Palko III Kohtuullisen tuoton määrittely ja seuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palko III Kohtuullisen tuoton määrittely ja seuranta"

Transkriptio

1 Palko III Kohtuullisen tuoton määrittely ja seuranta maaliskuu 2010 Luottamuksellinen Corporate Finance

2 Liikenne- ja viestintäministeriö Harri Uusnäkki PricewaterhouseCoopers Oy PL 1015 (Itämerentori 2) Helsinki Palko III Otantayritysten tilinpäätösanalyysi ja kohtuullisen tuoton määrittely PricewaterhouseCoopers Oy ( PwC ) on laatinut tämän raportin Liikenne- ja viestintäministeriön (Tilaaja) tekemän hankintapäätöksen ja PwC:n päiväämän tarjouksen mukaisesti. Toimeksianto liittyy joukkoliikennelain kokonaisuudistuksen valmisteluun ja palvelusopimusasetuksen täytäntöönpanoon Suomessa vuoden 2009 aikana. Toimeksianto on jatkoa aikaisemmille PwC:n laatimille selvityksille koskien palvelusopimusasetuksen liitteen mukaisten korvausperusteiden laatimista lipputukea ja suorahankintoja varten. Työ on tehty yhdessä Tilaajan, kohdeyritysten, toimialan järjestöjen, lääninhallitusten ja Tilastokeskuksen kanssa. Raportti on luottamuksellinen, ja se on laadittu yksinomaan toimeksiantosopimuksessa mainittuun käyttöön, eikä sitä tule ilman PwC:n lupaa luovuttaa ulkopuolisille. PwC ei ole millään tavoin vastuussa kolmansille osapuolille, joille raportin tuloksia mahdollisesti esitetään tai joiden käsiin raportti mahdollisesti joutuu. Raportti ja siinä esitetyt analyysit ja johtopäätökset perustuvat Tilaajan ja kohdeyritysten meille toimittamiin tietoihin sekä julkisista tietolähteistä keräämäämme informaatioon. Uskomme käyttöömme saamiemme tietojen olevan luotettavia ja tämän hetken parhaaseen tietämykseen perustuvia. Vaikka johtopäätöksemme ovat joka suhteessa riippuvaisia yllä mainitun tiedon oikeellisuudesta ja täydellisyydestä, emme ole kuitenkaan tarkastaneet kyseisiä tietoja, emmekä siis vastaa näiden tietojen oikeellisuudesta. Mikäli ilmenee, että meille toimitettu tieto sisältää virheitä tai on puutteellista, sillä saattaa olla merkittävä vaikutus analyysien ja johtopäätösten tuloksiin. Mikäli teillä on raporttiin liittyviä kysymyksiä, kommentteja tai lisätietotarpeita, pyydämme ottamaan yhteyttä Manager Anu Saltevoon joko puhelimitse ( ) tai sähköpostin välityksellä Kunnioittavasti Matias Lindholm Partner PricewaterhouseCoopers Oy Anu Saltevo Manager PricewaterhouseCoopers Oy

3 Sisällys Sivu 1 Johdanto 1 2 Palvelusopimusasetus 3 3 Kohtuullisen tuoton määrittely 8 4 Pääoman tuottovaatimuksen määrittäminen 12 Liitteet 1 Tarvittavat tiedot vaihe Tarvittavat tiedot vaihe Alkuperäinen Palko III -kyselylomake 25 4 Pääoman painotetun keskikustannuksen (WACC) laskelmat 30 5 Vertailuryhmän yritykset 32 6 Yhteystiedot 34

4 Kappale 1 Johdanto Corporate Finance

5 Kappale 1 - Johdanto Toimeksiannon tarkoitus ja sisältö Tämä toimeksianto on jatkotyö Tilaajan ja PwC:n aikaisempiin toimeksiantoihin Palko I ja Palko II, jotka koskivat Euroopan Unionin julkaiseman palvelusopimusasetuksen (PSA) liitteen mukaisten korvausperusteiden määrittelyä lipputukea ja suorahankintoja varten. Palko I ja II projekteissa laadittiin suositus yli-/alikompensaation laskennassa käytettävästä laskentamallista ja siihen tarvittava ohjeistus. Nyt kysymyksessä oleva jatkotyö liittyy Liikenne- ja viestintäministeriössä käynnissä olevaan joukkoliikennelain kokonaisuudistuksen valmisteluun ja palvelusopimusasetuksen täytäntöönpanoon vuonna Palko III toimeksiannon piirissä tehtiin aiemmin tilinpäätösanalyysi tietystä otantaryhmästä sekä määritettiin Palko laskentamalliin tarvittava toimialakohtainen kohtuullinen tuotto. Tilinpäätösanalyysiin valittu otantaryhmä koostui 18 suomessa toimivasta linja-autoliikennettä harjoittavasta yrityksestä. Lähtökohtana olivat yritysten viimeisimmät tilinpäätöstiedot, jotka pääasiassa käsittivät kalenterivuoden Yritysanalyysi sisälsi lähtötietolomakkeiden ja niihin liittyvien ohjeistuksien laatimisen, tiedon keruun ja käsittelyn, tilinpäätöstietojen oikaisun, tunnuslukujen laskemisen sekä tulosten analysoinnin. Kyselylomakkeiden avulla otantaryhmään kuuluvia yrityksiä pyydettiin allokoimaan tilinpäätöstiedot eri liikennetyypeille ja muulle liiketoiminnalle. Tilinpäätöstietoja oikaistiin vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Oikaistujen tilinpäätösten perusteella laskettiin kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta mittaavia tunnuslukuja yritys- ja liikennetyyppikohtaisesti. Tilinpäätösanalyysin edellyttämät tietopyynnöt ja niiden täyttäminen osoittautuivat erittäin raskaiksi otantayrityksille. Tämän takia työtä päätettiin jatkaa siten, että tilinpäätösanalyysi voitaisiin toteuttaa kevyemmin ja perustuen mahdollisimman pitkälle nykyisiin Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Kohtuullisen tuoton laskenta Kohtuullinen tuotto määritetään laskemalla toimialalle pääoman painotettu keskikustannus (WACC, Weighted Average Cost of Capital), jonka avulla tarkastellaan toimialan yrityksien tuottotasoa suhteuttamalla sitä yrityksien sijoitettuun pääomaan. Pääoman painotettu keskikustannus lasketaan samankaltaisten pörssilistattujen yrityksien markkinadatan (koskien pääoman riskitasoa, taserakennetta ja lainamarginaalia) perusteella. Lisäksi sen laskennassa käytetään yleistä markkinadataa liittyen valtion obligaation korkotasoon, osakemarkkinoiden riskipreemioon ja Suomen yritysverotasoon. Sijoitettu pääoma lasketaan yritysten oikaistun taseen perusteella. Kohtuullisen tuoton määrittelyssä käytettävä tuottotaso on yrityksen oikaistun tuloslaskelman tulos. Kohtuullisen tuoton tuottovaatimuksen laskennan osalta malliin tai lähestymistapaan ei tarvinnut tehdä muutoksia. 2

6 Kappale 2 Palvelusopimusasetus Corporate Finance

7 Kappale 2 - Palvelusopimusasetus PSA:n taustaa Euroopan Unionin perustamissopimuksen ja muiden valtiontukea koskevien säännösten perusteella valtion maksama tuki yksityiselle yritykselle / elinkeinotoimintaan on kielletty. Tästä kiellosta poikkeuksena ovat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että viranomaisten on turvattava näiden palveluiden riittävä tarjonta kaikissa oloissa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi asuminen, energiantuotanto, liikenneyhteydet ja terveydenhuolto. Valtiontuki on mahdollista näille toimialoille palvelutuotannon tarjonnan turvaamiseksi. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuki on välttämätön ja oikeasuhteinen. Valtion maksaman kompensaation on täytettävä Altmark päätöksessä annetut kriteerit. EU:n pakottavaa lainsäädäntöä olevassa palvelusopimusasetuksessa vahvistetaan Altmark päätöksessä annetut kriteerit. Palko työn aikaisemmissa vaiheissa laadittu kompensaation laskentamalli perustuu em. kriteereihin. Yhteisöjen tuomioistuimen (C-504/07) antamassa ennakkoratkaisussa todetaan mm: Jos kuljetusyritys harjoittaa sekä liikennettä, jota koskee julkisen palvelun velvoite, että myös muuta toimintaa, julkisiin palveluihin kuuluvaa toimintaa on harjoitetttava erillisenä osastona, jonka on täytettävä vähintään seuraavat edellytykset: Kustakin toiminnasta piedetään erikseen kirjanpitoa ja kuhunkin toimintaan kuuluvaa osaa varoista käsitellään voimassa olevien kirjanpitosäännösten mukaisesti; Menot katetaan käyttötuloilla ja julkisten viranomaisten suorittamilla avustuksilla ja korvauksilla ilman mahdollisuutta siirtää niitä yrityksen eri toimintalohkojen välillä. Julkisista varoista maksettavan hyvityksen on vastattava suuruudeltaan yrityksen kyseisen julkisen palvelun velvoitteen kohteena olevaan toiminnan osaan kohdistettavien kustannusten ja vastaavien tulojen erotusta. Näin ollen kompensaatio ei täytä EU lainsäädännön edellytyksiä, mikäli ei voida määritellä niitä lisäkustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisten yritysten toiminnasta niiden täyttäessä julkisen palvelun velvoitteita. 4

8 Kappale 2 - Palvelusopimusasetus Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio valtiontuen myöntämistä koskevassa Altmarktapauksessa (C-280/00) Yhteisön tuomioistuin antoi tuomion Saksan kansallisen tuomioistuimen ennakkoratkaisupyynnön vuoksi nk. Altmark-tapauksessa. Tapauksessa oli kysymys linjaliikennepalvelujen tuottamiseen tarkoitetun liikenteenharjoittajalle myönnetyn julkisyhteisön tuen (valtiontuen) sallittavuudesta. Altmark päätös on merkittävä arvioitaessa ja kehitettäessä julkisen liikenteen kompensaatiomallia. Tuomioistuin käsitteli tuomiossaan muun muassa sellaisia tunnusmerkkejä, joiden perusteella voidaan arvioida tuen merkitystä jäsenvaltioiden väliselle kaupalle. Tuomioistuin katsoi, että julkinen tuki, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kaupunki- tai esikaupunkiliikenteen tai alueellisen liikenteen säännöllisten palvelujen tuottaminen ei ole kiellettyä valtiontukea siltä osin kuin tukea on pidettävä korvauksena julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä. Edellytyksenä on: edunsaajayrityksen tehtäväksi annetaan julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen ja velvoitteet määritellään selvästi; korvauksen maksamisen edellytykset on etukäteen vahvistettu objektiivisesti ja läpinäkyvästi; korvaus ei ylitä julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvia kustannuksia mukaanlukien toiminnasta saadut tulot ja kohtuullinen voitto; jos velvoitteiden täyttämisestä vastaavaa yritystä ei valita julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, korvauksen taso määritetään hyvin johdetulle ja riittävin kuljetusvälinein varustetun keskivertoyrityksen kustannusten mukaisesti. Suomessa tällä hetkellä noudatettava julkisen liikenteen kompensaatiotapa ei kilpailuttamattomissa PSA:n liitteen mukaisissa julkisen liikenteen hankinnoissa vastaa PSA:ssa, Altmark päätöksessä tai edellä selostettussa EU:n tuomioistuimen ennakkopäätöksessä asetettuja sallitun julkisen tuen edellytyksiä. Nykykäytännön ja PSA:n mukaisen käytännön suurimpia eroja ovat mm: korvauksen maksamisen parametrejeä ei etukäteen vahvisteta objektiivisesti ja läpinäkyvästi; Kompensaation määrä ei perustu toteutuneisiin kustannuksiin, koska yritykset eivät ole kirjanpidollisesti eriyttäneet tuettua julkista liikennettä muusta elinkeinotoiminnastaan; kohtuullista tuottoa tai korvauksen tasoa ei ole määritelty PSA:n edellyttämällä tavalla. 5

9 Kappale 2 - Palvelusopimusasetus PSA:n liitteen mukaiset korvauksen laskentaperiaatteet Palvelusopimusasetuksen 6 artikla 1 kohta: Julkisista palveluista maksettavat korvaukset: Kaiken luonteisten korvausten, jotka liittyvät 5 artiklan 2, 4, 5, tai 6 kohdan mukaisesti ilman tarjouskilpailua tehtyyn julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen tai jotka liittyvät yleiseen sääntöön on lisäksi oltava liitteen säännösten mukaisia. Palvelusopimusasetuksen liite: 1. Korvaus, joka liittyy 5 artiklan 2, 4, 5 tai 6 kohdan mukaisesti ilman tarjouskilpailua tehtyyn julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen tai yleiseen sääntöön, on laskettava tässä liitteessä esitettyjen sääntöjen mukaisesti. Korvaus ei saa ylittää sitä taloudellisten nettovaikutusten määrää, joka vastaa julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä julkisen liikenteen harjoittajan kustannuksiin ja tuloihin aiheutuvia positiivisia tai negatiivisia kokonaisvaikutuksia. Vaikutukset on arvioitava vertaamalla tilannetta, jossa julkisen palvelun velvoite on täytetty, tilanteeseen, joka olisi vallinnut, jos velvoitetta ei olisi täytetty. 2. Taloudellisten nettovaikutusten laskemisessa noudatetaan seuraavaa mallia: Kustannukset, jotka aiheutuvat toimivaltaisen viranomaisen määräämästä julkisen palvelun velvoitteesta, tai joukosta julkisen palvelun velvoitteita, jotka sisältyvät julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen ja/tai yleiseen sääntöön. - Mahdolliset positiiviset taloudelliset vaikutukset, jotka ovat syntyneet kyseessä olevan julkisen palvelun velvoitteen/velvoitteiden täyttämiseen käytetyssä verkossa, - Tariffiin perustuvat tulot tai muut tulot, jotka on saatu kyseessä olevaa julkisen palvelun velvoitetta täytettäessä, - Kohtuullinen voitto = Taloudellinen nettovaikutus 6

10 Kappale 2 - Palvelusopimusasetus PSA:n liitteen mukaiset korvauksen laskentaperiaatteet 3. Julkisen palvelun velvoitteen täyttämisellä voi olla myönteinen vaikutus liikenteenharjoittajan muuhunkin kuin julkisen palvelun velvoitetta koskevaan liikenteenharjoittamiseen. Liiallisen korvauksen tai riittämättömän korvauksen välttämiseksi on otettava huomioon mitattavissa olevat taloudelliset vaikutukset liikenteenharjoittajan kyseisiin verkkoihin laskettaessa taloudellista nettovaikutusta. 4. Kustannukset ja tulot on laskettava voimassa olevien kirjanpito- ja verotussääntöjen mukaisesti. 5. Jos julkisen liikenteen harjoittaja harjoittaa myös muuta toimintaa sen liikenteen lisäksi, jota koskee julkisen palvelun velvoite ja josta sille maksetaan korvausta, kyseisistä julkisista palveluista on avoimuuden lisäämiseksi ja ristiintukemisen välttämiseksi pidettävä erillistä kirjanpitoa, jonka on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset: Kustakin toiminnosta on pidettävä erillistä kirjanpitoa, ja kutakin toimintaa vastaavat osuudet omaisuudesta ja kiinteistä kustannuksista on jaettava voimassa olevien kirjanpito- ja verotussääntöjen mukaisesti, Julkisen liikenteen harjoittajan mahdolliseen muuhun toimintaan liittyviä muuttuvia kustannuksia, riittävää osuutta kiinteistä kustannuksista ja kohtuullista voittoa ei saa missään tapauksessa kattaa kyseisellä julkisella palvelulla, Julkisen palvelun kustannukset on katettava käyttötuloilla ja viranomaisten maksamilla korvauksilla ilman, että tuloja voi siirtää julkisen liikenteen harjoittajan toiminnan eri alalle. 6. Kohtuullisella voitolla tarkoitetaan alalle kyseisessä jäsenvaltiossa tyypillistä pääoman tuottoa, jossa otetaan huomioon riski, jonka viranomaisen toiminta aiheuttaa julkisen liikenteen harjoittajalle, tai vastaavasti tällaisen riskin puuttumien. 7. Korvausmenetelmällä on edistettävä seuraavien tekijöiden ylläpitämistä tai kehittämistä: Julkisen liikenteen harjoittajan tehokas liikkeenjohto, jota voidaan arvioida objektiivisesti, ja Riittävän korkealaatuisten henkilöliikennepalvelujen tarjonta. Suomessa tällä hetkellä noudatettava korvausmenettely ei vastaa PSA:ssa asetettuja edellytyksiä, koska viranomaisen maksamaa kompensaatiota ei määritellä yrityksen toteutuneiden kirjanpitoon ja verotukseen perustuvien kustannusten ja tuottojen perusteella, vaan lähtökohtaisesti viranomaisen määrittelemän taksan ja toteutuneiden lipputulojen erotuksena. 7

11 Kappale 3 Kohtuullisen tuoton määrittely Corporate Finance

12 Kappale 3 - Kohtuullisen tuoton määrittely Kohtuullisen tuoton määrittely teoreettinen lähtökohta Rahoitusteoriassa tietyn toimialan kohtuullinen tuotto lasketaan toimintaan sitoutuneelle pääomalle pääoman painotetun keskikustannuksen (WACC eli Weighted Average Cost of Capital) avulla. Tämä menetelmä perustuu siihen, että kohtuulliset tulot kattavat yrityksen kustannukset ja tuovat lisäksi yrityksen omistajille tietyn, valvontaviranomaisen määrittelemän tuoton toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Suomessa toimialakohtaista kohtuullista tuottoa määritellään WACC laskentamallilla viranomaisten toimesta mm. sähkön ja maakaasun jakeluliiketoiminnoille, huomattavan markkinavoiman markkinoille (kiinteä puhelinverkko, mobiiliverkkko ja digiverkko), sekä vesihuoltotoiminnalle. Toimintaan sitoutunut pääoma on oikaistun taseen oma pääoma lisättynä korollisella vieraalla pääomalla. Pääoman keskikustannuksessa lasketaan oman ja vieraan pääoman kustannus, jotka painottuvat pääomarakenteen mukaisessa suhteessa. Yksittäisen yrityksen kohtuullinen tuotto määritetään laskelmassa kertomalla toimialan pääoman painotetun keskikustannuksen (WACC) yrityksen korollisen vieraan pääoman ja oman pääoman yhteenlasketulla määrällä seuraavan kaavan mukaan: R k WACC ( D E) jossa, > Rk = yrityksen kohtuullinen tuotto (euroissa) > WACC = toimialan pääoman painotettu keskikustannus tai tuottovaade > E = yrityksen oman pääoman oikaistu määrä > D = yrityksen vieraan pääoman oikaistu määrä > (D+E) = yrityksen toimintaan sitoutunut pääoma 9

13 Kappale 3 - Kohtuullisen tuoton määrittely Kohtuullisen tuoton arviointi käytännössä Kuten aiemmin todettiin, oli Palko III projektin alkuvaiheessa rakennettu malli tarvittavien kyselytietojen osalta liian raskas tutkimusessa mukana olleille yrityksille. Alkuperäinen kyselylomake on esitetty liitteessä 3. Siksi päädyttiin kaksiportaiseen järjestelmään sen seuraamiseksi, ovatko sopimusliikenteen alaiset yritykset saaneet toiminnalleen kohtuullista tuottoa. Ensimmäisen vaiheen tarkoitus on tarkistaa, onko koko yrityksen tuotto lähellä kohtuullista tasoa. Toisen vaiheen tarkoitus on laskea aiempaa Palko III mallia hieman karkeammalla tasolla, onko yrityksen tuotto sopimusliikenteestä ollut kohtuullista. Ensimmäinen vaihe summittainen seuranta Ensimmäisen vaiheen tarkoitus on selvittää, onko viitteitä siitä, että yksittäisen yrityksen saama tuotto ei olisi kohtuullisella tasolla. Tässä vaiheessa yrityksiltä ei kerätä mitään uutta tietoa, vaan vaihe perustuu yritysten Tilastokeskukselle jo nyt toimittamaan materiaaliin ja erikseen määritettyyn tuottovaatimukseen (tuottovaatimuksen määrittäminen esitetään kappaleessa 3). Jos yrityksen pääoman tuotto poikkeaa selvästi tuottovaatimuksesta, siirrytään yksittäisen yrityksen osalta vaiheeseen 2. Muutoin oletetaan, että yrityksen tuotto myös sopimusliikenteen osalta on tarpeeksi lähellä kohtuullista tuottoa. Ensimmäisen vaiheen laskentakaava on seuraava: Tilikauden voitto / taseen loppusumma = ROI jossa, > ROI = Pääoman tuottoprosentti Pääoman tuottoprosentti on luku, jota verrataan kohtuulliseen tuottoprosenttiin. Kaavan edellyttämät erät on lueteltu liitteessä 1. Jos yrityksen pääoman tuottoprosentti eroaa merkittävästi erikseen lasketusta tuottovaatimuksesta, voidaan yrityksen osalta siirtyä vaiheeseen 2, jossa selvitetään, onko yritys saanut yli- tai alituottoa PSA:n alaisesta toiminnasta. Huomionarvoista vaiheen 1 laskentakaavassa on, että se saattaa vääristää tuloksia erityisesti niiden yritysten osalta, joiden taseessa on paljon liiketoiminnan ulkopuolista omaisuutta tai jotka ovat rahoittaneet toimintaansa pääosin velkapääomalla. Toiseksi, suuret rahoitustuotot- ja kulut saattavat vääristää lopputulosta. Tämän takia vaiheen 1 laskentaa voi yksittäisen yrityksen osalta tarkentaa kaavalla: [EBIT x (1-yritysverokanta)] / käyttöomaisuus = pääoman tuottoprosentti jossa, > EBIT = Yrityksen liikevoitto Tämän tarkemman kaavan komponentit on lueteltu liitteessä 1. 10

14 Kappale 3 - Kohtuullisen tuoton määrittely Kohtuullisen tuoton arviointi käytännössä Vaihe 2 Vaihe 2 muistuttaa vaihetta 1 siinä, että sen tarkoitus on arvioida sopimusliikenteestä saatavaa tuottoa ja verrata sitä kohtuulliseen tuottoon mahdollisen ali- tai ylituoton määrän selvittämiseksi. Vaiheen 2 tarkastelu on tarkempi ja yksityiskohtaisempi. Suurin muutos vaiheessa 2 vaiheeseen 1 verrattuna on, että yrityksen liiketoiminnassa erotetaan sopimusliikenne muusta liikenteestä. Tämän perusteella yrityksen kulut, tuotot ja taseessa liiketoimintaan käytettävä omaisuus jaotellaan liikennetyypin mukaan sopimusliikenteeseen ja muuhun liikenteeseen. Laskentakaavan osalta laskutoimitus on samansuuntainen kuin vaiheessa 1: [Sopimusliikenteelle allokoitu liikevoitto x (1- yritysverokanta)] / sopimusliikenteelle allokoitu käyttöomaisuus = pääoman tuottoprosentti Tuloslaskelma Tuloslaskelman analysointi antaa pohjan kohtuullisen tuoton laskennalle. Kulujen ja tuottojen erotuksen perusteella saadaan kohtuullisen tuoton jakolaskutoimituksen osoittaja. Tuottojen osalta yrityksen on itse tehtävä erottelu liikennetyypin mukaan sopimusliikenteeseen ja muuhun liikenteeseen. Jos jonkin tuoton osalta jaottelu luotettavasti ei ole mahdollista, tehdään jaottelu yrityksen kaikkien liikennetyyppien ajettujen kilometrien perusteella. Kulujen osalta jaottelu on suurimmassa osassa yhtiöitä käytännössä vaikeampaa, koska suuri osa liikenneyhtiöiden kuluista ei suoraan kohdistu tiettyyn ajettuun reittiin. Kulujen osalta jaottelu tehdään pääsääntöisesti, ellei yritys itse pysty osoittamaan jotain luotettavampaa menetelmää, ajettujen kilometrien perusteella kuten yllä. Tuloslaskelmasta huomioon otettavat erät esitetään liitteessä 2. Tase Kohtuullisen tuoton jakolaskutoimituksen nimittäjä on sopimusliikennetoiminnan sitoma pääoma, jota kuvastavat toiminnassa käytetyt omaisuuserät. Kuten kulujenkin osalta, jaotellaan yhtiön liikennöinnissä käyttämä omaisuus ajokilometrien perusteella, ellei yritys pysty osoittamaan luotettavampaa jaottelun perustaa. Omaisuuserät, jotka otetaan huomioon kohtuullisen tuoton laskennassa ovat samat kuin ensimmäisessä vaiheessa (esitetty liitteessä 1). Muut tiedot Vaihetta 2 varten yritysten tulee raportoida itse ajokilometrit jaoteltuna sopimusliikenteeseen ja muuhun liikenteeseen kulujen ja omaisuuserien allokoimista varten. 11

15 Kappale 4 Pääoman tuottovaatimuksen määrittäminen Corporate Finance

16 Kappale 4 - Pääoman tuottovaatimuksen määrittäminen Pääoman painotetun keskikustannuksen (WACC) määrittely Kohtuullisen tuoton arviointi perustuu pääoman painotettuun keskikustannusmalliin (WACC). WACC ilmaisee pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat erikseen määritettävät oman ja vieraan pääoman kohtuulliset kustannukset. Seuraavaksi esitämme oman pääoman kustannuksen (Re) sekä vieraan pääoman kustannuksen (Rd) laskentamenetelmät. E D WACC Re Rd (1 t) D E D E jossa, > Re = oman pääoman kustannus > Rd = vieraan pääoman kustannus > E = oman pääoman markkina-arvo > D = vieraan pääoman markkina-arvo > t = yhteisöverokanta Pääomarakenteena (D+E) käytetään pörssilistattujen joukkoliikennetoimialan vertailuyritysten kautta määriteltyä tavoitepääomarakennetta. Yleensä tämä määritetään vertailuryhmän pääomarakennemediaanina koska yrityksille, jotka eivät ole pörssilistattuja on mahdoton laskea oman pääoman markkina-arvoa tai markkinariskiä. 13

17 Kappale 4 - Pääoman tuottovaatimuksen määrittäminen Pääoman painotetun keskikustannuksen määrittely oman pääoman kustannus Oman pääoman kustannus (Re) on minimivaade tai minimituotto, jonka osakesijoittaja vaatii sijoituksestaan. Yrityksen näkökulmasta, oman pääoman kustannus on se hinta, jolla yritys saa rahoitusmarkkinoilta käyttöönsä pääomaa toimintansa rahoittamiseen. Osakesijoituskohteen tuoton odotusarvo muodostuu riskittömästä tuotosta (riskittömästä korosta), betasta (yrityksen ns. systemaattisesta riskistä) ja riskilisästä (osakemarkkinoiden riskipreemiosta). Oman pääoman kustannuksen arviointiin käytetään CAP-mallia (Capital Asset Pricing malli), jota käytetään yleisesti kuvaamaan osakehintojen määräytymistä markkinoilla. CAP-mallin mukaisesti tarkasteltavan yrityksen/toimialan odotettu tuotto (Re) voidaan kirjoittaa riskittömän tuoton ja osakemarkkinan odotetun tuoton funktiona seuraavasti: R R B (R R ) e jossa, f e m > Re = oman pääoman kustannus/odotettu tuotto > Rf = riskitön tuotto f > βe = yrityksen systemaattinen riski (beta) > Rm = osakemarkkinoiden odotettu tuotto > Rm Rf = osakemarkkinoiden riskipreemio Riskitön tuotto on merkittävä CAP-mallin parametri. Jotta tuotto olisi riskitön, vaatimuksena on määritelmällisesti, että tuoton antavaan kohteeseen ei liity minkäänlaista luottotappioriskiä. PwC:n yleinen käytäntö on käyttää Suomen valtion 10-vuoden obligaation tuottotasoa. Yrityksen systemaattinen riski (beta) kuvastaa osakkeen hintaa/tuottoa suhteessa koko osakemarkkinan hintaan/tuottoon. Beta lasketaan vertaamalla kohdeyrityksen osakkeen kurssikehitystä suhteessa osakemarkkinan kehitykseen. Jos esimerkiksi yrityksen betan arvo on yksi, sen osakkeen hinnanmuutos on CAP-mallin mukaan keskimäärin yhtä suuri (prosentuaalisesti) kuin koko osakemarkkinan hinnan muutos. Osakemarkkinoiden riskipreemio on osakemarkkinoiden keskimääräisen odotetun tuoton ja riskittömän tuoton erotus. PwC:n suorittaman markkinatutkimuksen perusteella käytämme työlukuna osakemarkkinariskipreemion arvona 4,5%. 14

18 Kappale 4 - Pääoman tuottovaatimuksen määrittäminen Systemaattisen riskin (betan) määrittely Systemaattinen riski (beta) lasketaan vertaamalla osakkeen kurssikehitystä suhteessa koko osakemarkkinan kehitykseen. Koska Suomessa linja-autoalan yritykset eivät ole julkisesti noteerattuja, on systemaattisen riskin määrittelemiseksi käytettävä vertailuryhmää (liite 5). Vertailuryhmälle määritellään beta (markkinariski) mittaamalla vertailuryhmään kuuluvien yritysten julkisesti noteerattujen osakkeiden hinnanmuutosta suhteessa koko osakemarkkinan hinnanmuutokseen. Kyseisen vertailuryhmän mediaani-betaa sovelletaan kohdeyrityksen oman pääoman laskennassa. Markkinariskin määrittelyä varten vertailuryhmään on valittu yrityksiä, jotka ovat liiketoiminta-alueeltaan ja liiketoimintaan vaikuttavien ulkoisten tekijöiden osalta mahdollisimman samankaltaisia kuin tarkasteltava listaamaton yritys/toimiala. Kysymyksessä ei ole noteerattujen ulkomaisten yritysten vertaaminen suomalaisiin ei- noteerattuhin yrityksiin, vaan vertailuryhmää käytetään laskentamallin edellyttämän riskikertoimen määrittämiseksi. Riskikertoimen lisäksi laskentamallissa käytetään muita tekijöitä (esim. Suomen riskitön korko ja veroaste), joiden avulla määritellään kohtuullinen tuotto vastaamaan Suomessa vallitsevaa linja-autotoimialan riskitasoa. Vertailuryhmän yrityksien taserekenteet vaihtelevat huomattavasti johtuen eri tasoisista rahoituksen korkokustannuksista. Tämä vaikuttaa osakkeenomistajille jaettavaksi jäävän kassavirran määrään. Tämän perusteella kahdella liiketoiminnaltaan samanlaisen yrityksen osakkeilla voi olla hyvinkin erisuuruiset betat (riski), mikäli yritysten velkaisuusasteet (taserakenteet) ovat erisuuret. Haluttaessa vertailla eri yritysten liiketoiminnan riskitasoja tai määrittää esimerkiksi toimialan keskimääräinen riskitaso, on tarkasteltava liiketoiminnan riskiä kuvaavia velattomia tase-betoja. Tase-betan (βt) laskemiseksi osake-betasta (βe) käytetään seuraavaa velkaisusasteen ja yhteisöverokannan huomioivaa kaavaa: B B t e / jossa, 1 (1 - t > βt = tase-beta (velaton beta) > βe = yrityksen systemaattinen riski (osake beta) > D/E = yrityksen taserakenne > t = yhteisöverokanta ) D/E Kun vertailuyritysaineiston perusteella on estimoitu toimialan mediaani tase-beta, voidaan tarkasteltavalle kohdeyritykselle/-toimialalle laskea sen oman tai tavoite-pääomarakenteen mukainen osakkeen beta. 15

19 Kappale 4 - Pääoman tuottovaatimuksen määrittäminen Pääoman painotetun keskikustannuksen määrittely vieraan pääoman kustannus Vieraan pääoman tuottovaatimus/kustannus (Rd) on tuotto, jonka yrityksen vieraan pääoman sijoittajat vaativat yrityksen luotoille ja yleensä lasketaan yritykselle joko Olemassa olevan vieraan pääoman painotettuna keskikorkona, tai Uusien lainojen painotettuna keskikorkona. Koska määrittelyn kohteena on koko toimialan vieraan pääoman kustannus muodostuu se riskittömästä tuotosta ja lainamarginaalista. Lainamarginaali vastaa arvioitua toimialan keskimääräistä marginaalia, jota toimialalla toimivat yritykset maksavat pankeille tarkastusajankohdan aikana. Vieraan pääoman kustannus muodostuu siten riskittömästä tuotosta, johon on lisätty lisäriskipreemio (lainamarginaali) seuraavasti: R d R Marginaali jossa, f > Rd = vieraan pääoman kustannus > Rf = riskitön tuotto Vertailuryhmän korkomaksukapasiteetin (liiketulos/korkokulut tai Interest Coverage Ratio) 5 vuoden keskiarvo on 3,74 kertaa, jonka perusteella voimme todeta, että markkinaehtoisen luottoluokituksen mukaan kyseisen toimialan keskimääräinen lainamarginaali on 2,0% (katso taulukko). Liiketulos/korkokulut - kerroin Alin Ylin Luottoluokitus Marginaali , D 20,00 % 0,5 0, C 12,00 % 0,8 1, C C 10,00 % 1,25 1, CCC 8,00 % 1,5 1, B- 6,00 % 2 2, B 4,00 % 2,5 2, B+ 3,25 % 3 3, B B 2,50 % 3,5 4, BB+ 2,00 % 4 4, BBB 1,50 % 4,5 5, A- 1,00 % 6 7, A 0,85 % 7,5 9, A+ 0,70 % 9,5 12, AA 0,50 % 12, AAA 0,35 % 16

20 Kappale 4 - Pääoman tuottovaatimuksen määrittäminen Linja-autotoimialan riskejä Suomessa Toimialan riskit (ja miten yrityksen riskisyys määritellään ja analysoidaan) jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään: 1. Yrityskohtaisiin (kassavirta-) riskeihin 2. Systemaattiseen (markkina-) riskiin (beta) Yrityskohtaiset (operatiiviset) riskit, kuten liikevaihto ja kustannusrakenne (henkilöstökustannukset, huolto- ja ylläpitokustannukset, ym. operatiiviset kustannukset) johtuvat yrityksen toiminnan luonteesta (rakenne, johto, strategia, tavoitteet, yhteishenki, ym.). Ne vaikuttavat yrityksen riskitasoon tuloslaskelman (kassavirran) kautta. Nämä riskit voivat olla eri yrityksille eri tasoisia ja saattavat muuttua myös alueelta toiseen, mutta koska ne esiintyvät jo yrityksen tuloslaskelmassa (kassavirtalaskelmassa) ei niitä tule huomioda yleisinä toimialan riskeinä (eli WACC määrittelyssä). Systemaattinen riski (beta), eli yrityksen tai toimialan herkkyys suhteessa Suomen suhdanteen herkkyyteen, ei järjestelmällisesti muutu Suomen eri alueiden välillä. Beta on avaintekijä WACC määrittelyssä. Kun WACC määritellään yksittäiselle yritykselle, tulee huomioida muita yrityskohtaisia riskitekijöitä, kuten yrityksen koko (liikevaihdon määrä), lainamarginaalin painotettu keskiarvo, ym. Tässä toimeksiannossa määritellään kuitenkin koko toimialan WACC, joten yksittäisten yritysten välisien erojen huomioiminen on vaikea sekä perustella että johdonmukaisesti laskea. Riskittömän koron on oletettu olevan sama kaikille Suomessa toimiville joukkoliikennetoimialan yrityksille. Lainamarginaali on arvioitu olevan toimialalle keskimääräinen tarjolla oleva marginaali. Yritysten väliset mahdolliset erot kuten korkokustannukset esiintyvät kuitenkin tuloslaskelman kautta. 17

21 Kappale 4 - Pääoman tuottovaatimuksen määrittäminen Pääoman painotetun keskikustannuksen parametrit Riskittömänä tuottona laskelmassa on käytetty 3,30% Suomen valtion kymmenen vuoden obligaatiokorko maaliskuussa Toimialan beta-kertoimena on käytetty 0,37. Vertailuyritysdatan perusteella laskettua velattoman (tase-) betan historiallisen viiden vuoden mediaani. Osakemarkkinoiden riskipreemiona sovelletaan 5,0%. PwC:n suorittaman markkinatutkimuksen perusteella määritelty osakeriskipreemio vuonna Suomessa toimivalle toimialalle sovelletaan pienyrityksen riskipreemio on 6,27%. Tämä luku tulee Morningstar:n suorittamasta markkinatutkimuksesta ja vastaa pörssilistattujen pienimmän 10% ryhmän yrityksien keskimääräistä lisätuottovaadetta yli CAP-mallin antamaa oman pääoman tuottovaadetta. Velkaantuneisuusasteena (D/D+E) käytetään 42,1%. Vertailuyritysten kautta määritetty tavoitepääomarakenne. Suomen joukkoliikennetoimialan pääoman painotettu keskikustannus (WACC), jossa on käytetty vertailuyrityksistä määritettyä pääomarakennetta, on maaliskuussa 2010 vallitsevien markkinatietojen perusteella 9,0%. Lisätietoja käytetyistä parametreista löytyy liitteessä 4. Pääoman kustannuksen määrittely jatkossa Suomen linja-autotoimialan pääoman painotetun keskikustannuksen määrittelyssä on käytetty maaliskuussa 2010 vallitsevaa markkinatietoa. Ottaen huomioon, että markkina-arvot muuttuvat jatkuvasti, on määrittelyssä käytetty vertailuyritysten 5-vuoden keskiarvoja seuraaville luvuille: Taserakenne (velkaantuneisuusaste) Systemaattinen riski (beta) Luottoluokitus On kuitenkin todettava, että pääoman painotettu keskikustannus saattaa muuttua nopeastikin, johtuen muutoksesta esim. Suomen valtion obligaation (riskittömässä) korkotasossa. Jotta toimialan kohtuullisen tuoton määrittely olisi johdonmukainen on suositeltavaa, että toimialan pääoman painotettu keskikustannus päivitetään aina tarkasteluajankohdalle sen aikana vallitsevilla markkinatiedoilla. 18

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013 Opettaja; Maria Kankaanpaa. ^ Nimi ja opintorekisterin numero: Vuosikurssi: Paaaine

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013 Opettaja: Maria Kankaanpaa Nimi ja opintorekisterin numero: l_ Vuosikurssi: Paaaine

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva)

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

TASEEN LOPPUSUMMA 1 558 1 563 1 571 1 610 1 584

TASEEN LOPPUSUMMA 1 558 1 563 1 571 1 610 1 584 Tulos EUR1000 2007 2008 2009 2010 2011 LIIKEVAIHTO 170 175 182 202 211 Liiketoiminnan muut tuotot 14 13 15 26 20 Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana -1-1 -1-1 -2 Ulkopuoliset palvelut -7-4

Lisätiedot

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-13 12:40 Erja Fasta TESTIYRITYS SQL-SUOMALAINEN OY (L) POSTIOSOITE: SQLKATU 60 60, 99999 KORVATUNTURI, SUOMI Y-TUNNUS. 0000000-6 D&B D-U-N-S NR. 65-200-7816 TILINPÄÄTÖS 201310 AA Hyvä

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Puhelin: +358 9 148861 Telefax: +358 9 735338 Kaupparekisterinumero: 161689 Rekisteröity: 10.11.1961

Puhelin: +358 9 148861 Telefax: +358 9 735338 Kaupparekisterinumero: 161689 Rekisteröity: 10.11.1961 Tulosta Ohje Rating Alfa Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki PL 16, 00581 Helsinki Tiedot luovutettu 20.05.2007 Yhteenveto Puhelin: +358 9 148861 Telefax: +358 9 735338 Kaupparekisterinumero:

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014 JOENSUUN RAVIRATA OY Joensuun Ravirata Oy Taseki rja 31.12.2014 Y-tunnus 0365190-9 Ravirata Joensuu Joensuun Ravirata Oy Tasekirja 31.12.2014 Sisällysluettelo: 1(8) Tuloslask&ma sivu 2 Tase sivu 3-4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri mallitilikartta (am11)

Ammatinharjoittaja - Asteri mallitilikartta (am11) T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab 1/9 Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab TASEKIRJA Tase-erittelyt 1.1.2004-31.12.2004 Tasekirjan sisällysluettelo Kirjanpitoaineisto 1 Toimintakertomus 2 Talousarviovertailu

Lisätiedot

tilintarkastaja. suorita seuraavat

tilintarkastaja. suorita seuraavat LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(6) 3156 T I L I N T A R K A S T U S I Tent ti 29.1.2001 klo 16.15-19.15 Tehtiivii l/tilintarkastuskertomus & Tilintarkastustekn (max. 70 pistettii) Olet Oilpoint Oy:n

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

AM 2013 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

AM 2013 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 AM 2013 T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1020 Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat

Lisätiedot