HALLINTOSÄÄNTÖ LUONNOS

Transkriptio

1 HALLINTOSÄÄNTÖ LUONNOS Kuntayhtymävaltuusto hyväksynyt

2 Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 Kuntayhtymän strategia Yleiset määräykset ja soveltamisala LUKU VALTUUSTON, HALLITUKSEN, KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN, KEHITYSJOHTAJAN, TALOUSPÄÄLLIKÖN, HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN, KIINTEISTÖJOHTAJAN JA REHTORIN/TULOSALUEEN JOHTAJAN TOIMIVALTA JA VASTUU Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän kehitysjohtaja Kuntayhtymän talouspäällikkö Kuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Kuntayhtymän kiinteistöjohtaja Rehtori, tulosalueen, hallintopalveluiden tai kiinteistöpalvelun tilivelvollinen johtaja Päätöspöytäkirjan pitäminen LUKU MUUT KUIN KUNTALAIN MUKAISET TOIMIELIMET Neuvottelukunnat ja ammattiosaamisen näyttötoimikunta ja muut toimielimet LUKU HENKILÖSTÖHALLINTO JA TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA Luvun määräysten soveltaminen Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Viran ja työsuhteen hakumenettely Virkaan ottaminen ilman hakumenettelyä Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstövalinnat Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Virka- ja työvapaa Sivutoimilupa Virantoimituksesta pidättäminen Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Esimiesten tehtävät Neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmä LUKU KUNTAKONSERNI JA KONSERNIOHJAUS Omistajapolitiikka Omistajaohjaus Konserni ja konserniohjaus Konsernijohto LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS JA SISÄINEN VALVONTA Taloutta koskevien säännösten soveltaminen Taloudellisuus ja tulosvastuu Sisäinen valvonta, turvallisuus ja riskien hallinta Hankinnat Tilojen vuokrasopimukset Osakkeiden hankinta ja yhtiöiden, liikelaitosten ja tulosalueiden perustaminen Omaisuuden myynti Poistosuunnitelman hyväksyminen Talousarvio ja käyttösuunnitelmat Talousarvion muutokset Rahatoimen hoitaminen ja kassanhallinta Maksuliikenteen hoitaminen ja tilien avaaminen Tositteiden hyväksyminen Laskentatoimi Tilinpäätöksen laatiminen ja allekirjoittaminen LUKU KOKOUSMENETTELY Luvun määräysten soveltaminen Kokousaika ja -paikka Kokouksen koollekutsuminen Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän hallituksen edustus muissa toimielimissä ja tytäryhteisöissä Esittely Esteellisyyden toteaminen Äänestys ja vaalit Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Kuntayhtymän hallituksen otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Tiedottaminen ja sähköinen viestinvälitys Asiakirjojen lunastukset Voimassaolo Sivu 2 / 23

3 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kuntayhtymän strategia Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toiminta perustuu kuntayhtymän strategiaan. Strategiassa määritellään kuntayhtymän pitkän aikavälin taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. 1 Yleiset määräykset ja soveltamisala Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän ratkaisuvallasta, päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla hallintosääntöön nähden ensisijaisesti sovellettavilla johtosäännöillä: - perussopimus - valtuuston työjärjestys - tarkastussääntö - tulosalueita koskevat johtosäännöt - muut lakiin, asetukseen ja perussopimukseen perustuvat johtosäännöt - konserniohje Kuntayhtymän kuntalain mukaisista toimielimistä päätetään kuntayhtymän perussopimuksessa ja valtuuston hyväksymissä johtosäännöissä. Hyvän hallinnon periaatteet Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen. Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Sivu 3 / 23

4 2 LUKU VALTUUSTON, HALLITUKSEN, KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN, KEHITYSJOHTAJAN, TALOUSPÄÄLLIKÖN, HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN, KIINTEISTÖJOHTAJAN JA REHTORIN/TULOSALUEEN JOHTAJAN TOIMIVALTA JA VASTUU Kuntayhtymän valtuuston tehtävistä on päätetty kuntayhtymän perussopimuksessa, valtuuston työjärjestyksessä ja kuntalaissa. Kuntayhtymän hallituksen tehtävistä on päätetty kuntayhtymän perussopimuksessa. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan hallitus valvoo kuntayhtymän etua, käyttää puhevaltaa, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä päättää kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta. Hallitus päättää niistä asioista, joita ei kuntalain tai perussopimuksen mukaan ole määrätty yhtymävaltuuston päätettäväksi. Hallitus antaa selityksen valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta. Kuntayhtymän hallitusta johtaa kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista valmistelua, jota kuntayhtymän hallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Hänen tulee tässä tarkoituksessa pitää yhteyttä valtuustoryhmiin, sekä seurata kuntayhtymän hallituksen, lautakuntien ja konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toimintaa. Yhtymävaltuusto voi hallintosäännössä tai muissa johtosäännöissä siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille ja se voi hallintosäännössä antaa näille viranomaisille oikeuden siirtää niille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Hallitus voi siirtää sille siirrettyä toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranomaiselle. Hallintosäännössä määrättyä päätösvaltaa voidaan siirtää edelleen toimielimille, viranhaltijoille ja muille alaisille. Päätösvaltaa käytettäessä on noudatettava yhtymävaltuuston antamia yleisiä ohjeita. Kuntayhtymän valtuusto päättää kuntayhtymän yhteisistä yksiköistä ja tulosalueista, liikelaitoksista ja osakeyhtiöistä. Tulosalueista ja muista yksiköistä päätetään vuosittain kuntayhtymän talousarviossa. Säännön hyväksymishetkellä kuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt kuntayhtymän tulosalueiksi seuraavat: Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Säännön hyväksymishetkellä kuntayhtymän yhteisiä yksiköitä ovat hallintopalvelut ja kiinteistöpalvelu. Sivu 4 / 23

5 2 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän johtaja vastaa kuntayhtymän johtamisesta, strategisen kehittämisen toimeenpanosta ja kokonaisuuden kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta. Yhtymähallitus päättää kuntayhtymän johtajan ratkaisuvallasta hallituksen toimivallan rajoissa, ellei hallintosäännössä tai muussa säännössä toisin päätetä. Kuntayhtymän johtaja voi saattaa ratkaisuvaltaansa kuuluvat asiat yhtymähallituksen käsiteltäväksi ja päättää ratkaisuvaltansa edelleen siirtämisestä alaisilleen. 3 Kuntayhtymän kehitysjohtaja Kuntayhtymän hallintopalveluiden tarkoituksena on kuntayhtymän yhteisten palvelujen järjestäminen ja kehittäminen sekä kuntayhtymän tulosalueiden toimintojen yhteensovittaminen. Kuntayhtymän kehitysjohtajan tehtävänä on johtaa kuntayhtymän johtajan alaisuudessa kuntayhtymän hallintoa, laadunhallinnan kehittämistä ja tulosohjauksen valmistelua ja muuta toimintaa. Kehitysjohtaja hoitaa sidosryhmäsuhteita ja toiminnan alueellisen vaikuttavuuden kehittämistä sekä toimii kuntayhtymän varajohtajana. Kehitysjohtaja vastaa koulutuskuntayhtymän tieto- ja hankehallinnon johtamisesta, kehittämisestä ja laadusta sekä sovittujen tulostavoitteiden toteutumisesta. Kehitysjohtaja päättää vastuualueensa määräaikaisen henkilökunnan ottamisesta, henkilökunnan työnjaosta ja tehtävistä sekä toimii hallinnollisena esimiehenä ja päättää vastuualueensa käyttösuunnitelmista kuntayhtymähallituksen päättämien käyttösuunnitelmien rajoissa. Kehitysjohtaja valmistelee vastuualueeseensa kuuluvat hallituksen ja valtuuston päätettäväksi menevät esitykset ja hyväksyy vastuualueensa laskut. Kehitysjohtaja päättää tuotannollisista ja taloudellista syistä toimeenpantavien osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista koskevien neuvottelujen käynnistämisestä. Kehitysjohtaja voi päättää ratkaisuvaltansa edelleen siirtämisestä. 4 Kuntayhtymän talouspäällikkö Kuntayhtymän talouspäällikön päävastuualue on taloushallinto. Talouspäällikkö vastaa kuntayhtymän talousarvion/taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen valmistelusta, taloushallinnon sisäisestä valvonnasta ja talouden raportoinnista. Sivu 5 / 23

6 Talouspäällikkö vastaa kuntayhtymän rahoitustoiminnasta, maksuvalmiudesta ja hankintatoimeen liittyvistä seurantatehtävistä. Talouspäällikkö valmistelee vastuualueeseensa kuuluvat hallituksen ja valtuuston päätettäväksi menevät esitykset. Talouspäällikkö päättää kuntayhtymän yhteisten palveluiden tulosalueen talousarvion käyttösuunnitelmasta ja hyväksyy jakamattomat menot sekä päättää hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti rahavarojen sijoittamisesta ja kuntayhtymän vakuutuksista. 5 Kuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Kuntayhtymän henkilöstöpäällikön päävastuualue on henkilöstöhallinto. Henkilöstöpäällikkö vastaa kuntayhtymän henkilöstöasioista ja palkanlaskennasta. Henkilöstöpäällikkö päättää henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan, työkokemuslisän ja ammattialalisän hyväksymisestä, yhteistyötoimikunnan asioiden valmistelusta ja henkilöstöraportoinnista. Henkilöstöpäällikkö toimii kuntayhtymän KT-yhteyshenkilönä ja päättää virka- ja työehtosopimusten tulkinnasta työnantajan edustajana. Henkilöstöpäällikkö edustaa työnantajaa kunnallisen pääsopimuksen mukaisissa paikallis- ja selvittelymenettelyneuvotteluissa, valmistelee paikalliset virka- ja työehtosopimukset ja vastaa paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämisestä. Henkilöstöpäällikkö valmistelee vastuualueeseensa kuuluvat hallituksen ja valtuuston päätettäväksi menevät esitykset. Henkilöstöpäällikkö vastaa harkinnanvaraisten palkkausten valmistelusta kuntayhtymän johtajalle ja valmistelee sellaiset tulosalueita koskevat palkkauspäätökset, joissa tarkasteltavaksi tulee viranhaltijan tai työsopimussuhteisen henkilön uudelleensijoittaminen tai irtisanotun työntekijän takaisinottaminen. 6 Kuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kuntayhtymän kiinteistöpalvelu vastaa keskitetysti kuntayhtymän kiinteistöjen hallinnosta, ylläpidosta ja rakennusinvestoinneista ja kiinteistöpalveluille kuuluvista yhteisistä ja muista palveluista. Kuntayhtymän kiinteistöjohtaja vastaa tilivelvollisena viranhaltijana koulutuskuntayhtymän kiinteistöpalveluiden toiminnan johtamisesta ja tuloksellisuudesta. Kiinteistöjohtaja vastaa kuntayhtymän omistamien kiinteistöjen hallinnosta, ylläpidosta, asuntolatoimesta, virastomestaripalvelutoiminnasta, kuntayhtymän yhteisistä ravitsemispalveluista ja rakentamisinvestoinneista. Kiinteistöjohtaja vastaa kiinteistöpalvelun talousarvion/taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen valmistelusta ja seurannasta. Lisäksi kiinteistöjohtaja Sivu 6 / 23

7 vastaa talousarvion/taloussuunnitelman investointiosan rakentamisohjelman valmistelusta ja toteutuksesta. Kiinteistöjohtaja valmistelee vastuualueeseensa kuuluvat hallituksen ja valtuuston päätettäväksi menevät esitykset. Kiinteistöjohtaja vastaa kuntayhtymän kiinteistöpalvelun talousarvion käyttösuunnitelmasta. Kiinteistöjohtaja voi päättää ratkaisuvaltansa edelleen siirtämisestä. 7 Rehtori, tulosalueen, hallintopalveluiden tai kiinteistöpalvelun tilivelvollinen johtaja Tilivelvollinen johtaja vastaa tulosalueen, hallintopalveluiden tai kiinteistöpalvelun toiminnan johtamisesta, tuloksellisuudesta, toiminnan kehittämisestä ja laadusta sekä sovittujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Rehtori vastaa lainsäädännössä määrätyistä rehtorille kuuluvista tehtävistä. Tilivelvollinen johtaja: 1) päättää henkilökuntansa työnjaosta ja tehtävistä 2) vahvistaa tulosaluetta koskevat opetussuunnitelmat ja näyttötutkintoihin liittyvät järjestämis- ja muut suunnitelmat 3) päättää lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivistä sekä loma-ajoista 4) päättää opiskelijavalinnasta 5) päättää opiskelijalle annettavasta kurinpidollisesta varoituksesta 6) hyväksyy tulosalueensa järjestys- ja oppilaskunnan säännöt sekä muut yksikön säännöt, joita kuntayhtymän hallitus ei päätä 7) päättää tulosalueen kiinteistöjen sisäisestä käytöstä ja edistää tilojen tehokasta yhteiskäyttöä 8) voi päättää ratkaisuvaltansa edelleen siirtämisestä. Kuntayhtymän tulosalueita koskevissa johtosäännöissä määritellään tarvittaessa tarkemmin henkilöstön tehtävistä. 8 Päätöspöytäkirjan pitäminen Henkilöstöä koskevista ja muista päätöksistä tehdään viranhaltijapäätös. Päätökset kirjataan päätösluetteloon. Hallituksen ottokelpoiset päätökset tuodaan hallituksen tietoon oikaisuvaatimusajan kuluessa päätöksen tekemisestä. Sivu 7 / 23

8 3 LUKU MUUT KUIN KUNTALAIN MUKAISET TOIMIELIMET 9 Neuvottelukunnat ja ammattiosaamisen näyttötoimikunta ja muut toimielimet Tulosalueella voi olla neuvottelukuntia, ammattiosaamisen näyttötoimikunta, työelämäjaostoja tai muita toimielimiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä päättää hallitus ellei johtosäännöissä muuta päätetä. Kuntayhtymällä on säännön vahvistamishetkellä seuraavat neuvottelukunnat: - Levi-Instituutin neuvottelukunta - Sodankylän neuvottelukunta - Rovaseudun neuvottelukunta - Lapin matkailuopiston neuvottelukunta - Kemijärven neuvottelukunta Kuntayhtymällä on johtoryhmä, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä päättää johtaja. Kuntayhtymän johtoryhmään nimeävät henkilöstöjärjestöt edustajan. Kuntayhtymän tulosalueilla voi olla johtoryhmiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä päättää tulosalueen johtaja. Johtoryhmiin nimeävät henkilöstöjärjestöt edustajan. Opiskelijoiden ojentamisesta, kurinpidollisesta rankaisemisesta ja muista lakisääteisistä tehtävistä päättävän monijäsenisen toimielimen kokoonpanosta ja tehtävistä päättää hallitus ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säädettyjen lakien mukaisesti. Sivu 8 / 23

9 4 LUKU HENKILÖSTÖHALLINTO JA TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 10 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää kuntayhtymän johtaja ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. Kuntayhtymän johtajaa koskevissa virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää hallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. 11 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Valtuusto päättää kuntayhtymän johtajan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Hallitus päättää muiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää kuntayhtymän hallitus. Tarkastuslautakunta perustaa tarkastuslautakunnan alaiset virat ja päättää viran lakkauttamisesta. 12 Viran ja työsuhteen hakumenettely Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viran/toimenhaltija avoinna olevaan virkaan tai toimeen. Viran, johon kuntayhtymän valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kuntayhtymän hallitus. Nuorten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä ja lääkärintodistuksen/työhöntulotarkastuksen sekä suppean tietoturvaselvityksen vaatimisesta tekee se, jolle viran ja toimen auki julistaminen kuuluu. 13 Virkaan ottaminen ilman hakumenettelyä Sen lisäksi, mitä kunnallisista viranhaltijoista annetussa laissa on säädetty, henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, 1) jossa on kyseessä viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden asianomaiset kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden joukosta virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää tai ilmoitettua, ettei ota virkaa vastaan Sivu 9 / 23

10 2) johon henkilö kelpoisuutensa perusteella voidaan ottaa hänen palvelussuhdettaan koskevien uudelleenjärjestelyjen vuoksi 14 Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty, johtosäännöissä tai tehtävää perustettaessa taikka haettavaksi julistuksen yhteydessä määrätty. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 15 Henkilöstövalinnat Kuntayhtymän valtuusto päättää kuntayhtymän johtajan valinnasta. Kuntayhtymän hallitus päättää tulosaluejohtajien, kiinteistöjohtajan, kehitysjohtajan sekä rehtoreiden valinnasta. Kuntayhtymän johtaja päättää esityksestä tilivelvollisten johtajien ja rehtoreiden suorassa alaisuudessa toimivien esimiesten valinnasta. Tulosalueen, hallintopalveluiden tai kiinteistöpalvelun tilivelvollinen johtaja tai rehtori päättää muun henkilöstönsä valinnasta. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen. Kuntayhtymän hallitus voi otto-oikeuteensa sisältyen ottaa henkilöstövalinnat päätettäväkseen. Lisäksi hallitus voi antaa tarvittaessa menettelytapaohjeita ja rajoittaa tulosalueiden oikeutta henkilöstön palkkaamiseen. Tarkastuslautakunta päättää tarkastuslautakunnan alaisen viran täyttämisestä. 16 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää hallitus hallituksen täytettävien virkojen osalta. Mikäli siirto tapahtuu tulosalueen sisällä, siirrosta päättää se, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Jos siirto tapahtuu tulosalueiden välillä siirrosta päättää kuntayhtymän johtaja. Työsopimussuhteisten osalta siirroista päätetään soveltuvin osin vastaavalla menettelyllä. Sivu 10 / 23

11 17 Virka- ja työvapaa Jollei 19 :stä muuta johdu kuntayhtymän johtaja päättää yli vuoden kestävistä harkinnanvaraisista henkilöstön virka- ja työvapaan myöntämisestä enintään kolmeksi vuodeksi. Hallituksen ja valtuuston valitsemien viranhaltijoiden osalta yli vuoden kestävistä virka- ja työvapaista päättää hallitus. Sijaisen määrää tarvittaessa se, joka päättää kyseisen viran tai toimen täyttämisestä. Valtuuston valitsemien viranhaltijoiden osalta sijaisen määrää hallitus. 18 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää kuntayhtymän johtaja lukuun ottamatta kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston valitsemia henkilöitä, joiden osalta asian päättää kuntayhtymän hallitus. Sivutoimi-ilmoitukset ja sivutoimilupahakemukset tehdään sille, joka päättää tehtävän täyttämisestä. 19 Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää hallitus. Ennen hallituksen kokousta kuntayhtymän johtaja voi päättää viranhaltijan väliaikaisesta virasta pidättämisestä. Kuntayhtymän johtajan virantoimituksesta pidättämisestä päättää kuntayhtymän valtuusto. Ennen valtuuston kokousta voi kuntayhtymän johtajan virantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja. 20 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Irtisanoutumisilmoituksen ottaa vastaan ja hyväksyy se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. 21 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Kuntayhtymän johtaja ja tulosalueen, hallintopalveluiden tai kiinteistöpalvelun tilivelvollinen johtaja tai rehtori ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat: Sivu 11 / 23

12 1) vuosiloman myöntäminen, 2) sellaisen virkavapauden ja työloman myöntäminen, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai muun säännön nojalla ehdoton oikeus, 3) harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman myöntäminen enintään vuodeksi, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä, 4) matkamääräyksen antaminen viranhaltijalle tai työntekijälle, 5) tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon määrääminen, 6) terveydentilaa koskevien tietojen pyytäminen ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrääminen, 7) Harkinnanvaraisista palkkaukseen liittyvistä asioista päättää kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän johtajan palkasta ja hallituksen valitsemien viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkasta päättää hallitus. 22 Esimiesten tehtävät Henkilöstöjohtaminen on keskeisiä esimiesten tehtäviä. Esimiestehtäviin kuuluvat mm. henkilöstön perehdyttäminen, kehityskeskustelut, kehittymisohjelmien tekeminen, kouluttautumispäätösten tekeminen, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä henkilöstön työtulosten ja työn valvonta. 23 Neuvottelu- ja yhteistoimintajärjestelmä Kuntayhtymähallitus päättää virka- ja työehtosopimusten tulkintaa ja soveltamista koskevien paikallisneuvottelujen käymisen periaatteista. Kuntayhtymähallitus tai määräämänsä päättää paikallisneuvottelujen neuvottelutulosten vahvistamisesta. Yhteistoimintamenettely järjestetään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaisesti. Sivu 12 / 23

13 5 LUKU KUNTAKONSERNI JA KONSERNIOHJAUS 24 Omistajapolitiikka Valtuusto päättää omistajapolitiikasta. Omistajapolitiikan tulee sisältää ne periaatteet, joilla kuntakonsernia johdetaan, ohjataan ja valvotaan. Omistajapolitiikalla tulee ainakin linjata: - missä tapauksissa kuntayhtymä on mukana omistajana ja sijoittajana; - miksi kuntayhtymä on omistajana eri yhteisöissä; ja - mitä kuntayhtymä omistajuudella tavoittelee. 25 Omistajaohjaus Omistajaohjaus tarkoittaa: kuntayhtymän tytäryhteisönsä johtoon kohdistamaa ohjausta, josta tulee ilmetä omistajan tytäryhteisöön kohdistamat tavoitteet. Omistajaohjaus on ensisijaisesti viestintää omistajan tavoitteista ja vaatimuksista kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen sekä osakkuusyhteisöjen ja yhteistoimintaorganisaatioiden johdolle. Omistajan asettamien tavoitteiden ja näkemysten tulee näkyä tytäryhteisön toiminnassa; toimenpiteitä, joilla kuntayhtymä omistajana tai jäsenenä vaikuttaa yhtiöiden ja muiden yhteisöjen hallintoon ja toimintaan. Toimenpiteet voivat liittyä ainakin perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön. Omistajaohjausta tulee käyttää siten, että tytäryhteisön johto toimii omistajan edun mukaisesti. 26 Konserni ja konserniohjaus Kuntayhtymä tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Tytäryhteisö on määritelty kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä. Kuntayhtymän määräysvallassa olevaa säätiötä pidetään myös kuntayhtymän tytäryhteisönä. Konsernin toiminta kuuluu kuntayhtymän toimintaan. Kuntayhtymän tytäryhteisön tavoitteiden tulee ole sidottuna kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin. Konserniyhteisöille asetettavista tavoitteista ja noudatettavista periaatteista sekä kuntakonsernin rahoituksen perusteista päättää valtuusto talousarvion yhteydessä tai erillisellä päätöksellä. Tytäryhteisön toiminnan tulee olla kuntayhtymän strategian mukaista. Tytäryhteisön tulee yhdessä kuntayhtymän kanssa asettaa toiminnalleen tulostavoitteet, joilla tytäryhteisön toimintaa voidaan arvioida. Tytäryhteisön hallituksen jäseneksi nimettävällä tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys, osaaminen sekä kokemusta ja johtamiskykyä. Tytäryh- Sivu 13 / 23

14 teisön hallitukseen nimetyn henkilön tehtävänä on varmistaa omistajan tahdon ja tavoitteiden toteutuminen tytäryhteisön toiminnassa. Konsernijohtamista koskevat yleiset ohjeet (konserniohjeet) hyväksyy valtuusto. Kuntayhtymän hallitus antaa konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ohjeet. Kuntayhtymän hallituksen tulee osavuosikatsauksen yhteydessä saattaa valtuuston tietoon konserniraportti. 27 Konsernijohto Konsernijohdon muodostavat kuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja. Konsernijohdon tehtävänä on vastata kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta valtuuston päättämän kuntayhtymän strategian mukaisesti. 6 LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS JA SISÄINEN VALVONTA Kuntayhtymän valvontajärjestelmä Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastus järjestetään niin, että ulkoinen tarkastus ja arviointi sekä sisäinen valvonta muodostavat yhdessä kuntayhtymän koko toiminnan kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen tarkastus ja arviointi järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta tarkastuksesta ja arvioinnista vastaavat valtuuston valitsemat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen ja riskienhallinnan apuväline ja se jakaantuu seuraavasti: - sisäinen tarkkailu, josta vastaavat ensisijaisesti esimiesasemassa olevat - toimivan johdon alaisuudessa tehtävä sisäinen tarkastus ja - luottamushenkilöiden suorittama seuranta. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kuntayhtymähallitus, joka antaa siitä erikseen tarvittavat ohjeet. 28 Taloutta koskevien säännösten soveltaminen Tässä hallintosäännön luvussa annetaan kuntayhtymän yhteisille yksiköille, tulosalueille ja liikelaitoksille yhteiset taloussuunnittelua, raha- ja laskentatointa sekä muuta taloudenhoitoa koskevat määräykset. Tämän luvun määräyksiä noudatetaan, ellei kuntalaissa, kirjanpitolaissa ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeissa tai muussa lainsäädännössä, Sivu 14 / 23

15 perussopimuksessa tai muissa johtosäännöissä ole toisin säädetty tai määrätty. Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä. 29 Taloudellisuus ja tulosvastuu Kuntayhtymän tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja kuntayhtymän edun mukaisesti ja järjestettävä siten, että vastuu taloudesta ja toiminnasta on selkeä. Kuntayhtymän hallitus vastaa taloudenhoidosta ja talouden seurannasta. Tilivelvollisilla on vastuu johtamansa toiminnan osalta toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Yhtymävaltuuston on vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä määrättävä tilivelvolliset. 30 Sisäinen valvonta, turvallisuus ja riskien hallinta Kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat periaatteet. Yhtymähallitus antaa riskienhallintaa, sisäistä valvontaa ja hyvää johtamis- ja hallintotapaa koskevat ohjeet. Johtamansa toiminnan ohjeistamisesta, sisäisestä valvonnasta, turvallisuudesta sekä raportoinnista ja tiedottamisesta vastaa kukin toimielin ja sen vastuuhenkilö. Yhtymähallitus vastaa riskien hallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava taloudellisia ja muita riskejä välttäen. Vastuiden valvonta on sillä toimielimellä tai viranhaltijalla, jonka tekemiin sopimuksiin vastuut liittyvät. 31 Hankinnat Kuntayhtymän hankinnoissa on noudatettava julkisista hankinnoista annetun lain ja asetuksen lisäksi kuntalakia ja kuntayhtymän hallituksen hyväksymää hankintaohjetta. Sivu 15 / 23

16 Maa-alueiden ja rakennusten hankinnasta päättää valtuusto. Irtaimen omaisuuden hankinnasta ja muista hankinnoista päättää hallitus. Hallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille ja päättää tarvittaessa hankinnoille euromääräiset rajat valtuustokausittain. Hankintaoikaisusta päättää sama toimielin tai viranhaltija, joka on tehnyt hankintapäätöksen. 32 Tilojen vuokrasopimukset Kiinteistöjen vuokrasopimukset hyväksyy kiinteistöjohtaja. Kiinteistöjohtaja voi siirtää päätösvaltaansa edelleen. 33 Osakkeiden hankinta ja yhtiöiden, liikelaitosten ja tulosalueiden perustaminen Kuntayhtymän tulosalueiden, yhtiöiden ja liikelaitosten perustamisesta päättää valtuusto ja osakkeiden hankinnasta päättää hallitus. 34 Omaisuuden myynti Kiinteistöjen ja kiinteistöjen määräalojen myynnistä päättää valtuusto. Irtaimen omaisuuden myynnistä päättää hallitus. Käyttö- ja irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä hallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille ja päättää tarvittaessa euromääräiset rajat valtuustokausittain. 35 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta hallitus hyväksyy hanketai hankeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat ja poistosuunnitelmien muutokset. 36 Talousarvio ja käyttösuunnitelmat Yhtymävaltuusto hyväksyy kuntayhtymän taloussuunnitelman ja talousarvion yhtymähallituksen esityksestä. Valtuusto hyväksyy talousarviossa tulosalueille toiminnalliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot. Talousarvion sitovuudesta päätetään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä, jolloin tulosalueen määrärahaksi voidaan hyväksyä myös menojen ja tulojen erotus. Hallitus hyväksyy talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmissa tulosalueet/-yksiköt päättävät omalta osaltaan valtuuston päättämien tehtävien toteuttamisesta ja jakavat tavoitteet ja määrärahat sekä tuloarviot edelleen pienimmiksi kokonaisuuksiksi toiminnoille osastotai kustannuspaikkatasoille. Sivu 16 / 23

17 37 Talousarvion muutokset Talousarvioon sisältyvien sitovien määrärahojen ja tavoitteiden muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 38 Rahatoimen hoitaminen ja kassanhallinta Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamisesta, lainan antamisesta ja muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kuntayhtymän hallitus. Hallitus voi siirtää lainan ottamista koskevaa ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Koulutuskuntayhtymän rahatoimi on hoidettava tuottavasti, taloudellisesti ja mahdollisimman riskittömästi. 39 Maksuliikenteen hoitaminen ja tilien avaaminen Koulutuskuntayhtymän tulosalueiden, hallintopalveluiden ja kiinteistöpalvelun on huolehdittava, että menot suoritetaan ja tulot peritään oikeamääräisesti ajallaan. Tilien avaamisesta raha- ja rahoituslaitoksiin sekä kassojen perustamisesta päättää talouspäällikkö. Mahdollisten luotto- ym. maksukorttien käyttöönotosta päättää kuntayhtymän johtaja. 40 Tositteiden hyväksyminen Maksusuoritusten ja muiden tositteiden hyväksymisestä vastaa vastuualueen tilivelvollinen johtaja kirjanpitolain vaatimusten edellyttämällä tavalla. Tositteen hyväksyy tulosalueen, hallintopalveluiden tai kiinteistöpalvelun tilivelvollinen johtaja tai hänen valtuuttamansa. Tositteiden hyväksyjistä on pidettävä ajantasaista luetteloa. 41 Laskentatoimi Kirjanpito, sisäinen laskenta ja tulosarviointi on kaikissa toimintayksiköissä järjestettävä niin, että se tuottaa ohjauksessa, valvonnassa ja seurannassa tarvittavat toiminta- ja taloustiedot. Sivu 17 / 23

18 42 Tilinpäätöksen laatiminen ja allekirjoittaminen Kuntayhtymän tilinpäätös varainhoitovuodelta on laadittava ja annettava tilintarkastajille seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Valtuuston käsiteltäväksi tilinpäätös on annettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Kuntayhtymän tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. 7 LUKU KOKOUSMENETTELY 43 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kuntayhtymävaltuustoa lukuun ottamatta toimielinten kokouksissa. 44 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kuntayhtymän toimielin valtuustoa lukuun ottamatta voi pitää kokouksiaan päättämällään tavalla esimerkiksi puhelimitse, videoneuvotteluna tai muilla sähköisillä tavoilla. Lisäksi kuntayhtymän toimielin voi päättää, että toimielimen jäsenet ja henkilöt, joilla on toimielimen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, voivat osallistua kokoukseen käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa (videoneuvotteluyhteys). Videoneuvotteluyhteys on toteutettava siten, että kokoukseen osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään. Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava, että kokoukseen videoneuvotteluyhteyden avulla osallistuva voi seurata kokousta sekä osallistua asioiden käsittelyyn koko kokouksen ajan. Puheenjohtajan on keskeytettävä kokous välittömästi, jos videoneuvotteluyhteys katkeaa. Kokousta voidaan jatkaa kun toimielimen päättämä muu osallistumistapa kokoukseen on järjestetty tai kokouksen jatkamisesta on muuten sovittu. Toimielinten kokouksiin voi osallistua videoneuvotteluyhteyden avulla koulutuskuntayhtymän toimielimen päättämistä videoneuvottelutiloista. Lain mukaan salassa pidettävien asioiden käsittelyyn voi kuitenkin osallistua Sivu 18 / 23

19 vain kuntayhtymän osoittamissa tiloissa, joissa salassapito voidaan varmistaa. Erityisestä syystä toimielimen päätöksellä toimielimen kokoukseen kuntayhtymän valtuuston kokouksia lukuun ottamatta voidaan osallistua myös muulla teknisellä yhteydellä kuin videoneuvotteluna. 45 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Esityslista lähetetään mikäli mahdollista kokouskutsun yhteydessä. Toimielin voi päättää tarvittaessa esityslistan lähettämisen tavoista ja määräajoista. 46 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin annettava tieto jatkokokouksesta. 47 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin hän on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 48 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kuntalain mukaisten toimielinten päätösvaltaisuudesta päätetään kuntalaissa. Asiat käsitellään esityslistan järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Sivu 19 / 23

20 49 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 50 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 51 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - kuntayhtymän hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - muun kuntalain mukaisen toimielimen kokouksessa kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajalla ja kuntayhtymän johtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Toimielimissä läsnäolo- ja puheoikeus voidaan valtuuston/asianomaisen johtokunnan päätöksellä antaa 15 vuotta täyttäneelle henkilölle. Kuntayhtymän hallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Hallitus voi nimetä hallituksen edustajia, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus muiden toimielinten kokouksissa tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta. 52 Kuntayhtymän hallituksen edustus muissa toimielimissä ja tytäryhteisöissä Kuntayhtymän hallitus määrää muihin kuntalain mukaisiin toimielimiin ja kuntakonsernin tytäryhteisön hallituksen kokouksiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kuntayhtymän hallituksen varajäsen tai kuntayhtymän johtaja. 53 Esittely hallituksen kokouksessa Asiat päätetään hallituksen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen Sivu 20 / 23

21 asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei hallitus toisin päätä. Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja tai hänen estyneenä ollessa hallituksen nimeämä varajohtaja tai hallituksen puheenjohtaja. Asian valmistelijan ehdotus tulee käydä ilmi asian esittelystä. 54 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 55 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 56 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla kokouksen sihteeri. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi, kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka, läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko, selostus asiasta, päätösehdotus, esteellisyys, tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu, äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos, vaalit, vaalitapa ja vaalin tulos, päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, puheenjohtajan allekirjoitus, pöytäkirjanpitäjän varmennus, merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Sivu 21 / 23

22 Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 57 Kuntayhtymän hallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta kuntayhtymän hallituksen käsiteltäväksi voi päättää kuntayhtymän hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai kuntayhtymän johtaja. Otto-oikeuden käyttämisestä on ilmoitettava kuntalain mukaisen oikaisuvaatimusajan kuluessa. Hallitus voi tarvittaessa päättää otto-oikeutensa käytön rajaamisesta koskemaan vain tiettyjä päätöksiä. 58 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kuntayhtymän viranomaisen (toimielin ja viranhaltija) on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkistamisesta ilmoitettava yhtymähallitukselle sen määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. 8 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 59 Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa kuntayhtymän johtaja tai hänen määräämänsä, jollei kuntayhtymän hallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Kuntayhtymän hallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa johtaja tai hänen määräämänsä. Yhtä tulosaluetta, hallintopalveluja tai kiinteistöpalvelua koskevat sopimukset ja asiakirjat allekirjoittaa tulosalueen, hallintopalveluiden tai kiinteistöpalvelun tilivelvollinen johtaja tai hänen määräämänsä. Toimielimen puheenjohtaja tai sihteeri voi toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen sihteeri todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa valmistelija. Sivu 22 / 23

23 60 Tiedottaminen ja sähköinen viestinvälitys Kuntayhtymän tiedottamista johtaa kuntayhtymän hallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kuntayhtymän tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kuntayhtymän viranhaltijoista. Toimielimen kokouskutsut, esityslistat ja pöytäkirjat sekä ilmoitukset voidaan lähettää ja saattaa tiedoksi sähköisen viestinvälityksen avulla. 61 Asiakirjojen lunastukset Kuntayhtymän hallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kuntayhtymälle lunastusta. 62 Voimassaolo Tämä hallintosääntö tulee voimaan kuntayhtymän valtuuston hyväksyttyä sen. Ammattikorkeakoulua koskevat kohdat poistetaan hallintosäännöstä toimiluvan siirryttyä pois koulutuskuntayhtymältä. Tämän hallintosäännön hyväksymisellä samalla kumotaan voimaan tullut hallintosääntö. Sivu 23 / 23