Sallatunturin asemakaavan laajennus, Pyhäjärven alue

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SALLAN KUNTA Sallatunturin asemakaavan laajennus, Pyhäjärven alue FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0615-P15392P002

2 1 (11) Sisällysluettelo 1 Mitä ja missä on suunnitteilla Suunnittelun tausta ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat ja suunnittelutilanne Yleistä Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Miten ja mitä vaikutuksia arvioidaan Ketkä ovat osallisia ja miten suunnittelussa tiedotetaan Miten työ etenee ja milloin voi osallistua Kuka valmistelee ja ohjaa... 10

3 1 (10) Sallatunturin asemakaavan laajennus, Pyhäjärven alue 1 Mitä ja missä on suunnitteilla Suunnittelualueet sijaitsevat Sallan kirkonkylän ja Sallatunturin matkailukeskuksen puolivälissä, noin 5 km molemmista, Pyhäjärven länsi- ja pohjoispuolella. Kuusamontie/Hautajärventie (maantie 950) kulkee suunnittelualueiden länsipuolella. Sallatunturin asemakaavan laajennuksella muutetaan ja korvataan Pyhäjärven rantaasemakaavan osa. Asemakaavan laajennus koskee ranta-asemakaavan kortteleita 1 (pohjoisranta) sekä 22, 23 ja (länsiranta) sekä maa- ja metsätalous- ja puistoaluetta. Länsirannan suunnittelualue on 14,55 ha, josta 8,20 ha on muutettavan kaavan osa. Pohjoisrannan suunnittelualue on noin 5,20 ha, josta 2,11 ha on muutettava osa. Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti peruskartalla MML, Suunnittelun tausta ja tavoitteet Nykyinen Pyhäjärven ranta-asemakaava vuodelta 1987 on todettu vanhentuneeksi. On odotettavissa rakentamista, joka edellyttää kaavan muuttamista. Tavoitteena on rantaasemakaavan päivittäminen ja laajentaminen vastaamaan tämän päivän tarpeita Sallatunturin alueen osayleiskaavan mukaiseksi. Tavoitteena on luonnonläheinen ja viihtyisä loma-asutus- ja matkailuympäristö.

4 2 (10) Kunnanhallitus päätti käynnistää Pyhäjärven alueen asemakaavoituksen. Uuden asemakaavan laadinta on kuulutettu vireille ja käynnistetty laatimalla koko alueen yleissuunnitelma ja kaavarunko. Asemakaava toteutetaan kaavarungon perusteella maankäyttösopimuksin yhdessä maanomistajien kanssa sopivina aluekokonaisuuksina. 3 Suunnittelun lähtökohdat ja suunnittelutilanne 3.1 Yleistä 3.2 Maakuntakaava Suunnittelualue on enimmäkseen metsän peitossa. Kuusamontieltä järvinäkymää ei avaudu. Pyhäjärven ympärille on harvasti rakennettuja loma-asuntoja. Paikallisena palvelupisteenä toimii ravintola ja mökkimajoitus. Alueen kautta kulkee Kirkonkylän ja Sallatunturin välinen hiihtolatu (patikkareittinä kesällä) sekä moottorikelkkailureitti. Sallan kunnan alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaavaan, joka on saanut lainvoiman ( Pyhäjärvi Kuva 2. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta ja suunnittelualueen sijainti Pyhäjärven alue on maakuntakaavassa merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM 1421, Sallatunturi), joka on luokiteltu seudulliseksi matkailualueeksi ja tulee kehittää elämys- ja luontomatkailun tukikohtana. Sallan kirkonkylä on merkitty keskustoimintojen (c) ja taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue kuuluu laajaan rengasmaiseen valtakunnallisesti merkittävään Itä-Lapin matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401, vihreä rajaus). Kehittämisperiaate: Kehitetään kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta: luonto- ja kulttuurikohteet, reitit, liikenneyhteydet ja markkinointi. Erittyisesti kehitetään matkailukeskukset ja reitin varrella toimivien maaseudun yritysten yhteystyötä.

5 3 (10) 3.3 Yleiskaava Maakuntakaavassa Kuusamontie on merkitty kantatieksi muutettavaksi seututieksi (st kt) ja sen varrelle on merkitty Moottorikelkkailun runkoreitti. Koko kaava-aluetta koskevia yleisiä määräyksiä tulee huomioida asemakaavan suunnittelussa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallatunturin alueen osayleiskaavan muutoksen oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavassa on esitetty strategisia tavoitteita maankäytölle. Osayleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Osayleiskaavassa Pyhäjärven alue on merkitty suunnittelutarvealueeksi (st) ja suunnittelualue on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA), matkailupalvelujen alueeksi (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Lisäksi yleiskaavassa on merkitty järven ympäri kulkevan ulkoilureitin yhteystarve, moottorikelkkailureitin yhteystarpeet sekä kevyen liikenteen yhteystarve kirkonkylästä Sallatunturille. 3.4 Kaavarunko Kuva 3. Ote Sallatunturin alueen osayleiskaavasta, Pyhäjärven alue, kaavarungon suunnittelualue (pun. viiva), asemakaavan suunnittelualueet (musta katkoviiva) Kaavarunko on laadittu kolmen vaihtoehdon pohjalta: VE 1, jossa tehokkuus oli vanhan ranta-asemakaavan tasoa lisättynä pienillä korjauksilla, VE 2, jossa tehokkuutta oli jonkin verran lisätty ja VE 3, joka vastaa voimassa olevan yleiskaavan tehokkuutta. Kuulemisessa eniten kannatusta sai vaihtoehto VE 3, jonka perusteella lopullinen kaavarunko on laadittu. Samalla on suunnitelmaa tarkennettuna siten, että alueen yhdyskuntatekniikan rakentaminen voidaan toteuttaa kohtuullisilla kustannuksilla.

6 4 (10) Kaavarungon suunnittelualue sisältää ranta-asemakaavan kortteleita 1-4, 18-32, 25-35, ja 37-46, suunnittelualueen ulkopuolelle jäävät ranta-asemakaavan korttelit Pyhäjärven länsi- ja pohjoisrannan kaavarunko on ollut nähtävillä suunnitteluvaiheen kuulemista varten maankäyttö- ja rakennuslain 30 :n mukaisesti ja toisen kerran Lopullisen kaavarungon laatimisessa on huomioitu kuulemisten aikana esitetyt mielipiteet. Kuva 4. Hyväksytty kaavarunko Kaavarungon hyväksyminen on käsitelty kaavatoimikunnassa , kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavarungon

7 5 (10) 3.5 Asemakaava Kuva 5. Pyhäjärven ranta-asemakaava (sin. rajaus), asemakaavarungon suunnittelualue (pun. rajaus) sekä ranta-asemakaavan muutettavat alueet (pun).

8 6 (10) Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja lääninhallitus on vahvistanut Pyhäjärven ranta-asemakaavan. Rakennuspaikoista noin puolet on rakennettu. Ajoyhteydet, puistoalueet, venevalkamat, uimarannat, leikkikentät ja pallokentät ovat pääosin toteutumatta. Kuva 6. Asemakaavan suunnittelualue (Länsi-ranta) ja ranta-asemakaavan muutettava alue.

9 7 (10) 3.6 Rakennusjärjestys 3.7 Pohjakartta Kuva 7. Asemakaavan suunnittelualue (Pohjois-ranta) ja ranta-asemakaavan muutettava alue. Valtuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen, joka on tullut voimaan Kunta on hankkinut uuden pohjakartan mittakaavassa 1:2000 kaavoituksen pohjaksi.

10 8 (10) 4 Miten ja mitä vaikutuksia arvioidaan Arvioidaan asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia seuraavasti. Arvioinnit perustuvat nykytilanteesta tehtyihin havaintoihin ja selvityksiin ja osallisilta saatuun palautteeseen. Luonto ja luonnonympäristö Maisema Kulttuuriympäristöt Rakennettu ympäristö Liikenne ja reitistö Palvelut ja yhdyskuntarakenne Todetaan nykyiset luonnonolosuhteet kartta- ja ilmakuvatulkinnan avulla, maastokäynnillä ja olemassa olevien selvitysten pohjalta. Tarkistetaan uhanalaisrekisteritietoja ja arvioidaan löytyykö paikallisesti arvokkaita luonnonalueita tai kohteita. Arvioidaan vaikutuksia niihin. Erillisen luontoselvityksen tarve arvioidaan yhdessä viranomaisten kanssa. Todetaan maiseman pääpiirteet, maastomuodot ja näkymät. Arvioidaan vaikutukset lähi- ja kaukomaisemiin sekä Kuusamontien tievarsimaisemaan. Alueella tunnetaan kaksi kiinteää muinaisjäännöstä. Alueella ei ole inventoituja arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Todetaan olemassa oleva rakennuskanta ja rakentamistapa. Arvioidaan asemakaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen vaikutukset nykyisen rakennuskannan näkökulmasta. Arvioidaan asemakaavamuutoksen mahdollistamaa rakennettua ympäristöä viihtyisyyden, turvallisuuden ja terveellisyyden sekä eheyden näkökulmasta. Todetaan nykytilanne tiestön ja reitistön osalta ja arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden ja verkostojen jatkuvuuden kannalta. Arvioidaan suhde kirkonkylän taajamaan sekä Sallatunturin matkailukeskuksen loma-asutukseen ja palveluihin. Todetaan nykyiset kunnallistekniset verkostot. ja arvioidaan vesihuollon ja kunnallistekniikan rakentamisen tulevat tarpeet yleistasolla. 5 Ketkä ovat osallisia ja miten suunnittelussa tiedotetaan Osallisella tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Yksityiset ja yhteisöt - maanomistajat ja haltijat, kiinteistöjen omistajat, naapurit - kunnan asukkaat, matkailukeskuksen kävijät - kirkonkylän ja matkailukeskuksen yrittäjät - Koillis-Lapin sähkö Oy - Sallatunturin vesi- ja viemärilaitos Viranomaiset - Sallan kunta - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Lapin liitto

11 9 (10) - Museovirasto - Lapin maakuntamuseo - Liikennevirasto - Lapin pelastuslaitos, Salla Kaavoitushankkeen etenemisestä tiedotetaan kuulutuksella Kotikymppi-lehdessä, kunnan tiedotuslehdessä, kunnanviraston ilmoitustaululla ja internetissä osoitteella Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ilmoitetaan kirjeitse. Kaavan osallistumis- ja, kaavoituksen valmisteluaineisto ja kaava-asiakirjat asetetaan julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan Internetsivuilla. 6 Miten työ etenee ja milloin voi osallistua ALOITUS 2011 YLEISSUUNNITELMA JA KAAVARUNKO VALMISTELUVAIHE 2013 / EHDOTUSVAIHE 2013 / HYVÄSKYMISVAIHE 2013 / 09 Kaavatoimikunta on ja päättänyt asemakaavan laatimisen käynnistämisestä. Asemakaava on kuulutettu vireille ja osallistumis- ja (OAS) on asetettu nähtäville Maanomistajakysely on suoritettu elo-syyskuun aikana Kolme vaihtoehtoista rakennemallia on asetettu julkisesti nähtäville Kaavarunko on laadittu rakennemalleista saadun palautteen pohjalta. Kaavarungon raportti sisältää alustavat vaikutusten arvioinnit. OAS on päivitetty Pyhäjärven länsi- ja pohjoisrannan kaavarungot ovat olleet nähtävillä ja toisen kerran Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavarungon Kaavaneuvottelu ELY-keskuksen kanssa on pidetty Kaavoitus etenee osa-alueittain. Ensimmäiset osat laaditaan toukokesäkuussa OAS päivitetään. Kaavaluonnokset liitteineen asetetaan julkisesti nähtäville. Asiasta kuulutetaan ja luonnoksista pyydetään lausuntoja viranomaisilta. Osallisilla on nähtävilläolon aikana mahdollisuus kertoa mielipiteensä luonnoksesta Sallan kunnalle. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa. Asemakaavaluonnokset tarkistetaan ehdotukseksi saadun palautteen pohjalta. Ehdotukset asetetaan nähtäville ja asiasta kuulutetaan. Ehdotuksista pyydetään lausuntoja viranomaisilta. Osallisilla on nähtävillä olon aikana mahdollisuus tehdä muistutuksia kaavaehdotuksista. Ensimmäiset osat viedään hyväksymiskäsittelyyn syksyllä Kaava tarkistetaan tarvittaessa saadun palautteen pohjalta. Kunnanhallitus käsittelee ja kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan, joka astuu voimaan valitusajan päätyessä. Mahdolliset valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa.

12 10 (10) 7 Kuka valmistelee ja ohjaa Suunnittelutyötä ohjaavat Sallan kunnan viranhaltijat ja kaavatoimikunta. Lisätietoja saa Sallan kunnan teknisestä toimistosta ja kaavan laatijalta FCG Oy:stä. Sallan kunta Erkki Yrjänheikki rakennustarkastaja PL SALLA p erkki.yrjanheikki<a>salla.fi Eva Persson Puurula arkkitehti SAFA Aittatie Rovaniemi p eva.persson-puurula <a>fcg.fi