Suometsien puunkorjuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suometsien puunkorjuu"

Transkriptio

1 Suometsien puunkorjuu Suomen metsäkeskus 2014

2

3 1. Taustaa Etelä-Pohjanmaan metsätalouden maan ala, joka käsittää metsä- kitu- ja joutomaan on noin miljoona hehtaaria. Tästä määrästä noin kaksi viidesosaa on suota. Aikoinaan ojitettujen suometsien hakkuumäärät ovat kasvussa, ennusteiden mukaan Etelä- Pohjanmaan lähitulevaisuuden hakkuukertymästä jopa 40 prosenttia tulee suometsistä. Hakkuut on perinteisesti ajoitettu talvikauteen, jolloin routa lisää turvemaan kantavuutta ja lumikerros suojaa maanpintaa ja puuston juuria rikkoutumiselta. Hakkuupotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää myös kesäkorjuun lisäämistä. Lisää haasteita ovat tuoneet leudot sateiset talvet. Suometsien puunkorjuun tärkein vaihe on huolellinen, leimikkokohtainen, maastoarvioon perustuva ennakkosuunnittelu. Erityisen tärkeää on että tunnistetaan korjuukelpoisuuteen vaikuttavat tekijät ja ajoitetaan korjuun toteutus niiden mukaan. Ajouraverkoston suunnittelussa huomioidaan leimikon ominaisuudet ja suunnitellaan metsäkuljetus korjuuvaurioita minimoiden, erityisesti tulisi huomioida kuviolla mahdolliset pienialaisetkin märät painanteet, jotka vaikeuttavat korjuuta. Maanpinnan rikkoutuminen on korjuun kriittinen tekijä. 1

4 2. Suometsien puunkorjuun haasteita Maapohjan heikko kantavuus Ojien muodostamat esteet Pitkät metsäkuljetusmatkat Kasvatushakkuuvaltaisuus Runkojen pieni keskikoko Kertymän rakenne Hieskoivuvaltaisuus Hoitotöiden yhteensovittaminen 3. Puuston rakenne Etelä-Pohjanmaalla suometsät ovat suurelta osin nuoria mäntyvaltaisia rämeitä. Hakkuista valtaosa on kasvatushakkuita, jotka painottuvat ensiharvennuksiin. Näissä hakkuukertymän rakenne on vielä kuitupuuvaltainen. Ojitusalueiden puustot jakautuvat usein epätasaisesti, järeimmän puuston ollessa ojien varsilla, saattaa saran keskivaiheilla olla varsin vähän hakattavaa. Järeämmissä puustoissa tukkipuun laatu on heikompaa kuin kivennäismailla. Yleisimmät laatuun vaikuttavat tekijät liittyvät rungon mutkaisuuteen ja lenkouteen, joita esiintyy enemmän kuin kangasmailla. 4. Korjuukelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä 4.1. Leimikon ominaisuudet Leimikon ominaisuudet ennakoivat ajouriin kohdistuvaa rasitusta. Leimikon koko ja muoto, sekä puutavaran varastointimahdollisuudet ovat tarkasteltavia tekijöitä. Pitkulainen/monihaarainen kuvio, jossa kovan maan reuna-alueita ei pystytä hyödyntämään tuo raskaan kuormituksen ajouraverkostolle. Kuormitus on raskasta myös Laaja-alaisissa, yhtenäisissä suometsissä, joissa metsäkuljetusmatka muodostuu pitkäksi ja varastointi mahdollisuudet ovat heikot. Mikäli suometsässä metsäkuljetusmatka on yli 200 metriä, jätetään korjuu talvikauteen. 2

5 Mikäli varastopaikat voidaan tie- ja varasto-olosuhteiden puolesta sijoittaa hajautetusti, pienentää se ajouraverkoston rasitusta huomattavasti Puuston ja pintakasvillisuuden vaikutus Puuston määrä vaikuttaa kantavuuteen sekä suoraan että välillisesti. Suolla kasvavan puuston juuristo on lähempänä maanpintaa ja jakaantunut laajemmin kuin kivennäismailla. Puuston ja pintakasvillisuuden juuristot parantavat leimikon kantavuutta. Puusto on voinut kasvaa vain jos suon kasvuolosuhteet ovat olleet sopivat. Tämä tarkoittaa jo alun alkaen kuivempia oloja ja parempaa kantavuutta. Puuston määrä vaikuttaa myös pohjaveden pinnan tasoon, kun puustoa on tarpeeksi se haihduttaa enemmän vettä ja pitää pohjaveden syvemmällä. Hakkuussa on myös käytettävissä enemmän latvusmassaa ajourien vahvistamiseen runsaspuustoisilla kohteilla. Puuston määrän ylittäessä 100 m³/ha, kohteella voi olla edellytyksiä ympärivuotiselle puunkorjuulle. 3

6 4.3. Sääolot Suometsissä parhaat sulan maan aikaiset korjuuolosuhteet ovat yleensä loppukesällä, jolloin haihdutus on voimakkainta. Sateisina kesinä vaikeutuvat sekä metsä- että kaukokuljetus. Pohjaveden pinta nousee ja turve muuttuu upottavaksi, ojien ylitykset vaikeutuvat ja metsätiet voivat muuttua kuljetukseen liian pehmeiksi Hakkuutekniset tekijät Hakkuukoneen kanssa on harvemmin kantavuusongelmia, koska se kulkee ajouralla vain kerran. On kuitenkin suositeltavaa että hakkuukoneessa on suovarustus, etteivät sen renkaat ala rikkomaan kantavaa suonpintaa. Hakkuukoneesta käsin tehdään päätöksiä, joilla vaikutetaan suuresti leimikon korjuuolosuhteisiin. Hakkuu tulee toteuttaa metsäkuljetusta silmällä pitäen. Seuraavia seikkoja tulisi korostaa pehmeillä mailla toimittaessa: Raskaimmin kuormitetut kokoojaurat sijoitetaan leimikon kantavimpiin kohtiin. Ajourille hyvä havutus: Kaadettavat puut karsitaan raiteelle koneiden pyörien/telojen alle. 4

7 Ajourista tulee tehdä mahdollisimman suorat ja leveät, erityisesti on varottava s- mutkien tekoa. Ajourilla ei ajeta samaa jälkeä koko ajan. Raiteelle jäävät kannot tulee sahata mahdollisimman lyhyiksi. Mikäli leimikosta löytyy hakkuun aikana upottavia kohtia, ne tulee pyrkiä kiertämään tai vahvistamaan. Ääritapauksissa hakkuuta jatketaan talvikaudelle. Kevytsiltoja ja kuitupuuteloja käytetään tarvittaessa. Suometsien puunkorjuu voidaan toteuttaa tarvittaessa myös kaksivaiheisesti. Hakkuu suoritetaan sulan maan aikana, myöhään syksyllä tai alkutalvesta jolloin kohteelle suunnitellaan myös talvi/piennartiet ja metsäkuljetus tullaan tekemään talvella maan ollessa jäässä. Näin toimittaessa tulee huolehtia puutavaran oikeaoppisesta varastoinnista pilaantumisen ehkäisemiseksi. Piennartiet parantavat ojitusalueiden kulkuyhteyksiä. Niitä käytetään useimmiten talvitien pohjina. Hyvä piennartie lyhentää puutavaran kaukokuljetusmatkaa ja pienentää puunkorjuun kustannuksia. 5

8 Metsäkoneen kantavuuteen vaikuttaa se miten koneen ja kuorman yhteispaino kohdistuu maanpintaan. Tällöin puhutaan koneen muodostamasta pintapaineesta. Metsäteho ja VTT ovat laatineet laskurin, jolla metsäkoneen muodostaman pintapaineen voi laskea. Laskuri löytyy linkistä: Suometsiin soveltuvat metsäkoneet jaetaan kolmeen kantavuusluokkaan pintapaineen perusteella. Luokka 1 on heikoin ja luokka 3 kantavin: Luokka 1 parannettu maksimi pintapaine 50 kpa Luokka 2 kantava maksimi pintapaine 40 kpa Luokka 3 superkantava maksimi pintapaine 30 kpa Vakio varusteltujen metsäkoneiden pintapaineet nousevat yleisesti yli 50 kpa:n eivätkä ne sovellu suometsien sulan maanaikaiseen puunkorjuuseen. Kantavuusluokkien koneet ovat jollain tapaa erikoisvarusteltuja (vähintään tela-varusteltuja). Metsäkonevalmistajat ovat ratkaisseet heikosti kantavien maiden puunkorjuun ongelmia erinäisin teknisin ratkaisuin joiden tarkoituksena on suurentaa koneiden kantavaa alaa. Käytetyimmät menetelmät ovat: Eri levyiset tela varustukset 6

9 lisäpyörät leveämmät renkaat Metsäkoneen kantavuutta voidaan parantaa käyttämällä alhaisempia rengaspaineita heikosti kantavilla mailla 7

10 Suometsien haastaviin puunkorjuuolosuhteisiin on myös kehitetty erikoiskalustoa kuten Pro Silvan tela-alusteiset metsäkoneet. Jonkin verran on myös testattu kaivinkonealusteisiä hakkuukoneita. Näiden lisäksi markkinoilla on yhdistelmäkoneita, jotka toimivat sekä hakkuu- että korjuukoneena Turvemaiden harvennusten korjuukelpoisuusluokitus Metsäteho on kehittänyt turvemaiden harvennusten korjuukelpoisuusluokitus taulukon jota voidaan käyttää apuna kun mietitään suoleimikon kesäkorjuukelpoisuutta. Luokitusta voidaan soveltaa vain: Telavarusteisilla pyöräalustaisilla metsäkoneilla tehtävien turvemaaharvennusten luokitteluun. Päätehakkuilla vain sovelletusti. Energiapuuhakkuilla harkitusti. 8

11 Korjattavien kuvioiden kokonaispuusto, m 3 /ha Korjuukohteen varastojärjestelyjen, muodon ja koon perusteella arvioitu kuormitus ajouraverkostolle* ) pieni kohtalainen suuri kantavuusluokka** ) > talvi < talvi 5 talvi Korjaukset kantavuusluokkiin: Pohjaveden syvyys Kohteissa joissa pohjavesi on alle 25 cm:n syvyydellä suon pinnasta, käytetään yhtä luokkaa heikompaa kantavuutta. Jos korjuuta on edeltänyt yli 4 viikkoa kestänyt kuiva kausi, suunnittelutietojen kantavuus paranee toteutuksessa yhdellä luokalla. Turpeen paksuus Kohteella, jossa turvekerroksen paksuus on alle 75 cm, kantavuus paranee yhdellä luokalla. * ) Suuntaa-antava keskimääräinen metsäkuljetusmatka turvemaalla: pieni <100 m, kohtalainen m, suuri >200 m. ** ) Edellytetään, että hakkuutähteet hakataan ajouralle, pienialaiset ja ajouraverkoston kriittiset kohdat vahvistetaan hakkuutähteillä tai muulla tavalla. Lähde: Högnäs, T., Kumpare, T., Kärhä, K Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Metsätehon tuloskalvosarja 3/ Keskimääräinen metsäkuljetusmatkan määrittäminen kartalta: Merkitse kartalle kaikki puutavaran varastot Ympyröi eri varastopaikkoja vastaavat keruualueet Merkitse keruualueille arvioitu, puumäärillä punnittu keskipiste. Mittaa todennäköisen ajoreitin pituus keskipisteestä varastopaikalle. Vähennä mahdollinen kangasmaan osuus. Laske eri keruualueiden ja varastopaikkojen puumäärällä painotettu keskiarvo. 9

12 5. Tulevaisuudennäkymät Suometsien ympärivuotisen puunkorjuun kehitystyö on jatkuvaa. Lähitulevaisuudessa puunkorjuun suunnittelijalla voi olla käytössään apuohjelma joka sijoittaa ajourat leimikon kantavimpaan kohtaan kaukokartoitusaineistosta saatua pintamallia hyödyntäen. Pintamallista saatu kantavuuskartta avustaa metsäkoneenkuljettajaa väistämään leimikon heikoimmat olosuhteet. Hakkuun ajoituksessa voidaan hyödyntää ajantasaisia säätilastoja. 6. Korjuujäljen kriteerit suometsien kasvatushakkuissa Hyvän metsänhoidon suositusten ja metsälain mukaisesti Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja maaperän tilaa puunkorjuun jälkeen. Korjuujälkeä tarkasteltaessa keskitytään puustovaurioiden, ajourapainaumien, ajouravälin ja leveyden, harvennusvoimakkuuden ja puuvalinnan määrittelemiseen leimikolta. Harvennusvoimakkuus on harvennusmallien mukainen, ellei metsänomistajan kanssa sovita poikkeavasta harvennusvoimakkuudesta Runko- ja juurivaurioita on enintään 5 prosentissa kasvamaan jäävistä puista. (lakiraja on 15 prosenttia) Ajourapainaumia ajourien kokonaispituudesta: kuusivaltaisilla turv la enintään 5 prosenttia ja muilla turv la enintään 10 prosenttia. Ajourapainaumien lakiraja turv la on 25 prosenttia. Painaumaksi luetaan suometsissä yli metrin mittainen turpeeseen leikkautunut, yli 20 cm syvä painauma. Ajouraväli suometsissä vähintään 20 metriä. Ojaverkosto, mahdollinen kunnostusojitus ja lannoitus huomioidaan. Ajouraleveys suometsissä 4 5 metriä. 10

13 Lisätietoja: Ahti E., Kaunisto S., Moilanen M. ja Murtovaara I. (toim.). Suosta metsäksi. Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä käyttö. Tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitos Airavaara, H., Ala-Ilomäki, J., Högnäs, T., Sirèn, M Nykykalustolla turvemaiden puunkorjuuseen. Metlan työraportteja. Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana Metsätehon tuloskalvosarja 11/2008. Högnäs, T., Kumpare, T., Kärhä, K., Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Metsätehon tuloskalvosarja 3/2011. Kärhä K. Suometsien puunkorjuu tänään Esitys Suometsien puunkorjuu tilaisuudessa Jalasjärvellä Lindeman H. Suometsien puunkorjuututkimus Esitys Suometsien puunkorjuu tilaisuudessa Jalasjärvellä Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P., (toim.) Hyvän metsänhoidon suositukset metsänhoito. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Päivänen J., Suot ja suometsät Järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus Oy Ruotsalainen, M Hyvän metsänhoidon suositukset turv le. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Metsäntutkimuslaitoksen useita aihetta käsitteleviä tiedonantoja ja artikkeleita. Kuvat: J. Toivoniemi ja Metsäkeskuksen kuva-arkisto. 11

14

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Introduction OSCAR soil impact seminar. Heikki Pajuoja 23.11.2011

Introduction OSCAR soil impact seminar. Heikki Pajuoja 23.11.2011 Introduction OSCAR soil impact seminar Heikki Pajuoja 23.11.2011 Two Aspects Machinery Information Use of resources, seasonal variation High cutting potential on peatlands 2 3 4 Seasonal variation of wood

Lisätiedot

Suometsien puunkorjuu tänään

Suometsien puunkorjuu tänään Suometsien puunkorjuu tänään, Stora Enso Oyj Metsä Suomen metsäkeskuksen Suometsien puunkorjuu -tilaisuus 26.11.2014, Juustoportti, Jalasjärvi 1 Stora Enso Metsä lyhyesti Stora Enso Metsä toimittaa puuta

Lisätiedot

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo 21.5.2014

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo 21.5.2014 Aluejohtaja 21.5.2014 Puunkorjuun kehittämisen painopisteet Puunkorjuun kausivaihtelun vähentäminen Puun jalostamisen ja katkonnan optimointi 1000 m3 Kausivaihtelun vähentäminen 6000 Puunkorjuun kausivaihtelu

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turv la korjuujälki ja ravinnetalous

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turv la korjuujälki ja ravinnetalous Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turvemailla korjuujälki ja ravinnetalous Matti Sirén, Jyrki Hytönen, Jari Ala-Ilomäki, Tero Takalo, Tuomo Neuvonen, Hannu Aaltio, Erkki Salo ja Mika Lehtonen Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:

Lisätiedot

Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta

Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 Jyry Eronen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Heikki

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma

Lisätiedot

Turvemaiden merkitys puuhuollossa on voimakkaasti

Turvemaiden merkitys puuhuollossa on voimakkaasti Matti Sirén Turvemaiden puunkorjuun kehittäminen e e m t a Turvemaiden merkitys puuhuollossa on voimakkaasti kasvamassa turvemaille tehtyjen investointien alkaessa tuottaa tulosta. Vuonna 2025 korjattavasta

Lisätiedot

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Metsänhoidon muutokset ja ilmasto haastavat puunkorjuun

Metsänhoidon muutokset ja ilmasto haastavat puunkorjuun Metsänhoidon muutokset ja ilmasto haastavat puunkorjuun Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimus ja kehittämisohjelman loppuseminaari Matti Sirén, Jari Ala-Ilomäki, Kari Väätäinen

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Ympärivuotisen puunkorjuun kustannusvaikutukset ojitetuilla turvemailla korjuuyrittäjätason simulointitutkimus

Ympärivuotisen puunkorjuun kustannusvaikutukset ojitetuilla turvemailla korjuuyrittäjätason simulointitutkimus http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp184.htm ISBN 978-951-40-2276-0 (PDF) ISSN 1795-150X Ympärivuotisen puunkorjuun kustannusvaikutukset ojitetuilla turvemailla korjuuyrittäjätason simulointitutkimus

Lisätiedot

Korjuri ainespuun korjuussa

Korjuri ainespuun korjuussa Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Energiapuun laadukas korjuutekniikka

Energiapuun laadukas korjuutekniikka Energiapuun laadukas korjuutekniikka 12.10.2011 Risto Julkunen Korjuun tehokkuus Karhukoplan uusin kone yksi heilautus -harvesteri hakkaa energiapuuta hehtaarin kerralla. Laadukas korjuu Korjuukohteen,

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012

Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012 Tarkka kulkukelpoisuustieto k l t kuljettajan j apuna puunkorjuussa Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012 Ajouraverkon suunnittelun haasteet Hakkuukoneen kuljettajan

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big

Lisätiedot

StoraEnso Metsän kehitysjohtajana viime syksynä aloittanut Kalle Kärhä teki edellisessä elämässään - Metsätehon tutkijana - vuosikausia selvitys- ja

StoraEnso Metsän kehitysjohtajana viime syksynä aloittanut Kalle Kärhä teki edellisessä elämässään - Metsätehon tutkijana - vuosikausia selvitys- ja 11 StoraEnso Metsän kehitysjohtajana viime syksynä aloittanut Kalle Kärhä teki edellisessä elämässään - Metsätehon tutkijana - vuosikausia selvitys- ja tutkimustyötä heikosti kantavien kohteiden ja turvemaiden

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute Puunkorjuu talvella Antti Asikainen Metla, Joensuu Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen ja teollisuuspuun korjuuketjut Metsähake teollisuuspuu

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Nykykalustolla turvemaiden puunkorjuuseen

Nykykalustolla turvemaiden puunkorjuuseen ISBN 978-951-40-2100-8 (PDF) ISSN 1795-150X Nykykalustolla turvemaiden puunkorjuuseen Hannu Airavaara, Jari Ala-Ilomäki, Tore Högnäs ja Matti Sirén www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Heikkotuottoiset ojitusalueet Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turvemaalla sulan maan aikana korjuujälki ja ravinnetalous

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turvemaalla sulan maan aikana korjuujälki ja ravinnetalous ISBN 978-951-40-2410-8 (PDF) ISSN 1795-150X Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turvemaalla sulan maan aikana korjuujälki ja ravinnetalous Matti Sirén, Jyrki Hytönen, Jari Ala-Ilomäki, Tuomo Neuvonen,

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm' METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K

Lisätiedot

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä

Lisätiedot

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun

Lisätiedot

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

METSÄTEHON OPAS. Ojitusalueiden puunkorjuu

METSÄTEHON OPAS. Ojitusalueiden puunkorjuu METSÄTEHON OPAS Ojitusalueiden puunkorjuu OJITUSALUEIDEN PUUNKORJUU Alkusanat 2 1 Ojituksen puuntuotannollinen merkitys 3 2 Yhteistoiminta 6 3 Kulku- ja kuljetusyhteydet 7 3.1 Metsätiet 7 3.1.1 Teiden

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja

Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja Kaarlo Rieppo Konekehityksellä yhä parempaan korjuujälkeen Korjuujäljen käsitteet Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja maaperän tilaa puunkorjuun jälkeen. Metsikön puuston ja maaston tilaan

Lisätiedot

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa Metsälakiseminaari, Lahti 22.10.2014 Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Poimintahakkuiden korjuujäljestä niukasti tietoa Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Maaperän vahvistusratkaisut huonosti kantavien maiden puunkorjuussa. Kati Kontinen

Maaperän vahvistusratkaisut huonosti kantavien maiden puunkorjuussa. Kati Kontinen Maaperän vahvistusratkaisut huonosti kantavien maiden puunkorjuussa Kati Kontinen KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.12.2008 Tekijä(t) Kati Kontinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Nimeke Maaperän

Lisätiedot

Hakkuutähteen korjuun työnohjeistus päätehakkuilla

Hakkuutähteen korjuun työnohjeistus päätehakkuilla Jukka Nikula Hakkuutähteen korjuun työnohjeistus päätehakkuilla Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Metsäteiden talvikunnossapito

Metsäteiden talvikunnossapito Metsäteiden talvikunnossapito Kalvosarja pohjautuu Tuomas Villmanin Mikkelin ammattikorkeakoulussa keväällä 2007 tekemään opinnäytetyöhön. Yhteyshenkilö: Antti Korpilahti Valokuvat: Tuomas Villman Piirrokset:

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riistapäivät 23.1.2013 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsätalous Metsähallituksen alueet 1/3 Suomea Metsämaat talouskäytön piirissä 3.6 milj.

Lisätiedot

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot