MÄNTTÄ-VILPPUL AN YHTEISÖLLINEN KESKUSTAKORTTELI HANNA SIVULA

Transkriptio

1 M Ä N T TÄ -VILPPUL AN YHTEISÖLLINEN KESKUSTAKORTTELI M O NIK KO - H A N K E HANNA SIVULA

2 Mäntän keskustakor eli Suunni elukohde sijaitsee Män ä-vilppulan kaupungin Mäntän ydinkeskustassa. Kohdeton on rakentamaton ja kaupungin omistama. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa viisikerroksisen liike- ja asuinrakentamisen ton lle. Mu a myös tätä korkeampaa rakentamista on mahdollista tutkia. Män ä-vilppulan kaupungissa seniori- ja vanhusväestön osuus lisääntyy edelleen voimakkaas tulevina vuosina ja sen myötä lisääntyy myös tarve rakentaa uusia palvelujen lähellä sijaitsevia asuntoja. Suunni elukohde sijaitsee palvelujen suhteen erinomaisella paikalla. Monikko -hankkeen kau a etsitään keskustaton lle uudentyyppisiä asumisratkaisuja niin hyväkuntoisille senioriasukkaille kuin myös erityistä tukea asumisessa tarvitseville asukkaille, kuten kehitysvammaisille ja huonokuntoisemmille vanhuksille. Tarkoituksena on luoda keskelle kaupunkia eri ikäisten itsenäistä asumista mahdollistava ympäristö. Kotona asumista eri elämänvaiheissa pyritään mahdollistamaan mm. kehi ämällä vuorovaikutusta lisääviä loja ja toimintoja sekä suunni elemalla kaikille saavute avaa asuinympäristöä. Pilo suunnitelma laaditaan uudesta asuinrakennuksesta lii äen siihen voimakkaas toiminnallinen konseptoin. Tämän lisäksi tarkastellaan koko keskustakor elia kokonaisuudessaan pyrkimyksenä ideoida koko kor elin asukkaiden sekä myös muiden kaupunkilaisten yhteiseen käy öön tarkoite u palvelu- ja toimintatori. Tavoi eena on luoda kor elille ikään kuin yhteinen ja avoin olohuone, joka ei vain tarjoaisi palveluita vanhusväestölle, vaan elävöi äisi koko ydinkeskustan alue a sekä mahdollistaisi eri-ikäisten kohtaamisia kaupunki lassa. Suunnitelmasta Lähiton en kahdeksankerroksisissa tornitaloissa asuu noin 300 asukasta ja koko alueella noin 500. Suurin osa keskustassa asuvista ihmisistä on ikääntyviä. Suunni elukohteessa olisikin tarkoituksenmukaista ratkaista erityises senioriasumista palvelevia toimintoja, mu a myös edesau aa eri ikäryhmien välistä kanssakäymistä. Rakennuksella on oivallinen laisuus nousta Mäntän keskustan maamerkiksi, joten suunnitelmassa tutkitaan tornimaista ratkaisua. Rakennuksen maantasokerros puolestaan saa aa kokea tarve a rönsyilyyn erilaisten palveluiden ja yhteis lojen tarpeisiin vastaten.

3 kaupunkilainen kortteliasukas kerrosnaapuri sukulainen talon asukas lähikorttelin asukas asuinkumppani matkailija seinänaapuri julkinen puolijulkinen puoliyksityinen yksityinen kioski yhteinen olohuone hissi pihasauna vierashuone kirjastokärry infotiski palvelupiste yöhuone jumppasali porraskäytävä sisäpiha yhteiskeittiö korttelipihat sauna päiväkoti leikkipaikka pyykkitupa toimintatori terassi piha kotiteatteri ravintola musiikkihuone kimppa-auto kuntosali puuverstas taidepaja viljelypalsta juhlasali käsityöhuone pihasauna kattopuutarha kierrätys grilli takkahuone luhti tanssisali parveke omat puuhat varasto koti lukunurkkaus kerhotila ko - kodin käsi een laajentaminen Yhteisöllisyys... - vapaaehtoista - osallistuminen itseorganisoituvaa/ ohja ua - lähipiireistä globaaleihin verkostoihin - ajatusten vaihtoa - eri-ikäisten kohtaamisia - ystävyy ä - kiistoja - arjen apua - järjestelmiä - sääntöjä - kompromisseja - palveluksia - ekologisuu a - taloudellisia säästöjä - jae ua työtä - tarpeellisuuden tunne a - maukkaampaa ruokaa - parempia harrastusmahdollisuuksia - uudenlaisia asumisen ratkaisuja - lallista rikkau a - monimuotoista arkkitehtuuria - kul uurista erilaistumista - ihmispoten aalin hyödyntämistä - uusien ideoiden hautomista - spontaaneja kohtaamisia - alueellista vetovoimaisuu a - vaihtoehtojen lisääntymistä perhe, kasvatus ajankäy ö yhteisöllisyys työ ekologisuus

4 1. senioritalo yhteisö senioreille. Ikäraja +50 (esim.loppukiri) parempikuntoiset au aa huonompikuntoisia ja vietetään ak ivista elämää ja asutaan vanhoiksi as. Palveluina esimerkiksi ruokala/yhteisruokailu. Tarpeen ja kiinnostuksen mukaista harraste- ja oleskelu laa, kunto- tai jumppasali... -> rakennussuunni elussa ote ava huomioon mitoitus, varustelu ja apuvälineet, lähiympäristön palveluiden saatavuus usean erityisryhmän talo yhteisö senioreille, kehitysvammaisille, päiväko lapsille Talo tarjoaisi myös huoma avan määrän työpaikkoja henkilökunnalle, joka olisi 24/7 saatavilla. Ehkä myös muita kuin hoitopalveluita samaan taloon. Esimerkiksi kirjastokärry, kioski, kerho laa. Pihalle leikkipuisto. Talossa järjeste äisiin kul uuritapahtumia tai työpajoja. -> rakennussuunni elussa ote ava huomioon turvallisuus, henkilökunnan lata, mitoitus kaikkien talo yhteisö opiskelijoille, sinkuille, perheellisille, maahanmuu ajille, vanhuksille, lapsille, yksinhuoltajille, uusioperheille, työ ömille... sanalla sanoen kaikenlaisista lähtökohdista kaikenlaisille ihmisille. Sekoi unut perhe. Ennen kaikkea mahdollisuuksia arjelle ja juhlalle ja yhteiselle tekemiselle ja asumiselle. Asukkaiden omatoimintaa ja naapuripalveluksia. Joku osaa aina jotakin. 20 asukasta 1. Maalaishiiri 2. Kaupunkilaisserkku 3. Viherpeukalo 4. Jauhopeukalo 5. Peukalo keskellä kämmentä 6. Käsityöläinen 7. Kirjuri 8. Trubaduuri 9. Taivaanrannanmaalari 10. Visionääri 11. Liikemies 12. Vastarannan kiiski 13. Joojoo -tyyppi 14. Ennakoija 15. Helppo 16. Eli s 17. Historioitsija 18. Tee-se-itse -mies 19. Urkkija 20. Urheiluhullu -> rakennussuunni elussa ote ava huomioon palomääräykset, autopaikat, muuntojoustavuus... Osallisuus Yhteisöllisyys ei synny itsestään. Tarvitaan sosiaalista suunni elua ja yhteisökoulutusta ryhmäytymisen edistämiseksi. Asukkaat on ote ava suunni eluun mukaan alusta as. Asukas- vai aateprofiili Kohderyhmää yhdistäviä tekijöitä voivat olla: ikä, koulutus, työ, varallisuus, elämän lanne, kul uuritausta tai asuinkunnan koko. Mu a se voi olla myös aate: elämäntapa tai arjen toiveita, jolloin asukas saa ja voi vaiku aa itse asumismuodon kehi elyyn. Jakamisen idea tukee sosiaalista kestävyy ä ja ekologises kestävää kaupunkielämää. Elinkaari ja muuntojoustavuus Rakennuksen elinkaari on pidempi kuin ihmisen elämänkaari tai yhden asukkaan asumisen kesto. Siten rakennuksen olisi mieleskästä vastata muu uviin tarpeisiin yli sosiaalisten elämänvaiheiden. Asukkaiden tarpeet saa avat muu ua uuden sukupolven myötä, joten rakennuksen lojen tulee olla joustavia, sillä esimerkiksi palvelutarpeet ja toiminnaat voivat muu ua "Elämä on kuin vesi: valuessaan se saa sromet rypistymään"

5 1. Asunnot Asunnoissa on oltava wc- ja pesu lat ja ruuanlai omahdollisuus (vähintään kei okomero) sekä varastot n. 2,5 m 2 /asunto. Sopivan kokoiset asunnot ovat pinta-aloiltaan n m 2 välillä. Tätä pienemmät asunnot voivat olla hankalia esimerkiksi pyörätuolia käyte äessä. Vaihteluväliä suuremmat asunnot taas saa avat tulla kustannuksiltaan liian kalliiksi. Suurin osa asunnoista tulee olemaan n m 2. Näissä toteutuisi myös toiveet pienenkin asunnon lallisesta rikkaudesta. Tilasta toiseen siirtyminen tyydy ää ihmisen vaihtelun kaipuuta. Asunnot voisivat kytkeytyä ja avautua yhteis loihin siten, e ä kodikkuus säilyy kau aaltaan. 3. Liike- ja työ lat Varsinaista liike- ja toimisto laa rakennuksen siipien suojaan ei sijoite aisi. Pienimuotoises olisi mahdollista ajatella, e ä ravintolan yhteyteen tulisi pieni ne kahvilanurkkaus, jossa voisi hoidella etätöitä. Mäntän keskustassa olisi tarve a myös neuvo eluhuoneelle. 4. Huolto- ja tekniset lat - Kiinteistönhuolto Jätehuolto la ja kierrätyspiste, siivouskeskus, talovarasto m m m m2 2. Yhteis lat - yhden hengen asunto (1 hlö) m2 - kahden hengen asunto (2 hlö) 40-60m2 - pieni perheasunto tai solu (3-4 hlö) m2 - iso perheasunto tai solu (4-6 hlö) m2 - Tekniset lat IV-konehuone (n. 5% hyötyalasta), sähköpääkeskus, lämmönjakohuone, väestönsuoja (n. 2% kerrosalasta) - Varastot Asuntokohtaiset varastot 5. Kulku lat Kulku lat suunnitellaan estee ömiksi. - Yhteisoleskelu lat Yhteis lojen tehokkuus ja monikäy öisyys ovat tärkeitä, sillä ideoita on valtavas. Yhteis lojen on tarkoitus toimia kohtaamispaikkoina. - Yhteiskei ö, ravintola ja kahvila Ehkäpä kaikkein tärkein ja tarpeellisin yhteis la on yhteiskei ö ja ruokasali. Talon asukkailla olisi mahdollisuus käy ää kei ötä itsekseen, mu a sitä voisi hyödyntää myös ravintola -tyyppises, jolloin palveluntarjoajalta voisi ostaa valmiita aterioita. Ruokasalia voisi käy ää myös juhlien yhteydessä. - Nurkkaukset Yhteis lojen sarjaan voisi lii yä nurkkauksia, joissa saisi puuhastella kaikenlaista lehdenlukemisesta pianon soi oon ja vaikkapa pelien pelaamiseen. - Palvelu ski Kahvilan yhteyteen voisi lii ää jonkinlaisen julkisen palvelu skin. Tämä voisi olla esim. terveyskioski, jossa keskustan iäkkäämmät kävisivät mi au amassa verenpaineensa. Samalla saisi tavata tu uja kahvikupin äärellä ja vaihtaa kuulumiset. - Saunat Asuntokohtaisia saunoja tulisi mahdollises vain isompiin asuntoihin. Niistäkin voitaisiin luopua hyvien yhteissaunojen vuoksi. Yhteissaunoja voisi olla kaksi siten, e ä pienempää voisi varata asuntokohtaises ja suurempaan voisi suunnitella vähän ekstraa, kuten poreammeen tai hyviä näköaloja kaupungin yli. Saunojen yhteyteen voisi lii ää vaikkapa takkahuoneen tai viherkeitaan. - Pesula Yhteinen pesula ja kuivaushuone voisivat toimia palveluntarjoajan voimin ja olla myös asukkaiden omatoimisessa käytössä. Yhteinen pyykkitupa olisi ekologisuutensa lisäksi kohtaamispaikka sekin, mu a tämän lisäksi asunnoissa tulisi olla mahdollisuus itsenäiseen pyykinpesuun. - Jumppasali Kunto- ja jumppasali sopisi sekä lapsille e ä ikäihmisille. Tämän yhteydessä olisi oltava tarpeelliset puku- ja pesumahdollisuudet. -Harrastehuone Harrastehuone sopisi moneen eri puuhaan, siellä voisi askarrella jos jonkinlaista. - Vierashuone Vierashuone a voitaisiin tarjota yösijaksi kyläileville sukulaisille. Toisaalta sitä voitaisiin tarjota myös mat- kailijoille ja voipa se vielä kehi yä taiteilijoille soveltuvaksi ateljeehuoneistoksikin. - Hissi Hissin tulee olla rii ävän suuri, jo a sinne mahtuvat esimerkiksi paarit. Rii ävän suuri hissi helpo anee myös muu opuuhia. - Porraskäytävä 6.Pysäköin -Autopaikat Maanalaisessa pysäköin hallissa 1 ap/ 75 kem 2 -Pienten kulkupelien varastot Polkupyörille, lastenvaunuille, rollaa oreille 7. Ulko lat Pihasuunni elu on eri äin tärkeä osa suunni eluton a ja lisäksi koko Mäntän keskustaa ajatellen. Yhteisötalon pihan tulee olla myös lähikor elien asukkaiden kohtaamispaikka. - Piha Ulko lojen on toivo avaa kytkeytyä sisä loihin mielenkiintoisella tavalla. Pihan viri ämiseksi on lennellyt ideoita vesiaiheesta vihannesten kasva amiseen ja ikuiseen talvipuutarhaan. - Tapahtumatori Tapahtumatori voisi aukion sijasta rakentua pihateiden varsille ja muodostaa kävelykadun pätkän tornitalokor elien keskelle. Sitä voisi kehi ää jalankulkijoiden ympäristönä huomioiden viihtyisät istuma- ja lepopaikat. - Kuntoilupuisto Eri-ikäisten leikki- ja kuntoiluvälineet edesau aisivat fyysistä hyvinvoin a. "Sairaita me olemme. kaikki parkkipaikat täynnä."

6 Asemakaava 5 kerrosta 2000 kem kem 2 (ap), 1ap/75 kem /5= 400 -> 20x20 m 2 8 kerrosta 3200 kem 2 10 kerrosta 4000 kem 2 15 kerrosta 6000 kem 2 - estee ömyys - ekologisuus - yhteisöllisyys - innova ivisuus - estee syys - muuntojoustavuus - elinkaari - paloturvallisuus

7 Tilasarjat ja kokonaisuus? M

8 Kuinka sammakko- ja lintuperspek ivi kohtaavat?? M

9 Seinämä

10 Pagodi

11 Viuhka K O TÄ

12 Tippukivi TÄ

13 Piippu K O TÄ

14 Papiljo TÄ

15 Legotorni K O TÄ

16 Katko TÄ

17 Corten K O TÄ

18 Lohko