Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 12/2012: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 12/2012: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia 2013 2016"

Transkriptio

1 Tuotantolautakunta LIITTEET

2

3 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liite nro 1 Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 12/: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia KANNEN KUVA: Niko Väisänen

4 LUKIJALLE STRATEGIATYÖN PROSESSIKUVAUS PÄIHDETILANTEEN SEURANTA INDIKAATTORIEN AVULLA MIKKELIN PÄIHDETILANNE PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TAUSTATEKIJÄT... 6 Työttömyys -indikaattorin arvon muutoksia tulee jatkuvasti arvioida mm. suhteessa kunnan toimeentulotukimenoihin ja seuraaviin palveluihin: työttömien terveydenhuolto ja työttömien aktivointi Asunnottomuusindikaattorin kohdalla tulee kunnassa pohtia seuraavia kysymyksiä NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ ALKOHOLINKULUTUS PÄIHDEHUOLLON PALVELUT Päihdehuollon avopalvelut Päihdesairauksien hoito katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa Päihdesairauksien hoito terveydenhuollossa LASTEN HUOSTAANOTOT JA LASTENSUOJELUN TUKITOIMET RIKOLLISUUS, RATTIJUOPUMUS JA PÄIHTYMYKSEN TAKIA SÄILÖÖNOTETUT PÄIHTEIDEN KÄYTÖN KUSTANNUKSET EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ MIKKELISSÄ KAUPUNGIN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YDINSTARTEGIA Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT SIVISTYSTOIMI: Päivähoito SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Neuvolatoiminta SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Kouluterveydenhuolto SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Opiskeluterveydenhuolto (2.asteen oppilaitokset ja MAMK) SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Avoterveydenhoito/lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminta ETELÄ-SAVON TYÖTERVEYS SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Kotihoito SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksikkö ja mielenterveysvastaanotto SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Sosiaalityö SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: A-klinikka (ostopalvelut) SOSIAALI- ja TERVESYTOIMI: Nuorten kehityksen tukiyksikkö SIVISTYSTOIMI: Koulutuspalvelut SIVISTYSTOIMI: Liikunta- ja nuorisopalvelut MIKKELIN SEURAKUNTAYHTYMÄ POLIISI EHKÄISEVÄN PÄIHDESTRATEGIAN VAIKUTUKSET MIKKELIN KAUPUNGIN TALOUSARVIOON JOHTOPÄÄTÖKSET OHEISLUKEMISTOA LIITE 1: Kumppanuussopimus LIITE 2: Mikkelin kaupungin tavoite- ja toimintasuunnitelma Alkoholiohjelman kuntakumppanuudelle 2

5 LUKIJALLE Päihteiden käyttö ja samalla päihteiden käytön haitalliset seuraukset ovat Mikkelissä huolestuttavasti lisääntyneet luvulla. Useilla osa-alueilla Mikkelin päihdeongelmien kehitys on valtakunnan keskivertokehitystä huolestuttavampaa. Päihteiden käytön seuraamukset näkyvät jokaisen mikkeliläisen arjessa. Nuorten päihteiden käytössä huolestuttavaa on lukiolaisten humalajuomisen sekä huumekokeilujen lisääntyminen sekä ammattiin opiskelijoiden korkeat prosenttiluvut niin tupakoinnissa, humalajuomisessa kuin huumeiden käytössäkin. Tämä ehkäisevän päihdetyön strategia on laadittu apuvälineeksi johtamaan eri toimijoita päihteistä johtuvien ongelmien ehkäisyssä Mikkelin kaupungissa. Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelmassa 2015 linjataan, että v. aloitetaan seudullinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laadinta ja suunnitelma valmistuu v.2014 (kehittämissuunnitelman hyväksytty Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnassa 22.8.). Tämä ehkäisevän päihdetyön strategia on osa Mikkelin kaupungin hyvinvointistrategiaa ja - politiikkaa. Raportissa on kaksi päälukua: Kaupungin ehkäisevän päihdetyön ydinstrategia (luku 9) ja 15:sta eri toimialan toimintasuunnitelmat (luku 10). Lisäksi raportissa esitellään strategiatyön lähtökohtia ja Mikkelin päihdetilannetta indikaattorien valossa. Mikkelissä on päihdeongelmiin päätetty puuttua tarmokkaasti. Voimakas panostus ehkäisevään päihdetyöhön näkyy käsillä olevasta strategiasta ja toimintasuunnitelmista. Lisäksi Mikkelin kaupunki on solminut Alkoholiohjelman kuntakumppanuussopimuksen vuonna 2005 ja sopimusta on jatkettu vuosille Tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihteistä aiheutuvia haittoja. Itä-Suomen aluehallintoviraston alaisen alkoholiohjelman aluekoordinaattori vastaa tämän ehkäisevän päihdetyön strategian toimialakohtaisten toimintasuunnitelmien arvioinnista vuosittain. Toimintasuunnitelman arviointi on tehty viimeksi syksyllä Tämän strategian toimeenpanon toteutumisesta ja seurannasta on vastannut kaupungin terveyden edistämisen yhdyshenkilö yhdessä kaupungin päihdetyöryhmän kanssa. Terveyden edistämisen yhdyshenkilö toimii myös kaupungin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä. Kulukoon tämä strategiakirja edelleen ehkäisevää päihdetyötä tekevien käsissä ja ohjatkoon se toimintaa kohti visiota: Terve, elämä! Mikkelissä Pirjo Syväoja, hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori(3.9. alk.), Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Marit Salo, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi 3

6 1. STRATEGIATYÖN PROSESSIKUVAUS Strategia on laadittu tasapainotetun tulosmittariston (BSC, balanced score card) teoriaan perustuen. Strategian perusta ja ydin on visiossa, missiossa ja arvoissa. Strategiassa päihdetyötä tarkastellaan neljästä valitusta näkökulmasta: talous, asiakas, prosessi ja henkilöstö. Kriittiset menestystekijät ovat päihdetyön painopistealueita, joissa tavoitellaan onnistumista. Jokaiselle painopistealueelle on laadittu yksi tai useampi tavoite, joiden toteutuminen mahdollistaa vision saavuttamisen. Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön ydinstrategian rakenne: VISIO, MISSIO, ARVOT Henkilöstö Prosessi Asiakas Talous Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vastuuhenkilöt Aikataulu TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT Miten prosessi etenee tästä eteenpäin? Ehkäisevän päihdetyön strategia valmistui laaja-alaisen työryhmätyöskentelyn tuloksena loppuvuodesta 2005 ja strategiaa on päivitetty sen jälkeen kahdesti: 01/2009 ja 10/. Tämä strategia on voimassa v Päihdetyön systemaattinen ja menestyksekäs johtaminen edellyttää tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja mittaamista. Toimintasuunnitelmien vastuuhenkilöt raportoivat tavoitteiden toteutumisesta vuosittain kaupungin terveyden edistämisen yhdyshenkilölle (nimike muuttuu hyvinvointisuunnittelijaksi). Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimintakertomus/seurantayhteenveto julkaistaan osana kaupungin hyvinvointikertomusta. Tavoitteena on, että Mikkelissä voitaisiin jatkossa julkaista myös päihdepalvelujen tilinpäätös, osana kunnan hyvinvointitilinpäätöstä. 4

7 2. PÄIHDETILANTEEN SEURANTA INDIKAATTORIEN AVULLA Indikaattori on vierasperäinen sana, joka tarkoittaa osoitinta tai lukua, joka kertoo asioiden tilasta yhteiskunnassa. Kuntalaisten hyvinvoinnin kehityksen seuraamiseksi elämänkulun eri vaiheissa tarvitaan tilastotietoa. Tätä tietoa käytetään käytännön työn suunnittelussa ja päätöksenteon tukena. Hyvinvoinnin kehitystä mitataan ns. hyvinvointi-indikaattoreiden avulla. Hyvinvointi-indikaattorit mittaavat mm. kuntalaisten fyysistä ympäristöä, elämäntapoja, elinoloja, palveluiden käyttöä, väestökehitystä, sairastavuutta ja kuolleisuutta. Indikaattoritiedon kerääminen ja analysointi on johtamisen keskeisiä osa-alueita myös päihdetyössä. Johtamisessa on ymmärrettävä tiedon merkitys: sitä mitä ei ole mitattu, ei voida myöskään johtaa. Päihdetilannetta kuvaavia tai ennakoivia indikaattoreita on olemassa useita kymmeniä. Indikaattoritiedon avulla saadaan kuva vallitsevasta tilanteesta ja tilanteen kehittymisestä vuodesta toiseen. Tämän strategian perustaksi on valittu seuraavat indikaattorit: 1. Päihteidenkäyttöä ennakoivat tekijät: 1. Päivittäinen tupakointi: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. kuokan oppilaat 2. Humalajuominen: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 3. Huumekokeilut: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 4. Vanhemmuuden puute: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 5. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat lapset ja nuoret 6. Alkoholijuomien myynti ja kulutus 2. Päihteiden käytön vaikutukset hyvinvointiin: 1. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat 2. Päihdehuollon avopalveluissa olleet asiakkaat 3. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat 4. Päihdehuollon asumispalveluiden asiakkaat 5. Päihtyneiden säilöönotot 6. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset 7. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 3. Yleiset taustatekijät: 1. Työttömyys 2. Toimeentulotukea saaneiden määrä 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat 4. Asunnottomat yksinäiset Kaikki kyseiset indikaattoritiedot löytyvät Sotkanetin tietokannasta. 5

8 3. MIKKELIN PÄIHDETILANNE 3.1 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TAUSTATEKIJÄT Kun halutaan syventää ymmärrystä päihteidenkäytöstä ja päihdeongelmista, on tarkasteltava tekijöitä, jotka vaikuttavat päihteiden käyttöön. Tällaisia tekijöitä ovat mm. työttömyys, ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta jääminen, toimeentulotuen varassa elävät ja asunnottomuus. Sanotaan, että huono-osaisuus kasaantuu, millä tarkoitetaan sitä, että mm. edellä mainitut tekijät ja päihteiden käyttö voivat kasautua samoille henkilöille Työttömät, % työvoimasta 2011 Mikkelissä oli 2359 työtöntä, joista vuotiaita oli 361henkilöä. Mikkeli 15,4 13,9 13,4 13,1 12,8 11,6 9,9 9,2 10,6 10,7 10,3 Lappeenranta 14,8 14,6 14,2 14,2 13,4 12,3 10,8 10,3 12,9 12,3 11,9 Joensuu 18,0 17,3 17,0 17,0 15,9 14,7 14,0 13,9 16,5 14,5 14,0 Seinäjoki 11,5 11,1 10,4 10,0 9,6 8,8 7,7 7,5 9,9 9,2 8,2 Hämeenlinna 12,4 11,5 11,0 10,7 10,3 9,0 7,5 7,0 9,9 10,1 8,9 Koko maa 12,0 11,5 11,3 11,3 10,8 9,7 8,4 8,0 10,3 10,2 9,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 2011 Mikkelissä oli 549 pitkäaikaistyötöntä. Mikkeli 4,9 4,2 3,5 3,3 3,0 3,1 2,7 2,1 2,0 2,3 2,4 Lappeenranta 4,2 3,8 3,7 3,8 4,0 3,5 2,7 2,4 2,1 2,4 2,7 Joensuu 4,3 4,0 4,1 4,3 4,3 3,9 3,5 3,1 3,1 2,9 3,0 Seinäjoki 2,5 2,5 2,4 2,1 2,2 2,1 1,7 1,6 1,7 2,1 1,9 Hämeenlinna 3,9 3,5 3,1 3,1 3,1 2,6 2,0 1,5 1,7 2,3 2,3 Koko maa 3,3 3,0 2,8 2,9 2,8 2,5 2,0 1,7 1,6 2,1 2,2 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 2010 Mikkelissä sai toimeentulotukea 3030 henkilöä. Mikkeli 8,4 8,1 8,3 7,6 7,1 6,8 6,2 5,7 6,5 6,2 Lappeenranta 10,9 10,8 10,3 9,6 8,8 8,2 7,8 7,7 8,0 7,1 Joensuu 12,5 11,8 11,7 11,4 10,6 10,4 10,3 10,5 11,7 11,3 Seinäjoki 8,5 8,3 7,8 7,7 7,6 7,5 7,4 7,3 7,6 7,0 Hämeenlinna 8,5 8,2 8,0 7,2 7,2 6,7 6,2 6,1 6,5 6,5 Koko maa 8,5 8,3 8,1 7,7 7,2 6,8 6,5 6,4 7,1 7,0 6

9 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Mikkelissä oli 459 koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä nuorta. Mikkeli 8,8 9,2 9,5 8,1 9,0 9,8 8,7 9,5 9,5 9,1 Lappeenranta 9,8 10,2 9,6 9,1 9,2 9,3 9,6 9,3 9,6 10,1 Joensuu 9,7 9,1 7,7 6,7 6,6 6,7 6,6 6,5 6,5 5,9 Seinäjoki 9,4 8,9 8,1 7,6 7,7 8,0 8,5 8,2 7,8 7,5 Hämeenlinna 12,3 12,9 12,9 12,1 12,4 13,0 12,5 12,6 11,1 11,5 Koko maa 11,9 12,0 11,8 11,4 11,4 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 2011 Mikkelissä oli 31 asunnotonta yksinäistä. Mikkeli 0,5 0,6 0,4 0,4 0,7 1,1 1,3 1,7 0,6 1,3 0,6 Lappeenranta 1,5 1,9 1,7 1,2 1,3 1,2 0,9 0,7 0,7 0,7 0,6 Joensuu 2,4 2,5 2,7 2,6 2,0 1,9 1,8 1,5 1,6 1,4 1,4 Seinäjoki 0,7 0,7 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 Hämeenlinna 1,1 0,8 1,0 0,9 0,9 0,7 0,6 0,8 0,8 0,8 1,0 Koko maa 1,9 1,8 1,6 1,5 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,4 Päihteidenkäytön taustaindikaattorien tulkinta: Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Työttömyys -indikaattoriin luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt ilman keskeytystä vähintään yhden (1) vuoden. Tieto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttömyyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Päihdetapauslaskennassa (2003) todettiin, että päihde-ehtoisista tapauksista lähes puolet alle 50-vuotiaista oli työttömiä ja myös eläkkeellä olevien osuus oli suurempi kuin työssäkäyvien. Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta työttömien osuus oli 62 % (2004). Tutkimusten mukaan aikuiselämän kriisejä kestävät huonoimmin alhaisen ammattitaidon ja alhaisen tulotason omaavat ihmiset. Mitä enemmän työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille ihmisille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasaantuu. Työ antaa elämälle jäsennyksen, 7

10 työssä joutuu kontakteihin ja kokemusten jakoon muiden ihmisten kanssa, työ luo yhteisöllisiä tavoitteita ja arvoja, antaa sosiaalisen identiteetin ja statuksen sekä pakottaa aktiiviseksi. Työttömyys -indikaattorin arvon muutoksia tulee jatkuvasti arvioida mm. suhteessa kunnan toimeentulotukimenoihin ja seuraaviin palveluihin: työttömien terveydenhuolto ja työttömien aktivointi. Mikkelissä palvelukeskus Reitti vastaa osaltaan kaupungin työllisyydenhoidosta. Työttömien terveystarkastuksia ja kutsunnoissa Time Out-Aikalisätoimintamallia toteutetaan myös yhteistyössä työvoiman palvelukeskus Reitin ja työvoimatoimiston kanssa. Vuoden 2013 alussa voimaan tullut Nuorisotakuu (Yhteiskuntatakuu) velvoittaa kuntia tarjoamaan alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Kaupunginhallitus on käsitellyt nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista ja hyväksynyt painopisteiksi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen ja nuorten työllisyyden ja osallisuuden edistämisen. 2. Toimeentulotuen saaminen Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä. Tiedot rekisteriä ja tilastoa varten saadaan kuntien sosiaalitoimelta. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori. Toimeentulotukiasiakkaiden syrjäytymisriskejä tutkittaessa on ilmennyt, että huomattavan osan toimeentulotukea hakeneista on vaarassa ajautua syrjäytymiskierteeseen, joka ilmenee työstä syrjäytymisenä, köyhyytenä ja sosiaalisena huono-osaisuutena. 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä vuotiailla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. 4. Asunnottomuus Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tiedot asunnottomien lukumääristä perustuvat kuntien erilaisiin rekisteri- ja asiakkuustietoihin sekä arvioihin. Asumispalveluiden puutteellisuus voi näkyä asunnottomuutena ja ensisuojien käyttäjien määrässä. Toisaalta asiakasryhmä on sellainen, etteivät he välttämättä ole halukkaita käyttämään asumispalveluita tai ovat kykenemättömiä pitämään heille järjestettyjä asuntoja. Asunnottomuusindikaattorin kohdalla tulee kunnassa pohtia seuraavia kysymyksiä: Miten kunnassa on päihdehuollon asumispalvelut järjestetty? Onko porrastettuja asumispalveluja saatavilla? Vastaavatko päihdehuollon asumispalvelut olemassa olevaan tarpeeseen? Millaisia ensisuojapalveluja kunnassa on? Millaisia tukimuotoja asumispalvelujen käyttäjille on järjestetty, jotta he kykenisivät pitämään heille järjestetyt asunnot? 8

11 3.2 NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Päivittäinen tupakointi Tupakka kuuluu päihteisiin. Tupakka on usein portti muihin päihteisiin, alkoholiin ja huumeisiin. Tupakointi-indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkelissä kouluterveyskysely on toteutettu vuodesta 1996 lähtien, viimeksi vuonna Valtakunnallinen kouluterveyskysely on tehty joka toinen vuosi, eri alueilla vuorovuosina. Jatkossa kouluterveyskysely tehdään vuodesta 2013 alkaen koko Suomessa samanaikaisesti. Mikkeli Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 44,0 40,9 naiset 39,5 43,8 yhteensä 42,1 42,1 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 18,0 8,8 13,3 7,0 7,1 naiset 18,4 13,8 17,0 8,5 11,8 yhteensä 18,2 11,5 15,4 7,9 9,8 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista miehet 18,2 19,2 18,0 10,2 15,6 naiset 19,6 19,6 13,0 11,7 15,0 yhteensä 18,8 19,4 15,5 11,0 15,3 Ammattiopistoissa tehtiin kouluterveyskysely ensimmäisen kerran vuonna Kyselyn perusteella Etelä-Savon ammattiopistossa tupakoi päivittäin 42 % opiskelijoista vuonna 2008 ja vuonna Vaikka tupakointi ei ole lisääntynyt kahdessa vuodessa, on luku huolestuttavan korkea ja antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Päivittäinen tupakointi on ilahduttavasti vähentynyt erityisesti lukiolaisten keskuudessa. Terveys ohjelman tavoitteena on, että nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi vuonna Mikkelissä yläluokkalaisten tupakoinnin tavoitteeksi on asetettu alle 20 % ja lukiolaisten alle 10 %. Asetettuihin tavoitteisiin päästiin vuonna 2008, mutta tulokset tulee saada pysymään hyvinä ja edelleen paranemaan, etenkin kun nähtävissä on negatiivista kehitystä vuodesta 2008 vuoteen Mikkelin hyvä tulos kertoo pitkäjänteisestä päihdekasvatustyöstä kouluissa, mutta myös valtakunnallisesta trendistä, jossa tupakointi ei ole enää täysin in juttu. Oppilaitoksissa määrätietoisesti tehtävä savuttomuuden edistämistyö ja v voimaan astuneet tupakkalain uudet säädökset ovat edesauttaneet asiaa. 9

12 Humalajuominen Humalajuomisen indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkeli Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 41,0 41,6 naiset 35,8 36,5 yhteensä 38,7 39,7 miehet 21,5 35,5 30,5 17,3 23,9 naiset 17,8 26,2 27,7 17,8 28,0 yhteensä 19,3 30,2 28,9 17,6 26,3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista miehet 20,3 22,3 18,3 10,7 13,0 naiset 21,2 22,1 13,4 10,4 11,2 yhteensä 20,8 22,2 15,8 10,6 12,1 Vuoden 2008 ja 2010 kouluterveyskyselyjen perusteella Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijoista juo vähintään kerran kuukaudessa itsensä tosi humalaan n. 40 % opiskelijoista. Tämä on erittäin huolestuttava tulos, mikä antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Humalajuominen on kymmenessä vuodessa ilahduttavasti vähentynyt yläluokkalaisten keskuudessa, mutta lisääntynyt lukiolaisten keskuudessa, mikä on huolestuttava käänne. Tavoitteeksi oli asetettu, että yläluokkalaisten humalajuominen vähenee ja on korkeintaan 22 % ja lukiolaisten korkeintaan 30 %. Nuorten asenteet tupakointia ja päihteiden käyttöä kohtaan ovat viime vuosina höltyneet ja tämä on ehkä vaikuttanut myös humalajuomisen lisääntymiseen. Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn (Pohjois-, Länsi-, Lounais- ja Sisä-Suomi, Ahvenanmaan maakunta) mukaan peruskoulun yläluokkalaisista 45 %, lukiolaisista 25 % ja ammattiin opiskelevista 17 % ilmoitti, etteivät käytä ollenkaan alkoholia. Raittius oli lähes yhtä yleistä tytöillä ja pojilla. Viikoittain alkoholia joi yläluokkalaisista 6 %, lukiolaisista 10 % ja ammattiin opiskelevista 22 %. 10

13 Huumekokeilut Huumekokeiluindikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkeli Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 17,5 22,0 naiset 18,1 25,5 yhteensä 17,9 23,3 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 11,2 11,4 7,3 10,4 14,0 naiset 10,9 10,1 12,4 5,6 9,8 yhteensä 11,1 10,6 10,3 7,6 11,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista miehet 6,9 6,1 5,3 5,0 8,8 naiset 7,3 8,6 3,8 2,7 6,1 yhteensä 7,1 7,4 4,5 3,9 7,4 Etelä-Savon ammattiopistossa huumekokeilut ovat lisääntyneet merkittävästi kahdessa vuodessa. Vuoden 2010 kouluterveyskyselyn tuloksissa näkyi merkittävä kannabiskokeilujen lisääntyminen erityisesti ammattiin opiskelevilla pojilla. Tämä suuntaus on erittäin huolestuttava tulos, mikä antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Lisäksi yhä useammat nuoret tiesivät tuttavapiiristään jonkun, joka oli kokeillut huumaavia aineita. Myös huumaavien aineiden tarjonta ystävien ja tuttavien taholta oli yleisempää ja huumeiden hankintaa pidettiin helpompana. Tämä on huolestuttavaa, sillä kaveripiirin kokeilut ovat vahvasti yhteydessä nuorten omiin kokeiluihin. Mikkelissä huumekokeilut ovat sekä yläluokkalaisilla että lukiolaisilla ilahduttavasti vähentyneet vuoteen 2008 asti mutta lisääntyneet tämän jälkeen merkittävästi. Vuonna 2010 laittomien huumeiden kokeilijoita oli jo n. 12 % lukiolaisista ja 7,5 % yläluokkalaisista. Terveys ohjelman tavoitteena on, että huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat eivät ole vuonna 2015 yleisempiä kuin luvun alussa. Tavoitteeksi oli asetettu, että Mikkelissä yläluokkalaisten ja lukiolaisten huumekokeilut vähenevät alle 10 %:iin. Tavoitteeseen päästiin vuonna 2008 mutta jo vuonna 2010 tavoite ylittyi lukiolaisten kohdalla. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään nykyisin mm. oppilashuoltoryhmissä ja vanhempainilloissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää, että kouluterveyskyselyn sisältämää tietoa hyödynnettäisiin myös kunnan strategisessa päätöksenteossa ja että kunnissa olisi poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä, jossa sovittaisiin yhdessä painopistealueista ja 11

14 tavoitteista. Mikkelissä yhteistyöryhmänä toimii lasten, nuorten ja perhepalveluiden kehittämis-, arviointi- ja seurantaryhmä (Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen poikkihallinnollinen ohjausryhmä). Mikkelissä on tehty hyvää yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisyssä poliisin, sosiaalityöntekijöiden ja nuorten parissa työskentelevien kanssa sekä alkoholin saatavuutta valvovien viranomaisten kanssa (poliisi, alkoholitarkastajat, ravintolat, vähittäismyynti). Ongelmiin on pyritty puuttumaan mahdollisimman varhain. Esimerkiksi 6.luokkalaisille on järjestetty Selvästi paras - päihdekasvatusviikko keväisin ja Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijoille hyvinvointitapahtuma syksyisin. Vanhemmuuden puute Vanhemmuuden puute saattaa altistaa päihdekokeiluille ja päihteiden käytölle. Siksi indikaattori valittiin Mikkelin ehkäisevään päihdestrategiaan. Kouluterveyskyselyn vanhemmuuden puute indikaattori koostuu seuraavista osa-alueista: Vanhemmat eivät tunne nuoren ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, nuori ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, eikä nuori saa kotoa apua kouluvaikeuksiinsa. Mikkeli Vanhemmuuden puutetta, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 28,3 23,4 naiset 27,0 32,7 yhteensä 27,8 27,3 Vanhemmuuden puutetta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 20,2 24,9 31,3 23,4 21,2 naiset 20,5 25,3 21,6 21,9 21,7 yhteensä 20,3 25,1 25,7 22,5 21,5 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista miehet 21,9 25,3 22,0 16,4 19,1 naiset 27,0 22,1 22,0 24,9 21,0 yhteensä 24,3 23,6 22,0 20,7 20,0 Tulosten perusteella voidaan todeta, että yläluokkalaisten kokemukset vanhempiensa tuesta ja osallisuudesta ovat jonkin verran parantuneet seurantajakson aikana. Lukiolaisilla kokemukset ovat hieman huonontuneet ja ammattiin opiskelevilla tytöillä merkittävästi huonontuneet. Jatkossa huomio tulisi kiinnittää erityisesti poikiin, sillä kouluterveyskyselyn tulosten perusteella vanhemmat tietävät huonommin poikien kuin tyttöjen viikonloppuviettopaikat, pojat ovat tyttöjä useammin vailla läheistä ystävää ja pojat valvovat myöhempään kuin tytöt. 12

15 Huomiota tulee kiinnittää myös lasten ja nuorten masennuksen varhaiseen tunnistamiseen koulussa ja napakkaan hoitoon ohjaukseen. Tulosten mukaan masennuksesta kerrotaan paljon useammin ystäville kuin vanhemmille tai terveydenhuollon työntekijöille. Eräs pojille suunnattu palvelu on Väestöliiton poikien puhelin, johon pojat soittavat paljon. 3.3 ALKOHOLINKULUTUS Alkoholin kokonaiskulutus saadaan laskemalla yhteen tilastoitu ja tilastoimaton kulutus. Tilastoitua kulutusta mittaa alkoholijuomien myynti (ks. taulukko). Tämä indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan/kaupungin alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Tilastoimaton kulutus käsittää mm. turistien ulkomailla nauttiman alkoholin ja alkoholituonnin sekä laillisen, että laittoman kotivalmistuksen. Tilastoimattoman kulutuksen valtakunnalliseksi keskiarvoksi arvioitiin vuonna ,9 litraa. Vuonna 2010 alkoholin matkustajatuonnin osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli 15 %, samoin edelleen vuonna Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Mikkeli 8,6 9,0 8,9 9,4 9,5 9,7 10,0 9,7 9,5 9,3 9,4 Joensuu 7,5 7,7 7,9 8,9 9,3 9,5 9,8 9,7 9,5 9,3 9,3 Lappeenranta 7,5 7,8 8,1 8,8 8,9 9,2 9,7 9,4 9,3 9,1 9,4 Hämeenlinna 8,4 8,8 8,9 9,4 9,4 9,8 10,3 10,0 9,8 9,5 9,6 Seinäjoki 7,0 7,2 7,5 7,9 8,3 8,4 8,6 8,6 8,2 7,9 8,0 Koko maa 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 8,4 8,7 8,5 8,3 8,1 8,2 Mikkelin ehkäisevän päihdetyön strategiassa asetettiin alkoholin kokonaiskulutuksen tavoitteeksi alle 10 litraa 100 % alkoholia kunnan asukasta kohden vuoteen 2011 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei päästy, sillä kokonaiskulutus oli vuonna 2011 Mikkelissä 11,3 litraa (tilastoitu 9,4 l + tilastoimaton 1,9 l). Koko maassa kokonaiskulutus oli vuonna ,1 litraa. Mikkelin vertailukaupungeissa Joensuussa, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Seinäjoella on alkoholin kulutus kasvanut 10 - vuodessa Mikkeliä enemmänkin. Vuodet ovat olleet kulutuksen huippuvuosia, jonka jälkeen kulutus on lähtenyt laskuun. Alkoholiveron korotukset (tammilokakuu 2009) ovat osaltaan vaikuttaneet laskevaan kulutukseen. Alkoholin kulutus jakautuu väestössä epätasaisesti ja on arvioitu, että eniten juova kymmenes juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista (Mäkelä ym Päihdetilastollinen vuosikirja). Suurkuluttajien määrän, samoin kuin heidän juomansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2000 luvulla. Nyt kuitenkin haittojen kasvu näyttäisi pysähtyneen ja osin kääntyneen laskuun. 13

16 Suositeltavaa pohdintaa: Mistä kuntalaiset hankkivat käyttämänsä alkoholin ja mikä on vähittäismyynnin osuus myydystä alkoholista ja vähittäismyyntipisteiden määrä kunnassa? Mikä on vähittäismyynnin ja anniskelun suhde? Anniskelun asiakaspaikkojen määrä (pysyvät luvat) suhteessa asukaslukuun? Miten alkoholin myynnin ajallinen vaihtelu näkyy tilastoissa (esim. kesämökkiläiset)? Ravintolassa valvotuissa oloissa juodaan vain 10 % alkoholista, siksi on tärkeää kiinnittää huomio muualla juotuun alkoholiin. Mikkelissä Suomen vapaa-asuntojen kärkikuntana on vapaaajanasukkaita yhteensä ja se lisää meillä osittain alkoholin kulutusta sekä myös tilapäisesti alkoholin haittojen näkymistä päivystyksissä tapaturmien ym. johdosta. 4. PÄIHDEHUOLLON PALVELUT Päihdepalvelujärjestelmä koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä avohoitomuotoisista palveluista kuten terveyskeskusten, työterveyshuollon, koulu- ja opiskelijahuollon ja mielenterveys- ja sosiaalitoimistojen antamista palveluista sekä laitosmuotoisista palveluista sairaaloissa ja asumispalveluissa. Avohoidon erityispalveluja tarjoavat esimerkiksi A-klinikat, nuorisoasemat, päihdepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Päihdehuollon laitospalveluja antavat muun muassa katkaisuhoitoasemat, kuntoutuslaitokset ja asumispalvelut. Päihdepalvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. 4.1 Päihdehuollon avopalvelut Päihdehuollon avopalveluindikaattori ilmaisee vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Esimerkiksi Mikkelissä avopalveluita annetaan myös terveyskeskuksessa Mikkeli 11,2 11,1 12,2 12,1 12,4 13,0 13,3 16,3 13,1 12,9 12,2 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita /1000 asukasta Lappeenranta 9,0 9,6 9,7 10,5 9,2 9,2 9,6 11,5 9,7 8,6 8,3 Joensuu 6,6 8,0 7,3 7,7 4,3 7,3 7,0 9,8 9,1 8,3 8,8 Seinäjoki 7,5 7,9 10,6 11,9 12,4 10,7 9,2 8,4 6,3 9,5 9,2 Hämeenlinna 9,9 9,8 8,0 9,2 9,2 9,8 9,2 9,5 9,6 8,8 9,2 Koko maa 9,2 9,0 9,0 9,2 9,3 9,5 9,7 10,0 9,8 9,3 9,1 14

17 Mikkelissä päihdehuollon avopalvelujen käyttäjien määrät ovat lisääntyneet maltillisesti 10 - vuoden seurantajakson aikana lukuun ottamatta huippuvuotta Koko maan ja vertailukaupunkien keskiarvoon verrattuna määrät on korkeita. Mikkeliläiset asiakkaat ja käynnit A-klinikalla asiakkaat käynnit Käynnit/asiakas 10,5 10,6 11,4 12, ,5 11,9 A-klinikan luvuissa näkyvät lisääntyneet huumeasiakkaat, Nuorten päihdepysäkki Mixstopin lopettaminen 2007 lopussa ja sieltä huomattavan määrän nuoria siirtyminen A-klinikan asiakkaiksi. 4.2 Päihdesairauksien hoito katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot eli kunnan kustantamat palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Mikkeli 5,5 2,0 2,4 2,2 2,7 2,3 2,1 1,8 1,6 3,2 3,9 Lappeenranta 5,8 5,7 5,2 5,4 5,1 5,9 5,4 5,3 4,8 4,7 4,8 Joensuu 2,9 2,1 2,6 2,2 2,5 2,1 2,3 2,0 1,5 2,2 3,1 Seinäjoki 5,3 5,2 5,6 6,0 5,2 7,3 8,4 6,1 5,0 5,0 5,0 Hämeenlinna 3,3 3,1 3,3 3,4 3,2 3,8 3,8 3,4 3,9 3,4 2,6 Koko maa 3,1 3,0 3,1 3,2 3,2 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 Mikkelissä laitoshoidossa olleiden päihdeongelmaisten määrä laski merkittävästi 2008 ja 2009, mutta on noussut sen jälkeen. Kehitys johtunee avohoitopalvelujen kohtalaisesta lisääntymisestä, mutta mahdollisesti myös sosiaalityöntekijöiden puutteesta ja maksusitoumuskäytännöistä. Vertailukaupungeista Lappeenrannassa ja Seinäjoella on laitoshoidossa olleiden henkilöiden määrä paljon korkeampi kuin Mikkelissä ja maassa keskimäärin. Katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa hoidettiin 271 mikkeliläistä vuonna 2001 ja 191 mikkeliläistä vuonna

18 Mikkeli 0,8 0,9 1,0 1,1 1,1 0,8 0,9 1,7 0,9 0,8 1,1 Lappeenranta 0,8 1,3 1,2 1,0 1,1 1,1 1,5 1,9 2,0 3,0 2,0 Päihdehuollon asumispalveluissa Joensuu 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,4 0,4 0,2 0,2 0,0 asiakkaita/ Seinäjoki 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0, asukasta Hämeenlinna 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,5 Koko maa 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,2 1,2 1,2 1,2 Päihdehuollon asumispalveluissa oli vuonna 2010 yhteensä 38 asiakasta ja 57 asiakasta vuonna On huomioitava, että kuntien kustantaman laitoshoidon ja asumispalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. 4.3 Päihdesairauksien hoito terveydenhuollossa Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää ja vaikeusastetta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Mikkeli 4,7 4,9 5,2 5,1 4,8 4,6 5,1 5,6 5,5 3,2 Lappeenranta 3,7 3,8 4,0 4,1 3,6 3,8 3,2 3,4 2,6 2,5 Joensuu 5,9 6,5 6,9 6,2 5,9 6,2 6,0 6,4 5,8 4,2 Seinäjoki 2,6 2,2 2,0 2,6 2,3 2,2 2,6 2,7 2,5 2,1 Hämeenlinna 2,5 3,0 2,9 2,9 3,4 2,9 2,4 2,5 2,3 2,4 Koko maa 3,9 3,9 3,8 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,9 3,5 Mikkelissä päihdesairauksien takia hoidettujen potilaiden määrä on ollut jatkuvasti koko maata suurempaa, mutta määrä väheni olennaisesti v.2010, jolloin hoidettujen kokonaismäärä oli 158 henkilöä. Huippuvuotena 2008 hoidettavien määrä oli 275 henkilöä. Määrät ovat olleet laskusuunteiset myös vertailukaupungeissa. 231 mikkeliläistä hoidettiin päihdesairauksien vuoksi laitoshoidossa vuonna 2000 ja 250 henkilöä vuonna On huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella on tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon 16

19 laitoksia; katkaisut ja päihdekuntoutus), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla todennäköisesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat - indikaattorin kanssa. Sama asiakas voi olla molemmissa hoito-/palvelumuodoissa asiakkaana saman vuoden aikana. Vaikka päihdesairauksien vuoksi hoidettavien potilaiden määrät ovat vähentyneet, ovat alkoholin käyttöön liittyvät sairaudet ja alkoholimyrkytykset edelleen yleisin kuolinsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. Alkoholiin liittyviä kuolemia on vuosittain koko maassa yli Suositeltavaa pohdintaa: Miten kunnan päihdehuollon avopalvelut on järjestetty? Miten katkaisuhoidot kunnassa järjestetään? Missä palveluissa kuntalaisella on mahdollista saada päihdehuollon kuntoutusta? Onko päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon järjestämistapa kunnassa tarkoituksenmukainen ja tarvetta vastaava? 5. LASTEN HUOSTAANOTOT JA LASTENSUOJELUN TUKITOIMET Mikkeli 0,6 0,6 0,6 0,7 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 Huostassa olleet vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Lappeenranta 0,7 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Joensuu 0,7 0,8 0,9 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,6 Seinäjoki 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,7 Hämeenlinna 0,7 0,7 0,7 0,8 1,1 1,0 1,1 1,1 1,2 1,2 Koko maa 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Mikkeli 4,6 5,6 6,3 5,5 5,2 6,0 5,7 6,5 6,9 7,9 Lappeenranta 4,9 5,1 6,1 6,9 6,0 6,4 7,3 4,5 5,0 4,3 Joensuu 4,6 4,9 4,4 5,3 4,5 4,7 4,8 5,1 4,7 3,8 Seinäjoki 4,1 4,8 3,1 4,1 4,3 4,5 5,1 5,9 6,4 6,4 Hämeenlinna 4,3 5,1 5,9 6,2 3,1 2,8 3,4 8,8 8,1 9,1 Koko maa 4,0 4,4 4,7 5,0 4,9 5,0 5,3 5,4 5,8 6,5 Huostaanottoindikaattori sisältää kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, sekä tahdonvastaisesti huostaan otetut lapset. Mikkelissä huostaanottojen määrä lisääntyi merkittävästi vuosina , mutta sittemmin kasvu on saatu pysäytettyä panostamalla enemmän varhaiseen puuttumiseen ja avohuollon tukipalveluiden lisäämiseen. Huostaanottoja oli 17

20 Mikkelissä vuonna 2011 vähemmän kuin vertailukaupungeissa (pois lukien Seinäjoki) ja maassa keskimäärin. Kokonaiskuvan saamiseksi tulee huostaanottojen lisäksi tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määrää. Mikkelissä tukitoimien piirissä on enemmän lapsia ja nuoria kuin koko maassa ja muissa vertailukaupungeissa (pois lukien Hämeenlinna) keskimäärin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta huostaanottojen määrä voi lisääntyä, kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Lastensuojelullisten toimenpiteiden taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö; vanhempien päihteiden käyttö nuorempien lasten kohdalla ja nuoren oma päihteiden käyttö vanhempien ikäryhmien kohdalla. Mikkelissä huostaan otettujen ja avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17v lukumäärän kehitys: huostaan otettu avohuollossa Mikkelissä tehtiin 750 lastensuojeluilmoitusta vuonna 2008, 617 vuonna 2009, 788 vuonna 2010 sekä 813 vuonna Vanhemman ja/tai nuoren päihteiden käyttö oli merkittävä syy lastensuojelun tarpeeseen. Mikkelissä on puututtu varhain alaikäisen halussa pitämiin päihteisiin ja humalajuomiseen erityisesti poliisin ja poliisin tiloissa toimivan sosiaalityöntekijän toimesta ja tehty lastensuojeluilmoitus päihtyneistä alaikäisistä. Suositeltavaa pohdintaa: o Millaisia avohuollollisia tukitoimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutoksia niiden järjestämisessä on tapahtunut? o Millaista yhteistyötä lastensuojelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? o Millaiset ovat sijaishuollon resurssit suhteessa tarpeeseen? o Millaiset ovat sijaishuollon kustannukset kunnassa? 18

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 1. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI ASUKASTA KOHTI 100 %:N ALKOHOLINA, LITRAA Indikaattorin tunnus 714 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN?

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? Pykälistä käytäntöön tilaisuus 20.4.2016, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki Kaleva 20.2.2016 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Johdatus päivän teemaan: miksi Pakka kannattaa?

Johdatus päivän teemaan: miksi Pakka kannattaa? Johdatus päivän teemaan: miksi Pakka kannattaa? Pakka-koulutus 27.11.2013 Kehittämispäällikkö Jaana Markkula, Alkoholiohjelma 27.11.2013 Markkula 1 Esityksen punainen lanka Pakka yhteisöllistä preventiota

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä

PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä Rundi 2013 seminaari Tupakka, päihteet- ja rahapelit, varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 29.5.2013 OULU aluekoordinaattori

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: 11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen

Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Jarkko Yliruka, erikoissuunnittelija, Terveydenhuolto 7.11.2014 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin kuvaus

Pakka-toimintamallin kuvaus Pakka-toimintamallin kuvaus Rovaniemi 2.9.2015 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue p. 0295 017 392, tuula.kokkonen@avi.fi Paikallisen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot