Kuntalaki 2015 Valtuustolle

Transkriptio

1 Kuntalaki 2015 Valtuustolle Jouni Majuri kaupunginsihteeri, Espoo

2 Esitykseni rakenne Kuntia koskevan sääntelyn kehitys Yleistä uudesta kuntalaista Mikä ei muutu Merkittävimmät muutokset uudessa kuntalaissa Uusien merkittävimpien :ien läpikäyntiä + tehtäviä toimenpiteitä deadlineen (voimaantulo) = Pihvi Mitä ainakin on tehtävä ja huomioitava kun uusi kuntalaki tulee voimaan? Jouni Majuri

3 Kuntia koskevan sääntelyn kehitys Mahdollistava ja sopeuttava (Kuntien toimintaympäristön, kuntahallinnon rakenteiden ja lainsäädännön muutosten huomiointi) Mahdollistava 2015 kuntalaki 1995 kuntalaki Yhtenäistävä (kaupunkeja ja muita kuntia koskivat samat säännökset) Kokoava (Maalaiskunta, kauppala ja kaupunki) 1976 kunnallislaki 1948 kunnallislaki 1917 MKunL 1917 KKunL 1865 MKunA Maalaiskunnat 1873 KKunA Kaupungit

4 Yleistä uudesta kuntalaista HE 268/2014 ( ) Havm 55/2014 (X) Laki voimaan x.x.2015 (?), mutta suuri osa säännöksistä voimaan vasta seuraavan valtuuston toimikauden alusta 17 lukua, 150 :ää Kunnan hallinnon yleislaki. Pyrkii vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Konserninäkökulma korostuu. Kunnat ja markkinat omaan lukuun. Sähköinen päätöksenteko. Poliittisen johtamisen painoarvoa lisätään. Alijäämän kattamismenettelyä terävöitetään. Tosiasiassa suurin muutos on opetella :ien uudet paikat 4

5 Uuden kuntalain sisältö I OSA YLEISET SÄÄNNÖKSET II OSA DEMOKRATIA JA VAIKUTTAMINEN III OSA TOIMIELIMET JA JOHTAMINEN IV OSA LUOTTAMUSHENKILÖT JA HENKILÖSTÖ V OSA HALLINTO 1. Yleiset säännökset 2. Kunnan tehtävät ja järjestämisvastuu 3. Valtion ja kunnan suhde 4. Valtuusto 5. Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus 6. Kunnan toimielimet 7. Kunnan johtaminen ja kunnanhallitus 8. Kuntien yhteistoiminta 9. Kunnallinen liikelaitos 10. Luottamushenkilöt 11. Henkilöstö 12. Päätöksenteko- ja hallintomenettely VI OSA TALOUS VII OSA ERINÄISET SÄÄNNÖKSET 13. Kunnan talous 14. Hallinnon ja talouden tarkastus 15. Kunnan toiminta markkinoilla 16. Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus 17.Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset pp.kk.vvvv 5 Osasto

6 Mikä ei muutu (I) Erityislaki menee yleislain eli kuntalain edelle (2 ) Kunnan jäsenyys (3 ) Kunnan nimi ja kaupunkinimitys (4 ) Vaakuna (5 ) Varavaltuutettujen lukumäärä (17 ) Äänioikeus (20 ); kuitenkin myös tietyin edellytyksin kansainvälisen järjestön palveluksessa oleva Kunnallisen kansanäänestyksen periaatteet (24 ), paitsi että aloiteoikeus 15-vuotiaalla ja aloitekynnys neljä prosenttia (25 ) Toimielinten toimikausi ja puheenjohtajiston valinta (32-33 ) Tilapäisen valiokunnan rooli (35 ) Kunnallisen liikelaitoksen asema (9 luku) Yleinen vaalikelpoisuus (71 ) Vaalikelpoisuus valtuustoon (72 ), lautakuntaan, johtokuntaan ja toimikuntaan (74 ), tarkastuslautakuntaan (75 ), kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen (76-77 ) Vaalikelpoisuuden menettäminen (78 ) Luottamustoimen hoitamisen jatkuvuus (79 ) 6

7 Mikä ei muutu (II) Luottamushenkilön palkkiot ja korvaukset (82 ), paitsi että todetaan luottamushenkilömaksujen perintävaltuutus Virheellisen ja rikollisen menettelyn sääntely (85-86 ) Henkilöstön oikeudellinen asema ( 11 luku) Toimivallan siirtäminen eli delegointi (91 ) Valtuustoasioiden valmistelu ja käsiteltäväksi ottaminen ( ), valtuuston kokoontuminen (94 ), laillisuusvalvonta (96 ) Esteellisyyssääntely (97 ), paitsi että enää ei yhteisöjäävin poikkeusta kunnan tytäryhteisöjen osalta Kokouksen julkisuus (101 ), päätösvaltaisuus (103 ), äänestys (104 ), vaali (105 ), eriävä mielipide (106 ), pöytäkirja (107 ) Kunnan talousarvion ja suunnitelman periaatteet (110 ), paitsi kytkentä strategiaan ja alijäämän kattamissääntely Kirjanpidon ja tilinpäätöksen periaatteet ( ), paitsi että konsernitilinpäätös pitää laatia aina Tilintarkastuskertomuksen käsittely (125 ) Muutoksenhaku (16 luku) 7

8 Merkittävimmät muutokset uudessa kuntalaissa (I) Kuntavaalit siirtyvät huhtikuuhun ja valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alusta (15 ) Valtuuston koko jää kunnan harkintaan (16 ) Lakisääteinen yhteistoiminta, järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen määritellään laissa (7 9 ) Lautakunta voi olla valiokunta, jos jäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja (31 ) Kuntastrategiasta tulee lakisääteinen (37 ) Kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa vahvistetaan (40 ) Kunnanjohtajan johtajasopimuksesta tulee lakisääteinen (42 ) Toimielimen puheenjohtajisto voidaan erottaa luottamuspulan vuoksi (34 2 mom.) Konserniohjaus korostuu ja omistajaohjausta terävöitetään (46-47 ) Kunnallisen puoluerahoituksen avoimuutta lisätään (19 2 mom. ja 82 3 mom.) Ns. vaikuttajatoimielimistä otettaan säännökset kuntalakiin (26 28 ) 8

9 Merkittävimmät muutokset uudessa kuntalaissa (II) Mahdollisuuksia päätoimisen ja osa-aikaisen luottamustoimen hoitamiseen parannetaan (33 2 mom. ja ) Kaikki luottamustoimet vaativat suostumuksen (70 ) Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta tulee lakisääteistä (84 ) Alijäämän kattamissääntelyä terävöitetään (13 luku) Ainoaksi johtosäännöksi tulee hallintosääntö (90 ) Otto-oikeus on lain nojalla vain kunnanhallituksella (92 ) KV:n päätösten laillisuusvalvontaa koskevia erimielisyyksiä KH:n ja KV:n välillä ei enää HallO:een (96 ) Sähköisen päätöksenteon edellytyksiä lisätään ( ) Kunnan ilmoitusten ja viestinnän pääkanavaksi tulee internet ( ) Pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen siirtyy internetiin (140 ja 142 ) Suhdetta EU-lainsäädäntöön täsmennetään kunnan toiminta markkinoilla luvussa (15 luku) 9

10

11 15 Kuntavaalien ajankohta Kuntavaalit siirtyvät huhtikuuhun ja valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alusta Nykyisen valtuuston toimikautta pidennetään lain voimaantulosäännöksellä (147 ) toukokuun 2017 loppuun Seuraavat kuntavaalit huhtikuussa 2017 Valtuutettu tai muu luottamushenkilö voi ilman perusteluita erota toimestaan vuoden 2016 lopussa ilmoitettava eroamisesta viimeistään marraskuussa 2016 tilalle kutsutaan uusi varavaltuutettu / valitaan uusi luottamushenkilö. Aiheuttaa haasteita vaalien jälkeen saada nimettyä kaikki muut toimielimet ennen kesälomia, koska KH ja lautakunnat on valittava kesäkuussa pidettävässä KV:n kokouksessa, suostumukset (70 )! Valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden perehdyttämisen ajankohta heinäkuussako? TA- ja strategiaprosessin haasteet tähän aikatauluun! 11

12 16 Valtuuston koko kunnan harkintaan Sääntely jättää kunnille harkintavaltaa valtuuston koon suhteen Valtuutettujen vähimmäismäärä eri kuntakokoluokissa on hieman nykyistä pienempi Asukasluku valittava vähintään 67 valtuutettua, nyt Espoossa 75 valtuutettua Valtuuston koon pienenemistä nykyisestä perustellaan mm. valtuuston tosiasiallisen päätöksentekokyvyn parantamisella, luottamustointen houkuttelevuuden lisäämisellä sekä luottamustointen hoitamiseen tarvittavan asiantuntemuksen ja ajankäytön vaatimusten kasvulla Kooltaan pienempää valtuustoa voitaisiin asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta täydentää kuntalaisten muilla osallistumiskanavilla kuten alueellisilla toimielimillä tai käyttäjädemokratialla. Vähimmäismäärää suurempi valtuutettujen määrä voisi olla perusteltu erityisesti kunnan siirtyessä valiokuntamalliin (31 ) Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta ilmoitettava OM:lle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. 12

13 (26-28 ) Vaikuttamistoimielimet Sääntelyn kokoaminen kuntalakiin Kunnanhallituksen asetettava Nuorisovaltuusto/nuorten vaikuttajaryhmä Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Voivat olla kuntien yhteisiä. Kokoonpano, valinta ja toimintatavat jäävät kunnan päätettäviksi. Kunnanhallituksen huolehdittava toimintaedellytyksistä. Edustamansa ryhmän vaikuttamis- ja kuulemiskanavia: Annettava mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä edustamansa ryhmän hyvinvointiin, terveyteen, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen taikka tarvittavien palvelujen järjestämisessä Ei oikeutta tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä. Sinänsä Espoossa on jo kaikki em. vaikuttajatoimielimet tarvittaessa hienosäätöä asettamis- ja kuulemisprosesseihin 6/2017 Jouni Majuri

14 29 Viestintä Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. (Tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönnin ei tosin ole katsottu olevan sellainen menettelyvirhe, johon vetoamalla päätöksen on saanut kumottua.) Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä toteutuu. Viestinnän pääkanava internet Espoossa esityslistat on jo nykyäänkin viety internetiin etukäteen ja salassapito ja yksityisyydensuoja on huomioitu 14

15 109 Julkaistava internetissä 1) kuntastrategia; 2) hallintosääntö; 3) talousarvio- ja suunnitelma; 4) tilinpäätös; 5) tarkastuslautakunnan arviointikertomus; 6) tilintarkastuskertomus; 7) kuntien yhteistoimintaa koskevat sopimukset; 8) konserniohje; 9) luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset; (84 ) 10) luottamushenkilöiden palkkioiden ja korvausten perusteet; 11) palveluista perittävät maksut. 6/

16 108 Kunnan ilmoitukset Kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Ilmoitusten on oltava yleisessä tietoverkossa 14 vuorokautta, jollei asian luonteesta muuta johdu. Ilmoituksen sisältämät henkilötiedot on poistettava tietoverkosta edellä mainitun ajan kuluttua. Eli kuntalaissa luovutaan julkisista kuulutuksista annetun lainsäädännön noudattamisesta (ilmoitustaulun käytöstä) Huom! erityislainsäädäntöön jää vielä joitakin erityisiä ilmoitteluvaatimuksia, kuten esim. MKA 30 ja 86 : yhdellä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä + tämän esityksen 130 :ää koskeva kalvo. 6/

17 140 Päätöksen tiedoksianto kunnan jäsenelle Toimielinten pöytäkirjat nähtäville internetiin ov-/valitusosoituksineen Jos on käsitelty salassapidettävä asia > on julkaistava maininta salassapidettävän asian käsittelystä Pöytäkirjassa julkaistaan henkilötiedoista ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot, jotka on kuitenkin poistettava internetistä ov-/valitusajan päättyessä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä 7 päivän kuluttua internetjulkaisusta. Kunnan muun vo:n pöytäkirja pidetään vastaavasti internetissä nähtävänä, jos viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. HallO:n päätös valitusasiassa julkaistava myös kunnan nettisivuilla (142 ) Käytännössä edellä oleva tarkoittaa sitä, että myös julkiset viranhaltijapäätökset on julkaistava internetissä, jos ne halutaan lainvoimaisiksi Nähtävilläpito uusittava uusien säännösten mukaiseksi. 6/

18 30-31 Toimielimet; valiokuntaja puheenjohtajamallit 30 Kunnassa on oltava valtuuston lisäksi kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Valtuusto voi lisäksi asettaa: 1) kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia tai niiden sijasta valiokuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä; 2) johtokuntia liikelaitoksen tai tehtävän hoitamista varten; 3) jaostoja kunnanhallitukseen, lautakuntaan, valiokuntaan ja johtokuntaan. Kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamista varten 31 Valtuusto voi päättää, että: 1) kunnanhallitukseen ja lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jolloin lautakuntaa voidaan kutsua valiokunnaksi (valiokuntamalli); 2) kunnanhallituksen jäseniä valitaan lautakuntien tai valiokuntien puheenjohtajiksi (puheenjohtajamalli [ /ministerimalli ]); 3) muu toimielin kuin valtuusto valitsee johtokunnan jäsenet tai osan jäsenistä; 4) johtokunnan jäsenet tai osa sen jäsenistä valitaan valtuuston määrittämien perusteiden mukaisesti kunnan asukkaiden, kunnan henkilöstön tai palvelujen käyttäjien esityksestä; ja 5) kaksikielisen kunnan muuhun kuin 30 :n 4 momentissa tarkoitettuun toimielimeen asetetaan jaosto kumpaakin kieliryhmää varten, jolloin jaoston jäsenet on valittava asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä 18

19 Kunnan johtamisen vaihtoehdot 1. Kunnanjohtaja ja perinteinen kunnanhallituksen luottamushenkilöpuheenjohtaja 2. Kunnanjohtaja ja päätoiminen/osa-aikainen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. 3. Pormestarimalli (44 ) (Sääntely vastaa asiallisesti voimassa olevaa) Ei virkasuhteista kunnanjohtajaa. Pormestari kunnanhallituksen puheenjohtaja. Valtuusto valitsee. (Suoran vaalin mahdollisuutta valmistellaan erikseen.)

20 40 KH:n PJ Kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä, jota kunnanhallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Kunnanhallituksen puheenjohtajan muista tehtävistä määrätään hallintosäännössä. uusi sisältö yllätyksetön. 20

21 33 2 mom ja 80 Koko- /osaaikainen puheenjohtajisto Valtuusto voi päättää, että valtuuston puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä lautakuntien ja valiokuntien puheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-aikaisina luottamushenkilöinä. Päätoimisella luottamushenkilöllä on oikeus saada virka- tai työvapaata työstään päätoimisen luottamustoimen ajaksi. Jos päätoiminen luottamustoimi päättyy ennenaikaisesti vaalikelpoisuuden menettämisen tai erottamisen vuoksi, henkilöllä on oikeus keskeyttää virka- tai työvapaa ilmoittamalla keskeytyksestä työnantajalle vähintään kuukautta ennen työhön palaamistaan. Osa-aikaisen luottamustoimen hoitamista varten tarvittavasta vapaasta kunnan luottamushenkilön on sovittava työnantajansa kanssa. Työnantaja ei voi ilman työhön liittyvää painavaa syytä kieltäytyä myöntämästä vapaata osa-aikaisen luottamustoimen hoitamista varten. Työnantajan on pyynnöstä annettava kirjallinen selvitys kieltäytymisensä perusteista. Valtuusto päättää päätoimiselle ja osa-aikaiselle luottamushenkilölle maksettavasta kuukausipalkasta ja korvauksista. Päätoimisella ja osa-aikaisella luottamushenkilöllä on oikeus saada vuosilomaa, sairauslomaa ja perhevapaata sekä työterveyshuollon palveluja samoin perustein kuin kunnallisella viranhaltijalla. Mitä tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään työnantajasta ja työntekijästä sovelletaan vastaavasti kuntaan sekä päätoimiseen ja osa-aikaiseen luottamushenkilöön. 6/

22 34 2 Vain puheenjohtajiston erottaminen Uusi säännös, erottaminen voidaan kohdentaa pelkästään puheenjohtajistoon, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan. Edelleen voidaan erottaa myös koko toimielin, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Menettelytavat ennallaan, eli valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan, joka valmistelee, hankkii KH:n lausunnon ja KV päättää 6/

23 81 83 Luottamushenkilöiden toimintaedellytyksistä Oikeus saada vapaata (81 ) Oikeus saada vapaata toimielimen kokoukseen osallistumista varten Ilmoitettava työnantajalle vähintään 14 pv ennen kokousta ja työnantajalla oltava painava syy kieltäytymiseen (nyk. sovittava/ei voi kieltää ilman painavaa syytä. ) Muu luottamustoimen hoitaminen, valtuustoryhmien kokoukset: vapaasta sovittava työnantajan kanssa Työnantajan pyydettäessä annettava kirjallinen selvitys kieltäytymisensä perusteista Palkkiot ja korvaukset (82 ): ei muutoksia, perintävaltuutus lakiin (ollut jo nykyään Espoossa käytäntö) Perittyjen luottamushenkilömaksujen määrä on ilmoitettava tilinpäätöksessä (Huom: Jo 2015 tilinpäätöksessä!) Tietojensaantioikeus (83 ) ( Ei laajene, eikä supistu ) (Julkiset tiedot annetaan kaikille, myös luottamushenkilöille) Toimessa tarpeelliset tiedot, jotka eivät vielä ole julkisia Konsernijohdolta sen hallussa olevat tytäryhteisöjen toimintaa koskevat tiedot Ei oikeutta salassa pidettäviin tietoihin, elleivät kuulu toimen hoitamiseen. 6/

24 42 Johtajasopimus KJ:lle pakollinen Kunnan ja kunnanjohtajan välillä on tehtävä johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. Johtamisen pelisäännöt. Voidaan ottaa määräyksiä KH:n pj:n ja KJ:n työnjakoon kunnan johtamisessa, hallintosääntö huomioiden. Voidaan ottaa määräykset menettelytavoista, joilla viran hoidon erimielisyydet ratkaistaan irtisanomismenettelyn sijasta. Voidaan sopia erokorvauksesta, jolloin sopimuksen hyväksyy KV, muutoin sopimuksen hyväksyy KH HE s.170: Nykyiset johtajasopimukset tarkastettava uuden kuntalain mukaisiksi mennessä. (Jos sovittu erokorvaus, eikä käsitelty valtuustossa tulee sopimus viedä valtuustoon) 6/

25 37 Kuntastrategia pakolliseksi Kunnassa oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. (38 Kuntaa johdetaan strategian mukaisesti. ) Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2. palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3. kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4. omistajapolitiikka; 5. henkilöstöpolitiikka; 6. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; sekä 7. elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Perustuttava arvioon nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksista, määriteltävä strategian toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. 110 : Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa HE s. 165: Strategia on luonteeltaan poliittinen ja toiminnallinen ei oikeudellisesti velvoittava ( = muissa päätöksissä ei siis voi menestyksekkäästi Jouni vedota Majuri strategian vastaisuuteen)

26 47 Konserniohje pakolliseksi Konserniohjetta sovelletaan tyttärien ja soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen Tytäryhteisön perustamisella tulee aina olla jokin kunnan toimintaan liittyvä strateginen tavoite ja tytäryhteisön tulee lähtökohtaisesti pyrkiä toteuttamaan näitä omistajan tavoitteita ja tarkoitusperiä sekä ottaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan huomioon yhteisön asema osana kuntakonsernia Tytäryhteisöjen hallituksen kokoonpanossa on huomioitava yhteisön toimialan riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus Konserniohjeessa on oltava määräykset ainakin: 1. kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta; 2. konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä; 3. tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta; 4. velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa; 5. konsernin sisäisistä palveluista; 6. Kunnan konserniyhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä; 7. kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. 6/2017 / Espoo TATU 26

27 84 Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Ilmoitusvelvollisia: kunnanhallituksen ja kaavoitustehtäviä hoitavan toimielimen jäsenet valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajisto kunnanjohtaja, pormestari ja apulaispormestari, KH:n ja ltk:n esittelijät Ilmoitettava: Johtotehtävät ja luottamustoimet elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja merkittävä varallisuus Muutkin sidonnaisuudet, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa esim. luottamustoimet yhdistyksessä ja säätiössä Ilmoitukset tehdään tarkastuslautakunnalle kahden kuukauden kuluessa tehtävään valinnasta ja ne viedään KV:lle tiedoksi Sidonnaisuuksista julkinen rekisteri yleisessä tietoverkossa (109 ) 6/2017 Sidonnaisuusilmoitukset Espoossa 27

28 90 Hallintosääntö Uudessa laissa kaikki nykyään johtosäännössä määrättävät asiat kootaan hallintosääntöön, jolloin ei enää tarvita yksittäistä toimielintä koskevia johtosääntöjä. Lähtökohta siis on, että kaikki nykyisen lain mukaan johtosäännöllä määrättävät asiat löytyvät hallintosäännöstä. Hallintosääntömääräykset voidaan kuitenkin jakaa eri asiakirjoihin silloin, kun kaikkia niitä ei kunnan organisaation laajuuden perusteella ole tarkoituksenmukaista koota yhteen. Minimissään siis riittää johtosääntöjen nimien muuttaminen hallintosäännön luvuiksi ja erinäisten uusien säännösten huomiointi. 6/

29 92 Otto-oikeus KH:n käsiteltäväksi voidaan ottaa KH:n alaisen viranomaisen sekä KH:n jaoston päättämä asia. KH:n alaisia viranomaisia ovat käytännössä valtuustoa lukuun ottamatta kaikki muut kunnan toimielimet, luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Tarkemmat määräykset otto-oikeusmenettelystä annettaisiin hallintosäännössä. Valtuusto voisi kuitenkin hallintosäännössä määrätä, laajennetaanko otto-oikeus koskemaan myös lautakuntia tai liikelaitoksen johtokuntia sekä missä laajuudessa oikeus otetaan kunnan hallintoorganisaatiossa käyttöön. Valtuusto voisi hallintosäännöllä määrätä, että otto-oikeus on esimerkiksi vain osalla lautakunnista. Otto-oikeusaika on kytketty kunnan sisäiseen muutoksenhakuun eli otto-oikeutta olisi käytettävä viimeistään oikaisuvaatimusajan kuluessa. Eli jatkossa asia voidaan ottaa vain KH:n käsiteltäväksi, ellei valtuusto hallintosäännöllä muuta päätä. 6/

30 97 Yhteisöjäävin poikkeus ei koske enää kuntakonserniyhteisöjä Voimassa olevan lain mukaan luottamushenkilö, viranhaltija ja työntekijä ovat voineet osallistua kuntakonserniin kuuluvan yhteisöä ja säätiötä sekä kuntayhtymää sekä liikelaitosta koskevien asioiden käsittelyyn paitsi, jos kunnan ja edellä mainitun tahon edut ovat olleet ristiriidassa keskenään. Säännöstä muutetaan siten, että henkilö on esteellinen aina silloin, kun käsitellään kuntakonserniin kuuluvan yhteisön tai säätiön asioita. Muutoksella selkeytetään omistajaohjausta ja valvontaa siten, että henkilöllä ei voisi valvoa tai ohjata yhteisöä tai säätiötä, jonka toiminnasta henkilö vastaa. Voimassa olevaa yhteisöjäävipoikkeusta sovellettaisiin kuitenkin edelleen kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan ja kuntayhtymän yhtymähallituksen jäsenten osalta. Esim. kuntakonserniin kuuluvan Länsimetro Oy:n hallitusjäsenet ovat jatkossa aina esteellisiä KH:ssa käsiteltäessä yhtiön asioita! 6/

31 Toimielimen päätöksentekotavat Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää Perinteisessä kokouspaikalla tapahtuvassa kokouksessa. Sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous). edellytys: läsnä olevien oltava keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä Sähköisesti ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Kunta antaa hallintosäännössä määräykset päätöksentekotavoista ja muusta kokousmenettelystä Kunnan tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. Espoon luottamushenkilöiden verkkopalvelu sähköinen kokous 6/

32 100 Sähköinen päätöksentekomenettely Sähköinen päätöksentekomenettely = ajasta ja paikasta riippumaton suljettu päätöksenteko ennen toimielimen kokousta. Mahdollinen kaikissa muissa toimielimissä paitsi valtuustossa sekä julkisissa kokouksissa. Sähköisesti käsiteltävät asiat tulee yksilöidä kokouskutsussa ja mainita, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti. Asia siirtyy kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin jäsen sitä vaatii tai on jättänyt kantansa ilmaisematta. Sähköinen päätöksenteko on pääsääntöisesti tarkoitettu ns. rutiiniluonteisten asioiden käsittelyyn. Kunnan omaan harkintaan jää se, minkä kaltaiset asiat voitaisiin käsitellä sähköisessä päätöksenteossa. Sähköinen päätöksenteko edellyttää soveltuvan tietojärjestelmän käyttämistä. Ei ole vielä realismia Espoossa! (Edellyttää vahvaa tunnistamista) 32

33 13 LUKU / Kunnan talous Säännökset vastaavat pitkälle vanhaa sääntelyä, mutta niihin on otettu mukaan kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskevat täydennykset sekä kuntastrategian yhteys taloussuunnittelussa. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa (tämä voimaan tilikauden 2015 tilinpäätöksessä) enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvataan voimaantulosäännöksellä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Kriisikuntamenettelyyn voi joutua, jos alijäämiä ei kateta säädetyssä ajassa tai kriisikuntakriteereiden perusteella; kriteereissä siirrytään konsernitason tietoihin vuonna Voimaantulosta

34 15 LUKU / Kunnan toiminta markkinoilla Säännösten taustalla EU:n valtiontukisääntely Yhtiöittämisvelvollisuus toimittaessa kilpailutilanteessa markkinoilla Keskeinen termi säännöksissä kilpailutilanteessa markkinoilla, jolla tarkoitetaan samaa kuin EU:n lainsäädännössä termillä taloudellinen toiminta. Vaikea määritellä täsmällisesti ja yksiselitteisesti. Käsitteen sisältö elää oikeuskäytännön myötä. Pyritään selkeyttämään kansallisen sääntelyn suhdetta EU:n sisämarkkinasäännöksiin. EU:n valtiontukisääntelyn vastaisten tukielementtien poistaminen kuntien toimintarakenteesta (konkurssisuoja ja veroedut). Kilpailun tasapuolisuuden turvaaminen julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Kunnan osallistuminen tarjouskilpailuun on kilpailutilanteessa markkinoilla toimimista. Jatkoa kuntalain ja kilpailulain muutoksille, jotka tulivat voimaan

35 129 Laina, takaus ja muu vakuus Kunnan antama laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä KV:n päätettäviä asioita (14 9-kohta) Ei saa sisältää merkittävää taloudellista riskiä. Kunnan edut tulee turvata vastavakuudella Takauksen ja muun vakuuden antamista rajoitetaan Ei voida antaa kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yksityisen yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta. Rajoituksen ulkopuolella: Kuntakonserniin kuuluvat ja kuntien/valtion määräysvallassa olevat yhteisöt Liikuntalain, kulttuuritoimintalain tai nuorisolain mukaisten tehtävien edistäminen. Erityislainsäädännön perusteella hyväksytty tukiohjelma ja yksittäinen tuki. 35

36 131 Palveluvelvoite Kunta voi antaa määräaikaisen julkisen palvelun velvoitteen kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten palvelujen turvaamiseksi kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle palveluntuottajalle, jos markkinoiden toiminta on puutteellista. Kunnan on etukäteen selvitettävä, toimivatko markkinat riittävästi. Onko markkinoilla toimijoita Täyttääkö palveluntarjonta kunnan asettamat välttämättömät kriteerit Toimeksianto: hankintasopimus tai avustuspäätös Kirjallisesti Määriteltävä palvelun tuottamiseen ja korvauksen määräytymiseen liittyvät keskeiset ehdot Huomioitava EU:n valtiontukisäännöt Palveluntuottajan valinta Avoin ja syrjimätön menettely Hankintalain mukainen kilpailutus, mikäli hankintalainsäädännöstä niin johtuu 36

37 Mitä ainakin on tehtävä ja huomioitava kun uusi kuntalaki tulee voimaan? I Hallittava kahta kuntalakia voimaantulosäännöksineen 6/2017 asti Päivitettävä uudet :t mm. internetiin, painettuun materiaaliin, muutoksenhakuohjeisiin (osin heti kun laki tulee voimaan, osin 6/2017 alkaen) Huomioitava nykyisten toimielinten toimikauden pidentyminen ½ vuodella toukokuun 2017 loppuun + mahdollinen KV:n päätös valtuuston koosta viimeistään 12/2016 Valmistauduttava kuntavaalien huhtikuuhun siirtymisestä aiheutuviin seurannaisvaikutuksiin, kuten TA- ja strategiaprosessin kalenterointi, luottamushenkilöiden perehdyttämisen ajankohta Toteuttava viestintää internetissä lain edellyttämällä tavalla (6/2017) Huomioitava päätöksentekoprosessissa kunnan jäsenen tiedoksisaannin siirtyminen internetiin; mm. nähtävilläpitoprosessit, henkilötietojen poistaminen, viranhaltijapäätösten vieminen internettiin (6/2017) 37

38 Mitä ainakin on tehtävä ja huomioitava kun uusi kuntalaki tulee voimaan? II Johtosäännöt muutettava hallintosäännöksi ja vähintään pakolliset sisältötarkistukset! (6/2017) - Lisäksi mahdollisia muutoksia hallintosäännössä poliittisen tahdon kautta, esim. valiokunta-, ja pjmalli, KH:n PJ:n kokoaikaisuus - mahdollisuus erilaisiin päätöksentekotapoihin, mikäli markkinoille järkeviä tuotteita Konserniohjeen päivittäminen (TATU, 6/2017) Sidonnaisuusilmoitusten kerääminen, TALA (6/2017) Otto-oikeuden keskittäminen KH:lle tai hallintosäännössä päätettävä laajentamisesta muillekin toimielimille (6/2017) KJ:n johtajasopimuksen päivitys (6/2017) 38

39 Kiitos Lähteet: HE 268/2014 Havm 55/ ut/ kuntalakiesitys-eduskuntaan.aspx Kirsi Mononen; Uusi kuntalaki Lisätietoa: 39