Käyttöliittymien perusteet
|
|
- Antti Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tarjolla tänään Käyttöliittymien perusteet: Johdanto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Kurssin käytännön järjestelyt Käyttöliittymät ja vuorovaikutussuunnittelu Käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusteet Osin kertausta Jovuot-kurssilta Tälläkin kurssilla kalvoista osan on tehnyt Jenni Anttonen syksyllä UI-kurssin tavoitteet Opettajat Kurssilla perehdytään yksityiskohtaisesti graafisten käyttöliittymien suunnittelun ohjeisiin Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella sujuvaan keskusteluun ja käyttäjän avustamiseen tarvittavaa toiminnallisuutta hiiren käyttöön tai kosketukseen perustuvissa käyttöliittymissä tuntee ja osaa käyttää apunaan järjestelmäkohtaisia käyttöliittymätyylioppaita sekä yleisiä suunnittelumalleja tuntee graafisten käyttöliittymien peruskontrollit, ikkunointiratkaisut ja vuorovaikutustavat ja osaa analysoida niiden käytettävyyttä esimerkkitilanteissa tunnistaa nykypäivän ja tulevaisuuden teknologioihin eri käyttötilanteissa liittyviä kehittämisen haasteita ja käytettävyyskysymyksiä tuntee graafisten käyttöliittymien historiaa Kurssin vastuuope Saila Ovaska, saila.ovaska@uta.fi Kaikki kurssia koskeva kirjeenvaihto Ylläpitää kurssin kotisivua: Harjoituksia vetävät lisäksi Lauri Immonen Ella Kaugin Hanna Lusila Sanna Räty Eri viikkoina ryhmissä on eri opettajat Tuntiopettajat myös ohjaavat harjoitustöitä ja antavat palautetta suunnitteluharjoituksista 3 4 Luennot ja harjoitukset Luennot salissa B1096 Maanantaisin klo Keskiviikkoisin klo Luennot ajalla Viikkoharjoitukset salissa B1084 maanantaisin tiistaisin keskiviikkoisin 8-10 torstaisin torstaisin Harjoitukset ajalla Alustavasti: Itsenäisyyspäiväviikolla ei pidetä harjoituksia, vaan kuudennet viikkoharjoitukset pidetään vasta seuraavalla viikolla (tarkemmin myöhemmin! Voidaan myös hajauttaa h6 kahdelle viikolle, jos se on osallistujille parempi. Torstaina ei ainakaan ole harjoituksia!) Tentti ma klo ls D10ab Suunnitteluharjoitukset Kurssiin kuuluu 3 harjoitustyötä, joita kutsutaan suunnitteluharjoituksiksi Ne ovat viikkoharjoitustehtäviä laajempia suunnittelutehtäviä Kaksi suunnitteluharjoitusta on pakollista tehdä! Alustava palautusaikataulu: suunnitteluharjoitus 1 jakoon 25.10,, palautus torstai Suunnitteluharjoitus 2 palautus torstai suunnitteluharjoitus 3 torstai Vastaukset pisteytetään (max 5 tai 7p) Myöhästymisestä sakotetaan 25% /päivä Ratkaisu voidaan myös hylätä Suunnitteluharjoituspisteet vaikuttavat suoraan kurssiarvosanaan Suunnitteluharjoituksista tehdään yhteenveto, jossa esitetään kurssilaisten vastauksista joitakin pieniä osia verrattavaksi. 5 6 Saila.Ovaska@uta.fi 1
2 Kurssilla käytössä yliopiston Moodle Moodleen kirjaudutaan peruspalvelutunnuksella Suora linkki kurssille: Suunnitteluharjoitukset jätetään Moodleen tarkistettavaksi ja niistä saa palautteen Moodlen kautta Kiireelliset ilmoitusasiat välitetään Moodlessa kurssin news-palstan kautta (jolloin saat uutisen Moodleprofiilisi asetusten mukaan sähköpostissa) Kurssin kotisivulla jaossa viikkoharjoitukset ja luennot Kurssisuoritukseen kuuluu Luennot Luennoilla läsnäolo vapaaehtoista, mutta suositeltavaa oppimisen helpottamiseksi Käsitellyt asiat on hallittava tentissä. Kaikkea materiaalia (esim. videot ja demot, osa kalvoista) ei ole saatavilla verkossa. Useimmista videoista on saatavilla nykyisin verkkoversio. Jos et käy luennolla, katso ne kuitenkin. Ne ovat osa kurssia. Viikkoharjoitukset 50% harjoitustehtävistä pakollisia (10 tai 12 tehtävää) + kolme läsnäoloa. Osa harjoituksista tehdään Moodlessa. Suunnitteluharjoitukset Pakollisia 2/3 Demot Läsnäolo demoissa ei ole pakollista, mutta demot ovat kiinnostavia joten tule mukaan! Aktiivisuuspisteitä saa. Demopäivä(t) tarkentuu myöhemmin Tentti Osasuoritukset ovat voimassa lukuvuoden mutta eivät enää syksyllä Viikkoharjoitukset Harjoitustehtävät tehdään etukäteen ja ratkaisut käydään läpi harjoitustilaisuudessa Tehtävissä tarvitsee piirtää osia käyttöliittymistä. Voit piirtää käsin eikä ratkaisujen tarvitse olla puhtaaksikirjoitettuja, mutta pisteen saadaksesi sinulla pitää olla edes se raakaversio mukana! Harjoitustilaisuudet ovat keskustelevia, varaudu esittelemään oma ratkaisusi ja kommentoi muitten ehdotuksia Pisteiden saaminen edellyttää paikallaoloa harjoituksissa Esim. sairaustapauksessa vastaukset voi lähettää sähköpostilla vastuuopelle. Mielellään ennen ensimmäistä harjoitusryhmää! Kirjallisia palautuksia voi joutua täydentämään. Kurssisuoritukseen vaaditaan vähintään harjoituspistettä ja kolme harjoitusläsnäoloa. Tehtäviä yhteensä n Tämän yli menevästä aktiivisuudesta palkitaan tentissä aktiivisuuspistein, jotka lisätään tenttipistemäärään Käytännössä harjoituksia tehneet menestyvät tentissä muutenkin Viikkoharjoitus 1 määräaika torstaina klo 14. Ohjeet ja palautus Moodlessa. Harjoitellaan käyttöliittymäsuunnittelua ja suunnitteluharjoitusraportin tekemistä! Kurssimateriaali Luentokalvoista osa, harjoitustehtävät sekä linkkejä muuhun materiaaliin on saatavilla kurssin verkkosivuilla Kalvoilla, luennoilla ja harjoituksissa käsitellyt asiat tulevat tenttiin Erillistä kurssikirjaa ei ole Kurssimateriaali perustuu Oppikirjoihin Erillisiin (tutkimus)artikkeleihin Tyylioppaisiin 9 10 Hae käyttöösi GUI-tyyliohjekirjat GUI-tyyliohjeita saatavilla PDFtiedostoina Apple Human Interface Guidelines UXGuide (Windows 7 ja Vista) Windows User Experience (Windows XP) Myös muita tyylioppaita käytetään apuna Ja erilaisia design pattern -sivustoja Käyttöliittymät ja vuorovaikutussuunnittelu Saila.Ovaska@uta.fi 2
3 Käyttöliittymä Vuorovaikutus Erilaisia vuorovaikutustapoja keskustelutyylit (komentokieli, valikot, suorakäyttö, point & click, ) kertaa JoVuoT-kurssilta; UI-kurssilla syvennetään jo opittua Syötteet (input) Tulosteet (output) Suunnittelija kommunikoi käyttäjälle käyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi tulkita käyttöliittymän eri tavoilla. Vuorovaikutus voi tapahtua käyttäen erilaisia syöte- ja tulostemodaliteetteja Lähde: Norman (1988). The Design of Everyday Things Vuorovaikutus tietokoneen kanssa voi tapahtua koneelle komentoja antaen (instructing) keskustelevasti (conversing) kohteita manipuloimalla (manipulating) kokeillen ja tutkien (exploring) Activity-based Instructing Conversing Manipulating & Navigating Exploring & Browsing Alkuperäinen lähde: Sharp, Rogers & Preece, Interaction Design: Beyond Human-Computer Interaction. Wiley, (kirjan kohta 2.3.4) (vuoden 2010 painoksessa kohta 2.5) Kuvien lähde: 15 lähde: 16 Activity-based Instructing Conversing Manipulating & Navigating Exploring & Browsing Press 1 for customer service. Press 3 for store hours. Activity-based Instructing Conversing Manipulating & Navigating Exploring & Browsing lähde: 17 lähde: 18 Saila.Ovaska@uta.fi 3
4 Activity-based Instructing Conversing Manipulating & Navigating Exploring & Browsing Activity-based Instructing Conversing Manipulating & Navigating Exploring & Browsing Object-based: Kohteena olevaan objektiin keskittyen lähde: 19 lähde: 20 Vuorovaikutuksen suunnittelu Vuorovaikutussuunnittelun vaiheet Achieving goals Mitä on suunnittelu? within constraints. Monia versioita ja iterointia Suunnitteluideoiden hyvyyden arvioimista ja niistä keskustelemista ei yhtä parasta ratkaisua vaan well, it depends Suunnittelu on kompromisseja Lähtökohtana tulisi olla käyttäjän tehtävien ja tavoitteiden ymmärtäminen osana isompaa käyttökontekstia, välineitä ja tehtäviä UI-kurssilla kuitenkin yleensä pieniä suunnittelutehtäviä, kurssin aikataulussa hallittavia Usein lähtökohtana huonosti toimiva ratkaisu, jota parannetaan Älä silti unohda miettiä tilannetta käyttäjän näkökulmasta Ymmärrä ongelmaavaruus Käsitteellistä suunnitteluavaruus Tuota suunnitteluratkaisuja ITEROINTI 21 Muokattu lähteestä: Preece et al Interaction design. 22 Vuorovaikutussuunnittelu Ymmärrä ongelma-avaruus Ymmärrä ongelmaavaruus Käsitteellistä suunnitteluavaruus Tuota suunnitteluratkaisuja Käyttäjien tarpeiden selvittäminen Haastattelu Havainnointi Tilannetutkimus Kyselytutkimukset Aineistosta pyritään löytämään suunnittelun kannalta tärkeät tarpeet ja vaatimukset Suunnittelija työstää näistä suunnitteluideoita Oman ymmärryksen konkretisointi ja havainnollistaminen muille (suunnittelijoille, käyttäjälle, kurssin opettajille) edesauttaa tavoitteen iteratiivista määrittelyä
5 Kuvaa käyttäjien tarpeet Esimerkki: skenaario Käyttäjän tuntemiseksi hankittu aineisto on laajaa ja monitahoista Tarvitaan yksinkertaisia havainnollistuksia, jotka tukevat suunnittelua Menetelmiä muun muassa (lyhyesti esitelty jovuot-kurssilla) Käyttäjäprofiili (user profile) tai persoonakuvaus (persona) Käyttöskenaariot Käyttötavat, käyttötapakuvaukset t. käyttötapauskuvaukset Olennaista miettiä käyttäjän tarpeita realistisesti Skenaariot (pitkä tarinanmuotoinen kuvaus käyttäjän toimista) hajotetaan käyttötapauksiksi Esimerkin lähde: Sari A. Laakso & Antti Latva-Koivisto Skenaariot, käyttötapaukset ja päätöksentekokohdat. Helsingin yliopisto, Käyttöliittymät II (syksy 2006) Esimerkki: käyttötapaus Erilaisilla käyttäjillä voi olla samoja tarpeita Sama käyttöliittymä tukee myös esimerkiksi Niiloa: Lähde: Laakso & Latva-Koivisto 27 Lähde: Laakso & Latva-Koivisto 28 Esimerkki: käyttötapaus 2 Esimerkki: käyttötapaus 3 Eri käyttötapauksissa käyttöliittymään vaaditaan erilaista tietosisältöä ja toiminnallisuutta Olennaista tunnistaa erilaiset tarpeet heti suunnittelun alkuvaiheessa Lähde: Laakso & Latva-Koivisto 29 Lähde: Laakso & Latva-Koivisto 30 Saila.Ovaska@uta.fi 5
6 Vuorovaikutussuunnittelu Vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa Ymmärrä ongelmaavaruus Käsitteellistä suunnitteluavaruus Tuota suunnitteluratkaisuja Käyttäjä voi tulkita käyttöliittymän eri tavoilla nojautuessaan aikaisempaan tietoonsa ja kokemuksiinsa JA käyttöliittymässä näkyvään toiminnallisuuteen ja siitä muodostuviin affordansseihin. Saatu palaute voi vielä muuttaa käsityksiä. Suunnittelijalla ei ole tietoa käyttäjällä olevista malleista. 31 Lähde: Norman (1988). The Design of Everyday Things. 32 Käsitemallin suunnittelu (Conceptual model) Käsitemalli kuvaa abstraktilla tasolla, mitä käyttäjät voivat tuotteella tehdä ja miten sen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa Käsitemalli ei ole käyttöliittymän kuvaus vaan se kuvaa järjestelmän yleisen idean Käsitemalli on alkuvaiheessa korkean tason kuvaus järjestelmästä, mutta sen logiikka tulee rakentaa tuotteeseen näkyväksi jotta käyttäjälle muodostuu halutunlainen mentaalimalli Käsitemallin kuvaus sisältää yleensä Keskeiset käsitteet, joita käyttäjä tarvitsee tuotetta käyttäessään käsitteet, niiden ominaisuudet, operaatiot joita niille voi suorittaa, käsitteiden väliset suhteet Vuorovaikutustavat Tuotteen keskeiset metaforat ja analogiat A conceptual model is a high level description of how a system is organized and operates. Johnson & Henderson, 2002 Kirjastosovellus Käyttäjän termejä: kirja, tekijä, hylly, hakusana, Kirjaston termejä: nimeke, luokka, asiasana, varaustietokanta Millainen käsitemalli tästä tarjoutuu peruskäyttäjälle? Esimerkki 33 Lähde: Piki-verkkokirjasto 34 Metaforat ja analogiat suunnittelussa Metaforat ja analogiat suunnittelussa Metaforat ja analogiat auttavat käyttäjää hahmottamaan järjestelmän rakennetta ja toimintoja tuttu viittaus auttaa hahmottamaan järjestelmän toimintaa roskakori tarpeettomien tiedostojen tuhoamiseen Toinen esimerkki: Piano Stairs, Tukholma, Metaforat ja analogiat auttavat käyttäjää hahmottamaan järjestelmän rakentetta ja toimintoja Tuttu viittaus auttaa hahmottamaan järjestelmän toimintaa Metafora kuvaa jotain rakenteen tai toiminnan osaa esimerkiksi hakukone: ideana kone, joka tekee hakuja, toimii kuitenkin kovin eri tavalla verrattuna mekaaniseen koneeseen yksi metafora ei tyypillisesti toimi koko sovellukselle vaan ainoastaan jollekin sen osalle (esim. ostoskori) Metaforien käyttöön liittyy myös ongelmia, esimerkiksi liian tiukka metaforan noudattaminen käyttäjä ei ymmärrä toiminnallisuutta metaforan takana mahdolliset ristiriidat suunnitteluperiaatteiden kanssa esim. milloin roskakoriin viedyt tiedostot oikeasti tuhotaan levyltä? Estä käyttäjän virheitä Saila.Ovaska@uta.fi 6
7 Käsitemalli Miksi käsitemalli tarvitaan? Hyvä käsitteellinen malli mahdollistaa sen, että käyttäjä voi käyttää hyväkseen aikaisempaa kokemustaan ymmärtääkseen järjestelmän perustoimintoja Käsitemalli on myöhemmän suunnittelun lähtökohta The most important thing to design is the user s conceptual model. Everything else should be subordinated to making that model clear, obvious, and substantial. That is almost exactly the opposite of how most software is designed. Liddle, 1996 Käsitemalli on järjestelmän luonnos Ei taloa suunnitellessakaan mietitä verhojen väriä ennen kuin ikkunoiden paikka on suunniteltu pohjapiirroksessa Käsitemalli kuvaa suunnitelmaa suunnitteluprosessin alkuvaiheessa Orientoidaan suunnittelijoita pohtimaan ja arvioimaan jo suunnittelun alkuvaiheessa kuinka käyttäjät ymmärtävät järjestelmän toimintaa Suunnittelijat eivät ota liian kapeaa fokusta suunnitteluun Suunnittelijoilla on jaettu näkemys, jolloin myöhempien väärinkäsitysten riski pienenee Käsitemallia voidaan kuvata tekstuaalisessa muodossa tai erilaisilla kaavioilla Vuorovaikutussuunnittelu Suunnitteluratkaisujen tuottaminen Ymmärrä ongelmaavaruus Käsitteellistä suunnitteluavaruus Tuota suunnitteluratkaisuja Suunnittelun vaiheet Suunnittele käyttäjän ja järjestelmän välinen vuorovaikutus Tietosisältö tukemaan käyttäjän tarpeita WWW-palveluissa on suunniteltava myös informaatioarkkitehtuuri Erilaisia kuvaustapoja on paljon (ks. seuraavat kalvot) Laadi eritasoisia prototyyppejä järjestelmän eri osista ja kokeile niitä sekä suunnittelijavoimin että käyttäjän kanssa Informaatioarkkitehtuuri Sivukartta Informaatioarkkitehtuuri on hahmotelma (yleensä) verkkosivuston rakenteesta Määritellään sivuston tarkoitus ja sisältö Määritellään rakenne ja navigaatio Tunnettava käyttäjät! Kuvaustapoja esimerkiksi Sivukartat Rautalankamallit Kuvaa sivuston rakennetta Sen pohjalta voidaan edetä Navigaation suunnitteluun Yksittäisten sivujen suunnitteluun 41 Lähde: 42 Saila.Ovaska@uta.fi 7
8 Rautalankamalli navigointikarttaa Esimerkkejä rautalankamalleista Kuvaa yksittäisten sivujen rakennetta korkealla tasolla Sisällön ja toimintojen määrittely Ei ota kantaa visuaaliseen suunnitteluun käyttötapakuvaus ruokapaikan etsimisestä Lähde: 43 Lähde: 44 Käyttäjän ja järjestelmän välinen vuorovaikutus Esimerkki: Kuvakäsikirjoitus (Storyboard) Suunnittele Käyttäjän ja järjestelmän välinen keskustelutapa Keskustelutyyli Syöte- ja tulostemodaliteetit Konkreettiset keskustelutekniikat Yksittäisten näyttöjen kontrollit ja niiden kytkennät toimintoihin Tiedon esitysmuodot (esim. taulukko, lista, ikoni, ) Suunnitteluratkaisut kuvataan ja dokumentoidaan Käyttöliittymän näyttöjen luonnokset Skenaariot ja käyttötapauskuvaukset tekstimuotoisina 45 Kuvien lähteet: Kuvakäsikirjoitus voi myös kuvata sovelluksen toimintaa Vuorovaikutuksen kuvaaminen Kuvien lähteet: Kuvien lähteet: Saila.Ovaska@uta.fi 8
9 Esimerkki: näyttöjen luonnokset Kehitä prototyyppejä Hahmotelmiin voidaan lisätä numeroita viitteeksi raportissa oleviin kommentteihin, joissa kuvataan vuorovaikutusta tarkemmin. Prototyyppi tarkoittaa luonnosta, hahmotelmaa, nähtävissä ja kokeiltavissa olevaa (mutta silti likimääräistä) toteutusta käyttöliittymästä Prototyypit voivat olla staattisia tai vuorovaikutteisia Prototyypin tarkkuustaso vaihtelee tarpeen mukaan Karkeat (low-fidelity) prototyypit Täsmäprototyypit (high-fidelity) Pro to type An original type, form, or instance that serves as a model on which later stages are based or judged. American heritage dictionary What I hear, I forget. What I see, I remember. What I do, I understand. Lao Tse Lähde: Esimerkkejä prototyypeistä Mihin protoa tarvitaan? Prototyyppi on suunnittelijan työväline se pakottaa ajattelemaan ja konkretisoimaan ideoita Prototyyppi auttaa käyttäjäpalautteen keräämisessä Prototyyppi antaa suunnittelijaryhmälle yhteisen näkemyksen tavoitteesta Prototyyppi voi auttaa myymään tuoteidean esim. ylemmälle johdolle Kuvien lähteet: Moggridge Designing interactions, 51 Lähde: 52 Karkeat prototyypit (Low-fidelity) Karkeita prototyyppejä Karkea prototyyppi on luonnos eikä vielä muistuta paljoa lopullista tuotetta Materiaali usein paperia, pahvia tai vaikka puuta Toteutettu usein käsin piirtämällä Halpoja ja nopeita Voidaan helposti testata suunnitteluideoita ja tehdä tarvittavia muutoksia Rohkaisee kokeilemaan ja tutkimaan Yleensä eksploratiivisia prototyyppejä Tavoitteena selvittää vaatimuksia yhdessä käyttäjien kanssa 53 Kuvien lähteet: Saila.Ovaska@uta.fi 9
10 Täsmäprototyypit (High-fidelity) Esimerkki täsmäprototyypistä Täsmäprototyyppi on materiaaleiltaan ja ulkoasultaan lopullisen tuotteen kaltainen Myös vuorovaikutus ainakin osittain toteutettu Työkaluja esimerkiksi Flash, Visual Basic Täsmäprototyyppien ongelmia Rakentaminen saattaa kestää kauan Saatu palaute voi olla pinnallista (esim. visuaalisen suunnittelun yksityiskohtia) Yleensä eksperimentaalisia prototyyppejä Tavoitteena testata onko järjestelmä käytettävä ja hyväksyttävä kun se valmistuu vrt. karkea prototyyppi 55 Kuvan lähde: 56 Proton laajuus Yhteenveto Horisontaalinen prototyyppi ei sisällä paljoakaan toteutettua toiminnallisuutta Vertikaalisessa prototyyppissä vain osa käyttöliittymästä on toteutettu, mutta se on toteutettu loppuun asti Suunnittelussa on tärkeää tuntea käyttäjän tarpeet aloittaa ylhäältä alas käsitteellisen tason suunnittelusta muuten kokonaisuutta on vaikea hallita osata erilaisia kuvaustekniikoita tietää vuorovaikutustavoista ja tekniikoista ja tunnistaa niitten sopivuus tarkasteltuun tilanteeseen osaksi käyttöliittymäsuunnitelmaa Kuvan lähde:
Käyttöliittymien perusteet 24.10.2011
Tarjolla tänään Käyttöliittymien perusteet: Johdanto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Kurssin käytännön järjestelyt Käyttöliittymät ja vuorovaikutussuunnittelu Käyttäjäkeskeisen
LisätiedotKäyttöliittymien perusteet: Johdanto. Tarjolla tänään
Käyttöliittymien perusteet: Johdanto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Tälläkin kurssilla kalvoista osan on tehnyt Jenni Anttonen syksyllä 2009. 1 Tarjolla tänään Kurssin käytännön
LisätiedotKäyttöliittymien perusteet: Johdanto. Tarjolla tänään
Käyttöliittymien perusteet: Johdanto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Tälläkin kurssilla kalvoista osan on tehnyt Jenni Anttonen syksyllä 2009. 1 Tarjolla tänään Kurssin käytännön
LisätiedotYhteenveto. Aiheita lopuksi
Yhteenveto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheita lopuksi Kertausta Kurssin keskeiset kysymykset Mitä pitäisi
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu. Aiheina
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheina Mitä laadukkaan tuotteen ja hyvän
LisätiedotJohdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan
Aiheina Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Mitä laadukkaan tuotteen ja hyvän
LisätiedotKurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9)
Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 2 (9) Yleistä opintojaksosta Laajuus 3 op = 80 h, kokonaan lukukauden
LisätiedotKurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin
LisätiedotT Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö kevät 2005
T-121.110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö kevät 2005 Kurssin tavoitteet Muodostaa näkemys käyttäjäkeskeisestä tuotesuunnittelusta Kasvattaa ymmärrystä prosessin vaiheista Tutustua käyttäjäkeskeisen
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu
Lisätiedothttps://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu
Johdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu
LisätiedotKurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila
Kurssin käytännön järjestelyt Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila For English speaking students The lectures of this course are only in Finnish on spring semester 2017. The assignment, weekly exercises and the
LisätiedotKurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Joel Kauppi
Kurssin käytännön järjestelyt Tuotantotalous 1 Joel Kauppi Kurssin henkilökunta Vastuuopettaja prof. Paul Lillrank (TU-A1100 ja TU-A1200) Assistentit Joel Kauppi (Pääassistentti) Niko Pronin Elias Peterzens
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu. Aiheina
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Mitä laadukkaan tuotteen ja hyvän käytettävyyden saavuttamiseksi pitää tehdä? Käyttäjäkeskeisen suunnittelun
LisätiedotJohdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan
Aiheina Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Mitä laadukkaan tuotteen ja hyvän käytettävyyden saavuttamiseksi pitää tehdä? Käyttäjäkeskeisen suunnittelun
LisätiedotKurssiesite Lausekielinen ohjelmointi II Syksy Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi II Syksy 2016 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotKäyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?
Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään
LisätiedotJohdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 16.9.2013
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Mitä laadukkaan tuotteen ja hyvän käytettävyyden saavuttamiseksi pitää tehdä? Suunnitteluprosessin malli
LisätiedotLomakkeiden suunnittelu. Aiheina
Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 18.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 18.9.2017 1 / 11 Tämä kurssi Oppimistavoitteena ohjelmoinnin perusasiat Ohjelmointikieli Python Keskittyy kuitenkin asioihin,
LisätiedotHAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET
HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET T-61.3020, 4 op., Kevät 2007 Luennot: Laskuharjoitukset: Harjoitustyö: Erkki Oja Tapani Raiko Matti Aksela TKK, Informaatiotekniikan laboratorio 1 FOREIGN STUDENTS Lectures
LisätiedotKäytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?
Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu. Aiheina
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Mitä laadukkaan tuotteen ja hyvän käytettävyyden saavuttamiseksi pitää tehdä? Suunnitteluprosessin malli
LisätiedotHAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET
HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET T-61.3020, 4 op., Kevät 2008 Luennot: Laskuharjoitukset: Harjoitustyö: Erkki Oja Elia Liiitiäinen Elia Liitiäinen TKK, Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 FOREIGN STUDENTS Lectures
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
LisätiedotA&O:n käyttöohje. 1. Rekisteröityminen ja kurssille ilmoittautuminen. 2. Sisäänkirjautuminen. (Lisää löydät osoitteesta:
A&O:n käyttöohje (Lisää löydät osoitteesta: http://ao4.ee.tut.fi/wiki/) 1. Rekisteröityminen ja kurssille ilmoittautuminen Mene osoitteeseen http://ao4.ee.tut.fi TTY:n opiskelijat voivat rekisteröityä
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro
Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Web Mahtava alusta tiedon välittämiseen! Information Superhighway! Web Archive! Gutenberg! DEMO Kirjasto ja analoginen media digitaaliseksi Julkaisutekniikan
Lisätiedotpikaperusteet 3.3. versio
pikaperusteet 3.3. versio IT-palvelut / Hannele Rajaniemi www.jyu.fi/itp/moodle-ohjeet moodle-support@jyu.fi materiaalin koonnut: Hannele Rajaniemi Alustava sisältö Rakennat omaa Moodle kurssiasi, jossa
LisätiedotNimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:
Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli
LisätiedotMiten suunnitella hyvä käyttöliittymä?
Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,
Lisätiedot10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus
10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on
LisätiedotTervetuloa jatkamaan DIGITAALI- TEKNIIKAN opiskelua! Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 1 (8)
Tervetuloa jatkamaan DIGITAALI- TEKNIIKAN opiskelua! Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 1 (8) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 2 (8) Yleistä opintojaksosta Laajuus 3 op = 80 h, 1. periodilla
LisätiedotYH1b: Office365 II, verkko-opiskelu
YH1b: Office365 II, verkko-opiskelu Huom. Suosittelemme tämän harjoituksen 1b tekemistä mikroluokassa, jotta yliopiston mikroluokat tulevat edes hieman tutuiksi. Harjoituksen tavoitteet Harjoituksessa
LisätiedotSuunnitteluharjoitus 1. Ajanvarauspalvelu
1. Ajanvarauspalvelu Tässä harjoitustyössä tarkastellaan tiettyä verkkopalvelua, jonka käyttöliittymästä etsitään käytettävyyttä haittaavia kohtia ja suunnitellaan niihin parannusehdotuksia. Poliisin lupapalveluita
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2009
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotLyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)
Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan
LisätiedotMiksi käytettävyys on tärkeää
WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan
LisätiedotKäytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3
LisätiedotAgenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?
OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali
LisätiedotLomakkeiden suunnittelu. Aiheina
Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä Peruskontrollit lomakkeissa Asetteluista lomakkeella Oppimistavoite:
LisätiedotToiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.
Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä
LisätiedotYH2: Office365 II, verkko-opiskelu
Aulikki Hyrskykari, Antti Sand, Juhani Linna YH2: Office365 II, verkko-opiskelu Huom. Suosittelemme tämän yksilöharjoituksen 2 tekemistä mikroluokassa, jotta yliopiston mikroluokat tulevat edes hieman
LisätiedotKurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola
Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book
LisätiedotTietokoneverkot. T Tietokoneverkot (4 op) viimeistä kertaa CSE-C2400 Tietokoneverkot (5 op) ensimmäistä kertaa
Tietokoneverkot T-110.4100 Tietokoneverkot (4 op) viimeistä kertaa CSE-C2400 Tietokoneverkot (5 op) ensimmäistä kertaa ja Matti Siekkinen Tietokoneverkot 2014 sanna.suoranta@aalto.fi Kurssista kaksi versiota
LisätiedotGraafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013
TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 1 Johdanto ja Qt työkalujen esittely Juha-Matti Vanhatupa Kurssin tavoitteet Kuvailla käyttöliittymäohjelmoinnin
LisätiedotT-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät
T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Software design and specification methods Kurssin henkilökunta ja sponsori Luennoitsija DI Antti Karanta, Napa Oy www.napa.fi Assistentti TkL
LisätiedotAS Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma
Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma Kevät 2007 Perustiedot Opintopistemäärä 3op Luentojen ja harjoitustyön ohjaustilaisuuksien määrä /suorittaminen: Opettajat 6 + 4 4. Periodi TkT (Luennot)
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto 2 Kurssin tavoitteet
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2010
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
Lisätiedotlineitä oppimisen tueksi
Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen
LisätiedotHarjoitus 2: Oppijan aktivointi (15.3.2016)
Harjoitus 2: Oppijan aktivointi (15.3.2016) Tietokoneavusteinen opetus -kurssilla opetetaan Adobe Flash CS6:n käyttämistä neljänä kertana: 11.3.2016, 15.3.2016, 18.3.2016 ja 1.4.2016. Harjoituskerroilla
LisätiedotEtäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista
LisätiedotOHJ-7400 Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi 4/6op
OHJ-7400 Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi 4/6op Syksy 2007, Periodit 1-2 Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi Sisällysluettelo Käytännönjärjestelyt Esitietovaatimukset Suoritusvaatimukset Kurssin
LisätiedotHarjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1
Harjoitustyöinfo kevät 2016 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen
LisätiedotAS Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma
Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma Kevät 2008 Perustiedot Opintopistemäärä Luentojen ja harjoitustyön ohjaustilaisuuksien määrä /suorittaminen: Opettajat 3op 6 + 4 4. Periodi TkT (Luennot)
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tentti kestää kolme tuntia. Tehdään sähköisesti mikroluokkien Windows-koneilla.
Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. kestää kolme tuntia. Tule paikalle viimeistään noin 15 minuuttia ennen tentin alkua, koska tentti pyritään aloittamaan tasalta. Poistua voi aikaisintaan,
LisätiedotLomakkeiden suunnittelu. Aiheina
Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä Peruskontrollit lomakkeissa Asetteluista lomakkeella Oppimistavoite:
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento
LisätiedotKurssiesite. Rakentamisen tekniikat RAK-C3004. Syksy 2016, periodi I (+ II)
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Kurssiesite Syksy 2016, periodi I (+ II) Hannu Hirsi (vastaava opettaja) & Lauri Salokangas & Jouko Pakanen & Joonas Jaaranen & Toomla Sander & Markku Ylinen & vierailevat
LisätiedotLUENTO II O365 JA VERKKO- OPISKELU
LUENTO II O365 JA VERKKO- OPISKELU TIEY4 TIETOTEKNIIKKATAIDOT ELOKUU 2017 JUHANI LINNA ANTTI SAND 14.8.2017 TÄLLÄ LUENNOLLA Taustaa harjoituksiin 1 ja 2: 1. Office 365 eli O365 2. Moodle 3. Harjoitus 2:
LisätiedotTervetuloa kurssille:
Tervetuloa kurssille: Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan! Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista tällä kurssilla on laatinut Jenni Anttonen syksyllä
LisätiedotHarjoitustyöinfo kevät TU-A1100 Tuotantotalous 1
Harjoitustyöinfo kevät 2017 TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitustyö Kurssin harjoitustyö on kokonaisuus, joka etenee vaiheittain viikkoharjoituksissa eli harjoitustyön ohjaustilaisuuksissa kurssin luentojen
LisätiedotKurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila
Kurssin käytännön järjestelyt Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila For English speaking students The lectures of this course are mostly in Finnish on spring semester 2017. The assignment, weekly exercises and
LisätiedotKäytettävyyden perusteet
IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet syksyllä 2007 IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet Sähköpostiosoitteella kaper@cs.tut.fi tavoitat kurssin henkilökunnan: - luennoitsija Suvi Melakoski-Vistbacka (Sunnu)
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen
LisätiedotSosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto
Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,
LisätiedotTyöelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa
Työelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa Jenni Anttonen Tampere Unit for Computer-Human Interaction (TAUCHI) & Tampereen yliopiston käytettävyylaboratorio Tietojenkäsittelytieteiden
LisätiedotPalvelujen konseptointi
Palvelujen konseptointi TWG Mikko Koivisto 22.4.2013 1 PaMu Ideointi PaMu Ideointi Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen ideointi kertyneeseen ymmärrykseen (mm. käyttäjätarpeet ja palveluntarjoajan tavoitteet),
LisätiedotTietokannan luominen:
Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,
LisätiedotOppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden
Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden Katariina Vuorensola Luento-opetuksen tulevaisuus Oppimisseikkailu 2017 Analytiikan kurssi Analytiikan perusteet, 4 op Maisterivaiheen
LisätiedotTietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006
Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,
LisätiedotSuvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014
Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat
LisätiedotKurssiesite Lausekielinen ohjelmointi Syksy Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi Syksy 2014 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, lehtori. Luennot, mikroharjoitukset,
LisätiedotKurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Kesä Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Kesä 2018 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Kurssin materiaali
LisätiedotAiheenvalinta ilmoitetaan MyCoursesin keskustelualueella (ei saman yrityksen tarkastelua lähes samasta näkökulmasta) viimeistään tiistaina 27.2.
1 (5) Lopputyö Aiheenvalinta viimeistään ti 27.2. MyCoursesin kyseisellä keskustelualueella Suunnitelma 10 %, palautus viimeistään ma 5.3. Tiimiesitys 15 %, tiistaina 27.3. tai torstaina 29.3. Raportti
LisätiedotVastuuopettaja. Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Syksy 2015. Lausekielinen ohjelmointi I (5 op) Lausekielinen ohjelmointi I (5 op)
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Syksy 2015 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotKurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Syksy 2015. Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Syksy 2015 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka
S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka, 2 op S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento1: Mitä on tietoliikennetekniikka käyttäjän näkökulmasta? Luennon rakenne 1. Johdanto kurssin teemoihin
LisätiedotAnalyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio
Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia
LisätiedotTervetuloa! Matematiikka tutuksi
Tervetuloa! Matematiikka tutuksi Tavoitteet Yritetään vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä matematiikassa tutkitaan ja mihin sitä tarvitaan? Mitä tarkoitetaan todistuksella ja mitä hyötyä on käsitteiden
LisätiedotKurssin suorittaminen. Merkkituotteet strategisessa markkinoinnissa KTT Eiren Tuusjärvi
Kurssin suorittaminen Merkkituotteet strategisessa markkinoinnissa KTT Eiren Tuusjärvi Kurssin tavoitteena: Kehittää syvällinen ymmärrys ja analyyttisiä kehikkoja brändien strategisesta roolista liiketoiminnassa
LisätiedotKäytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio S-38.145 Liikenneteorian perusteet (2 ov) Kevät 2003 Aleksi Penttinen & Eeva Nyberg Tietoverkkolaboratorio Teknillinen korkeakoulu http://www.netlab.hut.fi/opetus/s38145/
LisätiedotKurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet (TIEA2.1) Kevät 2018
Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet (TIEA2.1) Kevät 2018 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori.
LisätiedotAnalyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio
Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia
LisätiedotVastuuopettaja. Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet Kevät 2015. Olio-ohjelmoinnin perusteet (5 op) Tavoitteena
Kurssiesite Olio-ohjelmoinnin perusteet Kevät 2015 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotSiun sote Moodle -opas. Ohjeita opiskeluun Verkkarit oppimisympäristössä
Siun sote Moodle -opas Ohjeita opiskeluun Verkkarit oppimisympäristössä Sisällys Tervetuloa opiskelemaan Verkkarit oppimisympäristöön! 1 Verkkareihin kirjautuminen 2 Verkkareiden etusivu 3 Liikkuminen
LisätiedotKVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ
KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ Syksy 2018 Kurssi-info 29.10.2018 OSAAMISTAVOITTEET Kurssin jälkeen opiskelija osaa tulkita ja arvioida numeeristen aineistojen tarjoamat mahdollisuudet
LisätiedotPitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia
Espoon aikuislukio Aineopiskelijan opas Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia Sisällysluettelo Yleistä. 2 Pitkä matematiikka.3 Laaja fysiikka.5 Laaja kemia.6 Lääketieteelliseen pyrkimässä?...7 Kurssien
LisätiedotVastuuopettaja. Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Syksy Lausekielinen ohjelmointi I (5 op) Lausekielinen ohjelmointi I (5 op)
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Syksy 2016 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotKurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Syksy Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Syksy 2016 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotKurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila
Kurssin käytännön järjestelyt Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila For English speaking students The lectures of this course are only in Finnish on spring semester 2017. The assignment, weekly exercises and the
Lisätiedot