Mihin kysymyksiin oikeudenmukaisuusteoriat vastaavat?

Transkriptio

1 Mihin kysymyksiin oikeudenmukaisuusteoriat vastaavat? Arto Laitinen Yhteiskuntafilosofian professori, TaY [Tutkimusvapaalla, JY, asti] Sosiaalityön tutkimuksen päivät Lapin yliopisto

2 Oikeudenmukaisuus ja teoria: pari muistinvaraista mottoa Newyorkilaisfilosofi Sidney Morgenbesser joutui mielenosoituksessa poliisin pamputtamaksi. Häneltä kysyttiin oliko se epäreilua. Hän vastasi, että se oli väärin, heillä ei ollut oikeutta tehdä sitä, mutta epäreilua hänen pamputtamisensa ei ollut, koska poliisi pamputti kaikkia muitakin. Jokainen osaa valittaa epäkohdista. Kritiikkiin ei tarvita teoriaa. (Michael Walzer) Edellinen puhuja Lena Dominelli: oikeudenmukaisuus on luonnon voimavarojen, resurssien ja mahdollisuuksien jakamista kohtuullisesti ja reilusti jotta ihmisten kyvyt ja lahjat voidaan mahdollisimman täysin aktualisoida; tietynlaiset sosiaaliset suhteet (luottamus, hyväksyntä, kunnioitus) välttämättömiä tälle. Oma esitelmäni koskee oikeastaan eri painotuksia ja eri tulkintoja, joita Dominellin luonnehdinnalle voidaan antaa

3 Sisältö Johdantoa: Millaisiin kysymyksiin normatiiviset teoriat vastaavat? Kuinka oikeuttaa teoria; kenen määritelmillä on väliä; Yhteiskunnallinen jako-oikeudenmukaisuus keskeisenä tapauksena Keskeiset kysymykset: Minkä jakautumisella väliä oikeudenmukaisuudelle? Minkä periaatteiden mukaisesti? Kenen kesken? Kilpailevia vastauksia: John Rawls; utilitarismi; capability-approach,

4 Oikeudenmukaisuusteoria artikuloi normatiivista ideaalia Aikalaisanalyyttinen yhteiskuntatutkimus pyrkii vastaamaan miten asiat ovat, paljastamaan erilaisia epäkohtia, hyvinvoinnin esteitä, rakenteellisia epäoikeudenmukaisuuksia. Usein edellyttää artikuloimattoman käsityksen siitä miten asioiden tulisi olla, vaikka toisinaan kieltää että kyse normatiivisesta analyysista (Foucault, Marx). Normatiivinen yhteiskuntafilosofia pyrkii artikuloimaan ideaaleja: mitä oikeudenmukaisuus, vapaus, solidaarisuus, demokratia jne. on puhtaimmillaan miten asioiden tulisi olla. Ideaaliteoria. Vasta toiseksi kysytään, onko ideaali toteutettavissa, onko realistinen utopia (Rawls: Oikeudenmukaisuusteoria; Justice as Fairness A Rearticulation); Amartya Sen (The Idea of Justice): oleellisinta vastata mikä olisi parempi kahdesta vaihtoehdosta (parannus nykyiseen), ei niinkään mikä olisi kaikkein paras tila. Emme osaa sanoa mikä kaunein taideteos, mutta osaamme verrata kauniimpaa ja rumempaa. Sama oikeudenmukaisuudessa. Vai onko käsitys parhaasta kuitenkin samalla mittatikku paremmuudelle? (Lagerspetz & Räikkä teoksessa Saari & Yeung (toim.) Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa).

5 Kuinka oikeuttaa teorian väitteet? Rawls 1: miten valittaisiin tietämättömyyden verhon takana? (proseduraalinen, menetelmällinen oikeutus) Rawls 2: Refleksiivinen tasapaino yleisten periaatteiden ja yksittäistapauksia koskevien vakaumusten välillä; Rawls 3: Overlapping consensus erilaisten kulttuurien edustajien kesken Vs. suora sisällöllinen perustelu.

6 [Kenen määritelmillä väliä? Filosofinen teoria vs. demokratia Kenellä oikeus määritellä oikeudenmukaisuuden sisältö? Valtaa pitävillä (sofistit; Marx)? Asiantuntijoilla? Huono-osaisimmilla? Kaikilla demokraattisesti, puolueettomasti? Traditiolla? Jumalalla? Vai ei kenelläkään: Onko jokin oikeudenmukaista koska X sanoo niin, vai sanooko X niin, koska se on oikeudenmukaista? Konstruktivismi vs objektivismi. Objektivistien mukaan jokaisen X:n perustelut erehtyväisiä. Julkisuuden merkitys: oikeudenmukaisuuden tulee paitsi tapahtua, myös tulla nähdyksi. Demokraattiset, julkiset normit parempi kuin jos jokainen nojaisi omaan käsitykseensä oikeudenmukaisuudesta. Samat (epätäydelliset) säännöt kaikille. Teoriat voivat vastata siihen, millaisia noiden demokraattisten sääntöjen tulisi olla sisällöltään, jotta olisivat mahdollisimman oikeudenmukaisia.] Tätä ei esitelmässä ehditty käsitellä

7 Yhteiskunnallinen jakooikeudenmukaisuus Kosminen oikeudenmukaisuus koskee esim. sitä jakautuuko onnellisuus ansioiden tai hyveen mukaan; yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus tarkastelee yhteiskunnan perusrakennetta ja sen vaikutuksia (Rawls). Retributiivinen oikeudenmukaisuus koskee rangaistuksia, distributiivinen (jakooikeudenmukaisuus) erilaisten etujen ja taakkojen, mahdollisuuksien ja riskien, resurssien, oikeuksien ja velvollisuuksien jakoa reilusti (Rawls). Relationaalinen yhdenvertaisina tasa-arvoisina kansalaisina, osallistujina, persoonina kohtelu ilman alistamista tai sortoa; kysymys ihmisten välisten suhteiden laadusta ja perusstatuksesta: ei kakkosluokan kansalaisia. Elizabeth Anderson: The Point of Equality. Axel Honneth, Nancy Fraser. koskee perusstatuksen, perusoikeuksien ja resurssien distribuutiota ovatko relationaalinen kysymys oikeudenmukaisuudesta ihmissuhteiden laatuna ja distributiivinen kysymys oikeudenmukaisuudesta hyvien asioiden jakautumana toisilleen vastakkaisia? Ajatuskoe: voiko täysi yhdenvertaisuus toteutua ihmisten suhteissa, ja silti edut ja taakat jakautua epäreilusti? Globaali ja yhteiskuntien perusrakenteen oikeudenmukaisuus; useimpien mielestä molemmat tärkeitä. (Pogge, Nussbaum). Myös paikallisemmat kysymykset, reiluus missä tahansa yhteistyön kontekstissa, minkä tahansa säännön soveltamisessa jne. (esim. oikeudenmukaisuus vanhusten palveluasumisessa gradu, J.Pirhonen).

8 Mihin kysymyksiin normatiivinen oikeudenmukaisuusteoria vastaa? (0) onko kyse yhteiskunnallisen jako-oikeudenmukaisuuden teoriasta vai muusta?) (1) Miten perustella, oikeuttaa teorian väitteet? Oikeutusmenetelmä vai suora vetoaminen sisällölliseen oikeustajuun?) 2) Oikeudenmukaisen jaon periaatteet: miten jaetaan kun jaetaan oikeudenmukaisesti tai reilusti? Jaetaanko tasan vai onko relevantteja eroja? 3) Minkä jakautuminen on oikeudenmukaisuudelle keskeistä: Equality of what kysymys: yhdenvertainen status ja oikeudet, resurssit ja hyödykkeet ja ensisijaiset sosiaaliset hyvät, toimintaedellytykset, toteutunut onnellisuus/hyvinvointi? 4) Kenen kesken jaetaan? (yhteiskunta yhteistyöhön osallistujina; yhteiskunnan muutkin jäsenet; globaalisti; tulevat sukupolvet; yksilöt vai myös ryhmät [naiset vs miehet; luokat]; muut eläimet?) (5) Kenen vastuulla on oikeudenmukaisuuden toteuttaminen? (valtiot; globaalit toimijat; yksilökansalaiset; yritykset? Kolmas sektori?)

9 Minkä oikeudenmukaisella jakautumisella on väliä? Kaikkea ei voi jakaa tasan: esim. resurssit vs toimintaedellyty Utilitarismi: toteutunut onnellisuus, hyvinvointi Vrt. functionings : valuable ways of doing and being (Sen, Nussbaum) Kritiikki: autonomiset valinnat ja vastuu niistä relevantteja Libertarismi: perusoikeudet, ml. omistusoikeus Kritiikki: oikeuksien hyöty riippuu resursseista Resurssismi : resurssit Kritiikki: resurssien arvo riippuu kyvystä muuntaa resurssit hyvinvoinniksi Rawls: perusoikeudet ja ensisijaiset sosiaaliset hyvät Kritiikki: resurssien arvo riippuu kyvystä muuntaa resurssit hyvinvoinniksi Capabilities, Sen, Nussbaum: toimintakyvyt ja -edellytykset Kritiikki: vaikea mitata tai arvioida

10 Rawls on social primary goods

11 Rawls on social primary goods

12 Amartya Sen kriittisesti ensisijaisista sosiaalisista hyvistä

13 Minkä tasa-arvoisella jakautumisella on väliä? Utilitarismi, seurausetiikka: toteutunut onnellisuus, hyvinvointi? Klassisen utilitarismin mukaan jokaisen onnellisuudella saman verran väliä, toteutuneen onnellisuuden maksimointi, jakautumissuhteella ei väliä. Mutta: jakautumisella on väliä oikeudenmukaisuudelle. Tasajako? Ansionsa mukaan? Liberalistinen kritiikki: olisi sietämätöntä totalitarismia, jos valtio puuttuisi yksilöiden elämän jokaiseen ratkaisuun vaatien maksimoimaan omaa ja muiden onnellisuutta (yhtäältä yksityisasiat ja oma vastuu otettava huomioon, toisaalta liian vaativa moraalisesti ). Paras jättää autonomiselle päätöksenteolle kunkin yksilön osalta, kunhan turvataan perusoikeudet, toimintamahdollisuuksien tasa-arvo, relevanttien resurssien tasa-arvo. Sekä rawlsilaiset että toimintamahdollisuusteoreetikot samaa mieltä että toteutuneen onnellisuuden, hyvän elämän tasa-arvo ei valtion tavoite sen sijaan yksilöiden oma vastuu omista ratkaisuistaan. Sosiaalinen, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Käsite toteutuneet toiminnot ( functionings ) on tavallaan pluralistinen hyvinvoinnin käsite, erilaiset arvostettavat olemisen ja tekemisen tilat. Oleellista että toteutuneet toiminnot jäävät toimijoiden omalle vastuulle.

14 Minkä tasa-arvoisella jakautumisella on väliä? Perusoikeudet ja vapaudet: maksimaalinen määrä rajoittamatta muitten vastaavia vapauksia ja oikeuksia. (Rawls 1) Ei kakkosluokan kansalaisia perusoikeuksien osalta Sen sijaan erityisoikeudet liittyvät relevantteihin eroihin, esimerkiksi virkoihin, asemiin, omistukseen, sukulaissuhteisiin ja niiden jako tulee käsitellyksi näiden jakautumista käsitellessä. Osa perusoikeuksista merkittäviä instituutioiden ulkopuolellakin, osa suojaa instituutioiden vaikutukselta. Perusintuitio: oikeudet kuuluvat kaikille riippumatta jaettavan kakun määrästä. Sen jälkeen jaetaan (jäljellä oleva) kakku reilusti. Negatiivisten velvollisuuksien täyttäminen ei maksa, sen sijaan negatiivisten oikeuksien turvaaminen (poliisi, oikeuslaitos jne) maksaa. Eli jo negatiivisten oikeuksien turvaaminen on yhteiskunnalle resurssikysymys ei täysin riippumaton jaettavan kakun määrästä.

15 Minkä tasa-arvoisella jakautumisella on väliä? Resurssit, hyödykkeet, ensisijaiset sosiaaliset hyvät Vapauksilla ja oikeuksilla ilman materiaalisia, sosiaalisia, psyykkisiä, ruumiillisia resursseja ei tee paljon mitään: esim. kaikilla sama oikeus asua sillan alla tai hotellisviitissä, kaikilla ei vain varaa jälkimmäiseen. Rawls: arvopluralismin ja erimielisyyksien luonnehtimassa yhteiskunnassa täytyy keskittyä resursseihin, joita kuka tahansa (rationaalinen) ihminen tarvitsee, tavoitteleepa hän mitä tahansa hyvän elämän muotoa (primary social goods): raha, koulutus, vapaa-aika, itsekunnioituksen sosiaalinen perusta jne. Sen sijaan toteutunut onnellisuus tai hyvä elämä toimijoiden omalla vastuulla. Ei valtion rooli!

16 Minkä tasa-arvoisella jakautumisella on väliä? Toimintakyvyt ja mahdollisuudet (capabilities) Samaa mieltä rawlsilaisten kanssa: formaalit oikeudet ja vapaudet eivät riitä, tarvitaan resursseja; toisaalta toteutunut onnellisuus kunkin omalla vastuulla. Keskeinen ero: resurssien tasajako ei huomioi ihmisten erilaista kykyä muuntaa resurssit hyvinvoinniksi tai functioning :ksi. Esim. liikuntavammaisuus tarvitaan lisäresursseja saman liikkuvuuden

17 The Central Human Capabilities (Nussbaum 2006) 1. Life. Being able to live to the end of a human life of normal length; not dying prematurely, or before one s life is so reduced as to be not worth living. 2. Bodily Health. Being able to have good health, including reproductive health; to be adequately nourished; to have adequate shelter. 3. Bodily Integrity. Being able to move freely from place to place; to be secure against violent assault, including sexual assault and domestic violence; having opportunities for sexual satisfaction and for choice in matters of reproduction. 4. Senses, Imagination, and Thought. Being able to use the senses, to imagine, think, and reason and to do these things in a truly human way, a way informed and cultivated by an adequate education, including, but by no means limited to, literacy and basic mathematical and scientific training. Being able to use imagination and thought in connection with experiencing and producing works and events of one s own choice, religious, literary, musical, and so forth. Being able to use one s mind in ways protected by guarantees of freedom of expression with respect to both political and artistic speech, and freedom of religious exercise. Being able to have pleasurable experiences and to avoid nonbeneficial pain. 5. Emotions. Being able to have attachments to things and people outside ourselves; to love those who love and care for us, to grieve at their absence; in general, to love, to grieve, to experience longing, gratitude, and justified anger. Not having one s emotional development blighted by fear and anxiety. (Supporting this capability means supporting forms of human association that can be shown to be crucial in their development.) 6. Practical Reason. Being able to form a conception of the good and to engage in critical reflection about the planning of one s life. (This entails protection for the liberty of conscience and religious observance.)

18 The Central Human Capabilities (Nussbaum 2006) 7. Affiliation. A. Being able to live with and toward others, to recognize and show concern for other human beings, to engage in various forms of social interaction; to be able to imagine the situation of another. (Protecting this capability means protecting institutions that constitute and nourish such forms of affiliation, and also protecting the freedom of assembly and political speech.) B. Having the social bases of self-respect and nonhumiliation; being able to be treated as a dignified being whose worth is equal to that of others. This entails provisions of nondiscrimination on the basis of race, sex, sexual orientation, ethnicity, caste, religion, national origin. 8. Other Species. Being able to live with concern for and in relation to animals, plants, and the world of nature. 9. Play. Being able to laugh, to play, to enjoy recreational activities. 10. Control over One s Environment. A. Political. Being able to participate effectively in political choices that govern one s life; having the right of political participation, protections of free speech and association. B. Material. Being able to hold property (both land and movable goods), and having property rights on an equal basis with others; having the right to seek employment on an equal basis with others; having the freedom from unwarranted search and seizure. In work, being able to work as a human being, exercising practical reason and entering into meaningful relationships of mutual recognition with other workers.

19 Keskeiset erot: Rawls & resurssistit vs Sen ja Nussbaum & capabilities Capability theorists assert, while resourcists deny, that a public criterion of social justice should take account of the individual rates at which persons with diverse physical and mental constitutions can convert resources into valuable functionings. (Pogge, 2010, p.17) Socially caused heterogeneities can be taken into account by resourcists (p.29) History matters to resourcists: socially caused disability -> stronger claim (p.29) Sen: widespread differences in ability to convert resources into well-being (beings and doings) Rawls: first work out a robust and convincing theory for the normal cases (physical needs and psychological capacities) and only then try to extend it to more extreme cases Rawls on Sen (cf. also Pogge) Comprehensive moral view? Publicity condition? Isn t it better to give fair share of primary goods to all, and not make all the sensitive disabilities or special needs a public affair stigmatization? (On the other hand, while the justification for extra compensations needs to be public, the proceedings for individual applicant may be confidential )

20 Miten jaetaan kun jaetaan oikeudenmukaisesti? Periaatteita, jotka eivät välitä syntyvästä jakaumasta: Utilitarismi: maksimointi, jakaumalla ei väliä Libertarismi: perusoikeudet ja alkuperäinen omaisuuden haltuunotto ja vaihto mikä tahansa jakauma hyväksyttävä niiden puitteissa Ovatko nämä lainkaan tyydyttäviä oikeudenmukaisuusteorioita? Keskeisiä oikeudenmukaisuusperiaatteita: Tasa-arvo: X:n tulisi jakautua tasan. (Ongelma: alaspäin tasoittaminen ; autonomia) Meriittiperustainen näkemys: X:n tulisi jakautua ansioiden mukaan (onko relevantteja ansioita?) Tarveperustainen näkemys: X:n tulisi jakautua tarpeiden mukaan (entä sen yli menevä osa?) Prioritarismi: X:n erot hyväksyttäviä vain jos huono-osaisimman parhaaksi Riittävyysperiaate (sufficientarianism): jokaiselle kuuluu riittävä määrä X:ää (entä yli menevä osa?) Pluralistisia yhdistelmämalleja : J. Rawls: perusoikeuksien tulisi jakautua tasan; sosiaalisten perushyvien erot sallittuja jos huonoosaisimpien eduksi, asemissa joihin pääsyssä mahdollisuuksien tasa-arvo. M. Walzerin pluralismi: eri hyville eri jakoperiaate (esim. perusoikeudet tasan, terveydenhuoltoa tarpeen mukaan, palkintoja ansioiden mukaan, myytäviä asioita vapaan vaihdon mukaan jne). D. Millerin pluralismi: eri suhteiden konteksteissa eri periaate (tarve, ansio, tasan). Suosittu kanta: globaali riittävyysperiaate vs. yhteiskunnallinen tasa-arvo

21 Kenelle jaetaan? Yksilöille (entä ryhmät: luokat, sukupuolet, vähemmistöt, perheet ) Rawls: yhteiskunta ko-operatiivisena yhteistoiminnan muotona: yhteistyökykyiset normaalit yksilöt; sen sijaan vammaiset jne käsitellään erikseen Nussbaum (2006) kolme ongelmaa: Kaikki kansalaiset; ei rajausta yhteistyökykyisiin vs. muihin Globaali oikeudenmukaisuus, ei vain yhteiskuntien sisäinen Myös muut eläimet, ei vain ihmiset?

22 Perinteinen utilitarismi. Bentham, Mill. Kosminen ja oikeudenmukaisuus vaiko teoria oikeudenmukaisuudesta lainkaan? Oikeuttava tausta-ajatus: on oikein (toimia niin) että paras mahdollinen tila toteutuu. Miten jaetaan: siten, että kokonaishyvä maksimoituu, jakaumasta riippumatta Minkä jakauma: koettu onnellisuus Kenen kesken: kaikki tuntoiset olennot

23 Rawls Oikeudenmukaisuusteoria (1971/2) Yhteiskunnallinen jako-oikeudenmukaisuus Proseduraalinen oikeutusmenetelmä: Alkuasema, tietämättömyyden verho, oma asema ei tiedossa. Mikä oikeudenmukaisuuskäsitys valittaisiin? Sisällöllinen käsitys miten jaetaan: 1) perusoikeudet tasan; 2a) yhtäläiset mahdollisuudet virkoihin ja etuihin, 2b) eriarvoisuuksien tulee hyödyttää huono-osaisimpia Minkä jakauma: ensisijaiset sosiaaliset hyvät, joita jokaisen kannattaa haluta, haluaapa elämässään mitä tahansa muuta. Kenelle: yhteiskunnan yhteistyöhön osallistujat (eri teoria globaaliin kontekstiin). Kenen vastuulla: yhteiskunnan perusrakenteen.

24 Toimintakyvyt ja edellytykset ( capabilities, Sen, Nussbaum) Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Oikeuttava perusajatus: ihmisarvoiseen elämään kuuluvat toimintakyvyt ja -edellytykset kuuluvat kaikille; oma vastuu niiden toteuttamisessa. Miten jaetaan: sufficientarianismi (kullekin riittävästi) Mitä jaetaan: toimintakyvyt ja edellytykset Kenelle jaetaan: myös yhteistyökyvyttömät, myös globaalisti, myös eläimille (Nussbaum).