Avoimet innovaatiot Tietoyhteiskunnan eteenpäinvievä voima

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avoimet innovaatiot Tietoyhteiskunnan eteenpäinvievä voima"

Transkriptio

1 Avoimet innovaatiot Tietoyhteiskunnan eteenpäinvievä voima Otto ITIP3-kurssin luento Tampeen yliopisto

2 Kuka Otto? 15 vuoden kokemus kaupallisista avoimen lähdekoodin ratkaisuista 2010 Vuoden Linux-tekijä 2012 Nordic Free Software Award Seuraa

3 LINUX-JÄRJESTELMIEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT

4 Parhaat ohjelmat helposti

5

6 Avoimuus Avoin data Avoin arkkitehtuuri Avoin innovaatio Avoin standardi Avoin lähdekoodi Vapaus

7 Tieto ei käyttämällä kulu

8 Avoimen lähdekoodin määritelmä

9 lähdekoodi binäärikoodi

10 Avoimen lähdekoodin määritelmä 1. Vapaus käyttää 2. Vapaus tutkia 3. Vapaus parannella 4. Vapaus jakaa

11 Avoimen vastakohta on suljettu (kaupallinen ei ole vastakohta) Avoin ei ole sama kuin ilmainen (vrt. Internet Explorer) Avoin lähdekoodi ei ole piratismia, päin vastoin se ehkäisee piratismia

12 Avoimen lähdekoodin määritelmä Onko ohjelmisto julkaistu aidosti avoimella lisenssillä? Katso Open Source Initiativen virallinen luettelo sivulla

13

14 Avoimen lähdekoodin historia..alussa kaikki ohjelmat olivat lähdekoodimuodossa ja tiedemiehet jakoivat niitä toisilleen vapaasti..

15 Avoimen lähdekoodin historia 1970-luvulla yleistyi ohjelmien jakaminen binäärimuodossa. MIT:n tekoälylaboratorion Richard Stallman alkoi puolustaa vapautta. Vuonna 1983 kokopäiväiseksi GNU-projektiin. "Richard Stallman 2005 (chrys)" by chrys, Stuttgart, Germany (= Chrys, [1]) - (cropped). Licensed under Creative Commons Attribution 2.0 via Wikimedia Commons https://commons.wikimedia.org/wiki/file:richard_stallman_2005_(chrys ).jpg#mediaviewer/file:richard_stallman_2005_(chrys).jpg

16 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1985 perustettiin Free Software Foundation USA:ssa. Vuonna 1989 GNU-projekti julkaisi General Public License (GPL) version 1.

17 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1991 Linus Torvalds aloitti Linux-ytimen kehittämisen opiskellessaan Helsingin yliopistossa. GNU-projektissa oli tehty kaikki muut käyttöjärjestelmän osat paitsi ydin, joka on vaikein tehdä.

18 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1998 Eric Raymond, Bruce Perens ja kumppanit kehittivät termin open source ja perustivat Open Source Initiativen. OSI:n ja FSF:n lista hyväksytyistä lisensseistä sekä termit open ja free merkitykseltään ovat käytännössä samat.

19

20

21 The Story of Linux

22 IDC 2008: 100% yrityksistä käyttää tietoisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja

23

24 WWW-palvelinten yleisyys maailmanlaajuisesti

25 WWW-selainten yleisyys maailmassa Microsoft Internet Explorer Mozilla Firefox Google Chrome

26 Kuka kehittää avointa koodia ja miksi?

27 Tampereen yliopiston tutkimuksia Vadén Tere, Ulvila Marko, Mäkinen Maarit, Rantanen Tiina-Riitta, Vainio Niklas. (2006). Freedom and Sharing in the Global Network Society: digital resources and artificial scarcity. E-Learning 3 (3), Vadén Tere. (2006). Intellectual Property and Knowledge Creation in Disorganisations. E-Learning 3 (3), Vainio Niklas, Oksanen Ville, Vadén Tere. (2006). Company Participation in Open Source Software Communities: Measuring Sustainability. Teoksessa Maula Marjatta; Hannula Mika; Seppä Marko; Tommila Johanna (toim.) Proceedings of Frontiers of e-business Research Tampere Vainio Niklas, Vadén Tere, Oksanen Ville. (2006). Sustainability of open collaboration communities: five aspects. First Monday FM 10 (FM10 Openness: Code, Science and Content)

28

29

30

31

32

33

34 How Linux is built

35 So what? En minä ymmärrä lähdekoodeista mitään!

36 Vapaat ohjelmistot, vapaa tietoyhteiskunta? Kirjapainon keksiminen ei todellakaan ollut pelkkä nörttien juttu

37 Minitel 1

38

39 Avoimet innovaatiot ovat tietoyhteiskunnan eteenpäin vievä voima!

40 Avoimuus on mahdollisuus Suomelle

41 Tehtävä Suomelle Maabrändiraportti Torvaldsin luomassa Linuxissa ja muissa avoimen lähdekoodin järjestelmissä yhdistyvät suomalaisen toimivuuden parhaat hyveet: yhteisoman onnistunut vaaliminen ja inhimillisten resurssien viisas käyttö. Ei siis liene sattumaa, että avoin lähdekoodi sai merkittävimmän sysäyksensä Suomesta, maasta, jossa toimivuus on paras suositus lähes kaikkeen.

42 Miksi liikevaihto vain 60 miljoonaa? Minne menee lisenssimaksut, kun yksinomaan julkishallinnon työasemista maksetaan 180 miljoonaa?

43

44 Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen julkishallinnossa Suomessa

45

46

47 Kaikki julkishallinnon IT-hankkeet eivät ole fiaskoja!

48

49

50

51

52 10 myyttiä avoimesta lähdekoodista myytti: Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei tueta myytti: Avoin lähdekoodi tarttuu tietojärjestelmiin myytti: Tehdyt muokkaukset pitää julkaista myytti: Suljetut järjestelmät pitää julkaista, jos käyttää avointa lähdekoodia myytti: Freeware ja shareware ovat avointa lähdekoodia myytti: Avoimen lähdekoodin lisensiointi on sekavaa ja aiheuttaa riskejä myytti: Julkaisemalla avointa lähdekoodia luopuu tekijänoikeudestaan ja patenttioikeuksistaan myytti: Avoin lähdekoodi on tietoturvatonta myytti: Isot yritykset eivät käytä open sourcea myytti: Julkisena hankintana ei voi hankkia avointa lähdekoodia Lisätietoja

53 Avoimuus Avoin data Avoin rajapinta Avoin innovaatio Avoin standardi Avoin lähdekoodi Vapaus

54 Avoimen datan määritelmä Open Knowledge Foundation

55 Avoimen standardin määritelmä Free Software Foundation Europe https://fsfe.org/activities/os/def.html

56 Avoimen rajapinnan määritelmä Open Knowledge Finland ry COSS ry API Suomi -yhteisö

57 Pitääkö vapautta puolustaa vai saadaanko se ilmankin? Bart ja Lisa tietää.

58 Tie suljetusta avoimeen 1. Käytä Windowsissa avoimia ohjelmia, mm. LibreOffice 2. Asenna Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä rinnalle 3. Kun riippuvuudet purettu, voit käyttää yksinomaan Linuxia

59 Avointen ohjemistojen (Linux, WordPress) osaajille töitä tarjolla! Lisätietoja seravo.f

60 Avoimet innovaatiot Tietoyhteiskunnan eteenpäinvievä voima Otto ITIP3-kurssin luento Tampeen yliopisto Ei tarvitse tehdä muistiinpanoja, voi vaan keskittyä kuuntelemaan. Luentomateriaalin voi myöhemmin ladata netistä (julkaisen linkin twitterissä)

61 Kuka Otto? 15 vuoden kokemus kaupallisista avoimen lähdekoodin ratkaisuista 2010 Vuoden Linux-tekijä 2012 Nordic Free Software Award Seuraa Esittely: Aloitin työurani jo vuonna 1999, yrityksessä joka teki yhdisti asiakasyritysten toimipisteet eräänlaisella yksityisellä internetillä ja siellä teknologia perustui Linuxin hyödyntämiseen. Siitä lähtien käyttänyt Linuxia, sekä myös osallistunut monen avoimen lähdekoodin ohjelmiston kehittämiseen ja ennen kaikkea myös ollut avoimen lähdekoodin puolestapuhujana. Päätyön ohella aktiivinen eri järjestöissä, mm. COSS ry ohjausryhmän jäsen ja Free Software Foundation Europen Suomen paikalliskoordinaattori.

62 LINUX-JÄRJESTELMIEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT Nykyisin Seravo Oy:n palveluksessa

63 Parhaat ohjelmat helposti Esimerkki markkinoinnista: VALO-CD eli Vapaat ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmat (Windowsille)

64 Yksi avoimen lähdekoodin edistämismuotoja on ollut VALO-CD-projekti vuosina

65 Avoimuus Avoin data Avoin arkkitehtuuri Avoin innovaatio Avoin standardi Avoin lähdekoodi Vapaus -- käsi ylös kuka tietää mitä avoin data tarkoittaa jne - VALO-CD-projektin aikana 2010 tehtiin TTY:n kanssa markkinatutkimus, jossa (n 100) saatiin tietää, että 30% ei ole kuullut avoimesta koodista, 30% on kuullut mutta ei tiedä mitä se tarkoittaa, 30% luulee tietävänsä - tämän luennon jälkeen tiedätte varmasti mitä yllä olevat termit tarkoittavat -- avoimuus on erittäin laaja asia ja se ilmenee monella tapaa monessa paikkaa -- tieteessä on open access, kulttuurissa creative commons, journalismissa open data ja tuossa kalvolla muutamia muita esimerkkejä -- monella elämänalueella on oivallettu, että on olemassa asioita joiden arvo ei laimene jakamisesta vaan päin vastoin arvo kasvaa mitä enemmän ja laajemmin sitä hyödynnetään

66 Tieto ei käyttämällä kulu -- tieto ei käyttämällä kulu -- tiedon vapauttaminen lisää tietoa, tieto jalostuu jalostuu ja tieto menee uusiin käyttökohteisiin -- erityisesti Internetin myötä tiedon jakamisesta on tullut käytännössä ilmaista -- ei ihme, että kun Time-lehti listasi 60-vuotisjuhlansa kunniaksi nykyhistorian 60 vaikutusvaltaisinta ihmistä, niin listalla oli (ainoana suomalaisena muuten) Linus Torvalds. Perusteena oli, että hänen kehittämä Linux on teknologiana levinnyt kaikkialle maailmaan, ja hänen toteuttama kehitystapansa on ideana levinnyt kaikille yhteiskunnallisille aloille -- Millenium-palkinto Trovaldsille 2013

67 Avoimen lähdekoodin määritelmä

68 lähdekoodi binäärikoodi Lähdekoodi on ihmisten kielellä, binäärikoodi on koneen (mikroprosessorin) kielellä.

69 Avoimen lähdekoodin määritelmä 1. Vapaus käyttää 2. Vapaus tutkia 3. Vapaus parannella 4. Vapaus jakaa Avoimen lähdekoodin ohjelma on sellainen, jonka lisenssi takaa käyttäjälle rajoittamattomat oikeudet käyttää, tutkia, muokata ja jakaa ohjelmistoa parannuksineen eteenpäin. Lisenssimaksullisissa ohjelmissahan lisenssi yleensä sanoo mitä kaikkea käyttäjä ei saa tehdä kun avoin lisenssi nimenomaan takaa käyttäjälle tietyt peruuttamattomat oikeudet. Lisenssihän on asiakirja, jossa tekijänoikeuden haltija määrittelee miten teosta saa käyttää. Vapaalla lisenssillä julkaiseva haluaa, että ohjelmasta olisi mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monelle. Käytännössä nämä vapaudet edellyttävät myös lähdekoodin saatavuutta, koska ilman sitä ohjelman toiminnan tutkiminen ja muokkaaminen on melkein mahdotonta.

70 Avoimen vastakohta on suljettu (kaupallinen ei ole vastakohta) Avoin ei ole sama kuin ilmainen (vrt. Internet Explorer) Avoin lähdekoodi ei ole piratismia, päin vastoin se ehkäisee piratismia Pääasia on toimittajariippumattomuus, ei hinta.

71 Avoimen lähdekoodin määritelmä Onko ohjelmisto julkaistu aidosti avoimella lisenssillä? Katso Open Source Initiativen virallinen luettelo sivulla

72 - tässä muutamia alan järjestöjä, joilla keskeinen rooli - yksi logoista on Free Software Foundation Europe, amerikkalaisen vastineen eurooppalainen sisarjärjestö, joka on mm. ollut mukana EU vs. Microsoft oikeudenkäynneissä jotka johtivat muutama vuosi sitten mittaviin sakkotuomioihin ja IE-selaimen pakkojakelun kieltämiseen Windowsin mukana EU-alueella - Suomessa toimii avointen tietojärjestelmien keskus COSS -- vaikka yhteistyön keskipisteessä on monesti säätiöitä ja yhdistyksiä, niin järjestöt eivät ole olemassa hyväntekeväisyyssyistä -- ne ovat olemassa edistääkseen vaan edistääkseen jäsentensä eli avoimen lähdekoodin käyttäjien etuja, eli toteuttamaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla yritysten rajat ylittävää ohjelmistokehitystä

73 Avoimen lähdekoodin historia..alussa kaikki ohjelmat olivat lähdekoodimuodossa ja tiedemiehet jakoivat niitä toisilleen vapaasti..

74 Avoimen lähdekoodin historia 1970-luvulla yleistyi ohjelmien jakaminen binäärimuodossa. MIT:n tekoälylaboratorion Richard Stallman alkoi puolustaa vapautta. Vuonna 1983 kokopäiväiseksi GNU-projektiin. "Richard Stallman 2005 (chrys)" by chrys, Stuttgart, Germany (= Chrys, [1]) - (cropped). Licensed under Creative Commons Attribution 2.0 via Wikimedia Commons https://commons.wikimedia.org/wiki/file:richard_stallman_2005_(chrys ).jpg#mediaviewer/file:richard_stallman_2005_(chrys).jpg 1970-luvulla alkoi yleistyä ohjelmien jakaminen binäärimuodossa. Tuolloin MIT:n tekoälylaboratoriossa työskennellyt Richard Stallman alkoi puolustaa vapautta. Hän erosi tutkijan virasta vuonna 1983 työskennelläkseen kokopäiväisesti GNU-projektissa.

75 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1985 perustettiin Free Software Foundation USA:ssa. Vuonna 1989 GNU-projekti julkaisi General Public License (GPL) version 1.

76 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1991 Linus Torvalds aloitti Linux-ytimen kehittämisen opiskellessaan Helsingin yliopistossa. GNU-projektissa oli tehty kaikki muut käyttöjärjestelmän osat paitsi ydin, joka on vaikein tehdä.

77 Avoimen lähdekoodin historia Vuonna 1998 Eric Raymond, Bruce Perens ja kumppanit kehittivät termin open source ja perustivat Open Source Initiativen. OSI:n ja FSF:n lista hyväksytyistä lisensseistä sekä termit open ja free merkitykseltään ovat käytännössä samat. Suomessa voidaan käyttää myös termiä VALO, eli vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat. Siitä esimerkiksi VALO-CD sai nimensä.

78 Nykyisin avoimen lähdekoodin ekosysteemi on valtava. Avoimella lisenssillä julkaistuja ohjelmia on yli ja lisää tulee joka päivä.

79 Google, Facebook, Twitter, Amazon - kaikki edelläkävijät ovat rakentaneet tietojärjestelmänsä Linuxin varaan. Myös Suomessa esimerkiksi Rovio ja Jolla käyttävät avointa lähdekoodia tuotteidensa ytimessä.

80 The Story of Linux

81 IDC 2008: 100% yrityksistä käyttää tietoisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja IDG:n vuosittaiset selvitykset osoittivat jo vuonna 2010, että haastatelluista yrityksistä 100% ilmoitti käyttävänsä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

82 Nyt avoin lähdekoodi monessa yrityksessä kasvamassa yksittäisistä ratkaisuista strategiseksi valinnaksi ja ammattimaisen käytön lisääntyessä, nimenomaan avoimeen lähdekoodiin erikoistuneiden ammattilaisten tarve kasvaa jatkuvasti. Kuinka monella täällä on edes Linux-osaamisen alkeita? Lähetä työhakemus Seravolle :)

83 WWW-palvelinten yleisyys maailmanlaajuisesti Tilastona www-palvelimet: kuka tahansa voi nähdä ne verkossa ja niistä voidaan selvittää mikä ohjelmisto on kyseessä Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ovat kaikki paitsi Microsoft IIS.

84 WWW-selainten yleisyys maailmassa Microsoft Internet Explorer Mozilla Firefox Google Chrome Toinen tilasto www-selaimista: palvelimet näkevät kaikki selaimet ja selaimista voidaan selvittää mikä selainohjelma on kyseessä Nykyisinhän EU-alueella Microsoftilta on kielletty IE:n jakelu Windowsin mukana suoraan, vaan Windows-käyttäjille näytetään valintaikkuna josta heidän pitää tietoisesti valita jokin selain, ja IE on vain yksi vaihtoehdoista. Tämä graafi lienee mielenkiitoinen myös palvelujen kehittäjille, ja siitä voi tehdä johtopäätöksen, että palvelua ei kannata optimoida yksittäistä selainohjelmaa varten, vaan kannattaa tehdä koodia joka noudattaa W3C:n standardeja, jotka puolestaan ovat esimerkki avoimesta standardista.

85 Kuka kehittää avointa koodia ja miksi? Kuka tahansa kehittää: yliopistotutkijat, yritysten ammattikoodaajat, harrastelijat jne. Omaan käyttöön, muiden käyttöön.. Liiketoimintamalleja on monia, ainoastaan käyttöoikeuksien myynti on poissuljettu avoimen lisenssin takia. Esimerkki: edellisessä kuvassa mikään ohjelma ei ollut maksullinen. Liiketoimintamalli joku muu.

86 Tampereen yliopiston tutkimuksia Vadén Tere, Ulvila Marko, Mäkinen Maarit, Rantanen Tiina-Riitta, Vainio Niklas. (2006). Freedom and Sharing in the Global Network Society: digital resources and artificial scarcity. E-Learning 3 (3), Vadén Tere. (2006). Intellectual Property and Knowledge Creation in Disorganisations. E-Learning 3 (3), Vainio Niklas, Oksanen Ville, Vadén Tere. (2006). Company Participation in Open Source Software Communities: Measuring Sustainability. Teoksessa Maula Marjatta; Hannula Mika; Seppä Marko; Tommila Johanna (toim.) Proceedings of Frontiers of e-business Research Tampere Vainio Niklas, Vadén Tere, Oksanen Ville. (2006). Sustainability of open collaboration communities: five aspects. First Monday FM 10 (FM10 Openness: Code, Science and Content)

87 Kehittäjistä eturivin esimerkki on Google. Ei olisi olemassa ilman tiettyjä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja Google ei olisi mitenkään voinut päästä asemaan, jossa se uhkaa Microsoftia, jos sen omat järjestelmät perustuisivat Microsoftin ohjelmistoihin.

88 Kyse ei ole vain olemassa olevien avointen ohjelmistojen hyödyntämisestä, vaan myös niiden kehittämisestä ja julkaisemisesta muiden käyttöön, koska sitä kautta saa ekosysteemihyödyt. Muillakin toimialoilla tehdään yhteistyötä ja mm. julkaistaan tutkimustuloksia, mutta koodin osalta se on aivan ainutlaatuista, koska koodi on itsessään sekä tietoa että suoraan käyttökelpoista käytännössä.

89 Kaiken tekeminen yksin vain ei vain ole mahdollista, yhteistyö tuottaa paljon enemmän ja paljon nopeammin.

90 Apple on esimerkki yrityksestä, jossa hyödyntäminen osana tuotetta on suurta, mutta suljetun käyttöliittymäkerroksen takia loppuasiakkaat eivät pääse hyötymään ainakaan toimittajariippumattomuuden eduista.

91 microsoft.com/opensource nyt jopa Microsoft on mukana monen avoimen lähdekoodin ohjelmiston kehittämisessä, esim. Node.js ja Docker. Koska nyt anno 2014 avoin lähdekoodi on voittanut suljetun koodin ja yritysten ammattiostajat osaavat vaatia avoimuutta, nähdään viherpesua samalla tavalla kuin mitä on ollut sen jälkeen kun ympäristöystävällisyys on tullut muotiin. Muistakaa tarkistaa lisenssit ja onko ohjelmat oikeasti avoimia vai ei.

92 Microsoft on käyttänyt omassa toiminnassaan pitkään Linuxia, jo Hotmail-palvelun alkuajoista alkaen. Hyödyt ovat kiistattomat.

93 How Linux is built Linux eturivin esimerkki yhteistyön toiminnasta. Toimintamalli ja laatu toki vaihtelee projektista toiseen.

94 So what? En minä ymmärrä lähdekoodeista mitään! Vaikka ei itse osaa muokata ohjelman lähdekoodia, niin mahdollisuus siihen pitää silti olla. Silloin voi tarpeen tulleen opetella ohjelmoimaan tai palkata jonkun joka osaa. Ei monopoleja! Ei demokratiassakaan kaikki aina äänestä, mutta jo pelkkä mahdollisuus siihen on tärkeä, jotta poliitikot ovat pakotettuja tekemään edes joten kuten valtaväestölle sopivia päätöksiä. Ei sananvapauttakaan tarvitse käyttää päivittäin, mutta jo pelkkä sen olemassaoloa varmistaa, että mahdollisia yhteiskunnallisia vääryyksiä ei voi tehdä laajamittaisesti ainakaan salassa. Ei markkinatalouskaan aina takaa, että tehtaat tuottaa täydellisiä tuotteita, mutta ainakin se luo evolutiivisen ympäristön, jossa asiat kehittyvät kuluttajien valintojen kautta. Vapaus on arvo itsessään - ehkä jopa arvoista tärkein.

95 Vapaat ohjelmistot, vapaa tietoyhteiskunta? Kirjapainon keksiminen ei todellakaan ollut pelkkä nörttien juttu Gutenberg kehitti kirjapainotaidon 1400-luvun puolivälissä ja 1500-luvun puoliväliin mennessä tekniikka oli levinnyt koko Eurooppaan. Ei liene sattumaa, että samaan aikaan keskiaika päättyi ja valistusaika alkoi. Vuonna 1543 Kopernikus julkaisi kirjan, jossa todisti miten maa kiertää aurinkoa. Samana vuonna Vesalius julkaisi anatomian kirjan, jossa todisti miten sydän kierrättää verta suonissamme. Miten olisi käynytkään jos keskiaikaisella kirkolla olisi ollut painokoneteknologian monopoli? Olisiko kirkko sallinut Kopernikuksen ja Vesaliuksen teosten julkaisun kun ne selkeästi murensivat kirkon valtaa? Oliko Microsoftin monopoli tietoyhteiskunnan pimeä aikakausi? Voiko Internetistä ja tietotekniikasta saada täysiä hyötyjä ilman vapaita ohjelmistoja? Itse uskon ainakin, että vapailla ohjelmilla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, ja että ainakin yhteiskunnan kriittisimmät osat tulisi rakentaa vapailla ohjelmilla ja välttää yksittäisestä ohjelmistotoimittajasta riippuvaisia, suljettuja ohjelmia. Yhteiskunnassa, jossa lähes kaikki toimii tietokoneilla, ei ohjelmistojen vapaus ole pelkästään IT-asiantuntijoiden asia. Jos ohjelmistot ohjaavat yhteiskunnan toimintaa, kuten verotusta, palkanmaksua, kauppaa, poliisia, tuomioistuimia, sairaaloja jne niin se, joka ohjaa ohjelmistoja, ohjaa koko yhteiskuntaa. Valta muokata ohjelmistoja pitää olla sillä jolle valta oikeasti kuulu, eli ostajalla.

96 Minitel 1 Tiesittekö, että Ranskassa rakennettiin 80-luvulla oma Internetin kaltainen järjestelmä nimeltä Minitel, jossa pystyi mm. selaamaan hakemistopalveluita ja tietokantoja, tilaamaan tuotteita postimyynnistä, tekemään lento- ja junalippuvarauksia, keskustelemaan keskustelupalstoille aivan kuten Internetissä nykyään? Tietyiltä osin Minitel oli teknisesti hyvinkin laadukas, mutta se ei ollut vapaa. Käytännössä France Télécom hallitsi koko järjestelmää ja Minitel oli laadukas vain niiltä osin, kun France Télécom halusi sen olevan laadukas ja siellä oli vain sellaisia palveluita, joiden olemassaolon France Télécom hyväksyi. Minitel-päätteitä oli Ranskassa käytössä vielä vuonna 2010 noin miljoona kappaletta, mutta Minitel ei lukuisista yrityksistä huolimatta saanut jalansijaa muissa maissa. Ihmiset valitsivat mieluummin vapauden - ihmiset valitsivat Internetin.

97 Itse asiassa koko Internet on rakennettu VALOn avulla - ilman vapaita ohjelmistoja, vapaita tiedostomuotoja ja avoimia standardeja nykyisen kaltaista laajaa ja innovatiivista Internetiä ei olisi syntynyt. Onneksi www:n kehittäjä Tim Berners-Leellä oli tarpeeksi näkemystä ymmärtääkseen vapauden arvon ja hän julkaisi omat tuotoksensa vapaasti. Tässä kuvassa näkyy maailman ensimmäinen www-sivu sekä tietokone, joka toimi palvelimena.

98 Avoimet innovaatiot ovat tietoyhteiskunnan eteenpäin vievä voima! Minitelin esimerkki todistaa tämän. Monopolit jarruttaa kehitystä. Mooren laki ja tietokoneiden hinnan alentuminen ei yksinään riitä kehityksen moottoriksi. Tietokoneiden sydän ja aivot ovat ohjelmistot, ja ohjelmistojen kehitys on siksi ratkaisevaa.

99 Avoimuus on mahdollisuus Suomelle Avoimuudella on sekä universaali hyöty, mutta myös erityisesti Suomen kannalta kansallisia hyötyjä.

100 Tehtävä Suomelle Maabrändiraportti Torvaldsin luomassa Linuxissa ja muissa avoimen lähdekoodin järjestelmissä yhdistyvät suomalaisen toimivuuden parhaat hyveet: yhteisoman onnistunut vaaliminen ja inhimillisten resurssien viisas käyttö. Ei siis liene sattumaa, että avoin lähdekoodi sai merkittävimmän sysäyksensä Suomesta, maasta, jossa toimivuus on paras suositus lähes kaikkeen.

101 Miksi liikevaihto vain 60 miljoonaa? Minne menee lisenssimaksut, kun yksinomaan julkishallinnon työasemista maksetaan 180 miljoonaa? Microsoftilta ostaminen suurta ja silti vain tämän verran työpaikkoja ja verotettavaa voittoa.

102 Maksut menee suoraan ulkomaille sopivien verojärjestelyjen maihin, kuten Irlantiin. Tarvitaan malli, jossa ostajat saavat enemmän vastinetta rahoilleen ja joissa raha kiertää suomalaisessa taloudessa ja tuottaa kerrannaisvaikutuksia. Nostetaan avoimen lähdekoodin hankkiminen strategiseksi valinnaksi!

103 Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen julkishallinnossa Suomessa Seuraavaksi esittelenkin muutamia konkreettisia esimerkkejä julkishallinnon palvelutyyppisistä järjestelmistä, joissa avoimen lähdekoodin hyödyntäminen on ollut tietoinen valinta.

104 Maanmittauslaitos kilpailutti ja Hankintateknisesti oli kyse resurssivuokrauksesta, MML:llä oma scrum master ja ostettiin kolme kehittäjää.

105 Lopputulos näyttää tältä, hyvin monipuolinen selainpohjainen karttasovellus joka on oikeasti mukava käyttää. Esimerkkinä Helsingin kaavoitus ja päällä Museoviraston kohderekisteri.

106 Kaikki julkishallinnon IT-hankkeet eivät ole fiaskoja!

107

108 Itse sovellus perustuu avoimiin ohjelmakirjastoihin kuten OpenLayers ja ExtJS Tuotos kuitenkin muodostaa oman kokonaisuuden, julkaistu avoimesti oskari.org-sivustolla. Tekniset syyt, millään olemassaolevalla ei voinut saada tätä aikaiseksi.

109 Kartalla lähes täysin avoimeen lähdekoodiin siirtyneet koulut, ei Windowsia työpöydällä, vaan enimmäkseen LTSP Jos kartalla esim Moodle-oppimisympäristön käyttäjät, olisi se ihan sininen Onko täällä olevista opiskelijoista joku tälllaisesta koulusta?

110 Lisää tapausesittelyjä coss.fi

111 10 myyttiä avoimesta lähdekoodista myytti: Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei tueta myytti: Avoin lähdekoodi tarttuu tietojärjestelmiin myytti: Tehdyt muokkaukset pitää julkaista myytti: Suljetut järjestelmät pitää julkaista, jos käyttää avointa lähdekoodia myytti: Freeware ja shareware ovat avointa lähdekoodia myytti: Avoimen lähdekoodin lisensiointi on sekavaa ja aiheuttaa riskejä myytti: Julkaisemalla avointa lähdekoodia luopuu tekijänoikeudestaan ja patenttioikeuksistaan myytti: Avoin lähdekoodi on tietoturvatonta myytti: Isot yritykset eivät käytä open sourcea myytti: Julkisena hankintana ei voi hankkia avointa lähdekoodia Lisätietoja

112 Avoimuus Avoin data Avoin rajapinta Avoin innovaatio Avoin standardi Avoin lähdekoodi Vapaus Kertausta

113 Avoimen datan määritelmä Open Knowledge Foundation

114 Avoimen standardin määritelmä Free Software Foundation Europe https://fsfe.org/activities/os/def.html

115 Avoimen rajapinnan määritelmä Open Knowledge Finland ry COSS ry API Suomi -yhteisö

116 Pitääkö vapautta puolustaa vai saadaanko se ilmankin? Bart ja Lisa tietää.

117 Tie suljetusta avoimeen 1. Käytä Windowsissa avoimia ohjelmia, mm. LibreOffice 2. Asenna Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä rinnalle 3. Kun riippuvuudet purettu, voit käyttää yksinomaan Linuxia

118 Avointen ohjemistojen (Linux, WordPress) osaajille töitä tarjolla! Lisätietoja seravo.f

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Open Source -ohjelmien perusteet

Open Source -ohjelmien perusteet Open Source -ohjelmien perusteet Teemu Leinonen teemu.leinonen@uiah.fi Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä http://fle3.uiah.fi/group/ Co-learnit Oy http://www.co-learnit.com

Lisätiedot

Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot

Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot Ohjelmistoliiketoiminta-seminaari Jyväskylä, 11.4.2007 Matti Saastamoinen Suomen open source -keskus COSS COSS - Centre for Open Source Solutions Kansallinen

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Ohjelmien lisensoinnista

Ohjelmien lisensoinnista Ohjelmien lisensoinnista Mitä ohjelmoijan on hyvä tietää ohjelmien tekijänoikeuksista ja (erityisesti open source) lisensseistä Tapani Tarvainen 27.11.2015 Lähtökohta: tekijänoikeus Yksinoikeus "määrätä

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot

Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot Kuntamarkkinat 9.9.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja, COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Auttaa jäseniään menestymään hyödyntämällä

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto IBM:n kollaboraatioseminaari Helsinki 19.5.2009 Martti Karjalainen, oikeusministeriö Esityksen sisältö Avoin lähdekoodi (open source) Oikeusministeriön OpenOffice.org-käyttöönoton

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

DESCA-sopimuksen ohjelmistomoduuli ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot

DESCA-sopimuksen ohjelmistomoduuli ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) DESCA-sopimuksen ohjelmistomoduuli ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot EUTI-koulutus 27.03.2017 Hannes Kankaanpää, Senior IPR Officer OPEN

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5

Lisätiedot

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet

Lisätiedot

GNU/Linux kotikäytössä

GNU/Linux kotikäytössä GNU/Linux kotikäytössä Perttu Ahola Kempeleen Lukio harjoitustutkielma Syksy 2006 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Käyttöjärjestelmä 2.1. Käyttöjärjestelmän vaatimukset työpöytäkäytössä 3. Linux 3.1. Historia

Lisätiedot

Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin

Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin Arto Teräs Finnish Linux User Group FLUG ry Avoimien ohjelmien päivä Turku, 8.3.2008 Kalvo 1(18) Sisältö Linuxin lyhyt historia Menestyksen

Lisätiedot

Tietotekniikan kasvun ongelmat?

Tietotekniikan kasvun ongelmat? Tietotekniikan kasvun ongelmat? Riittääkö rahat ja osaajat? Ilkka Lehtinen Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSS Mikä COSS on? Kansallinen avoimen lähdekoodin ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan

Lisätiedot

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS Koodipankit ja kansainvälinen yhteistyö Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS www.coss.fi 2 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa koodipankki ja mihin sellaisia tarvitaan Koodipankin lähtökohtia: dokumentointi,

Lisätiedot

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Pilvipalvelut uhkat ja mahdollisuudet Elias Aarnio Open Source -asiantuntija Innopark Programmes Oy elias.aarnio@innopark.fi

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008 Avoin lähdekoodi ja hankinnat JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 13.5.2008 Sisältö: Ohjelmistohankintojen haasteet Hankintalaki ja ohjelmistot Case: toimisto-ohjelmiston hankinta

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle 20.11.2015 Martin von Willebrand Twitter: @mvonwi 20.11.2015 www.hhpartners.fi Esittäytyminen / Martin von Willebrand Teknologiaryhmästä

Lisätiedot

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010 SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n Creative Commons ja yliopistot V i l l e O k s a n e n 1 8. 2. 2 0 0 5 Kuka puhuu? OTK Tutkija, HIIT/SoberIT RIPOS Risks and prospects in Open Source www.ripos.org Väitöskirja tekeillä Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Openbirds,opensource ja simujen

Openbirds,opensource ja simujen Openbirds,opensource ja simujen tulevaisuus (3ov - 30min. - 30 siv.) Markus itmo Mikkolainen 1 Agenda 1. Opensource (6s) 2. Openbirds (6s) 3. Simujen nykytila ja tulevaisuus(6s) 4. Openbirds ja muut simut

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Aiheet Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Verkoston olemassa olon tarkoitus, osallistujien

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa tieteellisen tiedon avointa saatavuutta internetissä.

Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa tieteellisen tiedon avointa saatavuutta internetissä. Esityksen sisältö Mitä OA on Miksi avoimutta tulisi suosia Miten sitä toteutetaan Mikä estää avointa julkaisemista Edistävät tekijät Kirjastojen rooli OA-maailmassa Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa

Lisätiedot

Yhteentoimivuusvälineistö: Sanastoeditorin esittelytilaisuus klo Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki

Yhteentoimivuusvälineistö: Sanastoeditorin esittelytilaisuus klo Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Yhteentoimivuusvälineistö: Sanastoeditorin esittelytilaisuus 9.6.2017 klo 9.30-11.00 Väestörekisterikeskus, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Tilaisuuden tarkoitus Tilaisuudessa esiteltiin julkishallinnon yhteistä

Lisätiedot

OSKARI. Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori

OSKARI. Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori OSKARI Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori 8.11.2016 Oskari.org on monipuolinen avoimen lähdekoodin ohjelmisto web- ja mobiilikarttasovellusten rakentamiseen Karttaportaalit

Lisätiedot

Otto Kekäläinen Avoimien ovien päivä / Werkkoviestijät ry 26.4.2012 Helsinki

Otto Kekäläinen Avoimien ovien päivä / Werkkoviestijät ry 26.4.2012 Helsinki Otto Kekäläinen Avoimien ovien päivä / Werkkoviestijät ry 26.4.2012 Helsinki Otto Kekäläinen VALO-CD-projektin vetäjä Mukana monessa: Seravo Oy, Linux-tuki.fi, Ubuntu.fi, FSFE, COSS.. Mikä on VALO-CD?

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE. Ilmainen palvelu, jota hyödyntävät helposti sekä käyttäjät että järjestöt

LEHDISTÖTIEDOTE. Ilmainen palvelu, jota hyödyntävät helposti sekä käyttäjät että järjestöt 1 LEHDISTÖTIEDOTE Mistä kaikki alkoi? https://www.helpfreely.org/fi Helpfreely.org on Help Freely Foundationin ensimmäinen projekti: solidaarinen aloite, joka on syntynyt sen perustajan, Guillaume Renaultin,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 261 27.10.2014

Kunnanhallitus 261 27.10.2014 Kunnanhallitus 261 27.10.2014 VALTUUSTOALOITE / VAPAAN JA AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISEKSI JA AVOIMEN TOIMISTO-OHJELMISTON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI KEMPELEESSÄ /

Lisätiedot

CCLEANER LATAAMINEN JA ASENTAMINEN

CCLEANER LATAAMINEN JA ASENTAMINEN CCLEANER LATAAMINEN JA ASENTAMINEN Tämän ohjeen avulla lataat ja asennat CCleaner-ohjelman omalle tietokoneellesi. Ohje opastaa sinua vaihe vaiheelta eteenpäin, käytitpä sitten Internet Exploreria, Google

Lisätiedot

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)?

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)? vastaajia vastaamattomia? 4% Kysely - Toukokuu 214 - Performanssitaidetta tekeviltä kysyttiin hdän käytännöistään ja näkemyksistään dokumentaatiosta, tekijänoikeuksista ja arkistoinnista, jakaminen jaetun

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Marraskuu 2014 1 (9) Tikon Web-sovellukset Marraskuu 2014 2 (9) 1 Johdanto... 3 2 Windows... 3 2.1 Microsoft Silverlight... 3 3 Tablet-laitteet... 4 4 Selaimet... 5 4.1 Yleiset asetukset (kaikki selaimet)...

Lisätiedot

PILVIPALVELUT HYÖTYKÄYTÖSSÄ. Jarkko Muhonen TeamProg

PILVIPALVELUT HYÖTYKÄYTÖSSÄ. Jarkko Muhonen TeamProg PILVIPALVELUT HYÖTYKÄYTÖSSÄ Jarkko Muhonen TeamProg Mikä ihmeen pilvipalvelu? Pilvipalvelu tarkoittaa, että ohjelmat ja asiakirjat eivät sijaitse omalla koneella vaan jossakin internetissä sijaitsevalla

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Opintopolku info yhteistyöoppilaitoksille 27.4.2016 13.00 14 Osoitteessa https://connectpro.helsinki.fi/opintopolku/

Opintopolku info yhteistyöoppilaitoksille 27.4.2016 13.00 14 Osoitteessa https://connectpro.helsinki.fi/opintopolku/ Opintopolku info yhteistyöoppilaitoksille 27.4.2016 13.00 14 Osoitteessa https://connectpro.helsinki.fi/opintopolku/ Mikä on Opintopolku? Opintopolku.fi palvelu on sähköinen palvelukokonaisuus, josta löytyy

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

labs.kirjastot.fi Antti Pakarinen Timo Tuominen

labs.kirjastot.fi Antti Pakarinen Timo Tuominen labs.kirjastot.fi Antti Pakarinen Timo Tuominen 31.5.2010 labs.kirjastot.fi-projekti Projekti alkoi keväällä 2009 ja jatkuu vuoden 2011 keväälle. Opetusministeriön rahoittama Yhteistyössä kirjastot.fi

Lisätiedot

HTML5 -elementit jatkuu

HTML5 -elementit jatkuu HTML5 -elementit jatkuu Harjoitus: xhtml.htm -> html5.htm Muuta tämä xhtml dokumentti HTML5:ksi: http://users.metropolia.fi/~norrm/s12/kalasu/xhtml.htm Validoi myös koodisi: http://validator.w3.org/ "Mallivastaus"

Lisätiedot

3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta?

3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta? Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän valitseminen ja käyttöönotto Wordpress Joomla! Drupal Yhteenveto

Lisätiedot

Microsoft Security Essentials (MSE) asennuspaketin lataaminen verkosta

Microsoft Security Essentials (MSE) asennuspaketin lataaminen verkosta Etusivu > Tietohallintokeskus > Ohjeet > Tutoriaalit > Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Ohjeet Microsoft Security Essentials -virustorjuntaohjelman

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin vaarat

Avoimen lähdekoodin vaarat Avoimen lähdekoodin vaarat Tommi Mikkonen Prof @ Tampere U of Tech (tommi.mikkonen@tut.fi) Visting Prof @ Sun Labs (tommi.mikkonen@sun.com) Mitä vaaroja.? Aivan ensiksi: On vain yksi hyvin määritelty avoimen

Lisätiedot

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux

Lisätiedot

Web-sisällönhallintajärjestelmät

Web-sisällönhallintajärjestelmät Web-sisällönhallintajärjestelmät Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Web-sisällönhallintajärjestelmät Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän

Lisätiedot

Sopimusten Verkkopankki

Sopimusten Verkkopankki Sopimusten Verkkopankki & pilvipalvelun edut ja haasteet Sopima Oy Hiilikatu 3, FI-00180, Helsinki, Finland info@sopima.com, www.sopima.com 1 Sisältö Sopima Oy lyhyesti Sopimusten Verkkopankki Miksi ja

Lisätiedot

Liittyminen Sovelton Online-tapahtumaan Microsoft Lync Web App -selainlaajennuksella (Windows, MAC ja ipad)

Liittyminen Sovelton Online-tapahtumaan Microsoft Lync Web App -selainlaajennuksella (Windows, MAC ja ipad) Lync WebApp -ohje 1 (13) Liittyminen Sovelton Online-tapahtumaan Microsoft Lync Web App -selainlaajennuksella (Windows, MAC ja ipad) Huom. Kaikki käyttöjärjestelmät ja selainohjelmat eivät ole tuettuja.

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...

Lisätiedot

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted) WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä

Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc.,

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIOHJE. Opiskelijoiden Office 365 for Education -palveluun

SÄHKÖPOSTIOHJE. Opiskelijoiden Office 365 for Education -palveluun SÄHKÖPOSTIOHJE Opiskelijoiden Office 365 for Education -palveluun 1 Ohjeen nimi Vastuuhenkilö Sähköpostiohje Järjestelmäasiantuntija Pekka Patrikka Voimaantulo 15.08.2013 Muutettu viimeksi 16.08.2013 Tarkistettu

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely

WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely WEBINAARI 14.3.2012 CLOUD SOFTWARE SRA- esi;ely Janne Järvinen Director, F- Secure FAD, Cloud So7ware Program Yhteenveto TKI - näkymät Skaalautuvat pilvipalvelualustat ja sovelluskehitystä tukevat komponenbt

Lisätiedot

Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA. Stina Westman, ATT-hanke, CSC

Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA. Stina Westman, ATT-hanke, CSC Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA Stina Westman, ATT-hanke, CSC Agenda Avoin tiede ja tutkimus hanke Tutkimusdatan hallinta Työkaluja aineistojen tallennukseen ja jakamiseen

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos Avaras, kyselykooste Petri Linna, TTY Porin laitos Kyselyn tausta Toteutusaika: 2013/12-2014/1 Rajaus: kunnat ja ICT-yritykset Satakunnassa Otos: Lähetetyt/vastaajat Kunta 81/17 ICT 86/27 Tavoite: Selvitetään

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön Kirjautumisesta Opiskelijat: kirjaudu aina tietokoneelle wilmatunnuksella etunimi.sukunimi@edu.ekami.fi + wilman salasana Opettajat: kirjaudu luokan opekoneelle @edu.ekami.fi

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Ohje sähköiseen osallistumiseen

Ohje sähköiseen osallistumiseen Ohje sähköiseen osallistumiseen Kepan kevätkokouksessa käytetään Adobe Connect -sovellusta, joka mahdollistaa sähköisen osallistumisen kokouksiin. Kokoukseen osallistutaan henkilökohtaisella Adobe Connect

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Partnerbook. Pohjois-Suomen koulutusverkoston digitaalinen työtila

Partnerbook. Pohjois-Suomen koulutusverkoston digitaalinen työtila Partnerbook Pohjois-Suomen koulutusverkoston digitaalinen työtila Pohjois-Suomen koulutusverkoston kokous Aika: keskiviikko 27.5.2015 klo 14-16 Paikka: Raahen ammattiopisto, Tervahovinkatu 2, Raahe Asiakkuusjohtaja

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Pahkasika Joukkorahoitus 2015

Pahkasika Joukkorahoitus 2015 Pahkasika Joukkorahoitus 2015 Kemin sarjakuvapäivät 17.10.2015 Hankiworks oy. Www.hankiworks.com Joukkorahoitus tuotannontekijänä Tässä esityksessä: suomen suosituimman joukkorahoituksen esittely - ideasta

Lisätiedot