Avoimet innovaatiot Tietoyhteiskunnan eteenpäinvievä voima

Transkriptio

1 Avoimet innovaatiot Tietoyhteiskunnan eteenpäinvievä voima Otto ITIP3-kurssin luento Tampeen yliopisto

2 Kuka Otto? 15 vuoden kokemus kaupallisista avoimen lähdekoodin ratkaisuista 2010 Vuoden Linux-tekijä 2012 Nordic Free Software Award Seuraa

3 LINUX-JÄRJESTELMIEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT

4 Parhaat ohjelmat helposti

5

6 Avoimuus Avoin data Avoin arkkitehtuuri Avoin innovaatio Avoin standardi Avoin lähdekoodi Vapaus

7 Tieto ei käyttämällä kulu

8 Avoimen lähdekoodin määritelmä

9 lähdekoodi binäärikoodi

10 Avoimen lähdekoodin määritelmä 1. Vapaus käyttää 2. Vapaus tutkia 3. Vapaus parannella 4. Vapaus jakaa

11 Avoimen vastakohta on suljettu (kaupallinen ei ole vastakohta) Avoin ei ole sama kuin ilmainen (vrt. Internet Explorer) Avoin lähdekoodi ei ole piratismia, päin vastoin se ehkäisee piratismia

12 Avoimen lähdekoodin määritelmä Onko ohjelmisto julkaistu aidosti avoimella lisenssillä? Katso Open Source Initiativen virallinen luettelo sivulla

13

14 Avoimen lähdekoodin historia..alussa kaikki ohjelmat olivat lähdekoodimuodossa ja tiedemiehet jakoivat niitä toisilleen vapaasti..

15 Avoimen lähdekoodin historia 1970-luvulla yleistyi ohjelmien jakaminen binäärimuodossa. MIT:n tekoälylaboratorion Richard Stallman alkoi puolustaa vapautta. Vuonna 1983 kokopäiväiseksi GNU-projektiin. "Richard Stallman 2005 (chrys)" by chrys, Stuttgart, Germany (= Chrys, [1]) - (cropped). Licensed under Creative Commons Attribution 2.0 via Wikimedia Commons ).jpg#mediaviewer/file:richard_stallman_2005_(chrys).jpg

16 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1985 perustettiin Free Software Foundation USA:ssa. Vuonna 1989 GNU-projekti julkaisi General Public License (GPL) version 1.

17 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1991 Linus Torvalds aloitti Linux-ytimen kehittämisen opiskellessaan Helsingin yliopistossa. GNU-projektissa oli tehty kaikki muut käyttöjärjestelmän osat paitsi ydin, joka on vaikein tehdä.

18 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1998 Eric Raymond, Bruce Perens ja kumppanit kehittivät termin open source ja perustivat Open Source Initiativen. OSI:n ja FSF:n lista hyväksytyistä lisensseistä sekä termit open ja free merkitykseltään ovat käytännössä samat.

19

20

21 The Story of Linux

22 IDC 2008: 100% yrityksistä käyttää tietoisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja

23

24 WWW-palvelinten yleisyys maailmanlaajuisesti

25 WWW-selainten yleisyys maailmassa Microsoft Internet Explorer Mozilla Firefox Google Chrome

26 Kuka kehittää avointa koodia ja miksi?

27 Tampereen yliopiston tutkimuksia Vadén Tere, Ulvila Marko, Mäkinen Maarit, Rantanen Tiina-Riitta, Vainio Niklas. (2006). Freedom and Sharing in the Global Network Society: digital resources and artificial scarcity. E-Learning 3 (3), Vadén Tere. (2006). Intellectual Property and Knowledge Creation in Disorganisations. E-Learning 3 (3), Vainio Niklas, Oksanen Ville, Vadén Tere. (2006). Company Participation in Open Source Software Communities: Measuring Sustainability. Teoksessa Maula Marjatta; Hannula Mika; Seppä Marko; Tommila Johanna (toim.) Proceedings of Frontiers of e-business Research Tampere Vainio Niklas, Vadén Tere, Oksanen Ville. (2006). Sustainability of open collaboration communities: five aspects. First Monday FM 10 (FM10 Openness: Code, Science and Content)

28

29

30

31

32

33

34 How Linux is built

35 So what? En minä ymmärrä lähdekoodeista mitään!

36 Vapaat ohjelmistot, vapaa tietoyhteiskunta? Kirjapainon keksiminen ei todellakaan ollut pelkkä nörttien juttu

37 Minitel 1

38

39 Avoimet innovaatiot ovat tietoyhteiskunnan eteenpäin vievä voima!

40 Avoimuus on mahdollisuus Suomelle

41 Tehtävä Suomelle Maabrändiraportti Torvaldsin luomassa Linuxissa ja muissa avoimen lähdekoodin järjestelmissä yhdistyvät suomalaisen toimivuuden parhaat hyveet: yhteisoman onnistunut vaaliminen ja inhimillisten resurssien viisas käyttö. Ei siis liene sattumaa, että avoin lähdekoodi sai merkittävimmän sysäyksensä Suomesta, maasta, jossa toimivuus on paras suositus lähes kaikkeen.

42 Miksi liikevaihto vain 60 miljoonaa? Minne menee lisenssimaksut, kun yksinomaan julkishallinnon työasemista maksetaan 180 miljoonaa?

43

44 Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen julkishallinnossa Suomessa

45

46

47 Kaikki julkishallinnon IT-hankkeet eivät ole fiaskoja!

48

49

50

51

52 10 myyttiä avoimesta lähdekoodista myytti: Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei tueta myytti: Avoin lähdekoodi tarttuu tietojärjestelmiin myytti: Tehdyt muokkaukset pitää julkaista myytti: Suljetut järjestelmät pitää julkaista, jos käyttää avointa lähdekoodia myytti: Freeware ja shareware ovat avointa lähdekoodia myytti: Avoimen lähdekoodin lisensiointi on sekavaa ja aiheuttaa riskejä myytti: Julkaisemalla avointa lähdekoodia luopuu tekijänoikeudestaan ja patenttioikeuksistaan myytti: Avoin lähdekoodi on tietoturvatonta myytti: Isot yritykset eivät käytä open sourcea myytti: Julkisena hankintana ei voi hankkia avointa lähdekoodia Lisätietoja

53 Avoimuus Avoin data Avoin rajapinta Avoin innovaatio Avoin standardi Avoin lähdekoodi Vapaus

54 Avoimen datan määritelmä Open Knowledge Foundation

55 Avoimen standardin määritelmä Free Software Foundation Europe

56 Avoimen rajapinnan määritelmä Open Knowledge Finland ry COSS ry API Suomi -yhteisö

57 Pitääkö vapautta puolustaa vai saadaanko se ilmankin? Bart ja Lisa tietää.

58 Tie suljetusta avoimeen 1. Käytä Windowsissa avoimia ohjelmia, mm. LibreOffice 2. Asenna Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä rinnalle 3. Kun riippuvuudet purettu, voit käyttää yksinomaan Linuxia

59 Avointen ohjemistojen (Linux, WordPress) osaajille töitä tarjolla! Lisätietoja seravo.f

60 Avoimet innovaatiot Tietoyhteiskunnan eteenpäinvievä voima Otto ITIP3-kurssin luento Tampeen yliopisto Ei tarvitse tehdä muistiinpanoja, voi vaan keskittyä kuuntelemaan. Luentomateriaalin voi myöhemmin ladata netistä (julkaisen linkin twitterissä)

61 Kuka Otto? 15 vuoden kokemus kaupallisista avoimen lähdekoodin ratkaisuista 2010 Vuoden Linux-tekijä 2012 Nordic Free Software Award Seuraa Esittely: Aloitin työurani jo vuonna 1999, yrityksessä joka teki yhdisti asiakasyritysten toimipisteet eräänlaisella yksityisellä internetillä ja siellä teknologia perustui Linuxin hyödyntämiseen. Siitä lähtien käyttänyt Linuxia, sekä myös osallistunut monen avoimen lähdekoodin ohjelmiston kehittämiseen ja ennen kaikkea myös ollut avoimen lähdekoodin puolestapuhujana. Päätyön ohella aktiivinen eri järjestöissä, mm. COSS ry ohjausryhmän jäsen ja Free Software Foundation Europen Suomen paikalliskoordinaattori.

62 LINUX-JÄRJESTELMIEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT Nykyisin Seravo Oy:n palveluksessa

63 Parhaat ohjelmat helposti Esimerkki markkinoinnista: VALO-CD eli Vapaat ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmat (Windowsille)

64 Yksi avoimen lähdekoodin edistämismuotoja on ollut VALO-CD-projekti vuosina

65 Avoimuus Avoin data Avoin arkkitehtuuri Avoin innovaatio Avoin standardi Avoin lähdekoodi Vapaus -- käsi ylös kuka tietää mitä avoin data tarkoittaa jne - VALO-CD-projektin aikana 2010 tehtiin TTY:n kanssa markkinatutkimus, jossa (n 100) saatiin tietää, että 30% ei ole kuullut avoimesta koodista, 30% on kuullut mutta ei tiedä mitä se tarkoittaa, 30% luulee tietävänsä - tämän luennon jälkeen tiedätte varmasti mitä yllä olevat termit tarkoittavat -- avoimuus on erittäin laaja asia ja se ilmenee monella tapaa monessa paikkaa -- tieteessä on open access, kulttuurissa creative commons, journalismissa open data ja tuossa kalvolla muutamia muita esimerkkejä -- monella elämänalueella on oivallettu, että on olemassa asioita joiden arvo ei laimene jakamisesta vaan päin vastoin arvo kasvaa mitä enemmän ja laajemmin sitä hyödynnetään

66 Tieto ei käyttämällä kulu -- tieto ei käyttämällä kulu -- tiedon vapauttaminen lisää tietoa, tieto jalostuu jalostuu ja tieto menee uusiin käyttökohteisiin -- erityisesti Internetin myötä tiedon jakamisesta on tullut käytännössä ilmaista -- ei ihme, että kun Time-lehti listasi 60-vuotisjuhlansa kunniaksi nykyhistorian 60 vaikutusvaltaisinta ihmistä, niin listalla oli (ainoana suomalaisena muuten) Linus Torvalds. Perusteena oli, että hänen kehittämä Linux on teknologiana levinnyt kaikkialle maailmaan, ja hänen toteuttama kehitystapansa on ideana levinnyt kaikille yhteiskunnallisille aloille -- Millenium-palkinto Trovaldsille 2013

67 Avoimen lähdekoodin määritelmä

68 lähdekoodi binäärikoodi Lähdekoodi on ihmisten kielellä, binäärikoodi on koneen (mikroprosessorin) kielellä.

69 Avoimen lähdekoodin määritelmä 1. Vapaus käyttää 2. Vapaus tutkia 3. Vapaus parannella 4. Vapaus jakaa Avoimen lähdekoodin ohjelma on sellainen, jonka lisenssi takaa käyttäjälle rajoittamattomat oikeudet käyttää, tutkia, muokata ja jakaa ohjelmistoa parannuksineen eteenpäin. Lisenssimaksullisissa ohjelmissahan lisenssi yleensä sanoo mitä kaikkea käyttäjä ei saa tehdä kun avoin lisenssi nimenomaan takaa käyttäjälle tietyt peruuttamattomat oikeudet. Lisenssihän on asiakirja, jossa tekijänoikeuden haltija määrittelee miten teosta saa käyttää. Vapaalla lisenssillä julkaiseva haluaa, että ohjelmasta olisi mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monelle. Käytännössä nämä vapaudet edellyttävät myös lähdekoodin saatavuutta, koska ilman sitä ohjelman toiminnan tutkiminen ja muokkaaminen on melkein mahdotonta.

70 Avoimen vastakohta on suljettu (kaupallinen ei ole vastakohta) Avoin ei ole sama kuin ilmainen (vrt. Internet Explorer) Avoin lähdekoodi ei ole piratismia, päin vastoin se ehkäisee piratismia Pääasia on toimittajariippumattomuus, ei hinta.

71 Avoimen lähdekoodin määritelmä Onko ohjelmisto julkaistu aidosti avoimella lisenssillä? Katso Open Source Initiativen virallinen luettelo sivulla

72 - tässä muutamia alan järjestöjä, joilla keskeinen rooli - yksi logoista on Free Software Foundation Europe, amerikkalaisen vastineen eurooppalainen sisarjärjestö, joka on mm. ollut mukana EU vs. Microsoft oikeudenkäynneissä jotka johtivat muutama vuosi sitten mittaviin sakkotuomioihin ja IE-selaimen pakkojakelun kieltämiseen Windowsin mukana EU-alueella - Suomessa toimii avointen tietojärjestelmien keskus COSS -- vaikka yhteistyön keskipisteessä on monesti säätiöitä ja yhdistyksiä, niin järjestöt eivät ole olemassa hyväntekeväisyyssyistä -- ne ovat olemassa edistääkseen vaan edistääkseen jäsentensä eli avoimen lähdekoodin käyttäjien etuja, eli toteuttamaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla yritysten rajat ylittävää ohjelmistokehitystä

73 Avoimen lähdekoodin historia..alussa kaikki ohjelmat olivat lähdekoodimuodossa ja tiedemiehet jakoivat niitä toisilleen vapaasti..

74 Avoimen lähdekoodin historia 1970-luvulla yleistyi ohjelmien jakaminen binäärimuodossa. MIT:n tekoälylaboratorion Richard Stallman alkoi puolustaa vapautta. Vuonna 1983 kokopäiväiseksi GNU-projektiin. "Richard Stallman 2005 (chrys)" by chrys, Stuttgart, Germany (= Chrys, [1]) - (cropped). Licensed under Creative Commons Attribution 2.0 via Wikimedia Commons ).jpg#mediaviewer/file:richard_stallman_2005_(chrys).jpg 1970-luvulla alkoi yleistyä ohjelmien jakaminen binäärimuodossa. Tuolloin MIT:n tekoälylaboratoriossa työskennellyt Richard Stallman alkoi puolustaa vapautta. Hän erosi tutkijan virasta vuonna 1983 työskennelläkseen kokopäiväisesti GNU-projektissa.

75 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1985 perustettiin Free Software Foundation USA:ssa. Vuonna 1989 GNU-projekti julkaisi General Public License (GPL) version 1.

76 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1991 Linus Torvalds aloitti Linux-ytimen kehittämisen opiskellessaan Helsingin yliopistossa. GNU-projektissa oli tehty kaikki muut käyttöjärjestelmän osat paitsi ydin, joka on vaikein tehdä.

77 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1998 Eric Raymond, Bruce Perens ja kumppanit kehittivät termin open source ja perustivat Open Source Initiativen. OSI:n ja FSF:n lista hyväksytyistä lisensseistä sekä termit open ja free merkitykseltään ovat käytännössä samat. Suomessa voidaan käyttää myös termiä VALO, eli vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat. Siitä esimerkiksi VALO-CD sai nimensä.

78 Nykyisin avoimen lähdekoodin ekosysteemi on valtava. Avoimella lisenssillä julkaistuja ohjelmia on yli ja lisää tulee joka päivä.

79 Google, Facebook, Twitter, Amazon - kaikki edelläkävijät ovat rakentaneet tietojärjestelmänsä Linuxin varaan. Myös Suomessa esimerkiksi Rovio ja Jolla käyttävät avointa lähdekoodia tuotteidensa ytimessä.

80 The Story of Linux

81 IDC 2008: 100% yrityksistä käyttää tietoisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja IDG:n vuosittaiset selvitykset osoittivat jo vuonna 2010, että haastatelluista yrityksistä 100% ilmoitti käyttävänsä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

82 Nyt avoin lähdekoodi monessa yrityksessä kasvamassa yksittäisistä ratkaisuista strategiseksi valinnaksi ja ammattimaisen käytön lisääntyessä, nimenomaan avoimeen lähdekoodiin erikoistuneiden ammattilaisten tarve kasvaa jatkuvasti. Kuinka monella täällä on edes Linux-osaamisen alkeita? Lähetä työhakemus Seravolle :)

83 WWW-palvelinten yleisyys maailmanlaajuisesti Tilastona www-palvelimet: kuka tahansa voi nähdä ne verkossa ja niistä voidaan selvittää mikä ohjelmisto on kyseessä Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ovat kaikki paitsi Microsoft IIS.

84 WWW-selainten yleisyys maailmassa Microsoft Internet Explorer Mozilla Firefox Google Chrome Toinen tilasto www-selaimista: palvelimet näkevät kaikki selaimet ja selaimista voidaan selvittää mikä selainohjelma on kyseessä Nykyisinhän EU-alueella Microsoftilta on kielletty IE:n jakelu Windowsin mukana suoraan, vaan Windows-käyttäjille näytetään valintaikkuna josta heidän pitää tietoisesti valita jokin selain, ja IE on vain yksi vaihtoehdoista. Tämä graafi lienee mielenkiitoinen myös palvelujen kehittäjille, ja siitä voi tehdä johtopäätöksen, että palvelua ei kannata optimoida yksittäistä selainohjelmaa varten, vaan kannattaa tehdä koodia joka noudattaa W3C:n standardeja, jotka puolestaan ovat esimerkki avoimesta standardista.

85 Kuka kehittää avointa koodia ja miksi? Kuka tahansa kehittää: yliopistotutkijat, yritysten ammattikoodaajat, harrastelijat jne. Omaan käyttöön, muiden käyttöön.. Liiketoimintamalleja on monia, ainoastaan käyttöoikeuksien myynti on poissuljettu avoimen lisenssin takia. Esimerkki: edellisessä kuvassa mikään ohjelma ei ollut maksullinen. Liiketoimintamalli joku muu.

86 Tampereen yliopiston tutkimuksia Vadén Tere, Ulvila Marko, Mäkinen Maarit, Rantanen Tiina-Riitta, Vainio Niklas. (2006). Freedom and Sharing in the Global Network Society: digital resources and artificial scarcity. E-Learning 3 (3), Vadén Tere. (2006). Intellectual Property and Knowledge Creation in Disorganisations. E-Learning 3 (3), Vainio Niklas, Oksanen Ville, Vadén Tere. (2006). Company Participation in Open Source Software Communities: Measuring Sustainability. Teoksessa Maula Marjatta; Hannula Mika; Seppä Marko; Tommila Johanna (toim.) Proceedings of Frontiers of e-business Research Tampere Vainio Niklas, Vadén Tere, Oksanen Ville. (2006). Sustainability of open collaboration communities: five aspects. First Monday FM 10 (FM10 Openness: Code, Science and Content)

87 Kehittäjistä eturivin esimerkki on Google. Ei olisi olemassa ilman tiettyjä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja Google ei olisi mitenkään voinut päästä asemaan, jossa se uhkaa Microsoftia, jos sen omat järjestelmät perustuisivat Microsoftin ohjelmistoihin.

88 Kyse ei ole vain olemassa olevien avointen ohjelmistojen hyödyntämisestä, vaan myös niiden kehittämisestä ja julkaisemisesta muiden käyttöön, koska sitä kautta saa ekosysteemihyödyt. Muillakin toimialoilla tehdään yhteistyötä ja mm. julkaistaan tutkimustuloksia, mutta koodin osalta se on aivan ainutlaatuista, koska koodi on itsessään sekä tietoa että suoraan käyttökelpoista käytännössä.

89 Kaiken tekeminen yksin vain ei vain ole mahdollista, yhteistyö tuottaa paljon enemmän ja paljon nopeammin.

90 Apple on esimerkki yrityksestä, jossa hyödyntäminen osana tuotetta on suurta, mutta suljetun käyttöliittymäkerroksen takia loppuasiakkaat eivät pääse hyötymään ainakaan toimittajariippumattomuuden eduista.

91 microsoft.com/opensource nyt jopa Microsoft on mukana monen avoimen lähdekoodin ohjelmiston kehittämisessä, esim. Node.js ja Docker. Koska nyt anno 2014 avoin lähdekoodi on voittanut suljetun koodin ja yritysten ammattiostajat osaavat vaatia avoimuutta, nähdään viherpesua samalla tavalla kuin mitä on ollut sen jälkeen kun ympäristöystävällisyys on tullut muotiin. Muistakaa tarkistaa lisenssit ja onko ohjelmat oikeasti avoimia vai ei.

92 Microsoft on käyttänyt omassa toiminnassaan pitkään Linuxia, jo Hotmail-palvelun alkuajoista alkaen. Hyödyt ovat kiistattomat.

93 How Linux is built Linux eturivin esimerkki yhteistyön toiminnasta. Toimintamalli ja laatu toki vaihtelee projektista toiseen.

94 So what? En minä ymmärrä lähdekoodeista mitään! Vaikka ei itse osaa muokata ohjelman lähdekoodia, niin mahdollisuus siihen pitää silti olla. Silloin voi tarpeen tulleen opetella ohjelmoimaan tai palkata jonkun joka osaa. Ei monopoleja! Ei demokratiassakaan kaikki aina äänestä, mutta jo pelkkä mahdollisuus siihen on tärkeä, jotta poliitikot ovat pakotettuja tekemään edes joten kuten valtaväestölle sopivia päätöksiä. Ei sananvapauttakaan tarvitse käyttää päivittäin, mutta jo pelkkä sen olemassaoloa varmistaa, että mahdollisia yhteiskunnallisia vääryyksiä ei voi tehdä laajamittaisesti ainakaan salassa. Ei markkinatalouskaan aina takaa, että tehtaat tuottaa täydellisiä tuotteita, mutta ainakin se luo evolutiivisen ympäristön, jossa asiat kehittyvät kuluttajien valintojen kautta. Vapaus on arvo itsessään - ehkä jopa arvoista tärkein.

95 Vapaat ohjelmistot, vapaa tietoyhteiskunta? Kirjapainon keksiminen ei todellakaan ollut pelkkä nörttien juttu Gutenberg kehitti kirjapainotaidon 1400-luvun puolivälissä ja 1500-luvun puoliväliin mennessä tekniikka oli levinnyt koko Eurooppaan. Ei liene sattumaa, että samaan aikaan keskiaika päättyi ja valistusaika alkoi. Vuonna 1543 Kopernikus julkaisi kirjan, jossa todisti miten maa kiertää aurinkoa. Samana vuonna Vesalius julkaisi anatomian kirjan, jossa todisti miten sydän kierrättää verta suonissamme. Miten olisi käynytkään jos keskiaikaisella kirkolla olisi ollut painokoneteknologian monopoli? Olisiko kirkko sallinut Kopernikuksen ja Vesaliuksen teosten julkaisun kun ne selkeästi murensivat kirkon valtaa? Oliko Microsoftin monopoli tietoyhteiskunnan pimeä aikakausi? Voiko Internetistä ja tietotekniikasta saada täysiä hyötyjä ilman vapaita ohjelmistoja? Itse uskon ainakin, että vapailla ohjelmilla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, ja että ainakin yhteiskunnan kriittisimmät osat tulisi rakentaa vapailla ohjelmilla ja välttää yksittäisestä ohjelmistotoimittajasta riippuvaisia, suljettuja ohjelmia. Yhteiskunnassa, jossa lähes kaikki toimii tietokoneilla, ei ohjelmistojen vapaus ole pelkästään IT-asiantuntijoiden asia. Jos ohjelmistot ohjaavat yhteiskunnan toimintaa, kuten verotusta, palkanmaksua, kauppaa, poliisia, tuomioistuimia, sairaaloja jne niin se, joka ohjaa ohjelmistoja, ohjaa koko yhteiskuntaa. Valta muokata ohjelmistoja pitää olla sillä jolle valta oikeasti kuulu, eli ostajalla.

96 Minitel 1 Tiesittekö, että Ranskassa rakennettiin 80-luvulla oma Internetin kaltainen järjestelmä nimeltä Minitel, jossa pystyi mm. selaamaan hakemistopalveluita ja tietokantoja, tilaamaan tuotteita postimyynnistä, tekemään lento- ja junalippuvarauksia, keskustelemaan keskustelupalstoille aivan kuten Internetissä nykyään? Tietyiltä osin Minitel oli teknisesti hyvinkin laadukas, mutta se ei ollut vapaa. Käytännössä France Télécom hallitsi koko järjestelmää ja Minitel oli laadukas vain niiltä osin, kun France Télécom halusi sen olevan laadukas ja siellä oli vain sellaisia palveluita, joiden olemassaolon France Télécom hyväksyi. Minitel-päätteitä oli Ranskassa käytössä vielä vuonna 2010 noin miljoona kappaletta, mutta Minitel ei lukuisista yrityksistä huolimatta saanut jalansijaa muissa maissa. Ihmiset valitsivat mieluummin vapauden - ihmiset valitsivat Internetin.

97 Itse asiassa koko Internet on rakennettu VALOn avulla - ilman vapaita ohjelmistoja, vapaita tiedostomuotoja ja avoimia standardeja nykyisen kaltaista laajaa ja innovatiivista Internetiä ei olisi syntynyt. Onneksi www:n kehittäjä Tim Berners-Leellä oli tarpeeksi näkemystä ymmärtääkseen vapauden arvon ja hän julkaisi omat tuotoksensa vapaasti. Tässä kuvassa näkyy maailman ensimmäinen www-sivu sekä tietokone, joka toimi palvelimena.

98 Avoimet innovaatiot ovat tietoyhteiskunnan eteenpäin vievä voima! Minitelin esimerkki todistaa tämän. Monopolit jarruttaa kehitystä. Mooren laki ja tietokoneiden hinnan alentuminen ei yksinään riitä kehityksen moottoriksi. Tietokoneiden sydän ja aivot ovat ohjelmistot, ja ohjelmistojen kehitys on siksi ratkaisevaa.

99 Avoimuus on mahdollisuus Suomelle Avoimuudella on sekä universaali hyöty, mutta myös erityisesti Suomen kannalta kansallisia hyötyjä.

100 Tehtävä Suomelle Maabrändiraportti Torvaldsin luomassa Linuxissa ja muissa avoimen lähdekoodin järjestelmissä yhdistyvät suomalaisen toimivuuden parhaat hyveet: yhteisoman onnistunut vaaliminen ja inhimillisten resurssien viisas käyttö. Ei siis liene sattumaa, että avoin lähdekoodi sai merkittävimmän sysäyksensä Suomesta, maasta, jossa toimivuus on paras suositus lähes kaikkeen.

101 Miksi liikevaihto vain 60 miljoonaa? Minne menee lisenssimaksut, kun yksinomaan julkishallinnon työasemista maksetaan 180 miljoonaa? Microsoftilta ostaminen suurta ja silti vain tämän verran työpaikkoja ja verotettavaa voittoa.

102 Maksut menee suoraan ulkomaille sopivien verojärjestelyjen maihin, kuten Irlantiin. Tarvitaan malli, jossa ostajat saavat enemmän vastinetta rahoilleen ja joissa raha kiertää suomalaisessa taloudessa ja tuottaa kerrannaisvaikutuksia. Nostetaan avoimen lähdekoodin hankkiminen strategiseksi valinnaksi!

103 Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen julkishallinnossa Suomessa Seuraavaksi esittelenkin muutamia konkreettisia esimerkkejä julkishallinnon palvelutyyppisistä järjestelmistä, joissa avoimen lähdekoodin hyödyntäminen on ollut tietoinen valinta.

104 Maanmittauslaitos kilpailutti ja Hankintateknisesti oli kyse resurssivuokrauksesta, MML:llä oma scrum master ja ostettiin kolme kehittäjää.

105 Lopputulos näyttää tältä, hyvin monipuolinen selainpohjainen karttasovellus joka on oikeasti mukava käyttää. Esimerkkinä Helsingin kaavoitus ja päällä Museoviraston kohderekisteri.

106 Kaikki julkishallinnon IT-hankkeet eivät ole fiaskoja!

107

108 Itse sovellus perustuu avoimiin ohjelmakirjastoihin kuten OpenLayers ja ExtJS Tuotos kuitenkin muodostaa oman kokonaisuuden, julkaistu avoimesti oskari.org-sivustolla. Tekniset syyt, millään olemassaolevalla ei voinut saada tätä aikaiseksi.

109 Kartalla lähes täysin avoimeen lähdekoodiin siirtyneet koulut, ei Windowsia työpöydällä, vaan enimmäkseen LTSP Jos kartalla esim Moodle-oppimisympäristön käyttäjät, olisi se ihan sininen Onko täällä olevista opiskelijoista joku tälllaisesta koulusta?

110 Lisää tapausesittelyjä coss.fi

111 10 myyttiä avoimesta lähdekoodista myytti: Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei tueta myytti: Avoin lähdekoodi tarttuu tietojärjestelmiin myytti: Tehdyt muokkaukset pitää julkaista myytti: Suljetut järjestelmät pitää julkaista, jos käyttää avointa lähdekoodia myytti: Freeware ja shareware ovat avointa lähdekoodia myytti: Avoimen lähdekoodin lisensiointi on sekavaa ja aiheuttaa riskejä myytti: Julkaisemalla avointa lähdekoodia luopuu tekijänoikeudestaan ja patenttioikeuksistaan myytti: Avoin lähdekoodi on tietoturvatonta myytti: Isot yritykset eivät käytä open sourcea myytti: Julkisena hankintana ei voi hankkia avointa lähdekoodia Lisätietoja

112 Avoimuus Avoin data Avoin rajapinta Avoin innovaatio Avoin standardi Avoin lähdekoodi Vapaus Kertausta

113 Avoimen datan määritelmä Open Knowledge Foundation

114 Avoimen standardin määritelmä Free Software Foundation Europe

115 Avoimen rajapinnan määritelmä Open Knowledge Finland ry COSS ry API Suomi -yhteisö

116 Pitääkö vapautta puolustaa vai saadaanko se ilmankin? Bart ja Lisa tietää.

117 Tie suljetusta avoimeen 1. Käytä Windowsissa avoimia ohjelmia, mm. LibreOffice 2. Asenna Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä rinnalle 3. Kun riippuvuudet purettu, voit käyttää yksinomaan Linuxia

118 Avointen ohjemistojen (Linux, WordPress) osaajille töitä tarjolla! Lisätietoja seravo.f