Sisällys. 6. Avustusehtojen muuttaminen, avustuksen palauttaminen ja takaisinperintä... 29

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. 6. Avustusehtojen muuttaminen, avustuksen palauttaminen ja takaisinperintä... 29"

Transkriptio

1 Avustusten käyttö- ja raportointiopas 2016

2 6. Avustusehtojen muuttaminen, avustuksen palauttaminen ja takaisinperintä Sisällys 1. Johdanto Avustusten maksaminen Yleistä avustusten maksamisesta Rakennus- ja peruskorjaushankkeet (B) Toimitila- ja asuntohankkeet (B) Maksatuksen käynnistyminen Maksusuunnitelma Maksupyyntö Avustuksen käyttöaika ja sen pidentäminen Erityisavustuksen (B, C) käyttöaika Käyttöajan pidentäminen Avustuksen hyväksyttävä käyttö Avustuksella katettavat hyväksyttävät kulut Investointiavustuksen (B) käyttäminen Vuosiselvitys avustuksen käytöstä Oikeat ja riittävät tiedot Vuosiselvityksen toimittamatta jättäminen Kirjanpitovelvollisuus Kirjanpitomateriaalin säilyttäminen Tilintarkastusvelvollisuus Avustuksen käyttötarkoituksen muutos Avustuksen siirto Avustuksen palauttaminen Velvollisuus avustuksen takaisinperintään Avustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä Palautettava ja takaisinperittävä määrä investointiavustuksissa Investointiavustusten vanhenemisajat Korko ja viivästyskorko Takaisinperinnän kohtuullistaminen tai siitä luopuminen Avustuksensaajien yhteisvastuullisuus Takaisinperinnän määräaika Muita ohjeita Asiakkaiden valinta Avustuksella hankitun omaisuuden vakuuttaminen Avustuksensaajan tiedonantovelvollisuus RAY:n tiedonsaantioikeus RAY:n tarkastusoikeus RAY:lle toimitettujen asiakirjojen julkisuus RAY:n oikeus luovuttaa tietoja Liitteet: - Yleiskuluohje - RAY-avustusten kirjausohje

3 1. Johdanto Raha-automaattiyhdistyksellä (RAY) on Suomessa yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan. Vuosittain liiketoiminnan voitosta yli 300 miljoonaa euroa jaetaan avustuksina sosiaali- ja terveysjärjestöjen 1 toimintaan, projekteihin ja investointeihin. Raha-automaattiavustusta voi käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty, ja avustuksella voi kattaa vain hyväksyttäviä kuluja. Nostetuista avustuksista on verkkoasioinnissa tehtävä RAY:lle vuosittain vuosiselvitys mennessä. Vuosiselvityksen lisäksi päättyvästä investoinnista on aina toimitettava erillinen loppuselvitys ennen avustuksen viimeisen maksuerän suorittamista. RAY valvoo ja seuraa myönnettyjen avustusten käyttöä sekä toiminnan tuloksia ja vaikutuksia, ja tekee avustusta saavien järjestöjen toimintaan liittyviä tarkastuksia. Avustusten myöntämistä, maksamista, käyttöä ja käytön valvontaa sekä palauttamista ja takaisinperintää ohjaa laki rahaautomaattiavustuksista (1056/2001) 2. RAY:n avustustoimintaa ohjaa ja valvoo sosiaalija terveysministeriö. 1 Avustusta saavista oikeuskelpoisista yleishyödyllisistä yhteisöistä ja säätiöistä käytetään tässä oppaassa yleisnimitystä järjestö. 2 Laista käytetään tässä oppaassa nimitystä avustuslaki. Tähän oppaaseen on koottu avustusten nostamiseen, käyttämiseen ja käytön raportointiin liittyvät keskeiset ohjeet. Opas ei syrjäytä voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaisen antamia päätöksiä tai ohjeita taikka RAY:n yksittäistapauksessa antamia päätöksiä tai ohjeita. RAY pidättää oikeuden oppaan muutoksiin. Tätä ohjetta sovelletaan 1. päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen myönnettäviin rahaautomaattiavustuksiin. Ennen vuotta 2014 myönnettyihin raha-automaattiavustuksiin sovelletaan tätä ohjetta vain niiden kohtien osalta, jotka liittyvät avustuslain 9 :n 4 ja 5 momentteihin (avustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaika) ja 36 :ään (avustusehtojen muuttaminen ja siirto). HUOM! Tämä ohje on laadittu vuonna 2015 voimassa olleen kirjanpitolain säännökset huomioiden. Uudistunut kirjanpitolaki on tullut voimaan tämän ohjeen laatimisen jälkeen. Lain voimaantulosäännöksen mukaan uutta lakia sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudella, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen. Kirjanpitovelvollinen saa kuitenkin soveltaa uudistunutta lakia tilinpäätöksiin, jotka laaditaan lain voimaantulon jälkeen. Eli päättyvän tilikauden tilinpäätös voidaan laatia joko vanhan tai uuden kirjanpitolain mukaan. 3 JOHDANTO

4 aikataulussa, mikäli se on perusteltua avustetun toiminnan kulut, toiminnan ajoittuminen tai muuttuminen huomioon ottaen. Maksatus voidaan tässä tapauksessa muuttaa joko maksusuunnitelman tai maksupyynnön mukaan tapahtuvaksi (ks. tarkemmin luvut 2.3 Maksusuunnitelman laatiminen ja 2.4 Maksupyynnön tekeminen ). Projektiavustukset (C) maksetaan pääsääntöisesti maksusuunnitelman mukaan (ks. tarkemmin luvut 2.3 Maksusuunnitelman laatiminen ). Investointiavustukset (B) maksetaan maksupyynnön perusteella (ks. tarkemmin 2.4 Maksupyynnön tekeminen ). 2. Avustusten maksaminen 2.1 Yleistä avustusten maksamisesta RAY käynnistää vuoden 2016 uusien avustusten maksut sosiaali- ja terveysministeriön avustuspäätöksen jälkeen. Verkkoasioinnin kautta maksuja voidaan suorittaa alkaen. Mikäli RAY sitä erikseen pyytää, avustusten maksamisen edellytyksenä on myös, että avustuskohteen tarkennettu talousarvio ja toteuttamis- tai toimintasuunnitelma on hyväksytty (ks. tarkemmin luku 2.2.2). Yleisavustukset (Ay) ja kohdennetut toimintaavustukset (Ak) maksetaan automaattisesti ilman erillistä maksupyyntöä neljässä tasasuuruisessa erässä yleensä helmikuun, toukokuun, elokuun ja marraskuun alkupäivinä, mikäli avustuspäätöksessä ei muuta mainita. RAY voi poikkeustapauksissa maksaa yleisavustukset ja kohdennetut toiminta-avustukset tavanomaista nopeammassa tai hitaammassa Kohdennetun toiminta-avustuksen tai projektiavustuksen maksaminen maksupyynnön mukaan voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun RAY katsoo avustuksen käytön vaativan aktiivista seurantaa Rakennus- ja peruskorjaushankkeet (B) Rakennus- ja peruskorjaushankkeiden maksatus on porrastettu. Avustusta maksetaan hankkeen kuluihin hankkeen etenemisen mukaan seuraavasti: Ohjelmointivaiheessa maksetaan suunnittelusta aiheutuvia kuluja. Investoinnin ohjelmointivaihe on hyväksytty, kun avustus on myönnetty. Urakkavaiheessa maksetaan pääasiassa rakentamisesta aiheutuvia urakkaeriä ja muita rakentamiseen liittyviä kuluja. Järjestön tulee hyväksyttää urakkavaiheen asiakirjat RAY:llä ennen rakentamisen aloitusta, jonka jälkeen avustukseen hyväksyttyjen kulujen maksaminen mahdollistuu. 4 AVUSTUSTEN MAKSAMINEN

5 Viimeinen avustuserä myönnetään ja maksetaan, kun investoinnin loppuselvitys on hyväksytty. RAY ilmoittaa ohjelmointi-, urakka- ja loppuselvitysvaiheiden hyväksymisestä järjestölle joko kirjallisesti tai verkkoasioinnin kautta. Hyväksytä hanke RAY:llä urakka- ja loppuselvitysvaiheessa. Toimita urakkavaiheen hyväksymisen yhteydessä tarkennettu selvitys hankkeen kokonaisrahoituksesta ja käyttötalouskulujen rahoituksesta. Hankkeen rahoitussuunnitelmalla järjestö osoittaa, miten hanke aiotaan rahoittaa. Suunnitelmasta on selvittävä rahoittajatahot ja omarahoitusosuuden hankkimistapa. Käyttötalouslaskelmalla selvitetään tiloissa järjestettävästä toiminnasta aiheutuvat kulut ja niiden rahoitus. Siitä on käytävä ilmi eri rahoittajatahot ja heidän sitoutumisensa rahoitukseen, esimerkiksi ostopalvelusopimuksella tai vastaavalla. Uudisrakennushankkeissa ja suurehkoissa peruskorjauksissa avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että RAY on hyväksynyt hankkeen rakennussuunnitelmat ja piirustukset. Asuntojen rakentamista tai peruskorjaamista koskevaa avustusta maksetaan ainoastaan suunnittelumenoja vastaan, kunnes järjestö on esittänyt hankkeen muusta rahoituksesta hyväksyttävän selvityksen. Usein muu rahoitus tarkoittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA:n) korkotuettua lainaa. Jos hankkeen rakennussuunnitelmat on määrätty ARA:n tai muun viranomaisen hyväksyttäväksi, RAY maksaa avustusta vasta, kun hyväksyminen on saatu. Loppuselvityksen on perustuttava rakennusaikaiseen kirjanpitoon ja sitä on voitava vaivatta verrata rakennusaikaiseen taseeseen tai hankkeen kirjanpidon pääkirjaan, joka toimitetaan RAY:lle loppuselvityksen yhteydessä. ARA:n korkotukea saavien hankkeiden loppuselvitys on toimitettava myös ARA:n hyväksyttäväksi Toimitila- ja asuntohankkeet (B) Toimitilojen tai asuntojen hankintaan myönnetty avustus maksetaan, kun RAY on hyväksynyt hankintahinnan ja hankintasuunnitelman. Esitä samalla hankkeen rahoitus- ja käyttötaloussuunnitelmat. Älä allekirjoita kauppakirjaa ennen kuin RAY on hyväksynyt kaupan ehdot. Jos toimitilan hankintaan liittyy tilan peruskorjausta, toimi tältä osin kohdan ohjeiden mukaisesti. 2.2 Maksatuksen käynnistyminen Pankkiyhteystietojen vahvistaminen Avustuksen maksamista varten järjestön on ilmoitettava RAY:lle ajantasaiset pankki- ja tilitietonsa RAY:n avustuksen verkkoasioinnissa. Ilmoitukseen tulee liittää pankin varmennus tilinomistajasta, eli kopio pankin kanssa solmitusta tilisopimuksesta tai pankin erillinen vahvistus tilinumeron kuulumisesta järjestölle. Kaikki järjestön avustukset maksetaan tälle yhdelle vahvistetulle tilille. Pankkitilitietojen muutostilanteessa avustuksen saajan tulee olla yhteydessä RAY:n vastuutarkastajaansa tai lähettää asiasta sähköpostia avustusosaston sähköpostiosoitteeseen Talousarvion ja toimintasuunnitelman tarkentaminen Jos myönnetty avustus poikkeaa määrältään 5 AVUSTUSTEN MAKSAMINEN

6 olennaisesti haetusta avustuksesta, RAY pyytää verkkoasioinnin kautta hakijalta tarkennetun talousarvion ja lisätietopyyntönä suunnitelman toiminnan muutoksista suhteutettuna alkuperäiseen hakemukseen. Avustus voidaan maksaa vasta, kun RAY on hyväksynyt uuden talousarvion ja tarkennetun toteuttamissuunnitelman. Talousarvion ja suunnitelman tarkistustarpeen voi aiheuttaa muun muassa myös se, että hakemuksessa esitettyä suunnitelmaa on rajoitettu avustuspäätöksessä, esimerkiksi avustusta on haettu kahden henkilön palkkaukseen, mutta sitä on myönnetty vain yhden henkilön palkkamenoihin. 2.3 Maksusuunnitelma RAY maksaa projektiavustukset (C) pääasiassa ennalta sovitun maksusuunnitelman mukaisesti. Avustuksen maksutapa ilmoitetaan avustuspäätöksessä. Projekteista järjestö saa verkkoasiointiin avustuspäätöksen lisäksi myös Maksusuunnitelma-tehtävän. Maksusuunnitelma täytetään Avustuksen verkkoasioinnissa. Maksusuunnitelman kuluselvitys -osiossa avustuksen nostaminen tulee suunnitella avustuksen koko käyttöajalle (avustuksen käyttöaika on sen myöntämisvuosi ja sitä seuraava vuosi). Myönnetyn avustuksen maksuajankohdat ja käyttö on suunniteltava aina yhdellä kertaa. Maksuaikataulu on suunniteltava siten, että avustusta ei nosteta kerralla yli kolmen kuukauden osuutta vastaavaa määrää. Maksusuunnitelman liitteenä lähetettävällä lomakkeella esitetään perusteet maksuerille. Maksusuunnitelmalomakkeesta täytyy selvitä arvio siitä, milloin hakemuksessa esitettyjen kulujen odotetaan syntyvän. Maksusuunnitelma tulee toimittaa RAY:lle hyväksyttäväksi verkkoasioinnin kautta. Tätä ennen ei avustuksia voida maksaa. RAY päättää maksusuunnitelman hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Maksusuunnitelmaa voidaan muuttaa kesken avustuksen käyttöajan. Ole yhteydessä järjestösi vastuutarkastajaan, jos haluat tehdä uuden maksusuunnitelman. Kun uusi maksusuunnitelma tehdään, mitätöi se vanhan maksusuunnitelman. 2.4 Maksupyyntö Investointiavustusten ja joidenkin projektien tai kohdennettujen toiminta-avustusten maksutapa on "maksupyyntö". Maksupyyntö täytetään verkkoasioinnin Maksatus-osiossa. Pyynnön voi lähettää RAY:lle verkkoasioinnissa vain järjestön nimenkirjoitusoikeudellinen pääkäyttäjä. Maksupyynnöllä voi hakea avustusta maksuun selvitettyjä kuluja vastaan. Kulujen selvitys tehdään verkkoasioinnissa omassa Maksatusosiossa (ks. tarkemmin Toteutuneiden nettokulujen selvittäminen verkkoasioinnissa ). Jos haluat nostaa avustusta ennakkoon, haetaan ennakkomaksua erillisellä lomakkeella verkkoasioinnissa maksupyynnöllä. Erittele haettava avustusennakko riittävän yksityiskohtaisesti. Maksupyynnön perusteella avustuksia voidaan maksaa ennakkoon korkeintaan kolmen kuukauden kuluja vastaava määrä. Järjestön tulee tehdä avustusten käytöstä kuluselvitys toteutuneista kuluista verkkoasioinnin kuluselvitys -osiossa ennen seuraavan avustusennakon maksuun hakemista, jotta uutta avustusennakkoa voidaan maksaa. 6 AVUSTUSTEN MAKSAMINEN

7 Suunnittele maksujen haku ajoissa, avustukset maksetaan vasta, kun RAY on hyväksynyt maksupyynnön Viimeisen maksupyynnön laatiminen investointiavustukseen (B) liittyen RAY jättää pääsääntöisesti noin 10 prosenttia investointihankkeen avustettavista kuluista myöntämättä siihen asti, kunnes hankkeen toteutuneista kuluista tehty loppuselvitys on hyväksytty RAY:ssä. Investointiavustuksen viimeinen avustusosuus voidaan maksaa vasta, kun loppuselvitys on hyväksytty RAY:ssä. Liitä loppuselvityksen mukaan kirjanpidon tulosteet toteutuneista kuluista sekä muut oikeiden ja riittävien tietojen antamisen kannalta tärkeät seikat Tiedonsaanti maksutapahtumasta avustuskohteen kustannuspaikkakohtainen tuloslaskelma. Rakennushankkeissa, hankinnoissa ja muissa taseeseen kirjattavissa investoinneissa voidaan käyttää rakennusaikaista tasetta ja/tai pääkirjaerittelyä niistä tileistä, joille avustettavia menoja on kirjattu. Mikäli avustuskohteen maksutapana on automaattimaksatus 4 erässä tai maksusuunnitelma, tilikauden aikaista kulujen selvittämistä ei tarvitse tehdä verkkoasioinnissa. Tällöin avustuskohteen kulujen selvitys tehdään kertaalleen vain avustuksen käytön vuosiselvityksessä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä HUOM! Verkkoasioinnissa tehtävä kuluselvitys ei korvaa avustuskohteesta tehtävää vuosiselvitystä. Järjestö voi seurata maksujen tilannetta RAY:n verkkoasioinnin Maksatus-osiossa. Mikäli osion tiedot eivät täsmää järjestön kirjanpitoon, tulee asiasta ottaa yhteyttä järjestön vastuutarkastajaan RAY:ssä. RAY voi tarvittaessa pyytää järjestöltä lisätietoja verkkoasioinnin Lisätietopyyntö-tehtävällä Toteutuneiden nettokulujen selvittäminen verkkoasioinnissa Toiminnan tai hankkeen toteutuneiden nettokulujen Kuluselvitys tehdään RAY:lle verkkoasioinnissa. Tehtävä kuluselvitys koskee vain maksupyynnön mukaan maksettavia avustuskohteita. Verkkoasioinnissa tehtävän kuluselvityksen liitteenä tulee toimittaa 7 AVUSTUSTEN MAKSAMINEN

8 3. Avustuksen käyttöaika ja sen pidentäminen Toiminta-avustusten (Ay, Ak) käyttöaika Toiminta-avustuksia (Ay = yleisavustus, Ak = kohdennettu toiminta-avustus) voi käyttää avustuksen myöntämisvuoden ja sitä seuraavan kalenterivuoden aikana syntyviin kuluihin tai menoihin. Erityisavustusten (B, C) käyttöaika Erityisavustuksia (B = investointiavustus, C = projektiavustus) voi käyttää avustuksen myöntämisvuoden ja sitä seuraavan kalenterivuoden aikana syntyviin kuluihin ja menoihin sekä myöntämisvuotta edeltävänä vuonna syntyneisiin kuluihin tai menoihin, kun ne ovat aiheutuneet avustuspäätöksessä tarkoitetusta hankkeesta (esim. investoinnit). Avustuksen käyttöaika on kaksi vuotta: myöntämisvuosi ja sitä seuraava vuosi. Avustus, jonka maksutapa on maksupyyntö, tulee hakea maksuun RAY:n verkkoasioinnissa viimeistään avustuksen myöntämisvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä (viimeistään ), muutoin avustus vanhenee (ks. avustuslain 34 ). Avustettavaksi esitettävien kulujen on oltava avustuksen käyttöaikana toteutuneita, ts. viimeistään myöntämisvuotta seuraavan vuoden kuluja tai menoja. Esimerkki: Vuonna 2016 myönnettyä avustusta voidaan käyttää vain sellaisiin kuluihin ja menoihin, jotka hyvän kirjanpitotavan mukaan kirjataan viimeistään vuoden 2017 kuluiksi. Jos tehdyt hankinnat ja työmatkat sekä ostetut palvelut ja muut työsuoritukset on otettu vastaan ennen vuodenvaihdetta 2018, niistä syntyneet kulut kirjataan suoriteperusteisesti vuodelle 2017, vaikka laskun eräpäivä olisi seuraavan vuoden puolella. Vuodelle 2016 myönnettyä avustusta ei voida maksaa enää vuoden 2018 puolella, vaikka avustusta haettaisiin maksuun vuoden 2017 kuluja vastaan. Siksi tilikaudelle 2017 kuuluvia, mutta seuraavalla tilikaudella maksettavia kuluja varten nostettava avustusennakko on haettava ajoissa, eli viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. 3.1 Toiminta-avustuksen (Ay, Ak) käyttöaika Toiminta-avustusta (Ay, Ak) voi käyttää avustuksen myöntämisvuoden ja sitä seuraavan kalenterivuoden aikana syntyviin kuluihin tai menoihin. Toiminta-avustusta ei voi käyttää avustuksen myöntämisvuotta aikaisemmin syntyneisiin kuluihin, menoihin ja alijäämiin, jollei avustuspäätöksestä näin ilmene. Järjestön on katettava Ay- ja Ak-avusteisesta toiminnasta syntyneet alijäämät muista varoistaan, minkä vuoksi budjetointiin ja sen seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos C-avustuksella rahoitettua toimintaa jatketaan uuden Ak-avustuksen turvin, kohdennettua toiminta-avustusta ei voi käyttää edellisvuoden projektin alijäämän kattamiseen, ellei avustuspäätöksestä muuta ilmene. 8 AVUSTUSTEN KÄYTTÖAIKA JA SEN PIDENTÄMINEN

9 3.2 Erityisavustuksen (B, C) käyttöaika Erityisavustusta (B, C) voi käyttää avustuksen myöntämisvuoden ja sitä seuraavan kalenterivuoden aikana syntyviin kuluihin ja menoihin. Erityisavustusta voidaan käyttää myös ennen myöntämisvuotta syntyneisiin kuluihin tai menoihin silloin, kun kulut tai menot ovat aiheutuneet avustuspäätöksessä tarkoitetusta hankkeesta. Tämä saattaa tulla sovellettavaksi esimerkiksi investointihankkeiden suunnittelukuluissa. Tästä johtuen erityisavustusten käyttöajan sanamuoto poikkeaa hieman toiminta-avustusten vastaavasta. 3.3 Käyttöajan pidentäminen Avustuksen käyttöajan pidennyshakemus tehdään verkkoasioinnissa. RAY voi avustuksen saajan hakemuksesta erityisestä syystä tehdä avustuspäätökseen vähäisiä ja teknisluonteisia muutoksia. Selvitä ja perustele hakemuksessa mille avustukselle käyttöajan pidennystä haetaan, miksi ja kuinka pitkäksi aikaa. Käyttöajan pidennykselle on oltava painavat perustelut. Perusteluksi ei riitä, että hanke on viivästynyt, vaan hakemuksessa on kerrottava, miksi hanketta ei ole voitu järjestöstä riippumattomasta syystä johtuen toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Tee hakemus verkkoasioissa hyvissä ajoin ennen viimeisen käyttövuoden loppua, kuitenkin viimeistään Käyttöajan pidennystä voi hakea avustuksen viimeisen käyttövuoden päättyessä, viimeistään AVUSTUSTEN KÄYTTÖAIKA JA SEN PIDENTÄMINEN

10 4. Avustuksen hyväksyttävä käyttö 4. Avustuksen yväksyttävä Yleisavustuksen (Ay) käyttäminen ja käytön rajoitteet Yleisavustusta voi käyttää avustuspäätöksen mukaiseen, järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä, avustettavasta toiminnasta aiheutuviin kuluihin. Myös järjestön tekemä avustushakemus ja siinä kuvattu toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä niiden tarkennukset toimivat hyväksyttävän käytön perustana. Yleisavustusta ei voi käyttää varainhankinnan tai liiketoiminnan kuluihin eikä poistoihin tai muihin laskennallisiin kuluihin. Yleisavustusta ei voi käyttää toimintaan, johon on myönnetty erillistä kohdennettua avustusta (Ak, B tai C). Yleisavustusta ei voi käyttää sellaisiin irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin, jotka aiheutuvat toimintayksikön perustamisesta, laajentamisesta, uudelleenjärjestämisestä tai perusparannuksesta. Kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak) käyttäminen ja käytön rajoitteet Kohdennettua toiminta-avustusta voi käyttää vain avustuspäätöksen mukaisesta toiminnasta aiheutuviin nettokuluihin. Myös järjestön tekemä avustushakemus ja siinä kuvattu toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä niiden tarkennukset toimivat hyväksyttävän käytön perustana. Kohdennettua toiminta-avustusta ei voi käyttää varainhankinnan tai liiketoiminnan kuluihin eikä poistoihin tai muihin laskennallisiin kuluihin. Kohdennettua toiminta-avustusta ei voi käyttää toimintaan, johon on myönnetty erillistä kohdennettua avustusta (toinen Ak-avustus, B- tai C-avustus). Kohdennettua toiminta-avustusta ei voi käyttää rahoitustoiminnan kuluihin. Yleisavustusta ei voi käyttää rahoitustoiminnan kuluihin. Tarvikkeiden ja julkaisujen myynnistä tai siihen verrattavasta välitystoiminnasta otetaan hyväksyttävänä kuluna huomioon vain toiminnan alijäämä. 10 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

11 Investointiavustuksen (B) käyttäminen ja käytön rajoitteet Investointiavustusta voi käyttää vain avustuspäätöksen mukaisen hankkeen perustamismenoihin mukaan lukien toiminnan käynnistämisen kannalta tarpeelliset käyttöomaisuushankinnat ja rakennusaikaiset rahoituskulut. Rakennus- ja peruskorjausmenot sisältävät varsinaisten urakkasopimuksiin perustuvien menojen lisäksi rakennuttamis- /valvonta- ja suunnittelukulut sekä hankkeeseen kuuluvat liittymismaksut. Myös järjestön tekemä avustushakemus ja siinä kuvattu toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä niiden tarkennukset toimivat hyväksyttävän käytön perustana. Investointiavustusta ei voi käyttää maa-alueen hankintamenoihin tai sen rakennusaikaiseen vuokraan. Investointiavustusta ei voi käyttää myöskään väistötilojen vuokraan eikä muuttokuluihin. Projektiavustuksen (C) käyttäminen ja käytön rajoitteet Projektiavustusta voi käyttää vain avustuspäätöksen mukaisesta hankkeesta aiheutuneisiin nettokuluihin sekä hankkeen kannalta välttämättömien työvälineiden hankintaan. Myös järjestön tekemä avustushakemus ja siinä kuvattu toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä niiden tarkennukset toimivat hyväksyttävän käytön perustana. Projektiavustusta ei voi käyttää varainhankinnan tai liiketoiminnan kuluihin eikä poistoihin tai muihin laskennallisiin kuluihin. Projektiavustusta ei voi käyttää toimintaan, johon on myönnetty erillistä kohdennettua avustusta (Ak-, B- tai toinen C-avustus). Projektiavustusta ei voi käyttää rahoitustoiminnan kuluihin. 11 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

12 Yleistä avustuksen käytön ehdoista Tulkintaa avustuksella katettavista hyväksyttävistä kuluista ohjaavat avustuslaki, sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama avustuspäätöksen käyttötarkoitusteksti ja avustuspäätöksessä olevat muut ehdot ja rajaukset, järjestön tekemä avustushakemus ja siinä kuvattu toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä niiden tarkennukset. Avustushakemuksessa esitetty käyttötarkoitus, talousarvio ja toimintasuunnitelma ovat avustuksen maksun ja hyväksyttävän käytön perustana, jollei avustuspäätöksessä muuta todeta. Avustusta ei kuitenkaan voi käyttää sellaisiin kuluihin, joita sillä ei voi avustuslain mukaan kattaa, huolimatta siitä, että kulut on budjetoitu hakemuksessa erikseen. Avustuksen saaja on vastuussa muun muassa siitä, että avustus käytetään avustuspäätöksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan tai hankintaan toiminta tai hanke vastaa avustushakemusta (toiminta- tai projektisuunnitelma, talousarvio ja niiden mahdolliset tarkennukset avustuspäätöksen jälkeen). avustuspäätökseen liittyviä ehtoja ja rajauksia noudatetaan avustuslakia noudatetaan muuta lainsäädäntöä, kuten esim. kirjanpitolakia, tilintarkastuslakia ja hankintalakia noudatetaan. Toiminta, johon avustusta on myönnetty, saattaa muuttua tai suuntautua uudelleen hankkeen kuluessa. Ota muutoksista aina yhteyttä RAY:hyn. Avustettavan hankkeen tai toiminnan muodoissa ja keinoissa voidaan perustelluista syistä hyväksyä vähäisiä muutoksia. Avustusehtojen ja avustuksen käyttötarkoituksen vähäisestä muuttamisesta päättää RAY järjestön hakemuksesta. 4.1 Avustuksella katettavat hyväksyttävät kulut Avustuslain :ssä säädetään avustettaville toiminnoille ja hankkeille hyväksyttävistä kuluista. Hyväksyttäviksi kuluiksi katsotaan avustuspäätöksen mukaisesta toiminnasta tai hankkeesta johtuvat tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kulut. Lain 11 :ssä säädetään kaikkia avustuslajeja koskevista ehdoista ja lain :t sisältävät avustuslajikohtaisia säännöksiä. Hyväksyttäviksi kuluiksi katsotaan avustuspäätöksen mukaisesta toiminnasta tai hankkeesta johtuvat tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kulut. Hyväksyttävistä kuluista vähennetään samaan tarkoitukseen myönnetyt muut julkiset avustukset. Jos avustuspäätöksessä on ilmoitettu avustuksen osuus hyväksyttävistä kuluista, raha-automaattiavustus voi yhdessä muiden julkisten avustusten kanssa olla enintään tämän ilmoitetun avustusosuuden suuruinen, jollei avustuspäätöksestä muuta ilmene. (avustuslaki 11 ) Hyväksyttäviä kuluja eivät ole poistot, arvonvähennykset, vuokra-arvot eivätkä sellaiset varaukset tai muut laskennalliset erät, jotka eivät perustu jo toteutuneisiin kuluihin tai menetyksiin. Hyväksyttäviä kuluja eivät myöskään ole lainojen lyhennykset eivätkä muut kuin avustuslain 14 :ssä tarkoitetut rahoituskulut, ellei avustuspäätöksestä muuta ilmene. (avustuslaki 11 ) RAY ottaa huomioon kullekin vuodelle 12 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

13 hyväksyttävinä kuluina ne kulut, jotka kirjanpitolain mukaisen suoriteperiaatteen mukaisesti on merkittävä kyseiseltä tilikaudelta laadittavaan tilinpäätökseen hyvän kirjanpitotavan mukaisesti (suoriteperuste). Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden aikana syntyneet kulut kirjataan tilikauden kuluksi ja tuotot tilikauden tuotoiksi huolimatta siitä, että lasku maksetaan tai maksusuoritus saadaan vasta seuraavana vuonna (ks. luku Poistot ja muut laskennalliset tai arvioon perustuvat erät ). RAY-avustuksilla katettavien kulujen hyväksyttävyyden arvioinnissa lähtökohtana on avustuslain 11 : "hyväksyttävien kulujen on oltava toiminnan tai hankkeen kannalta tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia". Kulujen tarpeellisuutta arvioidaan siitä lähtökohdasta, kuinka välttämätön kulu on toiminnan tai hankkeen toteutumisen kannalta. Vaikka jokin kulu katsottaisiin ehdottoman tarpeelliseksi, voi olla, että se on kohtuuton suhteessa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi tietyt budjetoimattomat hankinnat tai sellaiset ulkopuolelta ostettavat palvelut, jotka voitaisiin suorittaa myös omalla henkilöstöllä ja joita ei ole ilmoitettu avustushakemuksessa. Erilaisten matkakulujen kattamisessa rahaautomaattiavustuksella on syytä olla tarkkana erityisesti silloin, kun kulut ovat määrältään suuria. Tulkinnanvaraisissa asioissa ota yhteyttä järjestönne tarkastajaan RAY:n avustusosastolla. Viime kädessä tarkastaja hyväksyy toiminnan ja hankkeiden kulut Toiminnan ja hankkeiden kulut ja tuotot Yleisavustusta (Ay) saadaan käyttää avustettavasta toiminnasta aiheutuviin kuluihin ja avustettavaan toimintaan liittyvän irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin. Yleisavustusta ei saa käyttää sellaisiin irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin, jotka aiheutuvat toimintayksikön perustamisesta, laajentamisesta, uudelleenjärjestämisestä tai perusparannuksesta. Tarvikkeiden ja julkaisujen myynnistä tai siihen verrattavasta välitystoiminnasta otetaan hyväksyttävänä kuluna huomioon vain toiminnan alijäämä. Yleisavustusta voi käyttää järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta aiheutuviin kuluihin (varsinaiset toiminnan kulut), ottaen huomioon avustuspäätöksestä ilmenevät rajoitukset. Yleisavustuksella voi myös kattaa toiminnasta aiheutuvia vähäisiä irtaimen käyttöomaisuuden hankintoja. Kohdennettua toiminta-avustusta (Ak) saadaan käyttää vain avustettavasta toiminnasta aiheutuviin kuluihin, vähennettynä toiminnan tuotoilla eli nettokuluihin (nettoperiaate). Kun kurssi-, loma- tai muuhun vastaavaan toimintaan myönnettyä avustusta käytetään majoitukseen, täysihoitoon tai vastaavaan ylläpitoon, kuluina hyväksytään enintään asianomaisen toimintayksikön tavanomaista vuorokausiveloitusta vastaava määrä. Erityisavustusta (B ja C) saadaan käyttää vain avustettavasta investoinnista tai hankkeesta aiheutuviin kuluihin vähennettynä hankkeen tuotoilla eli nettokuluihin (nettoperiaate). Tyypillisiä toiminnasta tai hankkeesta saatavia tuottoja ovat asiakasmaksut ja erilaiset osallistujamaksut sekä julkiset ja muut avustukset. Esimerkki: Projektin aiheuttamat kulut ovat yhteensä euroa ja hankkeesta saatavina tuottoina kertyy osallistumismaksuja euroa ja muita tuottoja euroa, jolloin avustettavaksi nettokuluiksi hyväksytään euroa. Järjestön on kustannuspaikkakohtaisessa 13 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

14 raportissaan eriteltävä aina sekä toiminnasta tai hankkeesta saatavat tuotot että hankkeen kulut Yleiskulut RAY on laatinut yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisen ohjeistuksen yleiskulujen kohdentamisen periaatteista ja soveltamisesta. Ohjeistuksen löydät tämän käyttö- ja raportointioppaan lopusta erillisenä liitteenä. Tässä oppaassa kuvaamme vain yleiskulujen kohdentamisen periaatteet, asiaan liittyvät soveltamis- ja esimerkkitapaukset löytyvät edellä mainitusta erillisestä ohjeesta. Niiden avustuksen saajien, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja C-avustusten kuluiksi voidaan hyväksyä erillisen Yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja soveltamisohje - ohjeistuksen mukaisia yleiskuluja. Kulujen on oltava selkeästi ja perustellusti kohdennettuja (aiheuttamisperiaate), toiminnan tai hankkeen talousarvion mukaisia (eritelty avustushakemuksen talousarviossa), erikseen dokumentoituja, ja niiden on pysyttävä koko vuoden samanperusteisina, ellei perusteltua syytä ole tästä poiketa. Lisäksi niiden on perustuttava todellisiin kuluihin ja ne on esitettävä selkeästi eriteltyinä. Hyväksyttävät yleiskulut voivat olla korkeintaan 15 % Ak- tai C- avusteisen toiminnon toteutuneista kokonaiskuluista (=toteutus- ja yleiskulujen yhteissumma), ellei avustuspäätöksessä toisin mainita. Yleisavustusta saavien järjestöjen on katettava yleiskulut yleisavustuksellaan. RAY on määritellyt yleiskuluiksi avustuksen saajan yleishallinnosta aiheutuneet kulut eli sellaiset kulut, jotka eivät välittömästi kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon tai hankkeeseen. Ak- ja C-avustuksille kohdistettavia hyväksyttäviä yleiskuluja ovat esimerkiksi avustuksen saajan yleishallinnon henkilöstöön liittyvät kulut. Yleishallinnon henkilöstöä ovat esimerkiksi toiminnanjohtaja, talouspäällikkö, kirjanpitäjä, hallintopäällikkö tai toimistotyöntekijä. Esimerkkinä yleishallinnon henkilön määrittelyssä voidaan ajatella tilannetta, jossa järjestön useammasta avustuskohteesta päättyy muutama kohde, mutta muutos ei vaikuta yksittäisen työntekijän työnkuvaan - eli henkilö on työssä hankkeiden määrän yksittäisistä muutoksista riippumatta. Hyväksyttäviä yleiskuluja ovat myös avustuksen saajan ylimpien toimielinten kokouksiin liittyvät kulut. Edelleen yleiskuluja ovat yleishallinnon posti-, puhelin-, internet-, kopio- yms. toimistokulut sekä tilintarkastuslain mukaisen tilintarkastuksen kulut ja toiminnantarkastuksen kulut. Yleiskuluksi luokitellaan myös ulkoistetusta toiminnosta aiheutuneet kulut siltä osin kuin tilatut palvelut liittyvät johonkin yleistoimintaan, esimerkiksi taloushallinnon ulkoistamiseen. Yleishallintoon liittyvät tietotekniikka- ja tietojärjestelmäkulut ovat hyväksyttäviä yleiskuluja, ellei niitä kateta erillisellä investointiavustuksella. Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi. RAY on määritellyt, että avustuslain 18.2 :n mukaisesta tilintarkastajan raportoinnista (kts. Kohta 5. Vuosiselvitys avustuksen käytöstä - >Tilintarkastajan raportti avustusten käytöstä) aiheutuvat kustannukset eivät ole avustuksen saajan yleisluonteista yleiskulua, vaan avustuskohteille suoraan kohdistuvaa kulua. Tilintarkastajan raportoinnin kustannukset tulee kohdistaa kaikille avustuskohteille suhteutettuna avustuskohteiden euromäärään. Kohdentaminen voi perustua myös tilintarkastajalta saatuun 14 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

15 laskuun, jossa tehty työ on riittävästi eritelty avustuskohteittain. Avustuskohteen välittömiksi kuluiksi (ei yleiskuluiksi) RAY on määritellyt kyseistä toimintaa tai hanketta varten palkattujen työntekijöiden palkkakulut lakisääteisine sivukuluineen, matka-, koulutus- ja puhelinkulut sekä muut vastaavat kulut. Myös tiettyä toimintaa tai hanketta varten tehdyt hankinnat, sisältäen materiaaliostot sekä ulkopuolelta ostetut palvelut, pois lukien taloushallintopalvelut, ovat avustuskohteen välittömiä kuluja. RAY on myös määritellyt, että toimintojen ja hankkeiden käytössä olevista toimitiloista aiheutuvat kustannukset ovat avustuskohteen välittömiä kuluja. Toimitilakuluilla tarkoitetaan maksettua vuokraa tai hoitovastiketta sekä toimitilojen käyttö- ja ylläpitokuluja, elleivät ne jo sisälly edellä mainittuun hoitovastikkeeseen. Avustuskohteen välittömiksi kuluiksi katsotaan lisäksi sellaiset kulut, jotka syntyvät nimenomaan kyseessä olevasta toiminnasta tai hankkeesta. Lisäksi edellä mainittujen kulujen tulee olla esitetty avustushakemuksen talousarviossa. AK- ja C-avustuksille ei voi yleiskuluina kohdistaa sellaisia kuluja, jotka ovat avustuslain vastaisia. Huom! Yleiskulujen soveltamisen poikkeussäännöt on kuvattu tämän oppaan liitteenä löytyvässä Yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja soveltamisohjeessa. Tutustuthan myös liitteeseen huolella Toimitilakulut kohdistaa Ak- ja C-avustusten toimitilakuluiksi. Toimitilakuluilla tarkoitetaan maksettua vuokraa tai hoitovastiketta sekä toimitilojen käyttö- ja ylläpitokuluja, elleivät ne jo sisälly edellä mainittuun hoitovastikkeeseen. Sen sijaan järjestön omistuksessa olevan toimiston laskennallinen vuokra ei ole hyväksyttävä kulu. Mikäli järjestö saa yleisavustusta, voi järjestö kattaa kaikki toimitilakulunsa myös sillä. Toimitilakulut hyväksytään avustushakemuksissa esitettyjen talousarvioiden mukaisesti, ellei avustuspäätöksestä muuta ilmene. Mikäli avustettu toiminta tapahtuu järjestön tai sen rinnakkaisorganisaation omistamissa tiloissa, toimitilakuluksi hyväksytään vain tiloista maksettava hoitovastike sekä toimitilojen käyttö- ja ylläpitokuluja, elleivät ne jo sisälly edellä mainittuun hoitovastikkeeseen. Korjaus- ja rahoitusvastikekuluja ei voida kattaa RAY-avustuksilla. Kun järjestö saa useampaa RAY-avustusta, vuokra tai yhtiövastike ja tilojen ylläpitokulut voidaan jakaa eri toiminnoille käytettyjen neliöiden mukaan. Mikäli useat projektit käyttävät samoja tiloja, voidaan tilakulut jakaa eri projekteille tilojen käyttöajan suhteessa. Jos toimitilavuokrat katetaan yleisavustuksesta, on yleisavustusta saavan järjestön raportoitava RAY:lle toimitilojensa edelleen vuokraamisesta saadut tuotot kulujen oikaisuna yleisavustuksen kustannuspaikalla. Tämä siksi, että yleisavustuksen käyttöön ei sovelleta nettoperiaatetta. Mikäli järjestö vuokraa RAY:n avustamia tiloja eteenpäin toiselle RAY-avusteiselle järjestölle tai vuokraa näitä tiloja muille toimijoille, on järjestön syytä olla RAY:n vastuutarkastajaan yhteydessä oikeiden menettelytapojen varmistamiseksi. Toimintojen ja hankkeiden käytössä olevista toimitiloista aiheutuvat kustannukset voidaan 15 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

16 4.1.4 RAY-avustuksella tehtävät hankinnat Kaikkien RAY-avustuksella tehtävien hankintojen on perustuttava avustuspäätöksen käyttötarkoitusehtoon ja sitä täydentäviin avustushakemuksessa esitettyihin tietoihin. Hankintojen on perustuttava avustushakemuksessa esitettyihin tietoihin. Hankinnat tulee tehdä ammattitaidolla, osaavasti ja taloudellisesti järkevästi. Ak- ja C- avustuksilla hankittavien kalusteiden ja laitteiden käyttöiän ei pitäisi olennaisesti poiketa projektin tai avustuspäätöksessä rajatun toiminta-avustuksen kestosta. Jollei projektimuotoisena avustettu toiminta muodostu järjestön varsinaiseksi toiminnaksi projektin päätyttyä, projektissa hankitun irtaimiston tulee jäädä palvelemaan järjestön muuta yleishyödyllistä käyttöä. Suuriin hankintoihin on haettava aina investointiavustusta (B). RAY-avustuksella tehtävässä hankinnassa tulee huomioida voimassa oleva hankintalainsäädäntö (Laki julkisista hankinnoista, 348/2007, voimassa toistaiseksi). Avustuksen saajasta muodostuu hankintalain tarkoittama hankintayksikkö (lain 6 ), joka on velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyjä muun muassa mikäli 1. avustuksen saaja täyttää hankintalain määrittelemän julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit: Avustuksen saaja on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta, ja a) jota rahoittaa pääasiallisesti toinen hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö (esim. RAY); tai b) jonka johto on toisen hankintalaissa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; tai c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä toinen hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet. Rahoitukseksi katsotaan mm. avustukset, lainat, korkotuet ja takaukset. tai 2. avustuksen saaja on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet (50 %) hankinnan arvosta toiselta hankintalaissa tarkoitetulta hankintayksiköltä (esim. RAY:ltä). Tuki käsittää mm. avustukset, lainat, korkotuet ja takaukset (ks. myös avustuslain 2 ). RAY:n avustuslajeista hankinnan tekemistä varten myönnettyjä ovat lähtökohtaisesti kohdennetut toiminta-avustukset ja erityisavustukset (investointi- ja projektiavustukset). Mikäli avustuksen saaja täyttää 1. kohdan julkisoikeudellisen laitoksen määritelmän, tulee myös yleisavustuksella tehtävät kynnysarvot ylittävät hankinnat kilpailuttaa hankintalain mukaisesti. Muita hankintayksikköjä ovat edellä mainittujen lisäksi mm. valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko ja niiden seurakunnat ja muut viranomaiset sekä valtion liikelaitokset. Hankinta määritellään laissa varsin laajasti. Sillä tarkoitetaan mm. tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista ja siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Hankinta tulee kilpailuttaa julkisena hankintana, kun sen arvonlisäveroton ennakoitu kokonaisarvo täyttää lainsäädännössä asetetun euromäärän. 16 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

17 Laki sisältää yksityiskohtaiset säännökset myös ennakoidun arvon laskemisesta (17 20 ). Lähtökohtana on, että ennakoidun arvon laskemisessa on käytettävä sopimuksen voimassaolon aikaista kokonaisarvoa optioineen. Jos hankintajärjestely on voimassa määrittelemättömän ajan, ennakoidun arvon laskennassa tulee käyttää sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48, jolloin huomioiduksi tulevat neljän vuoden aikana tapahtuvat korvaukset. Hankintojen pilkkominen osiin esim. kokonaisarvon alittamiseksi on laissa kielletty. Hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksikön tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely: luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulee katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Hankinta on kuitenkin mahdollista toteuttaa erillisinä osina, mutta tällöin hankinnan ennakoitu kokonaisarvo tulee laskea kaikkien osien ennakoituna yhteisarvona ja jokaisen osan osalta on sovellettava yhteisarvon mukaisia sääntöjä. Hankintalain asettamat hankintarajat eli ns. kansalliset kynnysarvot ilman arvonlisäveroa ovat seuraavat: Hankintalaji euroa Tavara- ja palveluhankinnat Käyttöoikeussopimukset Suunnittelukilpailut Hankintalain liitteen B mukaiset terveydenhoitoja sosiaalipalvelut (ryhmä 25) ja eräät työvoimahallinnon koulutuspalvelut yhteishankintana Rakennusurakat Käyttöoikeusurakat HUOM! Uusi hankintalaki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2016 aikana. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmistelutyöryhmä on esittänyt tavara- ja palveluhankintojen kansallisen kynnysarvon kaksinkertaistamista nykyisestä. Avustuksen saaja on velvollinen selvittämään, milloin uusi hankintalaki tulee sovellettavaksi ja noudattamaan aina voimassa olevaan lainsäädäntöä. RAY:llä on oikeus edellyttää avustuksen maksamisen ehtona sekä myöhemminkin, että avustuksen saaja esittää selvityksen edellä mainittujen säännösten noudattamisesta. Tämä tarkoittaa mm. kilpailutusasiakirjojen, kuten julkaistun hankintailmoituksen, hankintapäätöksen ja hankintasopimuksen esittämistä. Jos hankinta on tehty suorahankintana, on suorahankinnan käyttö perusteltava. Hankintalain oikeasta soveltamisesta on vastuussa avustuksen saaja. RAY:n toimivalta 17 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

18 asiassa rajoittuu avustuslaissa säädetyn mukaisesti. Tämän vuoksi RAY ei voi tehdä hankinnoissa sitovaa ennakkotarkastusta tai antaa etukäteishyväksyntää hankinta-asiakirjoille tai valitulle menettelytavalle. Vaikka hankinta ei kuuluisi julkisista hankinnoista annetun lain soveltamisalaan, RAY edellyttää, että kaikki vähänkin suuremmat hankinnat kilpailutetaan, jotta kustannukset pysyvät kurissa. Tämä voidaan tehdä pyytämällä tarjouksia useammalta kuin yhdeltä tavaran- tai palveluntoimittajalta. Pyydetyt tarjoukset on sisällytettävä avustuksen saajan kirjanpitoaineistoon. Avustuksen saajan on noudatettava myös mahdollisia sisäisiä hankintaohjeitaan Henkilöstökulut ja ulkopuoliset palvelut Henkilöstökuluja aiheutuu joko vakituisesti tai määräaikaisesti työskentelevien koko- tai osaaikaisten henkilöiden palkoista ja lakisääteisistä palkan sivukuluista. Lakisääteisiä palkan sivukuluja ovat vuosittain vahvistettavat sosiaalivakuutusmaksut, kuten esim. Tyel, työttömyysvakuutusmaksu, sosiaaliturvamaksu. Vapaaehtoisista henkilöstökuluista voidaan hyväksyä avustettaviksi kuluiksi muun muassa työntekijöiden työterveyshuollon kulut, koulutus- ja työnohjauskulut sekä lounassetelikulut. Sen sijaan sellaiset eläkekulut, jotka eivät ole lakisääteisiä, eivät ole hyväksyttäviä kuluja. Jos projektiin tai kohdennettuun toimintaan palkattu henkilö käyttää tilapäisesti osan työajastaan järjestön muihin tehtäviin, hänen palkkakulunsa kohdistetaan tältä osin kyseiselle toiminnalle. Avustuksen saajalla on velvollisuus huolehtia henkilöstönsä työajan asianmukaisesta seurannasta. Jaettujen työsuhteiden osalta (eli työntekijä tekee töitä myös muulle kuin RAY:n rahoittamalle projektille tai hankkeelle) avustuksen saajan tulee huolehtia tuntiperusteisesta kustannuspaikkakohtaisesta työajanseurannasta, jotta RAY-hankkeille osoitetut palkkakustannukset pystytään luotettavasti varmentamaan. Tuntiperusteinen kustannuspaikkakohtainen työajanseuranta voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta sen tulee olla jatkuvaa. Työajanseurantatiedot tulee tallentaa luotettavasti ja tulee pyydettäessä esittää RAY:lle. RAY edellyttää, että työajanseuranta ja palkkakirjanpito tulee täsmäyttää eli oikaista henkilöstökuluja kirjanpidossa vähintään kerran vuodessa (tilinpäätösvaiheessa). Useammin täsmäyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, jotta toteutuneita henkilöstökuluja voidaan arvioida tilikauden aikana. Esimerkki RAY:n edellyttämästä työajanseurannasta: (Työajanseurantamallin löydät myös Excel-dokumenttina -sivujen Aineistopankista, Työkaluja järjestöjen käyttöön -kansiosta) Työajanseurantamalli Kustannuspaikka Yhteensä %-osuus RAY_AK1 2 1, ,5 29 % RAY_AK % RAY_AK ,5 2, % Järjestön palvelutuotanto % Muun rahoittajan projekti % Yhteensä 7 9,5 8,5 0 7,5 32,5 100 % 18 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

19 Jos RAY -avusteisissa toiminnoissa ja hankkeissa ei ole jaettuja henkilöresursseja eli työntekijät työskentelevät 100 % yhdellä avustuskohteella, ei tuntiperusteista ja kustannuspaikkakohtaista työajanseurantaa tarvitse pitää. Tällöin riittää, että avustuksen saaja huolehtii vain työaikalain (605/1996) 37 :n mukaisesta työaikakirjanpidosta. Ulkopuolelta vuokratut tai ostetut asiantuntijapalvelut eivät kuulu henkilöstökuluihin, vaan ne ovat ulkopuolisia palveluita. Työpanoksen ostaminen ulkopuolelta voidaan sallia, jos asiasta on ilmoitettu avustushakemuksessa ja hankkeen budjetissa. Työpanoksen ostamisessa tulee huomioida myös hankintalainsäädäntö. Yksilöi hakemuksessa tai projektisuunnitelmassa mitä työpanosta ostetaan ja arviolta mihin hintaan. Kerro lisäksi, miksi omaa henkilöstöä ei voida käyttää, vaan työpanos on ostettava järjestön ulkopuolelta. Jos järjestö joutuu irtisanomaan henkilöstöään esimerkiksi tuotannollisista tai taloudellisista syistä, RAY- avustuksilla voi kattaa ainoastaan palkkakuluja, joita vastaan on työntekovelvoite eli jota vastaan tehdään todellisia työsuoritteita avustetulle hankkeelle. RAY-avustuksilla ei voi myöskään pääsääntöisesti kattaa oikeudenkäyntikuluja tai oikeuden langettamia korvauksia, vaan ne on maksettava järjestön omista varoista. Ota tulkinnallisissa tapauksissa aina yhteyttä Raha-automaattiyhdistykseen Poistot ja muut laskennalliset tai arvioon perustuvat erät Hyväksyttäviä ovat vain todelliset kulut eli kulut, jotka on rahalla maksettu tai joiden maksamiseen on syntynyt velvoite, ja joiden määrä pystytään luotettavasti osoittamaan. Hyväksyttäviä kuluja eivät siten ole poistot, arvonvähennykset, vuokra-arvot ja sellaiset varaukset tai laskennalliset erät, jotka eivät perustu jo toteutuneisiin kuluihin tai menetyksiin. Tilinpäätöksessä kuluksi ja lomapalkkavelaksi kirjattavat henkilöstökulut (palkat ja sivukulut) lomapäivineen hyväksytään sen tilivuoden kuluksi, jona ne kirjanpitolain mukaan kuluksi kirjataan, vaikka ne maksettaisiin vasta seuraavana tilikautena, koska niiden maksamiseen on syntynyt lakiin perustuva velvoite. Sen sijaan kirjanpitolaissa mainitut pakolliset varaukset eivät ole hyväksyttäviä kuluja, koska niiden tarkkaa määrää tai toteutumisajankohtaa ei pystytä määrittelemään. Myöskään muut varaukset, joilla varaudutaan tuleviin menoihin, eivät ole hyväksyttäviä kuluja. Toiminta- ja projektiavustuksilla tehtävät hankinnat (esim. irtaimisto, tietokoneet, matkapuhelimet) hyväksytään avustettaviksi riippumatta siitä, kirjataanko ne suoraan kuluksi tuloslaskelmaan vai aktivoidaanko ne taseeseen. RAY kehottaa kuitenkin kirjaamaan hankinnat investointiavustuksia lukuun ottamatta tilikauden kuluksi, jotta niiden todentaminen kustannuspaikkakohtaiselta tuloslaskelmalta olisi ongelmatonta. Tämä sen vuoksi, että taseeseen kirjattuina hankinnat tulevat vähennetyksi poistoina, jotka eivät ole avustuslain kannalta hyväksyttäviä kuluja Ostot konserniyhtiöiltä RAY-avustuksella voidaan tehdä hankintoja avustuksen saajan konserniyhtiöiltä. Mikäli hankinta tehdään ilman asianmukaista kilpailutusta, RAY hyväksyy avustuskohteen kuluksi omakustannushinnan eli hankintahinta ei saa silloin sisältää lainkaan katetta. Avustuksen saajan konserniyhtiö voi myös osallistua avustuskohteella tehtävän hankinnan 19 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

20 kilpailutukseen, jolloin myös mahdollinen kate voidaan hyväksyä, mikäli kilpailutus on tehty asianmukaisesti, avoimesti ja dokumentoidusti. Avustuksen saajan omalta yksiköltä, joka on juridisesti sama oikeushenkilö kuin avustuksen saaja itse, ei voida ostaa katteellisia palveluita lainkaan Varainhankinnan tuotot ja kulut Varainhankinnan tuotot eivät ole avustuslain mukaisia hankkeelle kohdistettavia tuottoja, eivätkä varainhankinnan kulut avustuslain mukaisia hankkeelle kohdistettavia kuluja. Varainhankinnan kuluja ei myöskään lasketa osaksi yleisavustuksella katettavia hyväksyttäviä kuluja. Varainhankinnan kulut eivät ole hyväksyttäviä myöskään yleiskuluina kohdistettuina. Varainhankinnan käsitettä ei ole määritelty kirjanpitolaissa. Vakiintuneen käytännön mukaan varainhankinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla pyritään hankkimaan yhteisölle varsinaisen toiminnan rahoittamiseen tarvittavia varoja. Tyypillisiä varainhankinnan eriä ovat jäsenmaksuista ja erilaisista keräyksistä saatavat tuotot, lahjoitukset, ilmoitus- ja mainoskulut sekä liike- ja palvelutoiminnan tuotot ja kulut. Ilmoita varainhankinnan kuluina varainhankinnasta aiheutuneet kulut ja huolehdi siitä, että kaikki varainhankinnan tuottoja vastaavat kulut on esitetty osana varainhankintaa. Varainhankintaa, liiketoimintaa tai palvelutoimintaa pääasiallisesti hoitavien työntekijöiden palkkamenot eivät ole RAYavustuksella katettavia hyväksyttäviä kuluja, kuten eivät muutkaan varainhankinnasta yms. tulonhankinnasta aiheutuvat kulut Rahoituskulut ja -tuotot Erittele rahoituskulut ja -tuotot RAY-avusteisen hankkeen kustannuspaikalla niin, että niiden hyväksyttävyys voidaan selkeästi todeta ja arvioida hankkeen tuloslaskelmalta. Rahoituskulut eivät ole toiminnallisissa avustuksissa (Ay, Ak ja C) avustuksella katettavia kuluja, eivätkä rahoitustuotot ole avustetun toiminnan tuottoja. Hyväksyttäviä kuluja ovat ainoastaan avustuslain 14 :ssä tarkoitetut rahoituskulut, ellei avustuspäätöksestä muuta ilmene. Säännös koskee rakennusaikaisia korkokuluja, jotka avustuskäytännössä luetaan perustamismenoihin. Perustamismenoihin hyväksytään rakentamis- tai peruskorjaushankkeen rahoittamiseksi otettujen lainojen korko- ja muita rahoituskuluja urakkasopimuksen allekirjoituspäivän ja urakoiden vastaanottamispäivän väliseltä ajalta. Hanketta varten nostettujen lainojen ja avustusennakoiden pääomille kertyneet rakennusaikaiset korkotuotot tulee vähentää rakennusaikaisista korkokuluista. Kohtuullisiksi korkomenoiksi on avustuskäytännössä hyväksytty korkeintaan viisi prosenttia hankkeen rakennus- ja peruskorjausmenoista. Korkokulut ja rakennusaikaiset rahoituskulut hyväksytään vain sillä edellytyksellä, että velan ottaminen on ollut välttämätöntä. Jos järjestö olisi voinut rahoittaa perustamismenoja omin varoin tai avustusennakoin, korkomenoja ei hyväksytä. Rakennuksen valmistumisen jälkeen syntyneitä kuluja ei hyväksytä perustamismenoiksi. Niin ikään lainojen lyhennykset eivät ole hyväksyttäviä kuluja. 20 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

21 Asuntojen rakentamiseen liittyviä rahoituskuluja ei erikseen hyväksytä avustettavaksi, koska ne sisältyvät ARA:n hyväksymään asuntojen hintaan. ARA käsittelee yleensä asuntojen rakennussuunnitelmat Arvonlisävero Arvonlisävero hyväksytään avustettavaksi kuluksi vain, jos se jää järjestön lopulliseksi kuluksi. Arvonlisäveron hyväksyttävyyteen voidaan joutua puuttumaan takautuvastikin, esimerkiksi silloin, kun järjestö ryhtyy harjoittamaan arvonlisäverollista toimintaa avustetuissa toimitiloissaan. Jos järjestö on investointihankkeessaan esittänyt maksamansa arvonlisäverot avustettavana menona ja hakee myöhemmin verottajalta takaisin osaa tai kaikkia maksamiaan arvonlisäveroja, järjestön on palautettava RAY:lle avustusosuutta vastaava osuus arvonlisäveropalautuksista. 4.2 Investointiavustuksen (B) käyttäminen Hankkeen perustamismenot Rakennus- ja peruskorjaushankkeissa avustusta saa käyttää hankkeen perustamismenoihin. Perustamismenot määritellään avustusosastolla rakennustarkastusmenettelyn yhteydessä ja ne eritellään avustuspäätökseen. Perustamismenot ovat kokonaisuus, joka voi sisältää kiinteistön tai sen osan hankintamenon, varsinaiset rakentamismenot, rakennusaikaiset lainan korot ja muut lainan nostosta aiheutuneet kulut sekä irtaimistohankintoja. Esimerkki: Järjestö on ostanut vanhan rakennuksen euron kauppahinnalla. RAY:n rakennustarkastus on hyväksynyt sen peruskorjausmenoksi euroa. Lisäksi RAY on hyväksynyt lisärakennuksen rakennusmenoksi euroa. Kaluste ja muiden irtaimistohankintojen määräksi on hyväksytty euroa ja rakennusaikaisiksi rahoituskuluiksi on hyväksytty euroa. Hyväksyttävät perustamismenot ovat yhteensä euroa. Rakennus- ja peruskorjausmenot sisältävät varsinaisten urakkasopimuksiin perustuvien menojen lisäksi rakennuttamisen, valvonnan, suunnittelun ja hankkeeseen kuuluvat liittymismaksut. Perustamismenoihin hyväksytään vain toiminnan käynnistämisen kannalta tarpeelliset irtaimistohankinnat. Irtaimistohankinnat tulee hyväksyttää RAY:ssä ennen hankintapäätösten tekoa. Kohtuullisiksi irtaimistomenoiksi on hyväksytty enintään 10 prosenttia kalustettavien tilojen rakennus- tai peruskorjausmenoista. Asuntojen kalustaminen ei sisälly hyväksyttäviin menoihin. Vähennä perustamismenoihin sisältyvät mahdolliset arvonlisäveropalautukset hyväksyttävistä menoista (ks. luku Arvonlisävero ). Avustusta ei yleensä voi käyttää maa-alueen hankintamenoihin tai sen rakennusaikaiseen vuokraan. ARA:n avustuksissa maapohjakustannukset sisältyvät lainoituksen perustana olevaan hankinta-arvoon. Niihin sisältyvät maa-alueen hankinta- tai vuokrakulut ja liittymismaksut (vesi, jätevesi, sähkö, tv, kaukolämpö jne.) Omarahoitus rakennushankkeissa Varaudu rakentamishankkeissa tilapäisrahoitukseen, koska investointiavustukset jaksotetaan usealle vuodelle ja niissä vaaditaan aina myös järjestön omarahoitusosuutta. Osa avustuksista maksetaan vasta hankkeen valmistumisen jälkeen, kun loppuselvitys on 21 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

22 hyväksytty. Huomioi myös se, että hankkeen valmistumisen jälkeiset korkokulut on katettava käyttötalouden tuotoilla Toiminnan antaminen muun kuin avustuksensaajan järjestettäväksi Järjestö vastaa itse avustetuissa tiloissa harjoitettavasta toiminnasta, jonka on oltava avustuksen käyttötarkoituksen mukaista. Joissakin tapauksissa on kuitenkin perusteltua, että järjestö ei itse harjoita toimintaa avustetuissa tiloissa. Toiminnan antamisesta muun tahon järjestettäväksi on kuitenkin aina ilmoitettava RAY:lle. (ks. tarkemmin luku 7.3 Avustuksensaajan tiedonantovelvollisuus ). Avustettuja tiloja ei voi vuokrata ulkopuolisille muuhun kuin avustuspäätöksen mukaiseen toimintaan ilman RAY:n lupaa. Ilmoita avustettujen toimitilojen vuokraamisesta aina RAY:lle. RAY:ssä tarkistetaan syntyneiden vuokra-, toiminnan siirto- ym. sopimusten oikeellisuus ennen vuokrausta. Luvatta vuokrattuihin tiloihin myönnetty avustus voidaan periä takaisin. (ks. tarkemmin luku 6.5 Avustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä ). Esimerkki 1: Ateriapalvelun järjestäminen vanhusten palvelutalossa voidaan antaa jollekin ulkopuoliselle toimijalle. Tällaisissa tapauksissa investointiavustuksen saanut järjestö voi antaa avustetuissa tiloissa harjoitettavan toiminnan tai osan siitä muun tahon järjestettäväksi, jos toiminta on avustuspäätöksessä mainitun käyttötarkoituksen mukaista. Tältä osin avustuslakia sovelletaan takautuvasti myös ennen lain voimaantuloa myönnettyihin avustuksiin. Esimerkki 2: Kun järjestö vuokraa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella RAY:n investointiavustuksella tuettuja kohteita ja samassa yhteydessä kohteen käyttötarkoitus muuttuu, järjestön on haettava käyttötarkoituksen muutosta eikä takaisinperinnästä luopumista. RAY vastaa avustuksen saajan ohjeistuksesta tilojen vuokrauksessa ja toimintojen siirtämisessä. Joissakin tapauksissa riittää RAY:n ohjauskirje eikä avustuksen saajan tarvitse silloin hakea RAY:ltä erillisellä hakemuksella käyttötarkoituksen muutosta tai sosiaali- ja terveysministeriöltä avustuksen takaisinperinnästä luopumista. Tällaisessa tilanteessa järjestöä kehotetaan aina ottamaan yhteyttä RAY:hyn ohjeistuksen saamiseksi. Esimerkki 3: Millä edellytyksillä toiminnan antaminen kunnan järjestettäväksi ja tilojen vuokraaminen kunnalle on mahdollista? STM katsoo, että esim. vanhusten asuntojen ja palvelutalojen luovuttaminen kunnan hoidettavaksi on mahdollista, mikäli avustuksen saaja pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja toiminta tiloissa jatkuu edelleen avustuksen alkuperäisen käyttötarkoituksenmukaisena. Avustuksen käytöstä säädetään avustuslain 9 :ssä. Perusperiaate on, että avustusta voi käyttää ainoastaan avustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Avustuksen saajan on noudatettava avustettavassa hankkeessa tai toiminnassa avustuspäätökseen otettuja ehtoja ja rajoituksia. Jos avustus on myönnetty tiettyä avustuspäätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden hankintaan, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin avustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta saa luovuttaa toiselle omaisuuden käyttöaikana, joka on kymmenen vuotta avustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta. Avustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaika on kuitenkin 20 vuotta avustuksen myöntämisestä, jos avustus on myönnetty 22 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

23 kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan taikka rakentamiseen tai perusparannukseen. Säännöksessä (9 5 mom.) todetaan kuitenkin, että investointiavustuksen saaja voi 3 ja 4 momentissa säädetyn estämättä antaa avustetuissa tiloissa harjoitettavan toiminnan tai osan toiminnasta muun kuin saajan järjestettäväksi, jos toiminta on avustuksen käyttötarkoituksen mukaista. Käytännössä toiminnan luovuttaminen edellyttää tilojen vuokraamista tai muuta vastaavaa sopimusjärjestelyä. Lain voimaantulosäännöksessä todetaan, että myös ennen lain voimaantuloa myönnettyihin avustuksiin sovelletaan 9 :n 4 ja 5 momenttia. Kun tuki on myönnetty investointiin eikä itse toimintaan, ei ministeriön näkemyksen mukaan voida edellyttää, että toiminnan siirto tulisi kilpailuttaa hankintalain (348/2007) mukaisesti silloin, kuin toimintaa ollaan siirtämässä kunnan vastattavaksi ja kunta vuokraa avustusta saaneelta yleishyödylliseltä yhteisöltä toimintaan käytettävät tilat. Edellytyksenä on kuitenkin, että toiminta on edelleen avustuksen käyttötarkoituksen mukaista. 23 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ

24 5. Vuosiselvitys avustuksen käytöstä Vuosiselvitys avustusten käytöstä annetaan RAY:lle avustuksen käyttämisvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä verkkoasioinnissa. Vuosiselvitysvelvoite koskee avustuksen saajia, jotka ovat edellisvuonna nostaneet RAYavustusta tai jotka ovat käyttäneet jo aikaisemmin nostettuja avustuksia. Vuosiselvitys tulee avustuksen saajalle tehtäväksi verkkoasiointiin. Avustuksen saajan tulee täyttää verkkoasioinnissa järjestöä koskevat, sisäistä valvontaa koskevat sekä avustuskohdekohtaiset tiedot. Vuosiselvityksen täyttöohjeet löytyvät verkkoasioinnista annettavan vuosiselvityksen yhteydestä. Verkkoasioinnissa vuosiselvitykseen on liitettävä: Toimintakertomus ja/tai vuosikertomus Tilinpäätös Tase-erittelyt Tilintarkastuskertomus (ja/tai toiminnantarkastuskertomus) ja tilintarkastajan (ja/tai toiminnantarkastajan) muistiot Tilintarkastajan raportti/raportit avustusten käytöstä (mikäli raha-automaattiavustuksia on käytetty suoriteperusteisesti tilikauden aikana vähintään euroa) Konsernitilinpäätös sekä konsernin toimintakertomus (jos sellainen laaditaan vapaaehtoisesti tai lain velvoittamana). Vuosiselvitystä ei tarvitse antaa, jos järjestö ei ole edellisvuonna nostanut lainkaan avustuksia eikä se myöskään ole käyttänyt siirtyvää avustusta. Vuosiselvitystä ei tarvitse toimittaa myöskään silloin, kun järjestölle on syntynyt jo aiemmin avustukseen hyväksyttäviä kuluja, joihin se on nostanut avustusta vasta selvitysvuotta seuraavana vuonna. RAY suosittelee, että tilinpäätöksen tilintarkastus toteutetaan siihen mennessä kun vuosiselvitys on jätettävä RAY:lle, eli huhtikuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen vahvistava ja vastuuvapaudesta päättävä kokous voidaan kuitenkin järjestää myöhemmin, mikäli järjestön säännöt niin määräävät. Jos tilinpäätöksen kokouskäsittelyssä ilmenee jotain uutta, ota yhteyttä järjestönne tarkastajaan RAY:n avustusosastolla. Tilintarkastajan raportti avustusten käytöstä Lain raha-automaattiavustuksista (366/2013) 18 :ssä on todettu, että mikäli rahaautomaattiavustuksia on käytetty suoriteperusteisesti tilikauden aikana vähintään euroa, avustuksen saajan on toimitettava RAY:lle tilintarkastajan raportti rahaautomaattiavustusten käytöstä tilikauden aikana. Tilintarkastajan raportti annetaan RAY:lle osana vuosiselvitystä. Tilintarkastajan raportin muodosta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa eräistä rahaautomaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista ja tilintarkastajan raportin muodosta (453/2013). RAY on laatinut tilintarkastajille raportista valmiin mallin sekä 24 VUOSISELVITYS AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ

25 erillisen ohjeen, jotka ovat saatavilla RAY:n verkkosivujen aineistopankissa. Tilintarkastajan raportissa esitetään selkeät vastuurajoitukset. Tilintarkastajan tulee tehdä vain erikseen sovitut toimenpiteet, eli kyseessä on ISRS 4400 standardiin perustuva tarkastustoimeksianto. Tilintarkastajalta ei edellytetä raportissa erillistä lausuntoa siitä, onko avustuksen saaja toiminut lain rahaautomaattiavustuksista mukaisesti vai ei. Tilintarkastaja siis raportoi, miten on toimittu, ja RAY tekee ratkaisun siitä, onko toimintatapa ollut oikea. 5.1 Oikeat ja riittävät tiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ilmoita tarpeelliset lisätiedot tilinpäätöksen liitetiedoissa tai toimintakertomuksessa. Kiinnitä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta laatiessasi huomiota tapahtumien tosiasialliseen sisältöön, ei yksinomaan niiden oikeudelliseen muotoon (sisältöpainotteisuus). Järjestön antamien tietojen on perustuttava todellisiin tapahtumiin sekä lakeihin ja säädöksiin. Tämän lisäksi järjestön on annettava riittävät tiedot avustuksen käytöstä ja taloudellisesta asemastaan. Riittävän tiedon määrä riippuu sidosryhmästä, esimerkiksi RAY tarvitsee tietoa laajemmin ja syvällisemmin kuin yhdistyksen jäsenet. Pohdi riittävän tiedon arvioinnissa seuraavia seikkoja: Pystyisitkö itse päättämään antamillasi tiedoilla avustuksen asianmukaisesta käytöstä myönnettyyn käyttötarkoitukseen. Pystyisitkö itse tarkastamaan lähettämästäsi materiaalista avustuksiin liittyvät jaksotukset ja muut kirjaukset avustuskohteittain. Pystyisitkö itse selvittämään vuosiselvityksen liitteenä olevista kirjanpidon raporteista jokaisen avustuskohteen kumulatiiviset kulut ja tuotot. Oletko antanut RAY:lle kaikki tiedot, joilla on merkitystä avustuksen saajan toiminnan ja taloudellisen aseman kannalta nyt ja tulevaisuudessa. 5.2 Vuosiselvityksen toimittamatta jättäminen Avustuslain 25 : n 1 momentin 1 kohdan mukaan avustuksen maksatus voidaan keskeyttää, jos on perusteltua aihetta epäillä, että avustuksen saaja on menetellyt avustuslain 8 :n 3 momentin (annettava maksatuksen yhteydessä oikeat ja riittävät tiedot) tai 9 :n (avustuksen käyttö) tai 10 :n (saajan tiedonantovelvollisuus) vastaisesti. Kyse on väliaikaisesta turvaamistoimesta, jonka avulla avustusten maksaminen voidaan keskeyttää asian tarkemman selvittelyn ajaksi. RAY tiedottaa maksatuksen keskeytyksestä järjestölle kirjallisesti. Jos takaisinperinnän edellytykset näyttävät täyttyvän, RAY käynnistää takaisinperintämenettelyn (ks. tarkemmin luku 6 Avustusehtojen muuttaminen, avustuksen palauttaminen ja takaisinperintä ). 5.3 Kirjanpitovelvollisuus Yhdistysten ja säätiöiden on pidettävä kaksinkertaista kirjanpitoa noudattaen voimassa olevaa kirjanpitolakia ja kirjanpitoasetusta sekä hyvää kirjanpitotapaa. Kirjanpito on järjestettävä 25 VUOSISELVITYS AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ

26 siten, että avustusten käyttöä voidaan kirjanpidosta luotettavasti seurata. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka sisältää tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen, tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman sekä tuloslaskelman ja taseen liitteenä ilmoitettavat liitetiedot. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus ja/tai vuosikertomus, jossa annetaan tietoja kirjanpitovelvollisen tilikauden toimintaa koskevista tärkeistä tapahtumista. Tilinpäätökseen kuuluvien ja siihen liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä ja niiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Kustakin tuloslaskelman ja taseen erästä on esitettävä vastaava tieto viimeistä edelliseltä tilikaudelta. Tilinpäätös ja toimintakertomus tulee kirjanpitolain mukaan laatia neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Järjestön säännöt saattavat edellyttää nopeampaa aikataulua. Järjestön tilinpäätökseen on sisällytettävä konsernitilinpäätös ja emoyhtiön toimintakertomus, jos järjestö harjoittaa liiketoimintaa tai osallistuu aktiivisesti tytäryhtiöidensä johtamiseen, rahoittamiseen tai muuhun siihen rinnastettavaan toimintaan. Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön toimintakertomus saadaan kuitenkin jättää laatimatta, jos tilikaudella ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella emoyrityksen ja tytäryritysten yhteenlaskettu toiminta on ylittänyt enintään yhden seuraavista rajoista: 1) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto euroa, 2) taseen loppusumma euroa. 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Aatteellisessa yhteisössä ja säätiössä liikevaihtoa vastaavan tuoton voidaan katsoa tarkoittavan varsinaisen toiminnan, varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen yhteismäärää. Liikevaihtoon ei kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan lasketa järjestön saamia yleisavustuksia. RAY suosittelee, että konsernitilinpäätös laaditaan, vaikka raja-arvot eivät sitä edellyttäisikään, koska konsernitilinpäätös lisää tilinpäätöksen informatiivisuutta, avoimuutta ja luotettavuutta sekä antaa oikeamman kuvan järjestön toiminnasta kokonaisuudessaan. Tilinpäätös on laadittu, kun se on allekirjoitettu, vaikka sitä ei ole vielä tarkastettu tai vahvistettu kevät- tai vuosikokouksessa. Kun kirjanpitovelvollinen on yhteisö tai säätiö, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoittavat toimivaltainen hallitus ja toimitusjohtaja tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö. Liitä verkkoasioissa vuosiselvitykseen aina allekirjoitettu tilinpäätös ja toimintakertomus. 5.4 Kirjanpitomateriaalin säilyttäminen Kirjanpitokirjat ja käyttöaikamerkinnöin varustettu tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä siten järjestettynä, että tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto, palkkakirjanpito ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset sekä muu kuin edellisessä kappaleessa mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Kirjanpidon säilyttämisestä vastaa avustuksensaaja, yleensä järjestön hallitus, ja säilytyspaikan on oltava asianmukainen. Kirjanpidon säilytysvelvoite ei lakkaa yhdistyksen toiminnan lakatessa, vaan kirjanpitokirjat ja 26 VUOSISELVITYS AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ

27 tositteet on aina säilytettävä kirjanpitolain edellyttämä määräaika. Avustuksensaajan kannalta voi olla järkevää säilyttää kirjanpitoaineistoa pidempäänkin kuin laki edellyttää. Näin on esimerkiksi silloin, kun järjestö on saanut investointiavustusta (B), jonka käyttötarkoitusta koskeva määräaika on 20 vuotta. Hallinnon asiakirjat (kokouspöytäkirjat yms.) tulee säilyttää luotettavalla tavalla. Avustuskirjanpidosta säilytetään hankkeita koskeva kirjanpitomateriaali. 5.5 Tilintarkastusvelvollisuus Yhdistyksen tilintarkastusvelvollisuus Avustuslain 18 :n mukaan avustuksensaajan on järjestettävä tilintarkastus tilintarkastuslaissa säädetyllä tavalla. Tilintarkastajia on valittava vähintään yksi ja hänelle ainakin yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö (KHT- tai HTM-yhteisö), varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Tilintarkastuslain (459/2007) mukaan tilintarkastaja (KHT- tai HTM-tilintarkastaja) voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa, 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Yhdistyksissä liikevaihtoa vastaavan tuoton voidaan katsoa tarkoittavan varsinaisen toiminnan, varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen yhteismäärää. Liikevaihtoon ei kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan lasketa järjestön saamia yleisavustuksia. RAY suosittelee, että avustuksen saajat valitsisivat tilintarkastajan (KHT- tai HTMtilintarkastajan), vaikka tilintarkastuslain mukaiset kokorajat eivät ylittyisikään. Vastaavia kokorajoja sovelletaan myös konsernin emoyritykseen, eli jos konsernin osalta vähintään kaksi edellä mainituista raja-arvoista täyttyy, tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyrityksen tilintarkastaja. Edellä sanotusta voidaan poiketa vain perustellusta syystä. Jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastuslain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastajaa, sen on syyskuun alussa 2010 muuttuneen yhdistyslain (503/1989) mukaan valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja. Jos yhdistys ei ole lain mukaan tilintarkastusvelvollinen, sen ei tarvitse muuttaa sääntöjään toiminnantarkastuksen käyttöönottoa varten. Yhdistyksen vuosikokous päättää siitä, valitaanko yhdistykselle tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja, vaikka yhdistyksen säännöissä vaadittaisiin tilintarkastajan valintaa. Jos pienen yhdistyksen säännöissä kuitenkin määrätään auktorisoidusta tilintarkastajasta, sellainen on valittava uuden lainkin aikana, jollei sääntöjä muuteta. Uusia säännöksiä sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat muuttuneiden säännösten voimaantulon eli jälkeen. Yhdistyslaissa ei aseteta erityisiä vaatimuksia tilintarkastukselle, vaan ainoastaan toiminnantarkastukselle (YhdL 38 ja 38a ). Toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi yhdistys, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan ja jonka sääntöihin 27 VUOSISELVITYS AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ

28 on otettu ennen yhdistyslain voimaantuloa määräys useammasta tilintarkastajasta. Jos kokorajat alittava yhdistys valitsee vain yhden toiminnantarkastajan, sen on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan samoja säädöksiä kuin toiminnantarkastajaan. Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toiminta huomioon ottaen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltainen taikka henkilö, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan. Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai lakeja tai määräyksiä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa. Jos yhdistys on valinnut sekä tilintarkastajan että toiminnantarkastajan, tulee molempien antaa tarkastuskertomus erikseen. Pienempien järjestöjen, jotka voivat valita toiminnantarkastajan tilintarkastajan sijaan, tulee kuitenkin huomioida, että avustuslain 18.2 :n mukaisen tilintarkastajan raportin avustusten käytöstä voi antaa vain auktorisoitu tilintarkastaja (KHT tai HTM). Mikäli avustuksen saajalla on valittu toiminnantarkastaja ja avustuksen saaja on käyttänyt rahaautomaattiavustuksia suoriteperusteisesti tilikauden aikana vähintään euroa, tulee avustuksen saajan hankkia erillisellä toimensiannolla tilintarkastajan raportti avustusten käytöstä auktorisoidulta tilintarkastajalta eli tällöin kyseessä on vain palvelun osto eikä tilintarkastajan valitseminen yhdistyksen tilintarkastajaksi. Yhteisöjen käytettävissä olevien auktorisoitujen tilintarkastajien yhteystietoja saa KHT- ja HTMtilintarkastajien yhdistyksistä sekä Keskuskauppakamarin tilintarkastajarekisteristä osoitteesta Keskuskauppakamari.fi Säätiön tilintarkastusvelvollisuus Säätiölaki edellyttää vähintään yhden tilintarkastajan valintaa (KHT- tai HTMtilintarkastaja). Myös tämän varamiehen tulee olla hyväksytty tilintarkastaja. MUISTILISTA Vuosiselvityksen liitteet: Toimintakertomus ja/tai vuosikertomus Tilinpäätös Tase-erittelyt Tilintarkastuskertomus (ja/tai toiminnantarkastuskertomus) ja tilintarkastajan (ja/tai toiminnantarkastajan) muistiot Tilintarkastajan raportti/raportit avustusten käytöstä (mikäli raha-automaattiavustuksia on käytetty suoriteperusteisesti tilikauden aikana vähintään euroa) Konsernitilinpäätös sekä konsernin toimintakertomus (jos sellainen laaditaan vapaaehtoisesti tai lain velvoittamana). 28 VUOSISELVITYS AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ

29 6. Avustusehtojen muuttaminen, avustuksen palauttaminen ja takaisinperintä Vuoden 2016 aikana avustusehtojen muuttamista, avustuksen palauttamista ja takaisinperinnästä luopumisesta tai kohtuullistamista koskevat hakemukset tulevat siirtymään verkkoasiointiin. Siihen asti kunnes verkkoasiointi on muutoshakemusten osalta valmiina, hakemukset tulee lähettää Rahaautomaattiyhdistykselle osoitteeseen: RAY, Avustusten muutospäätökset, PL 32, Espoo. 6.1 Avustuksen käyttötarkoituksen muutos Raha-automaattiyhdistys voi avustuksen saajan hakemuksesta erityisestä syystä tehdä avustuspäätökseen vähäisiä ja teknisluonteisia muutoksia (avustuslaki 36 ). Muutos voi olla vain vähäinen. Hakemus on vapaamuotoinen. Vähäistä suurempia muutoksia avustuksen käyttötarkoitukseen ei voi tehdä edes sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Kun haet avustuksen käyttötarkoituksen muutosta, kerro avustuskohde ja avustuksen myöntämisvuodet, avustuksen aiempi käyttötarkoitus ja miten sitä on tarkoitus muuttaa. Tarve muutokseen voi syntyä, kun avustetun toiminnan kohderyhmä muuttuu, toiminta-alue laajenee tai supistuu tai avustettu tila halutaan vuokrata muuhun kuin alkuperäiseen toimintaan. Kerro hakemuksessa, miksi käyttötarkoituksen muutos on tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi nykyinen toiminta aiheuttaa taloudellista haittaa, toimintamuoto on vanhentunut tai sitä ei voida enää toteuttaa (tarkoituksenmukaisuusharkinta). Uuden käyttötarkoituksen on oltava avustuskelpoista toimintaa, eli se ei saa olla markkinaehtoista toimintaa eikä aiheuttaa vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa. Ota kaikista toiminnan muutoksista yhteyttä RAY:hyn. 6.2 Avustuksen siirto Raha-automaattiyhdistys voi avustuksen saajan hakemuksesta erityisestä syystä siirtää myönnetyn avustuksen toiselle avustuslain edellytykset täyttävälle yleishyödylliselle oikeuskelpoiselle järjestölle käytettäväksi samaan tarkoitukseen. Edellytyksenä avustuksen siirtämiselle on, että avustuksen vastaanottaja on sitoutunut vastaamaan alkuperäisistä avustusehdoista (avustuslaki 36 ). Tämä tulee kertoa myös hakemuksessa, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Avustuksia on siirretty toiselle järjestölle esimerkiksi silloin, kun järjestöt ovat sulautuneet tai jakautuneet, toimintoja on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi tai järjestön toiminta on loppunut. Avustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Tätä yhteistyöhankkeissa ja jäsenjärjestöille (jäsenjärjestöavustukset) tapahtuvaa avustuksen siirtämistä ei tule sekoittaa yllä mainittuun avustuslain 36 :n mukaiseen avustuksen siirtoon. Jos avustus myönnetään käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, avustuksen saajan on 29 AVUSTUSEHTOJEN MUUTTAMINEN, AVUSTUKSEN PALAUTTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ

30 tehtävä sopimus avustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa (avustuslaki 4.3 ). Sopimus varmistaa, että avustuksen vastaanottaja esimerkiksi jäsenyhdistys käyttää avustusta asianmukaisesti ja on tietoinen rahoituksen luonteesta. Sopimus on yksityisoikeudellinen, vapaamuotoinen mutta kirjallinen oikeustoimi. Avustuksen käyttäminen muun kuin avustuksen saajan toiminnan tukemiseen ei muuta avustuspäätökseen liittyviä oikeudellisia velvoitteita, vaan avustuksen vastaanottaja vastaa täysimääräisesti avustuksen käytöstä. RAY:llä on oikeus tarkastaa myös avustuksen vastaanottajan toimintaa. RAY on laatinut avustuksen siirrosta sopimusmallin, joka löytyy RAY:n verkkosivujen aineistopankista (Ray.fi > Avustukset > Aineistopankki). RAY edellyttää, että yhteistyöhankkeissa, jossa avustusta siirretään 4.3 :n mukaisesti, tulee olla kyse aidosta yhteistyöstä tai kumppanuudesta. Mikäli toiselta yleishyödylliseltä järjestöltä on sen sijaan tarkoitus hankkia palveluja projektia tai toimintaa varten, kyse on palveluhankinnasta, johon tulee hankintalainsäädäntö sovellettavaksi. Avustuksen saajan kirjanpidossa avustuslain 4.3 :n mukainen avustuksen siirto tulee käsitellä tuottotilin oikaisuna siten, että avustuksen käyttöä vastaavat kustannukset näkyvät vain sen järjestön kirjanpidossa, jolle avustus on siirretty. Tämä järjestö on velvollinen esittämään oikeat ja riittävät tiedot avustuksen käytöstä avustuksen saajalle, joka vastaa avustuksen käytön raportoinnista edelleen RAY:lle. 6.3 Avustuksen palauttaminen Avustuksensaajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti tai liikaa taikka muutoin ilmeisen perusteettomasti saamansa avustus tai sen osa (avustuslaki 26 ). Avustuksensaajan tulee myös palauttaa avustus tai sen osa, jos sitä ei voida käyttää avustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla, eikä Raha-automaattiyhdistys ole myöntänyt lupaa poiketa alkuperäisistä avustusehdoista. Avustuslaki edellyttää, että perusteetonta etua saanut ryhtyy oma-aloitteisesti ja viipymättä toimenpiteisiin virheellisesti, liikaa taikka ilmeisesti perusteetta saadun etuuden palauttamiseksi. Kyseessä on siis velvoite. Virheellisesti tai liikaa saatu avustus on suoritus, joka teknisen virheen vuoksi maksetaan perusteetta tai liian suurena. Ilmeisen perusteettomasti saatuna avustuksena pidetään avustusta, joka on saatu vaikka avustuksen saaja ei täytä avustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Jos palautettava määrä on enintään kymmenen euroa, palautus saadaan jättää tekemättä. Avustus tulee palauttaa RAY:n pankkitilille. Tilinumerot yms. avustuksen palauttamiseen tarvittavat tiedot saa avustusosaston maksatussihteeriltä tai järjestönne RAY-tarkastajalta. Avustuksen käytössä ja käytön valvonnassa, palauttamisessa ja takaisinperinnässä sekä sitä koskevassa muutoksenhaussa noudatetaan avustuksen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä ja avustuspäätöksessä asetettuja ehtoja. Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn avustukseen sovelletaan Kuitenkin avustuslain 9 :n 4 ja 5 momentteja (mm. avustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaika) ja 36 :ää (avustusehtojen muuttaminen ja avustuksen siirto) sovelletaan takautuvasti ennen vuotta 2014 myönnettyihin avustuksiin. 6.4 Velvollisuus avustuksen takaisinperintään Avustuslain 27 :ssä säädetään avustuksen 30 AVUSTUSEHTOJEN MUUTTAMINEN, AVUSTUKSEN PALAUTTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ

31 pakollisesta takaisinperinnästä. Siinä säädetyissä tilanteissa sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole harkintavaltaa takaisinperintään, vaan avustuksen maksaminen on määrättävä lopetettavaksi ja jo maksettu avustus perittäväksi takaisin. Perusteina ovat avustuksensaajan olennaisesti virheellinen tai vilpillinen menettely. Avustuslaissa säädetyn nimenomaisen velvoitteen vastainen menettely, kuten palautusvelvollisuuden laiminlyönti (ks. luku 6.3 Avustuksen palauttaminen ), on aina olennainen virhe. STM voi tarvittaessa hallintopäätöksellä vahvistaa palautusvelvollisuuden ja -määrän. Toinen takaisinperintäperuste on avustuksen käyttäminen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty. Avustuspäätöksen mukainen käyttötarkoitus ei tällöin toteudu joko lainkaan tai merkittäviltä osin. Kolmas peruste on olennaisen tiedon salaaminen tai väärän tai harhaanjohtavan tiedon antaminen seikasta, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin. Kiinnitä avustusta hakiessasi ja avustuksen käyttöä raportoidessasi huomiota siihen, että hakemuksessa ilmoitetut asiat perustuvat tosiasioihin, ja että niitä ei liioitella, vähätellä tai muuten vääristellä (ks. luku 7.3 Avustuksensaajan tiedonantovelvollisuus ). Avustuksen maksatus lopetetaan tai jo maksettu avustus peritään takaisin myös silloin, kun avustuksensaaja muutoin olennaisesti rikkoo avustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai avustuspäätöksen ehtoja. Avustuksen takaisinperintää koskeva, avustuslain 27 tai 28 :n nojalla tehty päätös voidaan oikaisuvaatimusmenettelyn jälkeen panna täytäntöön myös ulosottotoimin siinä järjestyksessä kuin laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007) säädetään. 6.5 Avustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä Avustuslain 28 :ssä säädetään avustuksen harkinnanvaraisesta maksamisen lopettamisesta ja takaisinperinnästä. Siinä säädetään sellaisista olosuhteiden muutoksista ja avustuksensaajan menettelystä, jotka eivät välttämättä aina johda avustuksen maksamisen lopettamiseen ja takaisinperintään. Harkinnanvaraisessa takaisinperinnässä sosiaalija terveysministeriö voi päättää, ettei avustusta tai sen osaa peritä takaisin. Näin voidaan menetellä erityisen painavista syistä esimerkiksi silloin, kun järjestö on luopunut omaisuuden omistus- tai hallintaoikeudesta tai omaisuuden käyttötarkoitus on muuttunut. Käyttötarkoituksen muutoksia on hyväksytty myös investointiavustuksella tuetun omaisuuden käyttöön esimerkiksi silloin, kun palveluasuntojen kohderyhmä on muuttunut vanhuksista kehitysvammaisiksi. Luopumista takaisinperinnästä on haettava erikseen STM:ltä. Hakemus toimitetaan kuitenkin RAY:lle. Siihen asti kunnes verkkoasiointi on muutoshakemusten osalta valmiina, hakemus tulee lähettää Raha-automaattiyhdistykselle osoitteeseen: RAY, Avustusten muutospäätökset, PL 32, Espoo. Hakemus on vapaamuotoinen. STM pyytää takaisinperintäasioissa ja -hakemuksista RAY:n lausunnon. Maksatuksen lopettamisen tai takaisinperinnän voi aiheuttaa: 1. jos avustuksensaaja ei anna avustuksen maksamiseksi oikeita ja riittäviä tietoja tai käyttää 31 AVUSTUSEHTOJEN MUUTTAMINEN, AVUSTUKSEN PALAUTTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ

32 avustusta määräysten vastaisesti taikka laiminlyö avustuksen saajan tiedonantovelvollisuuden, 2. jos avustuksensaaja kieltäytyy tarkastuksen suorittamiseksi avustuslain 23 :n 1 momentissa säädetystä avustamisvelvollisuudesta, 3. jos avustuksen kohteena oleva toiminta on lopetettu, sitä on olennaisesti supistettu tai se on luovutettu toiselle, 4. jos avustuksella hankitun omaisuuden omistustai hallintaoikeus luovutetaan toiselle. Tämä koskee myös avustettujen tilojen vuokraamista toiselle. Perustetta voidaan soveltaa silloin, kun avustus on myönnetty tiettyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden hankintaa, rakentamista tai perusparannusta varten, minkä vuoksi omaisuuteen kohdistuvat avustuslain 9 :ssä määritellyt käyttöaikavelvoitteet. Avustus voidaan jättää perimättä takaisin, kun omaisuutta käytetään luovutuksesta huolimatta tavalla, jossa avustuksen myöntämisen tarkoitus toteutuu. Säännös ei tule sovellettavaksi silloin, kun toiminta on avustuslain 9 :n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla annettu muun tahon järjestettäväksi taikka tilat on vuokrattu avustuksen käyttötarkoituksen mukaista toimintaa toteuttavalle, 5. jos avustuksen saaja on pysyvästi muuttanut avustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitusta. Omaisuuden käyttäminen tilapäisesti muuhun tarkoitukseen ei oikeuta takaisinperintään, 6. jos avustuksensaajan maksukyvyttömyyttä ilmentävä virallismenettely on käynnistetty. Säännöstä ei sovelleta, jos avustus on poikkeuksellisesti myönnetty esimerkiksi lieventämään maksukyvyttömyyden seurauksia, 7. jos avustuksen maksamisen lopettamiseen tai takaisinperimiseen on muu edellä mainittuihin seikkoihin verrattava erityinen syy. Esimerkiksi avustuksensaaja ryhtyy järjestelyyn, joka asiallisesti vastaa edellä mainittuja takaisinperintäperusteita, mutta jolle on annettu jokin muu oikeudellinen muoto. Takaisinperintään voidaan joutua myös silloin, kun järjestö menettää yleishyödyllisyytensä tunnusmerkit. Yleishyödyllisyyttä vaarantavat liiketoiminnan korostuminen tai toiminnan kohdistuminen vain rajattuihin henkilöryhmiin. Yleishyödyllisyyden rikkoo myös osinkojen tai muun voitonjaon maksaminen toimintaan osallisille. Tuhoutuneen tai vahingoittuneen avustetun omaisuuden tilalle hankkimatta jätetyn omaisuuden määrä voidaan periä takaisin vakuutuskorvauksesta tai muusta korvauksesta (ks. luku 7.2 Avustuksella hankitun omaisuuden vakuuttaminen ). Avustuslain 28 :n 3 momentissa säädetään avustuksen maksamisen lopettamisesta ja takaisinperinnästä silloin, kun Euroopan yhteisön lainsäädäntö sitä edellyttää. Yhteisön lainsäädäntö voi koskea joko jäsenvaltion varoista myönnettävien valtiontukien ehtoja ja sääntöjä tai yhteisön talousarviosta rahoitettavia yhteisön tukia sekä niiden toimeenpanoa. Säännöksen soveltaminen ei edellytä, että Euroopan unionin toimielin olisi tehnyt päätöksen, joka edellyttää kyseisen avustuksen takaisinperintää. 6.6 Palautettava ja takaisinperittävä määrä investointiavustuksissa Palautettava tai takaisin perittävä investointiavustuksen määrä on sen suuruinen osa investointiavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyvästä arvosta, joka vastaa avustuksen osuutta alkuperäisistä perustamis- tai hankintamenoista hankkeen toteuttamisen jälkeen. 32 AVUSTUSEHTOJEN MUUTTAMINEN, AVUSTUKSEN PALAUTTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ

33 Käypä arvo määritellään kirjanpitolain ja sen nojalla noudatettavien säännösten ja määräysten sekä hyvän kirjanpitotavan mukaisesti omaisuuden takaisinperinnästä päättämisen ajankohtana. Käyvän arvon lähtökohtana voidaan yleensä pitää myös omaisuuden toteutunutta realisointiarvoa. Saadun avustuksen lisäksi takaisinperittäväksi voi tulla omaisuuden arvonnousu. Vastaavasti omaisuuden arvon aleneminen vähentää takaisinperittävää määrää. Palautusehto tarkoittaa sitä, että kun järjestö myy esim. kiinteistönsä tai huoneistonsa ennen laissa määritellyn vanhenemisajan päättymistä, sen tulee maksaa RAY:lle avustusprosentin mukainen osuus omaisuuden käyvästä arvosta (avustuslaki 28 ja 29 ). Esimerkki: Avustusta on myönnetty 2 miljoonaa euroa ja avustusprosentti on 50. Tällöin perustamismenot ovat olleet 4 miljoonaa euroa. Jos kohde myydään 4,5 miljoonan euron kauppahinnalla, palautettava avustus olisi 50 prosenttia saadusta kauppahinnasta eli euroa. Jos kauppahinta olisi 1,8 miljoonaa euroa, avustusta pitäisi palauttaa euroa. Mikäli omaisuus myydään kauppahinnalla, joka alittaa omaisuuden todellisen arvon, palautettava avustus lasketaan todellisen arvon perusteella. Kun omaisuutta myydään, sen myynnistä on ilmoitettava niin laajasti, että käypä myyntihinta saadaan luotettavasti selville. Jos omaisuus luovutetaan vastikkeetta tai myydään selvästi alihintaan, omaisuuden käypä arvo määritetään erikseen. 6.7 Investointiavustusten vanhenemisajat Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa sekä toimitilojen ja huoneistojen hankinnassa myönnettyjen investointiavustusten vanhentumisaika on 20 vuotta laskettuna sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin avustus on myönnetty. Tämä koskee myös ennen vuotta 2014 myönnettyjä investointiavustuksia. Muiden hankintojen (ICT-laitteet, kalusteet ym.) vanhenemisaika on aina 10 vuotta. 6.8 Korko ja viivästyskorko Avustuslain 30 :ssä säädetään palautettavalle tai takaisinperittävälle avustusmäärälle maksettavasta korosta ja viivästyskorosta. Takaisin perittävälle tai palautettavalle avustusmäärälle on maksettava avustuksen maksupäivästä lukien korkolain (633/1982) 3 :n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jos avustuksen saaja ei maksa takaisin perittävää määrää viimeistään asetettuna eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. 6.9 Takaisinperinnän kohtuullistaminen tai siitä luopuminen Avustuslain 31 :ssä säädetään hallintooikeudellisen kohtuusperiaatteen soveltamisesta avustuksen palauttamiseen tai takaisinperintään ja niihin liittyvään korkoon tai viivästyskorkoon. Takaisinperinnän kohtuullistamista tai siitä kokonaan luopumista haetaan sosiaali- ja 33 AVUSTUSEHTOJEN MUUTTAMINEN, AVUSTUKSEN PALAUTTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ

34 terveysministeriöltä. Hakemus toimitetaan RAY:lle. Siihen asti kunnes verkkoasiointi on muutoshakemusten osalta valmiina, hakemus tulee lähettää Raha-automaattiyhdistykselle osoitteeseen: RAY, Avustusten muutospäätökset, PL 32, Espoo. Kohtuullistamisesta päätettäessä otetaan huomioon se, onko täysimääräinen palauttaminen tai takaisinperintä kohtuutonta avustuksen saajan taloudellisen asemaan ja olosuhteisiin tai avustuksella hankitun omaisuuden laatuun nähden taikka palauttamisen tai takaisinperinnän perusteena olevaan menettelyyn tai olosuhteiden muutokseen nähden. Lähtökohtana kohtuullistamisessa on maksuvelvoitteiden kohtuuton ankaruus ja epäoikeudenmukaisuus vallitsevissa yksittäisissä olosuhteissa. Erityisen painavasta syystä STM voi edellä mainituilla perusteilla kohtuullistaa avustuksen saajan suoritusvelvollisuutta siten, että palautettava tai takaisin perittävä määrä, sille laskettava korko tai viivästyskorko jätetään kokonaan perimättä. Investointiavustuksissa kohtuullistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että avustukselle lasketaan tasapoistot avustuksen vanhenemisajan mukaan laskettuna. Esimerkki: Investointiavustuksen vanhenemisaika on 20 vuotta ja käyttöaikaa on jäljellä 5 vuotta. Palautettavasta avustuksesta vähennetään 15*5 % = 75 %. Tällöin palautettavaa jää 25 % lain 29 :n mukaisesta omaisuuden käyvästä arvosta. Eli kohtuullistaminen vähentää palautettavaa määrää 70:stä 17,5 prosenttiin (70 % * 25 %). Avustuslain 35 :n mukaan avustus korkoineen on mahdollista periä takaisin myös kuittaamalla se muusta avustuksensaajalle maksettavasta RAYavustuksesta. Avustuksen palauttamisen tai takaisinperinnän kohtuullistamista koskeva hakemus tulee tehdä Raha-automaattiyhdistykselle, vaikka päätöksen asiasta tekee sosiaali- ja terveysministeriö Avustuksensaajien yhteisvastuullisuus Avustuslain 32 :ää sovelletaan silloin, kun avustus on myönnetty yhteisesti usealle avustuksensaajalle. Säännös tarkoittaa sitä, että jokainen avustuksen saaja on yksin vastuussa palautettavan tai takaisinperittävän määrän maksamisesta. Säädös ei koske avustuksen saajien keskinäisiä suhteita Takaisinperinnän määräaika Päätös avustuksen maksamisen keskeyttämisestä tai takaisinperimisestä on tehtävä viipymättä ja erityisestä syystä viimeistään kahden kalenterivuoden kuluessa sen jälkeen, kun RAY:n tietoon on tullut sellainen seikka, jonka nojalla avustuksen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taikka avustuksen takaisinperintään voidaan ryhtyä. Ratkaisu tulisi tehdä viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun takaisinperintäperuste on tullut RAY:n tietoon, jollei asian selvittämisestä erityisestä syystä muuta johdu. Avustuksen, sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperimiseen ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut avustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta. Jos avustus on myönnetty omaisuuden hankintaan, rakentamiseen tai perusparannukseen, lasketaan kymmenen vuoden määräaika avustuslain 9 :n 3 ja 4 momenteissa säädettyjen määräaikojen (10 ja 20 vuotta) päättymisestä. 34 AVUSTUSEHTOJEN MUUTTAMINEN, AVUSTUKSEN PALAUTTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ

35 7. Muita ohjeita 7.1 Asiakkaiden valinta Jos avustusta koskevassa avustuspäätöksessä tai siihen liitetyssä erityisehdossa edellytetään asiakkaiden valintaa hakemusten perusteella, tulee avustuksen saajan: 1. ottaa asiakkaita valittaessa huomioon palvelun tai tuen tarvetta osoittavat sosiaaliset ja terveydelliset tekijät tai asiakkaan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa elävän henkilön tulot sekä aiempi osallistuminen vastaavaan avustettuun toimintaan, 2. tiedottaa hakumenettelystä ja valintaperusteista mahdollisimman laajasti ottaen huomioon käytettävissä olevan avustuksen määrä. Avustuksella tuettava toiminta ei voi olla jäsenetu tai muu sisäpiirin etuisuus, vaan kaikilla valintakriteerit täyttävillä on oltava mahdollisuus päästä palvelun tai tuen piiriin, 3. järjestää asiakasvalinnan seuranta ja tilastointi niin, että avustuksen käyttöehtojen noudattamista on helppo valvoa. Kaikki asiakasvalintaan liittyvät asiakirjat (valintakriteerit, hakemukset, päätökset, tilastot jne.) on oltava vaivatta saatavilla, kun niitä halutaan tarkastaa esimerkiksi RAY:n valvontakäynnillä, ja 4. säilyttää asiakkaiden valintaa koskevat asiakirjat samalla tavoin kuin tositteet, toisin sanoen kuusi vuotta tilikauden päättymisestä, ottaen huomioon, että asiakkaiden antamat tiedot ovat luottamuksellisia. 7.2 Avustuksella hankitun omaisuuden vakuuttaminen Järjestön on huolehdittava avustuksella hankitun omaisuuden riittävästä ja tarkoituksenmukaisesta vakuuttamisesta (avustuslaki 17 ). Mikäli avustuksen saaja on laiminlyönyt vakuuttamisen, voidaan avustuksesta määrätä palautettavaksi arvioitua vakuutuskorvausta vastaava määrä. Jollei saatua vakuutuskorvausta käytetä vastaavan omaisuuden hankintaan, voidaan vakuutuskorvauksesta määrätä palautettavaksi avustusosuutta vastaava määrä (avustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä 28 ). 7.3 Avustuksensaajan tiedonantovelvollisuus Avustuksensaajan on annettava RAY:lle oikeat ja riittävät tiedot, jotta RAY voi valvoa avustuspäätöksen ehtojen noudattamista (avustuslaki 10 ). Väärän tai harhaanjohtavan tiedon antaminen voi johtaa avustuksen takaisinperintään. Oikean ja riittävän kuvan antamiseksi järjestön on ilmoitettava kaikki sellainen tieto, jolla on tai saattaa olla vaikutusta avustuksen käytön hyväksyttävyyteen. Ilmoitusvelvollisuus käsittää avustuksen ehtojen noudattamisen ja avustuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta merkityksellisellä tavalla avustuksen käyttöön vaikuttavat olosuhteiden muutokset. Muutoksella tarkoitetaan myös hankkeen tai toiminnan toteuttamisen laadussa tai laajuudessa taikka toiminnan muussa rahoituksessa tapahtuvia olennaisia muutoksia. Käytännössä on syytä ilmoittaa kaikista muutoksista, joita ei ole erikseen mainittu 35 MUITA OHJEITA

36 avustushakemuksessa tai sen liitteenä olevissa toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Ilmoita viipymättä RAY:lle kaikista avustuksen käyttötarkoitukseen tai käyttöön vaikuttavista muutoksista. Ilmoitusvelvollisuus ei täyty, jos muutoksista raportoidaan RAY:lle vasta vuosiselvityksessä, ja tiedot olisivat aiemmin kerrottuna vaikuttaneet avustusten myöntämiseen tai käytön hyväksyttävyyteen. Anna RAY:lle viipymättä oikeat tiedot myös järjestön taloudellisessa asemassa tapahtuvista muutoksista. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa koko toiminnan jatkuvuus on uhattuna tai järjestön varallisuusasemassa on tapahtunut sellainen merkittävä muutos, jolla saattaa olla vaikutusta avustusten myöntämiseen tai maksamiseen. 7.4 RAY:n tiedonsaantioikeus RAY voi saada tietoja ja asiakirjoja viranomaisilta avustuslaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten (avustuslaki 37 ). RAY:llä on myös oikeus saada poliisi-, tulli-, vero- ja ulosottoviranomaisilta tarpeellista virka-apua avustuslaissa tarkoitettujen valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamisessa (avustuslaki 24 ). Tietyillä edellytyksillä RAY voi saada tietoja salassapitosäännösten estämättä. Avustuslain 37 :n toinen momentti sisältää luettelon niistä salassa pidettävistä tiedoista, joita RAY:llä on oikeus saada: 1. Avustuksen hakijan ja saajan taloudellista asemaa koskevat tiedot. 2. Tiedot avustuksen hakijan ja saajan hakemista tai saamista muista julkisista tuista. 3. Muut seikat, joilla on olennaista merkitystä avustuslain noudattamisen varmistamiseksi avustuksen myöntämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa. 7.5 RAY:n tarkastusoikeus RAY:llä on oikeus suorittaa avustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia, avustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia (avustuslaki 22 ). Säännöksen perusteella tarkastus voi kohdistua yksittäiseen avustukseen tai koko järjestön toimintaan ja talouteen, ei ainoastaan avustettujen hankkeiden toimintaan ja talouteen. Toiminnan ja talouden tarkastus sisältää myös hallinnon tarkastuksen. RAY:n tarkastajilla on oikeus saada käyttöönsä kaikki tarvittavat asiakirjat ja muu tarkastuksen toteuttamisen kannalta tarpeellinen aineisto. Jos avustus on myönnetty käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun tahon, esimerkiksi liiton jäsenyhdistyksen toimintaan tai hankkeeseen, RAY:llä on oikeus tarvittaessa tarkastaa kyseistä toimintaa tai hanketta toteuttavan tahon taloutta tai toimintaa. Tarkastusoikeus koskee myös avustuksen saajalta esimerkiksi sen omistamille kiinteistöyhtiöille siirrettyjä investointiavustuksia. RAY:llä on siten oikeus tarkastaa myös avustuspäätöksen mukaista toimintaa tai hanketta toteuttavan kiinteistöyhtiön taloutta tai toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on sama tarkastusoikeus avustuksen saajan toimintaan ja talouteen kuin RAY:llä, koska se ohjaa ja valvoo RAY:n tarkastustoimintaa. RAY voi erityisestä syystä valtuuttaa viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan tarkastuksia. RAY:n pyynnöstä 36 MUITA OHJEITA

37 myös ulkopuolinen asiantuntija voi avustaa tarkastuksessa. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi silloin kun investointi- tai hankeavustuksen valvonnassa vaaditaan teknisten yksityiskohtien arviointia Tarkastuksen suorittaminen Avustuksensaajan on annettava korvauksetta tarkastusta suorittavalle toimihenkilölle, virkamiehelle ja mahdolliselle ulkopuoliselle tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa (23 ). Edellä mainittu tarkastusta suorittava henkilö voi ottaa tarkastuksen kohteena olevan aineiston haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on tarkastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksen suorittamiseksi. Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa avustuksen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin liike- ja varastotiloihin tai muihin vastaaviin toiminnan harjoittamiseen käytettäviin tiloihin ja muille alueille, joiden olosuhteilla on merkitystä avustuksen myöntämiseen ja käytön valvontaan. Tarkastajalla on myös oikeus päästä suoraan järjestön tietojärjestelmissä oleviin taloustietoihin ja tapahtumiin. Tarkastusoikeus ei ole siten sidottu paikkaan, vaan se mahdollistaa maksatuksen ja talouden tarkastuksen tarvittaessa myös etätoimintana. Tarkastusta ei saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa kuten yksityisessä asunnossa. Jollei järjestöllä ole omia toimitiloja, tarkastus toimitetaan joko RAY:n omissa tiloissa tai muussa tarkoitukseen sopivassa tilassa siten, että aineisto otetaan tarkastajan haltuun ja palautetaan tarkastuksen jälkeen. RAY:n toimi- ja luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla ja noudattavat osin valtion virkamieslakia (750/1994). Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen tai viranomaiseen. 7.6 RAY:lle toimitettujen asiakirjojen julkisuus Käsitellessään avustuslaissa tarkoitettuja asioita RAY noudattaa hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999, ns. julkisuuslaki). Julkisuuslain tarkoittamia julkisia asiakirjoja ovat lähtökohtaisesti muun muassa järjestöjen RAY:lle toimittamat hakemukset sekä vuosiselvitykset ja maksatuspaperit liitteineen. Myös järjestöjen viralliset tilinpäätökset ja toimintakertomukset ovat julkisia. Sen sijaan asiakirjat, jotka sisältävät esimerkiksi henkilötietolain alaisia tietoja tai liike- tai ammattisalaisuuksia, eivät ole julkisia salassa pidettävien tietojen osalta. 7.7 RAY:n oikeus luovuttaa tietoja RAY:llä on oikeus luovuttaa julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja ja asiakirjoja avustuslaissa tarkoitetuissa asioissa eräissä tapauksissa myös silloin, kun tietojen luovutuksesta ei ole säädetty julkisuulaissa. 37 MUITA OHJEITA

38 Tietoja voidaan antaa poliisi- ja muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi taikka syyttäjäviranomaiselle syyteharkintaa varten; sekä avustuslain soveltamista koskevan viranomaisselvityksen tai tieteellisen tutkimuksen tekemiseksi, jos tietojen luovuttaminen on välttämätöntä selvityksen tai tutkimuksen tekemiseksi. Tietoja voidaan luovuttaa myös kansainväliselle elimelle tai ulkomaiselle viranomaiselle. Tietoja ei saa käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon tiedot on luovutettu. RAY avustusosasto Turuntie Espoo p MUITA OHJEITA

STEA-avustusten maksujen käsittely verkkoasioinnissa

STEA-avustusten maksujen käsittely verkkoasioinnissa STEA-avustusten maksujen käsittely 1 Yleistä STEA käynnistää uusien avustusten maksamisen sosiaali- ja terveysministeriön avustuspäätöksen jälkeen. Avustuksen maksutapa ilmoitetaan avustuspäätöksessä.

Lisätiedot

Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi.

Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi. 1 (6) Yleiskulujen Avustuksen saajilla, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja C-avustusten kuluiksi voidaan hyväksyä tämän ohjeen mukaisesti yleiskuluja. Kulujen on oltava selkeästi ja perustellusti kohdennettuja,

Lisätiedot

Yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja soveltamisohje

Yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja soveltamisohje Tätä ohjetta sovelletaan 1. päivänä tammikuuta 2017 tai sen jälkeen myönnettäviin STEAn avustuksiin. Ennen vuotta 2017 myönnettyihin raha-automaattiavustuksiin sovelletaan avustuksen myöntämisajankohtana

Lisätiedot

Avustusten maksaminen RAY:n verkkoasioinnissa

Avustusten maksaminen RAY:n verkkoasioinnissa Avustusten maksaminen RAY:n verkkoasioinnissa Raha-automaattiavustusten maksaminen tapahtuu osoitteessa https://asiointi.ray.fi. Käytössä olevat maksutavat: Automaattimaksatus Maksusuunnitelma Maksupyyntö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Annettu Helsingissä x päivänä joulukuuta 2016 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Avustustoiminta AVUSTUSTEN KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS

Avustustoiminta AVUSTUSTEN KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS Avustustoiminta AVUSTUSTEN KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS 2015 1 Ulkoasu: Dynamo Taitto: RAY Julkaisija: RAY Tätä ohjetta sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2014 tai sen jälkeen myönnettäviin raha-automaattiavustuksiin.

Lisätiedot

Avustustoiminta AVUSTUSTEN KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS

Avustustoiminta AVUSTUSTEN KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS Avustustoiminta AVUSTUSTEN KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS 2014 1 Ulkoasu: Dynamo Taitto: Grafiksi/Marjukka Saarinen Julkaisija: RAY Tätä ohjetta sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2014 tai sen jälkeen myönnettäviin

Lisätiedot

Tilintarkastajan raportti raha-automaattiavustusten käytöstä

Tilintarkastajan raportti raha-automaattiavustusten käytöstä Tilintarkastajan raportti raha-automaattiavustusten käytöstä Olemme suorittaneet alla luetellut toimenpiteet, jotka koskevat (järjestön nimi) myönnettyjä ja selvitysvuonna suoriteperusteisesti käytettyjä

Lisätiedot

Kohdennettuun toiminta-avustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset

Kohdennettuun toiminta-avustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset Kohdennettuun toiminta-avustukseen liittyvät Yleistä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen, joka vastaa

Lisätiedot

Investointiavustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset

Investointiavustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset Investointiavustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset Yleistä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen,

Lisätiedot

Valtionavustus saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen (valtionavustuslain 13.1 ).

Valtionavustus saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen (valtionavustuslain 13.1 ). Valtionavustuksen myöntämisessä, käytössä ja valvonnassa noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Tarkempia säännöksiä valtionavustuslain soveltamisesta kohdennetun toiminta-avustuksen käyttöön on annettu

Lisätiedot

Yleisavustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset

Yleisavustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset Yleisavustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset Yleistä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen,

Lisätiedot

Myönnetyt avustukset ja ohjeellinen avustussuunnitelma

Myönnetyt avustukset ja ohjeellinen avustussuunnitelma Järjestönumeronne on 5596 Myönnetyt avustukset ja ohjeellinen avustussuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriö on Raha-automaattiyhdistyksen ehdotuksen pohjalta päättänyt avustuksista alla eritellyn mukaisesti

Lisätiedot

Avustustoiminta KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS

Avustustoiminta KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS Avustustoiminta KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS 2011 1 Ulkoasu: Dynamo Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY Voimassa 1.1.2011 31.12.2011 2 Sisältö 1. Johdanto...5 2. Avustuksen nostaminen...6 2.1

Lisätiedot

Hankeavustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset

Hankeavustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset Hankeavustukseen liittyvät yleisehdot ja rajoitukset Yleistä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen,

Lisätiedot

Avustustoiminta AVUSTUSTEN KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS

Avustustoiminta AVUSTUSTEN KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS Avustustoiminta AVUSTUSTEN KÄYTTÖ- JA RAPORTOINTIOPAS 2 0 1 2 1 Ulkoasu: Dynamo Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY Voimassa 1.1.2012 31.12.2012 2 Sisältö 1. Johdanto...5 2. Avustuksen nostaminen...6

Lisätiedot

Laki raha-automaatti- avustuksista (1056/2001)

Laki raha-automaatti- avustuksista (1056/2001) Laki raha-automaatti- avustuksista (1056/2001) Voimassa 1.1.2002 alkaen sisältää sekä RAY:tä että avustuksen saajia velvoittavia säädöksiä RAY on julkaissut lain tulkintaohjeet Aikaisempien vuosien avustuksiin

Lisätiedot

Valtionavustuksen saajan on noudatettava avustettavassa toiminnassa valtionavustuspäätöksessä mainittuja ehtoja ja rajoituksia

Valtionavustuksen saajan on noudatettava avustettavassa toiminnassa valtionavustuspäätöksessä mainittuja ehtoja ja rajoituksia ERITYISAVUSTUKSEN EHDOT JA RAJOITUKSET Yleistä Opetushallitus myöntää valtionavustuksia sekä kansallisen että kansainvälisen rahoituksen puitteissa. Opetushallitus käsittelee valtionavustushakemukset,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Annettu Helsingissä x päivänä joulukuuta 2016 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Käynnissä olevan projektiavustuksen hakemiseen tarkoitetun toimintaselostelomakkeen (RAY3707) täyttöohje. Sisällys

Käynnissä olevan projektiavustuksen hakemiseen tarkoitetun toimintaselostelomakkeen (RAY3707) täyttöohje. Sisällys Ohje 1 (11) Käynnissä olevan projektiavustuksen hakemiseen tarkoitetun toimintaselostelomakkeen (RAY3707) täyttöohje Sisällys Yleistä... 1 1. Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 1 2. Haettava

Lisätiedot

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita:

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita: SAAMELAISESTA KULTTUURIMÄÄRÄRAHASTA MYÖNNETTÄVIEN KULTTUURIAVUSTUSTEN TEKNISET OHJEET Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia

Lisätiedot

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginhallituksen toimiala NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Nastolan aluejohtokunta 23.02.2016 12 1 NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo Sivu 1. Avustuksen saajat... 2 2. Avustuksen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Yleisavustuksen ehdot ja rajaukset

Yleisavustuksen ehdot ja rajaukset OHJE 1 (5) Yleisavustuksen ehdot ja rajaukset Yleistä Valtionavustus voidaan myöntää yleisavustuksena tai erityisavustuksena. Yleisavustus voidaan myöntää valtionavustuksen saajan koko toimintaan yleisesti

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (12) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

STEA-/RAY-avustukset esitetään tilinpäätöksessä niiden käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti:

STEA-/RAY-avustukset esitetään tilinpäätöksessä niiden käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: 1. Yleistä Tämä ohje on laadittu STEA-avustuksia saavien yhteisöjen ja säätiöiden käytettäväksi. Ohje ei ole avustuksen saajia velvoittava, koska yleisten neuvojen ja ohjeiden antaminen kirjanpitolain

Lisätiedot

Myönnetyt avustukset ja ohjeellinen avustussuunnitelma

Myönnetyt avustukset ja ohjeellinen avustussuunnitelma Järjestönumeronne on 5596 Myönnetyt avustukset ja ohjeellinen avustussuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriö on Raha-automaattiyhdistyksen ehdotuksen pohjalta päättänyt avustuksista alla eritellyn mukaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2013. 366/2013 Laki. raha-automaattiavustuksista annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2013. 366/2013 Laki. raha-automaattiavustuksista annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2013 366/2013 Laki raha-automaattiavustuksista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2013 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 17.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Valtionavustuksen hakeminen.3 2. Valtionavustuksen asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita. 3 3.

Lisätiedot

Ajankohtaista valtionavustusten tarkastuksista. Viivi Lajunen, OKM

Ajankohtaista valtionavustusten tarkastuksista. Viivi Lajunen, OKM Ajankohtaista valtionavustusten tarkastuksista Viivi Lajunen, OKM Agenda OKM tarkastustoimi pähkinänkuoressa Valtionavustuksen saaminen Avustusmuodot ja niihin liittyvät erityispiirteet Mitä selvitys sisältää?

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Nastolan aluejohtokunnan avustussääntö

Nastolan aluejohtokunnan avustussääntö Nastolan aluejohtokunnan avustussääntö Nastolan aluejohtokunta 22.8.2017 41 Osallisuuden ja hyvinvoinnin jaosto 24.8.2017 11 Kaupunginhallitus 4.9.2017 280 avustussääntö 2 (6) Sisällys 1. Avustuksen saajat...

Lisätiedot

Neuvontatilaisuus yleisavustusta saaville järjestöille. Avustusosasto, Seemer, Pietiläinen, Tervonen 19.6.2013 1

Neuvontatilaisuus yleisavustusta saaville järjestöille. Avustusosasto, Seemer, Pietiläinen, Tervonen 19.6.2013 1 Neuvontatilaisuus yleisavustusta saaville järjestöille Avustusosasto, Seemer, Pietiläinen, Tervonen 19.6.2013 1 Päivän ohjelma 1. Miksi muutos? 2. Yleiskuluohje 3. Kysymyksiä ja vastauksia 4. Kahvitauko

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

UUDEN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE

UUDEN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (10) UUDEN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 2 2 Haettava avustus... 2 3 Toiminnan toteutuspaikkakunta/kunnat...

Lisätiedot

KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE

KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (6) KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

TeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta

TeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta TeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta Rahoitusehdot: Yritysten de minimis -avustus 30.8.2017 DM 1817112 v.2 Copyright Tekes Projektin vastuullinen johtaja: Lue rahoituspäätös

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Avustuspäätöksestä, selvitysvaiheesta sekä avustusten valvonnasta. Viivi Lajunen, OKM

Avustuspäätöksestä, selvitysvaiheesta sekä avustusten valvonnasta. Viivi Lajunen, OKM Avustuspäätöksestä, selvitysvaiheesta sekä avustusten valvonnasta Viivi Lajunen, OKM Agenda Valtionavustusten valvonnasta Valtionavustuksen saaminen Ajankohtaista huomioitavaa Mitä selvitys sisältää? Kysymyksiä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 14.6.2012

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 14.6.2012 OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 14.6.2012 Sisällys 1. Valtionavustuksen hakeminen... 1 2. Valtionavustuksen asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita... 1 3. Avustuksen

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto Kieltenopetuksen varhentaminen, kehittäminen ja lisääminen Aloitustapaaminen

Hyvä hankehallinto Kieltenopetuksen varhentaminen, kehittäminen ja lisääminen Aloitustapaaminen Hyvä hankehallinto Kieltenopetuksen varhentaminen, kehittäminen ja lisääminen Aloitustapaaminen 15.5.2017 Eeva-Kaisa Linna Opetushallitus valtionapuviranomaisena Prosessivastuu Päätöksenteko Valvontavastuu

Lisätiedot

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala 1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talousasioita Taloustarkastaja Marja Savilepo puh

Valtionavustushankkeiden talousasioita Taloustarkastaja Marja Savilepo puh Valtionavustushankkeiden talousasioita 1.9.2017 Taloustarkastaja Marja Savilepo marja.savilepo@oph.fi puh. 029 533 1567 Yleistä 1/3 Harkinnanvaraisten valtionavustusten myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslakia

Lisätiedot

Päätös 19.12.2013 ... Maksetaan pankkitilille F16180001001261602 DABAFIHH ._...

Päätös 19.12.2013 ... Maksetaan pankkitilille F16180001001261602 DABAFIHH ._... Päätös OKM/359/522/2013 19.12.2013 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A 04400 Järvenpää Viite Hakemuksenne 28.11.2013 Asia Erityisavustuksen myöntäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 15% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 15% Käytössä perustelluissa rahoittajan hyväksymissä poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET

Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY Asuntojen rakentamisen ja peruskorjaamisen sekä sosiaalitekniikan avustusprosenttien

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kulttuurilautakunnan päätös

Kulttuurilautakunnan päätös IISALMEN KAUPUNGIN KULTTUURITOIMEN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunnan päätös 20.1.2011 7 1. YLEISPERIAATTEET Kulttuurilautakunta esittää vuosittain kaupungin talousarvioon määrärahan käytettäväksi paikallisten

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTIONAVUSTUKSISTA YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE JA SÄÄTIÖILLE TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN

VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTIONAVUSTUKSISTA YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE JA SÄÄTIÖILLE TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Hallinto- ja suunnitteluosasto 19.12.2016 Neuvotteleva virkamies Matti Pulkkinen VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTIONAVUSTUKSISTA YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE JA SÄÄTIÖILLE

Lisätiedot

Avustuksen käyttöehtojen soveltamisohje

Avustuksen käyttöehtojen soveltamisohje Avustuksen käyttöehtojen soveltamisohje Sisällys Avustuksen käyttöehtojen soveltamisohje (yleisavustus, kohdennettu toiminta-avustus ja hankeavustus)... 1 Yleistä... 2 1. Valtionavustuksen enimmäismäärä...

Lisätiedot

16.4.2015. Jyväskylän kaupunki. hakemuksessa mainitut. Maksetaan pankkitilille FI6252900220009516 OKOYFIHH. kaksi kertaa vuodessa

16.4.2015. Jyväskylän kaupunki. hakemuksessa mainitut. Maksetaan pankkitilille FI6252900220009516 OKOYFIHH. kaksi kertaa vuodessa Sivu 1 / 6 Päätös OKM/104/620/2015 16.4.2015 Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Jyväskylä Viite Hakemuksenne 15.1.2015 Asia Erityisavustuksen myöntäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt seuraavan

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY PÄÄTÖS 19.3.2009 YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY OHJEET YLEISAVUSTUKSEN HAKEMISESTA, KÄYTTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

AVUSTUSSÄÄNTÖ YLEISOHJEET KH

AVUSTUSSÄÄNTÖ YLEISOHJEET KH AVUSTUSSÄÄNTÖ YLEISOHJEET KH 4.9.2017 345 1 OHJEIDEN SOVELTAMISALA Myönnettäessä avustuksia Kemin kaupungin varoista on noudatettava näitä ja asianomaisia avustuksia myöntävien palvelualueiden antamia

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Avustushakemus Kaupungin avustus seuralle/yhdistykselle. Vuosi. Yleishallinto. Seura/Yhdistys/Ryhmä. Osoite. Pankki ja tilin n:o.

Avustushakemus Kaupungin avustus seuralle/yhdistykselle. Vuosi. Yleishallinto. Seura/Yhdistys/Ryhmä. Osoite. Pankki ja tilin n:o. Avustushakemus Kaupungin avustus seuralle/yhdistykselle Vuosi Yleishallinto Hakija Seura/Yhdistys/Ryhmä Osoite Pankki ja tilin n:o Y-tunnus Kotipaikka Rekisteröitymisvuosi Toimihenkilöt Puheenjohtaja Puh.nro

Lisätiedot

Avustuksen käyttöehtojen soveltamisohje

Avustuksen käyttöehtojen soveltamisohje Avustuksen käyttöehtojen soveltamisohje Sisällys Yleistä... 2 1. Valtionavustuksen enimmäismäärä... 3 2. Avustuksen saajan tiedonantovelvollisuus... 3 3. Avustuksen hyväksyttävä käyttö... 5 4. Avustuksen

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

TOIMINTASELOSTELOMAKE (RAY3703A), JOLLA HAETAAN JATKOAVUSTUSTA KOHDENNETULLE TOIMINTA-AVUSTUKSELLE (Ak)

TOIMINTASELOSTELOMAKE (RAY3703A), JOLLA HAETAAN JATKOAVUSTUSTA KOHDENNETULLE TOIMINTA-AVUSTUKSELLE (Ak) Ohje 1 (14) TÄYTTÖOHJE TOIMINTASELOSTELOMAKE (RAY3703A), JOLLA HAETAAN JATKOAVUSTUSTA KOHDENNETULLE TOIMINTA-AVUSTUKSELLE (Ak) Yleistä... 1 1 Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 1 2 Haettava

Lisätiedot

TOIMINTASELOSTELOMAKE (RAY3707), JOLLA HAETAAN JATKOAVUSTUSTA KÄYNNISSÄ OLEVALLE PROJEKTIAVUSTUKSELLE (C)

TOIMINTASELOSTELOMAKE (RAY3707), JOLLA HAETAAN JATKOAVUSTUSTA KÄYNNISSÄ OLEVALLE PROJEKTIAVUSTUKSELLE (C) Ohje 1 (13) TÄYTTÖOHJE TOIMINTASELOSTELOMAKE (RAY3707), JOLLA HAETAAN JATKOAVUSTUSTA KÄYNNISSÄ OLEVALLE PROJEKTIAVUSTUKSELLE (C) Yleistä... 1 1 Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 1 2 Haettava

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7 0 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ 1 1A. Avustusmuodot 1 2. KAIKKIA AVUSTUSMUOTOJA KOSKEVAT EHDOT 1 2A. Myöntämisen edellytykset 1 2B. Myöntämisessä otetaan huomioon 2 2C. Avustettavien yhteisöjen määritelmät 2 2D.

Lisätiedot

Tilintarkastajan tarkastusraportin ohjeistus

Tilintarkastajan tarkastusraportin ohjeistus Ohje tilintarkastajan raportista koskien yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen myönnettyjen valtionavustusten käyttöä 1 Taustaa... 2 2 Soveltamisala...

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

Valtionavustuspäätös, avustuksen käyttö ja raportointi. Ohjeistus on suuntaa-antava. Tarkista tulkinta ollessasi epävarma valtiovarainministeriöstä.

Valtionavustuspäätös, avustuksen käyttö ja raportointi. Ohjeistus on suuntaa-antava. Tarkista tulkinta ollessasi epävarma valtiovarainministeriöstä. Valtionavustuspäätös, avustuksen käyttö ja raportointi Ohjeistus on suuntaa-antava. Tarkista tulkinta ollessasi epävarma valtiovarainministeriöstä. Valtionavustuspäätös Valtiovarainministeriö tekee kirjallisen

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

KÄYNNISSÄ OLEVAN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703A) TÄYTTÖOHJE

KÄYNNISSÄ OLEVAN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703A) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (10) KÄYNNISSÄ OLEVAN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703A) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 2 1 Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 2 2 Haettava avustus... 2 4 Avustetun

Lisätiedot

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Valtionavustusten taloudenhoito

Valtionavustusten taloudenhoito Valtionavustusten taloudenhoito Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät menot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika Avustuksen käytön valvonta/tarkastus

Lisätiedot

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Opetushallituksen vastuut valtionapuviranomaisena Päätöksenteko Prosessivastuu Valvontavastuu Vaikuttavuuden

Lisätiedot

FiDiPro-ohjelma Projektin hyväksyttävät kustannukset

FiDiPro-ohjelma Projektin hyväksyttävät kustannukset FiDiPro-ohjelma Projektin hyväksyttävät kustannukset FiDiPro-kustannukset puhututtavat Paljonkohan voi tarjota palkkaa? Onko puhelinetu ok? Paljonko muuttokuluja saa syntyä? Perhe mukaan? Maksaako Tekes

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

https://valtionavustukset.oph.fi/paatos/avustushaku/68/hakemus/6cfb301a9d c5d...

https://valtionavustukset.oph.fi/paatos/avustushaku/68/hakemus/6cfb301a9d c5d... Sivu 1/5 PÄÄTÖS 6.3.2017 35/588/2016 Helsingin kaupunki, Opetusvirasto ASIA VALTIONAVUSTUSHAKEMUSTA KOSKEVA PÄÄTÖS Valtionavustukset kielten opiskelun varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen perusopetuksessa

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Hakemus kunnan avustus järjestölle/yhdistykselle/ryhmälle Toimintavuosi 2017

Hakemus kunnan avustus järjestölle/yhdistykselle/ryhmälle Toimintavuosi 2017 Janakkalan kunta Juttilantie 1, 14200 Turenki puh. (03) 68 011 tai (019) 75 801 fax (03) 680 1209 tai (019) 758 0209 kirjaamo@janakkala.fi www.janakkala.fi Hakemus kunnan avustus järjestölle/yhdistykselle/ryhmälle

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Valtionavustuksen käyttö ja käytön valvonta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeiden aloitusseminaari

Valtionavustuksen käyttö ja käytön valvonta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeiden aloitusseminaari Valtionavustuksen käyttö ja käytön valvonta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeiden aloitusseminaari 2018 23.1.2018 Taloustarkastaja Marja Savilepo marja.savilepo@oph.fi puh. 029 533 1567 Valtionavustuspäätökset

Lisätiedot

,QÖ/ 1-1-0066/7 9)2. 65 6)

,QÖ/ 1-1-0066/7 9)2. 65 6) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit Helsingin kaupunki PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Asiakirjan

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1.2.2012 1 VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA... 1 Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

Hyvä hakemus. -erityisavustukset. OKM Kari Niemi-Nikkola ylitarkastaja

Hyvä hakemus. -erityisavustukset. OKM Kari Niemi-Nikkola ylitarkastaja Hyvä hakemus -erityisavustukset OKM 6.11.2017 Kari Niemi-Nikkola ylitarkastaja Erityisavustusten säädöspohja Valtionavustuslaki 688/2001, 5 Erityisavustus voidaan myöntää: 1) investointiavustuksena aineellisen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTIONAVUSTUKSISTA YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE JA SÄÄTIÖILLE TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN

VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTIONAVUSTUKSISTA YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE JA SÄÄTIÖILLE TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN LUONNOS 1(9) 1.11.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTIONAVUSTUKSISTA YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE JA SÄÄTIÖILLE TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN Yleisperustelut Suomen kolme rahapeliyhteisöä

Lisätiedot