Taloushallinnon ammattilaiset ry:n jäsenlehti 2/2013

Transkriptio

1 tosite Taloushallinnon ammattilaiset ry:n jäsenlehti 2/ Mitä me Taloushallinnon ammattilaiset oikeastaan teemme? 6 Vuosilomalain muutokset 8 HEDit Vantaan Flamingossa, kevätkokous Tampereella 10 Kuulumisia ASLAK-kuntoutuksesta 12 Hauskanpitoa 70-luvun tapaan 14 KUTSU AJANKOHTAISSEMINAARIIN JA SYYSkokoukseen

2 PUHEENJOHTAJALTA Ai minäkö luottamusmieheksi? No enpäs sentään. Sehän on sellainen sylkykupin rooli. Alkuvuonna käsitin ammattiyhdistystoiminnasta sen verran, että toiminnan rakenne on eräänlainen liskolajike. Mitä me Taloushallinnon ammattilaiset oikeastaan teemme? Ammattiliitot ovat ottamassa jättiharppausta irti vanhoista rakenteista. TOSITE Taloushallinnon ammattilaiset ry:n jäsenlehti Kahdeskymmenes vuosikerta: numero 41 Päätoimittaja: Teemu Miettinen Lehtitoimikunta: Tiina Laukka Gülseren Kaya Ritva Räisänen Ulkoasu ja taitto: Taina Leino, Vitale Ay Painopaikka: KTMP Ykkös-Offset, Vaasa Seuraava Tosite-lehti ilmestyy keväällä STTK julkaisi tänä vuonna Henkilöstön edustaja -barometrin, laajan tutkimuksen luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista, heidän rooleistaan työpaikoilla, vaikutusmahdollisuuksista ja vaikutushaluista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että luottamusmiehiä on karkeasti ilmaisten kuudenlaisia. Toisessa ääripäässä on vanhanaikainen työehtosopimuksen noudattamista valvova edunvalvoja ja toisessa päässä yhdessä yrityksen johdon kanssa liiketoiminnan edellytyksiä ja luottamussuhdetta kehittävä proaktiivinen yhteistoimintakaveri. Henkilöstön edustaja -barometrin mukaan luottamusmiesten panostus alkaa asettua enenevissä määrin skaalan yläkertaan, kehittäjärooliin ja sen lähettyville. Ja sinnepäin heitä haluavat kaikki kolme, sekä työnantajat että ammattiliitot ja luottamusmiehet itse. Politrukkien aika alkaa olla ohi. Julkisessa keskustelussa tätä kehitystä ei valitettavasti ole liiemmin korostettu. Siellä velloo edelleenkin ajatusmalleja, joiden mukaan luottamusmiehet eivät ole muuta kuin työpaikoilla aikaansa kuluttavia ay-miehiä, riidanhaastajia, ammattiliitot ovat elinkeinotoiminnan kehityksen tulppia ja yleissitovat työehtosopimukset liiketoiminnan jarruja. Tosiasiassa ammattiliitot ovat ottamassa jättiharppausta irti vanhoista rakenteista. Ammattiliitot ovat kehittämässä palveluja jotka tukevat työntekijöiden ammattiosaamista ja työssäjaksamista, ja jopa perinteisesti punaisena vaatteena pidettyä paikallista sopimista ollaan kytkemässä käyttövalikoimaan kunhan vain kelvolliset reunaehdot sille löytyvät. Mielikuvat luottamusmiehistä ansaitsevat päivitystä. Luottamusmiehen imago ansaitsee muuttua positiivisemmaksi. Ai miksi? Siksi, että luottamusmiesten työpaikoilla toteuttamat toimintamallit ovat muuttuneet rakentavammiksi ja monipuolisemmiksi. Imagon sopii tulla perässä. Tämän pääkirjoituksen otsikon lausahdus on kuulunut korviini useasti kun olen tiedustellut työntekijöiltä halukkuutta ryhtyä luottamusmieheksi. Huono imago paistaa siitä läpi. Sellaiseksi luottamusmiehen homma koetaan. Edellä kuvaamastani muutoksesta huolimatta. Tilitoimistoissa on vähän luottamusmiehiä. Meidän jäsenistössämme vain kuutisenkymmentä. Paljolti syyt ovat huonossa imagossa, joskin sekin vaikuttaa vahvasti asiaan, että yritykset ovat pieniä. Kolmen ihmisen tilitoimistostossa, jossa on omistaja ja kaksi työntekijää, ja kaikki kolme painavat kovasti töitä, voi olla hieman hassua ryhtyä valitsemaan luottamusmiestä. Entäpä jos silti kokeilisitte, vaikka se hassulta tuntuukin? Voisiko olla, että luottamusmiehen valinta synnyttäisi työpaikallanne uudenlaista keskustelua yrityksen toimintamallien kehittämisestä? Vanhalla tutulla tavalla voi tietysti myös edetä, mutta eikös olisi kiinnostavaa hieman ravistella toimintatapoja? Synnyttää työpaikalle uusia ajatuksia ja ideoita? Kokeilkaapa. Saatatte yllättyä. Teemu Miettinen, puheenjohtaja Taloushallinnon ammattilaisten puheenjohtajan kokemuksia ensimmäisen puheenjohtajavuoden varrelta Olen toiminut Taloushallinnon ammattilaisten puheenjohtajana nyt yhdeksän kuukautta. Se on lyhyt aika, mutta haluanpas jo purkaa ensivaikutelmiani ja kokemuksiani. Alkuvuonna käsitin ammattiyhdistystoiminnasta sen verran, että toiminnan rakenne on eräänlainen liskolajike. Nappasin yhdestä hännästä kiinni, se jäi käteen, tarrasin toiseen, sama tulos. Häntiä oli näkyvillä useita, mutta niiden sisällöt tuntuivat pakenevan minulta. Hahmotin huterasti, että yhdistyksellä on oma historiansa, josta ovat peräisin nämä sen nykyiset toimintamallit, ja että rooli ammattiliiton jäsenyhdistyksenä antaa sille tietyt raamit. Kesti hetkisen ennen kuin ymmärsin, että johtamani yhdistys on osa isompaa hahmoa, joka tunnetaan vakavansävyisellä nimellä palkansaajajärjestö. Ne varsinaiset rakenteethan valuvatkin alas tämän keskusjärjestön ideasta, muistan ajatelleeni, alas sen jäseneen Toimihenkilöliitto ERTOon ja ERTOsta edelleen sen omaan jäsenjärjestöön. Tähän, jonka hallituksen suunnittelukokousta johdin tammikuussa Espoon Kaisankodissa. Ensitöikseni halusin päästä eroon vanhasta tavastamme laatia hallituksen kokousten esityslista. Tuntui siltä, että siitä piti kuoria esiin ne ihan oikeat jutut, joiden kanssa me painiskelemme. Ja ryhtyä rakentamaan niiden varaan. Jotakin. Se oli mielestäni konkreettinen teko. Vieläkään se esityslista ei riittävän selkeä kyllä ole. Suostuin itseni kanssa siihen, että hallituksellamme kestää vähintäänkin vuosi ennen kuin saamme yhteenkään näistä oikeista jutuista jotakin uutta eloa. Yhdistyksillä on pahana tapana toistaa vanhoja maatuneita toimintatapoja puolikuolleesti. Niinkin voi yhdistys tietysti toimia. Toinen asia sitten on se, onko se kovinkaan mielekästä. En halua, että meidän yhdistyksemme toimii niin. Mitä nämä oikeat jutut sitten ovat? Niitä on ymmärtääkseni kolme kappaletta. Ensimmäinen niistä on Jäsen Elokuun lopussa meitä on Keski-ikämme on 44,4 vuotta. Miehiä meistä on 139, naisia Työskentelemme 847 eri yrityksessä tai yhteisössä. Me asumme postitoimipaikkavälillä Työttöminä meistä on n. 4 %. Viimeisimmän jäsenkyselymme mukaan kirjanpitäjiemme keskiansio on 2398 euroa, palkanlaskijoidemme 2244 euroa. Tämän porukan varaan yhdistyksemme toiminnan tulee rakentua. Tavoitteeksi on asetettava se, että ammattijärjestö onnistuu auttamaan ja tukemaan jäsentään. Että siitä on jäsenelleen hyötyä, ja iloa. Työttömyysturva on merkittävä perusjalka, kyllä, mutta sen ympärillä on oltava muita tarpeellisia asioista. Ammatillista koulutusta. Apukeinoja työttömän jäsenemme työllistyä. Viestintää toimialan todellisuudesta. Elämyksiä. Muutamia mainitakseni. Taloushallinnon toimialalla työskenteli Tilastokeskuksen viimeisimmän laskelman (työssäkäyntitilasto 2010) mukaan 9000 työntekijää. Heistä 24,1 % on meidän yhdistyksemme jäseniä. Yhdistyksemme tavoitteena on jäsenmäärän nostaminen. Se edellyttää sitä, että teemme jäsenyydestä tärkeän ja arvokkaan asian. Yksi oleellinen tekijä, jolla palvelemme jäsentämme, on toinen oikeista jutuista, nimittäin Edunvalvonta Tätä sanaa en oikein kunnolla hahmottanut aloittaessani Taloushallinnon ammattilaisten puheenjohtajana. Vieläkin se kuulostaa minusta byrokraattiselta, virastokieleltä, vanhanaikaiselta, punertavalta, en oikein saa siitä otetta. Siitä jää vain häntä käteeni. Kuluvan vuoden aikana olen oppinut ymmärtämään tuon sanan sisältöä. Vaikka sana itse onkin eläväinen kuin rautakanki, sen sisältämät arvolataukset, periaatteet ja historia ovat alituisessa liikkeessä. Ne välähtelevät sanomalehtien sivuilla ja televisiossa päivittäin. Ne kuuluvat satunnaisissa keskusteluissa kaupungilla, raitiovaunupysäkillä, kauppajonossa, eduskunnan täysistunnossa. Kun puhumme työstä, Tosite 2/2013-3

3 työntekemisen edellytyksistä, työoloista, työssäjaksamisesta ja työn palkitsevuudesta, tulee kuvaan mukaan tuo vanhanaikainen sana ja sen sisältämät arvot ja periaatteet. Edunvalvontaa tehdään siksi, että työntekeminen Suomessa olisi tekijälleen mielekästä, vapauttavaa ja voimaannuttavaa. Yhdistyksemme edunvalvontatyön tulee tähdätä siihen, että taloushallintoalalla työskentelyn arki muuttuisi nykyistä mielekkäämmäksi. Yksinkertainen tavoite sinänsä. Matka tavoitteesta päämäärään on kuitenkin pitkä ja haastava, ja voidaksemme yhdistyksessämme työskennellä määrätietoisesti päämäärän saavuttaaksemme meidän tulee nykyistä paremmin ymmärtää kolmatta oikeata juttua, joka on Toimiala Edunvalvontaa tehdään siksi, että työntekeminen Suomessa olisi tekijälleen mielekästä, vapauttavaa ja voimaannuttavaa. Taloushallinnon ammattilaisten puheenjohtaja yrittää tässä kiivaasti ymmärtää mistä ihmeessä edunvalvonnassa on kyse. Niin. Me työskentelemme valtaosin tilitoimistoissa. Jokunen meistä on taloushallinnon tehtävissä yrityksen talousosastolla. Jokunen tilintarkastajana. Ja on toki muitakin pienempiä erityisryhmiä. Suurin osa meistä työskentelee kuitenkin tilitoimistoissa. Millaisissa tilitoimistoissa? Millaisia työvälineitä näissä tilitoimistoissa on? Millaisia palkkauksen rakenteita? Miksi alallamme ei ole yleissitovaa työehtosopimusta? Miksi meidän kesälomamme eivät kestä neljää viikkoa yhteen menoon? Miksi palkkatasomme on niin alhainen? Palveleeko yleisesti käytössä oleva liukumajärjestelmä työntekijöitä vai työnantajia? Vai molempia tasapuolisesti? Mikä tekee työstämme tilitoimistoissa niin stressaavaa? Miksi alallamme tehdään niin vähän etätöitä? Miten kannattava toimialamme on alan yrittäjille? Miten paljon meitä oikeasti on tällä alalla? Miten paljon pitäisi olla? Ovatko nuoret kiinnostuneita alastamme? Miten kirjanpitoa ja palkanlaskentaa opetetaan oppilaitoksissa? Miten sähköistyminen vaikuttaa työn laatuun ja työtehoomme? Laskutammeko riittävästi asiakkaitamme? Mikä on riittävästi? Tein eräänä kesäisenä sunnuntaiaamuna harjoituksen. Yritin kirjoittaa niin monta toimialaamme koskevaa minulle avointa kysymystä paperille kuin vain pystyin. Ylläoleva on pienenpieni palanen sitä harjoitusta. Siinä sivussa luin Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraporttia Taloushallinnon palvelut Sen alkutiivistelmässä lukee näin: Taloushallintoalan palveluiden liikevaihdon kehitys on pääosin vuosina ollut kasvava. Koko alan sekä yksittäisten yritysten tilanne on hyvä. Sekä kirjanpito- että tilintarkastusyritysten taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet melko suotuisasti. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on hyvä ja se on noussut entisestäänkin viime vuosina. Ja näin: Kirjanpitopalvelut kasvoivat samana aikana [ ] 1734 henkilöllä (suhteellinen kasvu 15 prosenttia). Myös toimipaikkojen määrä on selvästi kasvanut. Alan henkilöstön kasvu on monella tavalla positiivinen asia. Alalle tarvitaan nuoria osaajia, sillä yksi suurimmista alan tulevista haasteista on työntekijöiden ja yrittäjien eläköityminen. Houkutellakseen alalle nuoria alalla on ryhdytty toimiin esimerkiksi oppilaitosyhteistyön aktivoimiseksi. Yksi yhdistyksemme oleellisista tavoitteista tulee olla toimialan kokonaisuuden nykyistä parempi ymmärtäminen. Haastavaksi sen tekee alan hajanaisuus. Yhteisiä pelisääntöjä on vähän, business-malleja lähes yhtä paljon kuin yrityksiä. Kasvavan ymmärryksen myötä me ammattijärjestönä pystymme paremmin tukemaan toimialan rakenteita, myöskin sen tuottavuutta, vakautta ja kasvua. Haluamme auttaa yrityksiä menestymään paremmin. Ja pitämään nykyistä paremmin huolta henkilöstöstään. Lopuksi Tässä edellä oli muutamia ensivaikutelmiani yhdeksän puheenjohtajakuukauden varrelta. Tämän kolmirakenteen haluan läpäisevän yhdistymme toimintaidean. Kaikki käytännöllinen ja arkinen, kuten tapahtumien järjestäminen, uutiskirjeiden lähettely, HEDien tukeminen, yhdistyksen talouden harkittu hoito, järkevä hallinnointi, työ- ja toimintasuunnitelmien seuraaminen, muutamia arkipuuhiamme mainitakseni, voivat toimia näiden kolmen oikean jutun alla ja palvella niiden toteutumista. Syyskokouksessamme lauantaina klo 10 Helsingissä Radisson Blu Seasidessa valitsemme jälleen tänäkin vuonna hallituksemme erovuoroisten tilalle uusia jäseniä. Kiinnostaisiko sinua lähteä tekemään kanssamme eloisaa ja energistä järjestötyötä? Tule paikalle ja nykäise minua tai muita hallituslaisia hihasta ja kysäise lisää. Teemu Miettinen Yhdistyksemme hallitus piti tammikuun suunnittelukokouksen Kaisankodissa Espoossa. Kuvassa vasemmalta oikealle sihteeri Gülseren Kaya, viestintävastaava Tiina Laukka, koulutusvastaava Satu Karioja ja hallituksen varajäsenet Marja-Leena Nikkarinen ja Arja Karimäki. JÄSENENÄ VOIT VAIKUTTAA MYÖS YHDISTYKSEMME HALLITUKSESSA! Kaikki toiminta lähtee jäsenistä, niin myös oman yhdistyksemme, Taloushallinnon ammattilaiset ry:n toiminta. Jäsenten näkemyksiä ja mielipiteitä ERTO kerää vuosittain järjestettävillä jäsenkyselyillä. Palautetta voit antaa myös suoraan Taloushallinnon ammattilaisten hallituksen jäsenille. Yhdistys rahoittaa toimintansa jäsenmaksupalautteella. Sen turvin yhdistys järjestää mm. ammatillista koulutusta, syys- ja kevätkokoukset, toimialan HED-tapahtumat ja myös tämän Tosite-lehden. Yhdistyksen hallituksen jäsenten toimikausi on kaksivuotinen. Syyskokouksessa valitaan uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Puheenjohtajan lisäksi on 6 8 varsinaista jäsentä ja heidän varajäsenensä. Hallitus kokoontuu yleensä kerran kuussa lukuun ottamatta kesää ja joulu - kuuta. Tehtävänjako hallituksessa on seuraavanlainen: Puheenjohtajan toimialaan kuuluu toiminnan johtaminen ja kokonaishoito. Hän tuo tarvittavat asiat hallituksen käsiteltäviksi ja päätettäviksi. Hän myös edustaa yhdistystä erilaisissa tapahtumissa ja toimii linkkinä toimialan muihin toimijoihin. Hänen varamiehensä on varapuheenjohtaja, jolla on myös edunvalvontavaliokunnan vetovastuu. Varapuheenjohtaja toimii TES-työryhmän vetäjänä. Sihteeri huolehtii hallituksen kokouksen kutsuista sekä esityslistoista, pitää kokouspöytäkirjaa ja huolehtii sääntömääräisten kevät- ja syyskokousten kutsuista ja esitys listoista. Taloudenhoitaja huolehtii yhdistyksen kirjanpidosta ja talouden pyörittämisestä. Hän valmistelee myös talousarvion. Tiedotusvastaava vastaa Tosite-lehdestä ja viestintäyhteistyöstä ERTOn kanssa. Koulutusvastaava huolehtii yhdistyksen koulutustilaisuuksien ja vuosikokousten järjestämisestä sekä hallituksen suunnittelukokousten järjestelyistä. Jäsenvastaava huolehtii uusien jäsenten viestimisestä ja nuorisoja opiskelijavastaava puolestaan toimii ERTO-nuorissa yhdistyksen edustajana. Siinä lyhennetty versio hallituksen jäsenten toimenkuvista. Hallitustyö on aikaa vievää, mutta myös palkitsevaa. Vaikutusmahdollisuuksia on! Yhdistyksen oman hallitustyön lisäksi puheenjohtaja osallistuu myös ERTOn hallintoon ERTOn hallituksen jäsenenä. Varapuheenjohtaja toimii yhdistyksen edustajana ERTOn edustajistossa. Yhdistyksellä on lisäksi paikat ERTOn työttömyyskassan hallituksessa ja edustajistossa, Eläke-Fennian ja Varman vakuutettujen neuvottelukunnissa ja STTK: edustajistossa. Arja Karimäki 4 - Tosite 2/2013 Tosite 2/2013-5

4 Vuosilomalain muutokset Vuosilomalakiin tehtiin keväällä 2013 muutamia muutoksia. Kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja virkamiehiä koskevan lomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa henkilön työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden ( ) aikana. Tällöin vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteella. Jos työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden jälkeen, mutta ennen vuosiloman alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan palkan mukaan. Säännöstä sovelletaan alkaen ansaittuihin vuosilomiin. Työnantaja saa soveltaa laista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksen päättymiseen saakka. Vuosiloman aikana sairastumisen karenssiaika poistuu lukien. Lomapäivän palkka lasketaan viikkopalkkaisilla käyttämällä jakajaa 6 ja kuukausipalkkaisilla jakajaa 25. teksti Lakimies Helena Lievonen, Toimihenkilöliitto ERTO Lomapalkan laskenta muuttuu Vuosilomalain yleissäännön mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Sen tason alittavasta lomapalkasta ei voida sopia työnantajan ja työntekijän työsopimuksella eikä myöskään työ- tai virkaehtosopimuksella. Jos työaika on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteista laskentasääntöä käyttäen. Tällöin lomapalkka määräytyy lomamääräytymisvuoden aikaisten ansioiden perusteella. Vuosilomalain muutos koskee kuukausipalkkaisia työntekijöitä, joiden työaika ja palkka ovat muuttuneet. Työaikamuutokset voivat liittyä muun muassa osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaiselle sairauslomalle tai osittaiselle hoito vapaalle siirtymiseen. Säännöstä ei sovelleta työajan lyhennyksenä toteutettuun lomautukseen. Säännöksellä otetaan tasapuolisella tavalla huomioon kaikki lomanmääräytymisvuoden aikana tapahtuneet erilaiset työajan muutostilanteet. Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos on tapahtunut lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden palkasta. Vuosilomapalkka on 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vuosilomapalkka on 11,5 % edellä mainitusta palkasta, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Jos työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka määräytyy viimeisen, ennen työaikamuutosta työntekijälle maksetun viikko- tai kuukausipalkan mukaan. Esimerkiksi osa-aikaisen työntekijän työsuhde muutetaan kokoaikaiseksi Hän pitää vuosilomaa heinäkuussa Vuosiloma palkka lasketaan ennen muutosta olleen palkan mukaan, käytännössä toukokuun 2014 palkan mukaan. Seitsemän päivän karenssiaika poistuu Vuosilomalaissa on kaksi sääntöä sairastumisen varalle. Ensiksi, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lo- mansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Työntekijän tulee nimenomaisesti pyytää loman siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Toiseksi, jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vuosilomajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä vuosilomana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä lukien edellä mainittu vuosiloman aikana sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssiaika poistuu. Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa jo heti sairastumispäivästä. Muutos koskee vasta lokakuun alusta pidettäviä lomia. Työntekijän tulee nimenomaisesti pyytää vuosiloman siirtämistä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijän mahdollisuuksiin esittää siirtopyyntö voivat vaikuttaa työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten tapaturma tai sairauden laatu. Asiaan vaikuttavat myös työnantajan olosuhteet, kuten onko työpaikka lomien aikana suljettu vai onko siellä henkilö, jolle siirtopyynnön voi viipymättä tehdä. Vuosilomalain mukaan työntekijän on työnantajan pyynnöstä osoitettava työkyvyttömyytensä lääkärintodistuksella tai muulla luotettavalla tavalla. Työpaikalla on tärkeää sopia yhteiset menettelytavat työkyvyttömyyden selvitykseen ja loman siirtopyyntöön. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Työnantajalla on myös velvollisuus kirjata muutokset vuosilomakirjanpitoon. Karenssin poistuminen koskee vuosilomalakiin perustuvia vuosilomia. Alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa tämä tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa ja vähintään vuoden työsuhteissa 30 vuosilomapäivää. Siirtooikeus koskee myös valtion virkamiesten pidempiä vuosilomia. Työnantaja saa soveltaa ennen lain voimaantuloa tehdyn työ- ja virkaehtosopimuksen vuosilomalaista poikkeavia määräyksiä kulumassa olevan sopimuskauden loppuun saakka, ellei työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksiä muuteta sitä ennen. Säännös ei kuitenkaan estä työnantajaa soveltamasta työntekijöihinsä lyhyempiä karensseja kuin mistä työehtosopimuksessa on sovittu. Loman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla. Sairauspäiviltä työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkkaa sen mukaan, kuin työsopimuslaissa on säädetty tai työehtosopimuksissa on sovittu. Sairauden päätyttyä loma jatkuu ja päättyy alkuperäisen ilmoituksen mukaan. Siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella. Lomapalkan jakaja Lomapäivän palkka lasketaan jakamalla viikkopalkka 6:lla ja kuukausipalkka 25:llä. Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi myös olla sovittu viikkoja kuukausipalkan jakajista. Valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisillä sopimuksilla voidaan edelleen sopia lomapalkan laskemistavasta ja lomapäivän palkan jakajista. ERTOn ja Taloushallinnon ammattilaisten jäsenenä voit soittaa ERTOn työsuhdeneuvontaan ja kysellä neuvoja mieltäsi askarruttavista asioista myös vuosilomista. Nettisivujen työsuhdeoppaasta löydät neuvoja ja vastauksia yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin. 6 - Tosite 2/2013 Tosite 2/2013-7

5 HEDit Vantaan Flamingossa, kevätkokous Tampereella teksti Teemu Miettinen Keväällä yhdistyksemme tapahtumissa keskityttiin marraskuussa 2013 katkolla olevan Taloushallintoalan työehtosopimuksen tavoitteiden valmisteluun. Henkilöstöedustajille ja HED-toiminnasta kiinnostuneille suunnattu HEDseminaari järjestettiin huhtikuussa Vantaalla Hotelli Flamingossa, ja toukokuussa kokoonnuimme Tampereelle Hotelli Holiday Clubiin kevätkokoustamaan ja kouluttautumaan. HED-seminaari työntekemisen edellytysten kimpussa HED-seminaarin ensimmäisen päivän aloitimme ERTOn puheenjohtajan Juri Aaltosen työmarkkinakatsauksella. Juri pohjusteli ennakolta hankalaksi arvioitua työmarkkinasyksyä, sen odotuksia ja haasteita. Suomen hallitus oli maaliskuussa hyväksynyt tulevia vuosia koskevat valtiontalouden kehykset, joiden pohjalta ministeriöt jatkoivat keväällä talousarvion valmistelua. Hallinnonaloja koskevat talousarvioesitykset toimitettiin valtionvarainministeriölle toukokuussa, minkä jälkeen ne käsiteltiin valtionvarainministeriössä ja viimeisteltiin valtion talousarvioesitykseksi, jota hallitus istui käsittelemään elokuun budjettiriihessä. Edellä kuvattuun valtiontalouden kokonaisuuteen liittyy olennaisena osana työmarkkinaratkaisu, jonka laatimisessa keskeisiä tahoja ovat työmarkkinakeskusjärjestöt. Palkansaajajärjestöillä on tässä yhtälössä omat tavoitteensa, joilla pyritään pitämään Taloushallinnon ammattilaisten taloudenhoitaja Lea Karjalainen oli HED-illallisen päätteeksi ammattiyhdistysuransa tienhaarassa: joko hän lähtisi mukavan ja komean ravintoloitsijan matkaan tai jatkaisi järjestötyötään Taloushallinnon ammattilaisissa. Hän valitsi tietysti jälkimmäisen vaihtoehdon! huolta palkansaajien ostovoimasta ja eduista: työntekemisen edellytyksistä Suomessa. Nyt lukijan mielessä saattaa herätä kysymys, millä tavoin tämä kaikki liittyy Taloushallinnon ammattilaisten HED-seminaariin. Siten, että myös omassa edunvalvontatyössämme pyrimme rakentamaan kestäviä malleja työntekemisen edellytyksille Suomessa. Teemme sitä tietysti vain tällä omalla hiekkalaatikollamme, taloushallinnon toimialalla, jolla työskentelee laskentatavasta riippuen noin kansalaista. Edunvalvontatyömme on sidoksissa Toimihenkilöliitto ERTOn tavoitteisiin, jotka puolestaan heijastuvat puolin ja toisin keskusjärjestö STTK:n tavoitteisiin. ERTOn Puheenjohtaja Juri Aaltonen pyrki työmarkkinakatsauksessaan valistamaan meitä tästä isosta kokonaisuudesta ja senhetkisestä asetelmasta. Pitkä kesä oli vielä edessä ja työmarkkinajännitys oli jo tuolloin huipussaan. Jurin katsaus loi tukevan pohjan, kun aloimme iltapäivällä lakimies Helena Lievosen johdolla käymään läpi taloushallintoalan TEStavoitteita. Näyttelijä Tuija Piepponen on valinnut HEDeistä neljä uhria (Jaana Monto, Gülseren Kaya, Merja Lindroos ja Kati Tervo), jotka joutuivat pakon edessä esiintymään muille. Kaikki olivat kauhusta kankeita, mutta selvisivät lopulta hengissä. ERTOn lakimies Helena Lievonen on väsymätön toimialavastaavamme. Helenan kanssa yhteistyömme on ollut erittäin toimivaa ja tehokasta. Taloushallintoalan TES-työryhmä oli tehnyt pohjatyötä edellisestä TESkierroksesta lähtien. Raamisopimuksella alullepantu palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä oli kokoontunut säännöllisesti Etelärannassa. Yhdessä työnantajapuolen kanssa työryhmämme oli koettanut rakentaa toimialaamme kehittäviä malleja ja ideoita, jotka tyydyttäisivät molempien osapuolten tarpeita: kohentaisivat sekä työntekemisen että tilitoimistoliiketoiminnan edellytyksiä Suomessa. Helppo homma se ei ole. Mutta ei myöskään mahdoton. Työehtosopimuksemme on tämän prosessin konkreettinen ilmentymä. Sen on tarjottava edellytyksiä molemmille. HEDit tarvitsevat vakavailmeisen työehtosopimusruljanssin lisäksi myös keveyttä ja iloa, vapautumista ja naurua. Siksi olimme kutsuneet seminaariimme näyttelijä Tuija Piepposen, joka piti meille puolisentoista tuntia kestäneen esityksen elekielen ja puheäänen sanattomasta viestinnästä vuorovaikutustilanteissa. Tuija sai vakavat taloushallinnon ammattilaiset hetkeksi irrottamaan puristuksen tuolien käsinojista ja hihittelemään suomalaiselle kansanluonteelle ja ryppyotsaisuudelle. Seminaarin toisena päivänä Helena Lievonen veti yhteen edellispäivän TES-pohdinnat. Syksyn neuvottelukierrosta valmisteleva työ oli ottanut taas yhden harppauksen eteenpäin. Vielä tuolloin emme osanneet ennakoida keskitetyn työmarkkinaratkaisun syntyä sillä tuli olemaan oma vaikutuksensa myös meidän TES-tavoitteisiimme. Tampere kevätkokouksemme näyttämönä Toukokuussa joukko taloushallinnon ammattilaisia eri puolilta Suomea matkusti Tampereelle. Jokavuotinen kevätkokouksemme järjestettiin Hotelli Holiday Clubissa Näsijärven rannalla. Keväisen koulutuspäivämme ammattillisena antini oli Talenom Oy:n lakimiehen Julia Sarasteen luento jäämistöoikeudesta. Luento painottui avio-oikeuteen ja avioehtoon sekä perintönäkökulmiin, sekä siihen miten nämä kokonaisuudet tulee huo- Lakimies Julia Saraste Talenom Oy:stä luennoi Taloushallinnon ammattilaisille jäämistöoikeudesta. mioida yritystoiminnassa. Taloushallinnon ammattilaisen arjessa jäämistöoikeus ei ehkä ole aivan jokapäiväinen juttu, mutta sen erityispiirteet saattavat joskus tulla vielä vastaan myös asiakkaidemme yritystoiminnassa. Ja onhan sillä toki myös yleissivistävä puolensa. Henkilökohtaisissa elämissämmekin siihen törmäämme, sikäli pieni pohjatietämys aiheesta on aina tervetullutta. HED-seminaarissa käsitellyt TEStavoitteet kävimme jäsentemme kanssa läpi myös Tampereella, ERTOn Helena Lievosen johdolla. Näin valmistelukierros sai jälleen yhden läpiluvun ja pinon kriittisiä kommentteja osakseen. Keväällä tapamme on ollut pitää koulutuspäivä suhteellisesti syksyä kevyempänä ja keskittyä myös virkistykseen. Tilinpäätöskausi on ammattilaisilla vielä tuoreessa muistissa, ja kesä edessä. Sitä kohti haluamme lähteä virkistynein mielin. Näissä merkeissä teimme yhdessä patruunamatkan Finlaysonin alueen historiaan ja ympäristöön. Käveltyä tuli reipas matka läpi Tampereen historiallisten näkymien! Tulevaksi kevääksi olemme suunnitelleet kevätkokoukselle ja koulutuspäivälle eksoottista miljöötä hieman tavallista pohjoisemmassa. Siitä viestimme tarkemmin lähitulevaisuudessa. Tervetuloa mukaan, jäsenemme! Illan päätteeksi levähdimme hotellin parvekkeella kaunis Näsijärvi seuranamme. 8 - Tosite 2/2013 Tosite 2/2013-9

6 Kuulumisia ASLAK-kuntoutuksesta Taloushallinnon ammattilaisten ensimmäinen ASLAK-kurssi on jo puolessa välissä. Kurssi pidetään kylpylähotelli Päiväkummussa KarjaLohjaalla, takana on touko- ja elokuun viikot. Aslak-kuntoutukseen haki vain viisi henkilöä, mutta onneksi kurssi kuitenkin toteutettiin vähäisestä kiinnostuksesta huolimatta. Edessä on vielä kaksi jaksoa, yksi marraskuussa ja viimeinen jakso ensi vuoden toukokuussa. Ensimmäisellä jaksolla mitattiin sen hetkistä lihas- ja yleiskuntoamme sekä pohdittiin työstä aiheutuvia psyykkisiä ja fyysisiä ongelmia. Meille oli laadittu viikko-ohjelma, johon oli jokaiselle suunniteltu omat yksilötunnit lääkärille, sairaanhoitajalle ja fysioterapeutille. Näillä yksilötunneilla mitattiin työkykyämme sekä sitä mitä meidän tulisi huomioida ja tehdä tulevaisuudessa, jotta voisimme vielä paremmin ja jaksaisimme jatkaa työelämässä pitempään. Viikko-ohjelmaan sisältyi myös monia ryhmätunteja, kuten sosiaalityöntekijän, psykologin, ravintoterapeutin ja työfysioterapeutin tunteja. Ja totta kai paljon liikuntaa: kuntosalia, kävelyä ja vesijumppaa. Kotitehtäviksi saimme henkilökohtaiset harjoitusohjelmat fysioterapeutilta sekä ergonomiaan liittyviä tehtäviä. Samoin Kelalle laadittiin henkilökohtaiset tavoitteet ja suunniteltiin keinot, joilla nämä tavoitteet voitaisiin toteuttaa. Toisella jaksolla elokuussa käsiteltiin enemmän henkistä puolta sekä työelämässä että elämässä yleensä. Meillä oli paljon psykologin kanssa ryhmätunteja ja joillakin omasta pyynnöstä myös yksilötunti psykologin kanssa. Samoin liikuntaa oli huomattavasti enemmän tällä jaksolla. Tutustuttiin todella monenlaisiin jumppamuotoihin: keppijumppaan, gymstickjumppaan ja kahvakuulajumppaan. Vesijumppaa oli kolmena päivänä. Kotitehtäväksi saimme miettiä, kuinka selviytyä stressitilanteista ja kuinka voisimme kehittyä omassa työssämme. Mukaan saimme myös työnantajalle kutsun vierailulle seuraavalle jaksolle. Tarkoituksena on saada oma työn antaja mukaan päiväksi keskustelemaan yhdessä työhön liittyvistä ongelmakohdista. Olen ollut todella tyytyväinen ASLAK-kurssin sisältöön ja meillä viidellä on ollut onni saada todella yksilöllistä kuntoutusta. Päiväkummun henkilökunta on ammattitaitoista ja iloista porukkaa. Jokaisella vetäjällä on kannustava ja positiivinen ote. Säännöllinen ruokailurytmi ja viikko- ohjelma ovat saaneet minut tuntemaan, että minusta välitetään. Ja kerrankin on aikaa itselle ja omalle hyvinvoinnille. Siis aikaa vain itselle, kiireiden jälkeen tämä tuntui todella ylelliseltä. Karja-Lohjan maisemat ovat upeat ja säätkin suosivat molemmilla jaksoilla. Yllättävintä on ollut se, että kuntoutus on todellakin auttanut minua pääsemään tavoitteisiin, jotka olen itselleni yhdessä fysioterapeutin ja ryhmämme vetäjän Michellan kanssa laatineet. Mikä ihaninta, stressinsietokykyni on kasvanut ja muutenkin olen saanut lisää vahvuutta työ elämään. Samoin liikunta on ollut monipuolisempaa. Olen täyttänyt säännöllisesti harjoittelukorttiani. Hyvältä näyttää! Itsetuntoni on kasvanut ja liikunnasta on tullut ilo eikä se tunnu enää pakkopullalta. Odotan innolla seuraavaa jaksoa, jossa keskitytään yhteistyössä työnantajan ja työterveyden kanssa työssäjaksamiseemme, ergonomiaan ja muihin työelämään liittyviin haasteisiin. Tunnen itseni todella onnekkaaksi päästyäni ASLAK-kurssille. Toivottavasti ensi vuoden syksyllä olen päässyt kolmanteen henkilökohtaiseen tavoitteeseen katsotaan Reipasta syksyä toivottaen, Tiina Laukka 10 - Tosite 2/2013 Tosite 2/

7 Seitkytluvussa on tyyliä, vakuuttavat järvenpääläinen Matti Ojamo ja jyväskyläläiset Heli Kylmäaho ja Jenny Forsstedt. Teuvo Kaartti ja Reijo Partanen ilahduttivat muunnelmallaan kolmesta cowboysta. Peace and love! Jyväskyläläiset Tarja Halttunen (vas) ja Hanna Pilke ja tamperelainen Tiina Laukka ottivat pukukoodin leikillisen tosissaan. Jyväskylän jäsenpäivät: Hauskanpitoa 70-luvun tapaan teksti ja kuvat HANNU TUOVINEN Kylläpä olivat hymyt herkässä kun Sari Jaatinen kaarsi 70-luvun Ora-lastenvaunut juhlatalo Könkkölän eteen Erton kesäpäivillä elokuun toisena viikonloppuna. Reilut kolme vuosikymmentä sitten vaunuissa veteli päiväuniaan Sari, nyt ruskeissa vakosamettisissa vaunuissa pötkötteli hyväntuulinen tytär- Vilma 5 kk, yllään äitinsä valkopilkullinen potkupuku. Ja ruskean sävyissä tottakai, tuntui Vilma virnistävän ihastelijoilleen. Voi miten hienot, meillä oli samanlaiset siniset. Ja meillä just tuommoiset ruskeat, nostalgisoitiin porukalla. Eipä tiennyt Vilma olevansa 70- luvun teemapäivässä. Ympärillä kukkamekkoihin, leveälahkeisiin housuihin ja paksupohjaisiin nappaskenkiin pukeutuneet ertolaiset kuikistelivat vaunuihin Petäjäveden pikkutyttöä. Huippumerkkiset vaunut ja jousitusta myöten hyvässä kunnossa vieläkin, vaikka ovat olleet monella käytössä tässä välillä, Sari kehui. Vilman äidin tavoin moni oli löytänyt asunsa kirpparilta; joku oli käväissyt asuvuokraamossa kuten Keski- Suomen aluejärjestön puheenjohtaja Reijo Partanen. Ja kuuluipa muuan aito 70-luvun kasvatti lainanneen karderoobistaan vaatteita nuoremmalle kollegalleen. Iloinen Erto-aktiivien puheensorina hurmasi myös ajankohtaiskatsauksen pitäneen, 70-luvulla syntyneen ministeri Susanna Huovisen. Kuten puheenjohtajanne Juri Aaltonen liiton 45-vuotisjuhlapuheessaan Linnanmäellä totesi: erilaisuus tuntuu olevan ertolaisten voima, ministeri kehui. Huumorikouluttaja Vesa Karvinenkin arveli olevansa oikeassa paikassa, jossa huumorintaju yhdistettynä positiiviseen elämänasenteeseen paitsi pidentää ikää myös lisää elämänlaatua. Arjesta sen huumorin pitäisi löytyä vaikka nykyisin työelämässä vitsit ovat vähissä. Positiivinen elämänasenne lisää elinvuosia keskimäärin kahdeksalla, tiesi Karvinen alan tutkimuksista. Ja jos päädyt avioon vanhemmalla iällä, kannattaa naida gerontologi: mitä vanhemmaksi elät sitä enemmän hän on kiinnostunut sinusta, opasti Karvinen maha kippurassa nauravia kuuntelijoitaan. Jyväskyläläinen pariskunta Raili Korpi ja Tuomo Mäkynen säväyttivät asujensa lisäksi myös kulkuneuvollaan, tyylikkään harmaalla Mercedes Benz D200:lla. Tuomo hankki vm dieselpirssin vuonna -78, ja välillä se lepäsi telakalla kunnes hän ammattiasentajan ottein päätti entisöidä mersurouvan. Auto valmistui neljä vuotta kestäneen täyspurun jälkeen vapun 2006 mobiilikulkueeseen. Ylpeä entisöijä sai urakastaan laatupalkinnon. Ruokailujonossa ennen liikuntaaktiviteetteja ja saunaa pohdittiin mitä 70-luvulla pantiin lautaselle. Uunimakkara juustokuorrutuksella kruunasi arjen, pizzat valtasivat Suomen ja väriteeveen ääressä saatettiin nautiskella Janssonin kiusausta jopa kylmänä. Keski-Suomen aluejärjestö oli varapuheenjohtaja Hanna Pilkkeen mukaan päättänyt 70-luku teemansa heti kun sai valtakunnallisten jäsenpäivien vetovastuun vuosi sitten Kuopiossa. Hauska yhteensattuma, että aihe on ollut esillä muuallakin TV:tä myöten. Mutta silti parasta musiikkia tehtiin 80-luvulla, Hanna naurahti leveissä lahkeissaan Tosite 2/2013 Tosite 2/

8 KUTSU TALOUSHALLINNON AJANKOHTAISSEMINAARIIN JA SYYSKOKOUKSEEN 2013 Ilmoittaudu viimeistään Perjantai (Radisson Blu Seaside, Ruoholahdenranta 3, Helsinki) Aamukahvi Tilaisuuden avaus Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi STTK, Edunvalvontayksikkö Ennakkoperintä 2014 ajankohtaiskatsaus vuodenvaihteen muutoksiin Ylitarkastaja Sari Wulff Verohallinto, Henkilöverotus, ohjaus- ja kehittämisyksikkö Lounas Kirjanpitäjän muuttuva rooli Osaamisen johtaja Sirpa Airola Taloushallintoliitto Konsernikirjanpito Jari Halonen Manager, IFRS Advisory Services, KPMG Iltapäiväkahvi Konsernikirjanpito (jatkuu) Jari Halonen Manager, IFRS Advisory Services, KPMG Buffet Lähtö Aleksanterin teatterille Joulun Tähdet á la ShoWhat 15-vuotisjuhlashow (Aleksanterin teatteri) Lauantai (Radisson Blu Seaside, Ruoholahdenranta 3, Helsinki) Taloushallinnon ammattilaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous Lounas ja lähtökahvit Tervetuloa Taloushallinnon ammattilaiset ry:n ajankohtaisseminaariin perjantaina ja sääntömääräiseen syyskokoukseen lauantaina Seminaari soveltuu KLT-tutkintoa ylläpitäväksi koulutukseksi. Työnantajalle seminaari antaa tilaisuuden tarjota työntekijöilleen edullista koulutusta muistathan siis kysyä! Omavastuut voimme sovittaessa laskuttaa työnantajalta. KOKOUS Taloushallinnon ammattilaiset ry:n syyskokous lauantaina klo Hotelli Radisson Blu Seaside, Ruoholahdenranta 3, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kokoukseen voivat osallistua kaikki yhdistyksemme jäsenet. OSALLISTUMINEN Perjantain seminaari on avoin koulutustilaisuus kaikille Taloushallinnon ammattilaiset ry:n toiminnasta kiinnostuneille. Perjantain iltaohjelma on maksuton seminaariin ja syyskokoukseen osallistuville Taloushallinnon ammattilai- set ry:n jäsenille, samoin majoitus pääkaupunkiseudun ulkopuolelta saapuville. Matkakulut korvataan yhdistyksen sääntöjen mukaan kokoukseen osallistuville jäsenille. OMAVASTUU Jäsenen koulutusomavastuu 30 eur maksetaan perjantain koulutuksen osalta Taloushallinnon ammattilaiset ry:n Danske Bankin tilille FI viimeistään Ei-jäsenen koulutusomavastuu 150 eur perjantain koulutusseminaarin osalta (tarjoiluineen) maksetaan Taloushallinnon ammattilaiset ry:n Danske Bankin tilille FI viimeistään ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittaudu mennessä ensisijaisesti kotisivujemme kautta. Voit ilmoittautua myös puhelimitse Arja Karimäelle puh (klo 17 21). Ilmoittautumiset ovat sitovia. 70:lle koulutukseen osallistuvalle (pk-seudun ulkopuol.) on varattu majoitus Hotelli Radisson Blu Seasidessa 2 hengen huoneissa. Ruokailun järjestämiseksi odotamme, että kerrot meille mahdollisista erityisruokavalioistasi, ja että ilmoitat myös mikäli osallistut vain kokoukseen MATKALIPUT Matkaliput korvataan halvimman matkustustavan mukaan. Lentoliput korvataan pääsääntöisesti Vaasan, Kuopion ja Joensuun pohjoispuolella asuville ko. paikkakunnat mukaan lukien, mikäli muu matkustusmuoto matkan kokonaisuuden kannalta ei tule merkittävästi edullisemmaksi. Lentolipputilauksia hoitaa Lea Karjalainen (lea.karjalainen@erto.fi). Junaliput tilataan VR:n Asiakaspalvelusta (puh ). Ilmoita tilatessasi Taloushallinnon ammattilaiset ry:n asiakasnumero , matkustajan nimi ja tunnus Voit pyytää varausnumeron, jolla saat liput asemalta, näin ei synny lähetyskuluja. TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RY Asemamiehenkatu HELSINKI SYYSKOKOUKSEN ESITYSLISTA Aika: Lauantai klo Paikka: Hotelli Radisson Blu Seaside, Ruoholahdenranta 3, Helsinki 1. Kokouksen avaus 2. Kokoustoimihenkilöiden valinta 2.1. puheenjohtaja 2.2. kaksi sihteeriä 2.3. kaksi pöytäkirjan tarkistajaa 2.4. kolme ääntenlaskijaa 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen menettelytavoista päättäminen 5. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 6. Käsitellään toimintasuunnitelma vuodeksi Päätetään hallituksen jäsenten palkkioista ja tilintarkastajien palkkioista 8. Päätetään yhdistyksen jäsenmaksu vuodeksi Käsitellään talousarvio vuodelle Valitaan hallituksen puheenjohtaja kaudelle Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä 12. Valitaan hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle uudet jäsenet kaudelle Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa vuodelle Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 15. Ilmoitusasiat 16. Muut esille tulevat asiat 17. Kokouksen päättäminen SYDÄMELLISESTI TERVETULOA! Taloushallinnon ammattilaiset ry

9 ERTOn palvelut ja edut Työ nielaisee kolmasosan arjestasi. ERTOn jäsenenä pääset nauttimaan kaikista työelämäsi kannalta tärkeistä palveluista työttömyysturvasta erilaisiin koulutuksiin. Jäsenemme saavat monipuolisia etuja ja laadukasta palvelua: Työehtosopimusten neuvotteleminen Jäsenenämme pääset vaikuttamaan alasi työehtosopimuksen (tes) sisältöön. Esimerkiksi palkan, ylityökorvauksien ja lomien vähimmäistasoon. Palkkasuositusten laatiminen Teemme tutkimustietoon perustuvia palkkasuosituksia toimialoille, joilla ei vielä ole työehtosopimusta. Palkkasuosituksessa kerrotaan alasi tehtävänimikekohtainen peruspalkkataso ja annetaan suositus palkankorotusten suuruudesta ja korotusajankohdista. Riita-asioiden hoito ja oikeusturva Lakimiehemme ja asiantuntijamme auttavat sinua työsuhdeasioissa ja työsuhteeseen liittyvien riita-asioiden käsittelyssä. Työttömyysturva Meiltä voit saada työttömyyden kohdatessa ansiosidonnaista päivärahaa. Työttömyyskassamme maksaa sinulle myös koulutuspäivärahaa, koulutustukea ja vuorotteluvapaakorvausta. Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvonnasta saat ERTOn jäsenenä henkilökohtaista palvelua työsuhteeseesi liittyvissä kysymyksissä. Henkilöstön edustajien eli HEDien palvelut HED on yleisnimi kaikille yrityksissä toimiville henkilöstön edustajille. HED toimii henkilöstön äänenä ja työpaikkansa kehittäjänä. ERTOssa HEDien tukena toimii laaja HEDyhteisö, joka ylläpitää aktiivista ja käytännönläheistä vuorovaikutusta eri toimialojen ja työyhteisöjen HEDien välillä. Vakuutusturva Jäsenenämme saat vakuutuksen, joka kattaa vapaa-aikana ulkomaille tehdyn matkan aikana sattuneen mahdollisen sairauden tai tapaturman aiheuttamat hoitokulut ilman ylärajaa. Koulutus Järjestämme monipuolista koulutusta, joka vahvistaa ammatillista osaamista ja lisää hyvinvointiasi työssä. Seminaarit ja tilaisuudet Järjestämme jäsenyhdistystemme kanssa erilaisia tapahtumia ympäri Suomen: Ostoedut ja alennukset Jäsenenä saat hyviä alennuksia mm. vakuutuksista, lehdistä, polttoaineesta, matkoista ja majoituksesta. Toimi-lehti ja tiedotus Pidämme sinut ajan tasalla työelämän tärkeistä asioista. Julkaisemme työelämän asioita laajasti käsittelevää Toimi-lehteä neljä kertaa vuodessa. Jäsenenämme saat Toimin jäsenetuna kotiin kannettuna. Lisätietoja palveluista ja eduista löydät ERTOn kotisivuilta osoitteesta Toimihenkilöliitto ERTO ry yhteystiedot: SÄHKÖINEN ASIOINTI hoida jäsenyyttäsi netissä Kirjaudu sisään vasemmasta reunasta kohdasta Sähköinen asiointi. Korjaa tietojasi jäsenrekisterissä, Maksa jäsenmaksujasi, Tee ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta, Tulosta jäsenmaksutodistus, Tarkastele hakemuksesi käsittelyn tai maksujen tilannetta, Lähetä jatkohakemus tai muutos ilmoitus. JÄSENREKISTERI liittyminen, jäsenyys- ja jäsenmaksuasiat (09) ma ti, to pe 9:30 13:30 TYÖSUHDENEUVONTA oikeudellinen neuvonta, työsuhdeasiat (09) ma pe 9:30 13:30 TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPÄIVYSTYS mm. päiväraha-, koulutustukija vuorottelukorvausasiat (09) ma pe 9:30 13:30