2013 Syömishäiriöliitto-SYLI ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2013 Syömishäiriöliitto-SYLI ry"

Transkriptio

1 OLET ARVOKAS! PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 2013 Syömishäiriöliitto-SYLI ry

2 Sisältö ALUKSI Projektin tavoitteet, tuotokset, tulokset ja itsearviointi Nuorten alle 18-vuotiaiden toiminnallisen vertaistuen kehittäminen... 5 Itsearvio toiminnallisen vertaistuen kehittämisestä Syömishäiriöitä ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittäminen... 9 Itsearvio Syömishäiriöitä ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittämisestä Arvioinnin kehittäminen Itsearvio arvioinnin kehittämisestä Sidosryhmäviestintä ja koulutukset Syömishäiriön erityispiirteistä Liite 1 Matkalla näyttely Liite 2 Nuorten toiminnallisen, suljetun ryhmän ohjelma Liite 3 Kiva Keho -ryhmä Liite 4 Kiva Keho -ryhmän palautelomake Liite 5 Puuttumisohjeet Liite 6 Joka viides meistä? -taidenäyttely Liite 7 Syömishäiriöpäivien ohjelma Liite 8 Syömishäiriöinfopiste Liite 9 Vertaistukiryhmän huoneentaulu Sivu 2 / 33

3 ALUKSI Olet arvokas! projekti toteutettiin Syömishäiriöliitto-SYLI ry:ssä vuosina Projektin tavoitteina oli 1) nuorten alle 18-vuotiaiden toiminnallisen vertaistukitoiminnan kehittäminen, 2) syömishäiriöitä ennalta ehkäisevän toimintamallin kehittäminen sekä 3) liiton ja jäsenyhdistysten arvioinnin kehittäminen Tässä loppuraportissa on käydään läpi projektin keskeiset toimenpiteet sekä arvioidaan niiden ja lopputulosten onnistumista. Projektin keskeiset tuotokset on esitelty yksityiskohtaisemmin tämän raportin lopussa. Projektin rahoitti Raha-automaattiyhdistys ry. Toimialue oli Lounais-Suomi. Projektin budjetti oli euroa, ja siinä toimi yksi kokoaikainen työntekijä, suunnittelija Sami Heimo 2/2012 asti. Projektirahoitusta käytettiin vielä vuoden 2012 lopussa Syömishäiriöinfopisteen toteuttamiseen. Projektilla oli yhteinen ohjausryhmä Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n Syömishäiriöt näkyviksi -projektin kanssa, jota edusti projektipäällikkö Kirsi Broström. Muut edustajat olivat Erikoissairaanhoitaja Irina Nieminen/TYKS, Nuorisopsykiatria Ttm, ft Sirkku Mikkola/Turun kaupungin koulutoimi Suunnittelija, LL Marjaana Nyström/ Nuorten syömishäiriöiden hoitoketjumallin toteuttaja; Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääkäri Max Karukivi, Porin nuorisopsykiatria, Satakunnan sairaanhoitopiiri Osastonhoitaja Leena Elo, Porin nuorisopsykiatria, Satakunnan sairaanhoitopiiri Lastentautien erikoislääkäri Pirjo-Riitta Harjamäki, Lasten ja nuorten poliklinikka, Turku Sairaanhoitaja Sanna-Maija Karus, Lasten ja nuorten poliklinikka, Turku Puheenjohtaja Anne Kerko, Syömishäiriöliitto SYLI ry Toiminnanjohtaja Marja-Leena Laiho-Lehto, Syömishäiriöliitto SYLI ry Olet arvokas- projekti käynnistyi vuonna 2004 perustetun Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n neljäntenä toimintavuonna. Edeltävä projekti Nälkäinen nuori rikki sisin ja kuori oli luonut pelisäännöt liiton jäsenyhdistysten voimin toteuttamalle vertaistukitoiminnalle. Nuorten vertaistukitoimintaa ei aiempi hanke käsitellyt. Liiton toiminnan laajeneminen ja yhteistyö Unileverin Dove- tuotemerkin kanssa vaikutti projektin työhön. Projektissa toteutettiin liiton kotisivulla mm. avoin kysely syömishäiriötä sairastaville, tulokset julkistettiin lehdistötilaisuudessa Doven itsetuntokampanjan käynnistyessä elokuussa Liitto uudisti samaan aikaan mm. kotisivut, logon ja esitteitä, pienessä työyhteisössä kaikki työntekijät osallistuvat myös koko liiton hankkeisiin. Projekti käynnistyi Turussa syksyllä 2007 yleisölle avoimella Pia Mustosen valokuvanäyttelyllä Matkalla, näyttely toteutettiin Oulussa vuoden 2008 alkupuolella. Joka viides meistä? taidenäyttelyyn saatiin töitä syömishäiriötä sairastaneilta ja toipuneilta ja se sai katsojia 11 paikkakunnalla Suomessa. Kaikkien tilaisuuksien yhteydessä järjestettiin lehdistötilaisuudet, jotka poikivat monia juttuja ja kertoivat samalla liiton sekä jäsenyhdistysten toiminnasta. Projekti päättyi Syömishäiriöinfopisteen toteutumiseen ja niiden lahjoittamiseen kaikkien jäsenyhdistysten käyttöön. Syömishäiriöinfopiste jatkaa syömishäiriötietouden levittämistä suurelle yleisölle valtakunnallisesti. Sivu 3 / 33

4 Olet arvokas projektin järjestön arvion laativat Lounais- ja Kaakkois-Suomen syömishäiriöperheet ry:n puheenjohtajat Riitta Ojanen ja Anna-Liisa Luova sekä aluepäällikkö Tanja Tiainen. Arviossaan he totesivat että projekti oli pienelle liitolle merkittävä lisäresurssi, joka toi virtaa myös muihin projekteihin. Projektin aikana saatiinkin uusia näkökulmia ja työkaluja liiton toiminnan kehittämiseen ja ylläpitoon mm. vuosisykli ja koulutustoiminta. Projektin aikana pystyttiin kokeilemaan nuorille suunnattua toimintaa, jota aikaisemmin ei ollut tehty. Ylipäätään nuorten näkökulman tuomista pidettiin tärkeänä, kuten nuorille suunnatut nettisivut ja nuorille tehdyt kyselyt. Vaikkakaan nuorille suunnatut ryhmät eivät onnistuneet suunnitellusti, ryhmiin tuotettu materiaali voitiin käyttää muuhun toimintaan, kuten Kiva keho ryhmien ja urheiluseuroissa toteutettavien ennaltaehkäisevien työpajojen toteuttamiseen. Projektilla oli näin ollen kokoava tehtävä, jotta jo tehtyjä malleja ja käytänteitä saatiin koottua yhteen käyttöoppaan muotoon. Projekti oli osin yhteinen Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n kanssa, joten myös sitä kautta saatiin testattua materiaalin sopivuus jäsenyhdistysten käyttöön. Projekteilla oli myös yhteinen ohjausryhmä, jonka ansiosta tärkeä asiantuntijoiden ryhmä saatiin koottua. Projektia pidettiin yleisesti onnistuneena ja hyödyllisenä. Lämmin kiitos kaikille niille vapaaehtoisille kokemusasiantuntijoille, jotka ovat avoimuudellaan ja rohkeudellaan antaneet oman panoksensa projektin toteuttamiseen ja tulosten syntyyn. Olet arvokas -projektin loppuraportti on viimeistelty suunnittelija Sami Heimon siirryttyä muihin tehtäviin. Sivu 4 / 33

5 1. Projektin tavoitteet, tuotokset, tulokset ja itsearviointi Projektin tavoitteina oli 1) nuorten alle 18-vuotiaiden toiminnallisen vertaistukitoiminnan kehittäminen, 2) syömishäiriöitä ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittäminen sekä 3) liiton ja jäsenyhdistysten arvioinnin kehittäminen. Tavoite 1 toteutettiin yhdessä Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n kanssa. 1.1 Nuorten alle 18-vuotiaiden toiminnallisen vertaistuen kehittäminen Nuorten toiminnallisen vertaistukitoiminnan kehittäminen oli yhteinen osio Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n jäsenyhdistys Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n Syömishäiriöt näkyviksi projektin kanssa. Projektit sopivat vastuunjaosta seuraavaa: - liiton projekti vastaa ohjaajien koulutuksen ja perehdytyksen järjestämisestä, ryhmien sisällöllisestä kehittämisestä, palautteen keräämisestä, ohjelmien päivittämisestä, ohjaajien ja ryhmäläisten materiaalien tuottamisesta sekä tiedotteiden tekemisestä, - yhdistyksen projekti vastaa vapaaehtoisten rekrytoinnista, yhteydenpidosta, käytännön tilajärjestelyistä, ryhmien markkinoinnista kohderyhmille ja yhteistyökumppaneille Arviointipäiviä pidettiin noin kahden viikon välein. Kokoontumistiheyttä harvennettiin tarvittaessa. Nuorten suljettu toiminnallinen ryhmä Nuorten suljetun ryhmän ohjelma on tehty yhteistyössä Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n Syömishäiriöt näkyviksi -projektin kanssa. Ryhmän suunnitteluryhmässä olivat mukana Susanna Raitamäki, Maria Hannonen, Anni Heinonen, Päivi Järvenpää ja Noora Korpela. Suunnitteluryhmän ideoista ja ajatuksista koottiin nuorten ryhmän ohjelma, joka koostui 10 kokoontumiskerrasta. Ryhmä oli suljettu, mikä tarkoitti että samat osallistujat ovat ryhmässä alusta loppuun, eikä uusia osallistujia oteta ryhmän käynnistyttyä mukaan. Projektissa suunniteltu ryhmämalli on tarkoitettu vuotiaille tytöille ja pojille, joilla on syömishäiriödiagnoosi ja jatkuva hoitosuhde. Ryhmä on toiminnallinen vertaistukiryhmä: se ei ole terapiaa tai hoitoa. Ryhmä eivät korvaa virallista hoitosuhdetta vaan tarjoaa lisätukea toipumisen tiellä ja pitää yllä toipumisen motivaatiota. Ryhmän kokoamisessa on hyvä tehdä yhteistyötä virallisen hoitotahon kanssa, jotta ryhmään saadaan sellaiset sairastavat, joilla toipuminen on jo lähtenyt käyntiin. Akuutissa vaiheessa oleva sairastava ei jaksa keskittyä ryhmään eikä osallistua ryhmän toimintaan. Ryhmän tärkein tavoite onkin oppia tuntemaan ja tunnistamaan tunteita sekä antaa itselleen lupa tuntea tunteita. Jokaisella kokoontumiskerralla on oma teemansa ja ryhmän edetessä kokoontumisten teemat tulevat haastavimmiksi. Ryhmä etenee helpommista tutustumisharjoituksista luottamisen kautta tunnetaitoja kohti. Nuorten suljettu ryhmä on toiminnallinen vertaistukiryhmä. Toiminnallinen vertaistuki tarkoittaa sitä, että ohjaajina toimivat sekä ammattilainen että syömishäiriöstä toipunut vertainen, ja pelkän puhumisen sijaan ryhmä tekee erilaisia asioita. Toiminnallisuudella päästään puhumaan syömis- Sivu 5 / 33

6 käyttäytymiseen vaikuttavista asioista eikä pelkästään sairaudesta. Toiminnallisuus saattaa tarjota jopa mahdollisuuden unohtaa sairautensa hetkeksi. Ryhmän markkinoinnissa hyödynnettiin Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n olemassa olevia sidosryhmiä (Turun yliopistollisen keskussairaala lasten ja nuorten poliklinikka, Turun psykiatria sekä Syömishäiriökeskuksen Turun yksikkö). Näiden kontaktien kautta hoidettiin markkinointi suoraan niille nuorille, joiden hoitotaho arveli hyötyvän ryhmästä. Yllä mainitut osallistuivat myös projektin ohjausryhmän työskentelyyn. Ohjaajina toimivat ryhmää suunnitelleet henkilöt Ryhmiin ohjautuvat nuoret haluttiin haastatella ennen ryhmän alkua. Haastattelut suorittivat projektien työntekijät. Haastatteluun päätyi vain kaksi nuorta. Näihin kahteen pidettiin yhteyttä ja pyrittiin saamaan lisää tulijoita. Uusia osallistujia ei löytynyt eikä ryhmää voitu käynnistää. Ryhmän kokoaminen lopetettiin vuoden 2008 lopulla. Nuorten sairastavien suljetun toiminnallisen ryhmän ohjelma on tämän raportin liitteenä, ja se löytyy myös Syömishäiriöliiton kotisivuilta Materiaalipankista, joka on liiton jäsenyhdistysten käytettävissä. Nuorten avoin toiminnallinen ryhmä Ryhmäsisältöä muutettiin siten, että se oli edelleen toiminnallinen ja nuorille suunnattu, mutta ryhmästä tehtiin avoin. Kuka tahansa voisi osallistua ryhmään ilman ennakkoilmoittautumista tai haastattelua. Ryhmää markkinoitiin liiton ja yhdistyksen kotisivuilla sekä sähköpostitse. Ryhmää järjestettiin keväällä 2009 kuusi kertaa, mutta se ei lähtenyt kunnolla käyntiin, ryhmässä oli satunnaisia kävijöitä. Ennaltaehkäisevä toiminta - Kiva Keho-ryhmä Koska sairastavien nuorten tavoittaminen ryhmätoiminnalla ei onnistunut, muutettiin ryhmätoiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan. Kiva keho-ryhmä on syntynyt laajassa yhteistyössä. Ryhmän ohjelman on ideoinut ja opinnäytetyönään kehittänyt Johanna Säteri yhteistyössä Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n Syömishäiriöt näkyviksi projektin kanssa. Kivaa Keho-ryhmämallia kehitettiin edelleen paremmin liiton ja sen yhdistysten toimintaan sopivaksi Jatkotyöskentelyyn osallistui suunnittelija Sami Heimo ja aluesihteeri (myöhemmin aluepäällikkö), Tanja Tiainen Syömishäiriöliito-SYLI ry:stä, Susanna Raitamäki Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:stä, Alma Sipilä Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry:stä ja Niina Jääskeläinen Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry:stä. Kuvaus tämän työryhmän kehittämästä Kiva Keho-toimintamallista on tämän raportin liitteenä. Se löytyy myös liiton nettisivuilta yhdistysten vapaaehtoisille tarkoitetusta Materiaalipankista. Kiva keho-ryhmä on viiden kerran toiminnallinen suljettu ryhmä, joka on tarkoitettu vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, jotka tarvitsevat tukea ja apua kehonsa hyväksymiseen. Kiva keho ryhmä toteutetaan yhteistyössä muiden nuorten kanssa työtä tekevien toimijoiden kanssa. Ryhmässä on kaksi ohjaajaa, joista toinen on syömishäiriön itse sairastanut ja sairaudesta toipunut, toinen ohjaaja on ammattilainen. Kiva keho-ryhmän tavoite on korostaa osallistujille, että oma keho on ainutlaatuinen ja ainutkertainen ja meidän tulisi kohdella sitä sen mukaisesti. Ryhmän aikana on mahdollisuus harjoitella kehonsa parempaa kohtelua, työstää omaa ajatteluaan Sivu 6 / 33

7 hyväksyvämpään suuntaan ja puhua sellaisista vaikeista ja kipeistä asioista, jotka koskevat omaa kehoa ja omaa itseään. Ensimmäinen ennalta ehkäisevä Kiva Keho ryhmä toteutettiin Lounais-Suomen syömishäriöperheet ry:n, toimintaterapeuttiopiskelija Johanna Säterin yhteistyössä Tyttöjen Talon yhteistyönä. Kiva keho -ryhmä tarjosi palautteen perusteella tasa-arvoisen ja turvallisen ympäristön, jossa pienryhmätoiminnan kautta oli mahdollista kokeilla taitojaan, oppia uutta ja saada onnistumisen kokemuksia. Tähän onnistumiseen vaikutti mm. suljettu ryhmämuoto ja sen myötä ryhmän sisäinen luottamus, voimaannuttava yhdessä tekeminen, keskustelu ja huumori. (Johanna Säterin raportti Kiva keho-ryhmästä.) Myöhemmin jatkotyöstettyä Kiva keho- ryhmää on markkinoitu Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n koulutustilaisuuksissa liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoisille. Ryhmiä on järjestetty Turussa, Tampereella ja Oulussa, yhteensä 6. Kaikilla paikkakunnilla yhteistyökumppanina on ollut Tyttöjen Talo. Toteuttajana on ollut joko Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n aluetyö tai jäsenyhdistys. Ohjaajana ryhmissä on toiminut joko liiton työntekijä tai yhdistyksen vapaaehtoinen, jotka Olet arvokas-projekti koulutti ryhmän ohjaamiseen. Ryhmän ohjaamisessa oli mukana myös Tyttöjen Talon työntekijä. Projektin aikana Kiva Keho-toimintaan osallistui yhteensä 30 henkilöä ja vapaaehtoisia ohjaajia 4. Ryhmissä käytetty palautelomake liitteenä. Itsearvio toiminnallisen vertaistuen kehittämisestä Pohdintaa avoimesta ja suljetetusta toiminnallisesta ryhmämallista Ryhmätoiminnan suunnittelu toimi sinänsä hyvin. Suunnitteluryhmässä pystyttiin osallistamaan useita vapaaehtoisia, joilla ei ollut halua toimia perinteisen vertaistukiryhmän ohjaajana, mutta kiinnostusta osallistua jollain tavoin. Vuosien mittaan on käynyt selväksi, että yhdistysten ja liiton toiminnassa tulisikin olla sellaisia vapaaehtoistyön muotoja, joihin osallistuminen ei vaadi niin pitkäjänteistä sitoutumista kuin esimerkiksi juuri vertaistukiryhmän ohjaajana toimiminen. Suunnittelussa onnistuttiin huomioimaan sekä ryhmän ohjaajan että ryhmäläisen turvallisuus: ryhmien on tarkoitus olla voimaannuttavia sekä osallistujalle että vapaaehtoiselle. Turvallisuutta varmistettiin sillä, että suunnittelemassa oli tarpeeksi laajasti hoitoalan ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita. Se, että nuorten suljettua tai avointa toiminnallista vertaistukiryhmää ei saatu käynnistymään oli pettymys. Nuorten avoimet vertaistukiryhmät eivät toimi samalla periaatteella kuin aikuisten, keskustelupainotteiset ryhmät. Se, että ryhmä ei tämän projektin aikana käynnistynyt, ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö ne voisi toimia jossakin muualla. Esimerkiksi jonkin hoitopaikan yhteydessä suljettu ryhmäkin voisi toimia. Alle on koottu pohdintoja sitä, mitkä muut seikat (kuin se, että ryhmä ei kokoontunut hoitopaikan yhteydessä) ovat voineet olla vaikuttamassa siihen, että nuoria ei saatu mukaan: - nuorilta sairastavilta, jotka tavoitimme, saattoi puuttua sairaudentunto, eivätkä he kokeneet ryhmästä olevan heille hyötyä - voi olla, että tavoittamamme nuoret, kokevat sairaudestaan voimakasta häpeää, eivätkä halua tulla leimatuksi Sivu 7 / 33

8 - voi olla, että sairastavan nuoren vanhemmat eivät halua, että nuori menee ryhmään, jonka pelätään ruokkivan syömishäiriöön kuuluvaa vertailua - aiempi kokemus vertaistukitoiminnasta kertoo, että usein sairastavan tarve osallistua ryhmään tulee vasta kun toipuminen on edennyt pidemmälle - sairastunut voi luvata tulla paikalle, mutta ei tulekaan, mikä on varsin tavallista syömishäiriössä, ja näkyy yleensäkin vertaistuki- ja yhdistystoiminnassa. Kyse ei yleensä ole sairastuneen välinpitämättömyydestä, vaan myös toipumisvaiheessa sairastunut on usein ahdistunut, päättämätön tai väsynyt syömishäiriön sääntöjen uhmaamisesta. Sairauden sääntöjen uhmaaminen voi laukaista oireilua (esim. ahmimista ja oksentamista), joka puolestaan aiheuttaa häpeää, ja joka myös vaikuttaa siihen, että sairastunut ei tule paikalle, vaikka lupaa. Projektissa olisi voitu kokeilla ryhmiä myöhemmin ja muilla paikkakunnilla kuten kävi Kiva Keho ryhmän kanssa. Projekti ei pystynyt olemaan ryhmien levittämisessä kovinkaan aktiivinen, koska projektissa oli mukaan myös kaksi muuta kehittämisen kohdetta, joihin keskityttiin ryhmäntoiminnan kehittämisen jälkeen. Pohdintaa Kiva Keho -ryhmästä Kiva keho ryhmämalli on koettu toimivaksi ja hyväksi. Ryhmä on sopivan lyhyt, sitä on helppo markkinoida ja osallistujan on helppo osallistua ryhmään, kun ryhmän nimessä ei ole sanaa syömishäiriö. Ryhmämalli on jäänyt elämään ja sitä toteutetaan mm. Tampereella liiton SALThankkeen ja Tyttöjen Talon yhteistyönä sekä Oulussa liiton aluetyön ja Oulun Tyttöjen Talon yhteistyönä. Myös Tyttöjen Talon työntekijät ovat kokeneet Kiva Keho-ryhmämallin tarpeelliseksi, koska ryhmässä käsiteltävät teemat ovat Tyttöjen Talojen arkea. Oulun aluepäällikkö Tanja Tiainen, joka on ohjannut Kiva Keho-ryhmän kolme kertaa, on havainnut, että vaikka ryhmä on tarkoitettu ennaltaehkäiseväksi malliksi, ryhmään hakeutuu hyvin akuutissa vaiheessa olevia sairaita. Tämä on nuorille tarkoitetun ryhmätoiminnan kehittämisen kannalta mielenkiintoinen seikka. Alun perin Kiva Keho-ryhmämallia oli tarkoitus levittää esimerkiksi nuorisotaloille. Ajatuksena oli, että ryhmää ohjaavalla ei tarvitse olla syömishäiriöosaamista tai - kokemusta, vaan terve itsetunto ja itsetuntemus sekä kokemus nuorten kanssa työskentelystä riittää. Kokemus siitä, että ryhmään hakeutuu jopa akuutisti sairaita, muuttaa tätä lähtökohtaa. Kiva Keho-ryhmiä varten ollaan myös laatimassa ennakkokyselylomaketta, jossa selvitetään, onko osallistujalla syömishäiriötaustaa, jotta asia osataan ottaa huomioon ryhmäprosessissa. Pohdintaa projektiyhteistyöstä liiton ja yhdistyksen välillä Olet arvokas! projektin projektisuunnitelma oli siis kirjoitettu osittain yhteneväiseksi Lounais- Suomen syömishäiriöperheet ry:n Syömishäiriöt näkyviksi projektin kanssa. Yhteinen osio oli nuorten toiminnallisen ryhmätoiminnan kokeilu ja kehittäminen. Liiton ja yhdistyksen välistä projektiyhteistyötä ei ollut aiemmin tehty. Hyödyksi koettiin se, että yhteinen tehtävä muodosti pienen työyhteisön, varsinkin kun projektin työntekijä oli yhdistyksen ainoa työntekijä. Hyödyksi nähtiin myös se, että liiton että jäsenyhdistyksen vahvuudet pääsevät esiin. Liiton vahvuus on tieto siitä mitä ja miten muualla (muissa yhdistyksissä) on tehty, yhdistyksen vahvuus on paikallisten toimijoiden, yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoisten tunteminen. Yhteinen osio mahdollisti myös vertaisarvioinnin ja palautteen saamiseen. Yhteistyön kautta jäsenyhdistyksen tuotokset tulivat valtakunnalliseen jakeluun osana liiton järjestämiä koulutuksia, materiaalipankissa ja raporteissa. Lisäksi liitto sai arvokasta suoraa palautetta yhdistyksen vapaaehtoisilta. Sivu 8 / 33

9 Liiton ja yhdistyksen projektit dokumentoivat omat ja yhteiset tekemiset omiin dokumentteihinsa. Jälkikäteen ajateltuna yhteinen dokumentointi ja seuranta olisi voitu toteuttaa vaikkapa blogina tms. 1.2 Syömishäiriöitä ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittäminen Syömishäiriöiden ennaltaehkäisystä on vähän tutkimustietoa. Asiaa on pohtinut mm. lastenpsykiatrian professori Hanna Ebeling pääkirjoituksessa Voiko syömishäiriötä ennaltaehkäistä? (S U O M E N L Ä Ä K Ä R I L E H T I 4 5 / V S K 6 0). Hän kirjoittaa mm. näin Hoitoa parempi vaihtoehto on ehkäistä sairauden puhkeaminen. Tarvitsemme tutkimustietoa siitä, milloin ja missä määrin tämä on mahdollista. Nopean puuttumisen tiedetään parantavan hoidon tuloksellisuutta. Osana syömishäiriöiden ehkäisyä ja hoitoa joudumme miettimään omaa suhtautumistamme ruokaan, täydellisyyden pyrkimykseen ja siihen, miten pysähdymme kuuntelemaan vastaanotolla kohtaamiamme nuoria. Olet arvokas -projektissa ennaltaehkäisevää toimintamallia suunnitellessa tultiin siihen tulokseen, että luennointi kouluissa ja oppilaitoksissa ei ole järkevin tapa lähestyä asiaa, koska liiton henkilöresurssit eivät siihen riitä. Luennointia ei voitaisi toteuttaa tasapuolisesti, eikä toiminnalle välttämättä olisi jatkajaa projektin jälkeen. Ennaltaehkäisevään työhön suunniteltiin nimenomaan sellaisia toimintoja, joilla tavoitettaisiin nuoria. Ennaltaehkäisevään toimintaan otettiin mukaan myös varhaisen puuttumisen elementtejä. Tehtäviksi kirjattiin 1) nostaa esiin syömishäiriöt, 2) jakaa tietoa syömishäiriöistä, 3) ohjata ja rohkaista oireilevia ja sairastavia avun hakemiseen ja 4) ohjata ja rohkaista ystäviä ja kavereita puuttumaan tilanteeseen. Toiminnoiksi suunniteltiin kyselyjä, nuorten kotisivuja sekä näyttelykiertue ja ns. kylmäasema, joka myöhemmin sai nimen Syömishäiriöinfopiste. Kysely nuorille Nuorille suunnattu kysely toteutui vuonna 2010 ja siitä julkaistiin Ystävä tietää ensin -raportti. Kysely toteutettiin webropol -kyselynä ja siihen vastasi yhteensä luokkalaista kolmesta kaupungista. Kysely perustui Kartoitus 9-luokkalaisten häiriintyneen syömisen tunnistamisesta, tietämyksestä ja avun hakemisesta opinnäytetyöhön ja aiheesta tehtyihin projektiopintoihin. Opinnäytetyön tekivät tekivät Mirka Parkkonen ja Anni Lindsberg Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä Iiro Pälve HUMAK:sta. Parkkosen ja Lindsbergin opinnäytetyö ja Pälveen projektityö tehtiin Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n ENSISYLI-projektin toimeksiannosta. Nuorille tehdystä kyselystä kävi ilmi, että suurin osa nuorista kertoo syömishäiriöön viittaavista ongelmistaan ensimmäiseksi kaverille tai ystävälle. Olet arvokas -projektissa harjoittelijana kolme kuukautta toimineen Susanna Raitamäen kirjoittaman Ystävä tietää ensin -raportin lopussa on Puuttumisohjeet. Ohjeet on kirjoitettu sekä kavereille ja ystäville, joille on tultu kertomaan syömiseen liittyvistä ongelmista että niille, jotka haluaisivat auttaa sellaista henkilöä, joka ei ole vielä välttämättä kertonut kenellekään ongelmistaan. Puuttumisohjeet perustuvat kokemustietoon: niihin näkemyksiin ja ajatuksiin, joita itse sairastuneille asiasta on. Sivu 9 / 33

10 Sivut nuorille ja Pauliinan Palsta Nuorten kotisivut ovat osoitteessa Sivuilta löytyy tietoa syömishäiriöistä, puuttumisohjeet nuorelle, joka epäilee ystävänsä sairastuneen, toipumistarinoita sekä muistilista esimerkiksi terveydenhoitajalla käyntiä varten. Projektin aikana nettisyli -sivuille oli linkitetty liiton keskustelupalstalta Pauliinan palsta, jossa psykologi, psykoterapeutti Pauliina Juntunen vastasi noin kerran viikossa hänelle viikon aikana lähetettyihin kysymyksiin. Pauliinan Palsta päättyi projektirahoituksen päätyttyä, mutta projektin aikana palstalle kertyneet kysymykset ja vastaukset ovat edelleen luettavissa. Pauliinan vastaanottoa pidettiin 3/2008-2/2012, ja sille tuli yhteensä 461 kysymystä, joihin Pauliina vastasi. Joka viides meistä? -näyttelykiertue Näyttelyn teokset koottiin avoimena hakuna yhdistysten kautta. Näyttelyyn pyydettiin kuvia, maalauksia, muistiinpanoja tai muuta mikä tekijän mielestä kuvasi hyvin sitä miltä syömishäiriö tuntuu. Teoksia tuli yli kolmekymmentä kahdeltatoista tekijältä. Näyttelyssä oli esillä maalauksia, valokuvia, muistiinpanoja ja jopa yksi päiväkirja. Näyttely avattiin Syömishäiriöpäivillä 2011, joka oli samalla Olet arvokas-projektin loppuseminaari. Näyttelyn nimi perustuu Pietarsaaren alueella tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan joka 10. tyttö sairastaa DSM IV -diagnoosikriteereidenmukaisesta syömishäiriöstä ennen 30-vuoden ikää. Saman tutkimuksen mukaan viides tyttö painii nuoruusvuosinaan syömishäiriöongelmien kanssa. Tämän tutkimuksen mukaan pojilla ja miehillä syömishäiriöitä esiintyy selvästi vähemmän, mutta heidän kohdallaan voi olla kyse myös siitä, että tarvitaan ehkä vähän erilaisia kysymyksiä jotta ongelman esiintyvyys saadaan luotettavasti kartoitettua. Näyttely kiersi vuoden 2011 aikana kymmenellä paikkakunnalla. Paikkakunnilla järjestettiin avajaisia, lehdistötilaisuuksia ja luentoja yhteistyössä liiton aluesihteereiden ja jäsenyhdistysten työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa Syömishäiriöpäivät 2011, Turku Variskan näyttelytila, Vaasa (yleisöluento 31.3.) Karhulan kirjasto, Kotka (yleisöluento 14.4.) Lappeenrannan kirjasto, Lappeenranta Pääkirjasto Metso, Tampere (yleisöluento 25.5.) Nuorisokeskus Happee, Helsinki Aikuiskoulutuskeskus, Lahti (yleisöluento 31.8.) Ammattikoulun kirjasto, Kajaani (yleisöluento 29.9.) Kaupungintalon aula, Rovaniemi Kulttuurikeskus, Kemi (yleisöluento 11.10) Järjestötalo, Seinäjoki (yleisöluento 7.11.) Perhekeskus Heideken, Sepänkatu 3, Turku Kävijämäärää on mahdoton arvioida koska näyttelyt toteutettiin julkisissa tiloissa mutta Kotkassa, Lappeenrannassa, Kajaanissa, Rovaniemellä ja Kemissä näyttelyyn tutustui yläkouluikäisiä koululaisryhmiä. Lisäksi ainakin Turun Sanomat ( ) ja Kymen Sanomat ( ) sekä YLE Helsinki ( ) tekivät jutun Joka viides meistä? -näyttelystä. Sivu 10 / 33

11 Syömishäiriöinfopiste Ajatuksena oli tehdä helposti rakennettava kylmäasema, joka olisi vaivaton pystyttää esimerkiksi oppilaitokseen tai johonkin muuhun yleiseen tilaan. Suunnittelu käynnistyi Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry:n Jyväskylän vertaistukitoimijoiden ideasta laatia huone, jossa eri seinille kootaan tietoa syömishäiriöistä sairauden etenemisen mukaan. Huoneessa ei esitetä ns. faktatietoa syömishäiriöistä kovinkaan paljon, vaan siinä pyritään tuomaan esille, miltä syömishäiriö tuntuu. Olet arvokas -projekti vei Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry:n vapaaehtoisten ideaa pidemmälle, ja syksyllä 2012 palkattiin osa-aikainen projektityöntekijä Suvi Markus laatimaan kylmäaseman tarvitsemat materiaalit yhteistyössä liiton Oulun aluepäällikkö Tanja Tiaisen kanssa. Kylmäasemaideasta syntyi Syömishäiriöinfopiste. Kokonaisuus on suunniteltu toimimaan ilman henkilöresursseja, mutta se voi olla myös taustamateriaalina esim. koulukiertueilla. Koulukiertue on Pohjois- Suomen ja Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:iden toteuttama konsepti, jonka pohjana on osittain Olet arvokas-projektissa tuotettua materiaali. Syömishäiriöinfopisteen kohderyhmänä ovat n vuotiaat nuoret. Syömishäiriöinfopisteeseen sisältyy 15 minuutin pituinen video sekä neljä rolluppia. Se kertoo syömishäiriöistä realistisesti ja ymmärrettävästi. Koulu tai oppilaitos voi lainata materiaalin käyttöönsä esimerkiksi terveystiedon tunnille, teemapäiviin tms. tilaisuuksiin Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n toimistoilta. Materiaalin on tarkoitus toimia ns. kylmäasemana. Siihen tutustumiseen ei tarvita ohjaajaa, vaan ohjaajana toimii video ja sitä täydentävät rollupit. Videolla kertojan ääni käsittelee sairauden kulkua syömishäiriön kaaren avulla. Kolmen sairastuneen ja yhden läheisen kommentit avaavat syömishäiriön eri vaiheita kokemusnäkökulmasta. Materiaaliin kuuluvissa rollupeissa kuvataan mm. syömishäiriöön liittyviä oireita. Miten syömishäiriö voi näkyä? listaa niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin merkkejä sairaudesta, kuten väsymystä ja sosiaalisista suhteista vetäytymistä. Kielteisten ajatusten kehä kertoo, miten negatiiviset ajatukset muodostavat noidankehän, josta ei tunnu olevan ulospääsyä. Normaalia-epänormaalia-rollupissa kuvataan sitä, millaista on terveen ihmisen syöminen ja miten se eroaa sairastuneen ruokailusta. Muutos -rollup kertoo katselijalle, mitä asioita sairaudesta paranemiseen liittyy. Rollupeissa käydään siis läpi sairauden erityispiirteitä, ja annetaan tietoa sairastuneen ajatus- ja tunnemaailmasta. Syömishäiriöinfopisteeseen kuuluu 1 DVD-levy, 4 kpl 80x200cm rollup telinettä sekä 100 kpl nuorille suunnattuja flyereita, joissa on auttavien numeroiden ja nettisivujen yhteystiedot. Materiaalin lainaus on maksutonta, mutta mahdolliset toimituskulut tulevat materiaalia lainaavan tahon maksettavaksi. Itsearvio Syömishäiriöitä ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittämisestä Ennaltaehkäisevän toimintamallin luomisessa haastavinta oli se, että ennaltaehkäistävää on paljon ja kaikkialla, ja toisaalta tekijöitä ja resursseja melko vähän. Ennaltaehkäisystä löytyy myös huonosti tutkimustietoja nimenomaan syömishäiriöiden osalta. Asetelma on todennäköisesti niin, että kaikki mikä ennaltaehkäisee mielenterveysongelmia yleensä ja esimerkiksi päihteiden käyttöä, ennaltaehkäisee myös syömishäiriöitä. Toisin sanoen kaikki se, mikä tukee nuoren itsetuntoa ja - Sivu 11 / 33

12 tuntemusta tai antaa työkaluja vaikeiden tunteiden käsittelyyn, ennaltaehkäisee todennäköisesti myös syömishäiriöitä. Kiva keho-ryhmä, joka syntyi kun sairastuneiden toiminnallinen ryhmä ei ottanut tulta alleen, on esimerkki tällaisesta itse- ja kehotuntemusta lisäävästä toimintamallista. Ennaltaehkäisevän Kiva keho-ryhmän toteuttamisessa yhteistyökumppanina ei voi olla sairaala, vaan nimenomaan esimerkiksi Tyttöjen Talot. Toisaalta, Kiva Keho-ryhmä voi toimia myös jo sairastuneiden keho- ja itsetuntemuksen korjaamisessa, jolloin sen painopiste on toipumisen tukemisessa. KivaKeho-ryhmästä on kerrottu tarkemmin luvussa 1.1. Joka viides meistä? -taidenäyttelyn potentiaalia ei pystytty hyödyntämään kaikilta osin. Henkilöresursseja viestintään olisi tarvittu enemmän, eikä aluetyötä tuntematon, paikallisella tasolla toimiva projektityöntekijä (suunnittelija) osannut hyödyntää vapaaehtoistyöntekijöiden työpanosta ja verkostoja. Suurten joukkojen tavoittamiseksi ennaltaehkäisymielessä Syömishäiriöliitto jäsenyhdistyksineen on pieni toimija. Liitto tarvitsisi yhteistyökumppanikseen useiden toimijoiden verkoston, joka toimii, ei pelkästään ongelmia kohdanneiden nuorten kanssa, vaan nuorten kanssa yleensä. Paikallisesti tällaista toimintaa on ollut esimerkiksi Lounais-Suomessa, jossa liitto ja liiton jäsenyhdistys Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry ovat järjestäneet itsetunto- ja syömishäiriötyöpajoja yhteistyössä Svoli Länsi-Suomen kanssa. Syömishäiriöinfopiste saatiin julkaistuksi vasta vuoden 2013 alussa. Se oli esillä ensimmäistä kertaa Syömishäiriöpäivillä 2013, joten käyttäjäkokemuksia Syömishäiriöinfopisteestä ei vielä ole. Konsepti on kuitenkin oikeansuuntainen: se ei vaadi juurikaan henkilöresursseja, eikä sen toteutus ole aikaan ja paikkaan sidottua. 1.3 Arvioinnin kehittäminen Projekti sai vastuulleen Kehittämistyöryhmän, jonka oli tarkoitus olla arvioinnin kehittämisen työkalu, joka tekisi esityksiä hallitukselle. Kehittämistyöryhmään kuului alueyhdistysten edustajina Paula Rekilä ja Airi Mäkäräinen, Pohjois-Suomi, Brita Kotala ja Jaakko Luhtasela, Pohjanmaa, Linda Taakala, Väli-Suomi, Sara Gilbert ja Inkeri Kontro (Lotta von Hertzen) Etelä-Suomi ja Riitta Ojanen Lounais-Suomi. Kehittämistyöryhmä kokoontui kaksi kertaa, ja se tuotti liitolle auki kirjoitetun perustehtävän ja arvot, jotka liiton hallitus ja vuosikokous 2009 hyväksyivät. Liiton hallitus päätti lakkauttaa Kehittämistyöryhmän Arvioinnin kehittämisen taustalla vaikuttivat seuraavat Olet arvokas -projektin aikana tehdyt kyselyt ja niistä tehdyt raportit. Raportit löytyvät liiton kotisivuilta Arkistosta. - Koko elämä sirpaleina raportti sairastaneiden kyselystä Kaikki auki, odotamme mahdollisen hoidon alkamista jossakin raportti läheisten kyselystä Ystävä tietää ensin raportti 9 luokkalaisille tehdystä kyselystä. - Kysely jäsenyhdistysten vapaaehtoistoimijoille Kysely jäsenyhdistysten vapaaehtoistoimijoille 2011 Sivu 12 / 33

13 Arvioinnin työkaluiksi luotiin liiton vuosisykli sekä toimintaa pidemmällä aikavälillä kuvaava aikajana. Molemmat toimivat suunnittelun työvälineinä. Molemmat työkalut on liitetty toimintasuunnitelmaan ja kertomukseen toiminnasta. Liiton hallitus otti käyttöönsä arviointikokoukset, jotka toteutuvat puolivuosittain. Itsearvio arvioinnin kehittämisestä Arvot, perustehtävä, suunnittelun työkalut (vuosisykli ja aikajana) sekä arviointikokoukset käynnistivät laajemman strategiatyön liitossa. Vuoteen 2016 ulottuvaa strategiaa, siihen liittyvää tavoitteen asettelua, seurantaa ja arviointia on tehty liiton työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyönä. Projekti ei tuottanut erikseen välineitä yhdistysten arviointiin, vaikka näin oli tarkoitus. Tarkoitus oli yksinkertaistaa liiton arviointia niin että se sopisi myös yhdistyksille. Haasteena oli se, että yhdistykset ovat keskenään hyvin erilaisia riippuen siitä onko niillä työntekijä vai ei. Sittemmin, Olet arvokas-projektin päätyttyä, liiton ja yhdistysten toiminnan seurantaa on yhtenäistetty ja toimintatietojen keruuta yksinkertaistettu, mikä helpottaa myös arviointityötä. 1.4 Sidosryhmäviestintä ja koulutukset Projekti käynnistyi Turussa Mielenterveyden keskusliiton Länsi-Suomen aluekeskuksessa syksyllä 2007 yleisölle avoimella Pia Mustosen valokuvanäyttelyllä Matkalla. Näyttelyyn kävi tutustumassa mm. lukiolaisia, jotka kirjasivat tunnelmiaan näkemästään teksteiksi. Näyttely oli avoin Näyttely siirtyi Ouluun Kumppanuuskeskukseen vuoden 2008 alkupuolella. Projektin tavoitteista ja tuotoksista kerrottiin eri sidosryhmille useilla foorumeilla. Ammattilaisille suunnatuista tapahtumista merkittävin oli Syömishäiriöpäivät Syömishäiriöpäivät 2011 oli paitsi valtakunnallinen kokemustiedon ja ammattiosaamisen kohtauspaikka, myös ammattilaisille tarkoitettu projektin loppuseminaari. Päiviin osallistui 153 henkilöä. Päivien ohjelma liitteenä. Syömishäiriöpäivillä julkaistiin Olet arvokas-projektissa tuotettu Joka viides meistä? -taidenäyttely. Liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoisille Olet arvokas -projektin tuotoksia esiteltiin Syömishäiriöliiton koulutuksessa, VvoKkiksessa (Valtakunnallinen vertaistukiohjaajien koulutus) vuonna 2009 Vääksyssä ja vuonna 2011 Pirkkalassa. Joka viides meistä? -taidenäyttelyn yhteydessä järjestettiin Syömishäiriöt -mistä on kyse? - yleisöluentoja seitsemällä paikkakunnalla liiton jäsenyhdistysten ja liiton aluetyön avustuksella. Syömishäiriöt - mistä on kyse? on liiton vanhin ja vakiintunein toimintamalli, johon kuuluu alustusluennon lisäksi hoitavan tahon puheenvuoro sekä syömishäiriöön sairastuneen että läheisen kokemuspuheenvuorot. Sivu 13 / 33

14 Olet arvokas-projektin järjestämistä tilaisuuksista ja tuotoksista on tiedotettu liiton netti- ja facebook-sivuilla sekä liiton jäsen - ja tiedotuslehti SYLILLISESSÄ. Joka viides meistä? -taidenäyttelyllä oli omat facebook -sivut. Sivu 14 / 33

15 2. Syömishäiriön erityispiirteistä Syömishäiriöliitto-SYLI ry:ssä ja sen jäsenyhdistyksissä noudatetaan pääsääntöisesti samoja toimintaperiaatteita siitä, miten syömishäiriöstä puhutaan. Liitossa ja yhdistyksissä ei puhuta syömishäiriöisistä ja esimerkiksi anorektikoista, vaan syömishäiriötä ja anoreksiaa sairastavista. Liitolla ja yhdistyksillä on periaatteita myös siitä, että esimerkiksi kilot ja kalorit eivät ole aiheita, joita tarvitaan toipumista tukevassa vertaistukitoiminnassa. Muihin vertaistukitoimintaa ohjaaviin sääntöihin voi tutustua mm. liitteenä olevasta vertaistukiryhmän huoneentaulusta. Nämä periaatteet juontavat juurensa liiton Nälkäinen nuori projektin ( ) tuotoksena syntyneisiin vertaistukiryhmien periaatteisiin. Ne ovat juurtuneet hyvin osaksi käytännön työtä. Syömishäiriön erityispiirteet -luku on suunnittelija Sami Heimon koonti projektin aikana tekemistä havainnoista. Ne eivät ole liiton yleisiä linjauksia, vaan yksittäisen projektityöntekijän näkemyksiä siitä, miten syömishäiriön erityispiirteet vaikuttavat syömishäiriöön sairastuneiden kanssa tehtävään työhön. Syömishäiriötä ja sen oireita ei voi jättää huomiotta ja ajatella, että ne nyt vaan on, koska huomioimattomina ne usein pahenevat. Syömishäiriö kääntää välinpitämättömyyden ja huomioimattomuuden omaksi edukseen ja valtaa niin paljon alaa kuin sille annetaan. Syömishäiriöön liittyy vastakkainasetteluja ja paradokseja, joista alle on koottu muutamia: Kontrolli ja kiellot joustavuus Syömishäiriö pyrkii kontrolloimaan kaikkea. Kaiken pitää olla hallinnassa ja järjestyksessä. Asioiden tulee tapahtua ennalta määrätyssä järjestyksessä ja aikataulussa. Koska oikeassa elämässä mikään ei kuitenkaan koskaan mene niin, on sairastava jatkuvassa ristiriidassa suunnitelmien ja toteutuneen välillä. Sairastava syyttää suunnitelmien toteutumattomuudesta itseään. Tämä johtaa loputtomaan negatiiviseen kierteeseen, jossa yhä tiukentuvia suunnitelmia ja vaatimuksia seuraa yhä tiukemmat, syömishäiriön määrittämät rangaistukset ja vaatimukset. Joustavuus on sairastavalle vaikeaa ja aiheuttaa usein kovaa ahdistusta. Joustavuutta on pakko opetella, koska ilman sitä ei ole mahdollista toipua. Joustavuus ryhmä- yms. toiminnassa tarkoittaa sitä, että kaikkien on oltava valmiita harjoittelemaan joustamista ja kontrollista luopumista. Arvottomuus itsensä arvostaminen Syömishäiriö haluaa, että sairastava tuntee itsensä arvottomaksi ja näkee maailman niin, että ei ole ansainnut siitä mitään hyvää. Sairastava kieltää itseltään hyviä ja elämää ylläpitäviä asioita. Itsensä arvostamisen uudelleen oppiminen vie luonnollisesti paljon aikaa. Paras tuki mitä läheiset, ystävät ja myös vapaaehtoistyöntekijät voivat tehdä, on osoittaa sairastuneelle arvostusta sellaisista pienistäkin teoista ja sanoista, jotka tietävät olevan hänelle isoja. Käytännössä on vaikea löytää rajaa sen välillä, mikä on liikaa vaadittu ja mikä on riittävästi tehty. Sairastavalta ei luonnollisesti voi edellyttää samoja asioita kuin sellaiselta henkilöltä, joka ei sairasta. Mutta sairastavalta pitää kuitenkin vaatia joitakin tekoja oman tilanteensa muuttamiseksi. Sairauden sääntöjen uhmaaminen ja muutosten tekeminen on ainoa tie toipumiseen. Sivu 15 / 33

16 Pelko rohkeus Syömishäiriö täyttää sairastavan pelolla. Pelko voi kohdistua mihin tahansa. Monista aivan arkipäiväisistä ja tavallisistakin asioista tulee pelottavia. Pelot ohjaavat sairastavan toimintaa ja estävät monet aivan normaalit ja tavalliset tekemiset. Jotta syömishäiriötä vastaan voi taistella, tarvitaan rohkeutta tehdä muutoksia. Pitää uskaltaa muuttaa niitä rutiineja ja asioita, jotka syömishäiriö on järjestänyt ja määrännyt. Muutoksia tapahtuu sekä sairastavan elämässä että sairastavan läheisten elämissä. Muutokset voivat olla aluksi hyvin pieniä ja varovaisia, mutta ne ovat sitäkin arvokkaampia. Syömishäiriö vastustaa muutoksia, koska ne vievät siltä sen valtamaa elintilaa. Syömishäiriö pyrkii täyttämään sairastavan mielen uhkakuvilla siitä, mitä kaikkea kamalaa tapahtuu, jos tämä vastustaa syömishäiriön sääntöjä. Esimerkiksi ryhmään tuleminen tai neuvontapuhelimeen soittaminen saattaa olla tällainen asia. Syömishäiriö saattaa pelotella sairastavaa vaikkapa läheisen kuolemalla, jos tämä avautuu ongelmistaan jollekin. Sairastava tarvitsee apua muutosten tekemiseen. Muutokset on kuitenkin tehtävä itse, kukaan ei voi tehdä niitä sairastavan puolesta. Tukena ja apuna muutosten tekemisessä voi olla, mutta muutoksen aiheuttama ahdistus ja onnistumisen tunne on koettava jokaisen itse. Sairaus - terveys Syömishäiriö on mielenterveydenhäiriö ja vakava sairaus. Sairauden kulkuun kuuluu se, että aluksi sairastavalla ei ole sairaudentuntoa. Asiat ovat sairastavan mielestä hyvin, eikä kenenkään tarvitse puuttua tilanteeseen millään tavalla. Yleensä läheiset ja ystävät huolestuvat sairastavan tilanteesta paljon aikaisemmin kuin sairastava itse, ellei sairastava sitten pysty piilottamaan sairauttaan muilta. Sairastavalla ei herää sairaudentunto ennen kuin sairaudesta alkaa olla hänelle merkittävää haittaa tai joku puuttuu sairastavan tilanteeseen. Monesti sairaus estää tekemästä jotain sellaista, joka on korvaamattoman tärkeää sairastavan elämässä. Tämä voi olla työn tekeminen, koulu ja opiskelu, jokin harrastus tai parisuhde. Kun sairaudentunto on herännyt, alkaa sairaan ja terveen minän välinen taistelu. Terve minä yrittää tehdä hyviä ja terveitä asioita, sairas minä taas yrittää ylläpitää tai viedä vielä syvemmälle sairauden syövereihin. Ryhmissä ja muulla vapaaehtoistoiminnalla ei voida tuhota tai poistaa sairasta minää, mutta voidaan vaikuttaa siihen, että sairastava tulee tietoisemmaksi terveestä minästä ja sitä voidaan yrittää vahvistaa. Monesti sanotaan, että syömishäiriön kanssa ei voi neuvotella. Tämä pitää paikkansa, mutta se ei tarkoita, etteikö syömishäiriötä sairastavan kanssa voisi neuvotella tai kannattaisi keskustella. Pitää vain löytää keskusteluyhteys terveen minän kanssa. Yksin suorittaminen yhdessä tekeminen Syömishäiriö luo kieltoja ja pakkoja, jotka ovat ehdottomia. Tietyt asiat on suoritettava tietyssä järjestyksessä. Joskus suorittamiseen liittyy tarve olla paras ja tehdä enemmän kuin muut. Suorittaminen saattaa liittyä kaikkeen toimintaan mitä ikinä arkipäivässä tulee vastaan. Sen taustalla on riittämättömyyden tunne, joka johtuu siitä, että sairastava luulee, että muut eivät hyväksy häntä sellaisena kuin hän on. Sairastava ei siis mieti niinkään omaa riittävyyttään tai hyvyyttään, vaan sitä mitä muut hänestä ajattelevat ja häneltä odottavat. Sivu 16 / 33

17 Syömishäiriön kiellot ja säännöt voivat liittyä mihin tahansa, kuten koulunkäyntiin, työntekoon, parisuhteeseen jne. Tekemisestä puuttuu kuitenkin ilo ja nautinto. Yksin suorittaminen on yleensä sairastuneelle helpompaa kuin ryhmässä toimiminen jo pelkästään siksi, että syömishäiriö täyttää sairastuneen ajatukset, ja päivä rytmittyy syömishäiriön sääntöjen mukaan. Siksi sosiaalisista suhteista eristäytyminen on tavallinen syömishäiriön oire. Epäluuloisuus - luottamus Syömishäiriötä sairastavan on vaikea luottaa ihmisiin ja asioihin. Jo aiemmin mainittu kontrollin tarve aiheuttaa sen, että asiat jotka eivät ole omassa hallinnassa, eivät ole luotettavia. Toisaalta syömishäiriö pyrkii kylvämään epäluuloisuutta ja luottamusta ympärilleen. Suhteet sukulaisten, ystävien ja muiden ihmisten välillä tulehtuvat helposti. Sairastavan näkökulmasta epäluuloisuus on tarpeellista, koska se etäännyttää ihmisiä. Etäisyys mahdollistaa myös syömishäiriöllä oireilun muiden sitä näkemättä ja siihen puuttumatta. Muutoksen tekeminen ja luopuminen Syömishäiriöstä toipumiseksi tarvitaan muutosta. Syömishäiriötä sairastavan on muutettava syömiskäyttäytymistään, rutiinejaan sekä ajatusmallejaan. Muutos koskee kaikkia inhimillisen elämän tasoja. Muutos on yhtä aikaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Muutosten tekeminen ei ole yksinkertaista eikä helppoa, vaikka itse muutettava asia sitä olisikin. Syömishäiriö vastustaa muutoksen tekemistä, koska silloin sen valtaamaan alaa rajoitetaan. Muutosten tekeminen tuntuu sairastavasta ahdistavalta. Muutos vie kohti uutta, epämääräistä ja vaarallista. Muutos ei ole hyvä, koska silloin vaarantuu kaikki se mihin on tukeutunut ja mikä on tuttua ja turvallista. Sairastava itse ei välttämättä näe tai ymmärrä, kuinka sairasta ja terveydelle vaarallista tutuksi käynyt syömishäiriö on. Ihmiset sairastavan ympärillä luonnollisestikin tämän näkevät ja ymmärtävät. He voivat olla muutoksen tekemisen tukena ja apuna, mutta eivät voi sitä sairastavan puolesta tehdä. Muutosten tekemisen esteenä ovat oikeastaan kaikki aikaisemmin edellä luetellut asiat. Kun sairaat tavat muuttuvat terveiksi, myös terveet ajatukset ja sitä kautta terve minä vahvistuvat. Sairaus heikkenee jatkuvasti ja terve puoli vahvistuu. Muutokset eivät jää vain yksittäisiksi kokeiluiksi vaan niistä tulee uusia tapoja, jotka rikkovat sairauden luomia rutiineja. Sivu 17 / 33

18 Liite 1 Matkalla näyttely Liite 2 Nuorten toiminnallisen, suljetun ryhmän ohjelma 1. kokoontuminen: tutustuminen Aloitus: tunnekortit. Jokainen osallistuja ottaa kaksi tai kolme tunnekorttia, jotka kuvaavat sen hetkistä tunnetilaa. Yleisinfo - ohjaajien esittäytyminen - ryhmän tarkoitus - pelisäännöt ( ei vertailua, kilpailua, ei puhetta painosta eikä kaloreista), poissaoloista ilmoittaminen - ryhmän ohjelman jakaminen ja läpikäynti Tutustuminen Kirjoitustehtävä - mitä odotat ryhmältä? - millainen on mielestäsi hyvä/turvallinen ryhmä? - huom! tehtävän tuotoksia käytetään seuraavalla kerralla - nämä voi tehdä isoille papereille piirtäen ja kirjoittaen - osa papereista voi olla yhteisiä ja tämän voi tehdä ryhmissä Purku: mikä sinusta tuntui tänään hyvältä, mikä pahalta? Seuraavan kerran ohjelma, mitä tehdään 9.kerralla Lopetus: hiljentyminen tai rentoutus, tunnekortit. 2. kokoontuminen: ystävyys, minä ja muut Aloitus: tunnekortit. Jalkatehtävä Sivu 18 / 33

19 - jokainen piirtää omat jalkansa paperille. Jalat saa värittää, paperiin voi kirjoittaa yms - jalat leikataan irti ja liimataan yhteiselle paperille. Millainen on hyvä ystävä? Purku: mikä sinusta tuntui tänään hyvältä, mikä pahalta? Seuraavan kerran ohjelma, tehtäväksi tuoda seuraavalle kerralle Levyraatiin musiikkia CD-levyllä. Lopetus: hiljentyminen tai rentoutus, tunnekortit. 3. kokoontuminen: ystävyys, minä ja muut Aloitus: tunnekortit Levyraati - ryhmätilaan tuodaan patjoja, tyynyjä, kynttilöitä ja muuta tunnelmaa luovaa - ryhmäläisten tuomat CD:t kootaan pöydälle, josta onnetar nostaa yhden levyn. Levyn tuonut henkilö kertoo artistin ja kappaleen, joka kuunnellaan, sekä halutessaan voi lyhyesti kertoa miksi juuri tämä kappale. - kappale kuunnellaan - kappaleen jälkeen jokainen ryhmäläinen valitsee erivärisistä lapuista sen, joka hänen mielestään parhaiten kuvastaa kappaletta. Halutessaan saa kommentoida. - huom! myös ohjaajat tuovat omat levyt Purku: mikä sinusta tuntui tänään hyvältä, mikä pahalta? Seuraavan kerran ohjelma Lopetus: hiljentyminen tai rentoutus 4. kokoontuminen: kontaktin luominen ja ottaminen Aloitus: tunnekortit Helpommat kontaktiharjoitukset - peiliharjoitus: mennään parin kanssa vastakkain. Toinen tekee hitaita liikkeitä ja toinen toistaa ne. Aluksi mukana on vain kädet, myöhemmin pää, ylävartalo ja lopuksi koko keho. - kuljetetaan kaveria ympäriinsä kädet tämän olkapäillä. Ensin kuljetettavalla on silmät auki, myöhemmin silmät kiinni. - hierontamato: mennään jonoon ja jokainen hieroo edellä seisovan hartioita noin minuutin. Kun aika loppuu, kaikki vaihtavat paikkaa ja taas hierotaan minuutti. Tätä jatketaan niin kauan että kaikki ovat hieroneet jokaista. Purku: mikä sinusta tuntui tänään hyvältä, mikä pahalta? Seuraavan kerran ohjelma Lopetus: hiljentyminen tai rentoutus 5. kokoontuminen: kontaktin luominen ja ottaminen Aloitus: tunnekortit Vaativammat kontaktiharjoitukset - lämmittelyksi peiliharjoitus (kts edellinen kokoontuminen) - otetaan yksi iso paperi, johon kaikki osallistujat saavat kirjoittaa adjektiiveja. Jokainen saa valita itselleen mieleisensä adjektiivin. Otetaan pari ja esitellään itsensä parille sellaisena kuin adjektiivi määrää. Toistetaan kunnes kaikki ovat esittäytyneet kaikille. - otetaan iso paperi ja kirjoitetaan siihen ammatteja. Tehdään samoin kuin adjektiivien kanssa. - Otetaan taas paperi ja kirjoitetaan adjektiiveja siitä millainen kukin haluaisi olla. Purku: mikä sinusta tuntui tänään hyvältä, mikä pahalta? Sivu 19 / 33

20 Seuraavan kerran ohjelma Lopetus: hiljentyminen tai rentoutus 6. kokoontuminen: luottamus Aloitus: tunnekortit Hemmottelukerta - sovitaan paikallisen oppilaitoksen kanssa jalka-, käsi- ja kasvohoitojen tekemisestä, mahdollisesti niska-hartiahieronnasta. Purku: mikä sinusta tuntui tänään hyvältä, mikä pahalta? Seuraavan kerran ohjelma Lopetus: hiljentyminen tai rentoutus 7. kokoontuminen: tunnetaidot Aloitus: tunnekortit Millaisia tunteita on? - tehdään kollaasi omista tunteista. Leikataan lehdistä sellaisia kuvia, joissa näkyy itselleen tuttuja tuntemattomia tunteita, ja liimataan ne isolle paperille. - kirjoitetaan kuvien ympärille millaisia tunteet ovat. - luetaan teksti, satu tai kuunnellaan musiikkia. Keskustellaan millaisia tunteita siinä oli ja millaisia tunteita se itsessään herättää. Purku: mikä sinusta tuntui tänään hyvältä, mikä pahalta? Seuraavan kerran ohjelma, Lopetus: hiljentyminen tai rentoutus 8. kokoontuminen: tunnetaidot Aloitus: tunnekortit Mikä saa tunteet heräämään? - kirjoitetaan lyhyt teksti jostakin sellaisesta tilanteesta, joka on herättänyt jonkin vahvan tunteen. Jokainen kertoo omin sanoin tilanteen tai lukee tekstinsä. - kirjoitetaan mitä sitten tapahtui, mitä tunteelle tapahtui ja kuinka tilanne jatkui. Jokainen kertoo taas omin sanoin tai lukee oman tekstinsä. - keskustellaan olisiko halunnut, että olisi käynyt jotenkin toisin. Kosketusharjoitukset - puolet ryhmästä istuu ringissä selät piirin keskelle. Muut ovat ringin keskellä ja laskevat noin kymmeneksi sekunniksi kätensä istuvan olkapäille. Kädet pidetään paikoillaan. Vaihdetaan paikkaa niin että jokainen pitää käsiään jokaisen harteilla. Kehoharjoitukset - pään, jalkaterien ja kämmenien hierominen hierontapallolla - kehoharjoituksissa keskitytään turvallisiin alueisiin Päätös seuraavasta kerrasta: mitä tehdään? Purku: mikä sinusta tuntui tänään hyvältä, mikä pahalta? Seuraavan kerran ohjelma Lopetus: hiljentyminen tai rentoutus Sivu 20 / 33

21 Liite 3 Kiva Keho -ryhmä Kiva keho-ryhmä on viiden kerran toiminnallinen suljettu ryhmä, joka on tarkoitettu vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, jotka tarvitsevat tukea ja apua kehonsa hyväksymiseen. Kiva keho-ryhmän tavoite on korostaa osallistujille, että oma keho on ainutlaatuinen ja ainutkertainen ja meidän tulisi kohdella sitä sen mukaisesti. Ryhmän aikana on mahdollisuus harjoitella kehonsa parempaa kohtelua, työstää omaa ajatteluaan hyväksyvämpään suuntaan ja puhua sellaisista vaikeista ja kipeistä asioista, jotka koskevat omaa kehoa ja omaa itseään. Kiva keho-ryhmä on syntynyt laajassa yhteistyössä. Ryhmän ohjelman on ideoinut ja opinnäytetyönään kehittänyt Johanna Säteri yhteistyössä Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n Syömishäiriöt näkyviksi projektin kanssa. Ryhmän jatkotyöstämisessä olivat mukana Susanna Raitamäki, aluesihteeri Tanja Tiainen ja Alma Sipilä. Kiva keho ryhmä toteutetaan yhteistyössä muiden nuorten kanssa työtä tekevien toimijoiden kanssa. Ryhmässä on kaksi ohjaajaa, joista toinen on syömishäiriön itse sairastanut ja sairaudesta toipunut, toinen ohjaaja on ammattilainen. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa ja ryhmäkerta kestää 1,5 tuntia. Mikäli ryhmä toimii erityisen hyvin, voidaan pitää vielä kuudes ryhmäkerta, joka on nyyttikestit tai vastaavat bileet. Kokoontumiskerroilla on omat teemansa. Teemoja voi käsitellä hyvinkin vapaasti ja käyttää sellaisia toiminnallisia menetelmiä ja toimintatapoja, jotka ovat itselleen ja ryhmälle mieluisia ja luontevia. Kokoontumiset suunnitellaan etukäteen ja suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon ryhmäläisten ikä, fyysinen ja henkinen jaksaminen sekä oma osaaminen. Liian vaikeita tehtäviä ei kannata tehdä ja toisaalta pitää varata aikaa myös tilanteiden purkamiselle. Teemoista riippumatta ryhmän keskeinen toiminta-ajatus on se, että hyväksymällä kehomme hyväksymme itsemme. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla tutustutaan sekä kerätään ryhmäläisiltä toiveita siitä millaisia teemoja he toivovat ryhmässä käsiteltävän. Mahdollisia teemoja ovat muun muassa: mikä on tärkeää, tunteet, stressi, erilaisuuden hyväksyminen muissa ja itsessään, oman kehon kohtelu, unelmat, kauneusihanteet ja media, nautinto, oikeus olla, kauneus, lepo, tulevaisuus, luottamus ja ystävyys. Mikäli ryhmästä ei nouse esiin toiveita teemoista, voi suunnittelun runkona käyttää alla olevaa ohjelmaa. KIVA KEHO -RYHMÄN OHJELMA 1. ryhmäkerta: tutustuminen ja yhteisen jutun aloittaminen Tutustuminen: ohjaajat esittelevät itsensä ja ryhmän tavoitteet. Ryhmäläiset esittelevät itsensä ja toiveitaan ryhmää kohtaan. Menetelmiä: - haastatellaan paria kuka hän on ja miksi on ryhmään tullut. Esitellään pari muulle ryhmälle. - tehdään ryhmästä taulu, jossa on kaikkien nimet ja jokin symboli tai voimalause, joka kuvaa omaa itseään. Yhteisen jutun aloittaminen: Jokainen ryhmäkerta kannattaa aloittaa ja lopettaa samalla tavalla. Tämä luo turvallisuutta ja luottamusta ryhmään. Ryhmäkerran aloittaminen jollakin toiminnallisella tavalla antaa jokaiselle mah- Sivu 21 / 33

22 dollisuuden kertoa jotakin pientä itsestään ja on luonteva tapa saada ryhmäläiset puhumaan ja kuuntelemaan toisiaan. Menetelmiä : - fiilispuun voi askarrella seinälle, jokainen ripustaa siihen yhden lehden tullessaan ja lähtiessään puuhun. Lehdet voivat olla erivärisiä sen mukaan miltä tuntuu, paikka puussa voi olla myös merkki siitä miltä tuntuu (latvassa on huippuhyvä fiilis, juurakossa on huono fiilis). - kuvakorttien avulla voi kertoa millä mielellä on ryhmään tullut ja millaisella mielellä ryhmästä lähtee pois. - oman kehon ääriviivat : jokainen ryhmäläinen menee vuorollaan makaamaan isolle paperille ja muut ryhmäläiset piirtävät kehon ääriviivat. Kuvaa voi käyttää myöhemmin monellakin tapaa, aloituksessa ja lopetuksessa sitä voi esimerkiksi värittää, sisustaa, pala kerrallaan ja kertoa miksi väritti juuri sen kohdan kehostaan sillä värillä millä väritti. - jokainen kertoo ryhmän alussa mitä sellaista on tehnyt, joka on ollut hyvä asia keholle ja ryhmän päättyessä mitä sellaista aikoo tehdä tulevalla viikolla mikä on hyväksi omalle keholle. - hiljentyminen ja rentoutuminen varsinkin ryhmän lopuksi. Rentoutumisen ei tarvitse olla välttämättä ohjattua. Riittää, että ryhmän lopuksi varataan aikaa, kuunnellaan hiljaa musiikkia ja ollaan vaan. Kokoontuminen: oman kehon kohtelu. Liikunta ja ravinto: mikä on tervettä ja terveellistä, mikä on liian vähän ja liian paljon? - faktatietoa voi olla jaossa esimerkiksi Tytöt ja ruoka esite (Maito ja terveys ry) - mitä voisi tehdä omassa arjessaan toisin, jotta keho voisi paremmin? - BodyTalk materiaali Kokoontuminen: kauneus, kauneusihanteet, media - tällainen on minun kehoni -kollaasi : aikakauslehdistä leikellään kuvia ja tehdään yhteinen tai oma kollaasi. Idea on tehdä omaa elämäänsä näkyväksi ja löytää siihen liittyviä mahdollisuuksia tai esteitä. Jokainen kertoo millainen oman kehon elämä on ja mitä se tekee. - median luomat kauneusihanteet: kuvamanipulaatioviedot keskustelua median vaikutuksesta. - omien oikeuksien luettelo (liiton nettisivuilla materiaalipankissa) Kokoontuminen: unelmat ja haaveet - aarrekartta: jokainen piirtää itselleen aarrekartan, jossa on tämän hetkinen paikka sekä reitti aarteen luo. Aarteen ei välttämättä tarvitse olla mitään konkreettista, se voi olla tunne tai tunnelma tai vain jokin olotila mitä ei pysty selittämään. - miten omaa kehoa tulisi kohdella, että aarteen saavuttaminen toteutuisi? Kokoontuminen: tunteet, stressi ja lepo - musiikkia : jokainen osallistuja tuo itselleen merkityksellisen kappaleen, ne kuunnellaan ja mietitään minkälaisia tunteita kappale sai aikaan - stressin lyttääminen : muovaillaan muovailuvahasta asia, joka stressaa. Esitellään muovailut muille ja lopuksi lytätään ne. Muovaillaan vahasta paikka, jossa on hyvä levätä. Viimeinen kokoontuminen: juhlat ja ryhmän palkitseminen Sivu 22 / 33

23 - ryhmä alkaa samalla tavalla kuin aiemmatkin kerrat - tarkoituksena on viettää kiireetöntä aikaa yhdessä. Viimeisellä kerralla voidaan laittaa ruokaa ja syödä yhdessä (jos ryhmäläisille käy), katsoa elokuvaa, käydä elokuvissa, rentoutua tms. - ryhmäläisille jaetaan viimeiseksi omien oikeuksien luettelo ikään kuin todistuksena ryhmään osallistumisesta. Liite 4 Kiva Keho -ryhmän palautelomake Järjestäjät: Oulun tyttöjen talo ja Syömishäiriöliitto-SYLI ry Ryhmä vastasi mielestäni odotuksiin (1= ei ollenkaan, 2=vain vähän, 3=melko hyvin, 4=hyvin) Mielestäni ryhmässä oli parasta Olisin toivonut lisää Olisin jättänyt pois Ensimmäisellä kerralla kysyttiin, mitä ryhmässä ei saisi tapahtua? Kysymykseen vastattiin seuraavia asioita: pakonomaiset tilanteet, itsensä anteeksi pyytäminen, huonoon suuntaan meneminen, vertailua, arvostelua, pakkoa avautua asioista, joita ei halua Näitä tapahtui mielestäni (1= ei ollenkaan, 2=vähän, 3=melko paljon, 4=paljon) Jos vastasit melko paljon tai paljon, mitkä asiat koit ikävinä: Tärkein ryhmästä/osallistujilta saamani tieto/oivallus oli Ryhmä kokoontui 1-2 viikon välein. Mielestäni kokoonnuimme a. sopivin väliajoin, b. liian harvakseltaan, sopiva kokoontumistiheys olisi c. liian tiheästi, sopiva kokoontumistiheys olisi 5 tapaamista on mielestäni Kiva keho -ryhmälle d. sopiva määrä e. liian vähän, sopiva tapaamismäärä olisi f. liian paljon, sopiva kokoontumismäärä olisi Olisiko jatkoryhmä mielestäsi tarpeellinen? a. Kyllä b. Ei Sivu 23 / 33

24 Liite 5 Puuttumisohjeet Puuttumisohjeet on kirjoitettu niille sekä kavereille ja ystäville, joille on tultu kertomaan syömiseen liittyvistä ongelmista että niille, jotka haluaisivat auttaa sellaista henkilöä, joka ei ole vielä välttämättä kertonut kenellekään ongelmistaan. Puuttumisohjeet soveltuvat hiukan sovellettuina myös aikuisten käyttöön. - Puhuminen. Tuntiessasi huolta, puutu asiaan. Valitse sopiva hetki ja kysy suoraan. Vaikka ei olisi varma, mistä on kyse, aina voi ilmaista huolestumisensa arvostelematta tai toista syyttelemättä. Tärkeää asian puheeksi ottamisessa on sanojen valitseminen. Vältä siis syömishäiriön leiman liittämistä nuoreen, ethän sinä loppujen lopuksi ole kiinnostunut siitä, onko hänellä nimenomaan syömishäiriö, vaan siitä, ovatko hänen asiansa ylipäänsä kunnossa. Hyviä aloitusrepliikkejä ovat mm. o Miten sinulla menee? Kysyn, koska olen huolestunut, o Olen kuullut syömishäiriön oireista ja tunnistan niitä sinussa, o Olen havainnut, että vaikutat alakuloiselta/surulliselta/ahdistuneelta tai ettet ole ollut oma itsesi? Se on saanut minut pohtimaan, onko kaikki kunnossa?, o Mitä sinulle oikeasti kuuluu?. - Avoimuus. Kanssakäymisessä syömishäiriötä sairastavan nuoren kanssa on ennen kaikkea tärkeää olla avoin ja rehellinen. Sairastavalle tulee kertoa suoraan, missä mennään, kuka hänen asioistaan tietää ja kenelle kerrotaan. Avoimuuteen kuuluu myös se, että sairastavalle kerrotaan asioista, jotka herättävät hänessä negatiivisia tunteita. Tällöin läsnäolo on erityisen tärkeää kuitenkin auttajan omat voimavarat huomioiden. - Kysy neuvoa. Avoimuuden periaatteen mukaisesti on tärkeää ensisijaisesti puhua nuoren itsensä kanssa ja vasta mahdollisesti sen jälkeen muille. Sekä sairastavan että auttajan jaksamisen edistämiseksi neuvojen kysyminen ja tilanteen jakaminen voi kuitenkin olla tarpeen. Aina voi kysyä neuvoa sairastavan nimeä mainitsematta esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta tai nuoren muilta luotettavilta läheisiltä. Myös Syömishäiriöliitto SYLI ry:n tukipuhelin, -sähköposti sekä vertaistukiryhmät ovat luottamuksellisia paikkoja kysyä neuvoa. Tietoa saa myös internetistä: - Ole läsnä kuuntelijana. Sairastavan läheisen tärkein tehtävä on läsnäolo. Jo aito kohtaaminen on voimia lisäävää. Syömishäiriön kanssa kohtaa usein tilanteita, joissa ei tiedä, mitä sanoa tai tehdä. Tuolloin läsnäolo ja se, että sairastavalla on joku omilla jaloillaan seisova luotettava kuuntelija, jonka kanssa itkeä ja ihmetellä, on paljon. Toipumista tukee myös se, että joskus mahdollisuuksien rajoissa otetaan lomaa sairaudesta, jolloin jutellaan ja puuhaillaan muita asioita. - Pyydä apua, jos sairastunut ei itse osaa. Joskus parasta, mitä läheinen voi sairastavalle tehdä, on kertoa asiasta ulkopuoliselle henkilölle, joka osaa auttaa, huolimatta siitä, että sairastava on kieltänyt kertomasta kenellekään. Todellista välittämistä on se, ettei anna toisen heittää elämäänsä hukkaan. Toipumisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että sairastuneella herää lopulta oma tahto parantua. Sivu 24 / 33

25 - Ota vakavasti ja älä vähättele. Syömishäiriön sairastaminen ei ole leikin asia. Vaikka oireet vaikuttaisivat pinnallisilta, niiden keskellä elävä ihminen kokee ja tuntee erittäin syvästi. Syömishäiriössä ei ole kyse laihduttelusta, turhamaisuudesta tai pinnallisuudesta vaan vakavasta yrityksestä olla maailmalle kelpaava ja tuntea edes hetken onnellisuutta. Syömishäiriön oireiden vähättely vain kannustaa sairastunutta kehittämään sairauttaan pidemmälle, jotta paha olo tulisi huomatuksi. - Tue rajojen asettamisessa. Syömishäiriöön liittyy paljon vaikeuksia sen määrittämisessä, mikä on riittävästi ja milloin on tarpeeksi. Syömishäiriön oireet ilmentävät ahdistusta, joka on peräisin muilta elämän osa-alueilta kuin ruuasta. Niinpä syömishäiriön oireisiin voi vaikuttaa myös tukemalla hyvää oloa, terveen minän halua ja tapaa tehdä asioita. Rakentavaa tukemista on ensisijaisesti kuulostella, mitä toinen todella haluaisi kullakin hetkellä tehdä, jotta ahdistus lievittyisi tai lakkaisi. Esimerkiksi voi sanoa minusta kuulostaa, että sinusta ei tunnu hyvältä nyt lähteä lenkille, mitä mieltä olet?. Jos sairastavan oma tahto on hetkellisesti kadoksissa, on helpottavaa, jos tuolloin terve läheinen päättää sairastavan puolesta, missä kulkee riittävyyden ja kohtuullisuuden rajat. Nyt et muuten mene lenkille, se ei ole sinulle hyväksi! Huolimatta siitä, että sairaus voi pakottaa sairastavan voimakkaisiinkin vastalauseisiin. - Auta näkemään ulkoisten mittareiden läpi. Syömishäiriötä ylläpitävien mittareiden merkitys hyvinvoivassa elämässä tarvitsee tulla kyseenalaistetuksi, jotta toipuminen on mahdollista. Esimerkiksi painoon keskittyminen on tarpeellista fyysisen hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta normaalipaino ei ole todiste paranemisesta. Syömishäiriöstä toipumisesta auttaja voi tukea viestittämällä oman elämänsä toimilla ja asenteella, että paino ja kalorit ovat onnellisuuden kannalta vähäisiä asioita. Tällöin sairastava voi saada esimerkin elämään luottamisesta ja selviytymisestä ilman syömishäiriön arvomaailmaa Sivu 25 / 33

26 Liite 6 Joka viides meistä? -taidenäyttely Sivu 26 / 33

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja 29.11.2012 27.11.2012 Syömishäiriöliitto-SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen Otetta opintoihin -ryhmämalli 19.5.2011 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun yliopistoon olin mukana vetämässä

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot