Marja Piiroinen-Honkanen: 1. Työväen Arkiston vuosien 1917 ja 1918 arkistokokoelmien syntyhistoria ja kokoelmien karttuminen

Transkriptio

1 Marja Piiroinen-Honkanen: 1. Työväen Arkiston vuosien 1917 ja 1918 arkistokokoelmien syntyhistoria ja kokoelmien karttuminen Työväen Arkiston vuosien 1917 ja 1918 kokoelmat ovat Kansallisarkiston ja Sota-arkiston kokoelmien lisäksi merkittävimmät noita vuosia koskevat lähteistöt. Vuosilta 1917 ja 1918 materiaalia on myös Kansan Arkistossa, eri kuntien arkistoissa (esim Helsingin kaupungin Elintarvikelautakunnan arkisto ) sekä maakunta-arkistoissa. Vuoden 1918 historiallisesta merkityksestä olivat sodan osapuolet hyvin tietoisia. Sekä valkoiset että punaiset käyttivät paljon aikaa ja voimavaroja päätöstensä kirjaamiseen ja raporttien laatimiseen. Vapaussota ja vallankumousyritys, joka johti veriseen sisällissotaan, tuottivat runsaasti kirjallista aineistoa. Jo sodan loppuvaiheessa valkoiset aloittivat asiakirja-aineiston järjestelmällisen keruun. Valkoisen puolen historiankirjoitusta varten Vaasan senaatin sisäasiaintoimituskunta asetti toimikunnan. Lehtori L.O. Hannikaisen johdolla tämä toimikunta kokosi ja järjesti maan eri puolilta keräyspiireistä saatua aineistoa kartoittaakseen sodan osapuolten valmistelut ja tapahtumat vuoden 1917 kesästä sodan loppuun asti. Tehtävä siirrettiin sittemmin Valtionarkistolle, jolle senaatin kirkollis- ja opetustoimituskunta antoi tehtäväksi koota ja järjestää kaikki saatavissa olevat vallankumoushistoriaa valaisevat asiakirjat ja muut tiedot. Tämä keräystoiminta kesti aina vuoden 1919 kesäkuuhun saakka. Tämä aineisto on talletettu Kansallisarkistoon "Vapaussodan arkiston"-nimellä. Varsinaisia Vapaussodan arkistoja (VapSa) on Kansallisarkiston lisäksi myös Sota-arkistossa, jonne on tallennettu kansalaissodan valkoisen armeijan asiakirjoja ja Vapaussodan Historian Komitean arkisto (VSHK) sekä kansalaissotaa sivuavia pikkukokoelmia. Vaikka keräysten ansiosta vuosien 1917 ja 1918 asiakirjat säästyivät tuhoilta, niin asiakirjojen alkuperäinen järjestys särkyi keräysten yhteydessä. Alkuperäistä provenienssia ei järjestämisen yhteydessä noudatettu, sillä Hannikaisen toimikunnan ja Valtionarkiston lisäksi Valkoisen armeijan ylipäällikön CG. Mannerheimin käskystä Gustaf Aminoffin johtama tutkintoasiain osasto keräsi todistusaineistoa kapinaan osallistuneiden punaisten syyllisyyden toteamiseksi ja Valtiorikosoikeuksien syytemateriaaliksi vangin tuomitsemista varten koottiin lähinnä nimiä sisältävä punaisten toimintaa valaiseva kirjallinen aineisto. Tähän tarkoitukseen kerätty aineisto järjestettiin syyttäjistön tarpeita ajatellen ja se on talletettuna Valtiorikosoikeuksien syyttäjistön arkistoon (VRO SyA). Koska valkoiset aloittivat työväenjärjestöjen sekä punaisten sotilas- ja siviilielinten asiakirjojen takavarikoinnin jo ennen sodan loppua, yrittivät punaiset parhaansa mukaan piilottaa tai tuhota asiakirjat ennen antautumistaan. Näin osa punaisten aineistosta säästyi takavarikoilta. Valkoisten keräyksiltä ja takavarikoilta kätketyt vuosia 1917 ja 1918 koskevat asiakirjat

2 luovutettiin olojen rauhoituttua Työväen Arkistoon punaisen puolen historiankirjoitusta varten. Työväen Arkiston kokoelmissa aineisto sijoitettiin sisällisotaluokkaan Suomen kohdalle Vuoden 1918 kokoelmaksi. Valtaosa aineistosta on saatu Työväen Arkiston kokoelmiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluetoimiston jo vuonna 1919 aloittaman aktiivisen keräyksen tuloksena. Kansalaissodan punaisten uhrien lukumäärän selvittämiseksi SDP:n puoluetoimisto lähetti paikallisyhdistyksille kyselyitä ja palkkasi kaksi työntekijää laatimaan tilastoa valkoisesta terrorista. Tämän Terroritilaston sivutuotteena saapui myös muita asiakirjoja. Itse Terroritilasto kaavakkeineen on tärkein osa Työväen Arkiston 1918-kokoelmaa. Myöhemmin kokoelmaa ovat kartuttaneet myös yksittäiset lahjoittajat. Yksityiskokoelmista on peräisin mm. Valtiorikosoikeuksien ja Valtiorikosylioikeuksien päätösten kaksoiskappaleet. Työväen Arkiston henkilökunta on lisännyt Kokoelmaan aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja lehtikirjoituksia. 2. Työväen Arkiston 1918-kokoelman tilanne ennen järjestämisestä, aineiston inventointi ja ryhmittely Tutkimuksen ja SDP:n tarpeita ajatellen Työväen Arkiston 1918-kokoelmaan oli koottu kaikki arkistoon ajautunut vuosien 1917 ja 1918 materiaali, toisin sanoen 1918-kokoelma oli koottu pertinenssiperiaatteen mukaisesti. Syntyhistoriansa vuoksi 1918-kokoelma muodostui sangen sekavasta asiakirjaaineistosta. Pääosa aineistosta oli Terroritilastoa varten. Toisen suuren ryhmän asiakirjoista muodostavat yksityisiltä henkilöiltä lahjoituksina saadut kirjeet, muistelmat, Valtiorikosoikeuksien päätökset, elintarvikekortit, vapauspassit, kulkuluvat jne. Lisäksi aineistossa oli runsaasti vuoden 1918 jälkeen perustettujen avustusjärjestöjen ja hautausmuistomerkkitoimikuntien aineistoa ja tapahtumista koottuja lehtileikkeitä ja tutkimuksia. Aineiston hajanaisuuden ja provenienssin puuttumisen lisäksi osa asiakirjoista oli niin huonossa kunnossa, ettei alkuperäisiä voitu antaa tutkimuksen käyttöön. Tätä ongelmaa oli jo ennen järjestämistä pyritty ratkaisemaan mikrofilmaamalla keskeisin osa aineistosta (Terroritilasto), mutta edelleen aineiston joukossa oli suurikokoisia julisteita ja heikolle paperille kirjoitettuja ja käytössä kuluneita asiakirjoja, jotka eivät kestäneet käsittelyä. Koteloita muistuttavat vanhat, osin numeroidutkin kansiot pahensivat asiakirjojen kulumista, koska ne olivat pakattu liian täyteen. Aineiston joukossa oli suuri joukko kaksoiskappaleita, mutta varsinaista pois seulottavaa asiakirja-aineistoa ei ollut joitain yksittäisiä kopioita lukuunottamatta. Aineisto oli tutkimuksellisesti arvokasta ja lisäksi ennen vuotta 1920 syntynyttä. Inventoinnissa löydettiin materiaalia kaikkiaan viisi hyllymetriä, yhteensä 79 kansiota sekä lisäksi joitakin valokuvia. Inventoinnin yhteydessä aineisto ryhmiteltiin provenienssiperiaatteen mukaisesti, mikäli se oli mahdollista. Isoimmat arkistonmuodostajat eroteltiin omiksi kokonaisuuksikseen, mutta pääosin jouduttiin tyytymään aihekokonaisuuksittain ryhmittelyyn. Jonkin verran jakoon vaikutti myös historiallista taustaa ja tutkimusta ajatellen Kansallisarkiston vuotta 1918 koskevien kokoelmien ryhmittely.

3 Itsenäiseksi kokonaisuudeksi jätettiin inventoinnin yhteydessä "Vuoden 1917 kokoelma", joka oli aikaisemmin kokoelman alussa erillisenä osana. Sen kansionnumerot olivat muista poiketen merkitty roomalaisilla numeroilla. Lisäksi 1918 kokoelmasta löytyi kolmen arkistonmuodostajan arkistot: Tammisaaren vankileirin 70-vuotismuistojuhla 1988, Tampereen työväenjärjestöjen muistomerkkitoimikunta ja Tampereen toverihauta kaunistuskomitea. Niitä ei oltu sekoitettu muun aineiston joukkoon ja ne voitiin helposti järjestää ensisijaista proveniessiperiaatetta ja asiakirjojen muotoon perustuvaa arkistokaavaa käyttäen.' Jäljelle jääneen Vuoden 1918 arkiston ryhmittely ja järjestäminen oli jo ongelmallisempaa. Inventoinnin tuloksena saatiin seuraavat asiakirjaryhmät: -Sekalaisia 1918 koskevia luetteloita -Suomen Kansanvaltuuskunnan arkistoa -Suomen Työväen Pääneuvoston arkistoa -Suurlakkoa koskevia asiakirjoja -Vallankumousoikeuksien papereita -Punaisten paikallishallintoa ja läänitason hallintoa koskevia asiakirjoja -SDP:n ja Työväen Toimeenpanevan Komitean arkistoa -Sekalaista aineistoa vuodelta Eri henkilöitä koskevaa sekalaista materiaalia -Vuotta 1918 koskevia tutkimuksia -Työväen Punakaartin yleisesikunnan, ylipäällikön ja piiriesikuntien materiaalia -Paikallisten punakaartien arkistoja -Valkoisten papereita -Valtionrikosoikeuksien ja -ylioikeuksien päätöksiä -Muita sekalaisia oikeusasiakirjoja koskevat muistelmat -Eri avustusjärjestöjen papereita -Erotettuja rautatieläisiä koskevaa aineistoa -Suomen Sosialidemokraatin aineistoa -Vankileireillä syntynyttä materiaalia -Punaisten hautamuistomerkkitoimikuntien arkistoja ja toverihautoja koskevia asiapapereita -Suomen kansalaissodan invaliidien liiton arkistoa -Entisten punakaartilaisten arkistoa -Tilastotietoja vuodesta Terroritilasto ja sen keruuseen liittyvää materiaalia -Lehtiä ja lehtileikkeitä 3. Tutkimuksen, käytön ja aineiston kulumisen ongelmat aineiston järjestämisessä Koska Vuoden 1918 arkistossa oli useita satoja arkistonmuodostajia ei arkiston järjestäminen normaalilla asiakirjojen muotoon perustuvalla arkistokaavalla olisi onnistunut. Jokaisen arkistonmuodostajan paperit olisi pitänyt erotella ja joidenkin vksittäisten papereiden arkistoyhteyden selvittäminen olisi ollut mahdotonta. Tällainen menettely olisi hajottanut kokoelman ja sen 70-vuotien historian aikana syntynyt "sekudäärinen provenienssi" olisi särkynyt. Lopputuloksena oli, että Vuoden 1918 kokoelma jäi asiasisällön mukaiseksi asiakirjakokoelmaksi, jossa vanha

4 kansionumerointikin on säilytetty2. Näin siitä syystä, että Työväen Arkiston 1918 aineisto on aina ollut tutkijoiden vapaasti käytettävissä ja satojen tutkimusten viitetietojen takia ei asiakirjojen paikkamerkintöjä voitu muuttaa. Ainoastaan Vuoden 1917 kokoelman osalta muutettiin alkujaan roomalaiset numerot arabialaisiksi (ks. liite 1). Järjestäminen on tehty lähinnä ryhmittelynä ja luetteloinnissa. Valitettavasti joissakin tapauksissa tämä aiheutti sen, että saman asiakokonaisuuden tai arkistonmuodostajan papereita on useammassa eri kansiossa. (esim. Suomen Kansanvaltuuskunnan aineistoa on kansioissa 1, 1.2, 49, 53 ja 59.) Luettelon avulla tai tietokonehaulla materiaali on kuitenkin löydettävissä helposti. Koska osa asiakirjoista oli pahoin vaurioitunut ja niin huonossa kunnossa, ettei enää olisi kestänyt käsittelyä, poistettiin hajoavat asiakirjat käytöstä ja siirrettiin lepoarkistoon, luettelossa kansio nro 68, joka on käyttökiellossa. Tutkijoiden käyttöön annettiin paperikopiot, tai mikäli asiakirja oli mikrofilmattu, mikrofilmin 35 mm käyttökopio. Myös asiakirjojen ylimääräiset kaksoiskappaleet siirrettiin lepoarkistokansioon varakappaleiksi. Julisteet ja suurikokoiset asiakirjat siirrettiin julistekansioihin folio- ja A4-kokoisista kansioista, joissa ne olisivat taiteltuina pahoin vaurioituneet. Aineiston joukossa oli myös muutamia valokuvia, jotka luetteloitiin ja sijoitettiin Työväen Arkiston valokuvakokoelmaan luokkaan (471)3. Järjestämisen yhteydessä asiakirjat puhdistettiin pölystä ja ruostuneista niiteistä ja paperiliittimistä sekä muoveista. Kaikkien asiakirjojen ympärille taiteltiin neutraalit (PH 7) arkistokääreet, joihin merkittiin kansionumerot ja arkiston tunnus sekä luokka sekaannusten välttämiseksi. 4. ATK:n käyttö vuosien 1917 ja 1918 aineiston järjestämisessä ja luetteloinnissa, kuntatietohaku Koska Vuoden 1917 kokoelman ja Vuoden 1918 arkiston järjestämistä ei voitu tehdä asiakirjojen muotoon perustuvalla arkistokaavalla, muodostui luettelosta melko yksityiskohtainen ja pitkä. Luetteloinnissa on kuitenkin yritetty välttää se, että arkistoluettelo olisi laajempi kuin sen kuvailema arkistoaineisto. Koska luetteloinnissa on käytetty tietokonetta, on jouduttu huomioimaan myös sen ja luetteloinnissa käytetyn ohjelman rajoitukset, mm. kenttien pituudet. Luetteloinnin pohjana käytettiin inventoinnissa saatua ryhmittelyä hieman laajennettuna. Ryhmittely näkyy tietokonetulosteissa pienillä kirjaimilla kirjoitettuina väliotsakkeina. Kullekin ryhmälle tai arkistonmuodostajalle on annettu kirjainkoodi pääsarjamerkki. Koska Työväen Arkistossa on yleensä järjestämisen perustana käytetty asiakirjojen muotoon perustuvaa arkistokaavaa, on tietokonehakujen onnistumista ajatellen inventoinnissa erotetut Vuoden 1917 kokoelma ja Vuoden 1918 arkisto ajateltu luettelointivaiheessa "arkistonmuodostajiksi" niin, että suurin osa aineistosta on järjestetty sisällön mukaan pääsarjaan H. Pääsarjan H alasarjat on valittu niin, että luetteloinnissa on eroteltu isoimmat itsenäiset arkistonmuodostajat omiksi alasarjoikseen ja loput aineistosta on ryhmitelty asiakokonaisuuksiksi.

5 Valintaperusteena on käytetty paikkakuntaa, toimialuetta, historiallisesti merkittäviä tapahtumia tai teemoja. Muista pääsarjoista ovat esim. Vuoden 1918 arkiston luetteloinnissa.olleet käytössä B: vuotta 1918 koskevat luettelot, M: vuotta 1918 koskevat tutkimukset, K: vuotta 1918 koskevat tilastot ja U: vuotta 1918 koskevat lehtileikkeet. Kokonaisuudessaan Vuoden 1918 arkisto on sarjoitettu seuraavan kaavan mukaisesti: B SEKALAISIA 1918 KOSKEVIA LUETTELOITA HA SUOMEN KANSANVALTUUSKUNTA HB SUOMEN TYÖVÄEN PÄÄNEUVOSTO HC SUURLAKON AIKA 1917 HD VALLANKUMOUSOIKEUDET HE PUNAISTEN PAIKALLISHALLINTO JA LÄÄNITASON HALLINTO HF SDP JA TYÖVÄEN TOIMEENPANEVA KOMITEA HH SEKALAISTA AINEISTOA 1918 HHH ERI HENKILÖITÄ KOSKEVIA SEKALAISIA ASIAKIRJOJA HI TYÖVÄEN PUNAKAARTIN YLEISESIKUNTA, YLIPÄÄLLIKKÖ JA PIIRIESIKUNNAT HK PAIKALLISTEN PUNAKAARTIEN PAPEREITA HL VALKOISTEN PAPEREITA HLW VALTIORIKOSOIKEUDET JA YLIOIKEUDET HLW SEKALAISIA OIKEUSASIAKIRJOJA HM 1918-MUISTELMAT, KS. MYÖS MUISTITIETOKOKOELMAT HQ ERI AVUSTUSJÄRJESTÖJEN PAPEREITA HQN SUOMEN SOS.DEM. TYÖLÄISNAISLIITON AVUSTUSTOIMINTA HQO SUOMEN TYÖLÄISTEN AVUSTUSKOMITEA HQP TYÖVÄEN KESKUSJÄRJESTÖJEN AVUSTUSTOIMIKUNTA HQR SOS.DEM. PUOLUEEN SOTAORPOKOMITEA HV VANKILEIREILLÄ SYNTYNYTTÄ AINEISTOA HX TOVERIHAUDAT JA HAUTAMUISTOMERKKITOIMIKUNNAT HY SUOMEN KANSALAISSODAN INVALIIDIEN LIITTO HZ ENTISET PUNAKAARTILAISET K TILASTOJA VUODESTA 1918 KT TERRORITILASTO JA SEN KERUUSEEN LIITTYVÄÄ MATERIAALIA U SEKALAISIA LEHTILEIKKEITÄ VUODEN 1918 TAPAHTUMISTA UU SANOMALEHTIÄ UUU PORVARILLISIA SANOMALEHTIÄ 1918 Vuoden 1917 kokoelmaan sarjoitus noudattaa seuraavaa kaavaa: HA HELSINGIN VIAPORIN KUIVATOKAN TYÖLÄISET HB POLIISILAITOS JA MILIISILAITOS HC SUURLAKKO HD ELINTARVIKEKYSYMYS HE SUOMEN ITSENÄISTYMISKEHITYS HF VUODEN 1917 PAPEREITA PAIKKAKUNNITTAIN HG VAALIMATERIAALIA HH SDP:N SEKALAISTA MATERIAALIA VUODELTA 1917, MM. ASEMARAPORTTEJA PIIREILTÄ HI VENÄJÄN VALLANKUMOUKSET HK SEKALAISTA AINEISTOA VUODELTA 1917 HM MUISTELMIA VUODESTA 1917 UA SUOMEN TILANNETTA 1917 KOSKEVIA LEHTILEIKKEITÄ RUOTSIN LEHDISTÖSSÄ UB SEKALAINEN LEHTILEIKEKOKOELMA VUOTTA 1917

6 KOSKEVISTA ASIOISTA UC LEHTILEIKKEITÄ VUODELTA 1917 Luettelossa aineisto on ensin sarjan ja sitten kansionumeron mukaisessa järjestyksessä. Yksittäisiä henkilöitä koskevat asiakirjat on pyritty luetteloimaan niin, että ne löytyvät tietokoneelta vapaalla sanahaulla. Henkilön nimet on tästä syystä kirjoitettu perusmuodossaan. Sanavartalossa henkilön nimen esim. genetiivimuodossa tapahtuneiden muutosten takia tietohakuja ei voisi enää suorittaa, mikäli taivutusmuotoja olisi käytetty. Henkilöiden nimihaku on tehty ennen kaikkea sukututkijoita ajatellen. Sukututkijoiden lisäksi vuosien 1917 ja 1918 aineisto on kiinnostanut erityisesti paikallishistorioitsiiat. Heidän tarpeisiinsa on aineisto luetteloitu myös paikkakunnittain. Paikkakuntahakuja varten on tietokoneelle viety normaalin luettelon lisäksi kunnittainen luettelo Vuoden 1918 arkistosta. Haettaessa tiettyä kuntaa koskevaa aineistoa vuodelta 1918, saadaan listaus kuntaa koskevista luettelon kohdista. 5. Vuosien 1917 ja 1918 aineisto tutkimuksen käytössä Työväen Arkistossa Koska järjestetty aineisto on historiantutkimuksen kannalta arvokasta ja runsaasti käytettyä on sen järjestämistyössä ja luetteloinnissa erityisesti huomioitu tutkimusnäkökohdat siltä osin kuin niitä on pystytty ennakoimaan. Sukututkimuksen ja paikallishistoriantutkimuksen suosion jatkuva kasvu asettavat arkistot uusien haasteiden eteen. Vuosien 1917 ja 1918 aineisto on tästä hyvä esimerkki. Sen käyttö on ollut Työväen Arkistossa viimeisen kymmenen vuoden aikana niin runsasta, että aineiston pelastamiseksi ja käytön vähentämiseksi aineisto järjestettiin ja luetteloitiin uudelleen. Luettelointi, mikrofilmien käyttöönotto ja hyvien hakujärjestelmien luonti toivottavasti vähentävät aineiston kulumista, turhaa selausta ja käyttöä niin paljon, että aineisto pystytään pitämään tutkijoiden käytössä jatkossakin. Lähteet Pirkko Rastas: Arkistotoimi ja asiakirjahallinto. Helsinki Valtionarkiston ohjeet alkuperäisasiakirjojen ja konekielisten tiedostojen korvaamisesta mikrofilmillä. Valtionarkiston yleisohje n:o 12. Työväen Arkiston kokoelmat Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Arkisto, Puolueneuvoston pöytäkirjat 1919 C2. Kansallisarkiston kokoelmat -Valtiorikosoikeuksien syyttäjistön arkistoluettelo "Vapaussodan arkiston" luettelo 152 -Suomen Kansavaltuuskunnan arkistoluettelo 151 -Vapaussotaa koskevat asiakirjat, Valtionarkiston luettelo nro 158 Sota-arkiston arkistoluettelot

7 Kansan Arkiston arkistoluettelot (Teksti on kirjoittajan arkistotutkielma alempaa arkistonhoitotutkintoa varten)