Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 12/2012: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 12/2012: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia 2013 2016"

Transkriptio

1 Tuotantolautakunta LIITTEET

2

3 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liite nro 1 Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 12/: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia KANNEN KUVA: Niko Väisänen

4 LUKIJALLE STRATEGIATYÖN PROSESSIKUVAUS PÄIHDETILANTEEN SEURANTA INDIKAATTORIEN AVULLA MIKKELIN PÄIHDETILANNE PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TAUSTATEKIJÄT... 6 Työttömyys -indikaattorin arvon muutoksia tulee jatkuvasti arvioida mm. suhteessa kunnan toimeentulotukimenoihin ja seuraaviin palveluihin: työttömien terveydenhuolto ja työttömien aktivointi Asunnottomuusindikaattorin kohdalla tulee kunnassa pohtia seuraavia kysymyksiä NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ ALKOHOLINKULUTUS PÄIHDEHUOLLON PALVELUT Päihdehuollon avopalvelut Päihdesairauksien hoito katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa Päihdesairauksien hoito terveydenhuollossa LASTEN HUOSTAANOTOT JA LASTENSUOJELUN TUKITOIMET RIKOLLISUUS, RATTIJUOPUMUS JA PÄIHTYMYKSEN TAKIA SÄILÖÖNOTETUT PÄIHTEIDEN KÄYTÖN KUSTANNUKSET EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ MIKKELISSÄ KAUPUNGIN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YDINSTARTEGIA Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT SIVISTYSTOIMI: Päivähoito SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Neuvolatoiminta SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Kouluterveydenhuolto SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Opiskeluterveydenhuolto (2.asteen oppilaitokset ja MAMK) SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Avoterveydenhoito/lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminta ETELÄ-SAVON TYÖTERVEYS SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Kotihoito SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksikkö ja mielenterveysvastaanotto SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Sosiaalityö SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: A-klinikka (ostopalvelut) SOSIAALI- ja TERVESYTOIMI: Nuorten kehityksen tukiyksikkö SIVISTYSTOIMI: Koulutuspalvelut SIVISTYSTOIMI: Liikunta- ja nuorisopalvelut MIKKELIN SEURAKUNTAYHTYMÄ POLIISI EHKÄISEVÄN PÄIHDESTRATEGIAN VAIKUTUKSET MIKKELIN KAUPUNGIN TALOUSARVIOON JOHTOPÄÄTÖKSET OHEISLUKEMISTOA LIITE 1: Kumppanuussopimus LIITE 2: Mikkelin kaupungin tavoite- ja toimintasuunnitelma Alkoholiohjelman kuntakumppanuudelle 2

5 LUKIJALLE Päihteiden käyttö ja samalla päihteiden käytön haitalliset seuraukset ovat Mikkelissä huolestuttavasti lisääntyneet luvulla. Useilla osa-alueilla Mikkelin päihdeongelmien kehitys on valtakunnan keskivertokehitystä huolestuttavampaa. Päihteiden käytön seuraamukset näkyvät jokaisen mikkeliläisen arjessa. Nuorten päihteiden käytössä huolestuttavaa on lukiolaisten humalajuomisen sekä huumekokeilujen lisääntyminen sekä ammattiin opiskelijoiden korkeat prosenttiluvut niin tupakoinnissa, humalajuomisessa kuin huumeiden käytössäkin. Tämä ehkäisevän päihdetyön strategia on laadittu apuvälineeksi johtamaan eri toimijoita päihteistä johtuvien ongelmien ehkäisyssä Mikkelin kaupungissa. Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelmassa 2015 linjataan, että v. aloitetaan seudullinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laadinta ja suunnitelma valmistuu v.2014 (kehittämissuunnitelman hyväksytty Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnassa 22.8.). Tämä ehkäisevän päihdetyön strategia on osa Mikkelin kaupungin hyvinvointistrategiaa ja - politiikkaa. Raportissa on kaksi päälukua: Kaupungin ehkäisevän päihdetyön ydinstrategia (luku 9) ja 15:sta eri toimialan toimintasuunnitelmat (luku 10). Lisäksi raportissa esitellään strategiatyön lähtökohtia ja Mikkelin päihdetilannetta indikaattorien valossa. Mikkelissä on päihdeongelmiin päätetty puuttua tarmokkaasti. Voimakas panostus ehkäisevään päihdetyöhön näkyy käsillä olevasta strategiasta ja toimintasuunnitelmista. Lisäksi Mikkelin kaupunki on solminut Alkoholiohjelman kuntakumppanuussopimuksen vuonna 2005 ja sopimusta on jatkettu vuosille Tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihteistä aiheutuvia haittoja. Itä-Suomen aluehallintoviraston alaisen alkoholiohjelman aluekoordinaattori vastaa tämän ehkäisevän päihdetyön strategian toimialakohtaisten toimintasuunnitelmien arvioinnista vuosittain. Toimintasuunnitelman arviointi on tehty viimeksi syksyllä Tämän strategian toimeenpanon toteutumisesta ja seurannasta on vastannut kaupungin terveyden edistämisen yhdyshenkilö yhdessä kaupungin päihdetyöryhmän kanssa. Terveyden edistämisen yhdyshenkilö toimii myös kaupungin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä. Kulukoon tämä strategiakirja edelleen ehkäisevää päihdetyötä tekevien käsissä ja ohjatkoon se toimintaa kohti visiota: Terve, elämä! Mikkelissä Pirjo Syväoja, hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori(3.9. alk.), Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Marit Salo, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi 3

6 1. STRATEGIATYÖN PROSESSIKUVAUS Strategia on laadittu tasapainotetun tulosmittariston (BSC, balanced score card) teoriaan perustuen. Strategian perusta ja ydin on visiossa, missiossa ja arvoissa. Strategiassa päihdetyötä tarkastellaan neljästä valitusta näkökulmasta: talous, asiakas, prosessi ja henkilöstö. Kriittiset menestystekijät ovat päihdetyön painopistealueita, joissa tavoitellaan onnistumista. Jokaiselle painopistealueelle on laadittu yksi tai useampi tavoite, joiden toteutuminen mahdollistaa vision saavuttamisen. Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön ydinstrategian rakenne: VISIO, MISSIO, ARVOT Henkilöstö Prosessi Asiakas Talous Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vastuuhenkilöt Aikataulu TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT Miten prosessi etenee tästä eteenpäin? Ehkäisevän päihdetyön strategia valmistui laaja-alaisen työryhmätyöskentelyn tuloksena loppuvuodesta 2005 ja strategiaa on päivitetty sen jälkeen kahdesti: 01/2009 ja 10/. Tämä strategia on voimassa v Päihdetyön systemaattinen ja menestyksekäs johtaminen edellyttää tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja mittaamista. Toimintasuunnitelmien vastuuhenkilöt raportoivat tavoitteiden toteutumisesta vuosittain kaupungin terveyden edistämisen yhdyshenkilölle (nimike muuttuu hyvinvointisuunnittelijaksi). Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimintakertomus/seurantayhteenveto julkaistaan osana kaupungin hyvinvointikertomusta. Tavoitteena on, että Mikkelissä voitaisiin jatkossa julkaista myös päihdepalvelujen tilinpäätös, osana kunnan hyvinvointitilinpäätöstä. 4

7 2. PÄIHDETILANTEEN SEURANTA INDIKAATTORIEN AVULLA Indikaattori on vierasperäinen sana, joka tarkoittaa osoitinta tai lukua, joka kertoo asioiden tilasta yhteiskunnassa. Kuntalaisten hyvinvoinnin kehityksen seuraamiseksi elämänkulun eri vaiheissa tarvitaan tilastotietoa. Tätä tietoa käytetään käytännön työn suunnittelussa ja päätöksenteon tukena. Hyvinvoinnin kehitystä mitataan ns. hyvinvointi-indikaattoreiden avulla. Hyvinvointi-indikaattorit mittaavat mm. kuntalaisten fyysistä ympäristöä, elämäntapoja, elinoloja, palveluiden käyttöä, väestökehitystä, sairastavuutta ja kuolleisuutta. Indikaattoritiedon kerääminen ja analysointi on johtamisen keskeisiä osa-alueita myös päihdetyössä. Johtamisessa on ymmärrettävä tiedon merkitys: sitä mitä ei ole mitattu, ei voida myöskään johtaa. Päihdetilannetta kuvaavia tai ennakoivia indikaattoreita on olemassa useita kymmeniä. Indikaattoritiedon avulla saadaan kuva vallitsevasta tilanteesta ja tilanteen kehittymisestä vuodesta toiseen. Tämän strategian perustaksi on valittu seuraavat indikaattorit: 1. Päihteidenkäyttöä ennakoivat tekijät: 1. Päivittäinen tupakointi: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. kuokan oppilaat 2. Humalajuominen: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 3. Huumekokeilut: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 4. Vanhemmuuden puute: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 5. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat lapset ja nuoret 6. Alkoholijuomien myynti ja kulutus 2. Päihteiden käytön vaikutukset hyvinvointiin: 1. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat 2. Päihdehuollon avopalveluissa olleet asiakkaat 3. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat 4. Päihdehuollon asumispalveluiden asiakkaat 5. Päihtyneiden säilöönotot 6. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset 7. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 3. Yleiset taustatekijät: 1. Työttömyys 2. Toimeentulotukea saaneiden määrä 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat 4. Asunnottomat yksinäiset Kaikki kyseiset indikaattoritiedot löytyvät Sotkanetin tietokannasta. 5

8 3. MIKKELIN PÄIHDETILANNE 3.1 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TAUSTATEKIJÄT Kun halutaan syventää ymmärrystä päihteidenkäytöstä ja päihdeongelmista, on tarkasteltava tekijöitä, jotka vaikuttavat päihteiden käyttöön. Tällaisia tekijöitä ovat mm. työttömyys, ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta jääminen, toimeentulotuen varassa elävät ja asunnottomuus. Sanotaan, että huono-osaisuus kasaantuu, millä tarkoitetaan sitä, että mm. edellä mainitut tekijät ja päihteiden käyttö voivat kasautua samoille henkilöille Työttömät, % työvoimasta 2011 Mikkelissä oli 2359 työtöntä, joista vuotiaita oli 361henkilöä. Mikkeli 15,4 13,9 13,4 13,1 12,8 11,6 9,9 9,2 10,6 10,7 10,3 Lappeenranta 14,8 14,6 14,2 14,2 13,4 12,3 10,8 10,3 12,9 12,3 11,9 Joensuu 18,0 17,3 17,0 17,0 15,9 14,7 14,0 13,9 16,5 14,5 14,0 Seinäjoki 11,5 11,1 10,4 10,0 9,6 8,8 7,7 7,5 9,9 9,2 8,2 Hämeenlinna 12,4 11,5 11,0 10,7 10,3 9,0 7,5 7,0 9,9 10,1 8,9 Koko maa 12,0 11,5 11,3 11,3 10,8 9,7 8,4 8,0 10,3 10,2 9,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 2011 Mikkelissä oli 549 pitkäaikaistyötöntä. Mikkeli 4,9 4,2 3,5 3,3 3,0 3,1 2,7 2,1 2,0 2,3 2,4 Lappeenranta 4,2 3,8 3,7 3,8 4,0 3,5 2,7 2,4 2,1 2,4 2,7 Joensuu 4,3 4,0 4,1 4,3 4,3 3,9 3,5 3,1 3,1 2,9 3,0 Seinäjoki 2,5 2,5 2,4 2,1 2,2 2,1 1,7 1,6 1,7 2,1 1,9 Hämeenlinna 3,9 3,5 3,1 3,1 3,1 2,6 2,0 1,5 1,7 2,3 2,3 Koko maa 3,3 3,0 2,8 2,9 2,8 2,5 2,0 1,7 1,6 2,1 2,2 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 2010 Mikkelissä sai toimeentulotukea 3030 henkilöä. Mikkeli 8,4 8,1 8,3 7,6 7,1 6,8 6,2 5,7 6,5 6,2 Lappeenranta 10,9 10,8 10,3 9,6 8,8 8,2 7,8 7,7 8,0 7,1 Joensuu 12,5 11,8 11,7 11,4 10,6 10,4 10,3 10,5 11,7 11,3 Seinäjoki 8,5 8,3 7,8 7,7 7,6 7,5 7,4 7,3 7,6 7,0 Hämeenlinna 8,5 8,2 8,0 7,2 7,2 6,7 6,2 6,1 6,5 6,5 Koko maa 8,5 8,3 8,1 7,7 7,2 6,8 6,5 6,4 7,1 7,0 6

9 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Mikkelissä oli 459 koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä nuorta. Mikkeli 8,8 9,2 9,5 8,1 9,0 9,8 8,7 9,5 9,5 9,1 Lappeenranta 9,8 10,2 9,6 9,1 9,2 9,3 9,6 9,3 9,6 10,1 Joensuu 9,7 9,1 7,7 6,7 6,6 6,7 6,6 6,5 6,5 5,9 Seinäjoki 9,4 8,9 8,1 7,6 7,7 8,0 8,5 8,2 7,8 7,5 Hämeenlinna 12,3 12,9 12,9 12,1 12,4 13,0 12,5 12,6 11,1 11,5 Koko maa 11,9 12,0 11,8 11,4 11,4 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 2011 Mikkelissä oli 31 asunnotonta yksinäistä. Mikkeli 0,5 0,6 0,4 0,4 0,7 1,1 1,3 1,7 0,6 1,3 0,6 Lappeenranta 1,5 1,9 1,7 1,2 1,3 1,2 0,9 0,7 0,7 0,7 0,6 Joensuu 2,4 2,5 2,7 2,6 2,0 1,9 1,8 1,5 1,6 1,4 1,4 Seinäjoki 0,7 0,7 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 Hämeenlinna 1,1 0,8 1,0 0,9 0,9 0,7 0,6 0,8 0,8 0,8 1,0 Koko maa 1,9 1,8 1,6 1,5 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,4 Päihteidenkäytön taustaindikaattorien tulkinta: Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Työttömyys -indikaattoriin luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt ilman keskeytystä vähintään yhden (1) vuoden. Tieto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttömyyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Päihdetapauslaskennassa (2003) todettiin, että päihde-ehtoisista tapauksista lähes puolet alle 50-vuotiaista oli työttömiä ja myös eläkkeellä olevien osuus oli suurempi kuin työssäkäyvien. Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta työttömien osuus oli 62 % (2004). Tutkimusten mukaan aikuiselämän kriisejä kestävät huonoimmin alhaisen ammattitaidon ja alhaisen tulotason omaavat ihmiset. Mitä enemmän työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille ihmisille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasaantuu. Työ antaa elämälle jäsennyksen, 7

10 työssä joutuu kontakteihin ja kokemusten jakoon muiden ihmisten kanssa, työ luo yhteisöllisiä tavoitteita ja arvoja, antaa sosiaalisen identiteetin ja statuksen sekä pakottaa aktiiviseksi. Työttömyys -indikaattorin arvon muutoksia tulee jatkuvasti arvioida mm. suhteessa kunnan toimeentulotukimenoihin ja seuraaviin palveluihin: työttömien terveydenhuolto ja työttömien aktivointi. Mikkelissä palvelukeskus Reitti vastaa osaltaan kaupungin työllisyydenhoidosta. Työttömien terveystarkastuksia ja kutsunnoissa Time Out-Aikalisätoimintamallia toteutetaan myös yhteistyössä työvoiman palvelukeskus Reitin ja työvoimatoimiston kanssa. Vuoden 2013 alussa voimaan tullut Nuorisotakuu (Yhteiskuntatakuu) velvoittaa kuntia tarjoamaan alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Kaupunginhallitus on käsitellyt nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista ja hyväksynyt painopisteiksi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen ja nuorten työllisyyden ja osallisuuden edistämisen. 2. Toimeentulotuen saaminen Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä. Tiedot rekisteriä ja tilastoa varten saadaan kuntien sosiaalitoimelta. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori. Toimeentulotukiasiakkaiden syrjäytymisriskejä tutkittaessa on ilmennyt, että huomattavan osan toimeentulotukea hakeneista on vaarassa ajautua syrjäytymiskierteeseen, joka ilmenee työstä syrjäytymisenä, köyhyytenä ja sosiaalisena huono-osaisuutena. 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä vuotiailla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. 4. Asunnottomuus Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tiedot asunnottomien lukumääristä perustuvat kuntien erilaisiin rekisteri- ja asiakkuustietoihin sekä arvioihin. Asumispalveluiden puutteellisuus voi näkyä asunnottomuutena ja ensisuojien käyttäjien määrässä. Toisaalta asiakasryhmä on sellainen, etteivät he välttämättä ole halukkaita käyttämään asumispalveluita tai ovat kykenemättömiä pitämään heille järjestettyjä asuntoja. Asunnottomuusindikaattorin kohdalla tulee kunnassa pohtia seuraavia kysymyksiä: Miten kunnassa on päihdehuollon asumispalvelut järjestetty? Onko porrastettuja asumispalveluja saatavilla? Vastaavatko päihdehuollon asumispalvelut olemassa olevaan tarpeeseen? Millaisia ensisuojapalveluja kunnassa on? Millaisia tukimuotoja asumispalvelujen käyttäjille on järjestetty, jotta he kykenisivät pitämään heille järjestetyt asunnot? 8

11 3.2 NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Päivittäinen tupakointi Tupakka kuuluu päihteisiin. Tupakka on usein portti muihin päihteisiin, alkoholiin ja huumeisiin. Tupakointi-indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkelissä kouluterveyskysely on toteutettu vuodesta 1996 lähtien, viimeksi vuonna Valtakunnallinen kouluterveyskysely on tehty joka toinen vuosi, eri alueilla vuorovuosina. Jatkossa kouluterveyskysely tehdään vuodesta 2013 alkaen koko Suomessa samanaikaisesti. Mikkeli Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 44,0 40,9 naiset 39,5 43,8 yhteensä 42,1 42,1 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 18,0 8,8 13,3 7,0 7,1 naiset 18,4 13,8 17,0 8,5 11,8 yhteensä 18,2 11,5 15,4 7,9 9,8 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista miehet 18,2 19,2 18,0 10,2 15,6 naiset 19,6 19,6 13,0 11,7 15,0 yhteensä 18,8 19,4 15,5 11,0 15,3 Ammattiopistoissa tehtiin kouluterveyskysely ensimmäisen kerran vuonna Kyselyn perusteella Etelä-Savon ammattiopistossa tupakoi päivittäin 42 % opiskelijoista vuonna 2008 ja vuonna Vaikka tupakointi ei ole lisääntynyt kahdessa vuodessa, on luku huolestuttavan korkea ja antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Päivittäinen tupakointi on ilahduttavasti vähentynyt erityisesti lukiolaisten keskuudessa. Terveys ohjelman tavoitteena on, että nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi vuonna Mikkelissä yläluokkalaisten tupakoinnin tavoitteeksi on asetettu alle 20 % ja lukiolaisten alle 10 %. Asetettuihin tavoitteisiin päästiin vuonna 2008, mutta tulokset tulee saada pysymään hyvinä ja edelleen paranemaan, etenkin kun nähtävissä on negatiivista kehitystä vuodesta 2008 vuoteen Mikkelin hyvä tulos kertoo pitkäjänteisestä päihdekasvatustyöstä kouluissa, mutta myös valtakunnallisesta trendistä, jossa tupakointi ei ole enää täysin in juttu. Oppilaitoksissa määrätietoisesti tehtävä savuttomuuden edistämistyö ja v voimaan astuneet tupakkalain uudet säädökset ovat edesauttaneet asiaa. 9

12 Humalajuominen Humalajuomisen indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkeli Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 41,0 41,6 naiset 35,8 36,5 yhteensä 38,7 39,7 miehet 21,5 35,5 30,5 17,3 23,9 naiset 17,8 26,2 27,7 17,8 28,0 yhteensä 19,3 30,2 28,9 17,6 26,3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista miehet 20,3 22,3 18,3 10,7 13,0 naiset 21,2 22,1 13,4 10,4 11,2 yhteensä 20,8 22,2 15,8 10,6 12,1 Vuoden 2008 ja 2010 kouluterveyskyselyjen perusteella Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijoista juo vähintään kerran kuukaudessa itsensä tosi humalaan n. 40 % opiskelijoista. Tämä on erittäin huolestuttava tulos, mikä antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Humalajuominen on kymmenessä vuodessa ilahduttavasti vähentynyt yläluokkalaisten keskuudessa, mutta lisääntynyt lukiolaisten keskuudessa, mikä on huolestuttava käänne. Tavoitteeksi oli asetettu, että yläluokkalaisten humalajuominen vähenee ja on korkeintaan 22 % ja lukiolaisten korkeintaan 30 %. Nuorten asenteet tupakointia ja päihteiden käyttöä kohtaan ovat viime vuosina höltyneet ja tämä on ehkä vaikuttanut myös humalajuomisen lisääntymiseen. Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn (Pohjois-, Länsi-, Lounais- ja Sisä-Suomi, Ahvenanmaan maakunta) mukaan peruskoulun yläluokkalaisista 45 %, lukiolaisista 25 % ja ammattiin opiskelevista 17 % ilmoitti, etteivät käytä ollenkaan alkoholia. Raittius oli lähes yhtä yleistä tytöillä ja pojilla. Viikoittain alkoholia joi yläluokkalaisista 6 %, lukiolaisista 10 % ja ammattiin opiskelevista 22 %. 10

13 Huumekokeilut Huumekokeiluindikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkeli Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 17,5 22,0 naiset 18,1 25,5 yhteensä 17,9 23,3 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 11,2 11,4 7,3 10,4 14,0 naiset 10,9 10,1 12,4 5,6 9,8 yhteensä 11,1 10,6 10,3 7,6 11,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista miehet 6,9 6,1 5,3 5,0 8,8 naiset 7,3 8,6 3,8 2,7 6,1 yhteensä 7,1 7,4 4,5 3,9 7,4 Etelä-Savon ammattiopistossa huumekokeilut ovat lisääntyneet merkittävästi kahdessa vuodessa. Vuoden 2010 kouluterveyskyselyn tuloksissa näkyi merkittävä kannabiskokeilujen lisääntyminen erityisesti ammattiin opiskelevilla pojilla. Tämä suuntaus on erittäin huolestuttava tulos, mikä antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Lisäksi yhä useammat nuoret tiesivät tuttavapiiristään jonkun, joka oli kokeillut huumaavia aineita. Myös huumaavien aineiden tarjonta ystävien ja tuttavien taholta oli yleisempää ja huumeiden hankintaa pidettiin helpompana. Tämä on huolestuttavaa, sillä kaveripiirin kokeilut ovat vahvasti yhteydessä nuorten omiin kokeiluihin. Mikkelissä huumekokeilut ovat sekä yläluokkalaisilla että lukiolaisilla ilahduttavasti vähentyneet vuoteen 2008 asti mutta lisääntyneet tämän jälkeen merkittävästi. Vuonna 2010 laittomien huumeiden kokeilijoita oli jo n. 12 % lukiolaisista ja 7,5 % yläluokkalaisista. Terveys ohjelman tavoitteena on, että huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat eivät ole vuonna 2015 yleisempiä kuin luvun alussa. Tavoitteeksi oli asetettu, että Mikkelissä yläluokkalaisten ja lukiolaisten huumekokeilut vähenevät alle 10 %:iin. Tavoitteeseen päästiin vuonna 2008 mutta jo vuonna 2010 tavoite ylittyi lukiolaisten kohdalla. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään nykyisin mm. oppilashuoltoryhmissä ja vanhempainilloissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää, että kouluterveyskyselyn sisältämää tietoa hyödynnettäisiin myös kunnan strategisessa päätöksenteossa ja että kunnissa olisi poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä, jossa sovittaisiin yhdessä painopistealueista ja 11

14 tavoitteista. Mikkelissä yhteistyöryhmänä toimii lasten, nuorten ja perhepalveluiden kehittämis-, arviointi- ja seurantaryhmä (Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen poikkihallinnollinen ohjausryhmä). Mikkelissä on tehty hyvää yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisyssä poliisin, sosiaalityöntekijöiden ja nuorten parissa työskentelevien kanssa sekä alkoholin saatavuutta valvovien viranomaisten kanssa (poliisi, alkoholitarkastajat, ravintolat, vähittäismyynti). Ongelmiin on pyritty puuttumaan mahdollisimman varhain. Esimerkiksi 6.luokkalaisille on järjestetty Selvästi paras - päihdekasvatusviikko keväisin ja Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijoille hyvinvointitapahtuma syksyisin. Vanhemmuuden puute Vanhemmuuden puute saattaa altistaa päihdekokeiluille ja päihteiden käytölle. Siksi indikaattori valittiin Mikkelin ehkäisevään päihdestrategiaan. Kouluterveyskyselyn vanhemmuuden puute indikaattori koostuu seuraavista osa-alueista: Vanhemmat eivät tunne nuoren ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, nuori ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, eikä nuori saa kotoa apua kouluvaikeuksiinsa. Mikkeli Vanhemmuuden puutetta, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 28,3 23,4 naiset 27,0 32,7 yhteensä 27,8 27,3 Vanhemmuuden puutetta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 20,2 24,9 31,3 23,4 21,2 naiset 20,5 25,3 21,6 21,9 21,7 yhteensä 20,3 25,1 25,7 22,5 21,5 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista miehet 21,9 25,3 22,0 16,4 19,1 naiset 27,0 22,1 22,0 24,9 21,0 yhteensä 24,3 23,6 22,0 20,7 20,0 Tulosten perusteella voidaan todeta, että yläluokkalaisten kokemukset vanhempiensa tuesta ja osallisuudesta ovat jonkin verran parantuneet seurantajakson aikana. Lukiolaisilla kokemukset ovat hieman huonontuneet ja ammattiin opiskelevilla tytöillä merkittävästi huonontuneet. Jatkossa huomio tulisi kiinnittää erityisesti poikiin, sillä kouluterveyskyselyn tulosten perusteella vanhemmat tietävät huonommin poikien kuin tyttöjen viikonloppuviettopaikat, pojat ovat tyttöjä useammin vailla läheistä ystävää ja pojat valvovat myöhempään kuin tytöt. 12

15 Huomiota tulee kiinnittää myös lasten ja nuorten masennuksen varhaiseen tunnistamiseen koulussa ja napakkaan hoitoon ohjaukseen. Tulosten mukaan masennuksesta kerrotaan paljon useammin ystäville kuin vanhemmille tai terveydenhuollon työntekijöille. Eräs pojille suunnattu palvelu on Väestöliiton poikien puhelin, johon pojat soittavat paljon. 3.3 ALKOHOLINKULUTUS Alkoholin kokonaiskulutus saadaan laskemalla yhteen tilastoitu ja tilastoimaton kulutus. Tilastoitua kulutusta mittaa alkoholijuomien myynti (ks. taulukko). Tämä indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan/kaupungin alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Tilastoimaton kulutus käsittää mm. turistien ulkomailla nauttiman alkoholin ja alkoholituonnin sekä laillisen, että laittoman kotivalmistuksen. Tilastoimattoman kulutuksen valtakunnalliseksi keskiarvoksi arvioitiin vuonna ,9 litraa. Vuonna 2010 alkoholin matkustajatuonnin osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli 15 %, samoin edelleen vuonna Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Mikkeli 8,6 9,0 8,9 9,4 9,5 9,7 10,0 9,7 9,5 9,3 9,4 Joensuu 7,5 7,7 7,9 8,9 9,3 9,5 9,8 9,7 9,5 9,3 9,3 Lappeenranta 7,5 7,8 8,1 8,8 8,9 9,2 9,7 9,4 9,3 9,1 9,4 Hämeenlinna 8,4 8,8 8,9 9,4 9,4 9,8 10,3 10,0 9,8 9,5 9,6 Seinäjoki 7,0 7,2 7,5 7,9 8,3 8,4 8,6 8,6 8,2 7,9 8,0 Koko maa 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 8,4 8,7 8,5 8,3 8,1 8,2 Mikkelin ehkäisevän päihdetyön strategiassa asetettiin alkoholin kokonaiskulutuksen tavoitteeksi alle 10 litraa 100 % alkoholia kunnan asukasta kohden vuoteen 2011 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei päästy, sillä kokonaiskulutus oli vuonna 2011 Mikkelissä 11,3 litraa (tilastoitu 9,4 l + tilastoimaton 1,9 l). Koko maassa kokonaiskulutus oli vuonna ,1 litraa. Mikkelin vertailukaupungeissa Joensuussa, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Seinäjoella on alkoholin kulutus kasvanut 10 - vuodessa Mikkeliä enemmänkin. Vuodet ovat olleet kulutuksen huippuvuosia, jonka jälkeen kulutus on lähtenyt laskuun. Alkoholiveron korotukset (tammilokakuu 2009) ovat osaltaan vaikuttaneet laskevaan kulutukseen. Alkoholin kulutus jakautuu väestössä epätasaisesti ja on arvioitu, että eniten juova kymmenes juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista (Mäkelä ym Päihdetilastollinen vuosikirja). Suurkuluttajien määrän, samoin kuin heidän juomansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2000 luvulla. Nyt kuitenkin haittojen kasvu näyttäisi pysähtyneen ja osin kääntyneen laskuun. 13

16 Suositeltavaa pohdintaa: Mistä kuntalaiset hankkivat käyttämänsä alkoholin ja mikä on vähittäismyynnin osuus myydystä alkoholista ja vähittäismyyntipisteiden määrä kunnassa? Mikä on vähittäismyynnin ja anniskelun suhde? Anniskelun asiakaspaikkojen määrä (pysyvät luvat) suhteessa asukaslukuun? Miten alkoholin myynnin ajallinen vaihtelu näkyy tilastoissa (esim. kesämökkiläiset)? Ravintolassa valvotuissa oloissa juodaan vain 10 % alkoholista, siksi on tärkeää kiinnittää huomio muualla juotuun alkoholiin. Mikkelissä Suomen vapaa-asuntojen kärkikuntana on vapaaajanasukkaita yhteensä ja se lisää meillä osittain alkoholin kulutusta sekä myös tilapäisesti alkoholin haittojen näkymistä päivystyksissä tapaturmien ym. johdosta. 4. PÄIHDEHUOLLON PALVELUT Päihdepalvelujärjestelmä koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä avohoitomuotoisista palveluista kuten terveyskeskusten, työterveyshuollon, koulu- ja opiskelijahuollon ja mielenterveys- ja sosiaalitoimistojen antamista palveluista sekä laitosmuotoisista palveluista sairaaloissa ja asumispalveluissa. Avohoidon erityispalveluja tarjoavat esimerkiksi A-klinikat, nuorisoasemat, päihdepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Päihdehuollon laitospalveluja antavat muun muassa katkaisuhoitoasemat, kuntoutuslaitokset ja asumispalvelut. Päihdepalvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. 4.1 Päihdehuollon avopalvelut Päihdehuollon avopalveluindikaattori ilmaisee vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Esimerkiksi Mikkelissä avopalveluita annetaan myös terveyskeskuksessa Mikkeli 11,2 11,1 12,2 12,1 12,4 13,0 13,3 16,3 13,1 12,9 12,2 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita /1000 asukasta Lappeenranta 9,0 9,6 9,7 10,5 9,2 9,2 9,6 11,5 9,7 8,6 8,3 Joensuu 6,6 8,0 7,3 7,7 4,3 7,3 7,0 9,8 9,1 8,3 8,8 Seinäjoki 7,5 7,9 10,6 11,9 12,4 10,7 9,2 8,4 6,3 9,5 9,2 Hämeenlinna 9,9 9,8 8,0 9,2 9,2 9,8 9,2 9,5 9,6 8,8 9,2 Koko maa 9,2 9,0 9,0 9,2 9,3 9,5 9,7 10,0 9,8 9,3 9,1 14

17 Mikkelissä päihdehuollon avopalvelujen käyttäjien määrät ovat lisääntyneet maltillisesti 10 - vuoden seurantajakson aikana lukuun ottamatta huippuvuotta Koko maan ja vertailukaupunkien keskiarvoon verrattuna määrät on korkeita. Mikkeliläiset asiakkaat ja käynnit A-klinikalla asiakkaat käynnit Käynnit/asiakas 10,5 10,6 11,4 12, ,5 11,9 A-klinikan luvuissa näkyvät lisääntyneet huumeasiakkaat, Nuorten päihdepysäkki Mixstopin lopettaminen 2007 lopussa ja sieltä huomattavan määrän nuoria siirtyminen A-klinikan asiakkaiksi. 4.2 Päihdesairauksien hoito katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot eli kunnan kustantamat palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Mikkeli 5,5 2,0 2,4 2,2 2,7 2,3 2,1 1,8 1,6 3,2 3,9 Lappeenranta 5,8 5,7 5,2 5,4 5,1 5,9 5,4 5,3 4,8 4,7 4,8 Joensuu 2,9 2,1 2,6 2,2 2,5 2,1 2,3 2,0 1,5 2,2 3,1 Seinäjoki 5,3 5,2 5,6 6,0 5,2 7,3 8,4 6,1 5,0 5,0 5,0 Hämeenlinna 3,3 3,1 3,3 3,4 3,2 3,8 3,8 3,4 3,9 3,4 2,6 Koko maa 3,1 3,0 3,1 3,2 3,2 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 Mikkelissä laitoshoidossa olleiden päihdeongelmaisten määrä laski merkittävästi 2008 ja 2009, mutta on noussut sen jälkeen. Kehitys johtunee avohoitopalvelujen kohtalaisesta lisääntymisestä, mutta mahdollisesti myös sosiaalityöntekijöiden puutteesta ja maksusitoumuskäytännöistä. Vertailukaupungeista Lappeenrannassa ja Seinäjoella on laitoshoidossa olleiden henkilöiden määrä paljon korkeampi kuin Mikkelissä ja maassa keskimäärin. Katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa hoidettiin 271 mikkeliläistä vuonna 2001 ja 191 mikkeliläistä vuonna

18 Mikkeli 0,8 0,9 1,0 1,1 1,1 0,8 0,9 1,7 0,9 0,8 1,1 Lappeenranta 0,8 1,3 1,2 1,0 1,1 1,1 1,5 1,9 2,0 3,0 2,0 Päihdehuollon asumispalveluissa Joensuu 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,4 0,4 0,2 0,2 0,0 asiakkaita/ Seinäjoki 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0, asukasta Hämeenlinna 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,5 Koko maa 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,2 1,2 1,2 1,2 Päihdehuollon asumispalveluissa oli vuonna 2010 yhteensä 38 asiakasta ja 57 asiakasta vuonna On huomioitava, että kuntien kustantaman laitoshoidon ja asumispalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. 4.3 Päihdesairauksien hoito terveydenhuollossa Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää ja vaikeusastetta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Mikkeli 4,7 4,9 5,2 5,1 4,8 4,6 5,1 5,6 5,5 3,2 Lappeenranta 3,7 3,8 4,0 4,1 3,6 3,8 3,2 3,4 2,6 2,5 Joensuu 5,9 6,5 6,9 6,2 5,9 6,2 6,0 6,4 5,8 4,2 Seinäjoki 2,6 2,2 2,0 2,6 2,3 2,2 2,6 2,7 2,5 2,1 Hämeenlinna 2,5 3,0 2,9 2,9 3,4 2,9 2,4 2,5 2,3 2,4 Koko maa 3,9 3,9 3,8 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,9 3,5 Mikkelissä päihdesairauksien takia hoidettujen potilaiden määrä on ollut jatkuvasti koko maata suurempaa, mutta määrä väheni olennaisesti v.2010, jolloin hoidettujen kokonaismäärä oli 158 henkilöä. Huippuvuotena 2008 hoidettavien määrä oli 275 henkilöä. Määrät ovat olleet laskusuunteiset myös vertailukaupungeissa. 231 mikkeliläistä hoidettiin päihdesairauksien vuoksi laitoshoidossa vuonna 2000 ja 250 henkilöä vuonna On huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella on tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon 16

19 laitoksia; katkaisut ja päihdekuntoutus), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla todennäköisesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat - indikaattorin kanssa. Sama asiakas voi olla molemmissa hoito-/palvelumuodoissa asiakkaana saman vuoden aikana. Vaikka päihdesairauksien vuoksi hoidettavien potilaiden määrät ovat vähentyneet, ovat alkoholin käyttöön liittyvät sairaudet ja alkoholimyrkytykset edelleen yleisin kuolinsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. Alkoholiin liittyviä kuolemia on vuosittain koko maassa yli Suositeltavaa pohdintaa: Miten kunnan päihdehuollon avopalvelut on järjestetty? Miten katkaisuhoidot kunnassa järjestetään? Missä palveluissa kuntalaisella on mahdollista saada päihdehuollon kuntoutusta? Onko päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon järjestämistapa kunnassa tarkoituksenmukainen ja tarvetta vastaava? 5. LASTEN HUOSTAANOTOT JA LASTENSUOJELUN TUKITOIMET Mikkeli 0,6 0,6 0,6 0,7 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 Huostassa olleet vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Lappeenranta 0,7 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Joensuu 0,7 0,8 0,9 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,6 Seinäjoki 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,7 Hämeenlinna 0,7 0,7 0,7 0,8 1,1 1,0 1,1 1,1 1,2 1,2 Koko maa 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Mikkeli 4,6 5,6 6,3 5,5 5,2 6,0 5,7 6,5 6,9 7,9 Lappeenranta 4,9 5,1 6,1 6,9 6,0 6,4 7,3 4,5 5,0 4,3 Joensuu 4,6 4,9 4,4 5,3 4,5 4,7 4,8 5,1 4,7 3,8 Seinäjoki 4,1 4,8 3,1 4,1 4,3 4,5 5,1 5,9 6,4 6,4 Hämeenlinna 4,3 5,1 5,9 6,2 3,1 2,8 3,4 8,8 8,1 9,1 Koko maa 4,0 4,4 4,7 5,0 4,9 5,0 5,3 5,4 5,8 6,5 Huostaanottoindikaattori sisältää kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, sekä tahdonvastaisesti huostaan otetut lapset. Mikkelissä huostaanottojen määrä lisääntyi merkittävästi vuosina , mutta sittemmin kasvu on saatu pysäytettyä panostamalla enemmän varhaiseen puuttumiseen ja avohuollon tukipalveluiden lisäämiseen. Huostaanottoja oli 17

20 Mikkelissä vuonna 2011 vähemmän kuin vertailukaupungeissa (pois lukien Seinäjoki) ja maassa keskimäärin. Kokonaiskuvan saamiseksi tulee huostaanottojen lisäksi tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määrää. Mikkelissä tukitoimien piirissä on enemmän lapsia ja nuoria kuin koko maassa ja muissa vertailukaupungeissa (pois lukien Hämeenlinna) keskimäärin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta huostaanottojen määrä voi lisääntyä, kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Lastensuojelullisten toimenpiteiden taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö; vanhempien päihteiden käyttö nuorempien lasten kohdalla ja nuoren oma päihteiden käyttö vanhempien ikäryhmien kohdalla. Mikkelissä huostaan otettujen ja avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17v lukumäärän kehitys: huostaan otettu avohuollossa Mikkelissä tehtiin 750 lastensuojeluilmoitusta vuonna 2008, 617 vuonna 2009, 788 vuonna 2010 sekä 813 vuonna Vanhemman ja/tai nuoren päihteiden käyttö oli merkittävä syy lastensuojelun tarpeeseen. Mikkelissä on puututtu varhain alaikäisen halussa pitämiin päihteisiin ja humalajuomiseen erityisesti poliisin ja poliisin tiloissa toimivan sosiaalityöntekijän toimesta ja tehty lastensuojeluilmoitus päihtyneistä alaikäisistä. Suositeltavaa pohdintaa: o Millaisia avohuollollisia tukitoimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutoksia niiden järjestämisessä on tapahtunut? o Millaista yhteistyötä lastensuojelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? o Millaiset ovat sijaishuollon resurssit suhteessa tarpeeseen? o Millaiset ovat sijaishuollon kustannukset kunnassa? 18

Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 10/2012: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia 2012 2014

Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 10/2012: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia 2012 2014 Tuotantolautakunta LIITTEET 19.12.2012 Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 10/2012: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia 2012 2014 KANNEN KUVA: Niko Väisänen LUKIJALLE... 2 1. STRATEGIATYÖN

Lisätiedot

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin

Lisätiedot

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 1. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI ASUKASTA KOHTI 100 %:N ALKOHOLINA, LITRAA Indikaattorin tunnus 714 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Liite nro 1 PtIk 35~ PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTA-AINEISTO. Päivitetty 4/2011

Liite nro 1 PtIk 35~ PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTA-AINEISTO. Päivitetty 4/2011 1 Liite nro 1 PtIk 35~ PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTA-AINEISTO Päivitetty 4/2011 1 PÄIHDESTRATEGIAN TAUSTA-AINEISTO / PÄIHDEINDIKAATTORIT 2 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN INDIKAATTORIT Alla olevien

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011 Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaari Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Merikeskus Vellamo, Kotka Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa Päihdestrategia Niina Korpelainen tilaajapäällikkö

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Nuorisotyöttömyys vähenee Työvoiman työmarkkinakelpoisuuden parantuminen Työvoiman työmarkkinoilta poistumisen ehkäisy Nuorisotakuutoimet(työpaja,

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 1 Avohoito Perusterveydenhuolto Matala Kynnys Yhden oven periaate Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma vuosille 2013-2015 Sisällys JOHDANTO...1 1 KESKEISET KÄSITTEET...3

Lisätiedot

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 23.4. 2014 Joensuu Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 1 Esitys Hieman Alkoholiohjelmasta ja sen koordinaatiosta - työvälineitä

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö Porin kaupunki Niukkenevatko resurssit kunnissa? Lähde: Sotkanet

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Päihdepalvelut muutoksessa?

Päihdepalvelut muutoksessa? Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007 Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot