Liitto julkaisi kunnallisvaaliteesit. Vapaaehtoistoiminnan tutkimus valmistui. Kokemuskouluttajat välittävät kokemustietoa

Transkriptio

1 Numero 1/ Kuuloliiton yhdistystiedote Liitto julkaisi kunnallisvaaliteesit Vapaaehtoistoiminnan tutkimus valmistui Kokemuskouluttajat välittävät kokemustietoa

2 Y H D I S T Y S T I E D O T E S i s ä l l y s l u e t t e l o Tiukka taloustilanne pakottaa muutoksiin... 3 Valtuusto pohti liiton talouden näkymiä... 3 Vapaaehtoisvuoden innovaatiopalkinto meni kolmelle yhdistykselle... 4 Aluetiimit käynnistivät toimintansa... 5 Liitto julkaisi kunnallisvaaliteesit... 6 Vapaaehtoistoiminnan tutkimus valmistui... 7 Esku-esite löytyy Kuuloliiton-sivustolta... 9 Kokemuskouluttajat välittävät kokemustietoa Sirpa Laurén edustajana Kelan määräaikaisessa työryhmässä Pysyvä yhteistyöfoorumi kehittämään tulkkauspalvelua Kuuloliitolla kuunteluhuone Cities for All Helsinki -näyttelyssä Kuuloviestin toimituksen järjestelyt Aluetyöntekijöiden yhteystiedot Seuraava Yhdistystiedote ilmestyy syksyllä Yhdistystiedotteen toimitus: Eeva Härkänen, Anne Wicht-Kvarnström, Sirpa Laurén, Juha Hietala ja Jukka Rasa Taitto: Jukka Rasa Kansikuva:.Kevään 2012 puhkeamista liiton toimitalon puissa. Painopaikka Valopaino Oy, Helsinki

3 Y H D I S T Y S T I E D O T E Tiukka taloustilanne pakottaa muutoksiin Kesää kohden ollaan taas menossa kovaa vauhtia. Tuskin pääsiäisen virpomavitsat on ehditty poistaa taulujen päältä, kun jo terassikalusteet ja grilli on pitänyt kuskata pihamaalle. Keväistä mielialaa kuitenkin tummentaa liiton synkähkö taloustilanne, joka keskustelutti myös uutta valtuustoa huhtikuussa. Valtuuston ja hallituksen linjausten mukaisesti liiton on nyt pystyttävä vähentämään henkilöstökuluja, mikä merkitsee tehtävien uudelleen järjestelyjä myös järjestötoiminnassa. Niistä pystymme kertomaan vasta syksyllä, kun henkilöstön kanssa käydyt yhteistoimintaneuvottelut ovat ohi. Aluetoiminnan uudelleen organisoiminen oli viime vuonna yksi keskeinen toimenpide, jolla pyrimme osaltamme tasapainottamaan liiton taloustilannetta. Poislähteneiden työntekijöiden tilalle ei palkattu uusia, vaan sen sijaan luotiin toimintamalli joka turvaisi yhdistysten ja piirien tarvitseman tuen henkilöstömuutoksista huolimatta. Alkuhankaluuksien ja vastustusten jälkeen kokemukset aluetiimeistä ovat olleet lähinnä myönteisiä. Uudenlainen tapa toimia onkin luonut uutta puhtia piirien ja aluetyöntekijöiden toimintaan. Vaikka piirien välinen yhteistyö on aiemminkin ollut hyvää, tarjoaa työskentely tiimeissä mahdollisuuksia uusille yhteistyömuodoille ja myös toiminnan arvioinnille. Valopilkkuna taloussynkistelyn keskelle saimme huhtikuun lopussa tiedon vaalikeräystuoton liiton osuudesta. Se oli huomattavasti edellisiä keräyksiä parempi. Muutenkin presidentinvaalin Pieni Ele -keräys tuotti kaiken kaikkiaan hyvän tuloksen. Parhaimmillaan lahjoituksia tuli joissain kunnissa jopa kaksi kertaa enemmän kuin vastaavassa keräyksessä edellisessä presidentinvaalissa. Seuraavan kerran Pieni ele -keräys järjestetään kunnallisvaalien yhteydessä lokakuussa Kiitokset kaikille keräyksessä mukana olleille vapaaehtoisille! Helteisiä kesäpäiviä odotellen, Eeva Härkänen Järjestöjohtaja Valtuusto pohti liiton talouden näkymiä Huhtikuun lopulla kokoontui uusi liittovaltuusto ensimmäiseen sääntömääräiseen kokoukseensa, jossa valittiin mm. uudet valtuuston puheenjohtajat. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Markku Kallio Vaasasta ja varapuheenjohtajaksi Jouko Halonen Eurasta. Kokouksessa ja sitä edeltäneessä seminaarissa käsiteltiin liiton taloustilannetta ja sen kehitysnäkymiä seuraavien kolmen neljän vuoden aikana. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset ovat viime vuosina laskeneet ja kuntoutuspalvelujen tuotot jääneet ennakoitua

4 Y H D I S T Y S T I E D O T E alhaisemmiksi, mikä on olennaisesti heikentänyt liiton taloustilannetta. Lähivuosina tilanne ei näytä juuri parantuvan. Valtuustolta pyydettiin kannanottoa, missä määrin liiton varallisuutta voidaan käyttää talouden tasapainottamiseksi. Valtuusto päätyi hallituksen esityksen kannalle, jonka mukaan rahastojen tuottoja tai muuta varallisuutta voidaan käyttää osittain toiminnan kattamiseen mutta samalla on vähennettävä myös henkilöstökuluja. Liitossa joudutaan siis käymään kevään ja alkukesän aikana yhteistoimintaneuvottelut kuten viime vuonnakin. Kokouksessa päätettiin alustavasti myös jäsenyhdistysten ensi vuoden jäsenmaksuista. Ne pysyvät ennallaan eli vuonna 2013 varsinaiselta jäseneltä jäsenmaksun suuruus on 14 euroa ja nuoriso-, perhe-, vapaa-, kunnia- ja ainaisjäseniltä 7 euroa sekä sotaveteraanijäseneltä 1 euro. Lisäksi määrättiin myös liiton kannatusjäsenten jäsenmaksut. Yhteisöltä se on 500 euroa ja yksittäiseltä kannattajajäseneltä 100 euroa. Vapaaehtoisvuoden innovaatiopalkinto meni kolmelle yhdistykselle Vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 kunniaksi liittohallitus päätti myöntää innovaatiopalkinnon yhdistyksen ennakkoluulottomasta ja innovatiivisesta toiminnasta tai toimintaan osallistumisesta. Palkinto oli tarkoitus luovuttaa liittokokouksessa syksyllä, mutta hakuaikaa pidennettiin ja palkinto luovutettiin vasta valtuuston kevätkokouksessa huhtikuussa. Palkinnon saivat Raahen Kuulonhuoltoyhdistys ry, Tampereen Kuuloyhdistys ry ja Valkeakosken Kuuloyhdistys ry. Raahen yhdistys oli laajentanut kuulolähipalveluaan hankkimalla kuulontestauslaitteen, jonka kanssa yhdistys kiertää kuukausittain neljässä kunnassa. Tampereen yhdistys oli käynnistämässä Tampereen seudulle yritysten, yhdistysten ja julkisen sektorin rajoja ylittävää verkostoa, jonka tavoitteena on vahvistaa sosiaalista hyvinvointia tekemällä yhteistyötä yrittämisen, työllistämisen ja vapaaehtoistoiminnan merkeissä. Valkeakosken yhdistys lanseerasi meluvalot toiminta-alueensa lastentarhoille. Meluvalot hankittiin ja luovutettiin tarhoille yhteistyössä mm. Valkeakosken kaupungin, Lionsien ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Palkintona Kuuloliitto kustantaa näille yhdistyksille asiantuntijaluennon tai muun -palvelun teemalla Iloa arkeen. Lämpimät onnittelut palkinnon saajille!

5 Y H D I S T Y S T I E D O T E Aluetiimit käynnistivät toimintansa Viime syksynä käynnistyi tiimityöhön perustuva uusi alueorganisaatio, jossa piirit ja aluetyöntekijät ryhmittyivät kolmeksi aluetiimiksi. Etelä-Itä-tiimi aloitti toimintansa jo viime keväänä, joten kokemuksia sen toimintavoista on voitu hyödyntää nyt muissa tiimeissä, jotka ovat päässeet aloittamaan työnsä täydellä teholla vasta tämän vuoden puolella. Alkuvuodesta neuvottelukuntien kokouksissa valittiin piireille puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat toimikaudelle Piirien ja toimialayhdistysten puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sekä toimikuntien puheenjohtajien neuvottelupäivät, jotka järjestettiin huhtikuussa Onnelassa Tuusulassa, toimivatkin lähtölaukauksena aluetyöntekijöiden ja puheenjohtajiston yhteistyölle aluetiimeissä toimimiselle. Myös liiton puheenjohtaja Antero Penttinen osallistui neuvottelupäiville. Tilaisuuden avauspuheenvuorossaan hän kertoi liitossa meneillään olevista ajankohtaisista asioista. Tämän jälkeen jatkettiin päivää timiissä toimimiseen ja aluetoiminnan suunnitteluun liittyvillä aiheilla. Tilaisuuden toisena päivänä keskityttiin liiton vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen tuloksiin ja niiden hyödyntämiseen aluetoiminnan kehittämisessä. Toiminta jatkuu nyt tiimien omilla toimintaalueilla. Sujuvan yhteistyön ja tiedonkulun varmistamiseksi tiimit kokoontuvat jatkossakin säännöllisesti, käsiteltävistä asioista riippuen hiukan vaihtelevilla kokoonpanoilla. Palaverit järjestetään aina mahdollisuuksien mukaan myös etäkokouksina, nykytekniikkaa hyödyntäen. Aluetoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen sekä tiimimallin ja toiminnan arviointi ovat jatkuvia prosesseja. Meneillään on nyt mm. piirien vuoden 2012 toimintasuunnitelmien toteuttaminen. Ajankohtaisena asiana kevään ja alkusyksyn aikana ovat piireissä järjestettävät vaaliteesikoulutukset. Tämän rinnalla alueiden vuoden 2013 ( 2014) toiminnan suunnittelu on jo käynnistynyt. Suunnittelu pohjautuu entiseen tapaan liiton strategiaan ja toimintasuunnitelmaan kuitenkin niin, että alueiden erityis- ja kehittämistarpeet otetaan entistä enemmän huomioon. Lisäksi toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten resursseja ja osaamista yhdistetään myös toiminnan toteuttamisessa mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Anne Wicht- Kvarnström, puh , sähköposti anne.wicht-kvarnstrom@kuuloliitto.fi

6 Y H D I S T Y S T I E D O T E Liitto julkaisi kunnallisvaaliteesit Toukokuun alussa liitto julkaisi nettisivuillaan uudet vaaliteesit, joilla halutaan nostaa syksyn kunnallisvaaleihin kuulovammaisille tärkeitä aiheita. Teesit liittyvät ikääntyneiden kuulonkuntoutukseen, esteettömään viestintään sekä vapaaehtoisten toimintaedellytyksiin. Ne löytyvät perusteluineen Yhdistysnetistä ja liiton nettisivuilta nta/vaaliteesit. Kesäkuussa teeseistä valmistuu myös esite, jota voi tilata osoitteesta /materiaalipankki/esitetilauslomake. Teesien sisällöistä ja vaikuttamistoiminnasta järjestetään jokaisessa piirissä Varmuutta vaikuttamiseen Vaaliteesikoulutus. Koulutukset jakaantuvat kahteen osioon: Ensimmäisessä osiossa keskitytään vaaliteesien sisältöön, avataan teesejä ymmärrettävään ja konkreettiseen muotoon. Toinen osio keskittyy puolestaan vaikuttamistoiminnan perusteisiin, esim. keihin vaikutetaan, milloin, miten ja millä tavoin. Keskeistä koulutuksissa on se, miten liiton vaaliteesejä voi hyödyntää kunnallisvaalien yhteydessä sekä vaalien jälkeisessä vaikuttamistoiminnassa. Tavoitteena on löytää oivallisia vaikuttamisen paikkoja, rohkaistua toimijana sekä oppia perustelemaan omia näkemyksiään. Koulutukset järjestetään pääasiasiallisesti touko-, kesäkuun aikana, mutta muutama myös elokuussa. Koulutukset ovat valtakunnallisia, joten kaikkiin koulutuksiin voi vapaasti ilmoittautua. Osallistujille koulutukset ovat maksuttomia sisältäen lounaan ja matkakustannukset. Kevään ja alkukesän koulutukset järjestetään seuraavasti: Rovaniemellä Oulussa 9.6. Kouvolassa Järvenpäässä Lisätietoja koulutuksista saat aluetiimisi työntekijöiltä (yhteystiedot tiedotteen takasivulla).

7 Y H D I S T Y S T I E D O T E Vapaaehtoistoiminnan tutkimus valmistui Runsas vuosi sitten käynnistynyt Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan tutkimus on nyt valmistunut. Sen tavoitteena oli selvittää liiton vapaaehtoistoimijoiden toimintaan osallistumista, tuen tarvetta ja toiminnan kehittämistarpeita. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 46 henkilöä eri puolelta Suomea Etelä-Suomesta Lappiin saakka. Pääasiallisesti tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä, jonka lisäksi hankittiin taustatietoa myös kyselyllä. Haastattelut tuottivat laajan tutkimusaineiston, jota analysoitiin aineistolähtöisesti erilaisia menetelmiä yhdistäen. Tulokset on esitelty kahden laajemman tulkintakehikon kautta: tarkastelemalla sekä vapaaehtoisten haastatteluissa luomia erilaisia vapaaehtoistoiminnan puhetapoja sekä tuomalla esille kolme erilaista toimintaedellytystä vapaaehtoistoiminnan onnistumisen kannalta. Vapaaehtoistoiminnan puhetavoiksi tutkimuksessa muodostui vertaispuhetapa, kuulolähipalvelupuhetapa sekä oikeuksien edistäminen -puhetapa. Vertaispuhetavassa vapaaehtoistoiminnan arvopohjaksi paljastui vertaisuuden kokemus. Vertaisuutta koettiin toiminnassa monilla eri perusteilla, esimerkiksi kuulovamman, sisäkorvaistutteen, tinnituksen, akustikusneurinooman ja iän perusteella. Vertaisuuden kokemuksen muotoutumiseen vaikuttivat myös erilaiset tavat suhtautua vammaisuuteen. Merkityksellinen tekijä oli myös ikä, ja osalla haastateltavista oli kokemusta sukupolvien välisestä kuilusta. Haastateltavat käsittivät vertaistueksi toisen vertaisen kohtaamisen, hänen kokemuksistaan kuulemisen ja omista kokemuksista kertomisen. Vertaistuki nähtiin siis laajempana käsitteenä kuin pelkkä ryhmämuotoinen vertaistuki. Vertaisuutta vapaaehtoiset olivat kokeneet sekä kasvotusten että internetin välityksellä. Verkossa tapahtuva vertaistoiminta korostui nuoremmilla toimijoilla. Vertaispuhetavassa selvisi myös se, kuinka merkityksellinen tekijä vertaisuuden kokemus voi olla henkilön identiteetin, itsetunnon ja elämäntarinan muotoutumisen kannalta. Osa haastateltavista kertoi esimerkiksi saaneensa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen kautta uudenlaisen sosiaalisen verkoston. Kuulolähipalvelupuhetavassa korostui puolestaan huoli ikähuonokuuloisten vanhusten riittävästä kuulokojeiden käytön opastuksesta ja neuvonnasta. Haastateltavat toivat esiin julkisen kuulonkuntoutuksen resurssien riittämättömyyden, joka loi paineita myös kuulolähipalvelua kohtaan. Kuitenkin kuulolähipalvelulla ei ollut haastateltavien mielestä tarpeeksi resursseja palvelun tarjoamiseen kaikilla niillä alueilla, joilla tarvetta palvelulle esiintyy. Kuulolähipalvelupuhetavassa painotettiin erityyppisiä asioita kuin muissa puhetavoissa. Siinä esiintyi paljon puhetta asiakkuudesta, laadusta, toiminnan rajapinnoista, kuulemisen apuvälineiden tekniikan kehittymisestä ja yhteistyöstä julkisen sektorin ja kuuloalan yritysten kanssa. Kuulolähipalvelun tarpeen ja merkityksen arveltiin kasvavan tulevaisuudessa, kun ikähuonokuuloisten määrä lisääntyy suomalaisen väestön ikääntyessä kiihtyvällä vauhdilla. Myös julkinen sektori vaikuttaa olevan kiinnostunut kuulolähipalvelusta kuulonkuntoutuksen tulevaisuuden resursseja mietittäessä. Jatkon

8 Y H D I S T Y S T I E D O T E kannalta haastateltavat kokivat tärkeäksi eri kuulonkuntoutuksen toimijoiden roolien ja vastuunjaon selkeyden. Yhteistyökysymykset julkisen sektorin ja kuuloalan yritysten kanssa ovat myös merkittävässä asemassa. Tutkimuksen kolmas puhetapa, oikeuksien edistäminen, muodostui osittaiseksi vastapuheeksi kuulolähipalvelupuhetavalle. Haastateltavat pohtivat, että kuinka paljon toimintatilaa jää kuulovammaisten oikeuksien edistämiselle, jos tulevaisuudessa yhä enemmän resursseja ohjataan kuulolähipalvelutyöhön. Lisäksi kuntien tapa myöntää rahoitusta ainoastaan julkisen sektorin toimintoja täydentävään vapaaehtoistoimintaan koettiin ongelmalliseksi vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuuden kannalta. Vapaaehtoisten tekemä kuulovammaisten oikeuksia edistävä työ koettiin kuitenkin merkittäväksi vapaaehtoistoiminnan muodoksi. Haastateltavien mukaan Kuuloliiton palkatun henkilökunnan resurssit eivät riitä koko Suomen kattavaan vaikuttamistyöhön, vaan siihen rinnalle tarvitaan vapaaehtoisten tekemää paikallista vaikuttamistyötä. Puhetapa paljasti myös vaikuttamistyön haastavuuden alati muuttuvissa kunnan rakenteissa, ja siihen toivottiinkin riittävästi tukea. Lisäksi yhteistyö muiden vammaisjärjestöjen kanssa sekä liiton sisällä koettiin tarpeelliseksi vaikuttamistyön tavoitteiden saavuttamiseksi. Toinen laajempi tulkintakehikko tutkimusaineiston tuottamille tuloksille on vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset, jotka sisältävät sekä fyysisiä, toiminnallisia että henkisiä toimintaedellytyksiä käsittelevän puheen. Haastateltavat toivat esille sen, että Suomen alueiden erilainen kehitys näkyy myös vapaaehtoistoiminnan arjessa. Yhdistyksillä on esimerkiksi erilaiset mahdollisuudet saada tiloja vapaaehtoistoimintaan ja/tai rahallisia resursseja eri puolilla Suomea. Huonommin toimeentulevat kunnat olivat esimerkiksi saattaneet ruveta perimään tilavuokria vapaaehtoistoiminnan tiloista. Lisäksi alueellisuus vaikutti mahdollisuuksiin osallistua vapaaehtoistoimintaan, koska julkinen liikenne ei kulje sujuvasti joka puolella Suomea. Vapaaehtoiset kilpailevat rahallisten resurssien lisäksi myös uusista vapaaehtoistoimijoista. Haastateltavista osa koki, että ihmisten auttamishalu on vähentynyt ja vapaaehtoistoiminnan luonne on muuttunut vastikkeellisemmaksi. Vapaaehtoistoiminta vaikuttaa olevan murroksessa, nimittäin perinteiset yhdistystehtävät, kuten hallitustyöskentely, koetaan jo monesti toimintaan osallistumisen esteeksi. Jatkossa kaivattaisiin haastateltavien mukaan lisää uudenlaisia, kevyempiä vapaaehtoistoimintaan osallistumisen mahdollisuuksia. Vapaaehtoistoiminnan tukemista ja organisoimista käsittelevässä toiminnallisissa toimintaedellytyksissä selvisi, ettei jo toiminnassa mukana olevilla vapaaehtoisilla ja kuuloyhdistyksillä ole olemassa systemaattista tapaa uusien vapaaehtoisten perehdyttämiseen, vaan jokainen vapaaehtoinen oli tehnyt sitä parhaaksi näkemällään tavalla. Tukea eri toimintamuotoihin kaivattiin, vaikkakaan vapaaehtoiset eivät aina välttämättä osanneet tarkemmin määritellä tuen tarvetta. Tämä voi osittain johtua siitä, etteivät toimijat vielä täysin osaa arvioida minkälainen tuki tulee olemaan tarpeellista muuttuvassa toimintaympäristössä. Toiminnalliset edellytykset paljastivat myös sen, ettei vapaaehtoistoiminnassa läheskään aina muisteta antaa positiivista palautetta, vaikka palaute koettiinkin merkittäväksi tekijäksi vapaaehtoistoimijana jaksamisen kannalta. Osa vapaaehtoisista myös koki, että epäonnistumisista huomauttaminen oli pesiy-

9 Y H D I S T Y S T I E D O T E tynyt osaksi yhdistyksen toimintakulttuuria. Puheenjohtajalla oli merkittävä rooli vapaaehtoistoiminnan ja yhdistyksen kannalta. Hänen harteilleen kasautui paljon vastuuta ja odotuksia. Lisäksi puheenjohtaja on avainasemassa onnistuneessa vapaaehtoistoimintaan liittyvässä tiedonkulussa. Henkiset toimintaedellytykset käsittelivät varsinkin yhdistysten ja liiton toimintakulttuuriin liittyviä tekijöitä. Se sisälsi puhetta esimerkiksi vastuusta, luottamuksesta ja arvostuksesta vapaaehtoistoiminnan arjessa. Henkiset toimintaedellytykset paljastivat mielenkiintoisesti sen, että vaikka uusista vapaaehtoisista oli pulaa, niin silti moni toiminnassa jo mukana oleva vapaaehtoinen odotti uusilta vapaaehtoisilta tiettyjä ominaisuuksia, kuten empaattisuutta, sosiaalisuutta ja luotettavuutta. Henkisten toimintaedellytyksien kehittämiseen kannattaakin suunnata resursseja, koska silloin kun toiminnan ilmapiiri ja toimintakulttuuri ovat positiivisia, on helpompi pärjätä kilpailussa uusista vapaaehtoisista, ja näin taata vapaaehtoistoiminnan jatkuvuus. Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan liiton nettisivuilla kesäkuussa. Tutkimuksesta valmistuu myös julkaisu, jota voi tilata netin kautta. Tuloksista tullaan myös järjestämään keskustelutilaisuuksia piireissä. Lisätietoja antaa tutkija Anniina Lavikainen, puh , sähköposti: anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi. Esku-esite löytyy Kuuloliiton-sivustolta Kuunteluympäristön esteettömyydestä on nyt valmistunut esite, joka löytyy liiton Kuulokynnys-sivustolta pdf-versiona. Pääsivustolta: Kuuloliitto Materiaalipankki Esitteet ja oppaat Kuulokynnyssivustolta: Kuunteluympäristö Esitteeseen on koottu keskeisimmät hyvän kuunteluympäristön kriteerit. Esitteitä voi tulostaa netistä tai tilata Arja Elolta, puh. (09) , sähköposti: arja.elo@kuuloliitto.fi

10 Y H D I S T Y S T I E D O T E Kokemuskouluttajat välittävät kokemustietoa Kuuloliitossa toimii tällä hetkellä jo 11 kokemuskouluttajaa eri puolilla Suomea. Nämä vapaaehtoiskouluttajat luennoivat sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa ja antavat näin panoksensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen. jausryhmien kautta, tai oman taustajärjestön toimesta. Taustajärjestö kokemuskouluttajan tukena Kokemuskoulutuksella tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, jossa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa käytetään kokemustietoa muuta opetusta täydentämässä. Se antaa mahdollisuuden oppia pitkäaikaissairailta ja heidän läheisiltään, mitä on elää sairauden tai vamman kanssa ja mitä sairaus tai vamma tuo läheisen ihmisen elämään. Tulevien ammattilaisten ote omaan työhönsä syvenee, kun tieteellisen tiedon rinnalle saadaan myös kokemuspohjainen näkökulma sairastuneen tai vammautuneen arkeen. Kokemuskouluttajan tehtävä Tavallisimmin kokemuskouluttaja pitää alustuksia tai puheenvuoroja kokemustietoonsa perustuen, on mukana messuilla tai teemapäivissä, tai osallistuu muulla tavoin tulevien ammattilaisten opetukseen tai alan täydennyskoulutukseen. Edellytyksenä kokemuskouluttajatoimintaan mukaan tulolle on mm, että osallistuu kokemuskouluttajille tarkoitettuun peruskoulutukseen, joita järjestetään joko alueellisten oh- Kokemuskoulutushanke on Suomen Reumaliitto ry:n hallinnoima RAY:n tuella toimiva valtakunnallinen projekti, jossa toimii tällä hetkellä 27 eri sairaus- ja vammaisryhmiä edustavaa yhdistystä ja liittoa sekä niiden noin 300 kokemuskouluttajaa. Mukana verkostossa on 46 opetusyksikköä eri puolilta Suomea. Kunkin kokemuskouluttajan oma valtakunnallinen taustajärjestö vastaa kokemuskouluttajiensa pätevyydestä ja järjestää heille mahdollisuuksien mukaan jatkokoulutusta ja virkistystoimintaa. Oma taustajärjestö toimii kokemuskouluttajan ns. kotipesänä ja kustantaa uusien kokemuskouluttajien peruskoulutuksen, mutta eivät maksa palkkiota eivätkä matkakorvauksia pidetyistä tunneista oppilaitoksissa. Alueellinen toiminta Kokemuskouluttajaverkosto on levittäytynyt ympäri Suomea. Yhteistyön muodot eri alueilla ovat erilaiset alueiden opetusyksiköiden määrästä ja alueellista tarpeista johtuen. Alueellisissa ohjausryhmissä, joita on tällä hetkellä 10, ovat edustettuina paikalliset järjestöt, kokemuskouluttajat, koulutusyhteistyökumppani ja mukana olevat oppilaitokset.

11 Y H D I S T Y S T I E D O T E Paikkakunnat, joissa ovat ohjausryhmät: Kuopio, Lappeenranta, Jyväskylä, Helsinki, Tampere, Satakunta, Joensuu, Vaasa, Oulu ja Kemi. Ohjausryhmien tehtäviä: Koordinoivat toimintaa alueittain Järjestävät alueen kokemuskouluttajille vapaamuotoisia työnohjaus/virkistyspäiviä Toimivat kokemuskouluttajien apuna tarpeen mukaan, eli vastaavat kokemuskouluttajien jaksamisesta yhdessä taustajärjestöjen kanssa Järjestävät uusille kokemuskouluttajille peruskoulutuksia kysynnän ja koulutusmahdollisuuksien mukaan Vastaavat toiminnan markkinoinnista alueen oppilaitoksiin Kokemuskouluttajana Marja Ylikangas välittää kokemustietoa sisäkorvaistutetta käyttävän aikuisen elämästä. Marja toimii myös Satakieliohjelman tukihenkilönä. Kuvassa Marja on Satakieliseminaarissa Jyväskylässä hankkimassa lisää tietoa kokemuskoulutustoimintaansa varten.

12 Y H D I S T Y S T I E D O T E Liisa Viitala toimii kokemuskouluttajana Länsi-Suomen alueella. Hän pitää kokemuskouluttajan tehtävää erittäin myönteisenä ja haasteellisena tehtävänä, jonka kautta voi vaikuttaa laajasti eri kohderyhmien kuulovammaistietoisuuteen. Kuuloliiton kokemuskouluttajat: Aino Pohjola: Lapin lääni Marja Pantzare: Lapin lääni Marja Antola: Satakunta ja sovitusti muu Suomi Maria Kananen: koko Suomi, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo Elisa Saukko: Hämeenlinna ja Etelä-Suomi Kalevi Marttala: Vaasa, Länsi-Suomi ja Keski-Suomi Tarja Marttala: Vaasa, Länsi-Suomi ja Keski-Suomi Liisa Viitala: Vaasa ja Länsi-Suomi Marja Ylikangas: Länsi-Suomi, Lounais-Suomi ja Keski-Suomi Helena Tähtinen: Kuopio Irja Harju: Kuopio ja Itä-Suomi Tule mukaan Kuuloliiton kokemuskouluttajaksi! Ota yhteyttä kuntoutussihteeri Päivi Väänäseen, joka toimii Kuuloliitossa hankkeen valtakunnallisena järjestöyhteyshenkilönä, puh , sähköposti:paivi.vaananen@kuuloliitto.fi Lisätietoja hankkeesta:

13 Y H D I S T Y S T I E D O T E Sirpa Laurén edustajana Kelan määräaikaisessa työryhmässä Kelaan on perustettu määräaikainen työryhmä kevään 2012 ajaksi. Työryhmän olisi löydettävä ratkaisut neljään asiaan: ulkomaanmatkojen tulkkaus, suurten tilaisuuksien tulkkaus (joissa useita tulkkeja), päivystysjärjestelmä ja asiakaspalautejärjestelmä. Kuulovammaisjärjestöillä on työryhmässä kaksi edustajaa, joista toinen edustaa kuurosokeita ja toinen huonokuuloisia, kuuroutuneita että kuuroja. Jälkimmäisten käyttäjäryhmien edustajaksi valittiin Kuuloliiton erityisasiantuntija Sirpa Laurén. Pysyvä yhteistyöfoorumi kehittämään tulkkauspalvelua Siitä alkaen, kun tulkkauspalvelu siirtyi Kelalle, järjestöt ovat esittäneet pysyvän yhteistyöelimen perustamista tulkkauspalvelujen seurantaan ja kehittämiseen. Huhtikuussa kuulovammaisjärjestöjen (Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry ja Svenska hörselförbundet rf) toiminnanjohtajat sekä Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän edustajat vierailivat Kelassa neuvottelemassa yhteistyöelimen perustamisesta. Neuvottelujen tuloksena Kelaan perustetaan pysyvä yhteistyöelin, johon kuulovammaisjärjestöjen lisäksi kutsutaan edustaja myös puhevammaisista. Yhteistyöfoorumin tavoitteena on kehittää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluja vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Kuulovammaisjärjestöistä yhteistyöfoorumiin osallistuvat Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry ja Svenska hörselförbundet rf. Lisätietoja: erityisasiantuntija Sirpa Laurén, puh , sähköposti: sirpa.lauren@kuuloliitto.fi.

14 Y H D I S T Y S T I E D O T E Kuuloliitolla kuunteluhuone Cities for All Helsinki - näyttelyssä Toukokuussa Helsingissä järjestettävän kansainvälisen Cities for All Helsinki konferenssin näyttelyyn on tulossa kuunteluhuone (Acoustic room), jonka avulla halutaan demonstroida toimivia kuunteluolosuhteita. Kuunteluhuoneen suunnitteluun ovat Kuuloliiton lisäksi osallistuneet Hahmo Design ja Ecophon -yritys, joka on antanut käyttöön akustiikkapaneelit. Myös konferenssin jälkeen liitto voi käyttää kuunteluhuonetta näyttelyissä ja messuilla. Konferenssi on osa Maailman muotoilun pääkaupunki ohjelmaa. Kuuloliitto on osallistunut konferenssin ohjelmasisällön koordinointiin tuottajatiimin jäsenenä ja organisoi myös konferenssin tulkkauksen. Ohjelma löytyy osoitteesta: Lisätietoja: erityisasiantuntija Sami Virtanen, puh , sähköposti: sami.virtanen@kuuloliitto.fi.

15 Y H D I S T Y S T I E D O T E Kuuloviestin toimituksen järjestelyt Kuuloviestin toimitussihteerin jäädessä toukokuun lopulla vuosilomalle ja sen jälkeen eläkkeelle on lehden toimitustyöhön tullut uusia järjestelyjä: Kentältä-palstalle tarkoitetut pikkujutut ja kuvat sekä Ilmoitustaulu-palstalle tulevat kentän tapahtumien ilmoitukset lähetetään Erkki Ahoselle, erkki.ahonen@kuuloliitto.fi. Näistä tapahtumauutisista ja kuvista ei makseta palkkioita. Sekä liiton että piirien kuntoutuskurssi-ilmoitukset lähetetään Annette Fagerströmille, annette.fagerstrom@kuuloliitto.fi. Ilmoittajien on itse huolehdittava lehden aikataulun noudattamisesta. Muut toimitukselliset aineistot varsinaiset lehtijutut ja myös juttuideat lähetetään osoitteella: kuuloviesti@kuuloliitto.fi Toimitus ottaa jatkossa vastaan ainoastaan digikuvia, sähköisessä muodossa. Kuvien tulee olla teknisesti painokelpoisia. Ilmoituksia ja juttuja ei saa taittaa valmiiksi eli asetella samalle liuskalle. Tekstit ja kuvat lähetetään erikseen, sillä ne menevät joka tapauksessa graafikon taitettaviksi. Kuvien mukana tulee olla tieto, mihin ilmoitukseen tai pikkujuttuun ne kuuluvat. Teksti ja kuvat lähetetään mieluiten yhtä aikaa. Lehden vakinaiset, juttuja kirjoittavat avustajat huolehtivat itse aikataulun noudattamisesta ja laskuttavat työstään.

16 Aluetyöntekijöiden yhteystiedot E t e l ä - I t ä t i i m i Uudenmaan kuulopiiri, Kaakkois-Suomen kuulopiiri, Itä-Suomen kuulopiiri Järjestösihteeri, tiiminvetäjä Esa Kalela Kuntoutussihteeri Johanna Juola Suunnittelija Riitta Pulkkinen Kuntoutussihteeri Maria Timonen esa.kalela@kuuloliitto.fi johanna.juola@kuuloliitto.fi riitta.pulkkinen@kuuloliitto.fi maria.timonen@kuuloliitto.fi Uudenmaan aluetoimisto Ilkantie Helsinki Uudenmaan aluetoimisto Ilkantie Helsinki Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kauppamiehenkatu Kouvola Itä-Suomen aluetoimisto Minna Canthinkatu 4 C Kuopio L o u n a i s - L ä n s i - K e s k i t i i m i Lounais-Suomen kuulopiiri, Länsi-Suomen kuulopiiri, Keski-Suomen kuulopiiri Kuntoutussihteeri, tiiminvetäjä Krista Heiniö Järjestösihteeri Annina Virta (Opintovapaalla saakka) Kuntoutussihteeri Margit Hassinen Kuntoutussihteeri Tuija Vuori Suunnittelija Kaisu Honkala P o h j o i s - t i i m i Oulun kuulopiiri, Lapin kuulopiiri Kuntoutussihteeri, tiiminvetäjä Tiina-Maija Leinonen Järjestösihteeri Paula Ojala Kuntoutussihteeri Päivi Väänänen Kuntoutussihteeri Johanna Leinonen krista.heinio@kuuloliitto.fi annina.virta@kuuloliitto.fi margit.hassinen@kuuloliitto.fi tuija.vuori@kuuloliitto.fi kaisu.honkala@kuuloliitto.fi paula.ojala@kuuloliitto.fi paivi.vaananen@kuuloliitto.fi Lounais-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B Tampere Lounais-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B Tampere Keski-Suomen aluetoimisto Tapionkatu 4 B Jyväskylä Länsi-Suomen aluetoimisto Kauppakatu Seinäjoki Länsi-Suomen aluetoimisto Kauppakatu Seinäjoki Oulun aluetoimisto Isokatu Oulu Oulun aluetoimisto Isokatu Oulu Kotitoimisto Eliisanpolku Rovaniemi Kotitoimisto Nuotiotie Kajaani