POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA 2030: Vastineet luonnoksesta ja valmisteluaineistosta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Transkriptio

1 1 POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA 2030: Vastineet luonnoksesta ja valmisteluaineistosta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Maakuntahallitus

2 2

3 3 Sisällysluettelo: POHJOIS-SAVON KUNNAT... 5 Iisalmi... 5 Juankoski... 5 Kaavi... 5 Keitele... 5 Kiuruvesi... 6 Kuopio... 6 Lapinlahti... 7 Leppävirta... 7 Maaninka... 8 Pielavesi... 9 Rautalampi... 9 Rautavaara... 9 Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä POHJOIS-SAVON RAJANAAPURIMAAKUNTIEN LIITOT JA KUNNAT Etelä-Savon maakuntaliitto Enonkoski Heinävesi Pieksämäki Kainuun liitto Sotkamon kunta Keski-Suomen liitto Hankasalmi Pihtipudas Viitasaari Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Outokumpu Valtimo Nurmes Pohjois-Pohjanmaan liitto ALUEHALLINTO Aluehallintovirasto, Itä-Suomi Museovirasto Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon pelastuslaitos MUUT YHTEISTYÖKUMPPANIT EK Viestintävirasto Ilmatieteenlaitos Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Operatiivinen osasto Tukes YKSITYISET HENKILÖT JA YRITYKSET Yksityinen henkilö Kesko Itä-Suomi Osuuskauppa PeeÄssä Liikekiinteistöjen vuokraus TM Oy Lemminkäinen Talo Oy Varkauden Terästuote Oy Yksityinen henkilö... 51

4 4

5 5 LÄHETTÄJÄ/LAUSUNTO POHJOIS-SAVON KUNNAT Iisalmi Teknisen johtajan päätösehdotus: TEKLA esittää kaupunginhallitukselle Iisalmen kaupungin lausuntona seuraavaa: Kaupallisen vyöhykkeen enimmäismitoitus Marjahaan alueella vastaa Iisalmen kaupungin käsitystä lisätilan tarpeesta myös siinä tapauksessa, jos esimerkiksi Kivirannan alueelta siirtyy tilaa vaativaa kauppaa Marjahaan alueelle. Sen sijaan Valtatie 5:den itäpuolisten alueiden toteuttamisen kytkeminen länsipuolen toteutumiseen on yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta keinotekoista ja voi asettua Marjahaan työpaikka-alueen kehittymisen esteeksi. Marjahaan alueelle tulisi kaupallisen vyöhykkeen merkintää laajentaa myös vaihtoehtoiseksi merkinnäksi työpaikka-alueeksi (TP). Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa (2007) Marjahakaan Valtatie 5:den itäpuolelle sijoittuva alue on osoitettu työpaikka-alueena. Päätös: TEKLA päätti hyväksyä teknisen johtajan ehdotuksen. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja toimittaa selosteen mukaisen lausunnon Pohjois-Savon liiton maakuntahallitukselle. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen. Juankoski Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Juankosken kaupunki toteaa lausuntonaan Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta, että Juankoskella on yksi yli 2000 m2 päivittäistavarakaupan yksikkö (joka vaatisi keskustoimintojen alakeskus ca1 luokitusta), jonka laajentamisen ja kehittämisen esitetty keskustoimintojen alakeskus (ca2) luokitus estäisi. Siksi Juankosken kaupunki esittää luokituksen muuttamisen kaavassa alakeskus ca1:ksi. Päätös: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Kaavi Keitele VASTINE Iisalmen kaupungin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella muutetaan kaavaratkaisua siten, että maakuntakaavaluonnoksessa osoitetusta kaupan vyöhyke merkinnästä luovutaan. Marjahaka osoitetaan voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti kme-merkinnällä, jolloin alueelle voisi sijoittua uutta tilaa vaativaa kauppaa maksimissaan k-m2. Valtatie 5:n itäpuoli osoitetaan Marjahaan työpaikka-alueena. Lausunnossa viitattaneen vaihtoehtoiseen suunnittelumääräykseen, jossa yhden yksikön enimmäiskooksi on määritelty 3000 k-m2. Maakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotusta tarkennetaan siten, että enimmäismitoitus osoitetaan keskustatoimintojen alueiden tai alakeskusten enimmäismitoituksena. Enimmäismitoituksessa huomioidaan alueella sijaitseva jo olemassa oleva kauppa sekä uusi liiketila yli 2000 k-m2 kokoisten vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta. Ca1- merkinnällä on osoitettu niiden kuntien keskukset, joissa on asukkaita yli 6000, sekä kaupunkiseutujen alakeskukset. Edellä mainittuun perustuen Juankosken luokitusta ei ole tarvetta muuttaa. Ei muutosta. Ei lausuntoa. Ei lausuntoa.

6 6 Kiuruvesi Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kiuruveden kaupunki esittää lausuntonaan, että kaupan maakuntakaavaluonnos antaa hyvät lähtökohdat yleis- ja asemakaavoitukselle ohjata vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamista ja luoda edellytyksiä kaupallisille palveluille. Kiuruveden kaupungilla ei ole huomautettavaa Kiuruveden vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia tai mitoitusta koskeviin merkintöihin tai määräyksiin. Ei muutosta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Kuopio Pohjois-Savon liitto on pyytänyt: Kuopion kaupungin lausuntoa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta. Maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi voimaan tulleen maankäyttö ja rakennuslain muutoksen ja toimialan nopean kehittymisen myötä. Siirtymäjakson jälkeen ( ) tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn piiriin. Maakuntakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen ja kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois-Savossa. Kuopion kaupunki lausuu maakuntakaavaluonnoksesta seuraavaa: Seudullisesti merkittävän kaupan mitoitus ja sijainti Kuopion kaupungin osalta ovat oikean suuntaiset. Valtatien s idän puoleisella alueella (Leväsentie) enimmäismitoituksen suhdetta (5000/15000) muun erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan kohdalla tulee muuttaa erikoiskauppaa sallivammaksi joko niin, että käyttömahdollisuus (20000 m2) on ratkaistavissa täysin yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tai suhde on vähintään tasan (10000/10000). Perusteluna asiaan on alueella vallitseva nykyinen tilanne, jossa kaupan sisällöllinen tulkinta ja sen valvonta on erittäin vaikea. Ca1- ja Ca2-merkinnät suunnittelumääräyksineen ovat oikean suuntaiset. Ca2- merkinnän määräystä voidaan täydentää vaihtoehtoisen merkinnän näkökulmalla, joka koskee taajamien ympärillä olevan 3 km:n vyöhykettä. Sama näkökulma tulee tuoda myös niihin vanhoihin kuntakeskuksiin, jotka muuttuvat Kuopion seudun maakuntakaavaa laadittaessa yhdessä Kuopion kaupungin kanssa on tehty linjaus, että Leväsentielle sijoittuu pääasiassa tilaa vaativaa kauppaa. Linjauksen taustalla on ajatus, että lähiöissä säilytetään päivittäistavarakaupan lähipalvelut, eikä niiden elinvoimaa vaaranneta lähistöllä sijaitsevilla päivittäistavarakaupan suuryksiköillä. Leväsentien osalta kaavaratkaisu on arvioitu suhteessa Särkiniemen ja Särkilahden lähipalveluihin. Kuopion kaupungin kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella alueelle ei voida jatkossakaan sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan osalta muutetaan kaavaluonnoksessa esitettyä ratkaisua siten, että osoitetaan tilaa vaativalle kaupalle k-m2 sekä muulle erikoiskaupalle k-m2 uutta liiketilaa. Taajamien ympäristöjen yksityiskohtaisempaa suunnittelua koskeva vaihtoehtoinen suunnittelumääräys poistetaan. Ympäristöministeriön mukaan ko. suunnittelumääräys menisi MRL:ssä maakuntakaavoitukselle asetetun tehtävän ulkopuolelle.

7 7 taajamatoimintojen alueeksi (A1). Näitä ovat Karttula, Vehmersalmi ja Riistavesi. Maakuntakaavan ohjevuosi on Kaupan tarkastelu kaavassa perustuu kuntajaon suhteen vahvasti nykytilanteeseen, vaikka kuntakentässä on tapahtumassa paljon muutoksia aivan lähivuosina. Kaavaluonnoksen jatkotyössä on syytä tarkastella kaavamerkintöjä kuntakentän muuttuvassa tilanteessa. Kaavaselostuksen tekstiä Matkuksen osalta tulee tarkentaa. Matkuksen kaupan kokonaismitoitus on kaikkiaan k-m2, käytetty k-m2 ja uusi k-m2. Kuopion kaupunginhallitus Petteri Paronen, kaupunginjohtaja Heikki Vienola, kaupunginsihteeri Lapinlahti Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta. Kaupan maakuntakaavan alakeskusverkosto on määritelty nykyisen kuntarakenteen mukaisesti. Kuntarakenneuudistuksen ollessa edelleen keskeneräinen, emme ole voineet lähteä arvioimaan kuntakentässä tapahtuvia muutoksia etukäteen. Jo tapahtuneet kuntaliitokset on huomioitu kaupan maakuntakaavassa. Ei muutosta. Kaavaselostukseen tarkennetaan Matkusta koskeva teksti esityksen mukaisesti. Ei muutosta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Leppävirta Kaupan maakuntakaavaluonnoksessa Leppävirralle osoitettu kaupan kokonaismäärä kem2 on riittävä. Myös keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteen laskettu kerrosala, enintään kem2, on riittävä. Leppävirran kunnan näkökulmasta kaavaluonnoksessa esitetty suunnittelumääräys keskustatoimintojen alakeskusten osalta, jossa esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus ( kem2), on selkeämpi kuin yhtä vähittäiskaupan suuryksikköä koskeva enimmäismitoitus. Kunnan mielestä suunnittelumääräystä, jolla pyritään edistämään tiettyjen kuntakeskusten taajamien ympärillä olevalla 3 km:n vyöhykkeellä vapaa-ajan asumista ympärivuotiseksi, ei tule käsitellä maakuntakaavassa vaan se tulee olla kunnan ratkaistavissa oleva asia. Maakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotusta tarkennetaan siten, että enimmäismitoitus osoitetaan keskustatoimintojen alueiden tai alakeskusten enimmäismitoituksena. Enimmäismitoituksessa huomioidaan alueella sijaitseva jo olemassa oleva kauppa sekä uusi liiketila yli 2000 k-m2 kokoisten vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta. Taajamien ympäristöjen yksityiskohtaisempaa suunnittelua koskeva vaihtoehtoinen suunnittelumääräys poistetaan. Ympäristöministeriön mukaan ko. suunnittelumääräys menisi MRL:ssä maakuntakaavoitukselle asetetun tehtävän ulkopuolelle. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön (kme) osalta kokonaismitoitus 7000 kem2

8 8 on riittävä. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän tarkempi sijainti määritellään asemakaavoituksen yhteydessä, kun valtatien 5 linjaus on ratkaistu. Voimassa olevassa Leppävirran pohjoisosan valtatie 5 maakuntakaavassa on osoitettu Oravikoskelle työpaikka-alueina seudullisesti ja maakunnallisesti merkittäviä työpaikka-alueita, jotka ovat selkeästi erotettavissa taajamatoimintojen alueista. Suunnittelumääräyksellä on lisäksi mahdollistettu tilaa vaativan erikoistavarakaupan sijoittuminen työpaikka-alueelle. Muuttuneen kaupan lainsäädännön johdosta voimassa olevien maakuntakaavojen työpaikkaalueiden suunnittelumääräyksiä yhtenäistetään kaupan maakuntakaavassa vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain muutosta ( ). Leppävirran pohjoisosan valtatie 5 maakuntakaavassa Oravikosken uuden valtatien eritasoliittymän itäpuolella osoitetun työpaikka-alueen suunnittelumääräys kumotaan kaupan maakuntakaavassa ja osoitetaan uusi suunnittelumääräys. Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue, jossa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. Toimintojen määrittelyssä ratkaisevaa on toiminnan vaikutus ympäristöön. Vireillä olevassa Oravikoski-Paukarlahti- Kotalahti osayleiskaavassa (kaava ehdotus tulossa nähtäville alkuvuodesta 2014) Oravikosken TP-aluelle tulee sijoittumaan polttoaineenjakelua ja mahdollisesti huoltoasema/kauppa. Merkinnän kuvausta olisi syytä selkeyttää/avata seuraavien kysymysten osalta: mahdollistaako merkintä kaupan sijoittumista alueelle, mikä on alueen enimmäiskerrosalamäärä ja mitä maankäyttöä palvelutyöpaikka -määräys pitää sisällään. Sivulla 52 olevaa selostusta ja sivun 55 kumottavien merkintöjen selityksiä tulee tarkentaa. Sivulla 52 on todettu, että työpaikka-alue kumotaan. Sivulla 55 on todettu, että suunnittelumääräys kumotaan ja osoitetaan uusi määräys. Leppävirran kunta esittää lausuntonaan, että työpaikka-aluetta ei kumota ja määräystä selkeytetään edellä esitetyin tavoin. Työpaikka-alueita koskevan merkinnän kuvasta täsmennetään maakuntakaavaehdotukseen. Työpaikka-alueille ei voi sijoittua seudullisesti merkittävää kauppaa. Alueelle voi kuitenkin sijoittua kaavoituksen ja selvitysten asettamien reunaehtojen mukaisesti paikallisesti merkittävää kauppaa. Tarkennetaan sivulla 52 olevaa tekstiä sivun 55 mukaiseksi siten, että vain työpaikka-alueiden suunnittelumääräykset kumotaan ja osoitetaan kaupan maakuntakaavassa uusi suunnittelumääräys. Työpaikka-alueita koskevia aluevarauksia ei kumota. Lisäksi kaavassa osoitetaan uusia työpaikka-alueita. Virve Wright, tekninen johtaja Maaninka

9 9 Ehdotus: Maaningan kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että kunta kannattaa keskustatoimintojen alakeskuksen (ca2) osalta luonnoksessa olevaa vaihtoehtoista suunnittelumääräystä, jolla pyritään edistämään taajaman ympärillä olevalla 3 km:n vyöhykkeellä vapaa-ajan asumista ympärivuotiseksi sekä osoitetaan keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle sijoitettavan yhden yksittäisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitusta (3000 k)2-m. Kunnanhallitus toteaa, että sillä ei ole muuta huomautettavaa kaupan maakuntakaavaehdotuksesta 2030 valmisteluaineistoineen. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Pielavesi Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus lausuntonaan toteaa, että kaavasuunnitelma edistää maakunnan elinvoimaisuutta, yrittäjyyttä sekä työllisyyden kehittymistä. Kaavasuunnittelussa on myös huomioitava kasvukeskusten ympäristökuntien kaupan toimintaympäristöjen kehittäminen. Päätös: Hyväksyttiin. Rautalampi Maakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotusta tarkennetaan siten, että enimmäismitoitus osoitetaan keskustatoimintojen alueiden tai alakeskusten enimmäismitoituksena. Enimmäismitoituksessa huomioidaan alueella sijaitseva jo olemassa oleva kauppa sekä uusi liiketila yli 2000 k-m2 kokoisten vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta. Taajamien ympäristöjen yksityiskohtaisempaa suunnittelua koskeva vaihtoehtoinen suunnittelumääräys poistetaan. Ympäristöministeriön mukaan ko. suunnittelumääräys menisi MRL:ssä maakuntakaavoitukselle asetetun tehtävän ulkopuolelle. Ei muutosta. Ei lausuntoa. Rautavaara Rautavaara kunnan tekninen lautakunta: Kunnaninsinöörin ehdotus; Teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa kyseiseen lausuntopyyntöön. Päätös: Hyväksyttiin keskustelujen jälkeen yksimielisesti. Rautavaaran kunnanhallitus: Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää lausuntonaan Pohjois-Savon liitolle todeta Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta 2030 ja sen valmisteluaineistosta seuraavaa: 1. Väestössä tapahtumassa olevat muutokset osoittavat, että lähikaupan suhteellinen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Tällaisia havaittavissa olevia muutoksia ovat: väestön ikääntyminen (yli 65- vuotiaiden osuus arvioidaan nousevan koko maassa vuoteen %:sta 26%:iin), yli 40% talouksista tulee olemaan yhden hengen talouksia sekä Lähipalveluiden ja paikallisesti merkittävän kaupan merkitys paikallisyhteisölle on huomioitu kaavassa osoittamalla maakuntaan kattava alakeskusten verkosto. Osoittamalla 2/3 uudesta liiketilasta keskustatoimintojen alueille ja alakeskuksiin tuetaan keskusta-alueiden elinvoimaisuutta sekä sitä, että palvelut ovat vähintään kohtuullisella etäisyydellä suhteessa asukkaisiin. Kunta voi itse sijoittaa paikallisesti merkittävää kauppaa kaavoituksen ja selvitysten asettamien

10 10 väestön kaupungistuminen jatkuu. reunaehtojen perusteella. Ei muutosta. Kulutustrendeissä korostuvat myymälän läheisyys, ostosten teon nopeus ja helppous, pitkät aukioloajat, monipuolinen lähipalvelujen tarve, halu pitää kunnan asuinalueet elävinä ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen tulee huomioida kaupan maakuntakaavassa myös Rautavaaran kunnan osalta. 2. Rautavaaran kunnan päätie Savontie on valtion tie ja se on saatava kuntoon. Tien kunnostus on kunnan ydinkeskuksessa toimivien kauppojen, pankkien ja muiden erikoisliikkeiden kannalta välttämätöntä. Selvä tieluokituksen mukainen merkintä maakuntakaavaan. 3. Maakuntakaavatyön valmisteluun kannattaisi ottaa mukaan Rautavaaran lentokeskuksen kehittäminen. Maakunnan kaikki mahdollisuudet kannattaisi sisällyttää maakuntakaavaan, koska ilman varausta saatetaan kehityksen pyörä sulkea ulos. Lentokentän kehittämisellä olisi merkittävä välitön ja välillinen vaikutus alueen kunnille. Pohjois-Savon maakuntakaavassa Savontie on osoitettu keskustan läpi menevältä osuudeltaan kantatienä. Tieluokka on siten jo osoitettu perustellusti voimassa olevassa maakuntakaavassa. Tien ylläpito on tienpitäjän vastuulla, joka ei ole maakuntakaavassa ratkaistava asia. Ei muutosta. Rautavaaran lentokeskus on osoitettu Pohjois-Savon maakuntakaavassa lentoliikenteen alueena (LL ), joten sillä on lainvoimainen merkintä vahvistetussa maakuntakaavassa. Ei muutosta. 4. Muilta osin kunnalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavanluonnoksesta 2030 ja sen valmisteluaineistosta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti. Siilinjärvi Päätösehdotus Siilinjärven kunnanhallitus antaa Pohjois-Savon kaupan maakunta kaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon: Maakuntakaavan palveluverkkoselvitys osoittaa, että Siilinjärvellä käydään kauppaa tällä hetkellä erittäin tehokkaasti. Siilinjärven vähittäiskaupan pinta-ala oli vuonna 2011 yhteensä n kem². Siilinjärvellä oli asukasta kohti noin puolta vähemmän myymäläpinta-alaa kuin Kuopiossa. Tästä huolimatta Siilinjärven ostovoimasta siirtyi päivittäistavarakaupassa ainoastaan 13 % kuntarajojen yli ja erikoiskaupan ostovoima oli positiivinen 13 %. Väestöltään lähes vastaavan kokoisessa Iisalmessa oli vuonna 2011 vähittäiskauppaa yhteensä n ja Varkaudessa kem². Maakuntakaavaluonnoksessa ja sen pohjana olevassa palveluverkkoselvityksissä ei ole riittävästi huomioitu tätä Siilinjärvellä jo olemassa olevaa kaupan myymäläpinta-alan vajetta. Lähtökohta vaikuttaa merkittävimmin keskusta- Kaupan palveluverkkoselvityksessä on huomioitu kaupan nykytila sekä kehitysnäkymät. Siilinjärven sijainti Kuopion läheisyydessä sen työssäkäyntialueella aiheuttaa ostovoiman siirtymää Siilinjärveltä Kuopioon sekä

11 11 alueiden ulkopuolelle sijoittuvan tilaa vaativan kaupan mitoitukseen ja sijoittumiseen Kuopion seudulla. Tilaa vaativa ja muu eri koista varakauppa painottuu maakuntakaavaratkaisussa entistä enemmän Kuopion keskusta-alueen eteläpuolelle ja Matkukseen. Mikäli tilaa vaativa kauppa sijoittuisi tasapainoisemmin maakuntakaavassa, se vähentäisi erityisesti maakunnan sisäisen kauppamatkustamisen ja autoilun tarvetta Kuopion seudulla. Siilinjärven ja Vuorelan keskustojen merkinnöissä maakuntakaavaluonnos tukee Siilinjärven kunnan pitkäaikaista periaatelinjausta sijoittaa merkittävämpää päivittäistavarakauppaa ja mahdollisuuksien mukaan myös erikoiskauppaa ainoastaan keskustoihin muiden palveluiden yhteyteen. Keskustoissa on tällä hetkellä rakenteilla päivittäistavarakaupan hankkeita noin kem²:n verran, joiden valmistumisen jälkeen päivittäistavarakaupankaan ostovoiman siirtymää ei enää liene negatiivinen. Maakuntakaavaratkaisu mahdollistaa molempien taajamien kehittymisen myös kaupallisesti vahvoina, kasvavina ja joukkoliikenteeseen tukeutuvina palvelukeskustoina. toisinpäin. Ostoksia tehdään usein työmatkan tai muun asioinnin yhteydessä. Siilinjärven kaupan neliöiden alhaisempi toteuma johtunee osittain siitä, että se kuuluu Kuopion työssäkäynti- ja asiointialueeseen. Iisalmi ja Varkaus, jotka ovat samankokoisia väestömäärältään kuin Siilinjärvi, ovat laajojen työssäkäynti- ja asiointialueiden keskuksia. Palveluverkkoselvityksessä ei ole otettu kantaa lausunnossa esitettyyn vajeeseen, vaan on todettu kaupan nykytilan mukainen kerrosala sekä liiketilan lisätarve. Ei muutosta. Siilinjärven keskustaan osoitettu keskustatoimintojen aluemerkintä ulottuu nykyisen keskuskorttelin lisäksi Nilsiäntien varteen, mikä antaa monipuolisempia kehittämismahdollisuuksia tulevassa maankäytössä tehokkaalle asumisen ja palveluiden yhdistämiselle. Aluemerkintä esitetyn kokoisena mahdollistaa myös keskustan ulkopuolisten tilaa vaativien merkintöjen poistamisen maakuntakaavasta. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetään tilaa vaativan kaupan merkintöjen poistamista Siilinjärven keskustan etelä- ja pohjoispuolelta, jotka toteutunevat kuntakaavoituksella seudullisesti merkittävää suuryksikköä pienempinä. Eteläisen Kasurilan poistuvan merkinnän kohdalla on voimassa olevassa asemakaavassa tilaa vaativan kaupan toteuttamatonta liiketilaa kem², mutta kolmas osa kaavan mukaisesta rakennuspaikasta on rauhoitettu tällä hetkellä direktiivilajille. Pohjoisen Koti-Siilin viereen osoitettu poistuva kaupan merkintä perustuu Vt5:n moottoritien jatkumiseen, jonka toteutuminen jäänee pitkälle tulevaisuuteen. Siilinjärven pohjoispuolisten uuden kaupan seudullisen suuryksikkökohteen mahdollinen toteutumisajankohta tulevan moottoritien varressa on maakunta kaavaluonnoksen tavoitevuoden 2030 jälkeen. Toivalan Vt9:n ja Ranta-Toivalan tien risteykseen sijoittuvalle tilaa vaativan kaupan merkinnälle on hyvät tavoitteet ja perusteet maakuntakaavaluonnoksessa. Kaupan suuryksikkö toteutuessaan 2020-luvulla Kilpailun mahdollistamiseksi ja Siilinjärven kaupallisten palveluiden kehittämisen turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista, että maakuntakaavaehdotuksessa

12 12 tukee Toivalan alueen kehittymistä, jolloin Joensuuntien varrelle rakennetaan uusia asuinalueita. Tämä seudullisen mittakaavan tilaa vaativan kaupan paikka on tärkeä myös vaihtoehtoisten toteuttamismahdollisuuksien ja kaupan kilpailun vuoksi Etelä-Siilinjärvellä. Vuorelassa vuonna 2008 hyväksytyssä Vuorelan liikekeskuksen eli Green Valleyn asemakaavassa on kem² rakennusoikeutta kaupan suuryksikkömerkinnällä (KM), joka myös muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain jälkeen kelpaa sellaisenaan toteutettavaksi. Asemakaava kuulutetaan voimaan, kun aluetta koskeva maankäyttösopimus on hyväksytty. Green Valleyn asemakaava laadittiin paikkaamaan tilaa vaativan kaupan vajetta Siilinjärvellä. Kaavaa varten tehdyn kaupallisen selvityksen mukaan Green Valley toteutuessaan kattaisi tilaa vaativan liiketilan lisätarpeen vuoteen 2020 Siilinjärvellä. Kaupan maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu kaupan määrä, kem², ei mahdollista Green Valleyn toteutumista. Alueen rakennuttajan mukaan haastavasta esirakentamisesta, pirstaleisesta maanomistuksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta koituvien kustannusten kattamiseksi alin mahdollinen toteuttamiskynnys kaupan rakentamisessa on noin kem². Green Valleyn todennäköinen toteutuminen on alimmillaan maakuntakaavaluonnoksessa linjatun herkkyyskertoimen 1,4 mukainen. Kaupan maakuntakaavaluonnoksessa Siilinjärvelle osoitettu kaupan kokonaismäärä kem² on huomattavasti pienempi kuin palveluverkkoselvityksessä tarkastelusuositukseksi esitetty kuntaryhmittäinen kokonaismitoitus kem². Siilinjärven kunnanhallitus esittää, että kaupan maakuntakaavassa huomioidaan Vuorelan liikekeskuksen Green Valleyn asemakaavan mahdollistama määrä kauppaa muut merkinnät säilyttäen. Mitoituksellisen kaupan kokonaisrakennusoikeuden kasvaminen kem²:iin korjaa hieman Siilinjärven kunnan lähtökohtaista kaupan vajetta ja tasapainottaa kaupan sijoittumista väestön suhteen Kuopion seudulla. osoitetaan asemakaavan mahdollistama kerrosala Green Valleyhin. Lisäksi osoitetaan tilaa vaativan kaupan suuryksikkömerkintä valtatie 9:n ja Ranta- Toivalan tien risteykseen. Palveluverkkoselvityksessä esitetty enimmäismitoitus k-m2, joka sisälsi sekä olemassa olevan että uuden kaupan kerrosalan, perustui väestömäärään perustuvaan ryhmittelyyn, jossa kunnat jaettiin kokonaismitoituksen perusteella neljään eri luokkaan. Maakuntakaavaluonnoksessa päädyttiin ratkaisuun, jossa Kuopion, Iisalmen, Varkauden sekä myös Siilinjärven keskustatoimintojen alueita ei enimmäismitoiteta, jolloin enimmäismitoitus muodostui kuntakohtaisesti, ei kuntaryhmittäin kuten palveluverkkoselvityksessä. Ympäristöministeriön mukaan Siilinjärven keskusta tulee enimmäismitoittaa, joten maakuntakaavaehdosta tarkennetaan tältä osin. Siilinjärven kunnanhallituksella ei ole muuta huomautettavaa kaupan maakuntakaavaluonnoksesta. Päätös Hyväksyttiin. Sonkajärvi Päätösesitys: Kunnajohtaja: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnokseen. Päätös: Kunnanhallitus: Kunnanhallitus yksimielisesti hyväksyi päätösesityksen. Ei muutosta.

13 13 Suonenjoki Kaavoittaja Eija Kinnusen valmistelema lausunto kuuluu seuraavasti: Ei muutosta. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan valmistelussa on laadittu seuraavat taustaselvitykset: väestöarvio 2030, kaupan palveluverkkoselvitys sekä kaupan herkkyysanalyysi liike tilan lisä tarpeesta. Selvitysten pohjalta on laskettu vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen Kaupan maakuntakaavaluonnoksessa Suonenjoen alueelle on osoitettu seuraavat kaavamerkinnät: - keskustatoimintojen alakeskus (ca 1) - tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme) Ca 1-merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä keskustoimintojen alakeskuksia, joihin sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluja. Merkinnän osoittamalla alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä, joiden alarajat ovat kaavamääräyksen mukaan Suonenjoen osalta seuraavat: päivittäistavarakauppa k-m2, tilaa vaativa erikoiskauppa k-m2 ja muu erikoiskauppa k-m2. Kaavaluonnoksessa on osoitettu kussakin kunnassa keskusta-alueita koskevat enimmäismitoitukset, johon lasketaan olemassa olevat sekä uudet yli k-m2 suuruiset kaupan yksiköt. Suonenjoen osalta enimmäismitoitus on k-m2, joista uutta liiketilaa on noin k-m2. Suonenjoen taajaman tuntumassa on vapaa-ajan asuntoja vähäisessä määrin, joten loma-asuntojen muuttamisella ympärivuotiseksi ei ole huomattavaa merkitystä ostovoiman lisääntymiseen Suonenjoella. Kme-merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Kaavaluonnoksessa on osoitettu Suonenjoella sijaitseva, toteutumaton tilaa vaativan kaupan alue kmemerkinnällä, jonka sallima enimmäismitoitus on k-m 2. Kaupan maakuntakaavan luonnoksessa määritetty enimmäismitoitus täsmentää Pohjois- Savon maakuntakaavassa osoitettua kme-määräystä. Kaupan ohjaaminen keskusta-alueelle kaupan maakuntakaavanluonnoksen mukaisesti tukee Suonenjoen kaupungin kehittämisstrategiaa, jolla pyritään vahvistamaan keskustan palveluita ja siten myös keskustan elin voimaisuutta.

14 14 Ehdotus: Kaupunginjohtaja ehdottaa, että kaupunginhallitus päättää antaa Pohjois-Savon liitolle yllä olevan kaavoittajan esityksen mukaisen lausunnon. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Tervo Tuusniemi Ei lausuntoa. Ei lausuntoa. Varkaus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta/kaupunginhallitus päättää antaa liitteen mukaisen lausunnon Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan luonnoksessa Varkauteen on merkitty kaupan sallivina varauksina keskustatoimintojen alue (C), kaupan vyöhyke (kma) sekä vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Keskustatoimintojen alueen rajaus vastaa voimassa olevan maakuntakaavan rajausta. Kaupan vyöhykkeen rajaus vastaa voimassa olevan maakuntakaavan vähittäiskaupan kehittämisvyöhykkeen rajausta. Vyöhyke sijaitsee keskusta-alueen länsipuolella ja se ulottuu Pohjoisen portin alueelta Harjulantien autokauppakeskittymän alueelle. Uutena varauksena on Varkausmäkeen osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajaksi 3000 k2-m päivittäistavarakaupassa, 7000 k2-m tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja 3000 k2-m muussa erikoiskaupassa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisesti merkittävän suuryksikön alaraja on 5000 k-m 2. Kaavaluonnoksessa ei ole määritelty mitoitusta keskustatoimintojen alueelle. Alueelle voidaan sijoittaa erikoiskaupan ja hallinnon palveluita, vähittäiskaupan suuryksiköitä ja asumista. Kaupan vyöhykkeen kokonaismitoitus on k-m2, josta k-m2 on uutta liiketilaa. Mitoitus koskee kaikkea vyöhykkeelle sijoittuvaa kauppa, ei pelkästään suuryksiköitä. Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, joka kaupan laatu huomioon ottaen on perusteltua sijoittua myös keskusta-

15 15 alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Varkauden merkintää koskee lisäksi suunnittelumääräys, jonka mukaan Pohjoisen portin kehittäminen tilaa vaativan kaupan alueena tulee tukea kaupungin kaupallista tarjontaa ja toteuttaminen tulee kytkeä yhdyskuntarakenteen leviämiseen siten, että lähempänä keskustaa olevat alueet on ensin hyödynnettävä. Voimassa olevan maakuntakaavan mukaan vyöhykkeelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä enintään k-m2 ja ns. tilaa vaativaa kauppaa ei ole mitoitettu. Varkausmäkeen varatun vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus on k-m2, joka on kaikki uutta liiketilaa. Mitoituksesta päivittäistavarakauppaa on 2000 k-m2,tilaa vievää erikoiskauppaa 3000 k-m2 ja muuta erikoistavarakauppaa 5000 k-m2. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolella. Suunnittelumääräyksen mukaan mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, että sillä ei ole yksin eikä yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Varkausmäen merkintää koskee lisäksi määräys, että alueen toteuttaminen tulee kytkeä alueen matkailutoiminnan toteuttamiseen. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, eikä alueella ole kaupan varausta. Kaupan kehittämisen painopistealueet Varkaudessa Varkauden kaupungin tavoitteena on kehittää kaupan palveluverkkoa siten, että tärkein kehittämiskohde on keskustatoimintojen alueella oleva Joutenlahden kauppa- ja vetovoimakeskus. Sen jälkeen tarkoitus on kehittää Pohjoisen portin aluetta omana hankkeena sekä Varkausmäen aluetta yhteistyössä maanomistajan kanssa. Harjulantien autokauppakeskittymässä halutaan varmistaa olemassa olevien yritysten toimintaedellytykset. Joutenlahden alue Kaavaluonnos mahdollistaa Joutenlahden alueen kehittämisen vapaasti kuntakaavoituksella, koska keskustatoimintojen alueelle ei olla osoittamassa mitoitusta. Alueen käytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle ja moni puolisten kaupan palvelujen sijoittumiselle. Kaupan laatu ja määrä voidaan kuitenkin ratkaista kunnassa.

16 16 Kaupan vyöhyke Pohjoisen portin alue ja Harjulantien autokauppakeskittymä Häyrilässä sijoittuvat maakuntakaavaluonnoksen mukaiselle kaupan vyöhykkeelle. Alueella on tällä hetkellä asemakaavassa kaupan mahdollistavaa rakennusoikeutta noin k-m2, josta noin k-m2 Pohjoisen portin alueella ja noin k-m2 Häyrilässä. Rakennusoikeudesta on käytetty noin 10%. Kaupunki tavoittelee Pohjoisen portin alueelle k-m2 ja Harjulantien autokauppakeskittymään k-m2 kauppaa eli yhteensä k-m2enemmän kuin kaupan maakuntakaavan luonnoksessa. Pohjoisen portin aluetta kaavaillaan tilaa vaativan kaupan alueeksi, jolle voisi sijoittua myös matkakohteena toimivaa erikoiskauppaa eli ns. destinaatiokauppaa. Sijainti valtatien 5 eritasoliittymän yhteydessä ja keskustasta pohjoiseen laajentuvan yhdyskuntarakenteen reunalla on hyvä juuri tällaiselle kaupalle. Harjulantien autokauppakeskittymän sijainti on myös erinomainen valtateiden 5 ja 23 risteysalueella. Alueella toimii jo tällä hetkellä kolme autokauppaa, kaksi autotarvikemyymälää sekä huoltoasemia. Alueen yritysten kehittymismahdollisuudet halutaan turvata sekä mahdollistaa uusien yritysten sijoittuminen alueelle. Varkausmäen hanke Kaupungin ja maanomistajan yhteisen matkailun kehittämishankkeen mukaan Varkausmäkeen tulee sijoittumaan majoitus- ja muita matkailupalveluja sekä näihin liittyvä noin k-m2:n suuruinen kaupan suuryksikkö. Selvityksen perusteella alueelle sijoittuva vähittäiskaupan suuryksikkö palvelisi pääasiassa matkailijoita eli olisi ns. destinaatiokauppaa. Tavoiteltumitoitus on kuitenkin kaksinkertainen kaupan maakuntakaavan luonnokseen verrattuna. Alueen kehittämisen tavoitteita täsmennetään parhaillaan. Esitys ja perustelut Kaupan sijoittaminen keskustatoimintojen alueelle, kaupan vyöhykkeelle ja Varkausmäkeen erillisellä merkinnällä on tavoitteiden mukainen ja sijoitus on ratkaistu riittävällä tarkkuudella. Sen sijaan mitoitusta tulisi tarkentaa Palveluverkkoselvityksen ja herkkyysanalyysien mukaan Varkauden liiketilan lisätarve on verkkokauppavähennys (-5 %) huomioiden laskennallisesti k- m2. Varkauteen on kaavaluonnoksessa osoitettu yhteensä k-m2

17 17 kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi kaupan vyöhykkeen merkinnän kuvausta tulisi tarkentaa siten, että se mahdollistaa myös muun kuin tilaa vievän kaupan sijoittamisen sekä useamman kuin yhden seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön tai myymälä keskittymän toteuttamisen. kauppaa. Em. lähtökohdista tarkasteltuna mitoituksen kasvattaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Varkauden kaupungin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella kaavamerkintöjä tarkennetaan siten, että Pohjoinen Portti ja Harjulantie osoitetaan tilaa vaativan kaupan alueina kme-merkinnällä, Kaupan vyöhykkeestä merkintätapana luovutaan, jolloin Hasinmäen aluetta ei varata kaupalle. Pohjoiseen Porttiin osoitetaan k-m2 uutta liiketilaa, josta päivittäistavarakauppaa voi olla maksimissaan 2000 k-m2, muuta erikoiskauppaa 5000 k-m2 ja tilaa vaativaa kauppaa k-m2. Harjulantielle osoitetaan tilaa vaativalle kaupalle uutta liiketilaa k-m2. Varkausmäki osoitetaan KMmerkinnällä enimmäismitoituksella k-m2, josta päivittäistavarakauppaa voi olla maksimissaan 2000 k-m2, muuta erikoiskauppaa 5000 k-m2 ja tilaa vaativaa kauppaa 3000 k-m2. Varkauden yhdyskuntarakenteelle on yritysalueiden osalta ominaista käyttötarkoituksen väljyys ja vajaasti rakentaminen. Asemakaavoilla on mahdollistettu tonttien monipuolinen käyttö ja rakennusoikeudesta on käytetty keskimäärin vain noin 40 %. Tilanne on muotoutunut vuosikymmenien aikana ja vaikka väljyys mahdollistaa yritysten vapaamman sijoittumisen, tämä ei ole johtanut hallitsemattomaan kaupan palvelurakenteen kehitykseen. Kaupungin kehittämisen näkökulmasta ei ole tarvetta tarkempaan maankäytön ohjaukseen, jolloin myös maakuntakaavan pitäisi mahdollistaa väljyyden säilyttäminen. Rakennusoikeuden vajaakäyttö ja väljyys kaavojen toteutumisessa on huomioitu jo palveluverkkoselvityksen herkkyysanalyyseissä. Selvityksessä on käytetty kaavallista ylimitoituskertoimen 1,3 sijaan ylimitoituskerrointa 1,4, jonka avulla voidaan varautua kauppa koskevien kuntakaavojen tavallista alhaisempiin toteutumisasteisiin. Ei muutosta. Varkauden elinkeinorakenne on muuttumassa ja uusia työpaikkoja pyritään synnyttämään aikaisempaa monipuolisemmin. Erityisesti kaupan ja matkailun osalta kaupungissa on tunnistettu kehittämisen mahdollisuuksia. Väljemmällä mitoituksella mahdollistetaan kaupungin vetovoiman lisääminen sekä kilpailukyvyn ja olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten säilyminen. Kaupunki on valmistelemassa keskusta-alueen strategista yleiskaavaa, jossa kaupan mahdollistavia aluevarauksia on esitetty maakuntakaava luonnoksen ja kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Yleiskaavassa ei esitetä kaupan mitoitusta, mutta aluevaraukset ovat väljiä ja mahdollistavat myös kaupungin esityksen mukaisen mitoituksen. Mitoitus täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntahallituksen tekemän linjauksen mukaan Maakunta

18 18 kaavan ja laadittavana olevan kaupan kaavan tulee olla tavoitteiltaan ja mitoitukseltaan Pohjois-Savon kasvua ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja tukevia ja etteivät ne rajoita voimakastakin nykyiset ennusteet ylittäviä kaupan, matkailun ym. elinkeinojen kasvua. Edelliset tavoitteet korostuvat erityisesti Kuopion, Varkauden ja Iisalmen seuduilla. Edellä esitetty kaupungin pyrkimys väljyyteen on tuon tavoitteen mukainen. Vesanto Vieremä Ehdotus: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta. Päätös: Päätettiin ehdotuksen mukaan. POHJOIS-SAVON RAJANAAPURIMAAKUNTIEN LIITOT JA KUNNAT Etelä-Savon maakuntaliitto Vt. maakuntajohtaja: Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Enonkoski Kunnanjohtajan päätösehdotus: Enonkosken kunnanhallitus päättää teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti, ettei otsikon mukaiseen kaavaluonnokseen ole kunnalla huomautettavaa. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi asiassa. Heinävesi Heinäveden kunnalla ei ole lausuttavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnokseen 2030 valmisteluaineistoineen. Pieksämäki Pieksämäki rajautuu koillis- ja pohjoisosastaan Pohjois-Savon maakuntaan. Kaupunki on Rautalammin, Suonenjoen ja Leppävirran kuntien rajanaapuri. Ei lausuntoa. Ei muutosta. Ei muutosta. Ei muutosta. Ei muutosta. Ei muutosta. Pieksämäen kaupungilla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta. Pekka Hänninen, kaavoituspäällikkö Kainuun liitto Pohjois-Savon maakuntahallitus on päättänyt pidetyssä Ei muutosta.

19 19 kokouksessa, että Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnos 2030 valmisteluaineistoineen asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti julkisesti nähtäville Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksessa osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä ja myymäläkeskittymiä. Lisäksi kaavassa osoitetaan kansallispuiston perustamista edistävänä merkintänä Rautalammin Kalajanvuoren alue Rautalammin-Konneveden kehittämisalueeksi. Pohjois-Savon liitto on pyytänyt lausuntoa Kainuun liitolta maakuntakaavaluonnoksesta ja sen valmisteluaineistosta. Erityisesti lausunnossa on pyydetty arvioimaan sekä tarvittaessa esittämään näkemys: seudullisesti merkittävän kaupan sijaintiin sekä mitoitukseen liittyen sekä vaihtoehtoisesta suunnittelumääräyksestä, joka koskee maakuntakaavassa osoitettuja keskustatoimintojen alakeskuksia ca1 ja ca2 (kaavaselostuksen s. 38 ja 43, punainen kirjasinväri). Vaihtoehtoisella suunnittelumääräyksellä pyritään edistämään tiettyjen kuntakeskusten taajamien ympärillä olevalla 3 km:n vyöhykkeellä vapaa-ajan asumista ympärivuotiseksi sekä osoitetaan alakeskusten enimmäismitoitus yhtä vähittäiskaupan suuryksikköä koskevana enimmäismitoituksena. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä mahdollistavia keskustatoimintojen alakeskuksia Kainuuseen rajautuviin kuntiin Vieremälle, Sonkajärvelle ja Rautavaaralle. Ko. kuntiin ei ole osoitettu keskustojen ulkopuolisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymälä-keskittymiä, joilla voisi olla ylimaakunnallista merkitystä ostovoiman siirtymässä. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnos valmisteluaineistoineen Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnos on asiantuntevasti laadittu ja antaa hyvät mahdollisuudet alueen kehittämiselle. Kainuussa on käynnistynyt keväällä 2013 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laadinta, jossa tarkastellaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden verkoston sijoittumista ja mitoitusta. Kainuun maakuntahallitus on hyväksynyt Kaupan vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja Lähtökohdat ja tavoitteet -raportin Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan tavoitteet on asetettu

20 20 valtakunnalliset, maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet yhteen sovittamalla ja niissä korostuu muun muassa matkailijamäärien kasvu tulevina vuosina. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan tavoitteet ovat samansuuntaiset Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksessa esitettyjen tavoitteiden kanssa. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus voi vaihdella eri maakunnissa ja maakuntien sisällä kunkin alueen erityispiirteiden mukaan. Pohjois-Savon kaupan vaihemaakuntakaavaluonnoksen mitoitus perustuu nykyisten ja tulevien asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden, matkailijoiden ja kauttakulkevasta liikenteestä pysähtyvään ostovoimaan sekä ylimaakunnallisen ostovoiman siirtymästä aiheutuvaan ostovoiman kasvuun. Merkittävimmin ylimaakunnallinen ostovoima vaikuttaa Varkaudessa ja Kuopiossa Matkuksen alueella. Tarkkaa tietoa kainuulaisten ostovoiman siirtymästä Pohjois-Savoon ei ole, mutta erityisesti Kuopiota voidaan pitää vetovoimaisena erikoiskaupan keskuksena kainuulaisille. Kainuun liitolla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaluonnoksesta. Pentti Malinen, maakuntajohtaja Hannu Heikkinen, suunnittelujohtaja Sotkamon kunta Kunnanjohtaja ehdotus: Sotkamon kunnalle ei ole huomautettavaa Pohjois- Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta. Kunnanhallitus päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen. Ei muutosta. Keski-Suomen liitto Pohjois-Savon liitto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti lausuntoa maakuntakaava luonnoksesta ja valmisteluaineistosta. Erityisesti pyydetään arvioimaan sekä tarvittaessa esittämään näkemyksiä - seudullisesti merkittävän kaupan sijaintiin sekä mitoitukseen liittyen sekä - vaihtoehtoisesta suunnittelumääräyksestä, joka koskee maakuntakaavassa osoitettuja keskustatoimintojen alakeskuksia. Keskustatoimintojen merkinnät ja keskustatoimintojen alakeskusmerkinnät muodostavat yhdessä seudullisen verkon, joka turvaa ennen kaikkea päivittäistavaroiden tasapainoisen saatavuuden maakunnan eri osissa. Tätä täydennetään keskusta-alueiden ulkopuolisia kaupan suuryksiköitä tai kaupan

21 21 keskittymien sijoittumista ohjaavilla km-ja kme merkinnöillä sekä kaupan vyöhykkeillä. Tulevaan kehitykseen ja kaupan lisätarpeisin on varauduttu kme/res -reservialuemerkinnöin. Maakuntakaavaan hyvin soveltuvana kaavallisena esitystapa pidämme myös luonnoksessa käytettyä alakeskusvyöhyke - merkintää, jolla osoitetaan keskustatoimintojen alakeskuksen alueellinen ulottuvuus. Merkintä sopii maakuntakaavatason suunnitteluun, kun halutaan kohdemerkinnän vaikutusaluetta kuvata. Merkinnät, niiden käyttötapa ja mitoitustasot ovat näkemyksemme mukaan hyviä ja perusteltuja. Vaihtoehtoisista suunnittelumääräyksistä pidämme parempana periaatetta, että maakuntakaavatasolla ei mentäisi yleis- ja asemakaavatasolle eli antamaan yksittäisten kaupan yksiköiden/kiinteistöjen kerrosalamitoitusta: Yhden yksittäisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäiskerrosala saa olla maksimissaan..jne.. Yksittäisten yksiköiden koot täsmentyvät jatkosuunnittelussa. Maakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella kaavaehdotusta tarkennetaan siten, että enimmäismitoitus osoitetaan keskustatoimintojen alueiden tai alakeskusten enimmäismitoituksena. Enimmäismitoituksessa huomioidaan alueella sijaitseva jo olemassa oleva kauppa sekä uusi liiketila yli 2000 k-m2 kokoisten vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta. Etelä-Konneveden suojelualueen Pohjois-Savon puoleinen osa osoitetaan kehittämisperiaatemerkintänä. Merkinnän kuvauksen mukaisesti merkinnällä osoitetaan kansallispuistoksi kehitettävä alue. Merkintä vastaa Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan tavoitetta Keski-Suomen puolella. Kaavaselostuksessa on myös erinomaisesti kuvattu maakuntakaavan kehittämisedellytyksiä tukevaa luonnetta ja selostettu maakuntakaavan joustavuutta ja yleispiirteistä tulkintaa. Anita Mikkonen, maakuntajohtaja Jarmo Koskinen, maakuntainsinööri Hankasalmi Kiinteistöjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta annettavaksi kunnan lausunnoksi, että Hankasalmen kunnalla ei ole huomauttamista laaditusta Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta. Päätös: Hyväksyttiin. KH Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy ympäristölautakunnan esityksen. Ei muutosta.

22 22 Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen. Pihtipudas Kunnanjohtaja: Lausuntonaan Pohjois-Savon liitolle Pihtiputaan kunnanhallitus esittää Pohjois- Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksen 2030 johdosta seuraavaa: Ei muutosta. Pihtiputaan kunnalla ei ole huomauttamista kaavaluonnokseen. Todetaan, että kaavan tavoitteet on asetettu oikein, ovat elinkeinopoliittisia ratkaisuja tukevia ja voimakastakin kasvua mahdollistavia. Kaavalla halutaan ohjata palveluiden sijoittumista, ei rajoittaa niiden määrää. Kaavaselostuksessa on nähtävissä kehittävä ja positiivinen asenne luoda uusia mahdollisuuksia ja etsiä hyviä sijoituspaikkoja uusille palveluille. Mitoituksessa huomioidaan matkailun vaatima lisätarve. Päätös Hyväksyttiin. Viitasaari Kaavoituspäällikön lausunto: Pihtiputaan kunnalla ja Viitasaaren kaupungilla ei ole huomauttamista kaavaluonnokseen. Todetaan, että kaavan tavoitteet on asetettu oikein, ovat elinkeinopoliittisia ratkaisuja tukevia ja voimakastakin kasvua mahdollistavia. Kaavalla halutaan ohjata palveluiden sijoittumista, ei rajoittaa niiden määrää. Kaavaselostuksessa on nähtävissä kehittävä ja positiivinen asenne luoda uusia mahdollisuuksia ja etsiä hyviä sijoituspaikkoja uusille palveluille. Mitoituksessa huomioidaan matkailun vaatima lisätarve. Ei muutosta. Lisätiedot: Kaavoituspäällikkö Tapani Savolainen, puh Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää yhtyä kaavoituspäällikön antamaan lausuntoon ja todeta, ettei Viitasaaren kaupungilla ole huomauttamista maakuntakaava luonnokseen. Päätös Hyväksyttiin. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntakaavassa on edetty luonnosvaiheeseen. Kaavassa varaudutaan kaupan kehitykseen pitkällä aikavälillä uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain periaatteiden mukaisesti. Kaupan maakuntakaavan tavoitteet tukevat hyvin Pohjois-Savon kaupallisten palveluiden tasapainoista kehittymistä ja luovat Ei muutosta.

23 23 edellytykset kaupan kilpailun säilymiselle ja uusien toimijoiden saamiseksi markkinoille. Pohjois-Savon kaupan liiketilan kasvu pohjautuu ostovoiman myönteiseen kehitykseen, jota tuovat väestön kasvu, vapaa-ajan asutus, matkailu, kauttakulkuliikenne sekä ylimaakunnallinen ostovoiman siirtymä. Kaikilla mainituilla tekijöillä on vaikutusta ostovoiman kehittymiseen. Maakuntakaavassa on käsitelty erikseen päivittäistavarakauppaa, tilaa vaativaa erikoiskauppaa ja muuta erikoiskauppaa. Käsittelytapa on luonteva ja tukee hyvin maakäyttö- ja rakennuslain mukaista periaatetta. Kaavassa osoitetut seudullisten kaupallisten suuryksiköiden alarajat ovat johdonmukaisia ja tukeutuvat lähtökohtaisesti alueiden omaan ostovoimaan. Kaupan kokonaispinta-alankasvun arvioidaan vuoteen 2013 olevan n. 60 %, puolet sijoittuu seudullisesti merkittäviin yksiköihin ja puolet paikallisiin. Maakuntakaavatasolla on perusteltua varautua riittävän suureen mitoitukseen kaavan pitkään aikajänteeseen sisältyvien kehitysmuutosten, kaupan kilpailun toteutumisen, uusien toimijoiden saamisen, pitemmän aikavälin maanhankinnan ja yksityiskohtaisemman kaavoituksen turvaamiseksi. Maakuntakaavassa ei ole suurimpien kaupunkien ja kunnan osalta otettu kantaa keskustatoimintojenalueille sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksiköiden kokonaisalaan. Maakuntakaavassa on osoitettu kaavaan sisältyvien selvitysten ja tavoitteiden perusteella alueet ja kohteet, joihin voidaan sijoittaa kaupan suuryksiköitä. Alueen ja kohteet sijaitsevat siten, että niiden vaikutukset Pohjois-Karjalan maakunnan palvelurakenteeseen ja palveluiden tarjontaa jäävät välillisiksi ja tulevat esille lähinnä alueen kauttakulun ja matkailun välityksellä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan luonnokseen sisältyvää lähtökohta-aineistoa hyvin laadittuna ja riittävän laajana maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten perusteeksi. Maakuntakaavalla ei ole suoraa vaikutusta Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen eikä siihen sisälly alueita tai kohteita, joilla on rajoittuvat siihen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole erityistä huomautettavaa maakuntakaavaluonnokseen. Pentti Hyttinen, maakuntajohtaja Jari Aho, hallinto- ja talousjohtaja

24 24 Outokumpu Va. kaupunginjohtajan ehdotus: Outokummun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnokseen. Päätös: Va. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtimo Kj:n päätösehdotus: Kunnanhallitus toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Nurmes Kaupunginhallitus toteaa, että Nurmeksen kaupungilla ei ole huomauttamista Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta Kaupunginhallitus: Ehdotus hyväksyttiin. Pohjois-Pohjanmaan liitto Ei muutosta. Ei muutosta. Ei muutosta. Ei lausuntoa. ALUEHALLINTO Aluehallintovirasto, Itä-Suomi Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavalla pyritään vahvistamaan Pohjois-Savon kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, edistämään väestön hyvinvointia sekä turvaamaan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne sekä mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen ja kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois-Savossa. Nyt laadittava kaava koskee koko Pohjois-Savon aluetta. Kaupan maakuntakaavalla pyritään ajantasaistamaan maakuntakaava MRL:n muutoksen mukaiseksi sekä mahdollistamaan kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan kehittyminen, samalla varmistaen mahdollisuudet tarjota kaupalle vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja siten edistää kilpailua. Kaava ulottuu vuoteen 2030, johon saakka kaupan toimialan kehittymistä ja kuluttajakäyttäytymisen muutosta sekä verkkokaupan vaikutuksia on vaikea arvioida. Lisäksi kuntauudistus sekä valtionhallinnon asiakaspalvelupaikkojen muuttuminen tulee vaikuttamaan alueella myös asiointisuuntiin sekä kaupan investointeihin, kun julkisia palveluja kuten terveydenhuolto tai muuta asiointia siirtyy suurempiin keskuksiin. Olisi tärkeää, että nykyisissä kuntakeskuksissa tulisi säilymään päivittäistavarakaupan palvelut, joka olisi kestävän kehityksen mukaista. Kaavan tulisi olla tulevaa alueen kehitystä mahdollistava, ei rajoittava.