien seminaari, (verkkoseminaari) - Maataloustieteen päivät, Helsinki - Liikennebiokaasu ja Suomi seminaari, Joensuu Hankkeen tuloksena syntyi kokonaiskuva siitä, minkä verran maatalousmuoveja, hevosenlantaa ja olkea Pohjois-Savon alueella syntyy sekä kuinka paljon nurmirehua maakunnassa pilaantuu tai jää muuten tuotannosta yli. Lisäksi hankkeessa selvisi, miten näitä jakeita käsitellään tällä hetkellä ja mitkä ovat niiden potentiaalit energiantuotannossa ja muussa materiaalihyödyntämisessä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää edelleen suunniteltaessa jätehuoltoa ja kierrätystä sekä erilaisia uusia energiantuotannon muotoja maakunnassa. Hankkeessa toteutettu tutkimus sekä sen tulokset kuvataan tässä raportissa luvuissa

5 1 ESISELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimusalue, Pohjois-Savon maakunta, koostuu 23 kunnasta. Alueella asuu 4,7% Suomen väestöstä ja maatalous on yksi sen merkittävimmistä elinkeinoista: Pohjois-Savossa sijaitsee 7,1% Suomen maatiloista, 6,5% Suomen viljellystä peltoalasta ja 13,6% Suomen maidontuotannosta. Maatiloja alueella on yhteensä 4619 kappaletta. (Pohjois-Savon liitto 2008) Pohjois-Savon maataloussektoria leimaa voimakas rakennemuutos, jossa tilojen määrä vähenee ja niiden keskimääräinen koko kasvaa. Tilastojen mukaan maatilojen määrä on vähentynyt maakunnassa vuosien välillä noin sadalla. Samalla keskimääräinen tilakoko on kasvanut 25,0 hehtaarista 32,1 hehtaariin. (Pohjois-Savon liitto 2009) Hevostiloja Pohjois-Savon maatiloista on 471 kappaletta. Niistä reilu neljännes on aloittanut hevosten pidon vuosien välillä. Samalla maatilojen yhteenlaskettu hevosten määrä on lisääntynyt 1733 eläimestä 2364 eläimeen. (Matilda) Kaikki tallit yhteen laskien hevosia on Pohjois-Savossa noin 3500 kappaletta. (Hevostietokeskus) Muissa kuin maatilatalleissa elää siis yhteensä noin 1100 hevosta. Hevostalous on siis kasvamassa maakunnassa nopeaa vauhtia hevosharrastuksen yleistyessä. Sekä maatilojen koon suurentuminen että hevostalouden lisääntyminen muuttavat näistä toiminnoista syntyvien jätteiden virtoja yhä keskittyneemmiksi, jätteiden ja sivuvirtojen määrän samalla kasvaessa. Nämä erilaiset jätteet ja sivutuotteet aiheuttavat haasteita monilla tiloilla sekä sijoituspaikan että hyötykäyttömahdollisuuksien puutteen takia. Lisäksi ne voivat olla haitaksi sekä ympäristölle että ihmisten ja eläinten terveydelle. Toisaalta jätteiden ja sivutuotteiden synnyn keskittyessä pienemmille alueille voi myös avautua uusia mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen mm. logistiikan näkökulmasta. Ainakin teoriassa jätteitä ja sivutuotteita olisi mahdollista hyödyntää entistä laajemmin joko materiaalina tai energiana. Tässä selvityksessä keskitytään potentiaalisesti energiantuotannossa käytettävien, mutta vähemmän huomioita saaneiden maatalouden sivutuotteiden - ylijäämärehun, hevosenlannan, ja oljen - määrien ja hyödyntämistapojen ja -mahdollisuuksien selvittämiseen Pohjois-Savon maakunnassa. Lisäksi selvityksessä huomioidaan varsinkin rehun käyttöön kiinteästi liittyvän maatalousmuovien hyödyntäminen, koska sen suuret syntymäärät aiheuttavat hankaluuksia useilla tiloilla. 1.1 JÄTESEKTORIN LÄHTÖKOHTIA Suomen jätepolitiikan ja -lainsäädännön tavoitteena on luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen sekä jätteistä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen torjuminen. Jätehuoltoa koskevassa lainsäädännössä ja politiikassa käytetään ohjaavana periaatteena jätehierarkiaa (kuva 1). Jätehierarkian mukaan tärkeintä on jätteen synnyn ehkäiseminen. Jos jätettä ei voida estää syntymästä, hierarkian mukaan se tulee ensin pyrkiä käyttämään uudelleen ja tämän jälkeen hyödyntämään biologisesti tai kierrättämään materiaalina. Vasta jos materiaalina hyödyntäminenkään ei ole mahdollista, tulee kyseeseen jätteen energiahyötykäyttö. Viimeisenä keinona on jätteen loppusijoittaminen, joka tulee toteuttaa niin, ettei siitä koidu haittaa ympäristölle tai ihmisille. (Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016, VALTSU) 5

6 Kuva 1: Viisiportainen jätehierarkia Jätehierarkian perusperiaatteet sisältyvät myös nykyiseen jätelakiin (1072/1993), joka ohjaa tuotannossa ja kulutuksessa syntyvien jätteiden käsittelyä yhdessä jäteasetuksen (1390/1993) kanssa. Lain mukaan jäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikalle jätettä voidaan sijoittaa vain jos sen hyötykäyttö ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Lain mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa tai käytöstä poistettuja esineitä siten että niistä voi aiheutua vaaraa, haittaa tai epäsiisteyttä ympäristölle. Myös jätteen avopoltto on kiellettyä. Jätelain vastuusäännösten ( ) eli tuottajanvastuun mukaan elinkeinotoiminnan harjoittajat ovat vastuussa omassa toiminnassa syntyvien jätteiden jätehuollon järjestämisestä. Näin ollen elinkeinotoiminnan jätehuollon järjestäminen on rajautunut pääosin pois kunnan vastuun piiristä ja kuuluu jätteen tuottajan vastuulle. Jätelain 10 ja 1 mukaan kunta voi edelleen jätteenhaltijan kanssa tehtävällä sopimuksella kuitenkin ottaa muunkin kuin nimenomaisella vastuullaan olevan jätteen järjestämäänsä jätteenkuljetukseen ja hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ennen lain muutosta tehdyt, vielä voimassa olevat sopimukset voivat jatkua entisellään kummankin sopijapuolen niin halutessa. Näin ollen myös maatilat ja tallit ovat vastuussa omien jätteidensä käsittelystä. Jätesektori on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja. Varsinkin orgaanisten jätteiden hajoamisesta sekä jätteiden kuljetuksesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan merkittävin jätepolitiikan ilmastotavoite on vähentää jätteen kaatopaikkakäsittelystä syntyviä metaanipäästöjä. Tähän pyritään mm. rajoittamalla metaania tuottavan biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille. Tavoitteena on myös biokaasun laitosmaisen tuotannon ja käytön edistäminen. Lisäksi suunnitelman tavoitteisiin kuuluu biokaasun käyttöön, mädätteen tuotteistamiseen ja maatalouskäyttöön sekä laitosten ympäristöhaittojen ehkäisyyn liittyvän kehittämis- ja tutkimustoiminnan tukeminen. Tavoitteena on, että kaikki maaseudun elinkeinotoiminnassa syntyvä lanta hyödynnetään. Tästä lantamäärästä 10 % eli noin 2,1 miljoonaa tonnia, käsiteltäisiin maatilojen biokaasulaitoksissa. Näihin laitoksiin ohjautuisi suunnitelman tavoitteiden mukaan myös vähintään 10 % syntyvästä haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteestä. (VALTSU) Suomessa on meneillään jätelainsäädännön kokonaisuudistus, joka valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Uudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa jätealan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia ja EU-lainsäädännön vaatimuksia, varsinkin EU:n uutta jätedirektiiviä. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan muun muassa jätteen synnyn ehkäisyn ja jätteiden kierrätyksen edistämisen sääntelyä, tuottajavastuuseen liittyvää sääntelyä sekä jätehuollon valvonnan riittävyyttä. Eräs tavoite on selkiyttää määrittelyä siitä, milloin materiaali on jätettä ja milloin sivutuotetta sekä milloin jäte lakkaa ole- 6

7 masta jätettä ja muuttuu uusiomateriaaliksi, jolloin sitä voidaan lainsäädännössä käsitellä jätteen sijasta tuotteena. Tällaisia määrittelyjä suunnitellaan mm. rakennus- ja purkujätteille, tuhkille ja kuonille, metalliromulle, kompostille ja keräyspaperille. Maatalouden jätteitä ei ainakaan tässä vaiheessa ole mukana tässä listauksessa. Maaliskuussa 2010 jätelainsäädännön kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä jätti esityksensä kommentoitavaksi. Esityksessä sisältää mm. seuraavia asioita: - Jätteiden synnyn ehkäisyn ja jätteiden kierrättämisen edistämisen sääntelyn kehittäminen. - Tuottajanvastuuseen liittyvän sääntelyn kehittäminen. - Jätehuollon valvonnan riittävyyden arviointi. (Ympäristöhallinto) Myös selvitys jäteverotuksen uudistamisesta on käynnistynyt. Tavoitteena on luoda nykyisiä jätehuollon tavoitteita parhaiten edistävä ohjausmalli. Lisäksi Itä-Suomeen on valmistunut oma jätesuunnitelma tammikuussa Se on laadittu Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ympäristökeskuksien yhteistyönä. Suunnitelma on jätelain velvoittama ja sen tavoitevuosi on Suunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova, vaan sillä on jätehuollon kehitystä ohjaava vaikutus. Tämän esiselvityksen jätejakeiden osalta keskeisiä asioita suunnitelmassa ovat: - Jätteen energiahyötykäytön lisäykseen liittyen tavoitteena on, että materiaalihyötykäyttöön soveltumattoman polttokelpoisen jätteen sisältämä energia saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin vuoteen 2016 mennessä. Keinona tähän on mm. selvittää alueellinen rinnakkaispolttokapasiteetti ja sen soveltuminen kierrätyspolttoaineen polttoon sekä arvioida keräys- ja käsittelyjärjestelmän kustannuksia. - Biohajoavia jätteitä on tavoitteena käsitellä pienen mittakaavan biokaasulaitoksissa maaseudulla. Biokaasu jalostettaisiin liikennekäyttöön tai käytettäisiin energiantuotannossa alueesta riippuen. - Haja-asutusalueen jätehuollon osalta tavoitetilana on, että vuoteen 2016 mennessä maatalousmuovien keräys ja käsittely on järjestetty. Suunnitelmassa todetaan, että muovin valmistajien, maahantuojien ja pakkaajien vastuulla olevien jätteiden osalta on tarvetta parantaa vastaanottopaikkojen saatavuutta. Yhtenä keinona suunnitelma nostaa esille tuottajan vastuun laajentamisen edistämistä maatalousmuoveihin niin, että se kattaisi kaikki maatalousmuovit. Tavoitteena on saada aikaan säädösmuutos valtioneuvoston päätökseen pakkauksista ja pakkausjätteistä. Huomioitavaa tähän liittyen on, että EU:n pakkausdirektiivissä muoveille on asetettu 22,5 %:n kierrätysvelvoite vuoteen 2016 mennessä. 1.2 ENERGIASEKTORIN LÄHTÖKOHTIA Suomen energiapolitiikkaa linjaavat mm. Euroopan komission energia- ja ilmastostrategia (2007) sekä Suomen kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Jätteen polton tekniikkaa ja päästöjä ohjaa puolestaan VNa jätteen poltosta (362/2003). Merkittävänä ohjaavana tekijänä ovat myös energian sekä päästöoikeuksien hinnan muutokset. Uusiutuvan energian kilpailukyky riippuu edellä mainittujen kohtien lisäksi myös niiden ja fossiilisten polttoaineiden tukipolitiikasta. 7

8 EU:n energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta vähentämällä hiilidioksidipäästöjä sekä parantaa energiahuollon varmuutta ja siten myös alueellista kilpailukykyä. Ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa enintään kahteen asteeseen verrattuna teollista vallankumousta edeltäneeseen tasoon. Keinoja tavoitteen saavuttamiseen ovat energian sisämarkkinoiden kehittäminen, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä alan sääntelyn tehostaminen. Strategian mukaisesti unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 %, parantamaan energiatehokkuutta 20 % ja nostamaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa 20 % osuuteen vuoteen 2020 mennessä. Kullekin jäsenmaalle on annettu omat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi. Suomen tavoite on lisätä uusiutuvien määrää 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuonna 2005 uusiutuvien energianmuotojen osuus oli Suomessa 28,5 %. Kansallisen pitkän aikavälin ja ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on puolestaan energian loppukulutuksen pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun niin, että se on vuonna 2020 noin 10 % pienempi kuin mitä se olisi ilman uusia toimenpiteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 310 TWh:n vuosikulutusta. Uusiutuvien energioiden osuus on strategiassa sama kuin EU:n velvoitteessa eli 38 %. Velvoitteen täyttäminen edellyttää puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä. Biokaasun osalta tavoitteena on nostaa sen tuotanto 0,5 TWh:sta 1,2 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on myös edistää kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa ja biokaasun tuotantoa alueellisten jätesuunnitelmien kautta. Samalla halutaan ylläpitää hajautettua energiantuotantoa, joka perustuu useisiin polttoaineisiin ja hankintalähteisiin energian saatavuuden turvaamiseksi. (Energia- ja ilmastostrategia) Energia- ja ilmastostrategiassa nostetaan esille maatalouden mahdollisuudet uusiutuvien energioiden tuottamiseksi seuraavasti: Kasvimassoja voidaan polttaa suoraan energiantuotannossa, kasvi- ja eläintuotteita voidaan jalostaa nestemäisiksi polttonesteiksi ja eläin- ja kasviperäisiä biomassoja voidaan prosessoida biokaasuksi. Näillä voidaan korvata uusiutumattomia energiaraaka-aineita niin maatiloilla kuin muussakin energiantuotannossa. Maatalouden bioenergiapotentiaaleja arvioitaessa tulee käytettävissä olevan peltoalan lisäksi ottaa huomioon lannan, kasvijätteiden ym. jätemateriaalien bioenergiamahdollisuudet sekä eri biopolttoaineiden jalostuksessa saavutettavat erilaiset hyötysuhteet sekä tuotantotekniikoiden kehittymisnäkymät. (Energia- ja ilmastostrategia) Lisäksi energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on edistää energiakasvien tuotantoa sekä maatalouden sivuvirtojen ja lannasta saatavan bioenergian käyttöä mm. biokaasun muodossa siten, että niihin perustuva uusiutuvan energian määrä saavuttaa noin 4-5 TWh:n tason vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on myös kehittää jätteiden energiakäyttöä ympäristön kannalta tehokkaimpaan suuntaan. Tähtäimessä on vähintään puolitoistakertaistaa kierrätyspolttoaineiden käyttö energialähteenä vuoteen 2020 mennessä. Ensisijaisesti suositaan jätteiden mädättämistä biokaasuksi ja erillislajitellun energiajakeen rinnakkaispolttoa. Biojätteiden käyttöä liikenteen biopolttoaineiden raaka-aineena edistetään myös. (Energia- ja ilmastostrategia) Strategian mukaisesti maatalouden energiatehokkuutta edistetään maatilojen energiaohjelmalla, jonka toteutukseen kuuluvat mm. valtion tukemat tilakohtaiset energiasuunnitelmat ja -katselmukset. Näissä tarkastellaan energiansäästökohteiden ja -investointien lisäksi myös tilan mahdollisuuksia bioenergian käytön ja tuotannon lisäämiseen sekä tiedotetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksista. (Energia- ja ilmastostrategia) Maatilojen energiaohjelman toteutus on alkanut vuoden 2010 aikana. Sen 8

9 puitteissa yksittäisillä maatiloilla on mahdollisuus saada tuettuun hintaan energiasuunnittelija tekemään joko energiakatselmuksen tai energiasuunnitelman tilalle sen koosta riippuen. Tila saa itselleen raportin, johon on listattu ehdotuksia toimenpiteistä energiankäytön tehostamiseksi. (MMM) Uusiutuvan energian energiantuotannon lisäämisen ohella EU velvoittaa nostamaan myös liikennepolttoaineiden käytössä biopolttoaineiden osuutta. Polttoaineiden uusiutuvan osuuden pitäisi olla energiasisällöstä 5,75 % vuonna 2010 ja 10 % vuonna (Energia- ja ilmastostrategia) Odotettavissa on, että vuoteen 2020 mennessä biopolttoaineiden raaka-ainepohja laajentuu ei-ruokapohjaisten kasviöljyjen, metsäbiomassan ja biojätteiden laajamittaiseen hyväksikäyttöön. Tähän johtaa tuotannon laajeneminen ja elintarvikkeiden globaali hinnannousu, josta syntyy kritiikkiä viljeltyjen ruokapohjaisten raaka-aineiden käyttöä kohtaan. (Paasi ym. 2008) 9

10 2 NURMIREHUN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 2.1 Yleisimmät nurmirehukasvit Yleisimmät nurmirehun kasvilajit Suomessa ovat timotei, nurminata ja koiranheinä. Näiden lisäksi nurmiseoksissa viljellään yleisesti raiheinää ja niittynurmikkaa, jotka ovat molemmat monivuotisia kasveja. Puna-apilaa käytetään toisinaan mm. sen typensidontaominaisuuksien vuoksi. Säilörehun raaka-aineeksi soveltuvat hyvin lehtevät kasvilajit, kuten nurminata ja koiranheinä. Kuivaheinän valmistamiseen soveltuvat puolestaan parhaiten heinälajit, jotka eivät ole merkittävissä määrin lehteviä, kuten timotei. Timoteitä käytetään kuitenkin paljon myös säilörehuissa sen maittavuuden ja talvenkestävyyden vuoksi. (Hakkola 1998). Taulukossa 1 kuvataan yleisimpien nurmirehukasvien ominaisuuksia. Taulukko 1: Yleisimmät rehukasvilajit (Hakkola 1998; Peltonen ym. 2010) Timotei Nadat (nurminata, ruokonata, rainata) Koiranheinä, englanninraiheinä ja niittynurmikka Apilat Suomen tärkein nurmikasvilaji. Vaatimaton ja talvenkestävä. Kahden niiton kasvi. Paras maittavuus heinäkasvilajeista. Soveltuu hyvin seokseen natojen kanssa, koska niiden kasvurytmit ovat lähellä toisiaan. Sopivat paremmin säilörehuksi kuin kuivaheinäksi, jossa natojen lehtevyydestä on haittaa. Nadat kestävät kuivuutta ja tauteja paremmin kuin esimerkiksi timotei, mutta niiden maittavuus on heikompi. Natoihin kuuluu nurminata, ruokonata ja uutena jalostettuna lajina rainata. Lajit ovat natoja ja timoteitä vähemmän käytettyjä Suomessa. Koiranheinän ja englanninraiheinän talvenkestävyys on natoja ja timoteitä heikompaa. Koiranheinä ei sovellu seoksiin nopean kasvurytminsä takia, mutta kuivuutta se kestää hyvin. Englanninraiheinällä on puolestaan heinäkasvien paras rehuarvo eli sadon vanhetessa laatu säilyy hyvänä pidempään kuin muilla lajeilla. Puna-apila toimii pelloilla typensitojakasvina. Siinä on runsas valkuaisainepitoisuus, joten hevosille sitä käytetään rehuissa enintään 15-20%. Kasvi soveltuu parhaiten säilörehuun, koska se kuivuu hitaasti. Valkoapila soveltuu ennen kaikkea laidunrehuksi. 2.2 Nurmirehun laatuominaisuudet Säilörehun laatuun vaikuttaa kasvimassan koostumus sen korjuuhetkellä (D-arvo, kemiallinen koostumus ja haitallisten aineiden osuus) sekä säilönnän aikaiset muutokset (säilönnällinen laatu, jälkilämpenemisherkkyys ja haitallisten aineiden osuus). Rehun korjuuajalla on merkittävä vaikutus sen ravitsemukselliseen arvoon: Kesän edetessä rehun laatu heikkenee, vaikka sadon määrä kasvaa. Laadullisia muutoksia ovat sulavuuden väheneminen, raakavalkuaisen ja kivennäisaineiden pitoisuuksien pieneneminen ja kuitupitoisuuden nouseminen. (Peltonen ym. 2010) Kun rehujen sulavuus vähenee, myös niiden biokaasuntuotantopotentiaali laskee. Taulukossa 2 kuvataan nurmirehujen laatuominaisuuksia, taulukossa 3 nurmirehujen säilönnällisiä laatuominaisuuksia ja taulukossa 4 tyypillisiä rehujen kuiva-aineipitoisuuksia. 10

11 Taulukko 2: Nurmirehujen laatuominaisuuksia (Peltonen ym. 2010) Kuva-ainepitoisuus Ilman esikuivausta korjatun säilörehun kuiva-ainepitoisuus on noin 20-25%. Esikuivatun säilörehun kuiva-ainepitoisuus on puolestaan yli 30%. Esim. lehmät syövät mieluiten rehua, jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 35%. Tuhkapitoisuus Raakavalkuaispitoisuus Kuitupitoisuus D-arvo Säilönnällinen laatu Tuhkapitoisuus kertoo kivennäisaineiden kokonaismäärän rehussa. Kivennäisaineista eläimet eivät saa energiaa, mutta ne ovat muuten tarpeellisia. Tuhkasta ei ole hyötyä biokaasun tuotannossa. Lypsylehmillä riittävä raakavalkuaisen pitoisuus rehussa on 13-14%. Muilla eläinryhmillä riittää myös alempi pitoisuus. Kuitupitoisuus kuvaa sitä, miten suuri osuus rehusta on kasvisolujen soluseiniä. Niitä eläimet eivät voi käyttää hyödykseen energiana, mutta ne ovat kuitenkin tarpeellisia ruuansulatuksen toiminnalle. Sulavan orgaanisen aineksen pitoisuus rehun kuiva-aineessa. Säilönnälliseen laatuun vaikuttaa rehun ph (happamuus) sekä maitohappojen, sokereiden, etanolin, ammoniakin ja liukoisen typen pitoisuus rehussa. Taulukko 3: Nurmirehun säilönnällinen laatu (Peltonen ym. 2010) Happamuus (ph) Rehun säilyminen perustuu ph:n laskemiseen hapettomissa olosuhteissa tasolle, jolla rehun mikrobiologinen toiminta vakiintuu. Riittävä happamuus saavutetaan maitohappokäymisen ja/tai rehuun lisätyn säilöntähapon vaikutuksesta. Myös rehun kuivuus rajoittaa mikrobitoimintaa, joten myös riittävä happamuustaso määräytyy rehun kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Maitohappo Haihtuvat rasvahapot Sokerit Etanoli Ammoniakki Muodostuu sokereista luonnollisten tai rehuun lisättyjen maitohappobakteerien tuotteena hapettomissa olosuhteissa tapahtuvassa käymisessä. Maitohappo laskee rehun ph:ta, ja parantaa siten sen säilyvyyttä. Liian pitkälle edennyt käyminen vähentää rehun syöntiä ja huonontaa sen valkuaisarvoja. Haihtuvat rasvahapot eli etikka-, propioni- ja voihappo, muodostuvat säilörehuun sivu- ja virhekäymisessä ja huonontavat rehun laatua. Eläimet hyödyntävät energianlähteinään nurmikasvien sokereita. Hevosilla sokereiden määrä rehuissa täytyy pitää kohtuullisena haittavaikutusten minimoimiseksi. Nautaeläimillä sokereista ei ole haittaa. Biologista säilöntää varten sokeripitoisuus on oltava riittävä maitohappojen muodostumista varten. Etanolia muodostuu yleensä jonkin verran säilörehuihin. Eläimet pystyvät hyödyntämään sen aineenvaihdunnassaan. Ammoniakkia rehuun muodostuu typellisten aineiden hajotessa. Ammoniakin määrä kertoo rehun laadun alenemisesta. 11

12 Taulukko 4 Keskimääräisiä nurmi- ja vihantarehujen kuiva-ainepitoisuuksia Nurmi- ja vihantarehut Kuiva-aine % Säilörehu, tuore esikuivattu esikuivattu pyöröpaalissa Vihantavilja, kaura 22 Kokoviljasäilörehu Nurmirehujen laatuvaatimukset eri eläinryhmillä Nurmirehun laatuvaatimukset määräytyvät sitä syövän eläinryhmän mukaan. Eli eläinryhmät vaativat erilaista rehun sulavuutta (D-arvo), joka vaikuttaa rehusta saatavan energiamäärän saantiin. Lypsyssä olevat lehmät tarvitsevat D-arvoltaan g/kg ka (68-70%) rehua tuottaakseen hyvin maitoa. Kaikki muut eläinryhmät voivat syödä D-arvoltaan alempaa rehua. Taulukossa 5 on kuvattu eri eläinryhmien D-arvon suuntaa-antavaa suositusarvoa. (Peltonen ym. 2010) Taulukko 5: D-arvon tavoite eri eläinryhmille (Rinne, Huuskonen, Pesonen, Sormunen-Cristian, Saastamoinen, 2010) Eläinryhmä Suuntaa-antava D-arvosuositus Lypsylehmät ja kasvavat lihanaudat, nurmirehuvaltainen ruokinta Lypsylehmät ja kasvavat lihanaudat, väkirehuvaltainen ruokinta Emolehmät imetyskaudella > 65 Emolehmät imetyskauden ulkopuolella < Kilpahevoset, imettävät tammat ja kasvavat varsat Aktiiviset harrastehevoset Hevoset ja ponit ylläpitotasolla < 60 Nautaeläinten nurmirehut Pohjois-Savon alueella on noin 2000 nautatilaa, joista 1700 on navetallisia. Nautaeläimiä maakunnassa on noin , joista on lehmiä (Matilda). Naudan energiantarve vaihtelee mm. sen kasvuvaiheen mukaan, mutta keskimäärin nauta syö kuiva-ainetta noin 10 kg päivässä. Kaikista eniten naudoista energiaa kuluttavat lypsyssä olevat lehmät. Lypsylehmän tuotoksessa nurmirehun osuus on noin 50-60%. (Maito ja Me ) 12

13 Nautojen ruokinnassa on nopeasti yleistynyt seosrehuruokinta. Valtaosa lihanaudoista ruokitaan seosrehulla ja se on myös yleistynyt maitotiloilla karjakoon kasvaessa. Seosrehuruokinta voi perustua säilörehuun ja viljaan, joita täydennetään valkuaisrehuilla, kivennäisillä ja vitamiineilla. Seosrehuruokintaa käytettäessä lypsävälle lehmälle tulee varata kg, tiineille hiehoille tai ummessa oleville kg, yli 6 kk lihanaudalle kg ja vasikoille 9-13 kg seosrehua päivässä. (Agronet) Säilörehun laadulla on suuri merkitys nautojen terveyteen, maidon laatuun ja siten myös karjan antamaan taloudelliseen tuotokseen. Säilörehun laatua voidaan selvittää Artturi-analyysillä, joka kertoo rehun säilönnällisen laadun arvosanoilla neljästä kymmeneen. Analyysissä huomioidaan rehun happamuus, liukoinen typpi, sokeripitoisuus, ammoniakkityppi ja haihtuvat rasvahapot. Analyysin tulos ei kuitenkaan vastaa täysin rehun ruokinnallisen arvon tasoa, mutta mikäli arvosana on alle seitsemän, myös rehun ruokinnallinen arvo laskee. Tiedossa on, että hapanta rehua eläimet syövät heikommin. Hajonneet typpiyhdisteet voivat tuntua rehun maussa ja näkyä maidossa ureapitoisuuden nousemisena. (MTT, Pelto tuottamaan hanke) Nautojen rehun ruokinnallista arvoa mittaavat puolestaan D-arvo, ry-arvo, kuitupitoisuus, raakavalkuainen, OIV ja PVT. Suurin vaikutus on D-arvolla, jonka perusteella rehun päivittäisen tarpeen määrä arvioidaan. Sokeripitoisuus rehuissa tulisi olla välillä g/kg ka. Jos rehuissa on liian vähän sokeria, voihappokäymisen riski on suuri. Toisaalta liika sokeri löysyttää ja happamoittaa eläinten mahoja. Kuivaainepitoisuudella ei puolestaan ole merkitystä ruokinnan näkökulmasta. Artturin rehumääritystä kuiville rehuille ei kuitenkaan voida antaa, sillä se perustuu rehujen puristenesteeseen. (MTT, Pelto tuottamaan hanke) Optimaalinen D-arvo lypsävillä lehmillä on Kumpaankin suuntaan liikuttaessa rehun ruokinnallinen arvo heikkenee. Väkirehuannosta alennetaan nurmirehun lisäsyönnin mukaan. Näin ollen yhden D-arvon pisteen lasku/nousu vaikuttaa noin 40 kustannukseen lehmää kohden talvessa olettaen että väkirehu maksaa 23 snt/ry ja säilörehu 10 snt/ry. Yli vuoden ikäisillä hiehoilla ja umpilehmillä D-arvon tavoitelukema on noin 62. Nämä eläimet tarvitsevat lypsylehmiä vähempienergisempää, mutta täyttävämpää rehua. Yhtä hiehoa kohti rehua tulisi tehdä noin 1300 ry ja umpilehmää kohti 300 ry sisäruokintakaudelle. (MTT, Pelto tuottamaan hanke) Hevosten nurmirehut Hevosten nurmi- ja kaurarehuntuotantoon tarvitsema ala on 3 5 % peltopinta-alasta vaihdellen maan eri osissa. Suomen koko nurmialasta hevosten nurmet muodostavat puolestaan yli 10 %. Näin ollen hevosille tarvittava heinämäärä vaatii tällä hetkellä noin 1200 keskikokoisen tilan peltoalan, joka on noin 3 % kaikista kasvinviljelytiloista. Suomessa hevoset syövät kuvaheinänä laskettuna 0,5 miljoonaa kiloa nurmirehua päivässä eli 180 miljoonaa kiloa vuodessa. Eniten hevosten ruokinnassa käytetäänkin juuri kuivaa heinää, jota on käytössä noin puollella maan talleista. Suomen tallista noin sijaitsee muualla kuin aktiivisen maatilan yhteydessä. Eri tutkimusten perusteella arviolta 70 % talleista ostaa osan tai kaiken tarvitsemistaan karkearehuista. Hevosten pääasiallinen karkearehu on heinä, vaikka säilöheinän ja säilörehun käyttö on lisääntynyt. (MTT:n selvityksiä 67) Parhaiten hevosten ruokintaheinäksi soveltuu pelkkä timotei tai timoteivaltainen heinä, jossa timotein osuus on %. Lisäksi seoksessa voi olla mukana nurminataa parantamassa kasvuston lehtevyyttä. Myös 13

Esiselvitys maa- ja hevostalouden sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista Pohjois-Savossa Nurmirehu, maatalousmuovit, hevosenlanta, olki

Esiselvitys maa- ja hevostalouden sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista Pohjois-Savossa Nurmirehu, maatalousmuovit, hevosenlanta, olki Esiselvitys maa- ja hevostalouden sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista Pohjois-Savossa Nurmirehu, maatalousmuovit, hevosenlanta, olki Epäkurantin nurmirehun ja hevosenlannan hyödyntäminen energiana

Lisätiedot

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Yliopistonlehtori Seija Jaakkola 15.2.2008 Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Nurmirehun säilyvyyden perusteet

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Biologinen rehunsäilöntä

Biologinen rehunsäilöntä Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja

Lisätiedot

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nautaparlamentti, Oulu, 26.7.2012 NURMI PELLOLLA kariseminen puristeneste hengitys virhekäyminen

Lisätiedot

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Säilöntähaasteiden hallinta

Säilöntähaasteiden hallinta Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde

Lisätiedot

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilöntäaineilla hävikit kuriin 2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää 00 01 02 03 04 05 06 07 08 SISÄLTÖ Terveemmät eläimet suurempi maitotili...4 Rehuanalyysi ruokinnan suunnittelun perusta Tehokas säilöntä kutistaa energiatappiot Onnistunut

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN Bakteerit hyötykäyttöön NYKYAIKAINEN REHUNSÄILÖNTÄ PERUSTUU BAKTEEREIHIN Säilörehun laadulla voidaan vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen merkittävästi. Onnistunut rehunsäilöntä

Lisätiedot

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Sisältö Laadulla on merkitystä...3 Hyvän säilörehun tuottamiseen kannattaa panostaa... 3 Terveemmät eläimet suurempi maitotili... 3 Rehuanalyysi ruokinnan

Lisätiedot

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Säilönnän uudet haasteet

Säilönnän uudet haasteet Säilönnän uudet haasteet Nurmiseminaari Syötekeskus 12.1.2011 Tuomo Linnakallio Sisältö: Säilöntäprosessi ja AIV-säilöntäaineiden vaikutus Säilöntäaineen annostelu Murskeviljan säilöntä Seosrehun säilöntä

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Rehunsäilöntä muuttuu pysytkö mukana? Addcon, Jani Huuha ADDCON The Silage Company Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ Hyvää rehua bakteerien avulla Supersile kostean säilörehun (kuiva-aine alle 30 %) säilöntään tarkoitettu, nopeasti ph:ta laskevia bakteerikantoja sisältävä valmiste. LAADUKKAAT

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Erota toisistaan

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Heti syötettäville Pitkään säilytettäville Lämpimillä keleillä

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

Biotal Iso-Britanniassa

Biotal Iso-Britanniassa Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Erikoistutkija, ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 5.10.2016 1 Luke Gg CO2e Perusskenaario - tulokset Päästövähennysvelvoite -39 % on kova Maataloussektorin päästöt nousivat

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot