Esiselvitys maa- ja hevostalouden sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista Pohjois-Savossa Nurmirehu, maatalousmuovit, hevosenlanta, olki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvitys maa- ja hevostalouden sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista Pohjois-Savossa Nurmirehu, maatalousmuovit, hevosenlanta, olki"

Transkriptio

1 Esiselvitys maa- ja hevostalouden sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista Pohjois-Savossa Nurmirehu, maatalousmuovit, hevosenlanta, olki Epäkurantin nurmirehun ja hevosenlannan hyödyntäminen energiana hankkeen loppuraportti Teija Rantala, Anna-Liisa Viljakainen Kesäkuu 2010

2 SISÄLLYS YHTEENVETO HANKKEESTA ESISELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT NURMIREHUN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET MAATALOUSMUOVIEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET HEVOSENLANNAN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET OLJEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PILOTOINTI YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

3 YHTEENVETO HANKKEESTA Epäkurantin nurmirehun ja hevosenlannan hyödyntäminen energiana -esiselvityshanketta (5092) on rahoitettu Mannersuomen maaseudun kehittämisohjelmasta Rahoitukseen on osallistunut pienellä osuudella myös Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Hanke sai positiivisen rahoituspäätöksen ja sitä toteutettiin saakka. Hanketta on toteuttanut Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, jossa hankkeen toteutuksesta vastasi ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö. Hankkeen vastuullisena johtajana on toiminut Eero Antikainen, projektipäällikkönä Teija Rantala ja projekti-insinöörinä Anna-Liisa Viljakainen. Lisäksi hankkeessa oli mukana hanketyöryhmä, joka toimi hankkeessa neuvoa-antavana työryhmänä. Hanketyöryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa , , ja Hanketyöryhmän toimintaan osallistui rahoittajan osalta Pekka Kärkkäinen sekä heinäyrittäjä Aarne Soininen, Sanna Airaksinen ja Minna Heiskanen Hevostietokeskuksesta, Marika Lehtola Työterveyslaitokselta, Sari Luostarinen MTT:ltä sekä Eero Antikainen, Risto Kauppinen, Anna-Liisa Viljakainen ja Teija Rantala Savonia-ammattikorkeakoululta. Hankkeen tavoitteena oli projektisuunnitelman mukaisesti selvittää mahdollisuudet epäkurantin nurmirehun sekä hevosenlannan hyödyntämiseksi ensisijaisesti energiaksi. Hankkeen myötä näiden kahden selvitettävän jakeen lisäksi mukaan selvitykseen tuli hanketyöryhmän yhteisellä päätöksellä rehujen pakkaamisessa käytettävät maatalousmuovit sekä ylijäämäolki. Hankkeessa oli viisi osatavoitetta: 1. Esiselvityksen jakeiden syntymäärien kartoittaminen Pohjois-Savon alueella. 2. Vallitsevan nykytilan kartoittaminen esimerkkialueella. 3. Käsittelyvaihtoehtojen selvittäminen. 4. Käsittelyvaihtoehtojen vertailu. 5. Johtopäätökset jakeiden hyödyntämiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Ensimmäinen osatavoite hankkeessa toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön sekä maaseudun kehittämisen koulutusohjelman yhteistyönä. Jakeiden määrien sekä niiden nykyisten käsittelytapojen selvittämiseksi toteutettiin kyselytutkimus, jossa haastateltiin noin 350 pohjoissavolaista maatilaa. Otos vastaa noin 12 % maakunnan maatiloista. Tutkimus toteutettiin puhelimitse Tikeltä tätä tutkimustarkoitusta varten ostettujen tilojen yhteystietojen perusteella. Tilojen yhteystiedot hävitettiin kyselyn suorittamisen jälkeen. Mukana otoksessa oli 250 nautatilaa, 50 hevostilaa ja 50 viljelytilaa. Osa tiloista vastasi myös useampaan kyselyn kohdista, mikäli niillä oli toimintaa useammalla osaalueella. Rehua koskeviin kysymyksiin saatiin vastaukset 243 tilalta, hevosenlantaan liittyviin kysymyksiin 51 tilalta ja olkeen liittyviin kysymyksiin 186 tilalta. Lisäksi kyselyä laajennettiin vielä hankehenkilöstön toimesta myöhemmässä vaiheessa koskemaan 11 suurempaa hevostilaa. Kyselyä oli suorittamassa neljä agrologiopiskelijaa, Jussi Savolainen, Heikki Paunonen, Eero Väänänen ja Jenni Väänänen, joiden opinnäytetyöprosessiin kuului tätä hankkeen osa-alue. Opinnäytetöitä on ollut ohjaamassa Savonian maaseudun kehittämisen koulutusohjelmasta lehtori Sinikka Ripatti, lehtori Katriina 3

4 Lehtimäki, lehtori Pirjo Suhonen, va. lehtori Jarkko Partanen sekä tilastollisiin menetelmiin liittyen lehtori Petri Kainulainen. Kyselytutkimuksen suunnittelussa ja tulosten arvioinnissa tehtiin tiivistä yhteistyötä hankkeen projektihenkilöstön ja opinnäytetyöntekijöiden kesken. Kyselytutkimuksen tuloksia on käsitelty nurmirehun osalta tämän raportin luvussa 2, maatalousmuovien osalta luvussa 3, hevosenlanan osalta luvussa 4 ja oljen osalta luvussa 5. Hankkeen toinen osuus, vallitsevan nykytilanteen kartoittaminen kohdealueella, toteutettiin tilaustyönä ulkopuoliselta taholta. Työ kilpailutettiin ja siihen saatiin kolme tarjousta. Tarjouskilpailun voitti Watrec Oy edullisimmalla tarjouksella. Kohdealue valittiin yhdessä hanketyöryhmän kanssa niin, että siltä löytyisi mahdollisimman hyvin sekä hevostiloja että myös nautatiloja. Kohdealueella suoritettiin haastattelut viidelle nautatilalle, neljälle hevostilalle sekä yhdelle viljelytilalle. Tämän selvityksen lisäksi tehtiin myöhemmässä vaiheessa pienimuotoinen selvitys myös toiselle alueelle projektihenkilöstön toimesta. Tämän osuuden tuloksia on käsitelty tarkemmin luvuissa 6, hyötykäyttömahdollisuuksien pilotointi. Käsittelyvaihtoehtojen selvittäminen ja niiden vertailu tehtiin projektihenkilöstön toimesta kirjallisuusselvityksillä sekä hakemalla tietoa alan ajankohtaistilaisuuksista sekä henkilökohtaisilla yhteydenotoilla asiantuntijoihin. Hankkeessa on osallistuttu kahteen Itä-Suomen biokaasutoimijoiden kokoukseen Sotkamossa ja Kiteellä sekä yhteen Itä-Suomen bioenergiavaikuttajien kokoukseen Varkaudessa. Projektihenkilöstö osallistui hankkeen toteutusaikana lisäksi seuraaviin tilaisuuksiin: - Biokaasun tuotannon paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Helsinki - Biokaasu- ja jätealan opintomatka, Valtakunnallinen energiavaikuttajien seminaari, (verkkoseminaari) - Maataloustieteen päivät, Helsinki - Liikennebiokaasu ja Suomi seminaari, Joensuu Hankkeen tuloksena syntyi kokonaiskuva siitä, minkä verran maatalousmuoveja, hevosenlantaa ja olkea Pohjois-Savon alueella syntyy sekä kuinka paljon nurmirehua maakunnassa pilaantuu tai jää muuten tuotannosta yli. Lisäksi hankkeessa selvisi, miten näitä jakeita käsitellään tällä hetkellä ja mitkä ovat niiden potentiaalit energiantuotannossa ja muussa materiaalihyödyntämisessä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää edelleen suunniteltaessa jätehuoltoa ja kierrätystä sekä erilaisia uusia energiantuotannon muotoja maakunnassa. Hankkeessa toteutettu tutkimus sekä sen tulokset kuvataan tässä raportissa luvuissa

5 1 ESISELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimusalue, Pohjois-Savon maakunta, koostuu 23 kunnasta. Alueella asuu 4,7% Suomen väestöstä ja maatalous on yksi sen merkittävimmistä elinkeinoista: Pohjois-Savossa sijaitsee 7,1% Suomen maatiloista, 6,5% Suomen viljellystä peltoalasta ja 13,6% Suomen maidontuotannosta. Maatiloja alueella on yhteensä 4619 kappaletta. (Pohjois-Savon liitto 2008) Pohjois-Savon maataloussektoria leimaa voimakas rakennemuutos, jossa tilojen määrä vähenee ja niiden keskimääräinen koko kasvaa. Tilastojen mukaan maatilojen määrä on vähentynyt maakunnassa vuosien välillä noin sadalla. Samalla keskimääräinen tilakoko on kasvanut 25,0 hehtaarista 32,1 hehtaariin. (Pohjois-Savon liitto 2009) Hevostiloja Pohjois-Savon maatiloista on 471 kappaletta. Niistä reilu neljännes on aloittanut hevosten pidon vuosien välillä. Samalla maatilojen yhteenlaskettu hevosten määrä on lisääntynyt 1733 eläimestä 2364 eläimeen. (Matilda) Kaikki tallit yhteen laskien hevosia on Pohjois-Savossa noin 3500 kappaletta. (Hevostietokeskus) Muissa kuin maatilatalleissa elää siis yhteensä noin 1100 hevosta. Hevostalous on siis kasvamassa maakunnassa nopeaa vauhtia hevosharrastuksen yleistyessä. Sekä maatilojen koon suurentuminen että hevostalouden lisääntyminen muuttavat näistä toiminnoista syntyvien jätteiden virtoja yhä keskittyneemmiksi, jätteiden ja sivuvirtojen määrän samalla kasvaessa. Nämä erilaiset jätteet ja sivutuotteet aiheuttavat haasteita monilla tiloilla sekä sijoituspaikan että hyötykäyttömahdollisuuksien puutteen takia. Lisäksi ne voivat olla haitaksi sekä ympäristölle että ihmisten ja eläinten terveydelle. Toisaalta jätteiden ja sivutuotteiden synnyn keskittyessä pienemmille alueille voi myös avautua uusia mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen mm. logistiikan näkökulmasta. Ainakin teoriassa jätteitä ja sivutuotteita olisi mahdollista hyödyntää entistä laajemmin joko materiaalina tai energiana. Tässä selvityksessä keskitytään potentiaalisesti energiantuotannossa käytettävien, mutta vähemmän huomioita saaneiden maatalouden sivutuotteiden - ylijäämärehun, hevosenlannan, ja oljen - määrien ja hyödyntämistapojen ja -mahdollisuuksien selvittämiseen Pohjois-Savon maakunnassa. Lisäksi selvityksessä huomioidaan varsinkin rehun käyttöön kiinteästi liittyvän maatalousmuovien hyödyntäminen, koska sen suuret syntymäärät aiheuttavat hankaluuksia useilla tiloilla. 1.1 JÄTESEKTORIN LÄHTÖKOHTIA Suomen jätepolitiikan ja -lainsäädännön tavoitteena on luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen sekä jätteistä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen torjuminen. Jätehuoltoa koskevassa lainsäädännössä ja politiikassa käytetään ohjaavana periaatteena jätehierarkiaa (kuva 1). Jätehierarkian mukaan tärkeintä on jätteen synnyn ehkäiseminen. Jos jätettä ei voida estää syntymästä, hierarkian mukaan se tulee ensin pyrkiä käyttämään uudelleen ja tämän jälkeen hyödyntämään biologisesti tai kierrättämään materiaalina. Vasta jos materiaalina hyödyntäminenkään ei ole mahdollista, tulee kyseeseen jätteen energiahyötykäyttö. Viimeisenä keinona on jätteen loppusijoittaminen, joka tulee toteuttaa niin, ettei siitä koidu haittaa ympäristölle tai ihmisille. (Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016, VALTSU) 5

6 Kuva 1: Viisiportainen jätehierarkia Jätehierarkian perusperiaatteet sisältyvät myös nykyiseen jätelakiin (1072/1993), joka ohjaa tuotannossa ja kulutuksessa syntyvien jätteiden käsittelyä yhdessä jäteasetuksen (1390/1993) kanssa. Lain mukaan jäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikalle jätettä voidaan sijoittaa vain jos sen hyötykäyttö ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Lain mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa tai käytöstä poistettuja esineitä siten että niistä voi aiheutua vaaraa, haittaa tai epäsiisteyttä ympäristölle. Myös jätteen avopoltto on kiellettyä. Jätelain vastuusäännösten ( ) eli tuottajanvastuun mukaan elinkeinotoiminnan harjoittajat ovat vastuussa omassa toiminnassa syntyvien jätteiden jätehuollon järjestämisestä. Näin ollen elinkeinotoiminnan jätehuollon järjestäminen on rajautunut pääosin pois kunnan vastuun piiristä ja kuuluu jätteen tuottajan vastuulle. Jätelain 10 ja 1 mukaan kunta voi edelleen jätteenhaltijan kanssa tehtävällä sopimuksella kuitenkin ottaa muunkin kuin nimenomaisella vastuullaan olevan jätteen järjestämäänsä jätteenkuljetukseen ja hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ennen lain muutosta tehdyt, vielä voimassa olevat sopimukset voivat jatkua entisellään kummankin sopijapuolen niin halutessa. Näin ollen myös maatilat ja tallit ovat vastuussa omien jätteidensä käsittelystä. Jätesektori on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja. Varsinkin orgaanisten jätteiden hajoamisesta sekä jätteiden kuljetuksesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan merkittävin jätepolitiikan ilmastotavoite on vähentää jätteen kaatopaikkakäsittelystä syntyviä metaanipäästöjä. Tähän pyritään mm. rajoittamalla metaania tuottavan biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille. Tavoitteena on myös biokaasun laitosmaisen tuotannon ja käytön edistäminen. Lisäksi suunnitelman tavoitteisiin kuuluu biokaasun käyttöön, mädätteen tuotteistamiseen ja maatalouskäyttöön sekä laitosten ympäristöhaittojen ehkäisyyn liittyvän kehittämis- ja tutkimustoiminnan tukeminen. Tavoitteena on, että kaikki maaseudun elinkeinotoiminnassa syntyvä lanta hyödynnetään. Tästä lantamäärästä 10 % eli noin 2,1 miljoonaa tonnia, käsiteltäisiin maatilojen biokaasulaitoksissa. Näihin laitoksiin ohjautuisi suunnitelman tavoitteiden mukaan myös vähintään 10 % syntyvästä haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteestä. (VALTSU) Suomessa on meneillään jätelainsäädännön kokonaisuudistus, joka valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Uudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa jätealan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia ja EU-lainsäädännön vaatimuksia, varsinkin EU:n uutta jätedirektiiviä. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan muun muassa jätteen synnyn ehkäisyn ja jätteiden kierrätyksen edistämisen sääntelyä, tuottajavastuuseen liittyvää sääntelyä sekä jätehuollon valvonnan riittävyyttä. Eräs tavoite on selkiyttää määrittelyä siitä, milloin materiaali on jätettä ja milloin sivutuotetta sekä milloin jäte lakkaa ole- 6

7 masta jätettä ja muuttuu uusiomateriaaliksi, jolloin sitä voidaan lainsäädännössä käsitellä jätteen sijasta tuotteena. Tällaisia määrittelyjä suunnitellaan mm. rakennus- ja purkujätteille, tuhkille ja kuonille, metalliromulle, kompostille ja keräyspaperille. Maatalouden jätteitä ei ainakaan tässä vaiheessa ole mukana tässä listauksessa. Maaliskuussa 2010 jätelainsäädännön kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä jätti esityksensä kommentoitavaksi. Esityksessä sisältää mm. seuraavia asioita: - Jätteiden synnyn ehkäisyn ja jätteiden kierrättämisen edistämisen sääntelyn kehittäminen. - Tuottajanvastuuseen liittyvän sääntelyn kehittäminen. - Jätehuollon valvonnan riittävyyden arviointi. (Ympäristöhallinto) Myös selvitys jäteverotuksen uudistamisesta on käynnistynyt. Tavoitteena on luoda nykyisiä jätehuollon tavoitteita parhaiten edistävä ohjausmalli. Lisäksi Itä-Suomeen on valmistunut oma jätesuunnitelma tammikuussa Se on laadittu Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ympäristökeskuksien yhteistyönä. Suunnitelma on jätelain velvoittama ja sen tavoitevuosi on Suunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova, vaan sillä on jätehuollon kehitystä ohjaava vaikutus. Tämän esiselvityksen jätejakeiden osalta keskeisiä asioita suunnitelmassa ovat: - Jätteen energiahyötykäytön lisäykseen liittyen tavoitteena on, että materiaalihyötykäyttöön soveltumattoman polttokelpoisen jätteen sisältämä energia saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin vuoteen 2016 mennessä. Keinona tähän on mm. selvittää alueellinen rinnakkaispolttokapasiteetti ja sen soveltuminen kierrätyspolttoaineen polttoon sekä arvioida keräys- ja käsittelyjärjestelmän kustannuksia. - Biohajoavia jätteitä on tavoitteena käsitellä pienen mittakaavan biokaasulaitoksissa maaseudulla. Biokaasu jalostettaisiin liikennekäyttöön tai käytettäisiin energiantuotannossa alueesta riippuen. - Haja-asutusalueen jätehuollon osalta tavoitetilana on, että vuoteen 2016 mennessä maatalousmuovien keräys ja käsittely on järjestetty. Suunnitelmassa todetaan, että muovin valmistajien, maahantuojien ja pakkaajien vastuulla olevien jätteiden osalta on tarvetta parantaa vastaanottopaikkojen saatavuutta. Yhtenä keinona suunnitelma nostaa esille tuottajan vastuun laajentamisen edistämistä maatalousmuoveihin niin, että se kattaisi kaikki maatalousmuovit. Tavoitteena on saada aikaan säädösmuutos valtioneuvoston päätökseen pakkauksista ja pakkausjätteistä. Huomioitavaa tähän liittyen on, että EU:n pakkausdirektiivissä muoveille on asetettu 22,5 %:n kierrätysvelvoite vuoteen 2016 mennessä. 1.2 ENERGIASEKTORIN LÄHTÖKOHTIA Suomen energiapolitiikkaa linjaavat mm. Euroopan komission energia- ja ilmastostrategia (2007) sekä Suomen kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Jätteen polton tekniikkaa ja päästöjä ohjaa puolestaan VNa jätteen poltosta (362/2003). Merkittävänä ohjaavana tekijänä ovat myös energian sekä päästöoikeuksien hinnan muutokset. Uusiutuvan energian kilpailukyky riippuu edellä mainittujen kohtien lisäksi myös niiden ja fossiilisten polttoaineiden tukipolitiikasta. 7

8 EU:n energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta vähentämällä hiilidioksidipäästöjä sekä parantaa energiahuollon varmuutta ja siten myös alueellista kilpailukykyä. Ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa enintään kahteen asteeseen verrattuna teollista vallankumousta edeltäneeseen tasoon. Keinoja tavoitteen saavuttamiseen ovat energian sisämarkkinoiden kehittäminen, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä alan sääntelyn tehostaminen. Strategian mukaisesti unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 %, parantamaan energiatehokkuutta 20 % ja nostamaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa 20 % osuuteen vuoteen 2020 mennessä. Kullekin jäsenmaalle on annettu omat tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi. Suomen tavoite on lisätä uusiutuvien määrää 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuonna 2005 uusiutuvien energianmuotojen osuus oli Suomessa 28,5 %. Kansallisen pitkän aikavälin ja ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on puolestaan energian loppukulutuksen pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun niin, että se on vuonna 2020 noin 10 % pienempi kuin mitä se olisi ilman uusia toimenpiteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 310 TWh:n vuosikulutusta. Uusiutuvien energioiden osuus on strategiassa sama kuin EU:n velvoitteessa eli 38 %. Velvoitteen täyttäminen edellyttää puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä. Biokaasun osalta tavoitteena on nostaa sen tuotanto 0,5 TWh:sta 1,2 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on myös edistää kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa ja biokaasun tuotantoa alueellisten jätesuunnitelmien kautta. Samalla halutaan ylläpitää hajautettua energiantuotantoa, joka perustuu useisiin polttoaineisiin ja hankintalähteisiin energian saatavuuden turvaamiseksi. (Energia- ja ilmastostrategia) Energia- ja ilmastostrategiassa nostetaan esille maatalouden mahdollisuudet uusiutuvien energioiden tuottamiseksi seuraavasti: Kasvimassoja voidaan polttaa suoraan energiantuotannossa, kasvi- ja eläintuotteita voidaan jalostaa nestemäisiksi polttonesteiksi ja eläin- ja kasviperäisiä biomassoja voidaan prosessoida biokaasuksi. Näillä voidaan korvata uusiutumattomia energiaraaka-aineita niin maatiloilla kuin muussakin energiantuotannossa. Maatalouden bioenergiapotentiaaleja arvioitaessa tulee käytettävissä olevan peltoalan lisäksi ottaa huomioon lannan, kasvijätteiden ym. jätemateriaalien bioenergiamahdollisuudet sekä eri biopolttoaineiden jalostuksessa saavutettavat erilaiset hyötysuhteet sekä tuotantotekniikoiden kehittymisnäkymät. (Energia- ja ilmastostrategia) Lisäksi energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on edistää energiakasvien tuotantoa sekä maatalouden sivuvirtojen ja lannasta saatavan bioenergian käyttöä mm. biokaasun muodossa siten, että niihin perustuva uusiutuvan energian määrä saavuttaa noin 4-5 TWh:n tason vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on myös kehittää jätteiden energiakäyttöä ympäristön kannalta tehokkaimpaan suuntaan. Tähtäimessä on vähintään puolitoistakertaistaa kierrätyspolttoaineiden käyttö energialähteenä vuoteen 2020 mennessä. Ensisijaisesti suositaan jätteiden mädättämistä biokaasuksi ja erillislajitellun energiajakeen rinnakkaispolttoa. Biojätteiden käyttöä liikenteen biopolttoaineiden raaka-aineena edistetään myös. (Energia- ja ilmastostrategia) Strategian mukaisesti maatalouden energiatehokkuutta edistetään maatilojen energiaohjelmalla, jonka toteutukseen kuuluvat mm. valtion tukemat tilakohtaiset energiasuunnitelmat ja -katselmukset. Näissä tarkastellaan energiansäästökohteiden ja -investointien lisäksi myös tilan mahdollisuuksia bioenergian käytön ja tuotannon lisäämiseen sekä tiedotetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksista. (Energia- ja ilmastostrategia) Maatilojen energiaohjelman toteutus on alkanut vuoden 2010 aikana. Sen 8

9 puitteissa yksittäisillä maatiloilla on mahdollisuus saada tuettuun hintaan energiasuunnittelija tekemään joko energiakatselmuksen tai energiasuunnitelman tilalle sen koosta riippuen. Tila saa itselleen raportin, johon on listattu ehdotuksia toimenpiteistä energiankäytön tehostamiseksi. (MMM) Uusiutuvan energian energiantuotannon lisäämisen ohella EU velvoittaa nostamaan myös liikennepolttoaineiden käytössä biopolttoaineiden osuutta. Polttoaineiden uusiutuvan osuuden pitäisi olla energiasisällöstä 5,75 % vuonna 2010 ja 10 % vuonna (Energia- ja ilmastostrategia) Odotettavissa on, että vuoteen 2020 mennessä biopolttoaineiden raaka-ainepohja laajentuu ei-ruokapohjaisten kasviöljyjen, metsäbiomassan ja biojätteiden laajamittaiseen hyväksikäyttöön. Tähän johtaa tuotannon laajeneminen ja elintarvikkeiden globaali hinnannousu, josta syntyy kritiikkiä viljeltyjen ruokapohjaisten raaka-aineiden käyttöä kohtaan. (Paasi ym. 2008) 9

10 2 NURMIREHUN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 2.1 Yleisimmät nurmirehukasvit Yleisimmät nurmirehun kasvilajit Suomessa ovat timotei, nurminata ja koiranheinä. Näiden lisäksi nurmiseoksissa viljellään yleisesti raiheinää ja niittynurmikkaa, jotka ovat molemmat monivuotisia kasveja. Puna-apilaa käytetään toisinaan mm. sen typensidontaominaisuuksien vuoksi. Säilörehun raaka-aineeksi soveltuvat hyvin lehtevät kasvilajit, kuten nurminata ja koiranheinä. Kuivaheinän valmistamiseen soveltuvat puolestaan parhaiten heinälajit, jotka eivät ole merkittävissä määrin lehteviä, kuten timotei. Timoteitä käytetään kuitenkin paljon myös säilörehuissa sen maittavuuden ja talvenkestävyyden vuoksi. (Hakkola 1998). Taulukossa 1 kuvataan yleisimpien nurmirehukasvien ominaisuuksia. Taulukko 1: Yleisimmät rehukasvilajit (Hakkola 1998; Peltonen ym. 2010) Timotei Nadat (nurminata, ruokonata, rainata) Koiranheinä, englanninraiheinä ja niittynurmikka Apilat Suomen tärkein nurmikasvilaji. Vaatimaton ja talvenkestävä. Kahden niiton kasvi. Paras maittavuus heinäkasvilajeista. Soveltuu hyvin seokseen natojen kanssa, koska niiden kasvurytmit ovat lähellä toisiaan. Sopivat paremmin säilörehuksi kuin kuivaheinäksi, jossa natojen lehtevyydestä on haittaa. Nadat kestävät kuivuutta ja tauteja paremmin kuin esimerkiksi timotei, mutta niiden maittavuus on heikompi. Natoihin kuuluu nurminata, ruokonata ja uutena jalostettuna lajina rainata. Lajit ovat natoja ja timoteitä vähemmän käytettyjä Suomessa. Koiranheinän ja englanninraiheinän talvenkestävyys on natoja ja timoteitä heikompaa. Koiranheinä ei sovellu seoksiin nopean kasvurytminsä takia, mutta kuivuutta se kestää hyvin. Englanninraiheinällä on puolestaan heinäkasvien paras rehuarvo eli sadon vanhetessa laatu säilyy hyvänä pidempään kuin muilla lajeilla. Puna-apila toimii pelloilla typensitojakasvina. Siinä on runsas valkuaisainepitoisuus, joten hevosille sitä käytetään rehuissa enintään 15-20%. Kasvi soveltuu parhaiten säilörehuun, koska se kuivuu hitaasti. Valkoapila soveltuu ennen kaikkea laidunrehuksi. 2.2 Nurmirehun laatuominaisuudet Säilörehun laatuun vaikuttaa kasvimassan koostumus sen korjuuhetkellä (D-arvo, kemiallinen koostumus ja haitallisten aineiden osuus) sekä säilönnän aikaiset muutokset (säilönnällinen laatu, jälkilämpenemisherkkyys ja haitallisten aineiden osuus). Rehun korjuuajalla on merkittävä vaikutus sen ravitsemukselliseen arvoon: Kesän edetessä rehun laatu heikkenee, vaikka sadon määrä kasvaa. Laadullisia muutoksia ovat sulavuuden väheneminen, raakavalkuaisen ja kivennäisaineiden pitoisuuksien pieneneminen ja kuitupitoisuuden nouseminen. (Peltonen ym. 2010) Kun rehujen sulavuus vähenee, myös niiden biokaasuntuotantopotentiaali laskee. Taulukossa 2 kuvataan nurmirehujen laatuominaisuuksia, taulukossa 3 nurmirehujen säilönnällisiä laatuominaisuuksia ja taulukossa 4 tyypillisiä rehujen kuiva-aineipitoisuuksia. 10

11 Taulukko 2: Nurmirehujen laatuominaisuuksia (Peltonen ym. 2010) Kuva-ainepitoisuus Ilman esikuivausta korjatun säilörehun kuiva-ainepitoisuus on noin 20-25%. Esikuivatun säilörehun kuiva-ainepitoisuus on puolestaan yli 30%. Esim. lehmät syövät mieluiten rehua, jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 35%. Tuhkapitoisuus Raakavalkuaispitoisuus Kuitupitoisuus D-arvo Säilönnällinen laatu Tuhkapitoisuus kertoo kivennäisaineiden kokonaismäärän rehussa. Kivennäisaineista eläimet eivät saa energiaa, mutta ne ovat muuten tarpeellisia. Tuhkasta ei ole hyötyä biokaasun tuotannossa. Lypsylehmillä riittävä raakavalkuaisen pitoisuus rehussa on 13-14%. Muilla eläinryhmillä riittää myös alempi pitoisuus. Kuitupitoisuus kuvaa sitä, miten suuri osuus rehusta on kasvisolujen soluseiniä. Niitä eläimet eivät voi käyttää hyödykseen energiana, mutta ne ovat kuitenkin tarpeellisia ruuansulatuksen toiminnalle. Sulavan orgaanisen aineksen pitoisuus rehun kuiva-aineessa. Säilönnälliseen laatuun vaikuttaa rehun ph (happamuus) sekä maitohappojen, sokereiden, etanolin, ammoniakin ja liukoisen typen pitoisuus rehussa. Taulukko 3: Nurmirehun säilönnällinen laatu (Peltonen ym. 2010) Happamuus (ph) Rehun säilyminen perustuu ph:n laskemiseen hapettomissa olosuhteissa tasolle, jolla rehun mikrobiologinen toiminta vakiintuu. Riittävä happamuus saavutetaan maitohappokäymisen ja/tai rehuun lisätyn säilöntähapon vaikutuksesta. Myös rehun kuivuus rajoittaa mikrobitoimintaa, joten myös riittävä happamuustaso määräytyy rehun kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Maitohappo Haihtuvat rasvahapot Sokerit Etanoli Ammoniakki Muodostuu sokereista luonnollisten tai rehuun lisättyjen maitohappobakteerien tuotteena hapettomissa olosuhteissa tapahtuvassa käymisessä. Maitohappo laskee rehun ph:ta, ja parantaa siten sen säilyvyyttä. Liian pitkälle edennyt käyminen vähentää rehun syöntiä ja huonontaa sen valkuaisarvoja. Haihtuvat rasvahapot eli etikka-, propioni- ja voihappo, muodostuvat säilörehuun sivu- ja virhekäymisessä ja huonontavat rehun laatua. Eläimet hyödyntävät energianlähteinään nurmikasvien sokereita. Hevosilla sokereiden määrä rehuissa täytyy pitää kohtuullisena haittavaikutusten minimoimiseksi. Nautaeläimillä sokereista ei ole haittaa. Biologista säilöntää varten sokeripitoisuus on oltava riittävä maitohappojen muodostumista varten. Etanolia muodostuu yleensä jonkin verran säilörehuihin. Eläimet pystyvät hyödyntämään sen aineenvaihdunnassaan. Ammoniakkia rehuun muodostuu typellisten aineiden hajotessa. Ammoniakin määrä kertoo rehun laadun alenemisesta. 11

12 Taulukko 4 Keskimääräisiä nurmi- ja vihantarehujen kuiva-ainepitoisuuksia Nurmi- ja vihantarehut Kuiva-aine % Säilörehu, tuore esikuivattu esikuivattu pyöröpaalissa Vihantavilja, kaura 22 Kokoviljasäilörehu Nurmirehujen laatuvaatimukset eri eläinryhmillä Nurmirehun laatuvaatimukset määräytyvät sitä syövän eläinryhmän mukaan. Eli eläinryhmät vaativat erilaista rehun sulavuutta (D-arvo), joka vaikuttaa rehusta saatavan energiamäärän saantiin. Lypsyssä olevat lehmät tarvitsevat D-arvoltaan g/kg ka (68-70%) rehua tuottaakseen hyvin maitoa. Kaikki muut eläinryhmät voivat syödä D-arvoltaan alempaa rehua. Taulukossa 5 on kuvattu eri eläinryhmien D-arvon suuntaa-antavaa suositusarvoa. (Peltonen ym. 2010) Taulukko 5: D-arvon tavoite eri eläinryhmille (Rinne, Huuskonen, Pesonen, Sormunen-Cristian, Saastamoinen, 2010) Eläinryhmä Suuntaa-antava D-arvosuositus Lypsylehmät ja kasvavat lihanaudat, nurmirehuvaltainen ruokinta Lypsylehmät ja kasvavat lihanaudat, väkirehuvaltainen ruokinta Emolehmät imetyskaudella > 65 Emolehmät imetyskauden ulkopuolella < Kilpahevoset, imettävät tammat ja kasvavat varsat Aktiiviset harrastehevoset Hevoset ja ponit ylläpitotasolla < 60 Nautaeläinten nurmirehut Pohjois-Savon alueella on noin 2000 nautatilaa, joista 1700 on navetallisia. Nautaeläimiä maakunnassa on noin , joista on lehmiä (Matilda). Naudan energiantarve vaihtelee mm. sen kasvuvaiheen mukaan, mutta keskimäärin nauta syö kuiva-ainetta noin 10 kg päivässä. Kaikista eniten naudoista energiaa kuluttavat lypsyssä olevat lehmät. Lypsylehmän tuotoksessa nurmirehun osuus on noin 50-60%. (Maito ja Me ) 12

13 Nautojen ruokinnassa on nopeasti yleistynyt seosrehuruokinta. Valtaosa lihanaudoista ruokitaan seosrehulla ja se on myös yleistynyt maitotiloilla karjakoon kasvaessa. Seosrehuruokinta voi perustua säilörehuun ja viljaan, joita täydennetään valkuaisrehuilla, kivennäisillä ja vitamiineilla. Seosrehuruokintaa käytettäessä lypsävälle lehmälle tulee varata kg, tiineille hiehoille tai ummessa oleville kg, yli 6 kk lihanaudalle kg ja vasikoille 9-13 kg seosrehua päivässä. (Agronet) Säilörehun laadulla on suuri merkitys nautojen terveyteen, maidon laatuun ja siten myös karjan antamaan taloudelliseen tuotokseen. Säilörehun laatua voidaan selvittää Artturi-analyysillä, joka kertoo rehun säilönnällisen laadun arvosanoilla neljästä kymmeneen. Analyysissä huomioidaan rehun happamuus, liukoinen typpi, sokeripitoisuus, ammoniakkityppi ja haihtuvat rasvahapot. Analyysin tulos ei kuitenkaan vastaa täysin rehun ruokinnallisen arvon tasoa, mutta mikäli arvosana on alle seitsemän, myös rehun ruokinnallinen arvo laskee. Tiedossa on, että hapanta rehua eläimet syövät heikommin. Hajonneet typpiyhdisteet voivat tuntua rehun maussa ja näkyä maidossa ureapitoisuuden nousemisena. (MTT, Pelto tuottamaan hanke) Nautojen rehun ruokinnallista arvoa mittaavat puolestaan D-arvo, ry-arvo, kuitupitoisuus, raakavalkuainen, OIV ja PVT. Suurin vaikutus on D-arvolla, jonka perusteella rehun päivittäisen tarpeen määrä arvioidaan. Sokeripitoisuus rehuissa tulisi olla välillä g/kg ka. Jos rehuissa on liian vähän sokeria, voihappokäymisen riski on suuri. Toisaalta liika sokeri löysyttää ja happamoittaa eläinten mahoja. Kuivaainepitoisuudella ei puolestaan ole merkitystä ruokinnan näkökulmasta. Artturin rehumääritystä kuiville rehuille ei kuitenkaan voida antaa, sillä se perustuu rehujen puristenesteeseen. (MTT, Pelto tuottamaan hanke) Optimaalinen D-arvo lypsävillä lehmillä on Kumpaankin suuntaan liikuttaessa rehun ruokinnallinen arvo heikkenee. Väkirehuannosta alennetaan nurmirehun lisäsyönnin mukaan. Näin ollen yhden D-arvon pisteen lasku/nousu vaikuttaa noin 40 kustannukseen lehmää kohden talvessa olettaen että väkirehu maksaa 23 snt/ry ja säilörehu 10 snt/ry. Yli vuoden ikäisillä hiehoilla ja umpilehmillä D-arvon tavoitelukema on noin 62. Nämä eläimet tarvitsevat lypsylehmiä vähempienergisempää, mutta täyttävämpää rehua. Yhtä hiehoa kohti rehua tulisi tehdä noin 1300 ry ja umpilehmää kohti 300 ry sisäruokintakaudelle. (MTT, Pelto tuottamaan hanke) Hevosten nurmirehut Hevosten nurmi- ja kaurarehuntuotantoon tarvitsema ala on 3 5 % peltopinta-alasta vaihdellen maan eri osissa. Suomen koko nurmialasta hevosten nurmet muodostavat puolestaan yli 10 %. Näin ollen hevosille tarvittava heinämäärä vaatii tällä hetkellä noin 1200 keskikokoisen tilan peltoalan, joka on noin 3 % kaikista kasvinviljelytiloista. Suomessa hevoset syövät kuvaheinänä laskettuna 0,5 miljoonaa kiloa nurmirehua päivässä eli 180 miljoonaa kiloa vuodessa. Eniten hevosten ruokinnassa käytetäänkin juuri kuivaa heinää, jota on käytössä noin puollella maan talleista. Suomen tallista noin sijaitsee muualla kuin aktiivisen maatilan yhteydessä. Eri tutkimusten perusteella arviolta 70 % talleista ostaa osan tai kaiken tarvitsemistaan karkearehuista. Hevosten pääasiallinen karkearehu on heinä, vaikka säilöheinän ja säilörehun käyttö on lisääntynyt. (MTT:n selvityksiä 67) Parhaiten hevosten ruokintaheinäksi soveltuu pelkkä timotei tai timoteivaltainen heinä, jossa timotein osuus on %. Lisäksi seoksessa voi olla mukana nurminataa parantamassa kasvuston lehtevyyttä. Myös 13

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

Säilöntähaasteiden hallinta

Säilöntähaasteiden hallinta Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Rehunsäilöntä muuttuu pysytkö mukana? Addcon, Jani Huuha ADDCON The Silage Company Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ Hyvää rehua bakteerien avulla Supersile kostean säilörehun (kuiva-aine alle 30 %) säilöntään tarkoitettu, nopeasti ph:ta laskevia bakteerikantoja sisältävä valmiste. LAADUKKAAT

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: Hiven FERM-IT Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: pienet ravintoainetappiot hyvä sulavuus suuri tonnisato/ha Kostean rehun

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA

KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, työn hyväksymispäivä Oma Allekirjoituksesi Riikka Uotila OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot