HELSINGIN YLIOPISTO. Hakuopas Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO Hakuopas 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

2 SISÄLLYS 1 TUTKINNOT TIEDEKUNNAN KOULUTUSTARJONTA PÄÄVALINTA Päävalinnassa hyväksyttävien opiskelijoiden määrät Hakukelpoisuus Hakeminen Valintakokeet Valinnat ja valintaperusteet... 7 Biologia (suomenkielinen valinta), akvaattiset tieteet sekä ympäristötieteet (Helsinki, Lahti)... 7 Biologia (ruotsinkielinen valinta) Molekyylibiotieteet Tulokset Opiskelupaikan vastaanotto ja ilmoittautuminen yliopistoon Päävalinnan aikataulu Päävalinnassa vuonna 2015 hakeneet ja hyväksytyt AIEMPIIN YLIOPISTO-OPINTOIHIN PERUSTUVA VALINTA Avoimen yliopiston opintoja suorittaneet Yliopisto-opintoja muissa yliopistoissa tai tiedekunnissa suorittavat VALINTA MAISTERIOPINTOIHIN (SUOMEN TAI RUOTSIN KIELELLÄ SUORITETTAVAT TUTKINNOT) ADMISSION TO MASTER S DEGREE STUDIES IN ENGLISH Master s Degree Programme in Biotechnology (MBIOT) Master s Degree Programme in Neuroscience (MNEURO) Other Master s Degree Programmes of the Faculty Results and Accepting the Offered Study Place (All Programmes) TIEDEKUNNAN KOULUTUSOHJELMAUUDISTUKSETJA MAHDOLLISUUDET SIIRTYÄ VANHOISTA KOULUTUSOHJELMISTA UUSIIN VALINTA JATKOTUTKINTO-OPINTOIHIN VALINTA AINEENOPETTAJAN KOULUTUKSEEN VALINTA MUIHIN OPINTOIHIN Erillisten opintojen suoritusoikeus Sivuaineopintojen suoritusoikeus Vierailevat opiskelijat / Visiting Students (kansainväliset hakijat) NEUVONTAA JA LISÄTIETOJA... 35

3 1 TUTKINNOT Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa 1) alempana korkeakoulututkintona luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto 2) ylempänä korkeakoulututkintona filosofian maisterin (FM) tutkinto ja 3) tieteellisinä jatkotutkintoina filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineopintoja ja erillisiä opintoja. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaisia, ja opintojen mitoitus perustuu opintopisteisiin. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Alempaan korkeakoulututkintoon (LuK) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä, ja opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Ylempään korkeakoulututkintoon (FM) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan päävalinnassa (luku 3) hyväksytyille myönnetään oikeus suorittaa sekä alempi (LuK) että ylempi (FM) korkeakoulututkinto. Päävalinnassa tiedekuntaan hyväksytyltä opiskelijalta edellytetään, että hän suorittaa bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa kandidaatin tutkinnon ennen maisterin tutkinnon suorittamista vaikka hän olisi suorittanut tai suorittaisi myöhemmin alemman tutkinnon tai sitä vastaavan tutkinnon muualla. Oikeutta pelkän maisterin tutkinnon suorittamiseen tulee hakea suomen- tai ruotsinkielisten maisteriopintojen valinnan (ks. luku 5) tai englanninkielisten maisteriopintojen valinnan (ks. luku 6) kautta. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan muissa, perustutkinnon suoritusoikeutta koskevissa valinnoissa (luvut 4-6) hyväksytyille myönnetään joko oikeus suorittaa 1) sekä alempi (LuK) että ylempi (FM) korkeakoulututkinto tai 2) ainoastaan ylempi korkeakoulututkinto (FM). Hyväksytyille voidaan myös myöntää oikeus suorittaa ylempi korkeakoulututkinto (FM) siten, että edellytetään lisäksi yliopistolaissa 558/2009 tarkoitettujen täydentävien opintojen suorittamista. Hakija ei voi hakea tutkinnonsuoritusoikeutta opiskelijavalintojen kautta bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan siihen koulutusohjelmaan, jossa hänellä on jo kyseinen tutkinnonsuoritusoikeus (opiskelija ei voi pidentää tutkinnon suorittamiseen käytettävissä olevaa aikaa hakemalla ja tulemalla valituksi uudelleen). Hakija ei myöskään voi hakea tutkinnonsuoritusoikeutta opiskelijavalintojen kautta tiedekunnan sellaiseen koulutusohjelmaan, johon hänellä on mahdollisuus siirtyä suoraan vanhasta koulutusohjelmastaan (ks. luku 7). Kuitenkin, mikäli hakija hakee FMtutkinnonsuoritusoikeutta suomen- tai ruotsinkielisten maisteriopintojen valinnan tai englanninkielisten maisteriopintojen valinnan kautta siihen koulutusohjelmaan, jossa hänellä on jo LuK- ja FM-tutkinnonsuoritusoikeudet, hän voi jättää hakemuksen ehdollisena siten, että hän suostuu luopumaan alkuperäisestä tutkinnonsuoritusoikeudestaan, mikäli tulee hyväksytyksi ja ottaa opiskelupaikan vastaan. Mikäli bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkinto-opiskelija, jolla on tiedekunnassa filosofian maisterin tutkinnonsuoritusoikeus, saa opiskelijavalinnan kautta (luvut 5 ja 6) tutkinnonsuoritusoikeuden jonkin muun koulutusohjelman, maisteriohjelman tai (ympäristötieteiden koulutusohjelmassa) pääaineen maisterin tutkintoon, opiskelija menettää alkuperäisen maisterin tutkinnonsuoritusoikeuden vastaanottaessaan uuden opiskelupaikan.

4 2 TIEDEKUNNAN KOULUTUSTARJONTA Bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan kuuluu kaksi laitosta: biotieteiden laitos ( ja ympäristötieteiden laitos ( Tietoja bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta ja annettavasta opetuksesta on laitosten verkkosivuilla. Koulutusohjelmat Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa on seuraavat koulutusohjelmat: Biologian koulutusohjelma Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma Akvaattisten tieteiden koulutusohjelma Ympäristötieteiden koulutusohjelma Koulutusohjelmissa voi bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK, 180 op) ja filosofian maisterin (FM, 120 op) tutkinnot. Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma ja ympäristötieteiden koulutusohjelma ovat bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan (BYTDK) ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan (MMTDK) yhteisiä koulutusohjelmia. Kandidaatin tutkinto suoritetaan bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Molekyylibiotieteiden koulutusohjelmaan tai ympäristötieteiden koulutusohjelman Helsingin hakukohteeseen kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan hyväksytyillä opiskelijoilla on oikeus suorittaa maisterivaiheessa joko elintarviketieteiden maisterin (ETM), filosofian maisterin (FM) tai maatalous- ja metsätieteiden maisterin (MMM) tutkinto. Pääainevaihtoehdot eri tiedekunnissa ovat seuraavat: molekyylibiotieteiden koulutusohjelma: biokemia (BYTDK), biotekniikka (BYTDK/MMTDK), mikrobiologia (BYTDK/MMTDK) ja perinnöllisyystiede (BYTDK) ympäristötieteiden koulutusohjelma: o hakukohteena ympäristötieteet, Helsinki: agroteknologia (maatalouden ympäristöteknologia) (MMTDK), kasvintuotantotieteet (agroekologia) (MMTDK), maaperä- ja ympäristötiede (MMTDK), mikrobiologia (MMTDK) sekä ympäristömuutos ja -politiikka (BYTDK) o hakukohteena ympäristötieteet, Lahti: ympäristöekologia (BYTDK) Englanninkieliset maisteritutkinto-opinnot Tiedekunnassa on seuraavat englanninkieliset maisteriohjelmat: Master's Degree Programme in Biotechnology (MBIOT) -maisteriohjelma ( Master's Degree Programme in Neuroscience (MNEURO) -maisteriohjelma ( Master s Degree Programme in Multidisciplinary Studies on Urban Environmental Issues (MURE) - maisteriohjelma ( MURE-maisteriohjelmaan ei valita uusia opiskelijoita vuonna 2016 Lisäksi maisterin tutkinnon voi suorittaa englanniksi osassa biologian, molekyylibiotieteiden ja ympäristötieteiden koulutusohjelmien pääaineista (luku 6). Maisteriohjelmissa voi suorittaa filosofian maisterin (FM, 120 op) tutkinnon. 2

5 Opetus- ja opiskelukielet Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa opetuskielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Tiedekunnan päävalinnan hakukohteissa (ks. luku 3) valintakokeen voi suorittaa joko suomen tai ruotsin kielellä. Kuitenkin ainoastaan biologiassa on määritelty erikseen ruotsinkielisen valinnan perusteella hyväksyttävien määrä. Haettaessa biologiaan suomenkielisen valinnan kautta valintakoetehtäviin on vastattava suomen kielellä. Vastaavasti haettaessa biologiaan ruotsinkielisen valinnan kautta tehtäviin on vastattava ruotsin kielellä. Muissa hakukohteissa hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeessa haluaako valintakoetehtävät suomen vai ruotsin kielellä. Tiedekunnan kaikissa koulutusohjelmissa luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot voi suorittaa joko suomen tai ruotsin kielellä. Helsingin yliopisto on kaksikielinen yliopisto, ja ruotsinkielisen opiskelijan on mahdollista saada kaikkien kuulustelujen tehtävät ruotsin kielellä ja vastata niihin ruotsiksi. Myös mm. esseet, proseminaarityöt, harjoitustyöt sekä opinnäytetyöt on mahdollista kirjoittaa ruotsiksi. Tiedekunnan eri koulutusohjelmissa annetaan ruotsinkielistä opetusta seuraavasti: Biologian koulutusohjelma Lähes kaikki biologian perusopintojen ensimmäisen opiskeluvuoden luento- ja kurssiopetus annetaan myös ruotsin kielellä. Myöhempinä opiskeluvuosina opetuskieli on pääsääntöisesti suomi, osin myös englanti. Monissa biologian koulutusohjelman pääaineissa mm. pro gradu -tutkielman ohjausta on mahdollista saada ruotsin kielellä. Biologian koulutusohjelmassa on myös mahdollista suorittaa kaksikielinen (suomi, ruotsi) luonnontieteiden kandidaatin tutkinto. Tutkintoon kuuluvista opinnoista on tällöin vähintään kolmasosa (60 op) suoritettava kummallakin tutkintokielellä. Biologian koulutusohjelman opiskelijan tulee ilmoittautua suorittamaan kaksikielistä tutkintoa (KaTu/TvEx) viimeistään toisen lukuvuoden syyslukukauden aikana. Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma Osa ensimmäisen vuoden opetuksesta (mm. kurssiopetus) annetaan myös ruotsin kielellä. Myöhemmin opetus annetaan pääasiassa suomeksi tai englanniksi. On kuitenkin mahdollista saada mm. ruotsinkielistä ryhmäopetusta sekä ruotsinkielistä ohjausta. Akvaattisten tieteiden koulutusohjelma Varsinaista ruotsinkielistä opetusta ei ole tarjolla. Ympäristötieteiden koulutusohjelma Ympäristötieteiden koulutusohjelmassa on ruotsinkielinen opintokokonaisuus Hållbar utveckling, jossa osa kursseista opetetaan yhteistyössä Kielikeskuksen kanssa, jolloin on mahdollista suorittaa myös tutkintoon kuuluvat toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnot. Ympäristötieteiden koulutusohjelmassa on myös mahdollista suorittaa kaksikielinen (suomi, ruotsi) luonnontieteiden kandidaatin tutkinto. Tutkintoon kuuluvista opinnoista on tällöin vähintään kolmasosa (60 op) suoritettava kummallakin tutkintokielellä. Ympäristötieteiden koulutusohjelman opiskelijan tulee ilmoittautua suorittamaan kaksikielistä tutkintoa (KaTu/TvEx) viimeistään toisen lukuvuoden syyslukukauden aikana. Kansainväliset opiskelijat voivat suorittaa maisteriopinnot eräin rajoituksin kokonaan englannin kielellä (ks. luku 6). Kaikkea opetusta ei ole tarjolla englanninkielisenä, mutta opintojen suorittamisesta on mahdollista sopia erikseen, ja opintojen ja pro gradu -tutkielman ohjausta on mahdollista saada englanniksi. Maisteriohjelmissa (MBIOT, MNEURO, MURE) opetuskieli on ensisijaisesti englanti. Pro gradu -tutkielma tulee maisteriohjelmissa kirjoittaa englannin kielellä. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa opiskelu edellyttää sekä suomalaisilta että kansainvälisiltä opiskelijoilta hyvää englannin kielen taitoa mm. englanninkielisten oppimateriaalien yleisyyden takia. 3

6 3 PÄÄVALINTA Päävalinnassa hyväksyttävät opiskelijat saavat alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeuden. Bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan päävalinta kuuluu korkeakoulujen kevään yhteishakuun ja hakijoiden tulee osallistua valintakokeeseen. Päävalinnassa on vuonna 2016 seuraavat hakukohteet: Biologia (suomenkielinen valinta) Biologia (ruotsinkielinen valinta) Molekyylibiotieteet Akvaattiset tieteet Ympäristötieteet, Helsinki Ympäristötieteet, Lahti 3.1 PÄÄVALINNASSA HYVÄKSYTTÄVIEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT Uusia opiskelijoita valitaan vuonna 2016 enintään seuraavasti: Biologia - suomenkielisen valinnan perusteella 49 - ruotsinkielisen valinnan perusteella 16 Molekyylibiotieteet 60 Akvaattiset tieteet 16 Ympäristötieteet, Helsinki 31 Ympäristötieteet, Lahti HAKUKELPOISUUS Yliopistoon hakevalla täytyy olla riittävät aikaisemmat opinnot, jotka antavat korkeakoulukelpoisuuden. Katso tarkat tiedot hakukelpoisuuden antavista tutkinnoista yliopiston verkkosivuilta osoitteesta HAKEMINEN Helsingin yliopistoon haetaan korkeakoulujen yhteishaussa osoitteessa opintopolku.fi. Opintopolku-palvelussa voit tutustua suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamiin koulutuksiin ja lähettää sähköisen hakemuksen. Yhteishaussa voit hakea enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka täytyy priorisoida keskenään. Sinulle voidaan tarjota korkeintaan yhtä opiskelupaikkaa. Paikka tarjotaan korkeimmalle priorisoimastasi koulutuksesta, johon voit tulla hyväksytyksi. Lisätietoa hakemisesta on yliopiston verkkosivulla Hakuaika ja hakulomake Kevään 2016 hakuaika alkaa klo 8.00 ja päättyy klo Hakulomakkeen täyttöohjeet ovat osoitteessa Liitteet Jos olet suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon vuonna 1990 tai sen jälkeen tai jos ylioppilastutkintosi valmistuu keväällä 2016, niin sinun ei tarvitse toimittaa siitä todistuskopiota, koska yliopisto saa tiedot tutkinnoista ja arvosanoista suoraan rekisteristä. Ylioppilastutkinnon ja lukio-opintojen täytyy olla valmiit viimeistään Jos hakuperusteenasi on jokin muu kuin vuonna 1990 tai sen jälkeen suoritettu ylioppilastutkinto, tulee sinun toimittaa todistus korkeakoulukelpoisuudestasi. Liitteiden toimituksesta on tarkempaa tietoa yliopiston verkkosivuilla 4

7 3.4 VALINTAKOKEET Valintakoeajat, ks. tarkemmat ajat ja paikat kunkin valinnan kohdalta. Valintakokeeseen osallistujille ei lähetetä erillistä kutsua. Yliopisto ei järjestä valmennuskursseja. Mitä kokeessa tulee olla mukana Hakijalla tulee olla valintakokeessa mukanaan kirjoitusvälineet (kynä, kumi, teroitin, viivain) sekä valokuvallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, passi tai ajokortti). Hakijan on valintakokeessa merkittävä vastauspaperiinsa täydellinen henkilötunnuksensa (syntymäaika ja tunnusosa). Laskin: Molekyylibiotieteiden valintakokeessa tulee olla mukana laskin, joka sallitaan ylioppilastutkinnon kokeissa. Hakijan on tyhjennettävä laskimensa muisti ennen valintakoetta. Valintakokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta hakijalta. Biologian yhteisvalinnan valintakokeessa ja biologian ruotsinkielisessä valintakokeessa ei saa olla mukana laskinta. Tiedekunnan missään valintakokeessa ei saa olla mukana sähköisiä viestintälaitteita tai tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä, laskinten erillisiä käyttöohjeita tai lisämuisteja, laskemiseen liittyviä ohjeistoja tai matemaattisia taulukoita. Valintakoetehtävien kieli ja vastaamiskieli Hakijan on mahdollista saada valintakokeen tehtävät joko suomeksi tai ruotsiksi, ja niihin tulee vastata kyseisellä kielellä. Biologian suomenkielisessä valinnassa tehtävät on kuitenkin mahdollista saada ainoastaan suomen kielellä ja niihin voi vastata vain suomeksi. Vastaavasti biologian ruotsinkielisessä valinnassa tehtävät on mahdollista saada ainoastaan ruotsin kielellä ja niihin voi vastata vain ruotsiksi. Englanniksi tai muilla kielillä kirjoitettuja vastauksia ei arvostella. Vilppi valintakokeessa Mikäli hakija syyllistyy valintakokeessa vilppiin, valintatilaisuuden valvoja voi välittömästi poistaa hakijan koetilaisuudesta ja koesuoritus hylätään. Jos vilppi havaitaan koetilaisuuden jälkeen, koe hylätään. Erityisjärjestelyt valintakokeessa Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä valintakoetilanteessa. Tällaisia voivat olla esim. liikuntaesteiden poistaminen, rauhallinen koetila, lisäaika, laajempi kirjoitustila, apuvälineiden käyttö tai muu vastaava järjestely. Tarkoituksena on huolehtia siitä, että erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevat hakijat ovat tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Helsingin yliopiston opiskelijavalintoja koskevien yleisten linjausten mukaan erityisjärjestelyjä tarvitseva hakija hakee tutkinnonsuoritusoikeutta samoin kuin muutkin hakijat ja hänen on osallistuttava tiedekunnan määräämällä tavalla valintaprosessiin. Hakijoiden yhdenvertaisuus valintaprosessissa turvataan erityisjärjestelyiden avulla. Valintakokeen erityisjärjestelyitä hakevan tulee täyttää tiedekunnan verkkosivuilla ( oleva erityisjärjestelyjen hakulomake. Hakemus lähetetään osoitteella Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, PL 65, Helsingin yliopisto. Käyntiosoite on Ympäristötalo, Viikinkaari 2a, 2. krs. Hakemuksen tulee olla perillä bioja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa hakuajan päättymiseen mennessä ( klo 15.00). Kyseisen ajankohdan jälkeen saapunut hakemus voidaan hyväksyä vain siinä tapauksessa, että hakija osoittaa, että tarve erityisjärjestelyihin on syntynyt hakuajan päättymisen jälkeen eikä ole ollut ennakoitavissa ennen hakuajan päättymistä. HUOM! Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan hakukohteiden valintakokeissa mahdollisia erityisjärjestelyjä koskeva hakemus tulee toimittaa siihen yliopistoon, jossa osallistuu valintakokeeseen. Erityisjärjestelyjä myönnetään tällöin kyseisen yliopiston omien periaatteiden mukaisesti. 5

8 Erityisjärjestelyitä hakevan on liitettävä hakemukseen lääkärinlausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn tarve. Lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi vaaditaan erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. Mikäli hakijalle myönnetään oikeus erityisjärjestelyihin, on huomattava, että valintakokeen voi suorittaa ainoastaan Helsingin yliopiston tiloissa. Tiedekunnan dekaani tekee päätöksen haetuista erityisjärjestelyistä. Päätös lähetetään hakijalle tiedoksi. Valintakokeen arvostelussa hakijaan sovelletaan samoja periaatteita kuin muihin hakijoihin. Lääkärintodistuksia tai muiden asiantuntijoiden laatimia todistuksia ei liitetä koesuoritukseen eikä tietoa vammasta välitetä kokeen tarkastajille. 6

9 3.5 VALINNAT JA VALINTAPERUSTEET BIOLOGIA (SUOMENKIELINEN VALINTA), AKVAATTISET TIETEET SEKÄ YMPÄRISTÖTIETEET (HELSINKI, LAHTI) Hakeminen Biologiaa voi hakea opiskelemaan joko suomen- tai ruotsinkielisen valinnan kautta. Kumpikin on oma hakukohteensa korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä. Biologian suomenkielinen valinta järjestetään yhteisvalintana. Yhteisellä valintakokeella voi hakea opiskelemaan biologiaa Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoon. Samalla yhteisellä valintakokeella haetaan myös akvaattisiin tieteisiin Helsinkiin ja ympäristötieteisiin Helsinkiin ja Lahteen. Yhteisvalinnan kokeeseen on mahdollisuus osallistua Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa tai Turussa. Lahdessa ei järjestetä koetilaisuutta. Akvaattisiin tieteisiin sekä ympäristötieteisiin (Helsinki, Lahti) haettaessa valintakoe on saatavissa sekä suomen- että ruotsinkielisenä, mutta ruotsinkielisen kokeen perusteella hyväksyttävien määriä ei ole määritelty erikseen. Jokainen yhteisvalinnassa mukana oleva yliopisto määrittelee itse valintaperusteensa ja hyväksymisrajansa. Yhteisvalinnassa mukana olevista Helsingin yliopiston hakukohteista (biologia; akvaattiset tieteet; ympäristötieteet, Helsinki; ympäristötieteet, Lahti) on mahdollista hakea samana vuonna korkeintaan kahteen kohteeseen siten, että Helsingissä sijaitsevista hakukohteista voi valita vain yhden (biologia; akvaattiset tieteet; ympäristötieteet, Helsinki). Mikäli hakija haluaa hakea kahteen biologian yhteisvalinnan Helsingin yliopiston hakukohteeseen, nämä voivat siis olla joko biologia ja ympäristötieteiden Lahden hakukohde, akvaattiset tieteet ja ympäristötieteiden Lahden hakukohde tai ympäristötieteiden Helsingin ja Lahden hakukohteet. Ympäristötieteiden koulutusohjelma on bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhteinen koulutusohjelma. Kandidaatin tutkinto suoritetaan bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Ympäristötieteiden koulutusohjelman Helsingin hakukohteeseen kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan hyväksytyillä opiskelijoilla on sen jälkeen oikeus suorittaa maisterin tutkinto joko bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tai maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa (ks. luku 2 Tiedekunnan koulutustarjonta). Valintakoevaatimukset Valintakokeen tehtävät perustuvat vuonna 2005 käyttöön otettuun lukion biologian opetussuunnitelmaan (pakolliset ja syventävät kurssit, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, OPH:n määräys 33/011/2003) ja mahdollisesti kokeessa jaettavaan aineistoon. Valintakokeessa on viisi tehtävää. Valinnaisia tehtäviä ei ole. Tehtävät laaditaan niin, että ne mittaavat hakijan kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä kykyä yhdistellä, päätellä, arvioida ja soveltaa tietoa. Vastausten pituus on rajattu. Valintakoe Valintakoe järjestetään biologian yhteisvalintaan osallistuvissa yliopistoissa torstaina klo Helsingin yliopistoon hakevat voivat siis osallistua kokeeseen myös Jyväskylässä, Oulussa tai Turussa. Helsingissä valintakoe pidetään Helsingin kaupungin alueella sijaitsevilla yliopiston kampuksilla. Salijako on nähtävissä viimeistään tiistaina klo 9 alkaen bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan verkkosivuilla. HUOM! Koepaikalle on syytä tulla ajoissa oman koesalinsa selvittämiseen ja sinne siirtymiseen kuluvan ajan vuoksi! Pistelaskenta Valinnassa annetaan pisteitä seuraavasti: A) Yhteisvalinnan valintakokeen perusteella enintään 210 koepistettä. Tehtävät pisteytetään vähintään yhden pisteen välein, ja jokaisesta tehtävästä on mahdollista saada 42 pistettä. B) Suomalaisen ylioppilastutkinnon, International Baccalaureate -tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon tai European Baccalaureate -tutkinnon perusteella yhteensä enintään 240 pistettä. Valintakoepisteet sekä suomalaisesta ylioppilastutkinnosta, IB-, RP- ja EB-tutkinnosta saatavat pisteet muodostavat yhdessä yhteispisteet. Yhteispisteitä voi siis saada enintään 450 pistettä. HUOM! Biologian suomenkielisessä valinnassa ja akvaattisissa tieteissä suomalaisen ylioppilastutkinnon, IB-, RPja EB-tutkintojen pisteytys on erilainen kuin niiden pisteytys ympäristötieteiden Helsingin ja Lahden hakukohteissa. 7

10 Biologia (suomenkielinen valinta) ja akvaattiset tieteet Suomalainen ylioppilastutkinto Yhteensä enintään 240 pistettä seuraavasti: 1) Ylioppilastutkinnon reaalikoe (enintään 130 pistettä): a) Vuonna 2006 tai sen jälkeen järjestetty koe. Mikäli hakija on suorittanut useamman kuin kahden reaaliaineen kokeita, otetaan huomioon kahden eniten pisteitä antavan aineen kokeet: biologia, kemia, fysiikka ja maantiede: yhdestä kokeesta on mahdollista saada enintään 65 pistettä seuraavasti: laudatur 65 eximia cum laude approbatur 52 magna cum laude approbatur 39 cum laude approbatur 26 lubenter approbatur 13 approbatur 7 muiden reaaliaineiden kokeet: yhdestä kokeesta on mahdollista saada enintään 20 pistettä seuraavasti: laudatur 20 eximia cum laude approbatur 16 magna cum laude approbatur 12 cum laude approbatur 8 lubenter approbatur 4 approbatur 2 b) Ennen vuotta 2006 järjestetty koe: reaalikokeesta saadusta arvosanasta annetaan pisteitä seuraavasti: laudatur 130 eximia cum laude approbatur 104 magna cum laude approbatur 78 cum laude approbatur 52 lubenter approbatur 26 approbatur 14 Mikäli hakija on suorittanut reaalikokeen hyväksytysti ennen vuotta 2006, mutta on uusinut kokeen vuonna 2006 tai sen jälkeen, otetaan hänen kohdallaan huomioon enemmän pisteitä tuottava koe. 2) Ylioppilastutkinnon matematiikan koe (enintään 70 pistettä): pitkän oppimäärän lyhyen oppimäärän koe koe laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur lubenter approbatur approbatur 7 5 3) Ylioppilastutkinnon äidinkielen koe, suomi toisena kielenä -koe tai ruotsi toisena kielenä -koe (enintään 20 pistettä): laudatur 20 eximia cum laude approbatur 16 magna cum laude approbatur 12 cum laude approbatur 8 lubenter approbatur 4 approbatur 2 4) Ylioppilastutkinnon vieraan kielen pitkän oppimäärän koe (enintään 20 pistettä): laudatur 20 eximia cum laude approbatur 16 magna cum laude approbatur 12 cum laude approbatur 8 lubenter approbatur 4 approbatur 2 8

11 International Baccalaureate -, Reifeprüfung- ja European Baccalaureate -tutkinnot International Baccalaureate -tutkinnosta (IB) annetaan pisteitä seuraavasti (yhteensä enintään 240 pistettä): 1) Enintään kaksi reaaliaineen koetta, joista pisteitä annetaan seuraavasti (yhteensä enintään 130 pistettä): Biologian, maantieteen, kemian tai fysiikan koe IB-pisteet IB-pisteet HL pisteet SL pisteet Muun reaaliaineen koe IB-pisteet IB-pisteet HL pisteet SL pisteet ) Matematiikan koe (enintään 70 pistettä) IB-pisteet IB-pisteet HL pisteet SL pisteet ) Enintään kaksi kielikoetta, joista pisteitä annetaan seuraavasti (yhteensä enintään 40 pistettä): a) A-kielen koe (Iiterature / language and Iiterature / language and performance) IB-pisteet pisteet b) A1- tai A2-kielen koe IB-pisteet pisteet

12 Reifeprüfung-tutkinnosta (RP) annetaan pisteitä seuraavasti (yhteensä enintään 240 pistettä): 1) Biologian, maantieteen, kemian tai fysiikan koe (enintään 130 pistettä) RP-pisteet pisteet ) Matematiikan koe (enintään 70 pistettä) RP-pisteet pisteet ) Muut kokeet (enintään 20 pistettä kustakin kokeesta siten, että pisteitä annetaan kaiken kaikkiaan yhteensä enintään kahdesta kokeesta) RP-pisteet pisteet European Baccalaureate -tutkinnosta (EB) annetaan pisteitä seuraavasti (yhteensä enintään 240 pistettä): 1) Enintään kaksi reaaliaineen koetta, joista pisteitä annetaan seuraavasti (yhteensä enintään 130 pistettä): Biologian, maantieteen, kemian tai fysiikan kirjallinen koe EB-pisteet pisteet Muun reaaliaineen kirjallinen koe EB-pisteet pisteet ) Matematiikan kirjallinen koe (enintään 70 pistettä) EB-pisteet pisteet

13 3) Äidinkielen (L1) kirjallinen koe (enintään 20 pistettä) EB-pisteet pisteet ) Vieraan kielen kirjallinen koe (enintään 20 pistettä) EB-pisteet pisteet Valintamenettely Hyväksyttävissä olevan hakijan on osallistuttava valintakokeeseen ja saatava siitä vähintään 70 % kaikkien kokeeseen osallistuneiden saamien koepisteiden keskiarvosta. Biologiaan valitaan ensin valintakoepisteiden määräämässä järjestyksessä 31 hakijaa ja tämän jälkeen yhteispisteiden määräämässä järjestyksessä 18 hakijaa. Akvaattisiin tieteisiin valitaan ensin valintakoepisteiden määräämässä järjestyksessä 10 hakijaa ja tämän jälkeen yhteispisteiden määräämässä järjestyksessä 6 hakijaa. Jos hakijoilla on sama pistemäärä, valintakoepistejonossa järjestys määräytyy yhteispisteiden perusteella. Yhteispistejonossa järjestys määräytyy valintakoepisteiden perusteella. Mikäli hyväksymisrajalla olevat hakijat ovat näiden kriteerien jälkeen tasapistetilanteessa, valitaan kaikki tasapisteillä olevat. Mikäli toisessa pistejonossa jää paikkoja täyttämättä, paikat voidaan täyttää toisesta pistejonosta. Hakukohteissa varataan vähintään 55 % opiskelupaikoista henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syyslukukaudella 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta. Ensikertalaishakijoiden joukosta valitaan siis biologiaan vähintään 27 opiskelijaa ja akvaattisiin tieteisiin vähintään 9 opiskelijaa. Mikäli ensikertalaisille varattuihin paikkoihin ei ole riittävästi ensikertalaishakijoita, jotka ovat saavuttaneet hyväksymisen edellytyksenä olevan vähimmäispistemäärän, ensikertalaispaikkoihin voidaan valita muita kuin ensikertalaishakijoita. Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaishakijoille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä ensikertalaishakijoiden ja muiden hakijoiden joukosta. 11

14 Ympäristötieteet (Helsinki ja Lahti) Suomalainen ylioppilastutkinto Yhteensä enintään 240 pistettä enintään neljästä ylioppilastutkinnon kokeesta. Pisteitä on mahdollista saada seuraavista kokeista (otetaan huomioon enintään neljä eniten pisteitä tuottavaa koetta; kuitenkin mikäli hakija on suorittanut ennen vuotta 2006 järjestetyn reaalikokeen, sen lisäksi otetaan huomioon enintään kaksi eniten pisteitä tuottavaa koetta pisteytyksen kohdista 1-3): 1) Ylioppilastutkinnon äidinkielen koe, suomi toisena kielenä -koe tai ruotsi toisena kielenä -koe (enintään 60 pistettä): laudatur 60 eximia cum laude approbatur 48 magna cum laude approbatur 36 cum laude approbatur 24 2) Ylioppilastutkinnon matematiikan koe (enintään 60 pistettä): pitkän oppimäärän lyhyen oppimäärän koe koe laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur ) Ylioppilastutkinnon vieraan kielen koe tai toisen kotimaisen kielen koe (enintään 60 pistettä): pitkän tai keskipitkän lyhyen oppimäärän oppimäärän koe koe laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur ) Ylioppilastutkinnon reaalikoe (enintään 120 pistettä): a) Vuonna 2006 tai sen jälkeen järjestetty koe: kahdesta minkä tahansa reaaliaineiden kokeen arvosanasta on mahdollista saada yhteensä 120 pistettä. Mikäli hakija on suorittanut useamman kuin kahden reaaliaineen kokeita, otetaan huomioon kahden parhaiten suoritetun aineen kokeet. Yhdestä kokeesta on mahdollista saada enintään 60 pistettä seuraavasti: laudatur 60 eximia cum laude approbatur 48 magna cum laude approbatur 36 cum laude approbatur 24 b) Ennen vuotta 2006 järjestetty koe: reaalikokeesta saadusta arvosanasta annetaan pisteitä seuraavasti (enintään 120 pistettä): laudatur 120 eximia cum laude approbatur 96 magna cum laude approbatur 72 cum laude approbatur 48 Mikäli hakija on suorittanut reaalikokeen hyväksytysti ennen vuotta 2006, mutta on uusinut kokeen vuonna 2006 tai sen jälkeen, otetaan hänen kohdallaan huomioon enemmän pisteitä tuottava koe. International Baccalaureate -, Reifeprüfung- ja European Baccalaureate -tutkinnot International Baccalaureate -tutkinnosta (IB) annetaan yhteensä enintään 240 pistettä enintään neljästä kokeesta. Pisteitä on mahdollista saada seuraavista kokeista (otetaan huomioon enintään neljä eniten pisteitä tuottavaa koetta): 1) A-kielen koe tai A1-kielen koe (enintään 60 pistettä): IB-pisteet pisteet

15 2) Matematiikan koe (enintään 60 pistettä): IB-pisteet IB-pisteet HL pisteet SL pisteet ) Kahden muun kieliaineen kokeet: kahdesta minkä tahansa kieliaineen kokeen arvosanasta on mahdollista saada yhteensä 120 pistettä. Yhdestä kokeesta on mahdollista saada enintään 60 pistettä seuraavasti: IB-pisteet IB-pisteet HL pisteet SL pisteet ) Kahden muun aineen kuin kieliaineiden (A- tai B-kieli, A1- tai A2-kieli) kokeet tai matematiikan koe: kahdesta minkä tahansa muun kokeen arvosanasta on mahdollista saada yhteensä 120 pistettä. Yhdestä kokeesta on mahdollista saada enintään 60 pistettä seuraavasti: IB-pisteet IB-pisteet HL pisteet SL pisteet Reifeprüfung-tutkinnosta (RP) annetaan yhteensä enintään 240 pistettä. Pisteitä on mahdollista saada seuraavista kokeista: 1) Äidinkielen (suomi, ruotsi tai saksa) koe (enintään 60 pistettä): RP-pisteet pisteet ) Matematiikan koe (enintään 60 pistettä): RP-pisteet pisteet ) Vieraan kielen koe (enintään 60 pistettä): RP-pisteet pisteet ) Muu kuin äidinkielen, matematiikan tai vieraan kielen koe (enintään 60 pistettä): RP-pisteet pisteet

16 European Baccalaureate -tutkinnosta (EB) annetaan yhteensä enintään 240 pistettä enintään neljästä kokeesta. Pisteitä on mahdollista saada seuraavista kokeista (otetaan huomioon enintään neljä eniten pisteitä tuottavaa koetta): 1) Äidinkielen (L1) kirjallinen koe (enintään 60 pistettä): EB-pisteet pisteet ) Matematiikan koe (enintään 60 pistettä): EB-pisteet pisteet ) Kahden muun kieliaineen kokeet: kahdesta minkä tahansa kieliaineen kokeen arvosanasta on mahdollista saada yhteensä 120 pistettä. Yhdestä kokeesta on mahdollista saada enintään 60 pistettä seuraavasti: EB-pisteet pisteet ) Kahden muun aineen kuin äidinkielen (L1), matematiikan tai kieliaineen kielen kokeet: kahdesta minkä tahansa muun kokeen arvosanasta on mahdollista saada yhteensä 120 pistettä. Yhdestä kokeesta on mahdollista saada enintään 60 pistettä seuraavasti: EB-pisteet pisteet Valintamenettely Hyväksyttävissä olevan hakijan on osallistuttava valintakokeeseen ja saatava siitä vähintään 70 % kaikkien kokeeseen osallistuneiden saamien koepisteiden keskiarvosta. Ympäristötieteiden Helsingin hakukohteeseen valitaan ensin valintakoepisteiden määräämässä järjestyksessä 16 hakijaa ja tämän jälkeen yhteispisteiden määräämässä järjestyksessä 15 hakijaa. Ympäristötieteiden Lahden hakukohteeseen valitaan ensin valintakoepisteiden määräämässä järjestyksessä 13 hakijaa ja tämän jälkeen yhteispisteiden määräämässä järjestyksessä 12 hakijaa. Jos hakijoilla on sama pistemäärä, valintakoepistejonossa järjestys määräytyy yhteispisteiden perusteella. Yhteispistejonossa järjestys määräytyy valintakoepisteiden perusteella. Mikäli hyväksymisrajalla olevat hakijat ovat näiden kriteerien jälkeen tasapistetilanteessa, valitaan kaikki tasapisteillä olevat. Mikäli toisessa pistejonossa jää paikkoja täyttämättä, paikat voidaan täyttää toisesta pistejonosta. Hakukohteissa varataan vähintään 55 % opiskelupaikoista henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syyslukukaudella 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta. Ensikertalaishakijoiden joukosta valitaan siis ympäristötieteiden Helsingin hakukohteeseen vähintään 18 opiskelijaa ja Lahden hakukohteeseen vähintään 14 opiskelijaa. Mikäli ensikertalaisille varattuihin paikkoihin ei ole riittävästi ensikertalaishakijoita, jotka ovat saavuttaneet hyväksymisen edellytyksenä olevan vähimmäispistemäärän, ensikertalaispaikkoihin voidaan valita muita kuin ensikertalaishakijoita. Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaishakijoille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä ensikertalaishakijoiden ja muiden hakijoiden joukosta. Tulokset Tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään perjantaina

17 BIOLOGIA (RUOTSINKIELINEN VALINTA) Hakeminen Biologiaa voi hakea opiskelemaan joko suomen- tai ruotsinkielisen valinnan perusteella. Kumpikin valinta on oma hakukohteensa korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä. HUOM! Biologian suomenkielinen valinta järjestetään yhteisvalintana, mutta Helsingin yliopiston biologian ruotsinkielinen valinta ei ole mukana yhteisvalinnassa. Ruotsinkielisen valinnan valintakokeeseen on mahdollisuus osallistua Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa tai Turussa. Biologian ruotsinkielisessä valinnassa hakeva ei voi hakea samana vuonna Helsingin yliopiston biologian suomenkielisessä valinnassa. Valintakoe on sama ja samaan aikaan kuin suomenkielisessä valinnassa, mutta koe on ruotsinkielinen ja kokeessa on vastattava ruotsin kielellä. Biologian ruotsinkielisessä valinnassa hakeva voi kuitenkin hakea samalla kokeella yhteisvalintaan kuuluviin akvaattisiin tieteisiin tai ympäristötieteiden Helsingin hakukohteeseen sekä ympäristötieteiden Lahden hakukohteeseen samoin kuin Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoihin. Yhteisvalinnassa valintakoe on saatavissa suomen- tai ruotsinkielisenä haettaessa Jyväskylän, Oulun tai Turun yliopistoon ja Helsingin yliopiston seuraaviin hakukohteisiin: akvaattiset tieteet, ympäristötieteet (Helsinki) ja ympäristötieteet (Lahti). Biologian ruotsinkielisessä valinnassa hakeva voi siis hakea samana vuonna myös Jyväskylän, Oulun tai Turun yliopistoon tai Helsingin yliopiston akvaattisiin tieteisiin tai ympäristötieteiden Helsingin hakukohteeseen sekä ympäristötieteiden Lahden hakukohteeseen, mutta valintakokeeseen on tällöin vastattava ruotsin kielellä. Valintakoevaatimukset Valintakokeen tehtävät perustuvat vuonna 2005 käyttöön otettuun lukion biologian opetussuunnitelmaan (pakolliset ja syventävät kurssit, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, OPH:n määräys 33/011/2003) ja mahdollisesti kokeessa jaettavaan aineistoon. Valintakokeessa on viisi tehtävää. Valinnaisia tehtäviä ei ole. Tehtävät laaditaan niin, että ne mittaavat hakijan kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä kykyä yhdistellä, päätellä, arvioida ja soveltaa tietoa. Vastausten pituus on rajattu. Valintakoe Valintakoe järjestetään Helsingin yliopistossa torstaina klo Helsingin yliopistoon hakevat voivat siis osallistua kokeeseen myös Jyväskylässä, Oulussa tai Turussa. Helsingissä valintakoe pidetään Helsingin kaupungin alueella sijaitsevilla yliopiston kampuksilla. Salijako on nähtävissä viimeistään tiistaina klo 9 alkaen bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan verkkosivuilla. HUOM! Koepaikalle on syytä tulla ajoissa oman koesalinsa selvittämiseen ja sinne siirtymiseen kuluvan ajan vuoksi! Pistelaskenta Valintamenettelyssä annetaan pisteitä samalla tavalla kuin suomenkielisessä valinnassa (ks. biologian suomenkielisen valinnan pistelaskenta). Valintamenettely Hyväksyttävissä olevan hakijan on osallistuttava valintakokeeseen ja saatava siitä vähintään 70 % kaikkien kokeeseen osallistuneiden saamien koepisteiden keskiarvosta. Ensin valitaan valintakoepisteiden määräämässä järjestyksessä 10 hakijaa ja tämän jälkeen yhteispisteiden määräämässä järjestyksessä 6 hakijaa. Jos hakijoilla on sama pistemäärä, valintakoepistejonossa järjestys määräytyy yhteispisteiden perusteella. Yhteispistejonossa järjestys määräytyy valintakoepisteiden perusteella. Mikäli hyväksymisrajalla olevat hakijat ovat näiden kriteerien jälkeen tasapistetilanteessa, valitaan kaikki tasapisteillä olevat. Mikäli toisessa pistejonossa jää paikkoja täyttämättä, paikat voidaan täyttää toisesta pistejonosta. Hakukohteessa varataan vähintään 9 opiskelupaikkaa eli vähintään 55 % aloituspaikoista henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syyslukukaudella 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta. Mikäli ensikertalaisille varattuihin paikkoihin ei ole riittävästi ensikertalaishakijoita, jotka ovat saavuttaneet hyväksymisen edellytyksenä olevan vähimmäispistemäärän, ensikertalaispaikkoihin voidaan valita muita kuin ensikertalaishakijoita. 15

18 Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaishakijoille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä ensikertalaishakijoiden ja muiden hakijoiden joukosta. Tulokset Tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään perjantaina MOLEKYYLIBIOTIETEET Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma on bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhteinen koulutusohjelma. Kandidaatin tutkinto suoritetaan bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Molekyylibiotieteiden koulutusohjelmaan kandidaatin ja maisterin tutkintoja suorittamaan hyväksytyillä opiskelijoilla on sen jälkeen oikeus suorittaa maisterin tutkinto joko bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tai maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa (ks. luku 2 Tiedekunnan koulutustarjonta). Valintakoevaatimukset Valintakoe perustuu koetilaisuudessa mahdollisesti jaettavaan materiaaliin ja vuonna 2005 käyttöön otetun opetussuunnitelman (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, Opetushallituksen määräys 33/011/2003) mukaisiin lukion biologian pakollisiin ja syventäviin kursseihin 1-5 (BI1-BI5) ja lukion kemian pakolliseen ja syventäviin kursseihin 1-5 (KE1-KE5). Valintakoetehtävät laaditaan niin, että ne mittaavat hakijan kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä kykyä yhdistellä, päätellä, arvioida ja soveltaa tietoa. Kokeessa ei ole valinnaisia tehtäviä. Vastausten pituus on rajattu. Valintakoe Valintakoe järjestetään perjantaina klo Valintakoe pidetään Helsingin kaupungin alueella sijaitsevilla yliopiston kampuksilla. Salijako on nähtävissä viimeistään keskiviikkona klo 9 alkaen bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan verkkosivuilla. HUOM! Koepaikalle on syytä tulla ajoissa oman koesalinsa selvittämiseen ja sinne siirtymiseen kuluvan ajan vuoksi! Pistelaskenta Valinnassa annetaan pisteitä seuraavasti: A) Valintakokeesta voi saada enintään 120 pistettä. Tehtävät pisteytetään vähintään yhden pisteen välein. B) Suomalaisen ylioppilastutkinnon, International Baccalaureate -tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon tai European Baccalaureate -tutkinnon perusteella yhteensä enintään 160 pistettä. Valintakoepisteet sekä suomalaisesta ylioppilastutkinnosta, IB-, RP- ja EB-tutkinnosta saatavat pisteet muodostavat yhdessä yhteispisteet. Yhteispisteitä voi siis saada enintään 280. Suomalainen ylioppilastutkinto Yhteensä enintään 160 pistettä seuraavasti: 1) Ylioppilastutkinnon äidinkielen koe, suomi toisena kielenä -koe tai ruotsi toisena kielenä -koe (enintään 40 pistettä): laudatur 40 eximia cum laude approbatur 32 magna cum laude approbatur 24 cum laude approbatur 16 2) Ylioppilastutkinnon matematiikan koe (enintään 60 pistettä): pitkän oppimäärän lyhyen oppimäärän koe koe laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur

19 3) Ylioppilastutkinnon reaalikoe (enintään 60 pistettä): a) Vuonna 2006 tai sen jälkeen järjestetty koe. Mikäli hakija on suorittanut useamman kuin kahden reaaliaineen kokeita, otetaan huomioon kahden eniten pisteitä antavan aineen kokeet: biologia, kemia ja fysiikka: yhdestä kokeesta on mahdollista saada enintään 30 pistettä seuraavasti: laudatur 30 eximia cum laude approbatur 24 magna cum laude approbatur 18 cum laude approbatur 12 muiden reaaliaineiden kuin biologian, kemian ja fysiikan kokeet: yhdestä kokeesta on mahdollista saada enintään 10 pistettä seuraavasti: laudatur 10 eximia cum laude approbatur 8 magna cum laude approbatur 6 cum laude approbatur 4 b) Ennen vuotta 2006 järjestetty koe: reaalikokeesta saadusta arvosanasta annetaan pisteitä seuraavasti: laudatur 60 eximia cum laude approbatur 48 magna cum laude approbatur 36 cum laude approbatur 24 Mikäli hakija on suorittanut reaalikokeen hyväksytysti ennen vuotta 2006, mutta on uusinut kokeen vuonna 2006 tai sen jälkeen, otetaan hänen kohdallaan huomioon enemmän pisteitä tuottava koe. International Baccalaureate -, Reifeprüfung- ja European Baccalaureate -tutkinnot International Baccalaureate -tutkinnosta (IB) annetaan pisteitä seuraavasti (yhteensä enintään 160 pistettä): 1) A-kielen koe tai A1-kielen koe (enintään 40 pistettä) IB-pisteet pisteet ) Matematiikan koe (enintään 60 pistettä) IB-pisteet IB-pisteet HL pisteet SL pisteet ) Enintään kaksi reaaliaineen koetta, joista pisteitä annetaan seuraavasti (yhteensä enintään 60 pistettä): Luonnontieteellisen aineen koe (biologia, kemia tai fysiikka) IB-pisteet IB-pisteet HL pisteet SL pisteet Muun reaaliaineen kuin biologian, kemian ja fysiikan koe IB-pisteet IB-pisteet HL pisteet SL pisteet

20 Reifeprüfung-tutkinnosta (RP) annetaan pisteitä seuraavasti (pisteitä annetaan kaiken kaikkiaan yhteensä enintään neljästä kokeesta ja yhteensä enintään 160 pistettä): 1) Matematiikan koe (enintään 60 pistettä) RP-pisteet pisteet ) Yksi luonnontieteellisen aineen (biologia, kemia tai fysiikka) koe (enintään 60 pistettä) RP-pisteet pisteet ) Muut kokeet kuin matematiikka, biologia, kemia ja fysiikka (enintään 20 pistettä kustakin kokeesta) RP-pisteet pisteet European Baccalaureate -tutkinnosta (EB) annetaan pisteitä seuraavasti (yhteensä enintään 160 pistettä): 1) Äidinkielen (L1) kirjallinen koe (enintään 40 pistettä) EB-pisteet pisteet ) Matematiikan kirjallinen koe (enintään 60 pistettä) EB-pisteet pisteet ) Enintään kaksi reaaliaineen koetta, joista pisteitä annetaan seuraavasti (yhteensä enintään 60 pistettä): Luonnontieteellisen aineen kirjallinen koe (biologia, kemia tai fysiikka) EB-pisteet pisteet Muun reaaliaineen kuin biologian, kemian ja fysiikan kirjallinen koe EB-pisteet pisteet

21 Valintamenettely Hyväksyttävissä olevan hakijan on osallistuttava valintakokeeseen ja saatava siitä vähintään 70 % kaikkien kokeeseen osallistuneiden saamien koepisteiden keskiarvosta. Ensin valitaan valintakoepisteiden määräämässä järjestyksessä 30 hakijaa ja tämän jälkeen yhteispisteiden määräämässä järjestyksessä 30 hakijaa. Jos hakijoilla on sama pistemäärä, valintakoepistejonossa järjestys määräytyy yhteispisteiden perusteella. Yhteispistejonossa järjestys määräytyy valintakoepisteiden perusteella. Mikäli hyväksymisrajalla olevat hakijat ovat näiden kriteerien jälkeen tasapistetilanteessa, valitaan kaikki tasapisteillä olevat. Mikäli toisessa pistejonossa jää paikkoja täyttämättä, paikat voidaan täyttää toisesta pistejonosta. Hakukohteessa varataan vähintään 33 opiskelupaikkaa eli vähintään 55 % aloituspaikoista henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syyslukukaudella 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta. Mikäli ensikertalaisille varattuihin paikkoihin ei ole riittävästi ensikertalaishakijoita, jotka ovat saavuttaneet hyväksymisen edellytyksenä olevan vähimmäispistemäärän, ensikertalaispaikkoihin voidaan valita muita kuin ensikertalaishakijoita. Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaishakijoille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä ensikertalaishakijoiden ja muiden hakijoiden joukosta. Tulokset Tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään perjantaina TULOKSET Korkeakoulujen yhteishaussa voit tulla hyväksytyksi enintään yhteen opiskelupaikkaan. Tarjottava paikka perustuu hakulomakkeella antamaasi prioriteetti- eli hakutoivejärjestykseen: voit tulla valituksi vain järjestyksessä ylimpään hakukohteeseen, johon valintamenestyksesi riittää. Hakutoivejärjestystäsi verrataan kunkin hakukohteesi tulokseen. Jos valintamenestyksesi riittää hyväksyntään jossakin hakukohteessa, et voi enää tulla hyväksytyksi prioriteettijärjestyksessä alemmas sijoittamiisi hakukohteisiin. Sinulle ilmoitetaan valinnan tuloksista, kun tulos on valmistunut hakukohteidesi osalta, kuitenkin viimeistään Jos olet rekisteröitynyt Opintopolku-palveluun, näet tulokset järjestelmässä heti, kun ne ovat valmiit. Huomaa, että eri hakijoiden tulokset voivat valmistua eri aikaan, koska tarjottava opiskelupaikka riippuu kunkin hakijan hakutoivejärjestyksestä. Kuhunkin hakukohteeseen hyväksytään aloituspaikkamäärän verran parhaiten menestyneitä. Jos et mahdu tähän joukkoon, mutta täytät hakukohteen minimikriteerit (esimerkiksi valintakokeen minimipisterajan), olet varasijalla. Varasijalla olevia voidaan hyväksyä myös 1.7. jälkeen, jos aiemmin hyväksytyt hakijat päättävät olla ottamatta tarjottua opiskelupaikkaa vastaan. Varasijoilta hyväksyminen päättyy viimeistään Koepapereihin tutustuminen Valintakokeisiin osallistuneilla on oikeus tutustua omien vastaustensa arvosteluun. Koepaperit ovat nähtävillä 14 päivän ajan valinnan tulosten julkistamisesta. Asiasta annetaan tarkempaa tietoa tulosten julkistamisen aikaan. 19

22 3.7 OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTO JA ILMOITTAUTUMINEN YLIOPISTOON Jos sinulle tarjotaan opiskelupaikkaa mennessä, niin paikka täytyy ottaa vastaan viimeistään klo Lisäksi sinun täytyy ilmoittautua yliopistoon. Paikan voi ottaa vastaan joko sähköisesti Opintopolku-palvelussa tai kirjallisesti. Menetät tarjotun opiskelupaikan, jos et ota sitä vastaan määräaikana. Jos sinut valitaan varasijalta 1.7. jälkeen, saat hyväksymisilmoituksen mukana tiedon, mihin mennessä sinun on otettava paikka vastaan ja ilmoittauduttava yliopistoon. Paikan voi ottaa vastaan joko sitovasti tai ehdollisesti. Ehdollinen opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaa, että voit edelleen tulla varasijalta hyväksytyksi prioriteettijärjestyksessä ylemmäs sijoittamaasi hakukohteeseen. Jos kuitenkaan et pääse mihinkään niistä varasijalta, niin ehdollinen opiskelupaikan vastaanottaminen muuttuu automaattisesti sitovaksi. Lisätietoa paikan vastaanottamisesta ja ilmoittautumisesta on yliopiston verkkosivuilla PÄÄVALINNAN AIKATAULU Hakukohde Hakuaika päättyy Valintakoe Tulokset viimeistään Opinto-oikeuden vastaanottaminen viimeistään *) Biologia (suomenkielinen valinta) klo klo klo Biologia (ruotsinkielinen valinta) klo klo klo Molekyylibiotieteet klo Akvaattiset tieteet klo klo klo klo klo Ympäristötieteet, Helsinki klo klo klo Ympäristötieteet, Lahti klo klo klo *) Varasijoilta hyväksyttävillä opinto-oikeuden vastaanottopäivä voi olla myöhäisempi kuin klo