Tilastollisia tiedonantoja 23

Transkriptio

1 Tilastollisia tiedonantoja kieli nimeke julkaisija sarja fin huom. svt aihealue tietovuosi alue seuraaja fin Väestösuhteet Suomessa vuonna 1915 Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 1917 Tilastollisia tiedonantoja 23 Väestötilastoa Väestö - Befolkning - Population 1915 Suomi - Finland Suomen virallinen tilasto 6

2 TILASTOLLISIA TIEDONANTOJA JULKAISSUT SUOMEN TILASTOLLINEN PÄÄTOIMISTO. 23. VÄESTÖSUHTEET SUOMESSA VUONNA HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA.

3

4 Väestösuhteet Suomessa vuonna Kun maan eri seurakunnista saapuneiden, vuoden 1915 väkiluvunmuutoksia koskevien tietojen käyttely nyt on edistynyt niin pitkälle, että sen tärkeimmät yleistulokset jo ovat nähtävissä, esitetään seuraavassa lyhyt selonteko -maan väestöliikkeestä mainittuna vuonna. Syntyneisyys ja kuolleisuus. Elävänä syntyneiden miespuolisten ja naispuolisten luku oli kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Maaseutu. Uudenmaan lääni! Turun Porin lääni Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion > Vaasan» Oulun» 366] 387 Koko maa! 5 225i ! ! 7 200J 2 381J ! J Ö l Tämä luku, elävänä syntynyttä, oli pienempi kuin vastaava luku vuodelta Syntyneisyys henkeä kohti maan keskiväkiluvusta oli luvun alusta lähtien on syntyneiden luku sekä suhteellinen syntyneisyys ollut: eli 32.5 / » 31.5» » 30.4» » 31.8» » 30.5» » 31.3» » 31.2» » 30.7»

5 eli 31.2 / oo » 30.1» » 29.1» » 29.1» » 27. l» » 26.0» » 25.4» Kuolleiden luku, sukupuolen sekä kaupunkien ja maaseudun mukaan ryhmitettynä, oli: Maaseutu. Uudenmaan lääni Turun Porin lääni Hämeen lääni j Viipurin», Mikkelin» 83 75! 158 Kuopion» ! 355 Vaasan» Oulun», ; 476 Koko maa i l j l J Mainittu kuolleiden luku vuodelta 1915, henkeä, vastaten 15.9 / 00 keskiväkiluvusta, osottaa pientä eli 0.3 /oo :nnousuavuogen 1^14 erikoisen edulliseen kuolleisuuteen verrattuna. Ei ole kuitenkaan mitään syytä tästä päättää edellisinä kuutena vuonna vallinneiden erinomaisen edullisten kuolleisuussuhteiden kehityssuunnan todella muuttuneen. Vuosina on kuolemantapausten luku ja suhteellinen kuolleisuus henkeä kohti maan keskiväkiluvusta ollut: eli 20.6 /o O » 18.4» » 17.8» » 17 7» » 18.3» » 17.4» » 17.9» » 18.4»

6 eli 16.6 / » 16.5» 1911! 51647» 16.5» » 16.3» » 16.1» » 15.6» » 15.9» Elävänä syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrathina oli vuonna 1915 jonkun verran epäedullisempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Luonnollinen väenlisäys oli nimittäin 9.5 /oo keskiväkiluvusta, vastaten 11.3 /oo vuonna Syntyneiden enemmyys, jaettuna sukupuolen sekä kaupunkien ja maaseudun mukaan, oli vuonna 1915 seuraava: Maaseutu. Uudenmaan lääni Turun Porin lääni Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin o Kuopion > Vaasan > Oulun > Koko maa ' J 1398J 2 779J ! J 706! fl J l Eri läänien syntyneisyys ja kuolleisuus oli kutakin keskiväkiluvun henkeä kohti seuraava: Syntyneisyys. Kuolleisuus. Erotus. Uudenmaan lääni Turun Porin lääni Hämeen lääni o Viipurin» o 10.7 Mikkelin» Kuopion» s 10.7 Vaasan» Oulun»

7 Korkeimmat syntyneisyysluvut olivat siis Oulun ja Kuopion lääneillä,, alin taas Uudenmaan läänillä. Kuolleisuuteen nähden oli Uudenmaan lääni edullisimmassa asemassa. Lähinnä seurasivat Hämeen sekä Turun Porin läänit; suhteellisesti suurin kuolleisuus oli Kuopion sekä Oulun ja Mikkelin lääneissä. Luonnollisen väestöliikkeen antama lisä, s. o. se määrä, jolla elävänä syntyneiden luku oli kuolleiden lukua suurempi, saavutti vuoden kuluessa Oulun läänissä korkeimman määränsä, 12.4 /oo- Viimeisellä sijalla oli Mikkelin lääni 7.2 /oo :n väestönlisäyksellä. Kaupunkien ja maaseudun väestössä oli vuonna 1915 sekä lähinnä edellisinä vuosina elävänä syntyneiden ja kuolleiden suhteellinen luku sekä syntyneiden enemmyys henkeä kohti keskiväkiluvusta seuraava: Syntyneisyys. Kuolleisuus. Jrîemœyys" Maaseutu. Maaseutu. Maaseutu o o lo.o Jo vanhastaan huomattu ilmiö, että sekä syntyneisyys että kuolleisuus ovat kaupunkiväestössämme heikommat kuin maalaisväestössä, toteutui siis taas vuonna Muuttoliike. Väestöliikettä määrää jo mainittujen tekijöiden lisäksi vielä eräs tekijä, nimittäin sisäänmuutot maan seurakuntiin ja poismuutot niistä. Koko maahan katsoen on tällä väestöliikkeellä, jossa siirtolaisuus se mainittakoon tässä varsin vähäisessä määrin tulee näkyviin, hyvin pieni merkitys. Maan eri osien välillä sekä etenkin, mitä tulee kaupunkeihin ja maaseutuun, aiheuttaa tämä liike kuitenkin sangen huomattavia väestösuhteitten muutoksia.

8 Sisään- ja poismuuttaneiden miespuolisten ja naispuolisten luku oli v kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Sisäänmuuttaneita. Maaseutu. Uudenmaan lääni 5146 Turun Porin lääni 1437 Hämeen lääni Viipurin > 1458 Mikkelin» 308! Kuopion > 641 Vaasan» 857 Oulun» ; 5455! i J i J ! : Koko maa j J14 739i j Poismuuttaneita. Maaseutu. Uudenmaan lääni 2743 Turun Porin lääni j 1254 Hämeen lääni! 1311 Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko maa i J J J J ! l! ! '

9 Sisään- tai poismuuttaneiden enemmyys oli niinmuodoin vuonna 1915: Maaseutu. Uudenmaan lääni Turun Porin lääni + 183J Hämeen lääni I Viipurin 337 i Mikkelin + 54j Kuopion Vaasan Oulun Koko maa!+1 849J+2 593Î ! 2 674J l Esitetyt tiedot osottavat, että vuonna 1915 maan kirkollisissa seurakunnissa on tapahtunut sisään- ja poismuuttoliike, johon on ottanut osaa noin henkeä, nimittäin suunnilleen miestä ja naista. Koko maalle tuotti muuttoliike tarkoin laskettuna 148 hengen suuruisen väenlisäyk - sen, nimittäin 229 miehen lisäyksen, jota vastoin naisiin nähden on todettava 81 hengen vähennys. Siten sisäänmuuttanutta miestä kohti tuli poismuuttanutta, kun naispuolisten vastaavat luvut olivat ja Mutta koska varsinainen siirtolaisuus ja maahanmuutto melkein kokonaan jäävät tämän muuttoliikkeen ulkopuolelle, on yllä olevien lukujen osottama, koko maan saama väenlisäys oleellisesti vain näennäinen ja voi sen katsoa etupäässä johtuneen kirjanpidon epätarkkuudesta. Aivan toisenlainen on sitä vastoin tämän väestöliikkeen merkitys kaupungeille ja maaseudulle. Edellisille se on tärkeänä väestönlisäyksen lähteenä; maaseudulle se tuottaa vastaavan, tuntuvan väestöntappion. Vuonna 1915 lisäsi muuttoliike kaupunkien väkilukua hengellä, mutta vähensi maaseudun väkilukua hengellä. Mies- ja naissukupuolta kohti jakaantuivat nämä kaupunkija maaseutuväestön väliset siirrot siten, että kaupungit saivat miehen ja naisen lisäyksen, kun taas maaseudun väestö väheni miehellä ja naisella. Mitä eri lääneihin tulee, ovat kaupungit Uudenmaan, Turun Porin, Mikkelin sekä Vaasan lääneissä vuonna 1915 muuttoliikkeen kautta saaneet väenlisäystä. Sen sijaan maalaiskuntain väkiluku on vähentynyt kaikissa paitsi Viipurin ja Oulun lääneissä. Muutot ovat, mitä koko lääneihin tulee, Uudenmaan, Viipurin ja Oulun lääneille antaneet väenlisäyksen, jota vastoin ne kaikissa muissa lääneissä ovat aikaansaaneet väestön vähenemistä.

10 9 Väetllisäys. Jos tiedot luonnollisesta väestöliikkeestä sekä sisään- ja poismuutoista vuodelta 1915 sovitetaan yhteen, saadaan seuraavat yleistulokset: Syntyneiden enemmyys. Kaupungit Maaseutu Enemmän sisään- kuin poismuuttaneita Enemmän pois- kuin sisäänmuuttaneita Väkiluvun lisäys Koko maa Verrattuna vuoden keskiväkiluvun 1 000:teeii henkeen, oli väenlisäys: kaupungeissa 15.r> maaseudulla 8.4 koko maassa 9.5 Kaupunkien väenlisäyksestä johtui 56.3 % sisäänmuuttaneiden ja 43.7 % syntyneiden enemmyydestä. Solmitut ja puretut avioliitot. Vuoden 1915 kuluessa solmittiin avioliittoa vastaten 54 avioliittoa kutakin keskiväkiluvun henkeä kohti. Purettujen avioliittojen luku oli Niistä purettiin 333 annetun erokirjan kautta ja toisen puolison kuoleman kautta. Miehen kuolema oli tapauksessa ja vaimon kuolema tapauksessa syynä avioliiton purkaantumiseen. Solmittujen avioliittojen luku kuukausittain oli seuraava: jtammi-! kuu. Helmikuu. Maalis-! Huhtikuu.! kuu. Toukokuu. Kesä- j Heinäkuu.! kuu. Elokuu. Syys- ; Loka- Marraskuu. : kuu. kuu. Joulukuu ; : 1542! 1332' i Vuoden 1915 väkiluvunmuutoksista esitettäköön tässä edellisen lisäksi vielä erinäisiä tietoja. Lapsenpäästöt. Lapsensynnyttäjäin luku oli vuonna Nämä jakaantuivat kaupunkien ja maaseudun kesken sekä aviollisen asemansa mukaan seuraavasti: Maaseutu. Koko maa. Naituja Naimattomia Yhteensä Väestösuhtset vuonna 1915.

11 10 Lapsivuoteet antoivat tulokseksi sikiötä, niistä elävänä ja kuolleena syntynyttä. Aviollisen tai aviottoman syntyperänsä mukaan ryhmitettyinä, olivat syntyneet lapset: Elävänä Kuolleena syntyneitä, syntyneitä. Avioll. Aviott. Aviolî. Aviott. Avioll. Aviott. Kaupungeissa Maaseudulla Koko maa Syntymiset. Kaikista elävänä syntyneistä oli kaupungeissa /oo ja maaseudulla 70.7 /oo aviottomia lapsia. Vastaavat luvut lähinnä edellisiltä kuudelta vuodelta olivat: Maaseutu Aviottomien lasten suhteellinen luku kuolleena syntyneitten joukossa oli vuonna 1915 kaupungeissa / 00 ja maaseudulla / 00. Edellisenä' kuusivuotisaikana olivat vastaavat luvut: Maaseutu < ; /4 Yllä olevat suhdeluvut vahvistavat edelleen sitä huomiota, että aviottomien syntymisten luku on nopeasti kasvamassa; se seikka, että aviottomana syntyneiden suhdeluku elävänä syntyneiden ryhmässä kaupunkeihin nähden vuosina 1913 ja 1914 jonkun verran on laskenut vuoden 1912 tavattoman korkeata suhdelukua pienemmäksi, ei kumoa tätä yleistä huomiota. Elävänä syntyneitten lasten ryhmittyminen syntymäkuukauden mukaan näkyy seuraavasta taulukosta, joka samalla osottaa, miten syntyneet jakaantuivat aviollisen tai aviottoman syntyperän, sukupuolen sekä uskontokunnan, mukaan.

12 11 Elävänä syntyneet sukupuolen sekä aviollisen tai aviottoman sukuperänsä mukaan vuonna 1915, kuukausittain. Aviollisia. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu, Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu. Heinäkuu, Elokuu... Syyskuu.., Lokakuu. Marraskuu Joulukuu looj ! ; 3 239: 3198, J 3 245! «I l! : ! J ; 2 978^ Yhteensä! Siitä: i luterilaisissa seurakunnissa \ J metodisti-» baptisti-» ! kreikkal.-katolisissa» 868J roomalais- >» 26! 32i I 3 374J ! 6 653J 7 624! 6 87l! 7169).1322] 7 559! ; 5 992J 6 729! Vastaava elävänä syntyneiden lasten ryhmitys kaupungeissa ja maaseudulla näkyy alla olevasta taulukosta: Elävänä syntyneet aviollisen tai aviottoman sukuperänsä mukaan kaupungeissa ja maaseudulla vuonna 1915, kuukausittain. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä i

13 12 Kuolleisuus. Kuolleisuussuhteet eri kuukausina vuonna 1915, erikseen silmällä pitäen kaupunkeja ja maaseutua, näkyvät alla olevan taulukon luvuista, jotka myöskin ilmaisevat, mihin uskontokuntaan vainajat kuuluivat. Kuolleet kaupungeissa ja maaseudulla vuonna 1915, sukupuolen mukaan kuukausittain. Maaseutu. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Siitä : luterilaisissa seurakunnissa metodisti- > baptisti- >> kreikkal.-katolisissa» roomalais-»» ; , ; 231 j 323 i ! ! ! ! J ! ' ! j ! ! , J ( 3 637! 3 523! ; 35 Väkiluku. Vuoden 1914 lopussa arvioitiin Suomen kirkonkirjoihin merkityn väkiluvun nousevan henkeen. Kun tähän lukuun lisätään sekä se määrä, jolla vuoden 1915 syntyneiden luku oli kuolleiden lukua suurempi, että se lisä, minkä kirkollisessa kirjanpidossa merkityt sisäänmuutot, verrattuina vastaaviin poismuuttoihin, ovat antaneet, saadaan väkiluvuksi vuoden 1915 lopussa henkeä. Tästä luvusta oli miespuolisia ja naispuolisia , joten siis naisia vuoden 1915 lopussa oli enemmän kuin miehiä. Koko väestöstä oli:

14 13 kaupunkilaisväestöä maalaisväestöä eli 15.5 % ». 84.5» Eri läänien väkiluku oli, ryhmitettynä sukupuolen mukaan, kaupungeissa ja maaseudulla vuoden 1915 lopussa seuraava: Maaseutu. Miesp. Naisp. Miesp. Naisp. Miesp. s. Uudenmaan lääni Turun Porin Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko maa Myöskin vuonna 1915 on tuo enemmän kuin vuosisadan kuluessa havaittu siirros väestösuhteissa kaupunkien hyväksi jatkunut. Väestön suhteellinen jakaantuminen, prosenteissa lausuttuna, on nimittäin ollut seuraava: Kaupunkilaisväestö. Maalaisväestö. v. 1880, 8.41 % %» » 90.11»» » 88.93»» » 87.48»» » 86.44»» » »» li» 85.89»» » 85.64»» » 85.48»» » 85.33»» » 85.09»» » 84.85»» » 84.59»» » 84.57»» » 84.48»

15 14 Että kaupunkilaisväestön lisääntyminen pääasiallisesti on katsottava johtuvan maalaisväestön siirtymisestä kaupunkeihin, on jo huomautettu. Seuraavassa taulussa (siv ) ilmoitetaan maan jokaisen kaupunkija maalaiskunnan väkiluku 1915 vuoden lopussa, laskettuna kuolleiden ja syntyneiden erotuksen sekä muuttovoiton tai -tappion perusteella. Helsingissä, Tilastollisessa Päätoimistossa, joulukuussa Aug. Hjelt.

16 15 Laskettu kirkonkirjoissa oleva väkiluku 31 p:nä joulukuuta Mies- ' Nais- Yhteenpuolisia. j puolisia. Mies- Naispuolisia. I puolisia. Uudenmaan lääni. Helsinki Loviisa Porvoo Tammisaari Hanko Yhteensä! Maalaiskunnat. Hangon maaseurakunta Bromarvi Tenhola Tammisaaren maalaisk. Pohja Karja Mustion tehdasseur.... Snappertuna Inkoo (ynnä Fagervik) Degerbyy Karjalohja Sammatti Nummi Pusula Pyhäjärvi i Vihti! Lohja Siuntio Kirkkonummi Espoo Helsingin pitäjä Nurmijärvi ' Tuusula I Sipoo Pornainen Mäntsälä! Pukkila Askola Porvoon maalaiskunta. ' Pernaja : Liljendaali ; Myrskylä i Orimattila! Iitti Jaala Artjärvi Lapträski Elimäki Anjala Ruotsinpyhtää Yhteensä! Koko lääni i ; J j 3 552! 1103! 4 395; ! ; ! Turun Porin lääni Turku Pori Rauma Uusikaupunki. Naantali Maarianhamina Maalaiskunnat Ekkeröö Hammarlanti 2 534Jomala Finströmi Geeta Saltviiki Sundi Vordöö Lumparlanti Lemlanti Föglöö Köökari Sottunka Kumlinki Brändöö Iniö Velkua Taivassalo Kivimaa (Kustavi)... Lokalahti Vehmaa... Uusikirkko Uudenkaup. maalaisk. Pyhäranta Pyhämaa Laitila Karjala Mynämäki Mietoinen : Lèmu Askainen Merimasku Rymättylä Houtskari Korpoo Nauvo Parainen Kakskerta Kaarina Piikkiö Kuusisto Paimio Yhteensä l! i *

17 16 Miespuolisia. Naispuolisia. Miespuolisia. Naispuolisia. Sauvo, Karuna, Kemiö, Dragsf järdi, Vestanf järdi Hiittinen, Finbyy Perniö (ynnä Yliskylä 1 Kisko Suomusjärvi Kiikala Pertteli Kuusjoki Muurla Uskela Salon kauppala Angelniemi Halikko Marttila Karinainen Koski Tarvasjoki Prunkkala Lieto Rantamäki (Maaria). Paattinen Raisio Naantalin maalaiskunta Rusko Masku! Vahto j Nousiainen 1 Pöytyä i Oripaä j Yläne Honkilahti I Hinnerjoki i Eura I Kiukainen! Lappi! Rauman maalaiskunta \ Eurajoki i Luvia Porin maalaiskunta.. Ulvila Nakkila Kullaa" Normarkku Pomarkku Ahlainen Merikarvia Siikainen Kankaanpää Honkajoki Karvia Parkano Jämijärvi I Ikaalinen x ) Viljakkala Hämeenkyrö ! ! ! 3173J 2 599[ ! 3 777! ! ! i 966! 1912! 2 262, 1965! 2 328! ! ! Kokemäki Huittinen 2 580Köyliö Lavia Suodenniemi Mouhijärvi Suoniemi " Karkku Tyrvää Kiikka Kiikoinen Kauvatsa Harjavalta Säkylä Vampula Punkalaidun Alastaro /... Metsämaa Loimaa Mellilä. Yhteensä Koko lääni Hämeen lääni. Hämeenlinna Tampere Lahti Yhteensä Maala iskunnat Somero Somerniemi Tammela Jokioinen Ypäjä Humppila Urjala 3146 Kylmäkoski...* Akaa 8161 Kalvola Sääksmäki 2 780Pälkäne 4 50 Lempäälä Vesilahti Tottijärvi 8589 Pirkkala Ylöjärvi Messukylä Kangasala Sahalahti Orivesi Juupajoki Teisko 2 703Kuru Ruovesi ! j ! ! 2 055! J Tähän on luettu Ikaalisten kauppala.

18 17 Miespuolisia. Nais-! Yhteenpuolisia. i sä. K u n.t a. Mies- Nais- j Yhteenpuolisia.! puolisia. \ sä. Vilppula (osa) i Kuorevesi! Korpilahti! Jämsä Längelmäki Eräjärvi Kuhmoinen Kuhmalahti Luopioinen Tuulos Hauho Tyrväntö Hattula Hämeenlinnan maalaisk. Vanaja Renko -. Janakkala Loppi Hausjärvi Kärkölä Nastola Hollola Koski Lammi Asikkala Padasjoki , ! ! [ 4 035; ! 2 752i 6 878! Yhteensä j Koko lääni Viipurin lääni. Viipuri Sortavala Käkisalmi Lappeenranta Hamina Kotka Maalaiskunnat. Pyhtää Kymi Haapasaari Sippola Vehkalahti Miehikkälä Virolahti Säkkijärvi Suursaari Tytärsaari Lapvesi Lemi Luumäki Valkeala Suomenniemi Yhteensä ! : 2 333! 4 280' ] Savitaipale 2 929Taipalsaari 9815 Joutseno Ruokolahti 4435 Rautjärvi 1970 Kirvu 7 041Jääski 2377 Nuijamaa ' Antrea 2197 Viipurin maalaiskunta 5 469Johannes 1787 Koivisto 4793 Seiskari 2 288Lavansaari 3 611Kuolema järvi 2846 Uusikirkko 8037 Kivennapa 7 932Terijoki Muola 4562 Heinjoki ' 5 540Valkjärvi Vuoksela 2984 Rautu Sakkola 8844 Metsäpirtti 5 358Pyhäjärvi Räisälä Käkisalmen maalaisk Kaukola Hiitola Kurkijoki Parikkala Jaakkima Sortavalan maalaisk.. Uukuniemi Ruskeala Soanlahti Suistamo Korpiselkä Suo järvi i Salmi Orusjärvi Manssila Mantsinsaari Kitelä 1 ) Impilahti Salmin rukoushuonek ! ; , 2 07l! 9 244! ! ! 3 834; j ! ! 7 502J ! 3 311! , ! ! 3 425! 779 ; Yhteensä Koko lääni Mikkelin lääni. Mikkeli 2103 Heinola 804 Savonlinna 2223 Yhteensä ^ 2 248, : 2 626! : : ; ^ ; 3 939: : i ! ! 837! ; i ! ' ! 4149: j ! 5 056i i 3 301! 4 666i 9 085! ; : ; : ! ! 1631' ! ') Tähän luettuna Pitkäranta. Väestösuhteet vuonna 1915.

19 18 Miespuolisia. Naispuolisia. Yliteen- Miespuolisia. Naispuolisia. Maalaiskunnat. i Heinolan maalaiskunta Sysmä I 4 337! Hartola Luhanka 1105 Leivonmäki \ Joutsa j ' Mäntyharju i Ristiina i Anttola! : Mikkelin maalaiskunta Hirvensalmi j Kangasniemi Haukivuori! 1986 ; Pieksämäki i Virtasalmi j Jäppilä ' Joroinen 4 452! Juva I Puumala ; Sulkava.... i Sääminki 5182 Kerimäki \ J Enonkoski Savonranta 1428 Heinävesi 4 581! Kangaslampi j Rantasalmi I Yhteensä Koko lääni ' Kuopion lääni. Kuopio Joensuu! Iisalmi Yhteensä Maalaiskunnat. Leppävirta Varkauden, tehdasseur. Suonnejoki Hankasalmi Rautalampi Vesanto Karttula Kuopion maalaiskunta. Tuusniemi Maaninka Pielavesi Keitele Kiuruvesi Iisalmen maalaiskunta. Rutakko Lapinlahti ! ! 744: 3 723! 3 470j 5 960! ] Nilsiä Varpaisjärvi Muuruvesi Jtivankosken tehd.-seur. Kaavi Polvijärvi Kuusjärvi Liperi Kontiolahti Pielisensuu Rääkkylä Kiteen pitäjä Kesälahti Pälkjärvi Tohmajärvi Värtsilä Kiihtelysvaara Ilomantsi Tuupovaara Eno Pielisjärvi Juuka Rautavaara Nurmes 1 ) Valtimo Yhteensä Koko lääni Vaasan lääni. Nikolainkaupunki. Kaskinen, j Kristiinankaupunki 5 199j Uusikaarlepyy 3008 Pietarsaari Kokkola ' Jyväskylä Yhteensä Maalaiskunnat Siipyy 7175 Isojoki Lapväärtti Kristiinank. maalaisk Karijoki Närpiö Övermarkku 7157 Korsnääsi Teuva Kauhajoki Kurikka Jalasjärvi 1540 Peräseinäjoki Ilmajoki ! 4 809! 3 482! 1957J i 1904! ! 1 370: ! 4112] j ! 5 068^ 1858i 5131' 168O ; j ! j i ! ! ! ! ! 2 932! ! i ') Tähän luettuna Nurmeksen kauppala.

20 19 Miespuolisia. Nais- i Yhteenpuolisia. sä. Miespuolisia. Naispuolisia. Seinäjoki Ylistaro Isokyrö Vähäkyrö Laihia Jurva Pirttikylä Petolahti Bergöö Maalahti Sulva Mustasaari Raippaluoto Koivulahti Maksamaa Vöyri Nurmo Lapua Kauhava Ylihärmä Alahärmä Oravainen Munsala Uudenkaarlep. maalaisk. Jepua Pietarsaaren maalaisk.. Purmo Ähtävä Tervajärvi Kruunupyy Luoto Kokkolan maalaisk.... Ala veteli Kälviä Lohtaja Himanka Kannus Toholampi Ulla va Kaustinen Veteli Haisua Lestijärvi Perho Soini Lehtimäki Alajärvi Vimpeli Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Kuortane Töysä Alavus Virrat Ätsäri Pihlajavesi Multia Keuruu Vilppula (osa) Petäjävesi Jyväskylän maalaisk.. Toivakka ! 2 506; ! ! ! 399J 2 454! 1687' 4 637i J ; ; 2 274; 2 680Î ! 1380! ! : ' Haapajärvi Nivala Kärsämäki Uurainen Saarijärvi Pylkönmäki Karstula Kivijärvi Kinnula Pihtipudas Viitasaari Konginkangas Sumiainen Laukaa Äänekoski Oulu Raahe Kemi Tornio Kajaani.. Oulun lääni. Yhteensä Koko lääni MaalaÂskunnat. Sievi Rautio Ylivieska Alavieska Kalajoki Merijärvi Oulainen Pyhäjoki Sälöinen Raahen ja Salon pitäjä Vihanti.. Rantsila Paavola Revonlahti Siikajoki Hailuoto Pyhäjärvi Reisjärvi... Haapavesi Pulkkila Piippola Pyhäntä Kestilä Säräisniemi Vuolijoki Paltamo. Kajaanin maalaisk.... Sotkamo Kuhmoniemi 1609! 4 990! 1389! , ; ! ; ! ! 839! IOOO! 1 839! 1805! ! Yhteensä! ; ! < 9 228! 4 323i : ! * 1785; ; 3 696! 5 879! 1484! ! 6 666J 4 270; ! 2 538; ! ! 3 362: : 8 833

21 20 Miespuolisia. Nais- [ Yhteenpuolisia. ; sä. Miespuolisia. Naispuolisia. ; "Rist i järvi...! Hyrynsalmi Suomussalmi Puolanka.. Utajärvi Muhos Tyrnävä.... Temmes..., Lumijoki.. Liminka... Kempele Oulunsalo.. Oulujoki Ylikiiminki. Kiiminki Haukipudas li.- Kuivaniemi Pudasjärvi. Taivalkoski Kuusamo.., Kuola järvi J 3 812J l : : J 771! 966! ' 1200 : ; 1074Î 5 447! 1957: 6 578i ; " Kemijärvi Rovaniemi Tervola Simo Kemin maalaiskunta.. Alatornio Karunki Ylitornio Turtola Kolari Muonionniska Enontekiö Kittilä Sodankylä Inari Utsjoki Yhteensä Koko lääni Koko maa l