Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2008"

Transkriptio

1 2008

2 1 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus Toiminnanjohtajan katsaus 03 Verkställande direktörens översikt 04 Chief Executive Officer s review 05 Edunvalvonta 07 Yksityissektori 08 Järjestötoiminta 09 Jäsenpalvelut 11 Terveyspoliittinen toiminta 14 Eettiset kysymykset 15 Koulutusasiat 19 Tutkimukset 21 Kansainvälinen toiminta 22 Tiedotus ja julkaisut 24 Suomen Lääkärilehti 25 Talous 27 Jäsenistö ja organisaatio 31 Edustukset 32 Annetut lausunnot 33 Tilastoja - Lääkärit Työssä olevat lääkärit päätoimen työskentelysektorin mukaan Lääkärimäärän kehitys vuosina Työikäiset lääkärit sairaanhoitopiireittäin Erikoislääkärinoikeudet Erityispätevyydet Lääkärien säännöllisen työajan ansiot Kannen kuva: Lääkäritalon päätyyn tulevan Arvo Ylppö -muistomerkkikilpailun voitti kuvanveistäjä Jukka Tuomisen teos Hopeinen puu. Kuva: Sami Perttilä

3 2 Toiminnanjohtajan katsaus Heikki Pälve Vuoden 2008 päättyessä Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli yhteensä Heistä työikäisiä Suomessa asuvia oli Maamme lääkäritiheys onkin kansainvälisesti katsoen hyvä: 299 asukasta työikäistä lääkäriä kohden. Lääkärikunnasta 63 % on erikoistunut, 15 % on parhaillaan erikoistumassa ja 22 % on väitellyt tohtoriksi. Lääkäriliitto joutui eri yhteyksissä puolustamaan potilaiden tietosuojaa. Keskustelu vakuutusyhtiöiden vaatimien potilastietojen luovutustavasta jatkui, ja liitto korosti näiden tietojen luottamuksellisuutta. Myös Kauhajoen ampumatragedian jälkeen eri viranomaiset esittivät toiveita yhä helpommasta ja yksilöimättömämmästä potilastietojen saannista. Koskaan ennen liiton historiassa ei ole koettu yhtä hektistä terveydenhuollon uudistamisvauhtia kuin vuonna Valtionhallinto laati kiihtyvällä tahdilla suunnitelmia ja lakimuutoksia, joista liitto antoi peräti 62 lausuntoa. Terveydenhuolto oli murroksessa myös kuntatasolla. Valmisteilla oli lukuisia kuntaliitoksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksia. Hallintoja johtojärjestelmiä pyrittiin useissa kunnissa muuttamaan tavalla, joka ei Lääkäriliiton mielestä edistänyt potilaiden hyvää hoitoa, lääkärintyön mielekkyyttä eikä myöskään kustannusten hallintaa. Kansainvälisellä tasolla tehtävät päätökset vaikuttavat yhä enemmän suomalaisten lääkärien toimintaan. Koko EUjäsenyytemme ajan esillä olleen työaikadirektiivin uudistaminen pääsi toimintavuonna loppusuoralle. Liitto keskusteli lääkäreille tärkeistä työaikakysymyksistä niin Suomen hallituksen ja ministeriöiden edustajien kuin EU:n parlamentaarikkojen ja komission edustajien kanssa. Maailman lääkäriliiton merkittävin eettinen julistus, Helsingin julistus, uudistettiin WMA:n yleiskokouksessa. Suomen Lääkäriliitto osallistui prosessiin aktiivisesti ja osa työskentelystä tapahtui julistuksen synnyinsijoilla Helsingissä liiton isännöimässä kokouksessa. Vuoden aikana nousi esiin useita hallintokiistoja, joista näkyvin oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtamisjärjestelmän ja strategian uudistamiseen liittynyt tapahtumasarja. Kiistat työllistivät niin Lääkäriliittoa kuin luottamusmiehiä ja yksittäisiä jäseniä eri paikkakunnilla. Suomen sirpaloitunut palvelujärjestelmä johti useisiin paikallisiin neuvotteluprosesseihin, joissa kuitenkin pääsääntöisesti saatiin lääkärien ääni kuulumaan ja heidän työolonsa turvatuiksi. Lääkäriliittoa pidetään vaikutusvaltaisena ammattijärjestönä ja sen asiantuntemus terveydenhuollon, koulutuksen ja lääkintäetiikan kysymyksissä on tunnustettu. Toimintavuonna tehty lääke- ja terveysalan mediabarometri osoitti myös liiton viestinnän toimivan erinomaisesti. Lääkäriliitto sai tutkimuksen kohteena olleista toimijoista parhaan kokonaisarvon viestinnän toimivuudesta. Terveydenhuollon jatkuvasti uudistuvat haasteet ovatkin pitäneet liiton toimeliaana sekä asioiden valmistelussa että julkisuudessa.

4 3 Verkställande direktör Heikki Pälve. Foto: Jukka Mykkänen Verkställande direktörens översikt Vid slutet av år 2008 fanns det sammanlagt legitimerade läkare i Finland. Av dem var i arbetsför ålder och bosatta i Finland. Läkartätheten är också god med internationella mått mätt: 299 invånare per läkare i arbetsför ålder. 63 % av läkarkåren har genomgått specialisering, 15 % håller på att specialisera sig och 22 % har disputerat för doktorsgrad. Aldrig förr under historiens gång har vi upplevt en lika hektisk reformtakt inom hälso- och sjukvården som år Statsförvaltningen förberedde i accelererande takt planer och lagändringar och förbundet gav hela 62 utlåtanden. Hälso- och sjukvården befann sig i ett brytningsskede också på det kommunala planet. Otaliga kommunsammanslagningar och reformer av tjänstestrukturen i hälsooch sjukvården bereddes. I flera kommuner försökte man ändra förvaltnings- och ledningssystemen på ett sätt som Läkarförbundet ansåg att varken främjade god patientvård, meningsfullt läkararbete eller kostnadskontroll. Under året uppkom flera förvaltningskonflikter. Synligast var händelsekedjan i samband med förnyelsen av ledningsstruktur och strategi för Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt. Tvisterna sysselsatte såväl Läkarförbundet som förtroendemännen och enskilda medlemmar på olika orter. Finlands splittrade hälsotjänstsystem ledde till flera lokala förhandlingsprocesser. I dem kunde man i regel göra läkarnas röst hörd och trygga deras arbetsförhållanden. kräver ska överlåtas fortsatte och förbundet betonade att de är konfidentiella. Också efter skottdramat i Kauhajoki lade olika myndigheter fram önskemål om allt enklare tillgång till detaljerade patientuppgifter. Beslut som fattas internationellt påverkar i allt större utsträckning finländska läkares verksamhet. Reformen av arbetstidsdirektivet som varit aktuell under hela vårt EU-medlemskap kom under verksamhetsåret in på slutrakan. Förbundet diskuterade de viktiga arbetstidsfrågorna såväl med representanter för Finlands regering och ministerier som med EU-parlamentariker och representanter från kommissionen. Världsläkarförbundets viktigaste etiska deklaration, Helsingforsdeklarationen, förnyades under WMA:s generalförsamling. Finlands Läkarförbund deltog aktivt i processen och en del av arbetet utfördes där deklarationen på sin tid tog form, i Helsingfors, på ett möte som förbundet stod värd för. Läkarförbundet betraktas som en inflytelserik fackorganisation och dess sakkunskap om hälso- och sjukvård, utbildning och medicinsk-etiska frågor är erkänd. Den mediebarometer som under verksamhetsåret gjordes inom medicin och hälsovård visade också att förbundets informationsförmedling fungerar utmärkt. Av de aktörer som undersökningen omfattade var Läkarförbundet den som fick det bästa helhetsvitsordet för fungerande information. Ständigt nya utmaningar inom hälso- och sjukvården har hållit förbundet alert både vad gäller beredning av ärenden och offentlighet. Läkarförbundet blev i flera sammanhang tvunget att försvara den datasekretess som gäller patienter. Diskussionen om hur sådana patientuppgifter som försäkringsbolagen

5 4 Lääkäriliiton hallitus Ylärivi vas: varapj. Mikko Valkonen, Helena Nukari, Taina Autti, Raija Niemelä, pj. Olli Meretoja. Alarivi vas: Jaakko Halonen, Marjut Laurikka-Routti, Tinja Lääveri ja varapj. Samuli Saarni. Kuvasta puuttuu Antti Tamminen. Kuva: Jukka Uotila Chief Executive Officer s Review At the end of the year, there were as many as 22,951 physicians in Finland. 17,796 of them were of working age and resident in Finland. The physician density in Finland is quite good by international standards: 299 citizens for each physician of working age. A total of 63% of Finnish physicians have a Specialist degree, 15% are in the process of specialising, and 23% have a D. Med. Sc. degree. Never before in its history has the Finnish Medical Association witnessed such a hectic pace in health care reform as in Throughout the year, the government drafted plans and legislative amendments at an increasing rate, and the Association issued as many as 62 statements on them. confidentiality of these data. The Finnish school shooting tragedy at Kauhajoki also resulted in various authorities expressing a wish for even easier and more open-ended access to patient data. International decision-making increasingly affects the work of Finnish physicians. For example, the renewal of the Working Time Directive, which has been underway throughout Finland s membership in the EU, was nearing its completion during the year The Association discussed working time issues, which are very important to physicians, with the Finnish government as well as with members of the EU Parliament and representatives of the European Commission. The health care system faced radical changes at the municipal level as well. Numerous municipal consolidations and reforms of service structures in the health and social care system were in preparation. Several municipalities attempted to move administration and management systems in a direction that the Association perceived as furthering neither good patient care, meaningful medical work nor cost control. During the year, several administrative disputes arose, the most prominent of them being the events connected to the administrative system and strategy reform of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. These disputes resulted in activities of the Association as well as its representatives and individual members in various localities. The fragmentation of the Finnish service system also led to many local negotiation processes, but in most cases, physicians were heard and satisfactory working conditions were ensured. The Association was forced to defend the protection of patient data on various occasions. The debate about the insurance companies demand for patient data disclosure continued, while the Association emphasised the The most important ethical declaration of the World Medical Association, the Helsinki Declaration, was amended by the WMA General Assembly. The Finnish Medical Association participated actively in the process, and part of the work was done in Helsinki, the Declaration s birthplace, at a meeting hosted by the Association. The Finnish Medical Association is regarded as an influential professional association, and its expertise in health care, education and medical ethics issues is widely recognised. The results of a medicine and health industry media barometer showed that the Association s communications are also of the highest order. Of the organizations evaluated, the Finnish Medical Association received the highest total score in the functionality of its communications. This can be attributed to the constantly changing challenges of health care, which have kept the Association busy in preparation work and therefore continually in the public eye.

6 5 Edunvalvonta Neuvottelutoiminta Syksyllä 2007 tehtyjen kunnallisen lääkärisopimuksen ja valtion virkaehtosopimuksen sopimuskausi päättyy , joten toimintavuonna ei käyty keskitettyjä neuvotteluja julkisella sektorilla. Sopimusten paikallisesta soveltamisesta käytiin kuitenkin paikallisia neuvotteluja, joita liitto ohjeisti ja tuki monin tavoin. Yksityisellä sektorilla solmittiin syksyllä 2008 Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) lääkäreitä koskeva sopimus ajalle Sopimus muutti lääkäreiden palkkausjärjestelmää enemmän kunnallisen lääkärisopimuksen kaltaiseksi mm. kokemuslisäjärjestelmän ja vuosilomamääräysten osalta. Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevien lääkäreiden työsuhteen ehdoista käytiin neuvotteluja, joilla pyrittiin nostamaan henkilökohtaisen palkanosan määrää. Kunnallinen lääkärisopimus Lääkärisopimuksen liitteiden 1 5 hinnoittelumuutokset toteutettiin Samana ajankohtana oli jaossa myös paikallinen järjestelyerä, johon sairaanhoitopiireissä oli yhdistetty 1,9 %:n suuruinen erikoismaksuluokan lakkautuksesta maksettava kompensaatioerä. Erän käyttö toteutettiin Lääkäriliiton suositusten mukaan muualla paitsi Suomen suurimmassa erikoissairaanhoidon yksikössä HUSissa, jossa työnantaja yksipuolisesti päätti käyttää varat pääosin tehtäväkohtaisen palkan rakenteen uudistamiseen tehtävän vaativuuden perusteella. Sopimuskauden yleiskorotuksista ensimmäinen 3,4 % oli maksettu Syyskuun 2008 alusta palkkoihin tuli 2,4 %:n yleiskorotus. Sopimuksen viimeiselle vuodelle jäivät maksettava 2,4 %:n yleiskorotus ja toteutettava 0,8 %:n paikallinen järjestelyerä. Lääkärisopimuksen vuosilomaa koskevien palkkausmääräysten uudistaminen näkyi vuoden 2008 kesälomapalkan paranemisena. Kun normaalin työajan suoriteperusteiset korvaukset otettiin huomioon lomapalkan perusteena, nousi terveyskeskusten omalääkärien loma-ajan palkka keskimäärin noin 20 %. Terveyskeskusten toimintamallit ja palkkausjärjestelmät murroksessa Lääkärien työmäärän hallitsemattomuus koettiin pahenevaksi ongelmaksi erityisesti väestövastuujärjestelmässä. Tämän takia yhä useammassa terveyskeskuksessa alettiin suunnitella uudenlaisia toimintamalleja väestövastuun tilalle. Usein muutossuunnitelmiin liittyi myös uutta toimintatapaa tukevan palkkausmallin kehittely. Uusien palkkamallien valmistelussa oli nähtävissä kaksi linjaa. Joissain terveyskeskuksissa pyrittiin väestövastuuvirkaehtosopimustakin suoriteperusteisempaan palkkaukseen ja toisissa taas tavoitteena oli kokonaispalkkausjärjestelmä. Yhteistä kaikille malleille oli kuitenkin, että lääkäreille haluttiin normaali 37 tunnin viikkotuntimäärä ja työaikasuoja.

7 6 Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Mikko Kangas jäi eläkkeelle. Vasemmalta liiton tutkija Mira Kajantie, sihteeri Eeva-Maija Tallgren, Mikko Kangas, järjestöpäällikkö Riitta Keskitalo ja järjestösihteeri Mirkka Tilander. Kuva: Heidi Emmes Lääkäriliiton edunvalvontatoimialalla selviteltiin eri puolilla maata valmisteltavia palkkamalleja ja annettiin lääkäriluottamusmiehille ohjeita niiden kehittelyyn. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin joitain uusia palkkausjärjestelmiä koskevia paikallisia virkaehtosopimuksia. Terveyskeskusten uusien toimintamallien suunnittelu käynnistyi myös kaikissa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa. Kaikki kutsuivat niitä listautumismalliksi, vaikka suunnittelun lähtökohdat poikkesivat eri kaupungeissa huomattavasti toisistaan. Liitto hakeutui yhteistyöhön suunnittelusta vastaavien tahojen kanssa ja pyrki näin vaikuttamaan toimintamalleihin ja niihin liittyviin palkkausjärjestelmiin. Vastaavaa yhteistyötä tehtiin myös uusia ratkaisuja hakevien Turun ja Oulun kanssa. Toimintavuoden aikana puolustusvoimien lääkäreille saatiin uusi palkkausjärjestelmä, joka nosti heidän ansiotasoaan ja edisti rekrytointia alalle. Edunvalvonnallisesti merkittävä asia oli myös valtion vuosilomia koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen kokonaisuudistus. Jäsenten verkkopalveluun perustettiin valtionsektoria koskeva sivusto, josta löytyy tilastoja valtion palveluksessa olevista lääkäreistä sekä ajankohtaista tietoa valtionsektorin valiokunnan toiminnasta. Valiokunnassa valmisteltiin liiton kannanottoja useisiin uudistushankkeisiin, jotka koskivat aluehallintoa, valtion virastojen yhdistämistä ja alueellistamista sekä yliopistojen hallintoa. Valtionsektorin edunvalvonta Valtion virastokohtaisen palkkausjärjestelmän voimaantulon nopeuttaminen nosti palkat uuden palkkausjärjestelmän loppupalkan tasolle vuoden 2008 alusta alkaen. Valtionsektorin yleiskorotus maksettiin ja sen suuruus oli 2,3 %. Lisäksi maaliskuun alusta alkaen oli paikallisesti käytettävissä yhteensä 1,6 % paikallista erää ja kehittämiserää. Osa erästä oli käytetty virastokohtaisesti uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton nopeuttamiseen ja jäljelle jäänyt osa suunnattiin ensisijaisesti järjestelmän rakenteen kehittämiseen.

8 7 Yksityissektori Yksityisen sektorin kasvava merkitys näkyi useissa terveyspalveluja koskevissa lainsäädäntöhankkeissa, joihin liitto otti toimintavuoden aikana kantaa. vuokraavan julkisen toimijan palveluksessa olevat lääkärit ja yksityiset ammatinharjoittajat että terveydenhuollon yksityiset palveluyritykset voisivat toimia myös julkisissa tiloissa. Vuoden 2008 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka perusteella lakisääteisissä tapaturma-asioissa vakuutusyhtiöille potilastietoja luovuttavilla lääkäreillä on oikeus saada kohtuullinen korvaus aiheutuneesta työstä ja kustannuksista. Asiasta ryhdyttiin laatimaan tarkempia ohjeita STM:n johdolla. Yksityislääkärin verotukseen liittyvät kysymykset ja ennen kaikkea lääkäriyhtiöiden osinkoverotukseen suunnitellut muutokset olivat loppuvuodesta paljon esillä sekä liitossa että myös julkisuudessa. Konkreettiset esitykset jäivät kuitenkin seuraavan vuoden puolelle. Palvelusetelin valinnanvapautta korostettiin Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti kunnallisen palvelusetelin käytön laajentamista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Liitto oli jo pitkään ehdottanut palvelusetelin käyttöönottoa parantamaan potilaiden valinnanvapautta sekä lisäämään julkisten ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä, joten liitto suhtautui lakiesitykseen myönteisesti. Liitto korosti kuitenkin, että palvelusetelistä ei saa tulla hoitoa ohjaavaa elementtiä, vaan potilailla pitää säilyä oikeus valita lääkärinsä. Kannanotossa muistutettiin myös, että palvelusetelin arvo on syytä tarkistaa määrävälein ja että palveluntuottajaluettelon tulee olla valtakunnallinen. Julkisten tilojen hyödyntämistä kannatettiin Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdotti, että terveyskeskuksissa ja julkisissa sairaaloissa voitaisiin antaa hoitoa myös yksityisesti siten, että hoitokustannuksista maksettaisiin sairausvakuutuskorvaus. Näin sekä tiloja Liitto piti myönteisenä sitä, että julkisia tiloja pyritään hyödyntämään tehokkaammin ja samalla luodaan lääkäreille uusia toimintamahdollisuuksia. Asiaa ei nähty kuitenkaan täysin ongelmattomana kilpailuneutraliteetin kannalta. Jäsenpalveluja yksityislääkäreille kehitettiin Yksityislääkärin työn ja ammatillisen osaamisen laadunarviointia ryhdyttiin valmistelemaan. Liitto kartoitti alaosastojen ja erikoislääkäriyhdistyksien näkemyksiä arvioinnin käynnistämisestä. Lisäksi selviteltiin Etsi lääkäri -verkkopalvelun kehittämistä. Uutena jäsenpalveluna suunniteltiin verkossa toimivaa Ansiotasolaskuria Palkkatohtorin mallin mukaisesti. Tarkoituksena on, että yksityislääkärit voisivat arvioida liiketoimintansa vastaanottopalkkiokertymiä ja kuluja sekä verrata niitä julkisen puolen vastaaviin ansioihin. Laskurin avulla yksityislääkäri voisi myös saada selville, kuinka monta potilasta hänen tulisi keskimäärin ottaa vastaan ja minkä tasoinen palkkion tulisi olla päästäkseen haluamaansa kuukausiansioon. Yksityislääkärien edunvalvonnan tehostamiseksi päätettiin ryhtyä tekemään säännöllisiä kyselytutkimuksia pää- ja sivutoimisesti yksityisvastaanottoa pitäville lääkäreille. Yksityislääkärin eri toimintamuotoja ja niitä koskevia viranomaiskäytäntöjä kartoittavaa selvitystä ja asiantuntijoiden kuulemista jatkettiin. Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen jäsenyritysten johtaville lääkäreille järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin yksityislääkärinä toimimiseen liittyviä pätevyys- ja koulutusasioita, rekisterinpitoa ja sähköpostin käyttöä yksityislääkärin työssä.

9 8 Järjestötoiminta Aluepäälliköillä aktiivinen toimintavuosi Aluepäälliköt toimivat tärkeänä tiedonvälityksen linkkinä liiton ja kentän välillä. Toimintavuoden aikana he selvittivät kyselyin paikallisia palkka- ja päivystyssopimuksia sekä Parashankkeeseen liittyviä edunvalvonta-asioita. Aluepäälliköt osallistuivat aktiivisesti myös luottamusmiesten koulutuksen suunnitteluun. Aluepäällikköinä toimivat HUS-alueen erikoissairaanhoidossa Risto Avela ja Uudenmaan alueen perusterveydenhuollossa Jaana Puhakka. Varsinais-Suomessa tehtävää hoiti Tuija Tallila, Tampere itäinen -alueella Mikko Lavonius, Kaakkois-Suomessa Johanna Salmio, Kuopiossa Anne-Mari Kantanen, Vaasassa Anders Sjöholm ja Oulussa Jari Autti. Tampere läntisen aluepäällikkönä toimi syksyyn asti Outi Vanha-Kämppä. Luottamusmiehiä koulutettiin Toimintavuoden aikana lähetettiin 24 luottamusmiestiedotetta. Sähköiset tiedotteet ovat vakiinnuttaneet asemansa nopeana ja vaivattomana yhteydenpitokanavana. Luottamusmiesten verkkopalvelussa Luottamus-Extrassa olivat koottuina sopimukset, oppaat, tiedotteet, koulutuskalenteri, lomakkeet ja muu luottamusmiesten tarvitsema materiaali. Uudet luottamusmiehet valittiin Kunnallisen sektorin luottamusmiesten toimikausi päättyi kesällä. Heille toukokuussa tehdyn kyselyn mukaan luottamusmiehen työtä pidetään mielekkäänä, mutta siihen varattua aikaa liian niukkana. Uusien luottamusmiesten kausi alkoi elokuussa. Kuntauudistusten takia uusien yksiköiden luottamusmiesten vaaleja järjestettiin syksylläkin. Useita jäsentilaisuuksia Valtakunnallista luottamusmieskoulutusta järjestettiin Lääkärikartellin yhteistyönä. Päivillä käsiteltiin terveydenhuollon lainsäädäntöä sekä kuntien palvelurakenneuudistukseen liittyvää palkkojen harmosointia ja muutosjohtamista. Erityisaiheena olivat luottamusmiehen keinot puuttua terveydenhuollon työsuojeluongelmiin. Luottamusmiehille järjestettiin yhteistyössä kartellin kanssa myös hallinnon koulutuspäivä, neuvottelutaidon perus- ja jatkokurssit sekä ATK-kurssit. Valtakunnallisten koulutustapahtumien osanottajamäärä oli yhteensä 265. Lisäksi liitto järjesti omana toimintanaan luottamusmiesten alueellisia tilaisuuksia. Myös niiden keskeisenä teemana olivat Paras-hankkeeseen liittyvät paikallisneuvottelut ja uusien yksiköiden luottamusmiesjärjestelmien rakentaminen. Alueellisilla päivillä näitä kysymyksiä oli mahdollista käsitellä perusteellisesti ja luottamusmiesten verkostoitua keskenään. Osallistujamäärä kasvoi: 14 alueellisen tilaisuuteen osallistui yhteensä 260 luottamusmiestä. Liiton edustajat kävivät paikallisosastojen kokouksissa esittelemässä ajankohtaisia aiheita. Näissä tapaamisissa tavoitettiin lukuisia jäseniä ja keskusteltiin paikallisista ja valtakunnallisista edunvalvonta-asioista. Alaosastojen sekä paikallisosastojen puheenjohtajille ja sihteereille järjestettiin liitossa tapaamiset, joissa käsiteltiin osastojen toimintaa ja taloutta. Liitto järjesti 4. ja 6. vuosikurssin opiskelijoille tilaisuuksia kaikilla yliopistopaikkakunnilla sekä Upsalassa ja Tartossa. Kuudennen vuoden opiskelijoiden tapaamiset käynnistettiin toimintavuonna, aiemmin tilaisuuksia oli järjestetty vain 4. vuosikurssille. Tavoitteena on lisätä valmistuvien lääkärien kiinnostusta liittoa kohtaan. Eläkkeellä oleville jäsenille järjestettiin keväällä ja syksyllä esitelmä- ja keskustilaisuudet, jotka keräsivät Lääkäritalon auditorion täyteen väkeä. Ohjelmassa oli lääketieteellisten aiheiden lisäksi tietoiskuja liiton ajankohtaisista asioista.

10 9 Jäsenpalvelut Liiton tärkein jäsenpalvelu on edunvalvonta. Lääkäriliiton työ on perinteistä ammattijärjestötoimintaa laaja-alaisempaa, sillä palkkaedunvalvonnan lisäksi liitto valvoo jäsentensä oikeuksia myös kansallisessa ja EU-tason terveyspolitiikassa. Lausunnonantajana liitto vaikuttaa terveydenhuollon ja lääkärien toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Liitossa on monipuolinen terveydenhuollon juridiikan asiantuntemus. Jäseniä neuvotaan lääkärin työhön ja ammatinharjoittamiseen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. Liiton lakimiehet tarjoavat apua myös palvelussuhdeasioissa, ongelmallisissa potilasasioissa sekä veroja eläkekysymyksissä. Lomapalvelujen suosio kasvoi Jäsenten käyttöön viime vuosina hankitut liiton lomaosakkeet ovat saavuttaneet jäsenten suosion. Syksyllä 2008 toteutettu talvilomaviikkojen haku kiinnosti 426 jäsentä, joista 88 sai haluamansa lomapaikan. Vuotta aiemmin hakijoita oli 292. Myös kesäviikkojen hakijamäärä oli selvässä kasvussa. Liitolla on lomaosakkeita Katinkullassa, Kuusamossa, Punkaharjulla, Saariselällä, Tahkolla, Vierumäellä ja Tampereella sekä lisäksi Åressa Ruotsissa. Lomakohteiden huoneistot ovat laadukkaita, tilavia ja hyvin varusteltuja. Viikko-osakkeet ovat RCI-lomanvaihtojärjestelmän piirissä, joten jäsenillä oli mahdollisuus hyödyntää varaamatta jääneitä viikkoja myös ulkomaanmatkailuun. Vakuutusetuihin metsävakuutus Liiton ja Pohjola-yhtiöiden välinen vakuutussopimus tarjosi kaikille lääkärijäsenille vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sekä ammatinharjoittajalääkäreille potilasvakuutuksen. Lisäksi liitto on sopinut Pohjola-ryhmän kanssa jäsenalennuksista tai -eduista lukuisiin jäsenten itse hankkimiin vakuutuksiin. Liiton internetsivujen jäsenalueelta on linkki suoraan lääkärien vakuutusetuja koskevaan Pohjolan palveluun. Uutuutena näihin vakuutusetuihin liitettiin toimintavuonna metsävakuutus, josta jäsenet saavat 10 %:n jatkuvan alennuksen. Jäsenkortti Jäsenmaksuperinnän yhteydessä kaikille jäsenille lähetettiin liiton jäsenkortti. OP-kortti Oy:n kanssa tehty Mastercard-pohjainen kuvallinen jäsen-/maksu-/luottokorttisopimus oli aiempien vuosien tapaan voimassa. Luottokorttiominaisuuksin varustettuja kortteja oli käytössä noin kpl, joista yli oli 500 rinnakkaiskortteja. Lisäksi lähes jäsentä on hankkinut kuvallisen OP-jäsenkortin ilman maksu- tai luottokorttiominaisuutta. Luottamuslääkäritoiminta Liiton perustamasta luottamuslääkäriverkostosta on tullut tärkeä jäsenpalvelu, jonka ansiosta kymmenet jäsenet saivat toimintavuoden aikana apua omaan terveyteensä ja työssä jaksamiseensa liittyvien ongelmien selvittelyssä. Luottamuslääkäreille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa käsiteltiin mm. lääkärien psykiatrisia häiriöitä sekä päihdeongelmia. Toukokuussa Pohjoismaiden kollegaverkostojen edustajat kokoontuivat yhteiseen tapaamiseen Helsingissä. Keskusteluissa esillä olivat niin vastavalmistuneiden kuin ikääntyneidenkin lääkärien työssä kokemat ongelmat.

11 10 Lääkäriliiton työnvälitys auttoi erikoistumispaikkojen löytämisessä. Kuva: Luottamuslääkäritoimikunnan puheenjohtaja Kirsti Pakkala osallistui syksyllä Doctors Health Matters Finding The Balance -kongressiin Lontoossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn European Networking -tapahtumaan. Yhä useampiin maihin on perustettu luottamuslääkärijärjestelmää vastaavia verkostoja ja niiden edustajat ovat kiinnostuneita edelläkävijämaiden, kuten Suomen, kokemuksista. Suomeen ulkomailta muuttaneita lääkäreitä neuvottiin kielikoulutuspaikkojen löytämisessä, lupien hankkimisessa sekä työ- ja harjoittelupaikkojen saamisessa. Ulkomaisista kyselyistä suurin osa tuli uusista Euroopan unionin jäsenmaista. Paljon kyselyjä tuli myös Espanjasta, Italiasta ja Kreikasta, joissa suuret koulutusmäärät aiheuttavat vastavalmistuneille työttömyyttä. Kansainvälinen yhteistyö on osaltaan lisännyt tarvetta monipuolistaa luottamuslääkäritoimintaa koskevien tietojen keruuta. Toimikunta suunnitteli luottamuslääkärien raporttilomakkeen ja tietojen tallennusjärjestelmän uudistamista. Liitto kerää toiminnasta vain tilastotietoja, joten potilaiden tietosuoja on turvattu. Luottamuslääkäritoimikunta päätti vuoden aikana myöntää kahdelle jäsenelle avustusta liiton avustusrahastosta. Työnvälitys Liiton työnvälitykseen tuli vuoden aikana yli 900 työpaikka- ja työnhakuilmoitusta. Internet-tauluilla työpaikkoja kävi katsomassa noin liiton jäsentä. Eniten työtilaisuuksia oli terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa ja psykiatrian alalla. Kotimaisista työnhakijoista suurin osa oli erikoistuvia lääkäreitä, jotka pyysivät apua koulutuspaikkojen ja sijaisuuksien etsinnässä. Työnvälitys neuvoi eri syistä työelämästä poissa olleita lääkäreitä työpaikan hakemisessa. Takaisin kotimaahan työhön pyrkivien lääkäreiden yhteydenottoja tuli eniten Saksasta ja Englannista. Suomesta ulkomaille haluavia jäseniä neuvottiin lupien ja työpaikkojen hankinnassa. Suosituimpia muuttomaita olivat Ruotsi, Iso-Britannia ja USA. Myös Välimeren maat kiinnostivat monia. Lääkärien työttömyyskassa Työttömyyskassalla oli vuoden lopussa jäsentä, joista oli Lääkäriliiton jäseniä. Jäsenmaksu oli 15 euroa. Lääkäriliitto maksoi työttömyyskassaan kuuluvien jäsentensä osalta työttömyyskassan jäsenmaksun. Työttömyysaste pysyi lääkärien osalta matalana. Kassa maksoi toimintavuoden aikana ansiopäivärahaa 51 liiton jäsenelle yhteensä euroa (vuonna 2007 maksettiin 42 jäsenelle euroa). Päivärahaa maksettiin korvauspäivältä keskimäärin 72,91 euroa päivässä. Vuorotteluvapaita pidettiin edellistä vuotta enemmän. Työttömyyskassa maksoi vuorottelukorvausta 60 liiton jäsenelle yhteensä euroa (54 jäsenelle euroa). Vuorottelukorvausta maksettiin korvauspäivältä keskimäärin 71,06 euroa päivässä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen etuuksia ei kertomusvuonna maksettu. Koulutuspäivärahaa maksettiin 10 päivältä.

12 11 Terveyspoliittinen toiminta Terveyspoliittinen toimintavuosi oli poikkeuksellisen vilkas, koska samanaikaisesti valmisteltiin useita toisiinsa liittyviä uudistuksia kunnallisen terveydenhuollon rakenteisiin ja toimintatapoihin. Lisäksi työn alla oli merkittäviä työelämän ja sosiaalipolitiikan uudistushankkeita sekä lääkepolitiikan linjauksia niin EU:ssa kuin kansallisellakin tasolla. Liitto neuvotteli uudistuksista lukuisten asiantuntijoiden kanssa ja esitti näkemyksensä hankkeiden valmistelijoille. Toimintavuonna annettiin ennätykselliset 62 lausuntoa. Paras-hankkeen tuloksena valmistauduttiin kuntien lukumäärän supistumiseen 80:llä vuoden lopussa. Lisäksi palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki ohjasi kuntia järjestämään terveyspalvelunsa vähintään asukkaan väestöpohjan mukaisiksi. Terveyskeskusten lukumäärän puolittaminen uhkasi johtaa hallintomalleihin, jotka eivät tue lääkärien toimintaa eivätkä kansanterveystyön kokonaisuutta. Liitto oli tiiviisti yhteydessä luottamusmiehiin ja terveyskeskusten johtaviin lääkäreihin ja antoi heille tukea paikallisiin neuvotteluihin. Terveydenhuoltolain valmistelu työllisti liittoa Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistäminen terveydenhuoltolaiksi työllisti liiton toimistoa ja luottamuselimiä. Alkuvuonna liitto kommentoi lakia valmistelevan työryhmän työtä ja ehdotuksen valmistuttua sitä käsiteltiin perusteellisesti eri toimielimissä. Terveydenhuoltolakiesitys ei liiton mielestä tarjonnut myöskään riittäviä edellytyksiä perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriöön perustettiin Toimiva terveyskeskus -hanke, jonka tehtävänä on ratkoa perusterveydenhuollon ongelmia. Liitolla on edustajansa hankkeen johto- ja ohjausryhmissä. HUS taipui perumaan organisaatiouudistuksen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uuden toimitusjohtajan suunnittelema organisaatiouudistus uhkasi alkusyksystä johtaa vakavaan kriisiin koko sairaanhoitopiirin toiminnassa. Konsernin uudessa johtamismallissa ylilääkärit oli tarkoitus korvata palvelujohtajilla, jotka päättäisivät potilaiden sairaalaan ottamisesta ja hoitamisesta, mutta eivät henkilöstöstä, tiloista eivätkä välineistä. Niistä vastaisivat resurssijohtajat. Henkilökunnasta yli 90 % epäili kaavaillun uuden talouspainotteisen strategian mielekkyyttä. Lääkärit ja muut henkilöstöryhmät arvostelivat myös sitä, että strategia ja johtamisjärjestelmä oli valmisteltu toimitusjohtajan kabinettityönä kuulematta työntekijöiden ääntä. Lääkäriliitto totesi kannanotossaan HUSin uuden johtamisjärjestelmän vaarantavan sairaaloiden keskeisen tehtävän eli potilaiden hoidon. Liitto vaati, että ylilääkäreillä on säilytettävä kokonaisvastuu myös hoidon vaatimista resursseissa, vaikka nimikkeet vaihtuvat. Myös HUSin lääkärit toivat aktiivisesti esiin organisaatiouudistukseen liittyviä epäkohtia. Liiton mielestä lakiehdotuksessa eivät riittävästi toteutuneet sen tavoitteet luoda toimiva ja eheä palvelurakenne sekä edistää asiakaslähtöisyyttä. Liitto korosti, että uudistuksella on pyrittävä terveyden- ja sairaanhoitoa haittaavien rajapintojen poistamiseen, sujuvampiin hoitoketjuihin ja potilaiden mahdollisimman suureen valinnanvapauteen. Lokakuussa sairaanhoitopiirin hallitus joutui perumaan uutta johtamisjärjestelmää koskevat päätöksensä. Lääkärien ja hoitotyön edustajat otettiin takaisin sairaanhoitopiirin johtoryhmään. Strategiaa ryhdyttiin tarkistamaan laajapohjaisessa työryhmässä.

13 12 Liitto esitteli terveyspoliittisia linjauksiaan kuntavaaleissa ehdokkaina olleille jäsenille. Kuva: Kimmo Brandt Virastoja yhdistettiin ja hajautettiin Vuoden aikana päätettiin Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (THL) sekä Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen ja Tuotevalvontakeskuksen fuusiosta Lupa- ja valvontavirasto Valviraksi. Valviran tehtäviin on tarkoitus lisätä myös palvelujärjestelmän ja sosiaalihuollon valvonta. Liittoa kuultiin useaan otteeseen näitä vuoden 2009 alusta toteutuneita rakenneuudistuksia ja niihin liittyvää lainsäädäntöä valmisteltaessa. Lääkealan keskushallinnon muutos käynnistyi eri linjoilta kuin selvitysmies oli ehdottanut. Lääkelaitos nykymuodossaan lakkautettaneen ja sen lääkintälaiteasiat siirrettäneen Valviraan. Muut lupa-asiat sekä uudet tutkimus- ja kehittämistehtävät kuulunevat jatkossa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen, joka on tarkoitus hajasijoittaa Kuopioon. Rohto-keskus asettunee THL:n osaksi. Liitto oli edustettuna hankkeen projekti- ja ohjausryhmissä. Liitto osallistui myös valtion aluehallinnon uudistamista valmistelevaan taustaryhmään. Uusilla elinkeino-, liikenne- ja ympäristöalan aluevirastoilla sekä aluehallintoviranomaisilla on vaikutusta terveydenhuollon lupa- ja valvontamenettelyihin sekä lääninlääkärien asemaan. Lääkeasioita valmisteltiin Eduskunta hyväksyi loppuvuodesta lakimuutokset, joiden perusteella lääkkeiden viitehintajärjestelmä tulee voimaan keväällä Uudistus merkitsee, että samaa vaikuttavaa ainetta sisältävistä lääkkeistä maksetaan korvausta halvimman lääkkeen hinnan mukaan. Vain lääkärillä on jatkossa oikeus kieltää lääkkeen vaihtaminen edullisempaan geneeriseen vaihtoehtoon. Professori Elias Mossialos auditoi Suomen lääkepolitiikan. Raportissa viitehintasuunnitelmaan suhtauduttiin hieman skeptisesti, sillä eurooppalaiset kokemukset vastaavien järjestelmien tehosta ovat vaihtelevia ja säästöt ovat usein jääneet lyhytaikaisiksi. Suomen pienillä lääkemarkkinoilla viitehinnan edut saattavat raportin mukaan jäädä vaatimattomiksi. Valmisteilla oli humaanilääkedirektiivin ja -asetuksen uudistus eli ns. lääkepaketti, joka keskittyi lääkeinformaation ja -turvallisuuden kysymyksiin. Loppuvuonna saatiin päätökseen lääkepakettia valmistelleen EU-komission PharmaForumin työ. Suomen Lääkäriliitto edusti Euroopan lääkäriliittoa (CPME) yhdessä lääkepaketin kolmesta valmisteluryhmästä (Pricing & Reimbursement). Harvinaisia lääkkeitä ja edistyneitä terapioita koskeva direktiivi sekä biopankkeja koskeva direktiivi johtivat lakiuudistuksiin. Liitossa käsiteltiin myös lääkintälaitedirektiiviä ja sen vaikutuksia Suomen lääkintälaitelakiin. Liitto pyrki saamaan terveydenhuollon tietojärjestelmät myös sairauskertomusohjelmistojen osalta lääkintälaitteiden sääntelyn piiriin. Lääketeollisuus uudisti omat markkinointi- ja eettiset ohjeensa alan eurooppalaisten järjestöjen linjauksia noudatellen ja liitto kommentoi tätä työtä. Lääkepoliittisia aiheita oli vireillä runsaasti ja niitä valmisteltiin kuukausittain liiton valiokunnissa. Sähköiset potilaskertomusjärjestelmät testattiin Lääkäriliitto pyrkii kehittämään terveydenhuollon tietojärjestelmiä, sillä nykyisten järjestelmien toiminnassa ja yhteensopivuudessa olevat puutteet haittaavat monin tavoin kliinistä työtä.

14 13 Liiton ehealth-valiokunta sai päätökseen sähköisten potilaskertomusjärjestelmien testausprojektin. Testausryhmän raportti julkaistiin Lääkärilehden liitteenä ja aiheesta järjestettiin toukokuussa seminaari, joka keräsi laajan osanottajajoukon. Vuoden aikana valmisteltiin kannanotot mm. sähköisestä lääkemääräyksestä, sairauskertomusasetuksesta sekä sähköistä tunnistautumista koskevasta lakiesityksestä. Useita sähköiseen sairauskertomukseen liittyviä koodisto- ja luokitusluonnoksia arvioitiin ja kommentoitiin. Ehkäisevää terveyspolitiikkaa edistettiin Liitto osallistui asiantuntijakuulemisin mm. terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja siihen liittyvän palveluinnovaatiohankkeen valmisteluun. Kuntien ehkäisevän terveydenhuollon tehostamiseksi valmisteltiin laajoja asetusmuutoksia, joista liitto esitti näkemyksensä. Kansanterveysjärjestöjen TEKRY-verkostossa liitto osallistui mm. päihdepoliittisten linjausten kehittämiseen. Lisäksi liitolla oli edustus lukuisissa muissa terveyspoliittisissa hankkeissa, kuten masennuksen ehkäisyä työelämässä suunnittelevan hankkeen johtoryhmässä. Liitto oli mukana STM: n kansanterveyden neuvottelukunnassa sekä uudessa yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnassa ja sen jaostoissa. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteltiin asiantuntijaryhmässä, jonka uudistama haittaluokitus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Kannanottoja ympäristöasioista sosiaaliturvaan Liitto esitti näkemyksensä myös ympäristökysymyksistä, kuten kansallista energia- ja ilmasto-ohjelmasta sekä energiatuotantohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista. Akavan taustaryhmissä liitto kommentoi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta selvittävän sata-komitean ehdotuksia. Liiton näkemyksiä ajankohtaisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin kysymyksiin edistettiin myös Akavan sosiaalipoliittisen toimikunnan kautta.

15 14 Eettiset kysymykset Maailman lääkäriliitossa WMA:ssa ja Euroopan lääkärijärjestössä CPME:ssä pohdittiin erityisesti professionalismiin ja e-healthiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Eettisten periaatekysymysten valiokunta käsitteli järjestöjen eettisiä kannanottoluonnoksia ja antoi liiton kokousedustajille niitä koskevat toimintaohjeet. WMA hyväksyi syksyn yleiskokouksessaan uuden version ihmisillä tehtävää lääketieteellistä tutkimusta koskevasta Helsingin julistuksesta. Liitto osallistui aktiivisesti julistuksen tekstin muotoiluun ja tuki WMA:n toimintaa isännöimällä julistusta valmistelevan seminaarin Helsingissä maaliskuussa. Lääkäriliiton oma syntymättömien oikeuksia koskeva ohje hyväksyttiin uudistettuna marraskuussa. Vuoden aikana käsiteltiin myös poikien ympärileikkauksia ja tyttöjen sukupuolielinten silpomista, raskauden keskeyttämistä ja sterilointia, potilaan kieltäytymistä hoidosta sekä hoitotahtoa koskevia eettisiä kysymyksiä. Maailman lääketieteen etiikan päivää juhlistettiin liiton seminaarilla Kun potilaan kulttuuri on lääkärille vieras, joka lähestyi monelta taholta kulttuurin ymmärtämisen ja kommunikaation merkitystä lääkärin ja potilaan välisessä suhteessa. Seminaari sai ansaittua huomiota tiedotusvälineissä. Jatkona aiempina vuosina tehdylle työlle etiikan opetuksen kehittämiseksi liitto järjesti yhdessä ETENEn ja Tehyn kanssa elokuussa seminaarin Etiikan koulutuksen monet kasvot. Lääkäripäivillä järjestettiin tietoisku telelääketieteen etiikasta. Vuonna 2005 julkaistun Lääkärin etiikka -kirjan verkkoversion päivittämisprosessia jatkettiin. Eettisen foorumin asiantuntijaryhmältä lääkärit voivat entiseen tapaan kysyä neuvoa mieltään askarruttaviin eettisiin kysymyksiin ja saada ne myös laajemman keskustelun kohteeksi verkossa. Markkinoinnin valvonta Lääkärinpalvelujen markkinointilautakunnassa pohdittiin yhdessä Kuluttajaviraston johdon kanssa liittoon kuulumattomien lääkärien sekä muiden kuin lääkärien harjoittamaa terveystuotteiden ja -palvelujen markkinointia. Ongelmana on, että markkinoinnin valvontalautakunta voi puuttua ainoastaan liiton jäsenten markkinointiin ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen valvonta ulottuu vain terveydenhuollon ammattihenkilöihin. Valvontalautakunnassa keskusteltiin uskomushoitojen markkinoinnista. Liiton kanta on, että lääkäri voi suositella vain lääketieteelliseen tiedon ja kokemuksen perusteella tehokkaina ja tarkoituksenmukaisina pidettäviä tutkimuksia ja hoitoja. Myös terveyspalvelujen hintoja koskeva ilmoittelu nousi esiin valvontalautakunnassa, koska Kuluttajavirasto oli kiinnittänyt huomiota erityisesti nettimainontaan. Toimenpiteen hinta pitää kertoa siten, että kuluttaja saa ilmoituksesta selville kaikki kustannukset ja kokonaishinnan. Esimerkiksi leikkausta markkinoitaessa tulee ilmoittaa toimenpiteen hinnan lisäksi myös muut oheiskustannukset, kuten leikkaussalin vuokra. Mikäli tarkkaa hintaa ei voida ilmoittaa, tulee kuluttajalle antaa kustannusarvio ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Kanta-asiakkuusedut eivät saa olla markkinointia hallitseva elementti. Tuotemerkkimainonta sekä ylisanojen ja superlatiivien käyttö on yleistynyt markkinoinnissa liiton antamista ohjeista huolimatta. Myös vertailevaa mainontaa esiintyy edelleen. Valvontalautakunta päätti ehdottaa hallitukselle tarkennuksia liiton markkinointiohjeisiin. Ohjeet on tarkoitus uudistaa vuoden 2009 aikana.

16 15 Koulutusasiat Peruskoulutus Lääketieteellisiin tiedekuntiin hyväksyttiin kesällä yhteensä 606 uutta opiskelijaa: Helsinkiin 120, Kuopioon 132, Ouluun 124, Tampereelle 110 ja Turkuun 120. Hyväksytyistä opiskelijoista 50,5 % oli naisia ja 49,5 % miehiä. Miesten osuus oli selvästi korkeampi kuin edellisinä vuosina. Kotimaisten tiedekuntien lisäksi suomalaisia medisiinareita opiskelee ulkomailla, erityisesti Ruotsissa ja Virossa. Tartossa suomalaisia lääketieteen opiskelijoita on yhteensä noin 100. Liitto jatkoi työvoimatasapainon selvittämistä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Liiton näkemyksen mukaan sisäänottomäärien lisäämiseen ei ainakaan nykytilanteessa ole tarvetta. Pikemminkin huolenaiheena on ryhmäkokojen suureneminen ja sen vaikutus opetuksen laatuun. Liiton laskelmien mukaan työikäisten lääkärien määrä Suomessa kasvaa nykyisillä sisäänottomäärillä vuoteen 2015 mennessä yli lääkärillä, joten julkisen sektorin lääkärinvaje on näiden lukujen perusteella poistumassa. Valtioneuvosto esitti syksyllä, että sisäänottomääriä tulisi lisätä 700 opiskelijaan vuonna Uusien laskelmien valossa STM ja OPM sopivat joulukuussa, että sisäänottoja ei tässä vaiheessa nosteta, mutta siihen varaudutaan mahdollisesti myöhempinä vuosina. Opetusministeriön työryhmä pohti terveys- ja sosiaalialalle soveltumattomien opiskelijoiden tilannetta. Työryhmälle antamassaan lausunnossa liitto korosti, että ensisijaista on turvata vaikeuksissa oleville opiskelijoille hoitoonohjausjärjestelmä. Siihen tulee olla helppo ottaa yhteyttä eikä se saa johtaa pelkoon opiskeluoikeuden rajaamisesta. Potilasturvallisuuden turvaamiseksi pitää opiskeluoikeutta kuitenkin ääritapauksissa voida rajata määräaikaisesti tai jopa pysyvästi. On myös syytä selvittää viranomaisten mahdollisuudet olla laillistamatta lääkäriä, joka on syyllistynyt rikoksiin esimerkiksi opintoihin liittyvän harjoittelun yhteydessä. Lääketieteen peruskoulutusta ja koulutuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä liitto toimi tiiviissä yhteistyössä lääketieteellisten tiedekuntien ja niiden dekaanien sekä Suomen Medisiinariliiton kanssa. Opiskelijoiden viransijaisuusehtoja muutettiin Sosiaali- ja terveysministerin edellisenä vuonna ehdottamaa asetusmuutosta opiskelijoiden viransijaisuusehtojen kiristämisestä lievennettiin mm. liiton lausuntojen perusteella. Asetusmuutos annettiin helmikuussa 2008 ja se tuli voimaan kesäkuun alusta. Uusien säännösten mukaan terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa vaaditaan viiden vuoden opintojen suorittamista. Neljä vuotta opiskellut lääketieteen opiskelija saa toimia erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Lisäksi edellytetään opiskelijan suorittaneen sen erikoisalan opinnot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia. Asetusmuutoksella pyrittiin parantamaan opiskelijoiden ohjausta, kuten liittokin oli edellyttänyt. Toimintayksikön on kirjallisesti nimettävä opiskelijalle ohjaaja. Neljä vuotta opiskellut kandidaatti voi päivystää vain silloin, kun täydet ammatinharjoittamisoikeudet saanut lääkäri on häntä ohjaamassa samassa päivystyspaikassa. Viisi vuotta opiskelleelle riittää, että takapäivystäjä voi tarvittaessa tulla viivytyksettä toimintayksikköön. Liitto järjesti keväällä tiedotustilaisuudet asetusmuutoksista ja niiden tulkintaohjeista kaikilla viidellä yliopistopaikkakunnalla yhteistyössä Nuorten Lääkärien Yhdistyksen ja Medisiinariliiton kanssa. Tilaisuuksiin osallistui myös TEOn, lääninhallitusten ja tiedekuntien edustajia. Uusi asetus

17 16 Lääkäripäivien avajaiset, vasemmalta Lääkäriliiton puheenjohtaja Olli Meretoja, peruspalveluministeri Paula Risikko ja toiminnanjohtaja Heikki Pälve. Kuva: Markku Ojala aiheutti ongelmia sijaisten saannissa terveyskeskuksin varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lisäksi monet erityisesti päivystykseen liittyvät asiat hakivat vielä tulkintojaan uuden asetuksen seurauksena. Eurolääkärikoulutukseen muutospaineita Syksyllä eduskunnassa käydyssä terveyspoliittisessa keskustelussa keskustapuolue esitti perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen terveyskeskusjakson pidentämistä nykyisestä 9 kuukaudesta peräti 18 kuukauteen. STM ei kuitenkaan kannattanut ehdotusta. Liiton mielestä terveyskeskuspalveluksi riittäisi 6 kuukautta, kuten jakson pituus alun perin olikin. Eri tahoilta vaadittiin myös, että eurolääkärikoulutus pitää suorittaa suorassa virka- tai työsuhteessa kuntaan. Liiton näkemyksen mukaan olennaista ei ole palkan maksaja vaan työn sisältö ja ohjaus, joita voidaan kehittää myös työnvälitysyritysten kautta toimittaessa. Liitto oli edelleen tiiviisti yhteydessä STM:öön sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jotta tarpeellinen muutos lääkärien laillistamiskäytäntöön saataisiin aikaan. Suomi on Euroopan ainoa maa, joka vaatii eurolääkärikoulutuksen suorittamista ennen täyttä laillistusta. EU-direktiivin tarkoitus oli edellyttää tätä koulutusta vain päätoimisilta yleislääkäreiltä. STM ei kuitenkaan antanut vuoden aikana lupailemaansa esitystä eduskunnalle. Erikoislääkärikoulutuksen uudistaminen viivästyi Jo syksyllä 2007 STM:n ja OPM:n asettamat selvityshenkilöt Anja Tuulonen ja Hannu Puolijoki esittivät erikoislääkärikoulutukseen useita uudistuksia. Ne eivät kuitenkaan johtaneet muutoksiin vuoden 2008 aikana. Osasyynä oli opetusministeriön suunnitelma korkeakoulujen rakenteellisesta uudistamisesta. Myös kiistat erityisesti kirurgian koulutusuudistusta koskevista ehdotuksista jarruttivat ehdotusten toteutumista. Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen neuvottelutilaisuus hyväksyi liiton aloitteesta kannanoton, jonka mukaan lääkärien tulee voida osallistua valtakunnalliseen erikoislääkärikuulusteluun palkallisella virkavapaalla tai työajalla. Pohjoismaisten lääkäriliittojen SNAPS-työryhmä (Samnordisk Arbetsgrupp för Prognos- och Specialistutbildningsfrågor) laati erikoislääkärikoulutusta Pohjoismaissa ja EU:ssa vertailevan laajan raportin, joka hyväksyttiin pohjoismaisten lääkäriliittojen kokouksessa kesäkuussa. Erityispätevyyksiä myönnettiin Lääkäriliiton vahvistamia erityispätevyysohjelmia oli vuoden lopussa 32. Pätevyyksiä myönnettiin jäsenille vuoden aikana 116. Kaikkiaan jäsenille oli myönnetty erityispätevyyttä vuoden loppuun mennessä. Vuoden aikana perustettiin uutena päivystyslääketieteen erityispätevyysohjelma, jonka vastuuyhdistyksenä toimii Suomen päivystyslääketieteen yhdistys. Obstetrisen anestesiologian erityispätevyysohjelma päätettiin lakkauttaa kahden vuoden siirtymäajalla, koska obstetrinen anestesiologia on perustettu lisäkoulutusohjelmaksi Helsingin, Kuopion, Tampereen ja Turun lääketieteellisiin tiedekuntiin. Johtamiskoulutusta linjattiin Liitto vaati, että kaikkiin erikoislääkäritutkintoihin sisällytetään 30 opintopisteen eli 20 opintoviikon laajuinen johtamiskoulutusosio. Sen painopisteenä on työssä oppiminen koko erikoistumisen ajan, ja sitä täydentävät lähiope-

18 17 tuspäivät sekä kehittymistehtävät. Liiton näkemyksen mukaan 30 opintopisteen laajuinen johtamiskoulutus takaa lähijohtajapätevyyden, joka on tarpeen kaikille erikoislääkäreille. Koulutus on välttämätön lääkärien aseman turvaamiseksi terveydenhuollon johtamisessa. Näyttelyn pinta-ala oli m 2, ja mukana oli 168 näytteilleasettajaa. Näyttelyssä oli erikseen lääkärijärjestöjen lääkäritori, jossa myös liitto esitteli toimintaansa, jäsenpalvelujaan ja julkaisujaan. Posterinäyttelyssä oli 69 posteria. Lääketieteellisissä tiedekunnissa oli erilaisia näkemyksiä koulutuksen laajuudesta ja pakollisuudesta. Osa tiedekunnista suunnitteli lähtevänsä liikkeelle vain 10 opintopisteen osiolla, jota halukkaat voisivat laajentaa 30 opintopisteeseen. Liitto ja Fennomed ryhtyivät hallituksen linjausten perusteella suunnittelemaan erikoislääkärien johtamiskoulutusohjelmaa, jonka laajuus olisi 30 opintopistettä ja joka takaisi pätevyyden keskijohdon tehtäviin. Koulutuksen erityisenä kohderyhmänä ovat ne erikoislääkärit, joilla ei vuoden 2003 jälkeen ole enää ollut mahdollisuutta suorittaa erikoislääkärin hallinnon pätevyyttä. Valtakunnalliset Lääkäripäivät Lääkäripäivät järjestettiin yhteistyössä Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin kanssa. Kokonaiskävijämäärä päivillä oli runsaat henkilöä, joista 65 % oli lääkäreitä tai lääketieteen opiskelijoita. Päivien yhteydessä jaettiin Duodecim-seuran Matti Äyräpää -palkinto akatemiaprofessori Sirpa Jalkaselle. Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden lääketieteen palkinto myönnettiin professori Markku Kasteelle. Maud Kuistilan palkinnon sai professori Jaakko Kaprio. Yliopistohallinnon muutoksia valmisteltiin Opetusministeriössä valmisteltiin laajaa yliopistolainsäädännön uudistamista, johon sisältyi lukuisia ehdotuksia yliopistojen oikeudellisesta asemasta ja hallinnosta. Liiton lausunnossa korostettiin, että LL-tutkinnon täytyy jatkossakin säilyä yksiportaisena kokonaisuutena eikä sitä pidä ns. Bolognan prosessin mukaisesti jakaa kahteen portaaseen. Liiton mielestä erikoislääkärikoulutus pitää ehdottomasti saada mukaan yliopistojen rahoitusmalliin. Yliopistohenkilöstön siirtämisen virkasuhteista työsopimussuhteisiin ennakoitiin aiheuttavan ongelmia erityisesti lääkäreille. Päivien koulutustilaisuuksiin osallistui henkilöä, joista varsinaisia osallistujia oli ja luennoitsijoita 410. Osallistujista oli lääkäreitä ja 512 lääketieteen opiskelijoita. Osallistumisajan keskiarvo oli runsaat puolitoista päivää, joten osallistujapäiviä kertyi yhteensä Ohjelmassa oli kaikkiaan 69 kurssia, joista yleiskursseja oli 61 ja pienryhmäkursseja 8. Päivittäiseen ohjelmaan kuului kaikille lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille avoin Valokeilassa tänään -luento. Ohjelmassa oli myös kandikurssi, joka järjestettiin yhteistyössä Medisiinariliiton ja Orion Pharman kanssa. Terveydenhuoltolakiehdotuksesta annetussa lausunnossa koulutusosiossa liitto korosti, että tutkimukseen tarkoitetun erityisvaltionosuuden tulee jatkossakin perustua tutkimuksen laatuun eikä rahoituksen kohteita saa päättää poliittisesti STM:n ehdottaman neuvottelukunnan toimesta. Tiedepoliittinen ohjelma uudistettiin Koulutusvaliokunta ja valtionsektorin valiokunnan edustajista muodostunut työryhmä valmisteli liitolle uuden tiedepoliittisen ohjelman, jonka hallitus hyväksyi joulukuussa.

19 18 Hallitus hyväksyi liitolle uuden tiedepoliittisen ohjelma. Kuva: Liiton selvitysten mukaan 36 % lääkäreistä ilmoittaa osallistuvansa tieteelliseen tutkimustyöhön. Päätoimisia opettajia tai tutkijoita on 6 %. Tutkimus on osa päätyötä 10 %:lla, 16 % tekee tutkimusta päätyön ulkopuolella, 16 % on mukana tutkimusprojekteissa, 10 % ohjaa tutkimustyötä ja 24 % on osallistunut tieteellisen artikkelin laatimiseen viimeisen kolmen vuoden aikana. Tiedepoliittisen ohjelman tavoitteena on tuoda esiin lääketieteelliseen tutkimukseen liittyviä ongelmia sekä kehittämisehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Ohjelmassa käsitellään tutkijoiden asemaa, tutkijakoulutusta, tutkimuksen organisointia ja tutkimuksen rahoitusta. Laatuhankkeita palkittiin Laatuneuvoston toiminnan pääteemoina olivat virheistä oppiminen ja prosessien kehittäminen. Lääkäripäivillä järjestettiin kurssi Hoidon virheet, miten niistä voidaan oppia?. Liiton laatupalkinto myönnettiin laatuneuvoston esityksestä kahdelle kehittämishankkeelle. Lempäälän terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunta palkittiin vuodeosastotoiminnan ja vanhuspalveluiden kehittämisestä 2000-luvulla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Hengitystukiyksikkö sai tunnustuksen neurologisten hengitysvaje- ja hengityshalvauspotilaiden arvioinnin, seurannan ja hoidon koordinoinnin tuloksekkaasta kehittämisestä. Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki aloitti toimintansa hengen toimisto. Yhdistyksen rahoitus perustuu pääosin perustajajärjestöjen tukeen. Yhdistys on jatkanut aiemman Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston työtä ja laajentanut sitä perinteisestä täydennyskoulutuksesta ammatilliseen kehittymiseen (Continuous Professional Development CPD). Liiton edustajat ovat aktiivisesti olleet mukana kehittämässä yhdistyksen toimintaa yhdistyksen hallituksessa, sen alaisessa arviointineuvostossa sekä lääkärien täydennyskoulutusneuvottelukunnassa. Liitto jatkoi selvityksiään lääkärien täydennyskoulutukseen osallistumisesta. Lääkäreistä 89 % ilmoitti osallistuneensa ammatilliseen täydennyskoulutukseen työpaikan ulkopuolella vuoden 2007 aikana ja heidän koulutuspäiviensä keskiarvo vuodessa oli 7,6. Apurahat Stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta myönnettiin 17 liiton jäsenelle yhteensä euroa. Kohteina olivat kansainvälisiin tehtäviin, erityisesti kehitysmaissa lääkärinä toimimiseen tähtäävä koulutus sekä lääkärien työoloihin, koulutukseen ja jaksamiseen liittyvä tutkimus ja koulutus. Lääkärijärjestöjen koulutusrahastosta myönnettiin 30 apurahaa, joiden yhteissumma oli euroa. Kunnanlääkäri Uulo Arhion muistorahastosta myönnettiin geriatriseen tutkimukseen viisi apurahaa, joiden yhteissumma oli euroa. Vuoden 2007 lopussa Lääkäriliitto, Duodecim ja Finska Läkaresällskapet perustivat Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry:n. Yhdistyksen toiminta käynnistyi keväällä 2008 ja Lääkäritaloon perustettiin kahden Maimu Halosen rahastosta myönnettiin apurahoja seitsemälle lääketieteen toimittajalle ja jaettava summa oli yhteensä euroa.

20 19 Tutkimukset Tutkimusstrategia hyväksyttiin Lääkäriliiton tutkimustoiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta linjattiin tutkimusstrategiassa, jonka liiton hallitus hyväksyi loppuvuodesta. Tutkimusstrategian päätavoitteena on ennakoida tulevaa kehitystä terveyspolitiikassa, edunvalvonnassa ja lääkärien työhyvinvoinnissa sekä työvoimaja koulutuspoliittisissa kysymyksissä. den taustatekijöiden vakioimisen jälkeen säännöllisen työajan ansioiden eroista jää selittämättä 3 6 %. Sukupuolten palkkaeron todettiin olevan suurimmillaan palkkajakauman yläpäässä. Selvitys paljasti eron olevan terveyskeskuksissa hieman suurempi kuin sairaaloissa. Palkkaerot olivat pysyneet ennallaan vuoteen 2004 verrattuna, jolloin vastaava selvitys tehtiin edellisen kerran. Strategian mukaisesti liitto tekee tutkimuksia ja selvityksiä pääsääntöisesti omana toimintanaan, mutta myös yhteistyössä muiden tahojen kanssa tai ostamalla tutkimuspalveluja. Tutkimusten toteutustapa arvioidaan tapauskohtaisesti. Lääkärimäärä jatkoi kasvuaan Liiton oma palkkatutkimus toteutettiin loppuvuodesta, ja tutkimukseen vastasi yli puolet jäsenkunnasta. Tietoja hyödynnetään monipuolisesti jäsenneuvonnassa ja eri koulutustilaisuuksissa. Tutkimuksen tiedoilla päivitetään myös sähköinen jäsenpalvelu, Palkkatohtori. Terveyskeskusten lääkärivaje syveni Työikäisten lääkärien määrä oli vuoden lopussa , joista Suomessa oli Yhtä työikäistä lääkäriä kohden maassamme on 299 asukasta, mikä on kansainvälisesti katsoen hyvä lääkäritiheys. Maaliskuisen lääkärikyselyn tulokset osoittivat, että myös lääkärikunnan naisistuminen jatkui. Työssä olevista lääkäreistä lähes 56 prosenttia oli naisia. Sairaaloissa toimi 47 prosenttia ja terveyskeskuksissa 22 prosenttia ammattikunnasta. Yhä useampi lääkäri teki työtä yksityisellä sektorilla. Lääkärikyselystä saatuja tietoja käytettiin paitsi rekisteritietojen päivittämiseen myös liiton koulutus- ja työvoimapoliittisten päätösten tueksi. Palkkaerot säilyivät ennallaan Lokakuussa toteutettiin vuosittainen kysely terveyskeskusten virkojen täyttötilanteesta. Johtavilta lääkäreiltä saatujen tietojen mukaan lääkärivaje jatkoi kasvuaan. Nyt hoitamatta oli jo 11 prosenttia eli yli 400 lääkärin tehtävää. Uutta oli vajeen selvä vaikeutuminen joissain suurissa kaupungeissa. Helsingin ja Uudenmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien terveyskeskuksissa oli yhteensä yli 50 hoitamatonta virkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä selitti suurimman osan koko maan lääkäritilanteen heikkenemisestä. Vajeessa oli huomattavia alueellisia eroja. Paras lääkäritilanne oli Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiireissä. Vaikein se oli Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Itä-Savossa, joissa noin joka viides tehtävä oli ilman lääkäriä. Puolessa maan terveyskeskuksista kaikki tehtävät oli hoidettu. Vuoden aikana analysoitiin nais- ja mieslääkärien palkkaeroja kuntasektorilla. Naiset ansaitsevat säännöllisenä työaikana 8 15 % vähemmän kuin miehet. Kokonaisansioilla mitattuna ero on vielä suurempi. Virkarakenteen ja mui- Yksityisten palveluntuottajien rooli perusterveydenhuollossa oli vahvistunut. Varsinkin kokonaisten terveysasemien ulkoistukset yleistyivät vuoden aikana. Päiväaikaisessa toiminnassa yksityisen lääkärityövoiman kokonaismäärän

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Suomen Lääkäriliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä 227/2014vp eduskunnalle

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai klo 10:00 15:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Päärakennus, Sali 11 Jäsenet ja varajäsenet: Timo Harrikari HY Varsinainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Lääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu elokuussa 2015 n = 601, vastausprosentti 23 %

Lääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu elokuussa 2015 n = 601, vastausprosentti 23 % Lääkäripaneelin tuloksia Tiedonkeruu elokuussa 2015 n = 601, vastausprosentti 23 % Mikä on Lääkäripaneeli? Sähköinen kysely jäsenille 2 kertaa vuodessa Elokuussa ja helmikuussa Noin 3 000 jäsentä kerrallaan

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi

Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Lääkäriliiton lausunto erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen siirtotyöryhmän raportista sekä luonnoksista

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä nykyinen lainsäädäntö Erikoislääkärikoulutuksen

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Yksityisen sektorin tilastotietoja Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Työmarkkinatutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2016. Tutkimuksen kohdejoukkona alle 70-vuotiaat lääkärit,

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista Yhtymähallitus 15 22.01.2013 Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista 574/00.01.02.03/2012 Yhall 15 Valmistelijat: Johtava ylilääkäri Pekka Taipale, pekka.taipale(at)ylasavonsote.fi,

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala. PÖYTÄKIRJA Suomen Onkologiayhdistys Ry Sääntömääräinen syyskokous Aika: perjantai 28.8.2015, klo 16.00 Paikka: Tampere-talo, Tampere 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 16.13 2. Kokouksen

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa. 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa 6.4.2016 Teppo Heikkilä, ylilääkäri Sidonnaisuudet Ylilääkäri, STM työsuhteessa 1.2.2013 -> virassa 1.10.2014 -> Tutkijalääkäri,

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

SOTE-valmisteluryhmä. Pia Wik. Gun Kapténs. Pia Wik. Pöytäkirja sivu 1(5) nro 5/2016. Elin:

SOTE-valmisteluryhmä. Pia Wik. Gun Kapténs. Pia Wik. Pöytäkirja sivu 1(5) nro 5/2016. Elin: Pöytäkirja sivu 1(5) nro 5/2016 Elin: SOTE-valmisteluryhmä Aika: 22.06.2016 klo 9 Paikka: Vaasan keskussairaala, kokoushuone Karikukko Y-3 Läsnäolijat: Gun Kapténs Stefan Svenfors Gösta Willman Kristina

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot