Jäsentiedote 2015 DIABETESTYÖTÄ. YLI 50 v

Transkriptio

1 Jäsentiedote 2015 YLI 50 v DIABETESTYÖTÄ Lappeenrannan Seudun Diabetesyhdistys ry

2 Hyvät Lappeenrannan Seudun Diabetesyhdistyksen jäsenet Kiitos kuluneesta vuodesta 2014! Toimintavuotemme 2014 kului monipuolisen ja vireän toiminnan merkeissä ja yhteistyö eri terveysjärjestöjen ja Eksoten kanssa vahvistui ja toimimme monissa alueen tapahtumissa tilaisuuksien järjestäjänä, josta suuri kiitos aktiivisille hallituksen jäsenille. Yhteistyöprojektimme Yhdessä terveyden polulle saavutti viime vuonna puolivälin, ja se on antanut monia hyviä toimintamalleja, sekä tuonut esille järjestöjen yhteistyötarpeen. Myös jatkossa meidän on tarve kehittää yhteistyötämme edelleen, vaikka meidän yhdistyksemme jäsenmäärä on pysynyt varsin tasaisesti noin 800 jäsenen kokonaismäärässä, on kuitenkin olemassa kaikkien järjestöjen yhteinen uhkakuva, jäsenmäärän ja yhdistystoimintaan osallistumisen väheneminen. Tämän suuntauksen pysäyttäminen ja kääntäminen nousuun tulee vaatimaan meiltä kaikilta aktiivista osallistumista ja vaikuttamista yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksemme uutena toimintamuotona on aloitettu vertaistukitoiminta, josta vastaa Arja Räsänen. Tämän toiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen on teillä kaikilla mahdollisuus vaikuttaa osallistumalla ja käymällä luottamuksellisia keskusteluja Arjan kanssa, ja esittää myös yhdistyksen toimintaa kehittäviä ajatuksia. Ottakaa rohkeasti yhteyttä Arjaan ja sopikaa keskusteluaika yksin tai ryhmässä tarpeenne mukaan. Positiivisin mielin vuoden 2015 toimintaan mukaan! OIKEIN HYVÄÄ JA ANTOISAA VUOTTA 2015 Martti Alander puheenjohtaja Toimihenkilöt 2015 Puh.joht. Martti Alander Varapuh.joht. Leena Härkönen Sihteeri Pekka Lecklin Jäsenasiat, hall.jäs. Tuula Haiko Vertaistukih. Arja Räsänen Liik.kerho, hall.jäs. Eino Lötjönen Liik.kerho, hall.jäs Olavi Trygg Hall.jäs. Tarja Lindh Hall.jäs. Taisto Aalinniemi Hall.jäs. Eila Pöllönen Hall.jäs. Jouko Meuronen

3 VERTAISTUKITOIMINTA tiedätkö mitä se on? kaipaatko kuuntelijaa? Vertaistuki on sairastuneen rinnalla kulkemista, kokemusten vaihtamista ja ymmärryksen jakamista toisten samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Tukihenkilön tärkein tehtävä on välittää tietoa siitä, miten selviytyä sairauden kanssa ja toimia kuuntelijana, kokemusten jakajana, tiedon välittäjänä sekä rohkaisijana. Vertaistukijalla on omakohtainen kokemus sairastumisesta ja hän on halukas tukemaan toisia, jotka ovat samantapaisessa tilanteessa. Vertaistuki on maksutonta ja toiminta perustuu luottamukseen, vaitiolovelvollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen ja tukihenkilöt ovat käyneet koulutuksen tehtävään. Yhteydenpito aloitetaan aina tuettavan toivomalla tavalla, yleensä puhelimitse, sähköpostilla tai tapaamalla. Kestoltaan vertaistukisuhde voi olla kertaluonteinen tai kestää pitkiäkin aikoja, kunkin tarpeen mukaan. Jos sinusta tuntuu, että tarvitset ja haluat edellä mainittuja asioita, niin ota yhteyttä. Yhdistyksen toimisto on tarvittaessa käytössä torstaisin, missä voidaan tavata sopimuksen mukaan. Olen yhdistyksen vertaistukihenkilö Arja Räsänen ja yhteystietoni löytyvät tiedotteen toimihenkilösivulta. Voit soittaa tai lähettää sähköpostilla tapaamistoivomuksen. Pidetään yhteyttä! BOCCIA: pelataan talvikaudella torstaisin klo Lappeenrannan Urheilutalon palloiluhallin puoleisella käytävällä ja kesällä Vanhalla kentällä KEILAUS: Lpr:n keilahallista on varattu yhdistyksen nimissä vakiovuoro tiistaisin klo Ilmoittautuminen vuorolle ti klo mennessä Keilakolmioon puh Liiton kotisivut: Yhdistyksen kotisivut: Yhdistyksen tilinumero: EKSP FI HUOM! Yhdistyksen pankkitilille maksetaan ainoastaan omien tapahtumien ja tilaisuuksien OSANOTTOMAKSUJA. Diabetesyhdistyksen jäsenyys on kannanotto yhteisen asian puolesta! Yhdistyksen jäsenyys tarjoaa jäsenille: *VERTAISTUKEA * MONIPUOLISTA TOIMINTAA * EDUNVALVONTAA * TIETOA Muistattehan, että jäsenyys yhdistyksessä säilyy vain jäsenmaksun maksamalla. Vuoden 2015 jäsenmaksu on 19 euroa ja se maksetaan ainoastaan Diabetesliiton lähettämällä laskulla. 3

4 To La To La To To JÄSENILTA RUNOJEN ja Aarre Heinosen seurassa. YSTÄVÄNPÄIVÄ -KAHVILA avoinna Perillistenkatu 3:n kokoustilassa. Vapaan keskustelun lomassa tietoiskuja vertaistukitoiminnasta. JÄSENILTA DIABEETIKON HOITOSUUNNITELMASTA tulee kertomaan järjestösuunnittelija Laura Tuominen Lozic Liitosta. ULKOILUTAPAHTUMA PILKKIKISA Marjolassa. KEVÄTKOKOUS JÄSENILTA INSULIINIPUMPUN ESITTELY käyttöä harkitseville sekä käyttäjille TALLINNAN MATKA - yhteys Tuula Haiko To MALLU AUTON MATKASSA, Ylämaatalo To SYYSRETKI KOTKANIEMEEN Lokakuu KYLPYLÄMATKA VIROON - yhteys Tuula Haiko To LIIKUNNALLINEN ILTA tai DIABEETIKON HAMMASHOITO To MAAILMAN DB-PÄIVÄN MERKEISSÄ To SYYSKOKOUS Joulukuu PIKKUJOULU Tarkistakaa tapahtumien tarkemmat tiedot aina Etelä-Saimaan ja Lappeenrannan Uutisten järjestöpalstoilta Kolmen Koplan perinteiset kesätapahtumat: Ti MATO-ONKIKISA Joutsenossa.Likosenlahdessa. Ti SAVUSAUNAILTA Hinkanrannassa. KERHOTOIMINTAA Tapahtumia 2015 Diabetes- ja Sydänyhdistysten yhteiset, kaikille avoimet kerhot: KOKOONTUMISET SYDÄNPII- RIN KERHOHUONEESSA, Snellmaninkatu 3 B, Lpr KÄSITYÖKERHO, parillisen viikon maanantai klo , 2.2, 16.2, 2.3, 16.3, 30.3, 13.4, 27.4, 11.5, 25.5, parillisen viikon tiistai klo , 3.2, 17.2, 3.3, 17.3, 31.3, 14.4, 28.4, 12.5, 26.5 KUDO JA KUNTOILE - NEULEKAHVILA, klo Ma 12.1, 9.2, 9.3, huhtikuussa pääsiäinen, 4.5. SYDÄNKERHO, Terttu Halonen kk viimeinen tiistai klo Ti 27.1., 24.2., 17.3., TAHDISTINKERHO, kk ensimmäisen viikon torstai klo 9:30-11 To 8.1., 5.2, 5.3, 2.4, 7.5 4

5 TYÖIKÄISTEN KERHO on kk toisen viikon torstai klo To 8.1, 12.2, 12.3, 9.4, 7.5 VIRIKEKERHO, kk viimeinen to klo To 29.1, 26.2, 26.3, 30.4, 28.5 PAINONHALLINNAN TUKIRYHMÄ, klo Ti 27.1., 24.2., 24.3., 21.4., MUUALLA KOKOONTUVIA: MONIKULTTUURINEN TERVEYSKERHO, kuukauden 1. tiistai klo Sammontorin asukastila ti 13.1., 3.2., 3.3., 7.4., 5.5. LAURITSALAN KERHO, paikkana Lauritsalan hyvinvointiaseman huone nro 3, Tietokatu 1, Lpr. klo ti 20.1., 24.2., 24.3., 21.4., YLÄMAA, sydänkerho MARTTALASSA kk toinen maanantai, klo ma 12.1., 9.2., 9.3., 13.4., LEMIN SYDÄNKERHO, kk viimeinen maanantai klo Lemin seurakunnan kerhohuone ma 26.1, 23.2., 30.3, 27.4, 25.5 TAIPALSAARI, TERVEYSVALINNAT KERHO, (parillisen vk pe) Saimaanharjun nuorisotila, Kuhatie klo pe 9.1, 23.1, 6.2, 20.2, 6.3., 20.3, 17.4, 15.5, 29.5 JÄSENETUUDET Hyödynnä jäsenetusi Urheilu-Koskimiehessä! Kaikista urheiluosaston normaalihintaisista vaatteista, jalkineista- ja urheiluvälineistä ovh %, tapauskohtaisesti sovittuna. <alennus koskee kaikkia jäsenen ruokakuntaan kuuluvia (Esitä jäsenkortti). Lappeenrannan kylpylaitos tarjoaa palveluistaan yhdistyksen jäsenille 10 %:n alennuksen. Tervehdys kaikille! Olen jalkojenhoitaja Tiina Jäkälä Lappeenrannasta; valmistunut Helsingin 4:stä terveydenhuolto-oppilaitoksesta v ja Suomen kosmetologikoulusta v Näiden jälkeen olen toiminut opetus ja kuntoutuspainotteisessa työssä esim.imatran ammattikoulussa, KK-kunto oy:ssa. Oma hoitola minulla on ollut 18 v.,jossa pyrin tekemään yksilöllisiä hoitoja mm. kotimaisilla ja vihreillä tuotteilla. Olet lämpimästi tervetullut hoitoihin! Kauneus Kammari Tiina os.kauppakatu 65 lh 3, puh

6 Tyypin I diabetes Diabetes voi vaikuttaa arkeen ja vapaa-aikaan paljon, vähän tai ei juuri ollenkaan. Yksilölliset erot ovat suuria niin diabeteksen laadun kuin toiveidenkin vuoksi. Pääsääntö on, että liki kaikkea voi tehdä ja harrastaa. On hyvä tuntea itsensä ja diabeteksensa mahdollisimman hyvin, niin ei tule ikäviä yllätyksiä. Jaksaminen Aina diabetesta ei jaksa. Moni diabeetikko kokee syyllisyyttä myös siitä, ettei hoida itseään niin hyvin kuin periaatteessa olisi mahdollista. Silloin kun menee huonosti, on vielä vaikeampaa löytää voimia hoitaa itseään, mikä lisää syyllisyyttä. Tästä tulee helposti kierre. Vertaistukea ja diabeetikoille suunnattua toimintaa on tarjolla diabetesyhdistyksissä. Paikallisia diabetesyhdistyksiä toimii Suomessa kaikkiaan 107 kappaletta; jokin niistä varmasti myös koti- tai naapurikunnassasi. Lisätietoa diabetesyhdistyksemme toiminnasta löydät tästä tiedotteesta tai kotisivuiltamme. Tunnetko tämän tyypin? Kansainvälinen diabetesliitto IDF on päättänyt vuosien maailman diabetespäivien vieton kattoteemaksi TERVEELLISET ELÄ- MÄNTAVAT JA DIABETES. Viimevuoden teemana Suomessa oli raskausdiabetes. Älä unohda raskausdiabetesta, - ja miksi en unohtaisi? Onko raskaudestasi ja synnytyksestä vierähtänyt jo jonkin aikaa, ovatko raskausdiabeteksen oireet hävinneet? Raskausdiabetes altistaa äidin myöhemmin puhkeavalle diabetekselle, etenkin tyypin 2 diabetekselle, joka on yleensä pitkään oireeton ja kehittyy vuosien kuluessa. Lievien oireiden vuoksi asia unohtuu helposti. Entä mitä seuranta sitten tarkoittaa? - verenpaineen ja veren rasva-arvojen (kolesterolit) mittaamista suositellaan 1-3v:n välein - sokeriarvojen seurantaa sokerirasituskokein (n.1v synnytyksestä, insuliinia käyttäneille jo 6-12vk synnytyksestä) ja paastosokeriarvoja mittaamalla vuosittain - tarkkailemalla omia elintapoja; liikunta, terveellinen ruoka, painonhallinta ja tupakoimattomuus ovat avaintekijöitä t2d:n ehkäisyssä Kannattaako olla unohtamatta? Kyllä varmaan, mikäli omilla elintapoihin liittyvillä valinnoilla voit joko kokonaan ehkäistä tai ainakin siirtää tyypin 2 diabetesta mahdollisimman myöhäisiin vuosiin. 6

7 Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes on vakava ja perinnöllinen sairaus, jonka puhkeamiseen elintavat vaikuttavat merkittävästi. Et voi vaikuttaa ikääsi, etkä perinnölliseen alttiuteen. Sen sijaan muut diabetekselle altistavat tekijät liikapaino, vatsakkuus, vähäinen liikunta, ruokatottumukset ja tupakointi ovat omia valintojasi. Elämäntapoihisi liittyvillä valinnoilla voit joko kokonaan ehkäistä tai ainakin siirtää tyypin 2 diabetesta mahdollisimman myöhäisiin vuosiin. Jos suvussasi on diabetesta, ole erityisen tarkka siinä, että painosi ei pääse vuosien mittaan nousemaan. Erityisesti vyötärönmitan kasvaminen merkitsee riskin lisääntymistä. Kohtuullinen ja säännöllinen liikunta laskee diabetesriskiä. Kiinnitä huomiota myös ruokavalioosi: nauti päivittäin runsaasti kuitupitoisia viljatuotteita ja kasviksia. Jätä pois ylimääräiset kovat rasvat ja suosi pehmeitä kasvirasvoja. Tyypin 2 diabetes ei alkuvaiheessa yleensä aiheuta mitään oireita. Normaalipainon arvioinnissa käytetään painoindeksiä, joka lasketaan siten, että paino jaetaan pituuden neliöllä. Esimerkiksi: jos pituutta on 165 cm ja paino 70 kg on painoindeksi 25,7. (70/(1,65x1,65)=25,7). Kun painoindeksi on 25-30, laihduttamisesta on hyötyä, ja erityisesti kannattaa huolehtia, ettei paino ainakaan nouse. Kun painoindeksi on yli 30, lihavuuden terveydelliset haitat alkavat selvästi lisääntyä ja laihduttaminen on tärkeää. MUISTA: LIIKUNTA, RIITTÄVÄ UNI JA HYVÄ MIELI EHKÄISEVÄT MYÖS TYYPIN 2 DIABETESTA. Teksti perustuu Suomen Diabetesliiton julkaisuun tyypin 2 diabeteksen riskitekijöistä. 7

8 CGM-KÄYTÖN MAHDOLLISTAVA ANIMAS VIBE INSULIINIPUMPPU Animas Vibe -insuliinipumppu ja CGM auttavat elämään huoletta Pieni, huomiotaherättämätön ja vesitiivis* Hienosäädetty annostelu annostelee pienetkin nopeudet tarkasti Erinomainen kokonais- ja hypoglykemiaalueen tarkkuus ( mmol/l)** *Insuliinipumpun vesitiiviys on testattu kestävän jopa 24 tunnin ajan 3,6 metrin syvyydessä. Dexcom G4 PLATINUM anturin vesitiiviys on testattu kestävän vettä jopa 2,4 metrin syvyyteen asti enintään 24 tunnin ajan upotettuna. Langaton tiedonsiirto ei toimi hyvin veden läpi. **Observational Study to Evaluate the Safety and Effectiveness of the Dexcom G4 Continuous Glucose Monitoring System in Pediadu tric Report Animas Corporation 2014/07 ANM A FI Pharmanova Oy Linnankoskenkatu Porvoo Puh Fax Oletko miettinyt hoitomuodoksesi insuliinipumppua? Askarruttaako sinua pumppuhoidossa jokin asia? PERUSTIETOA INSULIINIPUMPUISTA PUMPUN KÄYTTÄJILLE JA PUMPUISTA KIINNOSTUNEILLE Järjestämme pumppuhoidon päivityspäivän Lappeenrannassa, Perillistenkatu 3:n kerhotilassa torstaina, klo Ajatuksen päivityspäivästä ovat heittäneet Diabetesliiton ja maahantuojien edustajat ja me otimme siitä kopin. Ohjelmassa tervetuliaissanat kahvitarjoilun lomassa diabeteshoitaja Tuula Ensala kertoo pumppuhoidon perusteista; kenelle pumppu sopii ja milloin valitaan pumppuhoito pumppuhoidon käytännöt: omaseuranta, annoslaskurit, liikunta pumppuhoito poikkeustilanteissa, kuten sairaspäivät ja matkustaminen kysymyksiä diabeteshoitajalle ja maahantuojien edustajille firmojen edustajien puheenvuorot tilaisuus päättyy