Miksi tarvitaan joukkorahoituslaki?
|
|
- Juha-Pekka Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (6) Joukkorahoitus / Q&A Miksi tarvitaan joukkorahoituslaki? Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia joukkorahoituksesta. Yleistä joukkorahoituksesta Mitä joukkorahoitus on? Ajatuksena on yleensä kerätä verkossa suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä. Samalla voidaan tehdä yhteistyötä ja saada huomiota hankkeelle. Millaisia muotoja joukkorahoituksella on? Vastikkeeton joukkorahoitus: Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus: Yleisöltä kerätään lahjoituksia tiettyyn hankkeeseen. Keräys kestää tietyn ajan, ja sitä mainostetaan sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa. Vastikkeellinen joukkorahoitus: Hyödyke-, vastike-, palkinto- tai ennakkomyyntimuotoinen joukkorahoitus: Rahoittajille tarjotaan jonkinlaista vastiketta. Voitto-osuusjärjestelmässä rahoittajille luvataan osa voitoista, joita hanke mahdollisesti tuottaa tulevaisuudessa. Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus: yritys tai muu taho laskee liikkeeseen osakkeita, velkakirjoja tai muita rahoitusvälineitä. Lainamuotoinen joukkorahoitus: yleisöltä lainataan rahaa, ja se luvataan maksaa takaisin korkoineen (tai joissakin tapauksissa ilman korkoa). Kuinka suurista markkinoista on kyse Suomessa? Joukkorahoitusmarkkinoiden koon arvioidaan olleen viime vuonna 84,4 miljoonaa euroa. Summa kasvoi 48 prosenttia toissa vuodesta. Markkinat jakautuivat seuraavasti: sijoitusmuotoinen joukkorahoitus: 15,5 miljoonaa euroa (yleisöltä yrityksille kerätty osakemuotoinen pääoma) lainamuotoinen joukkorahoitus noin 68,9 miljoonaa euroa (kuluttajille välitetyt vertaislainat noin 46,3 miljoonaa euroa ja yrityksille välitetyt lainat noin 22,6 miljoonaa euroa). Arviot perustuvat markkinoilta kerättyyn aineistoon. Entä muualla? Markkina-arvioita eri alueiden joukkorahoitusmarkkinoista viime vuonna: Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Puh (Vaihde) Faksi valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus
2 2 (6) Eurooppa: 6 miljardia euroa (+100 % toissa vuodesta) Yhdysvallat: 17 miljardia dollaria (+80 %) Aasia: 11 miljardia dollaria (+220 %) Koko maailma: 34,4 miljardia dollaria (+112 %) Miksi joukkorahoitusta pidetään merkittävänä rahoitusmuotona? Joukkorahoitus on uusi rahoitusmuoto, joka täydentää perinteisiä rahoituskanavia tai osittain jopa korvaa ne. Se on kiinnostanut viime vuosina erityisesti siemen-, kasvu- sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sijoittajille joukkorahoitus tarjoaa korkeatuottoisempia ja korkeariskisempiä sijoitusmahdollisuuksia kuin perinteiset sijoituskohteet. Miksi joukkorahoitus on yleistynyt? Yksi syy on finanssikriisi. Rahoituksen saaminen pankeista on vaikeutunut tai ainakin kallistunut, koska pankkien vakavaraisuus- ja maksukykyisyysvaatimuksia on kiristetty. Yritykset ovat siksi tarvinneet uusia rahoituslähteitä. Suomessa rahoituksen saanti pankista ei ole vaikeutunut yhtä paljon kuin useissa muissa EUmaissa. Joukkorahoituksen suosio on kasvanut myös Suomessa, koska kyselytutkimusten mukaan pankit ovat kiristäneet vakuus- ja erityisehtoja koskevia vaatimuksiaan sekä nostaneet marginaaleja luotoistaan. Joukkorahoituksen kysyntää ja tarjontaa on lisännyt myös se, että verkossa on nykyisin mahdollista tavoittaa laajoja ihmisjoukkoja kustannustehokkaasti. Mitä riskejä joukkorahoitukseen liittyy? Joukkorahoituksella varoja hankkivat tavallisesti siemen-, kasvu- ja pk-yritykset. Erityisesti sijoitukset start up - yrityksiin ovat korkeariskisiä. Arvioiden mukaan yli puolet start up -yrityksistä lopettaa toimintansa muutamassa vuodessa. Eloon jäävistä start up -yrityksistäkin vain harvasta tulee isoja ja menestyneitä ja suurin osa käy päivittäistä taistelua pystyssä pysymiseksi ja liiketoiminnan jatkamiseksi. Toisaalta kaikkeen sijoitustoimintaan liittyy riski sijoitetun varallisuuden vähenemisestä tai menettämisestä. Lailla pyritään siihen, että sijoittajalle kerrotaan kaikki olennainen tieto, jotta tämä voi tehdä perustellun sijoituspäätöksen. Joukkorahoitus on lisäksi toimialana kasvuvaiheessa, eivätkä kaikki menettelytavat ole vielä vakiintuneet. Myös näiltä osin laki pyrkii ohjaamaan alaa oikeaan suuntaan ja määrittelemään keskitetysti oikeudet ja velvollisuudet välittäjille, sijoittajille ja rahoitusta hakeville yrityksille. On lisäksi huomattava, että joukkorahoituksessa rahoituksen vastikkeeksi annetuille arvopapereille (listaamattoman yhtiön osake tms.) ei ole olemassa yhtä säänneltyä jälkimarkkinapaikkaa. Tämän takia niillä ei myöskään yleensä käydä kauppaa jälkimarkkinoilla, mikä voi vaikeuttaa tehdyn sijoituksen realisointia tulevaisuudessa. Joukkorahoituslaki Mitä joukkorahoituslailla tavoitellaan? Esityksellä pyritään luomaan joukkorahoitukselle selkeät laintasoiset pelisäännöt, jotta ala pystyy toimimaan ja kasvamaan Suomessa. Tavoitteena on lisäksi selkeyttää eri viranomaisten vastuita joukkorahoituksen valvonnassa, parantaa sijoittajansuojaa ja monipuolistaa rahoitusmarkkinoita.
3 3 (6) Esityksellä pyritään lisäämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä pienten innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten rahoitusvaihtoehtoja. Sijoittajat saavat korkeariskisempiä ja korkeatuottoisempia sijoitusvaihtoehtoja. Mitä joukkorahoitusmuotoja laki kattaa? Joukkorahoituslaki kattaa ainoastaan elinkeinotoiminnan rahoituksessa hyödynnetyn laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen. Ehdotettu laki koskee keskeisiltä osiltaan joukkorahoituksen välittäjiä. Jotta varmistetaan riittävä sijoittajansuoja, laissa on lisäksi asetettu velvoitteita joukkorahoitusta keräävälle taholle ja vastaavasti tiettyjä oikeuksia sijoittaja-asiakkaalle. Kuka saa välittää joukkorahoitusta? Esityksen mukaan joukkorahoitusta saa välittää vain elinkeinonharjoittaja, joka on merkitty erityiseen joukkorahoituksen välittäjien rekisteriin. Rekisteröinnin edellytykset määritellään yksityiskohtaisesti laissa. Rekisteriin pääsevät luotettavat toimijat, jotka tuntevat rahoitusmarkkinat riittävän hyvin. Rekisteristä ja valvonnasta vastaa Finanssivalvonta. Miksi tarvitaan rekisteröintiä? Rekisteröinnillä pyritään luomaan riittävä markkinoille tulon kynnys, jolla puolestaan on suuri merkitys sijoittajansuojan ja rahoitusmuodon uskottavuuden näkökulmasta. Joukkorahoituksen välittäjän rekisteröinti on pyritty laatimaan kevyemmäksi kuin muu rahoitusmarkkinoita koskeva sääntely (usein raskas, ja kallis toimilupaprosessi), koska tavoitteena on monipuolistaa kotimaisia rahoitusmarkkinoita tarjoamalla uusille vaihtoehtoisille rahoitusmuodoille kestävät ja ennakoitavat toimintaedellytykset. Sääntelyn suhteellinen keveys perustuu toimialan pieneen kokoon, kasvuvaiheeseen, riskiprofiiliin ja muihin erityispiirteisiin. Miksi ja miten alalle tuloa helpotetaan? Alan toimijat ovat pieniä verrattuna vakiintuneisiin markkinatoimijoihin, ja niillä on käytössään vain vähän hallinnollisia resursseja. Lisäksi toimiala vastaa toistaiseksi vain pienestä osasta rahoitusmarkkinoilla kerättävästä tai välitettävästä rahasta. Siksi toimilupavaatimus ja siihen liittyvä prosessi muodostavat kohtuuttoman suuren alalle tulon kynnyksen eivätkä edistä rahoitusmuodon kehittymistä kotimaan markkinoilla tai sen kilpailukykyä suhteessa vakiintuneisiin rahoitusmarkkinatoimijoihin. Nykyinen toimilupaprosessi korvautuu kevyemmällä mallilla, jossa välittäjä rekisteröityy Finanssivalvontaan. Joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse enää liittyä sijoittajien korvausrahastoon, ja joukkorahoituksen välittäjän vähimmäispääomavaatimus laskee nykyisestä eurosta euroon. Pääomavaatimuksen vaihtoehdoksi tulee ammatillinen vastuuvakuutus, pankkitakaus tai muu vastaava vakuus, jonka Finanssivalvonta arvioi riittäväksi. Myös tiedonantovelvollisuuksia selkeytetään ja yksinkertaistetaan, ja tämä koskee niin joukkorahoituksen välittäjiä kuin joukkorahoituksella varoja hankkivia yrityksiä. Voiko yksittäinen yritys kerätä joukkorahoitusta ilman joukkorahoituksen välittäjää? Voi. Lailla ei ole vaikutusta tilanteisiin, joissa rahoitusta hakeva yhteisö käyttää elinkeinovapauden piiriin kuuluvaa mahdollisuuttaan hankkia yleisöltä varoja tarjoamalla itsenäisesti omia arvopapereitaan. Arvopapereita voidaan tarjota esimerkiksi oman verkkosivuston kautta osakeannin muodossa. Tällaisessa
4 4 (6) järjestelyssä ei käytetä joukkorahoituksen välittäjää. Tällöin rahoitusta hakevan yhteisön on itsenäisesti huolehdittava, että se noudattaa lainsäädäntöä, muun muassa osakeyhtiölakia ja arvopaperimarkkinalakia. Kyseessä ei ole joukkorahoitus lain näkökulmasta, vaan yhteisön itsenäisesti toteuttama liikkeeseenlasku tai muu vastaava yleisölle suunnattu varainhankintajärjestely. Joukkorahoituslain soveltaminen edellyttää, että varainhankinta tapahtuu joukkorahoituksen välittäjän tarjoaman palvelualustan kautta. Kuka saa kerätä joukkorahoitusta? Joukkorahoitusta elinkeinotoimintaansa varten voi uuden lain mukaan kerätä yhteisö (osakeyhtiö, osuuskunta, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, eurooppayhtiö, eurooppaosuuskunta ja yhdistys) tai säätiö. Joukkorahoitusta keräävä taho ei voi olla konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Sen sijaan yrityksen saneerausmenettely ei estä joukkorahoituksen keräämistä, kunhan asiasta ja siihen liittyvistä riskeistä tiedotetaan sijoittajia riittävällä tavalla. Joukkorahoitusta keräävä taho ei voi olla pörssiyhtiö, eli listattujen osakeyhtiöiden arvopaperit eivät voi olla laina- tai sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sijoituskohteina. Elinkeinonharjoittajan ei edellytetä olevan oikeushenkilö, vaan myös toiminimi on mahdollinen. Miten laki parantaa sijoittajansuojaa? Laki selkeyttää toimialan käsitteistöä ja viranomaisvastuita sekä parantaa monimutkaisen asiakokonaisuuden ymmärrettävyyttä. Se myös vahvistaa sijoittajien asemaa määrittämällä selkeät säännöt sijoittajansuojalle ja tiedonantovaatimuksille. Samalla joukkorahoituksesta tulee osa säänneltyjä rahoitusmarkkinoita. Sijoittajansuojaa parannetaan muun muassa ulottamalla lain mukainen tiedonantovelvollisuus myös niihin tilanteisiin, joissa joukkorahoitusta hankittaessa tai välitettäessä hyödynnetään muita kuin arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita. Nykyisin muut kuin arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetut eli käytännössä siirtokelvottomat arvopaperit eivät sisälly arvopaperimarkkinalain eivätkä sijoituspalvelulain soveltamisalan piiriin. Siksi ne ovat pitkälti sääntelyn ja tätä kautta sijoittajansuojan ulkopuolella. Lisäksi sijoittajansuojaa täsmennetään valtiovarainministeriön erillisellä asetuksella, joka koskee joukkorahoituksella varoja hankkivan yhteisön tiedonantovelvollisuutta. Asetus sisältää säännökset muun muassa riskivaroituksesta. Laissa on puolestaan säännökset joukkorahoituksen välittäjän menettelytavoista ja velvollisuuksista sijoittajaa kohtaan. Lisäksi lailla säännellään valvontaa ja seuraamuksia. Miten muunlaista joukkorahoitusta säännellään Suomessa? Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus on vastikkeetonta toimintaa. Sitä sääntelee rahankeräyslaki, josta vastaa sisäministeriö. Rahankeräyslain kokonaisuudistus on toistaiseksi keskeytyksissä. Hyödykemuotoista joukkorahoitusta säännellään kuluttajansuojalailla, kun kyse on kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan suhteesta. Kauppalakia sovelletaan silloin, kun on kyse kahden kuluttajan suhteesta tai kahden elinkeinonharjoittajan suhteesta. Molemmista laeista vastaa oikeusministeriö. Vertaislainaus kuuluu kuluttajansuojalain soveltamisalaan. Oikeusministeriö on parhaillaan täsmentämässä sääntelyä vertaislainauksesta osana asuntoluottodirektiivin täytäntöönpanoa. Asiaa koskeva hallituksen esitys on menossa eduskuntaan huhtikuussa Miksi tarvitaan erillinen laki joukkorahoituksesta? Erillislaki on tarpeen, koska joukkorahoituksella on useita erilaisia muotoja, jotka kytkeytyvät eri tavoin nykyisiin voimassa oleviin lakeihin. Tämä koskee etenkin laina- ja sijoitusmuotoista joukkorahoitusta. Esityksellä pyritään:
5 5 (6) tehostamaan rahoituksenvälitystä ja sitä kautta talouden kasvua selkeyttämään joukkorahoituksen pelisääntöjä sekä vähentämään toimialan ja viranomaisten kustannuksia ratkaisemaan rajanveto-ongelmia suhteessa muuhun kansalliseen lainsäädäntöön, kuten sijoituspalvelulakiin ja arvopaperimarkkinalakiin tekemään selkeä rajanveto arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun siirtokelpoisen ja muun kuin arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun siirtokelvottoman arvopaperin välillä, millä on keskeinen merkitys joukkorahoituksen välittäjälle laissa säädettyjen toimintamahdollisuuksien kannalta parantamaan sijoittajansuojaa, kun joukkorahoitusta hankittaessa tai välitettäessä käytetään muita kuin arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja siirtokelvottomia arvopapereita mahdollistamaan joukkorahoituksen välittäminen nykyistä keveämmin hallinnollisin edellytyksin ilman hallinnollisesti raskasta ja kallista toimilupaa (rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin, MiFID I:n, jäsenvaltiolle valinnaisen kolmannen artiklan täytäntöönpano sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen osalta) tukemaan rahoitusmuodon kasvua siten, että vasta yli 5 miljoonan euron arvopaperitarjouksesta pitää julkistaa arvopaperiesite (nykyisin kansallinen esiteraja-arvo on 2,5 miljoonaa euroa), millä pyritään mahdollistamaan joukkorahoituksen hyödyntäminen elinkeinotoiminnan rahoituksessa nykyistä laajemmin ilman erillisen ja usein sangen kalliin esitteen laatimisvelvollisuutta edistämään sijoittajien, muun yleisön ja rahoitusta hakevien yritysten ja muiden liikkeeseenlaskijoiden ymmärrystä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Miten joukkorahoituksen välittäjä voi toimia suhteessa ei-ammattimaisiin asiakkaisiin? Lain perusteella joukkorahoituksen välittäjä voi tarjota sekä laina- että sijoitusmuotoista joukkorahoitusta siitä riippumatta, käyttääkö se toiminnassaan siirtokelpoisia arvopapereita vai hyödyntääkö se toiminnassaan siirtokelvottomia arvopapereita. Jos välittäjä käyttää siirtokelpoisia rahoitusvälineitä, se joutuu käyttämään välimiehenä tai asiamiehenä toimiluvallista rahoitusmarkkinatoimijaa (rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin, MiFID I:n, kolmannen artiklan täytäntöönpano). Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole, jos siirtokelpoisia arvopapereita tarjotaan ainoastaan tietyille ammattimaisille sijoittajille, jotka on tarkemmin määritelty rahoitusvälineiden markkinat -direktiivissä. Sen sijaan joukkorahoituksen välittäjä voi välittää toimeksiantoja siirtokelvottomista arvopapereista suoraan ei-ammattimaisille ja ammattimaisille sijoittajille ilman tarvetta toimiluvallisen välihenkilön tai asiamiehen käyttämiseen. Onko esitys merkityksellinen myös toimiluvallisille rahoitusmarkkinatoimijoille? On. Toimiluvalliset rahoitusmarkkinatoimijat voivat hyödyntää sitä, että laissa on kevyempi rakenne kuin muussa rahoitusmarkkinasääntelyssä. Ne voivat esimerkiksi perustaa tytäryhtiön välittämään laina- tai sijoitusmuotoista joukkorahoitusta tai kytkeä markkinoilla jo toimivan joukkorahoituksen välittäjän omaan toimiluvalliseen toimintaansa sidonnaisasiamiesjärjestelyin. Lain lähtökohtana on, että myös luottolaitokset, maksulaitokset, rahastoyhtiöt, sijoituspalveluyritykset ja vaihtoehtorahastojen hoitajat voivat välittää joukkorahoitusta myös oman toimilupansa nojalla, kunhan ne noudattavat tiettyjä erikseen määriteltyjä joukkorahoituslain säännöksiä. Miten joukkorahoituksen välittäjä voi toimia muissa EU-maissa? Sääntelyn keventäminen koskee joukkorahoituksen välittämistä ja hankkimista kotimaassa. Kun toimitaan myös muissa EU-maissa, välittäjän kannattaa edelleen hakea esimerkiksi sijoituspalveluyrityksen toimilupa, joka mahdollistaa yksinkertaisen pääsyn eurooppalaisille markkinoille.
6 6 (6) Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi (MiFID I) tarjoaa mahdollisuuden rajat ylittävään toimintaan niin sanotun yhden toimiluvan periaatteen mukaisesti. Jos luottolaitos, rahastoyhtiö, sijoituspalveluyritys tai vakuutusyhtiö on saanut toimiluvan yhdessä Euroopan talousalueen (ETA) valtiossa, se voi harjoittaa toimilupansa mukaista toimintaa kaikissa ETA-valtioissa. Yritys voi joko perustaa sivuliikkeen tai tarjota palveluita rajan yli erillisen ilmoitusmenettelyn (notifikaatio) kautta. Niin sanottu europassi antaa mahdollisuuden laajentaa joukkorahoituksen välitys rajat ylittäväksi EU-tason toiminnaksi. Jos yritys on itsekin vielä kasvuvaiheessa, sen voi olla vaikea kasvaa saman tien EU-tason toimijaksi. Yrityksen on yleensä ensin vakiinnutettava asemansa kotimaassa, ja tähän joukkorahoituslaki antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet. Hankkeen valmistelu Miten valtiovarainministeriö on valmistellut hanketta? Valtiovarainministeriö on valmistellut hanketta yhteistyössä niin markkinatoimijoiden kuin viranomaisten kanssa. Lakiluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros touko-kesäkuussa Lausunnon antoi 47 tahoa, ja esitykseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Valtiovarainministeriö on lisäksi järjestänyt kaksi viranomaiskuulemista ja yhden markkinatoimijakuulemisen. Valmistelijat ovat tavanneet keskeisiä sidosryhmiä kymmeniä kertoja hankkeen yhteydessä. Kuulemis- ja lausuntopalaute on pääosin pyritty ottamaan huomioon laissa. Onko hankkeella erityinen poliittinen asema? On, sillä hanke on osa hallituksen kärkihankkeiden toimintasuunnitelmaa, jossa hallitus on linjannut seuraavasti: Hallitus pitää tärkeänä, että VM valmistelee hallituksen esitykset joukkorahoitusta koskevan puitelainsäädännön luomiseksi. Miksi kansallinen laki eikä EU-sääntelyä? Joukkorahoituksesta ei ole odotettavissa EU-sääntelyä lähiaikoina. Siksi sääntely kannattaa toteuttaa kansallisesti EU-sääntelyn asettamissa rajoissa. Onko muissa EU-maissa vastaavaa lainsäädäntöä? Kansallista sääntelyä ovat panneet täytäntöön Italia, Ranska, Britannia, Saksa, Espanja, Itävalta ja Portugali. Lisäksi Belgia, Hollanti ja Liettua aikovat saattaa lainsäädäntönsä asiasta voimaan viimeistään ensi kesänä. Sääntelytarvetta selvitetään parhaillaan useissa muissa EU-valtioissa, ainakin Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Entä muualla maailmassa? Suomen kanssa vastaavantyyppisiä erillisiä lainsäädäntökehikkojaan ovat saattaneet tai saattamassa voimaan ennen kaikkea Yhdysvallat (ns. Jobs Act), mutta vastaava kehitys on meneillään myös muun muassa Kanadassa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Australiassa. LINKKI TIEDOTTEESEEN Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Aki Kallio, puh ,
Joukkorahoitus osana yritysrahoituksen uudistumista
Joukkorahoitus osana yritysrahoituksen uudistumista Toimialojen rahoitusseminaari 10. 11.5.2017 Säätytalo, Snellmaninkatu 9, Helsinki Lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju & Finanssineuvos Urpo Hautala Rahoitusmarkkinat
LisätiedotJoukkorahoituslaki. Talousvaliokunnan kuuleminen Neuvotteleva virkamies Aki Kallio. Rahoitusmarkkinat
Joukkorahoituslaki Talousvaliokunnan kuuleminen 29.4.2016 Neuvotteleva virkamies Aki Kallio Rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden murros Taustalla muun muassa vuoden 2008 rahoitusmarkkinoiden kriisi.
LisätiedotJoukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella?
Joukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta rahoittajia
LisätiedotMitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?
Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta
LisätiedotKuulemistilaisuus
Kuulemistilaisuus 29.5.2017 Joukkorahoituslain muutokset Rahoitusmarkkinaosasto, Janne Häyrynen, Paula Kirppu Miksi JRL:ää muutetaan? JRL tullut voimaan 1.9.2016 JRL:n muutostarve ennakoitu (HE 46/2016)
LisätiedotJoukkorahoituslaki. Tiedotustilaisuus 12.4.2016 Valtiovarainministeri Alexander Stubb ja neuvotteleva virkamies Aki Kallio.
Joukkorahoituslaki Tiedotustilaisuus 12.4.2016 Valtiovarainministeri Alexander Stubb ja neuvotteleva virkamies Aki Kallio Rahoitusmarkkinat Mitä joukkorahoitus on? Ajatuksena on yleensä kerätä verkossa
LisätiedotHallituksen esitys joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
1 (12) Eduskunnan talousvaliokunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleistä Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Finanssivalvonnan lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle
LisätiedotLaki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta. Maksuvelvollinen
Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) 1 :n 1 momentin 24 kohta
LisätiedotLaki. vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta
Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 7 luvun 8 :n 2 momentti ja 19 luvun 6, sellaisena
LisätiedotLaki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta
Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain ja 6 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) :n momentin 20 kohta ja 6
LisätiedotLaki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta
Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) 1 :n 1 momentin 21 kohta
LisätiedotValtiovarainministeriön asetus
Valtiovarainministeriön asetus joukkorahoituksen saajan tiedonantovelvollisuuden sisällöstä ja rakenteesta Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään joukkorahoituslain (734/2016) 21 :n nojalla:
LisätiedotLaki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta
Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) 1 :n 1 momentin 15 kohta
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta Ville Kajala. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority
Hallituksen esitys laeiksi sijoituspalvelulain muuttamisesta ja kaupankäynnistä rahoitusvälineillä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 151/2017 vp.) Eduskunnan talousvaliokunta 14.11.2017 Yhteenveto
LisätiedotLaki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta
Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) 1 :n 1 momentin 23 kohta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta /2014 Laki. sijoituspalvelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2014 166/2014 Laki sijoituspalvelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
LisätiedotJoukkorahoitus eli crowdfunding
Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä
LisätiedotYritys, joka täyttää viimeksi päättyneeltä täydeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen mukaan kaksi seuraavista kolmesta vaatimuksesta:
1 (5) ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT I Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. II Ammattimainen asiakas 1 Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla
LisätiedotA. EI-AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.
ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Hyväksytty hallituksessa 27.05.2016, versio 1.0.2 ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI-AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.
LisätiedotA. EI-AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.
ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Customer classification procedure criteria appendix Hyväksytty hallituksessa 20.12.2018, versio 1.0.3 Versionhallinta VERSIO PÄIVÄ HYVÄKSYJÄ - 27.2.2012 Hallitus - 18.11.2013
LisätiedotASIAKKAIDEN LUOKITTELU
ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi
LisätiedotA. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.
ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa
LisätiedotJoukkorahoituksen sääntely norminpurku, suhteellisuusperiaate ja epävarmuustekijät
Artikkeli on julkaistu FINEn juhlakirjassa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta 45 vuotta (Toim. Olli Norros, Irene Luukkonen, Erik Sirén ja Ville Raulos), Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Helsinki 2016. Ilkka
LisätiedotMuistio 1 (10)
Muistio 1 (10) 31.5.2016 Rahoitusmarkkinaosasto Lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju p. 02955 30215, ilkka.harju@vm.fi Neuvotteleva virkamies Aki Kallio p. 02955 30477, aki.kallio@vm.fi Eduskunnan talousvaliokunnalle
LisätiedotMuu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.
1(5) ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla
LisätiedotLaki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta
Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) 1 :n 1 momentin 6 kohta, 4 :n 1 momentti,
LisätiedotEU:n arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano
EU:n arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Eduskunnan talousvaliokunta 5.4.2016 Rahoitusmarkkinaosasto Pörssikaupan toimeksiannosta osakkeenomistajaksi Sijoituspalvelu Palveluntarjoajina
LisätiedotToinen maksupalveludirektiivi HE 143/2017 vp. maksulaitos- ym. laeista
Toinen maksupalveludirektiivi HE 143/2017 vp. maksulaitos- ym. laeista Talousvaliokunta 27.10.2017 Risto Koponen Rahoitusmarkkinaosasto Yleistä Toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) Maksimiharmonisaatiodirektiivi,
LisätiedotJoukkorahoituslaki. 1 luku. Yleiset säännökset. Soveltamisala
Joukkorahoituslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään vastikkeellisen laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen hankkimisesta,
Lisätiedot1(29) YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT. 1. Lakiehdotusten perustelut. 1.1 Joukkorahoituslaki. 1 luku. Yleiset säännökset
1(29) YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotusten perustelut 1.1 Joukkorahoituslaki 1 luku. Yleiset säännökset 1. Soveltamisala. Pykälässä säädetään lain soveltamisalasta. Pykälän 1 momentin mukaan
LisätiedotHE 151/2017 vp MIFID Janne Häyrynen ja Paula Kirppu Eduskunnan talousvaliokunta
HE 151/2017 vp MIFID 2 14.11.2017 Janne Häyrynen ja Paula Kirppu Eduskunnan talousvaliokunta Yleistä Esityksen taustalla EU:n asetus (MIFIR) ja direktiivi (MIFID 2) rahoitusvälineiden markkinoista sekä
LisätiedotASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.
A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty
LisätiedotRepo Research Joukkorahoitusraportti
Repo Research Joukkorahoitusraportti Tilastotietoa Suomen joukkorahoituksista 2012 2018 Päivitetty 14.2.2019 14/2/2019 1 Alkusanat Joukkorahoituksesta on merkittävä kasvuyritysten kanava hakea yleisöltä
LisätiedotRahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava
ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa
LisätiedotRahankeräyksestä säädetään rahankeräyslaissa (255/2006).
1(14) LAKIEHDOTUKSET säädetään: 1. Joukkorahoituslaki 1 luku. Yleiset säännökset 1 Soveltamisala 2 Määritelmät Tämä laki koskee vastikkeellisen laina- tai sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen hankkimista
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 :n sekä ulkomaisen luottoja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a ja 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotSijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavat asiakasluokitteluun, tiedonantovelvollisuuteen ja selonottovelvollisuuteen liittyvät menettelytavat.
1 Sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavat asiakasluokitteluun, tiedonantovelvollisuuteen ja selonottovelvollisuuteen liittyvät menettelytavat. 1. Yleistä asiakkaiden luokittelusta Sijoituspalvelulain
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 6/2016
Määräykset ja ohjeet 6/2016 Määräyksiä ja ohjeita tiedonantovelvollisuudesta Dnro FIVA 6/01.00/2016 Antopäivä 7.6.2016 Voimaantulopäivä 3.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotLaki. sijoituspalvelulain muuttamisesta. 1 luku. Yleiset säännökset. Poikkeukset lain soveltamisalasta
Laki sijoituspalvelulain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sijoituspalvelulain (747/2012) 11 luvun 8 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 2 :n 2 momentti, 3 :n 1 momentin 1 kohta sekä
LisätiedotPitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta
Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?
LisätiedotTIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT
TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi
LisätiedotMääräykset ja ohjeet X/2013
Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotYksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on tämän muistion alla. 2. HAKEMUS TULLA LUOKITELLUKSI TOISESSA ASIAKASLUOKASSA
ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi
LisätiedotLiite 1 (41)
Liite 1 (41) 31.5.2016 Rahoitusmarkkinaosasto Lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju p. 02955 30215, ilkka.harju@vm.fi Neuvotteleva virkamies Aki Kallio p. 02955 30477, aki.kallio@vm.fi Eduskunnan talousvaliokunnalle
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan talousvaliokunta 9.10.2018 Lainsäädäntöneuvos Annina Tanhuanpää
LisätiedotLOMAKE ASIAKKAAN LUOKITTELEMISEKSI
LOMAKE ASIAKKAAN LUOKITTELEMISEKSI Asiakas täyttää ASIAKKAAN PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus/Y-tunnus Osoite Puhelinnumero Faksi Sähköposti Yhteyshenkilö Yhteisöasiakkaan pääasiallinen toimiala Luokittelun
LisätiedotLaki. sijoituspalvelulain muuttamisesta
Laki sijoituspalvelulain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 4 :n 1 ja 2 momentti sekä 26 :n 15 kohdan c alakohta, 15 luvun 2 :n 1 momentti, 6
LisätiedotSÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.
SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista
LisätiedotRepo Research Joukkorahoitusraportti
Repo Research Joukkorahoitusraportti Tilastotietoa Suomen joukkorahoituksista 2012 2017 Päivitetty 19.3.2018 19/3/2018 1 Alkusanat Joukkorahoituksesta on tullut merkittävä kasvuyritysten kanava hakea yleisöltä
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 7/2016
Määräykset ja ohjeet 7/2016 Ohjeet moitteettomista palkitsemisjärjestelmistä sekä palkitsemiseen liittyvistä tiedonantovelvollisuuksista Dnro FIVA 11/01.00/2016 Antopäivä 30.8.2016 Voimaantulopäivä 1.1.2017
LisätiedotSijoitus- ja arvopaperilainsäädännön kehityshankkeet
Sijoitus- ja arvopaperilainsäädännön kehityshankkeet Työeläkeyhtiöiden hallinnon täydentävä koulutus 1.3.2016 Marita Rekola Ulkoistetut sijoitukset Sijoitusrahastot ja vaihtoehtoiset rahastot Ulkoistetut
LisätiedotLaki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta
Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) 1 :n 1 momentin 9 kohta, 4 :n 1 momentti,
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2011 1494/2011 Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita
LisätiedotLaki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi. arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä.
EV 295/1998 vp - HE 254/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi arvopaperirnarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 254/1998
LisätiedotYksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä.
LISÄTIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA: 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun tarjoajan, kuten esimerkiksi pankin tai sijoituspalveluyrityksen,
LisätiedotSIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT
POHJOLA CORPORATE FINANCE OY 1 (3) Liite 1 SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTOVELVOLLISUUTEEN JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN
LisätiedotVaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama
Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Yhtiöiden listautumisvaihtoehdot Suomessa Miksi vaihtoehtoinen
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 14/2013
Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 09 183 51 faksi 09 183 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotMikä on Groundfunding? Suomen ensimmäinen kiinteistöalan joukkorahoituspalvelu Verkkopalvelu yhdistää rahoitusta tarvitsevat rakennuttajat ja tuottavia sijoituskohteita etsivät sijoittajat Alan toimijoille
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotRepo Research Joukkorahoitusraportti
Repo Research Joukkorahoitusraportti Tilastotietoa Suomen joukkorahoituksista 2012 2018 Päivitetty 21.1.2019 22/1/2019 1 Alkusanat Joukkorahoituksesta on tullut merkittävä kasvuyritysten kanava hakea yleisöltä
LisätiedotHE 46/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lausunto 1 (5) 2.5.2016 Talousvaliokunnalle HE 46/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ JOUKKORAHOITUSLAIKSI
LisätiedotLaki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta
Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,
LisätiedotTarvitseeko sijoittaja suojaa?
Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Raimo Husu Sijoittajan suojaaminen Suomessa Sijoittajien korvausrahaston (perustettu 1.9.1998) tarkoituksena on suojata ei-ammattimaisia piensijoittajia
LisätiedotTietoa asiakasluokittelusta ja luokittelukriteerit
Tietoa asiakasluokittelusta ja luokittelukriteerit Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta eiammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi
LisätiedotPäästöoikeudesta rahoitusväline Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority
Päästöoikeudesta rahoitusväline Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) soveltuminen päästökaupan toiminnanharjoittajiin 1 Markkinoiden väärinkäyttöasetus Markkinoiden väärinkäyttöasetus (EU 596/2014,
LisätiedotMiFID II/MiFIR ja kauppapaikat
MiFID II/MiFIR ja kauppapaikat Perustietoa kauppapaikkoja koskevasta sääntelystä Huom! Seuraavilla sivuilla esitetty kattaa rahoitusmarkkinadirektiivin eli MiFID II:n ja siihen liittyvän sääntelyn joitakin
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 3/2013
Määräykset ja ohjeet 3/2013 Asiakasvalitusten käsittely Dnro FIVA 16/01.00/2018 Antopäivä 6.3.2013 Voimaantulopäivä 18.3.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 09 183 51 faksi 09 183 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 6/2016
Määräykset ja ohjeet 6/2016 Määräyksiä ja ohjeita tiedonantovelvollisuudesta Dnro FIVA 6/01.00/2016 Antopäivä 7.6.2016 Voimaantulopäivä 3.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotLISÄTIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA:
LISÄTIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA: 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun tarjoajan, kuten esimerkiksi pankin tai sijoituspalveluyrityksen,
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.
Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)
LisätiedotSäästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012
Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen
LisätiedotSuomen Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin lausunto Osakkeenomistajien oikeudet työryhmän työryhmämuistioon
Valtiovarainministeriö Lausunto Osakkeenomistajien oikeudet työryhmän työryhmämuistioon VM080:00/2017 Helsinki, 31.5.2018 Suomen Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin lausunto Osakkeenomistajien oikeudet
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 14/2013
Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
Lisätiedotehdotetaan laajennettavaksi. Vastaisuudessa myös Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut sijoitusrahasto
1993 vp - Ta VM 15 - HE 309/1992 vp Talousvaliokunnan mietintö n:o 15 hallituksen esityksestä laeiksi sijoitusrahastolain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunta on lähettänyt 24
LisätiedotJoukkorahoitusyhdistys (rekisteröinti vireillä) Valtiovarainministeriölle LAUSUNTO JOUKKORAHOITUSLAIN MUUTOSEHDOTUKSESTA.
Joukkorahoitusyhdistys (rekisteröinti vireillä) Valtiovarainministeriölle LAUSUNTO JOUKKORAHOITUSLAIN MUUTOSEHDOTUKSESTA Tiivistelmä Lakimuutoksen perusteena oleva VM:n tulkinta MiFID II direktiivin pakollisista
LisätiedotNimi Henkilötunnus / Y-tunnus Osoite Puhelinnumero Faksi Sähköposti Yhteyshenkilö Pääasiallinen toimiala
LOMAKE ASIAKKAAN LUOKITTELUN MUUTTAMISEKSI Asiakas täyttää: Asiakkaan perustiedot Nimi Henkilötunnus / Y-tunnus Osoite Puhelinnumero Faksi Sähköposti Yhteyshenkilö Pääasiallinen toimiala Tällä hetkellä
LisätiedotStandardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet
Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite
Lisätiedot1(5) EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE
1(5) EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE ASIA Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain muuttamisesta ja kaupankäynnistä rahoitusvälineillä sekä eräiksi niihin liittyviksi
Lisätiedotasuntoluottodirektiivin mukaisista luotonvälittäjiä koskevista notifikaatioista
EBA/GL/2015/19 19.10.2015 Ohjeet asuntoluottodirektiivin mukaisista luotonvälittäjiä koskevista notifikaatioista 1 1. Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet Näiden ohjeiden asema 1. Tämä asiakirja
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 313/2015 Laki. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 313/2015 Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta
LisätiedotRahoitusmarkkinaosasto 15.5.2015 Julkinen HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE JOUKKORAHOITUSLAIKSI SEKÄ LAEIKSI ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA
HE-luonnos 1 (76) VM0124:00/2013 Rahoitusmarkkinaosasto 15.5.2015 Julkinen HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE JOUKKORAHOITUSLAIKSI SEKÄ LAEIKSI ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA Valtiovarainministeriö Puh
LisätiedotWEBINAARI: JOUKKORAHOITUS MAASEUDULLA
WEBINAARI: JOUKKORAHOITUS MAASEUDULLA 19.1.2018 Asiantuntija: Talouslehtori Markus Suomi, HUMAK Webinaari nauhoitetaan. Linkki tallenteeseen lähetetään osallistujille ja laitetaan myös sivulle http://www.maaseutupolitiikka.fi/materiaalipankki/uutiset_ja_tiedotteet/jo
LisätiedotValtiovarainministeriölle.
3.12.2018 Dnro 75/2018 1(6) Valtiovarainministeriölle valtiovarainministerio@vm.fi mia.aronen@vm.fi Lausuntopyyntönne: VM177:00/2018, 31.10.2018 LAUSUNTO LUONNOKSESTA ASETUKSEKSI ARVOPAPERIMARKKINALAIN
LisätiedotTaustamuistio; Kysely joukkorahoituksesta
Taustamuistio 1 (6) Aki Kallio/VM/RMO 27.11.2013 Taustamuistio; Kysely joukkorahoituksesta 1 Joukkorahoitus Joukkorahoitus eli crowdfunding on tapa tehdä yhteistyötä ja saada huomiota erilaisille, henkilöiden
LisätiedotMiksi tarvitaan laki joukkolainanhaltijoiden edustajasta?
1 (7) Joukkolainanhaltijoiden edustaja / Q & A 1.7.2016 Miksi tarvitaan laki joukkolainanhaltijoiden edustajasta? Kysymyksiä ja vastauksia joukkolainamarkkinoista ja joukkolainanhaltijoiden edustajasta.
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.7.2016 C(2016) 4407 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 14.7.2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä kolmansien maiden
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunnalle. Hallituksen esitys 46/2016 vp (joukkorahoitus)
NMMU Lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen LAUSUNTO 28.4.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Hallituksen esitys 46/2016 vp (joukkorahoitus) Oikeusministeriö tukee esityksen tavoitteita. Oikeusministeriöllä
LisätiedotLaki. Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta
Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 :n 2 momentin 7 kohta ja 32 b :n 5 momentin 4 kohta, sellaisina
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS
LisätiedotRahoitusoikeus Aalto-yliopisto
Rahoitusoikeus Aalto-yliopisto 13.3.2017 Annina Tanhuanpää Rahoitusmarkkinaosasto Lakien valmistelu Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Lait valmistellaan siinä ministeriössä,
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI. rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2018 COM(2018) 99 final 2018/0047 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta (ETA:n
LisätiedotViranomaisten ja markkinatoimijoiden suhtautuminen joukkorahoituslakiluonnokseen
Viranomaisten ja markkinatoimijoiden suhtautuminen joukkorahoituslakiluonnokseen Annika Vaara Opinnäytetyö Finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelma 2017 Tiivistelmä Tekijä(t) Annika Vaara Koulutusohjelma
LisätiedotTyösuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 28.2.2018 Direktiiviehdotuksen taustaa Direktiiviehdotuksen taustalla vuonna 1991 annettu todentamisdirektiivi, jonka tarkoituksena
LisätiedotLausuntopyyntönne VM0124:00/2013 LAUSUNTO JOUKKORAHOITUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN TARPEESTA
Valtiovarainministeriölle Dnro 25/2015 PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO 12.6.2015 1 (12) valtiovarainministerio@vm.fi aki.kallio@vm.fi Lausuntopyyntönne VM0124:00/2013 LAUSUNTO JOUKKORAHOITUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN
LisätiedotSoveltaminen (luku 1)
Palaute 1 (5) Palaute saaduista lausunnoista: Rahoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat - standardi 2.1 sekä rahoituspalvelujen ja -välineiden markkinointi -standardi 2.2 Lausuntopyynnössä
LisätiedotMillaista suojaa sijoittaja tarvitsee?
Millaista suojaa sijoittaja tarvitsee? Studia monetaria 27.4.2010 Jarmo Parkkonen, markkinavalvonnan osastopäällikkö 27.4.2010 Jarmo Parkkonen Esityksen sisältö Sijoittajansuoja kuluttajansuoja Sijoittajansuojan
LisätiedotHE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.
HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.2015 Avoimuusdirektiivin muutosten täytäntöönpano - keskeisimmät
Lisätiedot