Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2008

Transkriptio

1 2008

2 1 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus Toiminnanjohtajan katsaus 03 Verkställande direktörens översikt 04 Chief Executive Officer s review 05 Edunvalvonta 07 Yksityissektori 08 Järjestötoiminta 09 Jäsenpalvelut 11 Terveyspoliittinen toiminta 14 Eettiset kysymykset 15 Koulutusasiat 19 Tutkimukset 21 Kansainvälinen toiminta 22 Tiedotus ja julkaisut 24 Suomen Lääkärilehti 25 Talous 27 Jäsenistö ja organisaatio 31 Edustukset 32 Annetut lausunnot 33 Tilastoja - Lääkärit Työssä olevat lääkärit päätoimen työskentelysektorin mukaan Lääkärimäärän kehitys vuosina Työikäiset lääkärit sairaanhoitopiireittäin Erikoislääkärinoikeudet Erityispätevyydet Lääkärien säännöllisen työajan ansiot Kannen kuva: Lääkäritalon päätyyn tulevan Arvo Ylppö -muistomerkkikilpailun voitti kuvanveistäjä Jukka Tuomisen teos Hopeinen puu. Kuva: Sami Perttilä

3 2 Toiminnanjohtajan katsaus Heikki Pälve Vuoden 2008 päättyessä Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli yhteensä Heistä työikäisiä Suomessa asuvia oli Maamme lääkäritiheys onkin kansainvälisesti katsoen hyvä: 299 asukasta työikäistä lääkäriä kohden. Lääkärikunnasta 63 % on erikoistunut, 15 % on parhaillaan erikoistumassa ja 22 % on väitellyt tohtoriksi. Lääkäriliitto joutui eri yhteyksissä puolustamaan potilaiden tietosuojaa. Keskustelu vakuutusyhtiöiden vaatimien potilastietojen luovutustavasta jatkui, ja liitto korosti näiden tietojen luottamuksellisuutta. Myös Kauhajoen ampumatragedian jälkeen eri viranomaiset esittivät toiveita yhä helpommasta ja yksilöimättömämmästä potilastietojen saannista. Koskaan ennen liiton historiassa ei ole koettu yhtä hektistä terveydenhuollon uudistamisvauhtia kuin vuonna Valtionhallinto laati kiihtyvällä tahdilla suunnitelmia ja lakimuutoksia, joista liitto antoi peräti 62 lausuntoa. Terveydenhuolto oli murroksessa myös kuntatasolla. Valmisteilla oli lukuisia kuntaliitoksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksia. Hallintoja johtojärjestelmiä pyrittiin useissa kunnissa muuttamaan tavalla, joka ei Lääkäriliiton mielestä edistänyt potilaiden hyvää hoitoa, lääkärintyön mielekkyyttä eikä myöskään kustannusten hallintaa. Kansainvälisellä tasolla tehtävät päätökset vaikuttavat yhä enemmän suomalaisten lääkärien toimintaan. Koko EUjäsenyytemme ajan esillä olleen työaikadirektiivin uudistaminen pääsi toimintavuonna loppusuoralle. Liitto keskusteli lääkäreille tärkeistä työaikakysymyksistä niin Suomen hallituksen ja ministeriöiden edustajien kuin EU:n parlamentaarikkojen ja komission edustajien kanssa. Maailman lääkäriliiton merkittävin eettinen julistus, Helsingin julistus, uudistettiin WMA:n yleiskokouksessa. Suomen Lääkäriliitto osallistui prosessiin aktiivisesti ja osa työskentelystä tapahtui julistuksen synnyinsijoilla Helsingissä liiton isännöimässä kokouksessa. Vuoden aikana nousi esiin useita hallintokiistoja, joista näkyvin oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtamisjärjestelmän ja strategian uudistamiseen liittynyt tapahtumasarja. Kiistat työllistivät niin Lääkäriliittoa kuin luottamusmiehiä ja yksittäisiä jäseniä eri paikkakunnilla. Suomen sirpaloitunut palvelujärjestelmä johti useisiin paikallisiin neuvotteluprosesseihin, joissa kuitenkin pääsääntöisesti saatiin lääkärien ääni kuulumaan ja heidän työolonsa turvatuiksi. Lääkäriliittoa pidetään vaikutusvaltaisena ammattijärjestönä ja sen asiantuntemus terveydenhuollon, koulutuksen ja lääkintäetiikan kysymyksissä on tunnustettu. Toimintavuonna tehty lääke- ja terveysalan mediabarometri osoitti myös liiton viestinnän toimivan erinomaisesti. Lääkäriliitto sai tutkimuksen kohteena olleista toimijoista parhaan kokonaisarvon viestinnän toimivuudesta. Terveydenhuollon jatkuvasti uudistuvat haasteet ovatkin pitäneet liiton toimeliaana sekä asioiden valmistelussa että julkisuudessa.

4 3 Verkställande direktör Heikki Pälve. Foto: Jukka Mykkänen Verkställande direktörens översikt Vid slutet av år 2008 fanns det sammanlagt legitimerade läkare i Finland. Av dem var i arbetsför ålder och bosatta i Finland. Läkartätheten är också god med internationella mått mätt: 299 invånare per läkare i arbetsför ålder. 63 % av läkarkåren har genomgått specialisering, 15 % håller på att specialisera sig och 22 % har disputerat för doktorsgrad. Aldrig förr under historiens gång har vi upplevt en lika hektisk reformtakt inom hälso- och sjukvården som år Statsförvaltningen förberedde i accelererande takt planer och lagändringar och förbundet gav hela 62 utlåtanden. Hälso- och sjukvården befann sig i ett brytningsskede också på det kommunala planet. Otaliga kommunsammanslagningar och reformer av tjänstestrukturen i hälsooch sjukvården bereddes. I flera kommuner försökte man ändra förvaltnings- och ledningssystemen på ett sätt som Läkarförbundet ansåg att varken främjade god patientvård, meningsfullt läkararbete eller kostnadskontroll. Under året uppkom flera förvaltningskonflikter. Synligast var händelsekedjan i samband med förnyelsen av ledningsstruktur och strategi för Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt. Tvisterna sysselsatte såväl Läkarförbundet som förtroendemännen och enskilda medlemmar på olika orter. Finlands splittrade hälsotjänstsystem ledde till flera lokala förhandlingsprocesser. I dem kunde man i regel göra läkarnas röst hörd och trygga deras arbetsförhållanden. kräver ska överlåtas fortsatte och förbundet betonade att de är konfidentiella. Också efter skottdramat i Kauhajoki lade olika myndigheter fram önskemål om allt enklare tillgång till detaljerade patientuppgifter. Beslut som fattas internationellt påverkar i allt större utsträckning finländska läkares verksamhet. Reformen av arbetstidsdirektivet som varit aktuell under hela vårt EU-medlemskap kom under verksamhetsåret in på slutrakan. Förbundet diskuterade de viktiga arbetstidsfrågorna såväl med representanter för Finlands regering och ministerier som med EU-parlamentariker och representanter från kommissionen. Världsläkarförbundets viktigaste etiska deklaration, Helsingforsdeklarationen, förnyades under WMA:s generalförsamling. Finlands Läkarförbund deltog aktivt i processen och en del av arbetet utfördes där deklarationen på sin tid tog form, i Helsingfors, på ett möte som förbundet stod värd för. Läkarförbundet betraktas som en inflytelserik fackorganisation och dess sakkunskap om hälso- och sjukvård, utbildning och medicinsk-etiska frågor är erkänd. Den mediebarometer som under verksamhetsåret gjordes inom medicin och hälsovård visade också att förbundets informationsförmedling fungerar utmärkt. Av de aktörer som undersökningen omfattade var Läkarförbundet den som fick det bästa helhetsvitsordet för fungerande information. Ständigt nya utmaningar inom hälso- och sjukvården har hållit förbundet alert både vad gäller beredning av ärenden och offentlighet. Läkarförbundet blev i flera sammanhang tvunget att försvara den datasekretess som gäller patienter. Diskussionen om hur sådana patientuppgifter som försäkringsbolagen

5 4 Lääkäriliiton hallitus Ylärivi vas: varapj. Mikko Valkonen, Helena Nukari, Taina Autti, Raija Niemelä, pj. Olli Meretoja. Alarivi vas: Jaakko Halonen, Marjut Laurikka-Routti, Tinja Lääveri ja varapj. Samuli Saarni. Kuvasta puuttuu Antti Tamminen. Kuva: Jukka Uotila Chief Executive Officer s Review At the end of the year, there were as many as 22,951 physicians in Finland. 17,796 of them were of working age and resident in Finland. The physician density in Finland is quite good by international standards: 299 citizens for each physician of working age. A total of 63% of Finnish physicians have a Specialist degree, 15% are in the process of specialising, and 23% have a D. Med. Sc. degree. Never before in its history has the Finnish Medical Association witnessed such a hectic pace in health care reform as in Throughout the year, the government drafted plans and legislative amendments at an increasing rate, and the Association issued as many as 62 statements on them. confidentiality of these data. The Finnish school shooting tragedy at Kauhajoki also resulted in various authorities expressing a wish for even easier and more open-ended access to patient data. International decision-making increasingly affects the work of Finnish physicians. For example, the renewal of the Working Time Directive, which has been underway throughout Finland s membership in the EU, was nearing its completion during the year The Association discussed working time issues, which are very important to physicians, with the Finnish government as well as with members of the EU Parliament and representatives of the European Commission. The health care system faced radical changes at the municipal level as well. Numerous municipal consolidations and reforms of service structures in the health and social care system were in preparation. Several municipalities attempted to move administration and management systems in a direction that the Association perceived as furthering neither good patient care, meaningful medical work nor cost control. During the year, several administrative disputes arose, the most prominent of them being the events connected to the administrative system and strategy reform of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. These disputes resulted in activities of the Association as well as its representatives and individual members in various localities. The fragmentation of the Finnish service system also led to many local negotiation processes, but in most cases, physicians were heard and satisfactory working conditions were ensured. The Association was forced to defend the protection of patient data on various occasions. The debate about the insurance companies demand for patient data disclosure continued, while the Association emphasised the The most important ethical declaration of the World Medical Association, the Helsinki Declaration, was amended by the WMA General Assembly. The Finnish Medical Association participated actively in the process, and part of the work was done in Helsinki, the Declaration s birthplace, at a meeting hosted by the Association. The Finnish Medical Association is regarded as an influential professional association, and its expertise in health care, education and medical ethics issues is widely recognised. The results of a medicine and health industry media barometer showed that the Association s communications are also of the highest order. Of the organizations evaluated, the Finnish Medical Association received the highest total score in the functionality of its communications. This can be attributed to the constantly changing challenges of health care, which have kept the Association busy in preparation work and therefore continually in the public eye.

6 5 Edunvalvonta Neuvottelutoiminta Syksyllä 2007 tehtyjen kunnallisen lääkärisopimuksen ja valtion virkaehtosopimuksen sopimuskausi päättyy , joten toimintavuonna ei käyty keskitettyjä neuvotteluja julkisella sektorilla. Sopimusten paikallisesta soveltamisesta käytiin kuitenkin paikallisia neuvotteluja, joita liitto ohjeisti ja tuki monin tavoin. Yksityisellä sektorilla solmittiin syksyllä 2008 Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) lääkäreitä koskeva sopimus ajalle Sopimus muutti lääkäreiden palkkausjärjestelmää enemmän kunnallisen lääkärisopimuksen kaltaiseksi mm. kokemuslisäjärjestelmän ja vuosilomamääräysten osalta. Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevien lääkäreiden työsuhteen ehdoista käytiin neuvotteluja, joilla pyrittiin nostamaan henkilökohtaisen palkanosan määrää. Kunnallinen lääkärisopimus Lääkärisopimuksen liitteiden 1 5 hinnoittelumuutokset toteutettiin Samana ajankohtana oli jaossa myös paikallinen järjestelyerä, johon sairaanhoitopiireissä oli yhdistetty 1,9 %:n suuruinen erikoismaksuluokan lakkautuksesta maksettava kompensaatioerä. Erän käyttö toteutettiin Lääkäriliiton suositusten mukaan muualla paitsi Suomen suurimmassa erikoissairaanhoidon yksikössä HUSissa, jossa työnantaja yksipuolisesti päätti käyttää varat pääosin tehtäväkohtaisen palkan rakenteen uudistamiseen tehtävän vaativuuden perusteella. Sopimuskauden yleiskorotuksista ensimmäinen 3,4 % oli maksettu Syyskuun 2008 alusta palkkoihin tuli 2,4 %:n yleiskorotus. Sopimuksen viimeiselle vuodelle jäivät maksettava 2,4 %:n yleiskorotus ja toteutettava 0,8 %:n paikallinen järjestelyerä. Lääkärisopimuksen vuosilomaa koskevien palkkausmääräysten uudistaminen näkyi vuoden 2008 kesälomapalkan paranemisena. Kun normaalin työajan suoriteperusteiset korvaukset otettiin huomioon lomapalkan perusteena, nousi terveyskeskusten omalääkärien loma-ajan palkka keskimäärin noin 20 %. Terveyskeskusten toimintamallit ja palkkausjärjestelmät murroksessa Lääkärien työmäärän hallitsemattomuus koettiin pahenevaksi ongelmaksi erityisesti väestövastuujärjestelmässä. Tämän takia yhä useammassa terveyskeskuksessa alettiin suunnitella uudenlaisia toimintamalleja väestövastuun tilalle. Usein muutossuunnitelmiin liittyi myös uutta toimintatapaa tukevan palkkausmallin kehittely. Uusien palkkamallien valmistelussa oli nähtävissä kaksi linjaa. Joissain terveyskeskuksissa pyrittiin väestövastuuvirkaehtosopimustakin suoriteperusteisempaan palkkaukseen ja toisissa taas tavoitteena oli kokonaispalkkausjärjestelmä. Yhteistä kaikille malleille oli kuitenkin, että lääkäreille haluttiin normaali 37 tunnin viikkotuntimäärä ja työaikasuoja.

7 6 Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Mikko Kangas jäi eläkkeelle. Vasemmalta liiton tutkija Mira Kajantie, sihteeri Eeva-Maija Tallgren, Mikko Kangas, järjestöpäällikkö Riitta Keskitalo ja järjestösihteeri Mirkka Tilander. Kuva: Heidi Emmes Lääkäriliiton edunvalvontatoimialalla selviteltiin eri puolilla maata valmisteltavia palkkamalleja ja annettiin lääkäriluottamusmiehille ohjeita niiden kehittelyyn. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin joitain uusia palkkausjärjestelmiä koskevia paikallisia virkaehtosopimuksia. Terveyskeskusten uusien toimintamallien suunnittelu käynnistyi myös kaikissa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa. Kaikki kutsuivat niitä listautumismalliksi, vaikka suunnittelun lähtökohdat poikkesivat eri kaupungeissa huomattavasti toisistaan. Liitto hakeutui yhteistyöhön suunnittelusta vastaavien tahojen kanssa ja pyrki näin vaikuttamaan toimintamalleihin ja niihin liittyviin palkkausjärjestelmiin. Vastaavaa yhteistyötä tehtiin myös uusia ratkaisuja hakevien Turun ja Oulun kanssa. Toimintavuoden aikana puolustusvoimien lääkäreille saatiin uusi palkkausjärjestelmä, joka nosti heidän ansiotasoaan ja edisti rekrytointia alalle. Edunvalvonnallisesti merkittävä asia oli myös valtion vuosilomia koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen kokonaisuudistus. Jäsenten verkkopalveluun perustettiin valtionsektoria koskeva sivusto, josta löytyy tilastoja valtion palveluksessa olevista lääkäreistä sekä ajankohtaista tietoa valtionsektorin valiokunnan toiminnasta. Valiokunnassa valmisteltiin liiton kannanottoja useisiin uudistushankkeisiin, jotka koskivat aluehallintoa, valtion virastojen yhdistämistä ja alueellistamista sekä yliopistojen hallintoa. Valtionsektorin edunvalvonta Valtion virastokohtaisen palkkausjärjestelmän voimaantulon nopeuttaminen nosti palkat uuden palkkausjärjestelmän loppupalkan tasolle vuoden 2008 alusta alkaen. Valtionsektorin yleiskorotus maksettiin ja sen suuruus oli 2,3 %. Lisäksi maaliskuun alusta alkaen oli paikallisesti käytettävissä yhteensä 1,6 % paikallista erää ja kehittämiserää. Osa erästä oli käytetty virastokohtaisesti uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton nopeuttamiseen ja jäljelle jäänyt osa suunnattiin ensisijaisesti järjestelmän rakenteen kehittämiseen.

8 7 Yksityissektori Yksityisen sektorin kasvava merkitys näkyi useissa terveyspalveluja koskevissa lainsäädäntöhankkeissa, joihin liitto otti toimintavuoden aikana kantaa. vuokraavan julkisen toimijan palveluksessa olevat lääkärit ja yksityiset ammatinharjoittajat että terveydenhuollon yksityiset palveluyritykset voisivat toimia myös julkisissa tiloissa. Vuoden 2008 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka perusteella lakisääteisissä tapaturma-asioissa vakuutusyhtiöille potilastietoja luovuttavilla lääkäreillä on oikeus saada kohtuullinen korvaus aiheutuneesta työstä ja kustannuksista. Asiasta ryhdyttiin laatimaan tarkempia ohjeita STM:n johdolla. Yksityislääkärin verotukseen liittyvät kysymykset ja ennen kaikkea lääkäriyhtiöiden osinkoverotukseen suunnitellut muutokset olivat loppuvuodesta paljon esillä sekä liitossa että myös julkisuudessa. Konkreettiset esitykset jäivät kuitenkin seuraavan vuoden puolelle. Palvelusetelin valinnanvapautta korostettiin Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti kunnallisen palvelusetelin käytön laajentamista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Liitto oli jo pitkään ehdottanut palvelusetelin käyttöönottoa parantamaan potilaiden valinnanvapautta sekä lisäämään julkisten ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä, joten liitto suhtautui lakiesitykseen myönteisesti. Liitto korosti kuitenkin, että palvelusetelistä ei saa tulla hoitoa ohjaavaa elementtiä, vaan potilailla pitää säilyä oikeus valita lääkärinsä. Kannanotossa muistutettiin myös, että palvelusetelin arvo on syytä tarkistaa määrävälein ja että palveluntuottajaluettelon tulee olla valtakunnallinen. Julkisten tilojen hyödyntämistä kannatettiin Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdotti, että terveyskeskuksissa ja julkisissa sairaaloissa voitaisiin antaa hoitoa myös yksityisesti siten, että hoitokustannuksista maksettaisiin sairausvakuutuskorvaus. Näin sekä tiloja Liitto piti myönteisenä sitä, että julkisia tiloja pyritään hyödyntämään tehokkaammin ja samalla luodaan lääkäreille uusia toimintamahdollisuuksia. Asiaa ei nähty kuitenkaan täysin ongelmattomana kilpailuneutraliteetin kannalta. Jäsenpalveluja yksityislääkäreille kehitettiin Yksityislääkärin työn ja ammatillisen osaamisen laadunarviointia ryhdyttiin valmistelemaan. Liitto kartoitti alaosastojen ja erikoislääkäriyhdistyksien näkemyksiä arvioinnin käynnistämisestä. Lisäksi selviteltiin Etsi lääkäri -verkkopalvelun kehittämistä. Uutena jäsenpalveluna suunniteltiin verkossa toimivaa Ansiotasolaskuria Palkkatohtorin mallin mukaisesti. Tarkoituksena on, että yksityislääkärit voisivat arvioida liiketoimintansa vastaanottopalkkiokertymiä ja kuluja sekä verrata niitä julkisen puolen vastaaviin ansioihin. Laskurin avulla yksityislääkäri voisi myös saada selville, kuinka monta potilasta hänen tulisi keskimäärin ottaa vastaan ja minkä tasoinen palkkion tulisi olla päästäkseen haluamaansa kuukausiansioon. Yksityislääkärien edunvalvonnan tehostamiseksi päätettiin ryhtyä tekemään säännöllisiä kyselytutkimuksia pää- ja sivutoimisesti yksityisvastaanottoa pitäville lääkäreille. Yksityislääkärin eri toimintamuotoja ja niitä koskevia viranomaiskäytäntöjä kartoittavaa selvitystä ja asiantuntijoiden kuulemista jatkettiin. Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen jäsenyritysten johtaville lääkäreille järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin yksityislääkärinä toimimiseen liittyviä pätevyys- ja koulutusasioita, rekisterinpitoa ja sähköpostin käyttöä yksityislääkärin työssä.

9 8 Järjestötoiminta Aluepäälliköillä aktiivinen toimintavuosi Aluepäälliköt toimivat tärkeänä tiedonvälityksen linkkinä liiton ja kentän välillä. Toimintavuoden aikana he selvittivät kyselyin paikallisia palkka- ja päivystyssopimuksia sekä Parashankkeeseen liittyviä edunvalvonta-asioita. Aluepäälliköt osallistuivat aktiivisesti myös luottamusmiesten koulutuksen suunnitteluun. Aluepäällikköinä toimivat HUS-alueen erikoissairaanhoidossa Risto Avela ja Uudenmaan alueen perusterveydenhuollossa Jaana Puhakka. Varsinais-Suomessa tehtävää hoiti Tuija Tallila, Tampere itäinen -alueella Mikko Lavonius, Kaakkois-Suomessa Johanna Salmio, Kuopiossa Anne-Mari Kantanen, Vaasassa Anders Sjöholm ja Oulussa Jari Autti. Tampere läntisen aluepäällikkönä toimi syksyyn asti Outi Vanha-Kämppä. Luottamusmiehiä koulutettiin Toimintavuoden aikana lähetettiin 24 luottamusmiestiedotetta. Sähköiset tiedotteet ovat vakiinnuttaneet asemansa nopeana ja vaivattomana yhteydenpitokanavana. Luottamusmiesten verkkopalvelussa Luottamus-Extrassa olivat koottuina sopimukset, oppaat, tiedotteet, koulutuskalenteri, lomakkeet ja muu luottamusmiesten tarvitsema materiaali. Uudet luottamusmiehet valittiin Kunnallisen sektorin luottamusmiesten toimikausi päättyi kesällä. Heille toukokuussa tehdyn kyselyn mukaan luottamusmiehen työtä pidetään mielekkäänä, mutta siihen varattua aikaa liian niukkana. Uusien luottamusmiesten kausi alkoi elokuussa. Kuntauudistusten takia uusien yksiköiden luottamusmiesten vaaleja järjestettiin syksylläkin. Useita jäsentilaisuuksia Valtakunnallista luottamusmieskoulutusta järjestettiin Lääkärikartellin yhteistyönä. Päivillä käsiteltiin terveydenhuollon lainsäädäntöä sekä kuntien palvelurakenneuudistukseen liittyvää palkkojen harmosointia ja muutosjohtamista. Erityisaiheena olivat luottamusmiehen keinot puuttua terveydenhuollon työsuojeluongelmiin. Luottamusmiehille järjestettiin yhteistyössä kartellin kanssa myös hallinnon koulutuspäivä, neuvottelutaidon perus- ja jatkokurssit sekä ATK-kurssit. Valtakunnallisten koulutustapahtumien osanottajamäärä oli yhteensä 265. Lisäksi liitto järjesti omana toimintanaan luottamusmiesten alueellisia tilaisuuksia. Myös niiden keskeisenä teemana olivat Paras-hankkeeseen liittyvät paikallisneuvottelut ja uusien yksiköiden luottamusmiesjärjestelmien rakentaminen. Alueellisilla päivillä näitä kysymyksiä oli mahdollista käsitellä perusteellisesti ja luottamusmiesten verkostoitua keskenään. Osallistujamäärä kasvoi: 14 alueellisen tilaisuuteen osallistui yhteensä 260 luottamusmiestä. Liiton edustajat kävivät paikallisosastojen kokouksissa esittelemässä ajankohtaisia aiheita. Näissä tapaamisissa tavoitettiin lukuisia jäseniä ja keskusteltiin paikallisista ja valtakunnallisista edunvalvonta-asioista. Alaosastojen sekä paikallisosastojen puheenjohtajille ja sihteereille järjestettiin liitossa tapaamiset, joissa käsiteltiin osastojen toimintaa ja taloutta. Liitto järjesti 4. ja 6. vuosikurssin opiskelijoille tilaisuuksia kaikilla yliopistopaikkakunnilla sekä Upsalassa ja Tartossa. Kuudennen vuoden opiskelijoiden tapaamiset käynnistettiin toimintavuonna, aiemmin tilaisuuksia oli järjestetty vain 4. vuosikurssille. Tavoitteena on lisätä valmistuvien lääkärien kiinnostusta liittoa kohtaan. Eläkkeellä oleville jäsenille järjestettiin keväällä ja syksyllä esitelmä- ja keskustilaisuudet, jotka keräsivät Lääkäritalon auditorion täyteen väkeä. Ohjelmassa oli lääketieteellisten aiheiden lisäksi tietoiskuja liiton ajankohtaisista asioista.

10 9 Jäsenpalvelut Liiton tärkein jäsenpalvelu on edunvalvonta. Lääkäriliiton työ on perinteistä ammattijärjestötoimintaa laaja-alaisempaa, sillä palkkaedunvalvonnan lisäksi liitto valvoo jäsentensä oikeuksia myös kansallisessa ja EU-tason terveyspolitiikassa. Lausunnonantajana liitto vaikuttaa terveydenhuollon ja lääkärien toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Liitossa on monipuolinen terveydenhuollon juridiikan asiantuntemus. Jäseniä neuvotaan lääkärin työhön ja ammatinharjoittamiseen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. Liiton lakimiehet tarjoavat apua myös palvelussuhdeasioissa, ongelmallisissa potilasasioissa sekä veroja eläkekysymyksissä. Lomapalvelujen suosio kasvoi Jäsenten käyttöön viime vuosina hankitut liiton lomaosakkeet ovat saavuttaneet jäsenten suosion. Syksyllä 2008 toteutettu talvilomaviikkojen haku kiinnosti 426 jäsentä, joista 88 sai haluamansa lomapaikan. Vuotta aiemmin hakijoita oli 292. Myös kesäviikkojen hakijamäärä oli selvässä kasvussa. Liitolla on lomaosakkeita Katinkullassa, Kuusamossa, Punkaharjulla, Saariselällä, Tahkolla, Vierumäellä ja Tampereella sekä lisäksi Åressa Ruotsissa. Lomakohteiden huoneistot ovat laadukkaita, tilavia ja hyvin varusteltuja. Viikko-osakkeet ovat RCI-lomanvaihtojärjestelmän piirissä, joten jäsenillä oli mahdollisuus hyödyntää varaamatta jääneitä viikkoja myös ulkomaanmatkailuun. Vakuutusetuihin metsävakuutus Liiton ja Pohjola-yhtiöiden välinen vakuutussopimus tarjosi kaikille lääkärijäsenille vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sekä ammatinharjoittajalääkäreille potilasvakuutuksen. Lisäksi liitto on sopinut Pohjola-ryhmän kanssa jäsenalennuksista tai -eduista lukuisiin jäsenten itse hankkimiin vakuutuksiin. Liiton internetsivujen jäsenalueelta on linkki suoraan lääkärien vakuutusetuja koskevaan Pohjolan palveluun. Uutuutena näihin vakuutusetuihin liitettiin toimintavuonna metsävakuutus, josta jäsenet saavat 10 %:n jatkuvan alennuksen. Jäsenkortti Jäsenmaksuperinnän yhteydessä kaikille jäsenille lähetettiin liiton jäsenkortti. OP-kortti Oy:n kanssa tehty Mastercard-pohjainen kuvallinen jäsen-/maksu-/luottokorttisopimus oli aiempien vuosien tapaan voimassa. Luottokorttiominaisuuksin varustettuja kortteja oli käytössä noin kpl, joista yli oli 500 rinnakkaiskortteja. Lisäksi lähes jäsentä on hankkinut kuvallisen OP-jäsenkortin ilman maksu- tai luottokorttiominaisuutta. Luottamuslääkäritoiminta Liiton perustamasta luottamuslääkäriverkostosta on tullut tärkeä jäsenpalvelu, jonka ansiosta kymmenet jäsenet saivat toimintavuoden aikana apua omaan terveyteensä ja työssä jaksamiseensa liittyvien ongelmien selvittelyssä. Luottamuslääkäreille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa käsiteltiin mm. lääkärien psykiatrisia häiriöitä sekä päihdeongelmia. Toukokuussa Pohjoismaiden kollegaverkostojen edustajat kokoontuivat yhteiseen tapaamiseen Helsingissä. Keskusteluissa esillä olivat niin vastavalmistuneiden kuin ikääntyneidenkin lääkärien työssä kokemat ongelmat.

11 10 Lääkäriliiton työnvälitys auttoi erikoistumispaikkojen löytämisessä. Kuva: Luottamuslääkäritoimikunnan puheenjohtaja Kirsti Pakkala osallistui syksyllä Doctors Health Matters Finding The Balance -kongressiin Lontoossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn European Networking -tapahtumaan. Yhä useampiin maihin on perustettu luottamuslääkärijärjestelmää vastaavia verkostoja ja niiden edustajat ovat kiinnostuneita edelläkävijämaiden, kuten Suomen, kokemuksista. Suomeen ulkomailta muuttaneita lääkäreitä neuvottiin kielikoulutuspaikkojen löytämisessä, lupien hankkimisessa sekä työ- ja harjoittelupaikkojen saamisessa. Ulkomaisista kyselyistä suurin osa tuli uusista Euroopan unionin jäsenmaista. Paljon kyselyjä tuli myös Espanjasta, Italiasta ja Kreikasta, joissa suuret koulutusmäärät aiheuttavat vastavalmistuneille työttömyyttä. Kansainvälinen yhteistyö on osaltaan lisännyt tarvetta monipuolistaa luottamuslääkäritoimintaa koskevien tietojen keruuta. Toimikunta suunnitteli luottamuslääkärien raporttilomakkeen ja tietojen tallennusjärjestelmän uudistamista. Liitto kerää toiminnasta vain tilastotietoja, joten potilaiden tietosuoja on turvattu. Luottamuslääkäritoimikunta päätti vuoden aikana myöntää kahdelle jäsenelle avustusta liiton avustusrahastosta. Työnvälitys Liiton työnvälitykseen tuli vuoden aikana yli 900 työpaikka- ja työnhakuilmoitusta. Internet-tauluilla työpaikkoja kävi katsomassa noin liiton jäsentä. Eniten työtilaisuuksia oli terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa ja psykiatrian alalla. Kotimaisista työnhakijoista suurin osa oli erikoistuvia lääkäreitä, jotka pyysivät apua koulutuspaikkojen ja sijaisuuksien etsinnässä. Työnvälitys neuvoi eri syistä työelämästä poissa olleita lääkäreitä työpaikan hakemisessa. Takaisin kotimaahan työhön pyrkivien lääkäreiden yhteydenottoja tuli eniten Saksasta ja Englannista. Suomesta ulkomaille haluavia jäseniä neuvottiin lupien ja työpaikkojen hankinnassa. Suosituimpia muuttomaita olivat Ruotsi, Iso-Britannia ja USA. Myös Välimeren maat kiinnostivat monia. Lääkärien työttömyyskassa Työttömyyskassalla oli vuoden lopussa jäsentä, joista oli Lääkäriliiton jäseniä. Jäsenmaksu oli 15 euroa. Lääkäriliitto maksoi työttömyyskassaan kuuluvien jäsentensä osalta työttömyyskassan jäsenmaksun. Työttömyysaste pysyi lääkärien osalta matalana. Kassa maksoi toimintavuoden aikana ansiopäivärahaa 51 liiton jäsenelle yhteensä euroa (vuonna 2007 maksettiin 42 jäsenelle euroa). Päivärahaa maksettiin korvauspäivältä keskimäärin 72,91 euroa päivässä. Vuorotteluvapaita pidettiin edellistä vuotta enemmän. Työttömyyskassa maksoi vuorottelukorvausta 60 liiton jäsenelle yhteensä euroa (54 jäsenelle euroa). Vuorottelukorvausta maksettiin korvauspäivältä keskimäärin 71,06 euroa päivässä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen etuuksia ei kertomusvuonna maksettu. Koulutuspäivärahaa maksettiin 10 päivältä.

12 11 Terveyspoliittinen toiminta Terveyspoliittinen toimintavuosi oli poikkeuksellisen vilkas, koska samanaikaisesti valmisteltiin useita toisiinsa liittyviä uudistuksia kunnallisen terveydenhuollon rakenteisiin ja toimintatapoihin. Lisäksi työn alla oli merkittäviä työelämän ja sosiaalipolitiikan uudistushankkeita sekä lääkepolitiikan linjauksia niin EU:ssa kuin kansallisellakin tasolla. Liitto neuvotteli uudistuksista lukuisten asiantuntijoiden kanssa ja esitti näkemyksensä hankkeiden valmistelijoille. Toimintavuonna annettiin ennätykselliset 62 lausuntoa. Paras-hankkeen tuloksena valmistauduttiin kuntien lukumäärän supistumiseen 80:llä vuoden lopussa. Lisäksi palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki ohjasi kuntia järjestämään terveyspalvelunsa vähintään asukkaan väestöpohjan mukaisiksi. Terveyskeskusten lukumäärän puolittaminen uhkasi johtaa hallintomalleihin, jotka eivät tue lääkärien toimintaa eivätkä kansanterveystyön kokonaisuutta. Liitto oli tiiviisti yhteydessä luottamusmiehiin ja terveyskeskusten johtaviin lääkäreihin ja antoi heille tukea paikallisiin neuvotteluihin. Terveydenhuoltolain valmistelu työllisti liittoa Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistäminen terveydenhuoltolaiksi työllisti liiton toimistoa ja luottamuselimiä. Alkuvuonna liitto kommentoi lakia valmistelevan työryhmän työtä ja ehdotuksen valmistuttua sitä käsiteltiin perusteellisesti eri toimielimissä. Terveydenhuoltolakiesitys ei liiton mielestä tarjonnut myöskään riittäviä edellytyksiä perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriöön perustettiin Toimiva terveyskeskus -hanke, jonka tehtävänä on ratkoa perusterveydenhuollon ongelmia. Liitolla on edustajansa hankkeen johto- ja ohjausryhmissä. HUS taipui perumaan organisaatiouudistuksen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uuden toimitusjohtajan suunnittelema organisaatiouudistus uhkasi alkusyksystä johtaa vakavaan kriisiin koko sairaanhoitopiirin toiminnassa. Konsernin uudessa johtamismallissa ylilääkärit oli tarkoitus korvata palvelujohtajilla, jotka päättäisivät potilaiden sairaalaan ottamisesta ja hoitamisesta, mutta eivät henkilöstöstä, tiloista eivätkä välineistä. Niistä vastaisivat resurssijohtajat. Henkilökunnasta yli 90 % epäili kaavaillun uuden talouspainotteisen strategian mielekkyyttä. Lääkärit ja muut henkilöstöryhmät arvostelivat myös sitä, että strategia ja johtamisjärjestelmä oli valmisteltu toimitusjohtajan kabinettityönä kuulematta työntekijöiden ääntä. Lääkäriliitto totesi kannanotossaan HUSin uuden johtamisjärjestelmän vaarantavan sairaaloiden keskeisen tehtävän eli potilaiden hoidon. Liitto vaati, että ylilääkäreillä on säilytettävä kokonaisvastuu myös hoidon vaatimista resursseissa, vaikka nimikkeet vaihtuvat. Myös HUSin lääkärit toivat aktiivisesti esiin organisaatiouudistukseen liittyviä epäkohtia. Liiton mielestä lakiehdotuksessa eivät riittävästi toteutuneet sen tavoitteet luoda toimiva ja eheä palvelurakenne sekä edistää asiakaslähtöisyyttä. Liitto korosti, että uudistuksella on pyrittävä terveyden- ja sairaanhoitoa haittaavien rajapintojen poistamiseen, sujuvampiin hoitoketjuihin ja potilaiden mahdollisimman suureen valinnanvapauteen. Lokakuussa sairaanhoitopiirin hallitus joutui perumaan uutta johtamisjärjestelmää koskevat päätöksensä. Lääkärien ja hoitotyön edustajat otettiin takaisin sairaanhoitopiirin johtoryhmään. Strategiaa ryhdyttiin tarkistamaan laajapohjaisessa työryhmässä.

13 12 Liitto esitteli terveyspoliittisia linjauksiaan kuntavaaleissa ehdokkaina olleille jäsenille. Kuva: Kimmo Brandt Virastoja yhdistettiin ja hajautettiin Vuoden aikana päätettiin Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (THL) sekä Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen ja Tuotevalvontakeskuksen fuusiosta Lupa- ja valvontavirasto Valviraksi. Valviran tehtäviin on tarkoitus lisätä myös palvelujärjestelmän ja sosiaalihuollon valvonta. Liittoa kuultiin useaan otteeseen näitä vuoden 2009 alusta toteutuneita rakenneuudistuksia ja niihin liittyvää lainsäädäntöä valmisteltaessa. Lääkealan keskushallinnon muutos käynnistyi eri linjoilta kuin selvitysmies oli ehdottanut. Lääkelaitos nykymuodossaan lakkautettaneen ja sen lääkintälaiteasiat siirrettäneen Valviraan. Muut lupa-asiat sekä uudet tutkimus- ja kehittämistehtävät kuulunevat jatkossa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen, joka on tarkoitus hajasijoittaa Kuopioon. Rohto-keskus asettunee THL:n osaksi. Liitto oli edustettuna hankkeen projekti- ja ohjausryhmissä. Liitto osallistui myös valtion aluehallinnon uudistamista valmistelevaan taustaryhmään. Uusilla elinkeino-, liikenne- ja ympäristöalan aluevirastoilla sekä aluehallintoviranomaisilla on vaikutusta terveydenhuollon lupa- ja valvontamenettelyihin sekä lääninlääkärien asemaan. Lääkeasioita valmisteltiin Eduskunta hyväksyi loppuvuodesta lakimuutokset, joiden perusteella lääkkeiden viitehintajärjestelmä tulee voimaan keväällä Uudistus merkitsee, että samaa vaikuttavaa ainetta sisältävistä lääkkeistä maksetaan korvausta halvimman lääkkeen hinnan mukaan. Vain lääkärillä on jatkossa oikeus kieltää lääkkeen vaihtaminen edullisempaan geneeriseen vaihtoehtoon. Professori Elias Mossialos auditoi Suomen lääkepolitiikan. Raportissa viitehintasuunnitelmaan suhtauduttiin hieman skeptisesti, sillä eurooppalaiset kokemukset vastaavien järjestelmien tehosta ovat vaihtelevia ja säästöt ovat usein jääneet lyhytaikaisiksi. Suomen pienillä lääkemarkkinoilla viitehinnan edut saattavat raportin mukaan jäädä vaatimattomiksi. Valmisteilla oli humaanilääkedirektiivin ja -asetuksen uudistus eli ns. lääkepaketti, joka keskittyi lääkeinformaation ja -turvallisuuden kysymyksiin. Loppuvuonna saatiin päätökseen lääkepakettia valmistelleen EU-komission PharmaForumin työ. Suomen Lääkäriliitto edusti Euroopan lääkäriliittoa (CPME) yhdessä lääkepaketin kolmesta valmisteluryhmästä (Pricing & Reimbursement). Harvinaisia lääkkeitä ja edistyneitä terapioita koskeva direktiivi sekä biopankkeja koskeva direktiivi johtivat lakiuudistuksiin. Liitossa käsiteltiin myös lääkintälaitedirektiiviä ja sen vaikutuksia Suomen lääkintälaitelakiin. Liitto pyrki saamaan terveydenhuollon tietojärjestelmät myös sairauskertomusohjelmistojen osalta lääkintälaitteiden sääntelyn piiriin. Lääketeollisuus uudisti omat markkinointi- ja eettiset ohjeensa alan eurooppalaisten järjestöjen linjauksia noudatellen ja liitto kommentoi tätä työtä. Lääkepoliittisia aiheita oli vireillä runsaasti ja niitä valmisteltiin kuukausittain liiton valiokunnissa. Sähköiset potilaskertomusjärjestelmät testattiin Lääkäriliitto pyrkii kehittämään terveydenhuollon tietojärjestelmiä, sillä nykyisten järjestelmien toiminnassa ja yhteensopivuudessa olevat puutteet haittaavat monin tavoin kliinistä työtä.

14 13 Liiton ehealth-valiokunta sai päätökseen sähköisten potilaskertomusjärjestelmien testausprojektin. Testausryhmän raportti julkaistiin Lääkärilehden liitteenä ja aiheesta järjestettiin toukokuussa seminaari, joka keräsi laajan osanottajajoukon. Vuoden aikana valmisteltiin kannanotot mm. sähköisestä lääkemääräyksestä, sairauskertomusasetuksesta sekä sähköistä tunnistautumista koskevasta lakiesityksestä. Useita sähköiseen sairauskertomukseen liittyviä koodisto- ja luokitusluonnoksia arvioitiin ja kommentoitiin. Ehkäisevää terveyspolitiikkaa edistettiin Liitto osallistui asiantuntijakuulemisin mm. terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja siihen liittyvän palveluinnovaatiohankkeen valmisteluun. Kuntien ehkäisevän terveydenhuollon tehostamiseksi valmisteltiin laajoja asetusmuutoksia, joista liitto esitti näkemyksensä. Kansanterveysjärjestöjen TEKRY-verkostossa liitto osallistui mm. päihdepoliittisten linjausten kehittämiseen. Lisäksi liitolla oli edustus lukuisissa muissa terveyspoliittisissa hankkeissa, kuten masennuksen ehkäisyä työelämässä suunnittelevan hankkeen johtoryhmässä. Liitto oli mukana STM: n kansanterveyden neuvottelukunnassa sekä uudessa yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnassa ja sen jaostoissa. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteltiin asiantuntijaryhmässä, jonka uudistama haittaluokitus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Kannanottoja ympäristöasioista sosiaaliturvaan Liitto esitti näkemyksensä myös ympäristökysymyksistä, kuten kansallista energia- ja ilmasto-ohjelmasta sekä energiatuotantohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista. Akavan taustaryhmissä liitto kommentoi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta selvittävän sata-komitean ehdotuksia. Liiton näkemyksiä ajankohtaisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin kysymyksiin edistettiin myös Akavan sosiaalipoliittisen toimikunnan kautta.

15 14 Eettiset kysymykset Maailman lääkäriliitossa WMA:ssa ja Euroopan lääkärijärjestössä CPME:ssä pohdittiin erityisesti professionalismiin ja e-healthiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Eettisten periaatekysymysten valiokunta käsitteli järjestöjen eettisiä kannanottoluonnoksia ja antoi liiton kokousedustajille niitä koskevat toimintaohjeet. WMA hyväksyi syksyn yleiskokouksessaan uuden version ihmisillä tehtävää lääketieteellistä tutkimusta koskevasta Helsingin julistuksesta. Liitto osallistui aktiivisesti julistuksen tekstin muotoiluun ja tuki WMA:n toimintaa isännöimällä julistusta valmistelevan seminaarin Helsingissä maaliskuussa. Lääkäriliiton oma syntymättömien oikeuksia koskeva ohje hyväksyttiin uudistettuna marraskuussa. Vuoden aikana käsiteltiin myös poikien ympärileikkauksia ja tyttöjen sukupuolielinten silpomista, raskauden keskeyttämistä ja sterilointia, potilaan kieltäytymistä hoidosta sekä hoitotahtoa koskevia eettisiä kysymyksiä. Maailman lääketieteen etiikan päivää juhlistettiin liiton seminaarilla Kun potilaan kulttuuri on lääkärille vieras, joka lähestyi monelta taholta kulttuurin ymmärtämisen ja kommunikaation merkitystä lääkärin ja potilaan välisessä suhteessa. Seminaari sai ansaittua huomiota tiedotusvälineissä. Jatkona aiempina vuosina tehdylle työlle etiikan opetuksen kehittämiseksi liitto järjesti yhdessä ETENEn ja Tehyn kanssa elokuussa seminaarin Etiikan koulutuksen monet kasvot. Lääkäripäivillä järjestettiin tietoisku telelääketieteen etiikasta. Vuonna 2005 julkaistun Lääkärin etiikka -kirjan verkkoversion päivittämisprosessia jatkettiin. Eettisen foorumin asiantuntijaryhmältä lääkärit voivat entiseen tapaan kysyä neuvoa mieltään askarruttaviin eettisiin kysymyksiin ja saada ne myös laajemman keskustelun kohteeksi verkossa. Markkinoinnin valvonta Lääkärinpalvelujen markkinointilautakunnassa pohdittiin yhdessä Kuluttajaviraston johdon kanssa liittoon kuulumattomien lääkärien sekä muiden kuin lääkärien harjoittamaa terveystuotteiden ja -palvelujen markkinointia. Ongelmana on, että markkinoinnin valvontalautakunta voi puuttua ainoastaan liiton jäsenten markkinointiin ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen valvonta ulottuu vain terveydenhuollon ammattihenkilöihin. Valvontalautakunnassa keskusteltiin uskomushoitojen markkinoinnista. Liiton kanta on, että lääkäri voi suositella vain lääketieteelliseen tiedon ja kokemuksen perusteella tehokkaina ja tarkoituksenmukaisina pidettäviä tutkimuksia ja hoitoja. Myös terveyspalvelujen hintoja koskeva ilmoittelu nousi esiin valvontalautakunnassa, koska Kuluttajavirasto oli kiinnittänyt huomiota erityisesti nettimainontaan. Toimenpiteen hinta pitää kertoa siten, että kuluttaja saa ilmoituksesta selville kaikki kustannukset ja kokonaishinnan. Esimerkiksi leikkausta markkinoitaessa tulee ilmoittaa toimenpiteen hinnan lisäksi myös muut oheiskustannukset, kuten leikkaussalin vuokra. Mikäli tarkkaa hintaa ei voida ilmoittaa, tulee kuluttajalle antaa kustannusarvio ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Kanta-asiakkuusedut eivät saa olla markkinointia hallitseva elementti. Tuotemerkkimainonta sekä ylisanojen ja superlatiivien käyttö on yleistynyt markkinoinnissa liiton antamista ohjeista huolimatta. Myös vertailevaa mainontaa esiintyy edelleen. Valvontalautakunta päätti ehdottaa hallitukselle tarkennuksia liiton markkinointiohjeisiin. Ohjeet on tarkoitus uudistaa vuoden 2009 aikana.

16 15 Koulutusasiat Peruskoulutus Lääketieteellisiin tiedekuntiin hyväksyttiin kesällä yhteensä 606 uutta opiskelijaa: Helsinkiin 120, Kuopioon 132, Ouluun 124, Tampereelle 110 ja Turkuun 120. Hyväksytyistä opiskelijoista 50,5 % oli naisia ja 49,5 % miehiä. Miesten osuus oli selvästi korkeampi kuin edellisinä vuosina. Kotimaisten tiedekuntien lisäksi suomalaisia medisiinareita opiskelee ulkomailla, erityisesti Ruotsissa ja Virossa. Tartossa suomalaisia lääketieteen opiskelijoita on yhteensä noin 100. Liitto jatkoi työvoimatasapainon selvittämistä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Liiton näkemyksen mukaan sisäänottomäärien lisäämiseen ei ainakaan nykytilanteessa ole tarvetta. Pikemminkin huolenaiheena on ryhmäkokojen suureneminen ja sen vaikutus opetuksen laatuun. Liiton laskelmien mukaan työikäisten lääkärien määrä Suomessa kasvaa nykyisillä sisäänottomäärillä vuoteen 2015 mennessä yli lääkärillä, joten julkisen sektorin lääkärinvaje on näiden lukujen perusteella poistumassa. Valtioneuvosto esitti syksyllä, että sisäänottomääriä tulisi lisätä 700 opiskelijaan vuonna Uusien laskelmien valossa STM ja OPM sopivat joulukuussa, että sisäänottoja ei tässä vaiheessa nosteta, mutta siihen varaudutaan mahdollisesti myöhempinä vuosina. Opetusministeriön työryhmä pohti terveys- ja sosiaalialalle soveltumattomien opiskelijoiden tilannetta. Työryhmälle antamassaan lausunnossa liitto korosti, että ensisijaista on turvata vaikeuksissa oleville opiskelijoille hoitoonohjausjärjestelmä. Siihen tulee olla helppo ottaa yhteyttä eikä se saa johtaa pelkoon opiskeluoikeuden rajaamisesta. Potilasturvallisuuden turvaamiseksi pitää opiskeluoikeutta kuitenkin ääritapauksissa voida rajata määräaikaisesti tai jopa pysyvästi. On myös syytä selvittää viranomaisten mahdollisuudet olla laillistamatta lääkäriä, joka on syyllistynyt rikoksiin esimerkiksi opintoihin liittyvän harjoittelun yhteydessä. Lääketieteen peruskoulutusta ja koulutuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä liitto toimi tiiviissä yhteistyössä lääketieteellisten tiedekuntien ja niiden dekaanien sekä Suomen Medisiinariliiton kanssa. Opiskelijoiden viransijaisuusehtoja muutettiin Sosiaali- ja terveysministerin edellisenä vuonna ehdottamaa asetusmuutosta opiskelijoiden viransijaisuusehtojen kiristämisestä lievennettiin mm. liiton lausuntojen perusteella. Asetusmuutos annettiin helmikuussa 2008 ja se tuli voimaan kesäkuun alusta. Uusien säännösten mukaan terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa vaaditaan viiden vuoden opintojen suorittamista. Neljä vuotta opiskellut lääketieteen opiskelija saa toimia erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Lisäksi edellytetään opiskelijan suorittaneen sen erikoisalan opinnot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia. Asetusmuutoksella pyrittiin parantamaan opiskelijoiden ohjausta, kuten liittokin oli edellyttänyt. Toimintayksikön on kirjallisesti nimettävä opiskelijalle ohjaaja. Neljä vuotta opiskellut kandidaatti voi päivystää vain silloin, kun täydet ammatinharjoittamisoikeudet saanut lääkäri on häntä ohjaamassa samassa päivystyspaikassa. Viisi vuotta opiskelleelle riittää, että takapäivystäjä voi tarvittaessa tulla viivytyksettä toimintayksikköön. Liitto järjesti keväällä tiedotustilaisuudet asetusmuutoksista ja niiden tulkintaohjeista kaikilla viidellä yliopistopaikkakunnalla yhteistyössä Nuorten Lääkärien Yhdistyksen ja Medisiinariliiton kanssa. Tilaisuuksiin osallistui myös TEOn, lääninhallitusten ja tiedekuntien edustajia. Uusi asetus

17 16 Lääkäripäivien avajaiset, vasemmalta Lääkäriliiton puheenjohtaja Olli Meretoja, peruspalveluministeri Paula Risikko ja toiminnanjohtaja Heikki Pälve. Kuva: Markku Ojala aiheutti ongelmia sijaisten saannissa terveyskeskuksin varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lisäksi monet erityisesti päivystykseen liittyvät asiat hakivat vielä tulkintojaan uuden asetuksen seurauksena. Eurolääkärikoulutukseen muutospaineita Syksyllä eduskunnassa käydyssä terveyspoliittisessa keskustelussa keskustapuolue esitti perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen terveyskeskusjakson pidentämistä nykyisestä 9 kuukaudesta peräti 18 kuukauteen. STM ei kuitenkaan kannattanut ehdotusta. Liiton mielestä terveyskeskuspalveluksi riittäisi 6 kuukautta, kuten jakson pituus alun perin olikin. Eri tahoilta vaadittiin myös, että eurolääkärikoulutus pitää suorittaa suorassa virka- tai työsuhteessa kuntaan. Liiton näkemyksen mukaan olennaista ei ole palkan maksaja vaan työn sisältö ja ohjaus, joita voidaan kehittää myös työnvälitysyritysten kautta toimittaessa. Liitto oli edelleen tiiviisti yhteydessä STM:öön sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jotta tarpeellinen muutos lääkärien laillistamiskäytäntöön saataisiin aikaan. Suomi on Euroopan ainoa maa, joka vaatii eurolääkärikoulutuksen suorittamista ennen täyttä laillistusta. EU-direktiivin tarkoitus oli edellyttää tätä koulutusta vain päätoimisilta yleislääkäreiltä. STM ei kuitenkaan antanut vuoden aikana lupailemaansa esitystä eduskunnalle. Erikoislääkärikoulutuksen uudistaminen viivästyi Jo syksyllä 2007 STM:n ja OPM:n asettamat selvityshenkilöt Anja Tuulonen ja Hannu Puolijoki esittivät erikoislääkärikoulutukseen useita uudistuksia. Ne eivät kuitenkaan johtaneet muutoksiin vuoden 2008 aikana. Osasyynä oli opetusministeriön suunnitelma korkeakoulujen rakenteellisesta uudistamisesta. Myös kiistat erityisesti kirurgian koulutusuudistusta koskevista ehdotuksista jarruttivat ehdotusten toteutumista. Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen neuvottelutilaisuus hyväksyi liiton aloitteesta kannanoton, jonka mukaan lääkärien tulee voida osallistua valtakunnalliseen erikoislääkärikuulusteluun palkallisella virkavapaalla tai työajalla. Pohjoismaisten lääkäriliittojen SNAPS-työryhmä (Samnordisk Arbetsgrupp för Prognos- och Specialistutbildningsfrågor) laati erikoislääkärikoulutusta Pohjoismaissa ja EU:ssa vertailevan laajan raportin, joka hyväksyttiin pohjoismaisten lääkäriliittojen kokouksessa kesäkuussa. Erityispätevyyksiä myönnettiin Lääkäriliiton vahvistamia erityispätevyysohjelmia oli vuoden lopussa 32. Pätevyyksiä myönnettiin jäsenille vuoden aikana 116. Kaikkiaan jäsenille oli myönnetty erityispätevyyttä vuoden loppuun mennessä. Vuoden aikana perustettiin uutena päivystyslääketieteen erityispätevyysohjelma, jonka vastuuyhdistyksenä toimii Suomen päivystyslääketieteen yhdistys. Obstetrisen anestesiologian erityispätevyysohjelma päätettiin lakkauttaa kahden vuoden siirtymäajalla, koska obstetrinen anestesiologia on perustettu lisäkoulutusohjelmaksi Helsingin, Kuopion, Tampereen ja Turun lääketieteellisiin tiedekuntiin. Johtamiskoulutusta linjattiin Liitto vaati, että kaikkiin erikoislääkäritutkintoihin sisällytetään 30 opintopisteen eli 20 opintoviikon laajuinen johtamiskoulutusosio. Sen painopisteenä on työssä oppiminen koko erikoistumisen ajan, ja sitä täydentävät lähiope-

18 17 tuspäivät sekä kehittymistehtävät. Liiton näkemyksen mukaan 30 opintopisteen laajuinen johtamiskoulutus takaa lähijohtajapätevyyden, joka on tarpeen kaikille erikoislääkäreille. Koulutus on välttämätön lääkärien aseman turvaamiseksi terveydenhuollon johtamisessa. Näyttelyn pinta-ala oli m 2, ja mukana oli 168 näytteilleasettajaa. Näyttelyssä oli erikseen lääkärijärjestöjen lääkäritori, jossa myös liitto esitteli toimintaansa, jäsenpalvelujaan ja julkaisujaan. Posterinäyttelyssä oli 69 posteria. Lääketieteellisissä tiedekunnissa oli erilaisia näkemyksiä koulutuksen laajuudesta ja pakollisuudesta. Osa tiedekunnista suunnitteli lähtevänsä liikkeelle vain 10 opintopisteen osiolla, jota halukkaat voisivat laajentaa 30 opintopisteeseen. Liitto ja Fennomed ryhtyivät hallituksen linjausten perusteella suunnittelemaan erikoislääkärien johtamiskoulutusohjelmaa, jonka laajuus olisi 30 opintopistettä ja joka takaisi pätevyyden keskijohdon tehtäviin. Koulutuksen erityisenä kohderyhmänä ovat ne erikoislääkärit, joilla ei vuoden 2003 jälkeen ole enää ollut mahdollisuutta suorittaa erikoislääkärin hallinnon pätevyyttä. Valtakunnalliset Lääkäripäivät Lääkäripäivät järjestettiin yhteistyössä Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin kanssa. Kokonaiskävijämäärä päivillä oli runsaat henkilöä, joista 65 % oli lääkäreitä tai lääketieteen opiskelijoita. Päivien yhteydessä jaettiin Duodecim-seuran Matti Äyräpää -palkinto akatemiaprofessori Sirpa Jalkaselle. Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden lääketieteen palkinto myönnettiin professori Markku Kasteelle. Maud Kuistilan palkinnon sai professori Jaakko Kaprio. Yliopistohallinnon muutoksia valmisteltiin Opetusministeriössä valmisteltiin laajaa yliopistolainsäädännön uudistamista, johon sisältyi lukuisia ehdotuksia yliopistojen oikeudellisesta asemasta ja hallinnosta. Liiton lausunnossa korostettiin, että LL-tutkinnon täytyy jatkossakin säilyä yksiportaisena kokonaisuutena eikä sitä pidä ns. Bolognan prosessin mukaisesti jakaa kahteen portaaseen. Liiton mielestä erikoislääkärikoulutus pitää ehdottomasti saada mukaan yliopistojen rahoitusmalliin. Yliopistohenkilöstön siirtämisen virkasuhteista työsopimussuhteisiin ennakoitiin aiheuttavan ongelmia erityisesti lääkäreille. Päivien koulutustilaisuuksiin osallistui henkilöä, joista varsinaisia osallistujia oli ja luennoitsijoita 410. Osallistujista oli lääkäreitä ja 512 lääketieteen opiskelijoita. Osallistumisajan keskiarvo oli runsaat puolitoista päivää, joten osallistujapäiviä kertyi yhteensä Ohjelmassa oli kaikkiaan 69 kurssia, joista yleiskursseja oli 61 ja pienryhmäkursseja 8. Päivittäiseen ohjelmaan kuului kaikille lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille avoin Valokeilassa tänään -luento. Ohjelmassa oli myös kandikurssi, joka järjestettiin yhteistyössä Medisiinariliiton ja Orion Pharman kanssa. Terveydenhuoltolakiehdotuksesta annetussa lausunnossa koulutusosiossa liitto korosti, että tutkimukseen tarkoitetun erityisvaltionosuuden tulee jatkossakin perustua tutkimuksen laatuun eikä rahoituksen kohteita saa päättää poliittisesti STM:n ehdottaman neuvottelukunnan toimesta. Tiedepoliittinen ohjelma uudistettiin Koulutusvaliokunta ja valtionsektorin valiokunnan edustajista muodostunut työryhmä valmisteli liitolle uuden tiedepoliittisen ohjelman, jonka hallitus hyväksyi joulukuussa.

19 18 Hallitus hyväksyi liitolle uuden tiedepoliittisen ohjelma. Kuva: Liiton selvitysten mukaan 36 % lääkäreistä ilmoittaa osallistuvansa tieteelliseen tutkimustyöhön. Päätoimisia opettajia tai tutkijoita on 6 %. Tutkimus on osa päätyötä 10 %:lla, 16 % tekee tutkimusta päätyön ulkopuolella, 16 % on mukana tutkimusprojekteissa, 10 % ohjaa tutkimustyötä ja 24 % on osallistunut tieteellisen artikkelin laatimiseen viimeisen kolmen vuoden aikana. Tiedepoliittisen ohjelman tavoitteena on tuoda esiin lääketieteelliseen tutkimukseen liittyviä ongelmia sekä kehittämisehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Ohjelmassa käsitellään tutkijoiden asemaa, tutkijakoulutusta, tutkimuksen organisointia ja tutkimuksen rahoitusta. Laatuhankkeita palkittiin Laatuneuvoston toiminnan pääteemoina olivat virheistä oppiminen ja prosessien kehittäminen. Lääkäripäivillä järjestettiin kurssi Hoidon virheet, miten niistä voidaan oppia?. Liiton laatupalkinto myönnettiin laatuneuvoston esityksestä kahdelle kehittämishankkeelle. Lempäälän terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunta palkittiin vuodeosastotoiminnan ja vanhuspalveluiden kehittämisestä 2000-luvulla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Hengitystukiyksikkö sai tunnustuksen neurologisten hengitysvaje- ja hengityshalvauspotilaiden arvioinnin, seurannan ja hoidon koordinoinnin tuloksekkaasta kehittämisestä. Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki aloitti toimintansa hengen toimisto. Yhdistyksen rahoitus perustuu pääosin perustajajärjestöjen tukeen. Yhdistys on jatkanut aiemman Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston työtä ja laajentanut sitä perinteisestä täydennyskoulutuksesta ammatilliseen kehittymiseen (Continuous Professional Development CPD). Liiton edustajat ovat aktiivisesti olleet mukana kehittämässä yhdistyksen toimintaa yhdistyksen hallituksessa, sen alaisessa arviointineuvostossa sekä lääkärien täydennyskoulutusneuvottelukunnassa. Liitto jatkoi selvityksiään lääkärien täydennyskoulutukseen osallistumisesta. Lääkäreistä 89 % ilmoitti osallistuneensa ammatilliseen täydennyskoulutukseen työpaikan ulkopuolella vuoden 2007 aikana ja heidän koulutuspäiviensä keskiarvo vuodessa oli 7,6. Apurahat Stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta myönnettiin 17 liiton jäsenelle yhteensä euroa. Kohteina olivat kansainvälisiin tehtäviin, erityisesti kehitysmaissa lääkärinä toimimiseen tähtäävä koulutus sekä lääkärien työoloihin, koulutukseen ja jaksamiseen liittyvä tutkimus ja koulutus. Lääkärijärjestöjen koulutusrahastosta myönnettiin 30 apurahaa, joiden yhteissumma oli euroa. Kunnanlääkäri Uulo Arhion muistorahastosta myönnettiin geriatriseen tutkimukseen viisi apurahaa, joiden yhteissumma oli euroa. Vuoden 2007 lopussa Lääkäriliitto, Duodecim ja Finska Läkaresällskapet perustivat Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry:n. Yhdistyksen toiminta käynnistyi keväällä 2008 ja Lääkäritaloon perustettiin kahden Maimu Halosen rahastosta myönnettiin apurahoja seitsemälle lääketieteen toimittajalle ja jaettava summa oli yhteensä euroa.

20 19 Tutkimukset Tutkimusstrategia hyväksyttiin Lääkäriliiton tutkimustoiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta linjattiin tutkimusstrategiassa, jonka liiton hallitus hyväksyi loppuvuodesta. Tutkimusstrategian päätavoitteena on ennakoida tulevaa kehitystä terveyspolitiikassa, edunvalvonnassa ja lääkärien työhyvinvoinnissa sekä työvoimaja koulutuspoliittisissa kysymyksissä. den taustatekijöiden vakioimisen jälkeen säännöllisen työajan ansioiden eroista jää selittämättä 3 6 %. Sukupuolten palkkaeron todettiin olevan suurimmillaan palkkajakauman yläpäässä. Selvitys paljasti eron olevan terveyskeskuksissa hieman suurempi kuin sairaaloissa. Palkkaerot olivat pysyneet ennallaan vuoteen 2004 verrattuna, jolloin vastaava selvitys tehtiin edellisen kerran. Strategian mukaisesti liitto tekee tutkimuksia ja selvityksiä pääsääntöisesti omana toimintanaan, mutta myös yhteistyössä muiden tahojen kanssa tai ostamalla tutkimuspalveluja. Tutkimusten toteutustapa arvioidaan tapauskohtaisesti. Lääkärimäärä jatkoi kasvuaan Liiton oma palkkatutkimus toteutettiin loppuvuodesta, ja tutkimukseen vastasi yli puolet jäsenkunnasta. Tietoja hyödynnetään monipuolisesti jäsenneuvonnassa ja eri koulutustilaisuuksissa. Tutkimuksen tiedoilla päivitetään myös sähköinen jäsenpalvelu, Palkkatohtori. Terveyskeskusten lääkärivaje syveni Työikäisten lääkärien määrä oli vuoden lopussa , joista Suomessa oli Yhtä työikäistä lääkäriä kohden maassamme on 299 asukasta, mikä on kansainvälisesti katsoen hyvä lääkäritiheys. Maaliskuisen lääkärikyselyn tulokset osoittivat, että myös lääkärikunnan naisistuminen jatkui. Työssä olevista lääkäreistä lähes 56 prosenttia oli naisia. Sairaaloissa toimi 47 prosenttia ja terveyskeskuksissa 22 prosenttia ammattikunnasta. Yhä useampi lääkäri teki työtä yksityisellä sektorilla. Lääkärikyselystä saatuja tietoja käytettiin paitsi rekisteritietojen päivittämiseen myös liiton koulutus- ja työvoimapoliittisten päätösten tueksi. Palkkaerot säilyivät ennallaan Lokakuussa toteutettiin vuosittainen kysely terveyskeskusten virkojen täyttötilanteesta. Johtavilta lääkäreiltä saatujen tietojen mukaan lääkärivaje jatkoi kasvuaan. Nyt hoitamatta oli jo 11 prosenttia eli yli 400 lääkärin tehtävää. Uutta oli vajeen selvä vaikeutuminen joissain suurissa kaupungeissa. Helsingin ja Uudenmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien terveyskeskuksissa oli yhteensä yli 50 hoitamatonta virkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä selitti suurimman osan koko maan lääkäritilanteen heikkenemisestä. Vajeessa oli huomattavia alueellisia eroja. Paras lääkäritilanne oli Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiireissä. Vaikein se oli Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Itä-Savossa, joissa noin joka viides tehtävä oli ilman lääkäriä. Puolessa maan terveyskeskuksista kaikki tehtävät oli hoidettu. Vuoden aikana analysoitiin nais- ja mieslääkärien palkkaeroja kuntasektorilla. Naiset ansaitsevat säännöllisenä työaikana 8 15 % vähemmän kuin miehet. Kokonaisansioilla mitattuna ero on vielä suurempi. Virkarakenteen ja mui- Yksityisten palveluntuottajien rooli perusterveydenhuollossa oli vahvistunut. Varsinkin kokonaisten terveysasemien ulkoistukset yleistyivät vuoden aikana. Päiväaikaisessa toiminnassa yksityisen lääkärityövoiman kokonaismäärän