Lahja lapselle. Kotikuusen tarina. Kauneimmat joululaulut. Sairaalapappi. Ekobonden

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 10/ Turun ja Kaarinan seurakuntien perinteinen lahjakeräys jakaa joulumieltä reilulla kädellä. Lasten lisäksi myös lahjoittajat ja vapaaehtoiset saavat siitä osansa. Sivu 7 Kotikuusen tarina huipentuu Turun paraatipaikalle. Sivut 9 11 Lahja lapselle Kauneimmat joululaulut Sairaalapappi on itkumuuri ja toivontuoja. Ekobonden lever som han lär. Sivu 20 Sivu 6 Sivu 8

2 2 3 Pysäkillä pysäytetty Bussipysäkillä eräs paikallinen aloitti keskustelun. Siis ei tietenkään täällä Suomessa, jossa bussipysäkeillä ei mielellään jutella kenellekään, vaan Lähi-idässä. Tuolla bussipysäkillä Lappia, revontulia ja talvea sekä hiljaisia suomalaisia ja suomalaisten kristillisyyttä käsittelevien lämmittelykysymysten jälkeen israelilaisen keski-iän saavuttaneen miehen esittämä kysymys iski suoraan ytimeen: Kerro nyt, että naulittiinko me juutalaiset Jeesus ristille. Oliko se meidän vika? Uskomatonta, bussipysäkillä jutellaan vieraille ja vieläpä Jeesuksesta! Suomessa tämä ei ole koskaan ollut bussipysäkkikeskustelujen aihe. Eihän Suomessa puhuta uskonnollisista asioista vieraille eikä paljon tutuillekaan. Täällä pohjoisessa usko tai sen puuttuminen on jokaisen yksityisasia eikä kukaan halua kenenkään vieraan tunkeutuvan toisen sielunelämään. Eikä bussipysäkeillä pohdita sen enempää Jeesuksen ristiinnaulitsemista kuin syyllisen löytämistä kirkosta eroamisiin. Syksyn aikana talousongelmien ja yksittäisten ihmisten ja perhekuntien elämää koskevien tragedioiden kuten työttömyyden lisäksi on keskustelu seurakuntavaaleista, uskosta hyvän tekemiseen ja kirkon muuttamisesta oman näköiseksi. Kirkko tuuttaa ulos omia teemoja, joihin suomalaiset ovat vastanneet joko vaikenemalla, rientämällä äänestyskopeille tai eroamalla kirkosta. Kirkkokeskustelua on käyty ja viestiä kirkon ja suomalaisten välillä on välittänyt pääasiassa media. Joskus voisi harkita, että onko riittävästi myös suoraa keskustelua kirkon ja suomalaisten välillä. Avoimissa keskustelutilaisuuksissa kirkko voisi saada äänen ja kasvot, suomalaiset pääsisivät esittämään kysymyksiään ja saamaan toivottavasti myös suoria vastauksia. Vahvoja mielipiteitä herättävistä asioista olisi luontevaa keskustella avoimesti pohtien eri näkökulmia ja puntaroiden erilaisia vaihtoehtoja. Sen jälkeen jokainen voisi miettiä, että onko oma näkökulma oikea vai olisiko mahdollista muuttaa omaa, jo muodostettua mielipidettä. Keskustelu tarjoaisi samalla ideoita siihen, miten kirkkoa ja sen Miehen esittämä kysymys iski suoraan ytimeen. toimintaa voitaisiin kehittää niin, että se jatkossakin voisi olla osa suomalaisten arkea ilman provosoimista. Kirkolla kuitenkin on Suomessa vuosisataiset juuret niin kulttuurin, sivistyksen kuin uskonnonkin saralla. Siltä pohjalta ajatellen vahvat mielipiteet kirkosta ovat ihan ymmärrettäviä. Jos uskonto ei kiivastuttaisi, ei Lähi-idässäkään olisi vuosikymmenten ajan jatkunut konflikti kesken. Mutta kenties suomalaiseen luonteenlaatuun ei vain ole luontevaa käydä keskustelua hengellisistä asioista. Ei ainakaan suoraan ja avoimesti. Mehän olemme hiljaisia ja sisäänpäin vetäytyviä. Maltillisia, kunnes hermostumme ja eroamme. Olin jo lähdössä pysäkiltä, mutta mies edelleen odotti vastausta kysymykseen. Ovatko juutalaiset syyllisiä siihen, että kristittyjen Jeesus naulittiin ristille? Yritin löy- SATTUVAT SANAT Vanhemmiten minussa on vahvistunut tunne, että joulu on uuden toivon juhla. Jouluna toivotaan, että pienen vastasyntyneen lapsen kautta tulisi uusi aika, tulisi armo. Kauneimpien joululaulujen suojelija, presidentti Tarja Halonen, Suomen Lähetysseuran tiedote Kristinuskon pohjalta voi ajatella, että meissä elää syntisyys ja itsekkyys, mutta haluan säilyttää myös kristinuskoon kuuluvan lapsenkaltaisen luottamuksen ihmisiin. Jeesus sanoi, että lastenkaltaisten on taivasten valtakunta. Se tarkoittaa mielestäni luottavaista ja avointa suhdetta elämään. Näyttelijä Laura Malmivaara, Sana Tänä päivänä vanhemmat toivovat lastensa olevan varakkaampia, korkeammin koulutettuja kuin itse ovat olleet. Uskontososiologisten tutkimusten mukaan äärimmäisen pieni prosentti haluaa lastensa olevan uskonnollisempia kuin itse ovat. Hyvä elämä ei kuitenkaan koostu pelkästään vauraudesta ja materiasta. Hyvään elämään kuuluvat myös henkinen ja hengellinen ulottuvuus. Teologian tohtori Sanna Lehtinen, Kirkko ja kaupunki 43/2014 Kun Suomen monikulttuurisuus aiemmin näyttäytyi lähinnä erilaisuutena savolaisten ja karjalaisten välillä, maahanmuutto on lisännyt suomalaisuuden kirjoa. Tällaisessa kulttuurimosaiikissa ollaan akuutisti eriytymisen ja kohtaamisen vedenjakajalla. Tutkija, pappi Merianna Hintsala, Esse 46/2014 KANNEN KUVAT Turun ja Kaarinan seurakunnat järjestävät tänäkin vuonna diakonia-asiakasperheiden lasten hyväksi Lahja lapselle -keräyksen. Lahjoittajien ja talkoolaisten ansiosta on mahdollista viedä joulun riemua myös sinne, missä arki on tavallista raskaampaa. Jo useampana vuonna keräykseen osallistunut Sanna Nordling aikoo olla mukana tänäkin jouluna. Kuva Jussi Vierimaa. KUUKAUDEN SANA ALUKSI Voittoisaa kuningasta odotellessa vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Mia Henriksson, Lauri Palmunen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Aiju von Schöneman, Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Henri Kirkanen, Leena Koski ja Vivi Wihanto Seurakuntien ilmoitukset turku.tiedotus@evl.fi Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Ilmoitusmarkkinointi Minna Zilliacus, puh , , minna.zilliacus@kotimaa.fi Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset Timo Karonen, p tää isoon kysymykseen tiiviin vastauksen. Kävellessäni huikkasin miehelle, että kyllä me kaikki olemme syyllisiä Jeesuksen kuolemaan ristillä, myös minä, suomalainen, kristitty. Mutta se, että niin kävi, ei ollut paha asia. Se tapahtui siksi, että Jeesus rakastaa mua ja sua. Siinä on elämä. Kristinuskon ydin on Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Kirkon tehtävä on kertoa siitä niin sanoin kuin teoin. Myös tänä päivänä ja tässä ajassa. Median seuraaminen on mennyt ihan kamalaksi. Se mitä joskus pidettiin lähinnä sotapropagandan keinoina, onkin nyt olemassa tavallisissa viestimissä. On uutisoitu tunnistamattomia joukkoja ja vedenalaisia ilmiöitä, ja samalla kerrotaan keitä ja mitä siellä oikeasti on. Uutinen ei enää ole vain uutinen, vaan tunteita nostattava kulutushyödyke. Papuja ei voi ostaa ilman purkkia, uutista ei voi lukea ilman propagandasilmälaseja. Kun sosiaalisessa mediassa lauletaan jollekin Hoosiannaa, häiriköt trollaavat eli ärsyttävät tahallaan. Kuka on jutun päällä istuva kuningas ja miksi? Kerran kauan sitten legendaarinen kuningassuku (Daavidin) oli sammunut. Koko valtio oli jäänyt valloittajan ylikävelemäksi. Uskonto temppeleineen oli ajettu maanpakoon. Seudulla elivät kuitenkin vuosisatojen ajan kertomukset legendaarisesta kuningasajasta vielä kerran Jumala lähettäisi uuden ajan Kuninkaan. Siinä missä muinainen kuningas-daavid oli joutunut aasilla Jerusalemin itäportista pakenemaan, palaisi kerran Messias samalla tavalla. Evankeliumien Jeesus teki ihmisten mielissä näin. Sosiaaliluokkaa katsomatta elämänsä tarkoitusta ja parannusta etsivät ihmiset näkivät ja näkevät edelleen kaiken kansan keskellä Messiaan, jonka kanssa uskaltaa olla olemassa. Kun hän ratsastaa naurettavalla aasillaan Daavidin kaupunkiin, hänelle huudetaan niin kuin oikealle Jumalan asettamalle kuninkaalle sanottiin jo ennen häntä huudetun. Isot ihmiset huutelevat mukana siinä missä lapsetkin. Jumalan valtakunta ja elämän tarkoitus on läsnä. Voiko vapauden tunne Messiaan kanssa olla suomalaisessa tunneärsykkeiden pikkupakkasessa yhtä spontaania, rajatonta ja mutkatonta? Olla hetki, jolloin ei ole väliä, mitä muut jostain taivaallisesta Hoosiannasta sanovat tai ajattelevat. Jumalan mies nousee yhtenä meistä laina-aasilla ratsastaessaan kaiken hänestä puhutun yläpuolelle. Sydänten parantajakuningas saapuu. Kynttilät esiin! Leena Koski Merja Hermonen Piikkiön seurakunnan kirkkoherra Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi Seurakuntaneuvostot uusiutuivat Luottamushenkilöistä enemmistö naisia, puolet uusia kasvoja Seurakuntaneuvostoihin valittiin uudet luottamushenkilöt. Uudet seurakuntaneuvostot päättävät henkilövalinnoista, käsittelevät vuosittain toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset sekä linjaavat kirkon tilojen käytöstä. Seurakuntaneuvostojen tehtävänä on myös jakaa käytettävissä olevat määrärahat eri työmuotojen välillä. Seurakuntaneuvostojen valta kasvaa, kun myös kirkkoherra voidaan nykyään suoran vaalin sijaan valita seurakuntaneuvostossa. Muun muassa Kaarinan uusi seurakuntaneuvosto pääsee ensi töikseen vuoden alussa valitsemaan kirkkoherraa eläkkeelle jäävän Pirjo Vahtolan tilalle. Seurakuntaneuvostoihin valittiin selvä naisenemmistö. Henrikissä, Kaarinassa ja Tuomiokirkossa miehiä ja naisia valittiin yhtä monta. Muissa seurakunnissa valittiin enemmän naisia kuin miehiä. Katariinanseurakunnassa neuvoston pöydän ympärillä istuu vain yksi mies, muut 13 jäsentä ja virkansa puolesta puheenjohtajana toimiva kirkkoherra Leena Kairavuo ovat naisia. Luottamustoimien naisistumisessa voi nähdä viitteitä kirkon yleisempään naisistumiseen. Nyt kirkon jäsenistä 55 % on naisia, mutta trendi on selvä: kirkosta eroavat nimenomaan miehet. Kyse ei ole ainoastaan jäsenistön naisistumisesta, vaan kirkon henkilökunta, kieli ja ehkä myös työmuodot Kaarinan kirkossa otetaan adventtina käyttöön niin sanottu kolmas messusävelmistö, mitä varten kirkolla on marraskuun ajan harjoiteltu uusia Herra armahda-, Pyhä- ja Jumalan Karitsa -hymnejä. Tähän saakka kirkossa on käytetty virsikoraaleihin pohjautuvaa, mollissa soivaa sävelmäsarjaa. Suomalainen Kaj-Erik Gustafsson on säveltänyt kolmannen messusävelmäsarjan säestettäväksi vuorolauluksi. Sen tavoittavat naiset miehiä paremmin, uskoo Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja, pastori Heikki Arikka. Muualla maassa luottamustoimiin valituista 54 % on naisia. Turun ja Kaarinan naisvallassa on kyse myös ehdokasasettelusta ja sattumasta. Moni naisehdokas onnistui kampanjassaan ja jätti miesehdokkaat taakseen. Seurakuntaneuvostojen keski-ikä on viidenkympin tienoilla. Keski-iältään nuorin neuvosto on Piikkiössä (46 vuotta), jossa valittiin myös eniten uusia luottamushenkilöitä. Seitsemän neuvoston kahdestatoista jäsenestä ovat tehtävässään uusia. Uudet listat saivat edustajansa seurakuntaneuvostoihin viidessä seurakunnassa. Vihreät niityt -listoilta nousi neuvostoihin Salla Niemi Katariinanseurakunnassa ja Heidi Haapala Mikaelinseurakunnassa. Tom Linkinen edustaa Punavihreää listaa Tuomiokirkkoseurakunnassa. Kaarinassa Linda Kolehmainen nousi neuvostoon Nuorten näköinen seurakunta -listalta. Piikkiössä jo aiemmin seurakuntaneuvossa istunut Janne Aso uusi paikkansa uudelta Seurakuntalaiset Piikkiön Parhaaksi -listalta. KP Kaarinan messuihin uudet sävelet Vaali-infoa, ilmapalloja ja hyvää mieltä. Vaalivankkurit kiersivät ympäri seurakuntayhtymää kertomassa seurakuntavaaleista. duurissa soiva musiikki on pirteää, valoisaa ja laulullista. Ajatus messusävelmäuudistuksesta syntyi Kaarinan pappien ja kanttorien keskuudessa, jotka vuoden alusta saakka ovat pohtineet hiippakuntasihteeri Mika Mäntyrannan kanssa, miten jumalanpalveluksesta voisi kehittyä yhteinen juhla, jota myös seurakuntalaiset olisivat suunnittelemassa ja toteuttamassa. Jussi Vierimaa 13 prosenttia kävi uurnilla Varsinaisena vaalipäivänä äänestettiin kotiseura kunnan kirkossa. Tuomiokirkkoseurakunnan jäsenistä äänioikeuttaan käytti hieman yli 15 prosenttia. Kaarinaan uusi kirkkoherra Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä äänestysprosentti putosi hieman edellisistä vaaleista. Nyt äänestämässä kävi 13,0 %, kun neljän vuoden takainen äänestysprosentti oli 13,6. Korkeimmaksi nousi pienen Paattisten seurakunnan äänestysinto, jossa äänensä antoi jopa neljännes äänioikeutetuista. Piikkiössä ja Turun tuomiokirkkoseurakunnassa äänestysprosentti kipusi yli 15 prosentin. Kaarinassa ja Turun ruotsalaisessa seurakunnassa äänestysprosentti jäi juuri ja juuri 15 alle. Alhaisimmaksi äänestysinto jäi Maarian ja Mikaelinseurakunnissa, joissa äänestysprosentit olivat 10,9 % ja 10,5 %. Koko maassa äänestysaktiivisuus laski Turun ja Kaarinan yhtymää enemmän jääden 15,7 prosenttiin. Muihin isoihin kaupunkeihin, pääkaupunkiseutuun, Tampereeseen ja Kaarinan seurakuntaan valitaan ensi vuoden alkupuolella uusi kirkkoherra. Vuoden 2014 alussa voimaan tullut laki mahdollistaa kirkkoherran valinnan joko välittömällä vaalilla, jossa seurakuntalaiset pääsevät äänestämään suosikkiaan, tai välillisellä vaalilla, jossa seurakuntaneuvosto äänestää ehdokkaiden kesken. Kaarinassa tuleva kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla. Ensimmäistä kertaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä järjestettävässä välillisessä vaalissa tuomiokapituli antaa seurakunnalle hakijoista lausunnon, jossa todetaan heidän kelpoisuutensa ja arvioidaan heidän taitojaan. Tämän jälkeen seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran kaikkien kelpoisten hakijoiden joukosta. Ellei kukaan hakijoista saa ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolta annetuista äänistä, seurakuntaneuvosto järjestää saman kokouksen aikana uuden äänestyksen kahden eniten ääniä saaneen välillä. Jos äänet menevät tasan, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen jollekin eniten ääniä saaneista. Kaarinan kirkkoherran viran hakuaika päättyi 7.11., mihin mennessä virkaa olivat hakeneet Mikaelinseurakunnan kappalainen Pasi Jaakkola, Paattisten seurakunnan kirkkoherra Jukka Järvensivu, pastori Mertsi Saarela, Liedon seurakunnan Ouluun, verrattuna Turun ja Kaarinan äänestysprosentti oli korkein. Hylättyjen äänien osuus liian suuri Annetuista äänistä 5 10 prosenttia jouduttiin hylkäämään. Ehdottomasti suurin syy äänten hylkäämiseen oli se, että äänestyskopissa valtuustovaalin ja neuvostovaalin numerot olivat menneet sekaisin, kertoo keskusvaalitoimikunnan pj Tuomo Norvasuo. Kun neuvostovaalin oranssista lipusta löytyi numero, joka ei ollut käytössä kyseisessä vaalissa, ei vaalilautakunnalle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hylätä ääni. Norvasuon mielestä tulevaisuudessa pitää miettiä keinoja, miten numeroiden sekaantumiselta voitaisiin välttyä paremmin. Äänestäjän tahallaan hylätyiksi tarkoittamia protestiääniä seurakuntavaaleissa annetaan hyvin vähän. Äänestyslipuista löytyi vain muutamia vaalilautakunnalle tarkoitettuja viestejä, jotka aiheuttivat äänen hylkäämisen. KP kappalainen Pauliina Uhinki-Suominen ja yksi hakija, joka ei halua nimeään julkisuuteen tässä vaiheessa. Päätöksen uudesta kirkkoherrasta tekee seurakuntavaaleissa valittu uusi seurakuntaneuvosto ensi vuoden alkupuolella. Kaarinan nykyinen kirkkoherra Pirjo Vahtola jää eläkkeelle

3 4 5 Uusi kirkkovaltuusto valittu Seurakuntavaaleissa valittu yhteinen kirkkovaltuusto aloittaa ensi vuoden alussa. Valtuustossa on 51 jäsentä, jotka edustavat kymmentä eri seurakuntaa. Seurakuntien edustajamäärä riippuu niiden jäsenmäärästä. Uudet luottamushenkilöt esitellään seurakunnittain vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. suurimmaksi ryhmäksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä suurimmaksi ehdokaslistaksi nousi Partiotyön ystävät. Partiolaiset saivat yhteiseen kirkkovaltuustoon eri seurakunnista 18 edustajaa. Päättyvällä valtuustokaudella partiolaisedustajia on ollut 16. Vaaleilla valittiin vähemmän edustajia kuin aiemmissa vaaleissa, joten paikkamäärän kasvattaminen on partiolaisille todellinen vaalivoitto. Valtuuston koon muutos liittyy seurakuntayhtymän jäsenmäärän pienenemiseen. Jäsenmäärä tippui kuluneen valtuustokauden aikana alle ja sitä myöten valtuutettujen määrä putosi kymmenellä 51 edustajaan. Yhteisessä kirkkovaltuustossa päätetään seurakuntayhtymän suurista linjoista, kuten kirkollisveroprosentista, yhtymän varojen käytöstä ja rakennusinvestoinneista. Seurakuntien hallintojohtaja Hannu Kallion mukaan seuraavaksi käynnistyvät seurakuntien edustajien keskinäiset neuvottelut luottamushenkilöpaikkojen täyttämisestä. Jaossa ovat valtuuston puheenjohtajiston, yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan ja eri toimikuntien jäsenten paikat. Neuvotteluissa ovat mukana vaaleissa kannatusta saaneet ryhmät. Yhteistyö eri ryhmien välillä on ollut rakentavaa aiemmin, enkä usko voimasuhteiden muutosten muuttavan tätä hyvää tilannetta, arvio Kallio. Partiolaiset menestyivät parhaiten Henrikinseurakunnassa ja Tuomiokirkkoseurakunnassa. Henrikissä partiolaiset saivat neljä viidestä jaossa olleesta valtuustopaikasta. Tuomiokirkkoseurakunnasta partiolaisia valittiin kolme. Kaarinan ja Piikkiön seurakunnissa partiotyön ystävät saivat lisäpaikat aiempaan verrattuna, kaikkialla muualla partiolaiset onnistuivat säilyttämään aiempien vaalien saavutukset. Kaikista yhtymässä annetuista äänistä partiolaiset saivat 26,5 %. Kokoomuksen ja sitoutumattomien ehdokaslistat saivat kirkkovaltuustoon 13 edustajaa ja ovat partiolaisten jälkeen toiseksi suurin ryhmä yhteisessä kirkkovaltuustossa. Kokoomuslaisten tulosta voi pitää vaalitappiona, sillä ryhmä menetti paikkansa valtuuston suurimpana ryhmänä ja edustajien määrä putosi reippaasti aiemmasta 18 valtuutetusta. Vaalimatematiikka koitui kokoomuslaisten tappioksi, sillä kokoomuslaisten osuus koko yhtymässä annetuista äänistä oli 25,2 %. Eroa partiolaisiin oli vain reilu prosenttiyksikkö ja noin kaksisataa ääntä. Kokoomuslistojakin suuremman vaalitappion koki sosialidemokraattien ja sitoutumattomien ehdokaslista. Demarilistoilta valittiin nyt 6 edustajaa, kun päättyvällä vaalikaudella sosialidemokraatteja on istunut valtuustossa 12. Sosialidemokraatit keräsivät 15,3 % äänistä. Yhden paikan menetti myös Yhteinen kirkkomme -lista, joka sai valtuustoon seitsemän paikkaa aiemman kahdeksan sijaan. Yhteinen kirkkomme sai 16,6 % äänistä yhtymän alueella. Uusia ryhmiä yhteiseen kirkkovaltuustoon ei noussut. Henrikin srk-sitoutuneet säilyttivät yhden paikkansa kirkkovaltuustosta. Paattisten parhaaksi -lista sai molemmat Paattisten seurakunnan valtuustopaikoista. Turun ruotsalaisen seurakunnan edustajat tulevat Nära dig- ja Liv och Gemenskap -listoilta, kaksi edustajaa kummaltakin listalta. Naiset jyräsivät valtuustoon Uuteen valtuustoon valittiin naisia selvästi miehiä enemmän. Naisten osuus uusista valtuutetuista on 71 %. Naisvalta kasvaa selvästi, sillä edellisissä vaaleissa naisia valittiin 54 % valtuutetuista. Valtuutettujen keski-ikä pysyy ennallaan, valitut ovat keskimäärin 52-vuotiaita. Alle kolmekymppisiä valittiin edellisten vaalien tapaan neljä. Uusia kasvoja valtuustossa on kolmannes. Suurimman henkilökohtaisen äänimäärän, 234 ääntä, sai Siv Sandberg Turun ruotsalaisesta seurakunnasta. Sandberg on ammatiltaan tutkija ja tuli valituksi Liv och gemenskap i församlingen -ehdokaslistalta. Kerttu Palmunen HENRIKIN- KAARINAN KATARIINAN- MAARIAN MARTIN- MIKAELIN- PAATTISTEN TUOMIOKIRKKO- ÅBO SVENSKA FÖRSAMLING Hilkka Luojola Merja Ainasoja kok ja sit Ari Rantanen Pentti Korhonen Pirjo Ranti Sakari Itähaarla Ulla-Maija Vierimaa Jenni Haaki Paattisten Parhaaksi Harri Raitis Siv Sandberg Liv och gemenskap Inkeri Huiskala Partiontyön ystävät Tytti Kankaristo Anni Maria Laato Merja Nurmio Jorma Hellstén Heikki Muurinen Matti Pennanen Marika Lahti Paattisten Parhaaksi Anni Puhakka Susanne Björkman Nära dig Matti Jarvansalo Srk-sitoutuneet Irja Gustafsson Eija Koskivaara Henna Jagt Maria Lähdemäki Essi Tarvainen Hanna Suomela Helmi-Riitta Toivari Göran Wikstedt Liv och gemenskap PIIKKIÖN Mikko Knuuti Ari Malmi Yhteinen kirkkomme Mika Maaskola Eevi Raunio Tamara Teros-Jaakkola Niko Aaltonen Raili Pajula Harri Lukander Johannes Koskenniemi Lisa Molander Närä dig Anna-Emilia Koivisto Aila Laitinen Riitta Siivonen Anna-Liisa Kiviö Aila Harjanne Kirsi Huoponen Laura Pirilä Anniina Rantala Tiina Stauffer Kirsti Grönberg Anna Lintunen Mirjo Kanervavuori Uudet luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoihin Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan! Armo jää Merja Ainasoja, 65 v. (Kok&sit.) Minna Tiainen, 42 v. (Partiotyön Jari Andersson, 59 v. (Sd&sit.) Paavo Nevalainen, 69 v. (Kok&sit.) Raimo Erkkilä, 56 v. (Yhteinen Linda Kolehmainen, 18 v. (Nuorten näköinen seurakunta) Mirkka Lehtonen, 43 v. (Partiotyön Sirpa Hyppönen, 76 v. (Kok&sit.) Jarkko Järvinen, 68 v. (Sd&sit.) Johanna Laitinen, 34 v. (Partiotyön Katariinanseurakunta Anni Maria Laato, 51 v. (Kok&sit.) Ari Rantanen, 56 v. (Sd&sit.) Tiina Stauffer, 59 v. (Partiotyön Pirjo Tiensuu, 56 v. (Kok&sit.) Päivi Salminen, 55 v. (Sd&sit.) Eija Koskivaara, 49 v. (Partiotyön Riitta Siivonen, 71 v. (Kok&sit.) Sirkka-Liisa Kavén, 61 v. (Yhteinen Nina Kallio, 48 v. (Sd&sit.) Mari Heinonen, 65 v. (Kok&sit.) Ann-Mari Rannikko, 55 v. (Partiotyön Anneli Sokajärvi, 69 v. (Kok&sit.) Marja-Leena Laihinen, 71 v. (Sd&sit.) Salla Niemi, 26 v. (Vihreät Niityt) Serafim Seppälä Kalevi Lehtisen sanoja vuosien varrelta Kirja täynnä rakastetun evankelistan Kalevi Lehtisen hengellistä viisautta ennen julkaisemattoman kirjemateriaalin pohjalta. Miten täydellinen sanoma ja epätäydellinen ihminen sopivat yhteen? Olli Valtosen esipuhe ja Leena Lehtisen loppusanat. 22,00 (24,90) UUSI TIE Maarian seurakunta Pentti Korhonen, 63 v. (Kok&sit.) Henna Jagt, 28 v. (Partiotyön Merja Nurmio, 64 v. (Sd&sit.) Eevi Raunio, 73 v. (Yhteinen Pirjo Ranti, 70 v. (Kok&sit.) Mika Kuusisto, 36 v. (Partiotyön Kristiina Hellstén, 61 v. (Sd&sit.) Antti Alitalo, 67 v. (Yhteinen Mika Ketola, 55 v. (Kok&sit.) Kati Andersén, 41 v. (Partiotyön Jorma Hellstén, 64 v. (Sd&sit.) Raili Kauhaniemi, 66 v. (Kok&sit.) Piia Kauhanen, 48 v. (Yhteinen Maria Lähdemäki, 34 v. (Partiotyön Anniina Lehtiö-Vainio, 42 v. (Sd&sit.) Katja Suominen, 39 v. (Kok&sit.) Martinseurakunta Seppo Muurinen, 54 v. (Yhteinen Anni Itähaarla, 61 v. (Kok&sit.) Essi Tarvainen, 36 v. (Partio) Anna-Liisa Kiviö, 46 v. (Yhteinen Markku Liitola, 69 v. (Kok&sit.) Jukka Laine, 42 v. (Partio) Kalle Toivo, 33 v. (Sd&sit.) Liisa Fredriksson, 67 v. (Yhteinen Pekka Saarela, 65 v. (Kok&sit.) Kirsti Grönberg, 51 v. (Partio) Kaikkea maan ja taivaan väliltä Ikonin filosofia Ikonit ilmentävät visuaalisesti hengellisyyden kieltä. Ikonin filosofia avaa idän kirkon klassista kuvateologiaa tuoreesta näkö kulmasta. Kaunis ikonikuvitus. 30,50 (33,90) Tuulia Myftari, 30 v. (Yhteinen Heidi Ansas, 45 v. (Kok&sit.) Siro Rauti, 66 v. (Partio) Mauri Kantola, 64 v. (Yhteinen Mikaelinseurakunta Ulla-Maija Vierimaa, 66 v. (Kok&sit.) Matti Pennanen, 63 v. (Yhteinen Anna-Maria Lahdenvesi, 19 v. (Partiotyön Piia Noronen, 25 v. (Sd&sit.) Aila Harjanne, 71 v. (Kok&sit.) Anna Lintunen, 33 v. (Yhteinen Hanna Suomela, 53 v. (Partiotyön Pia Lindell, 47 v. (Kok&sit.) Carita Sankamo, 30 v. (Yhteinen Raili Pajula, 59 v. (Sd&sit.) Kristiina Lahdenvesi, 46 v. (Partiotyön Sofia Latvala, 28 v. (Kok&sit.) Heidi Haapala, 38 v. (Vihreät Niityt) Satu Orvasto, 31 v. (Yhteinen Pekka Artukka, 64 v. (Kok&sit.) Seppo Lehtinen, 65 v. (Sd&sit.) Paattisten seurakunta Kaikki valitut ovat Paattisten Parhaaksi listalta. Jarmo Mäkeläinen, 65 v. Jenni Haaki, 40 v. Salla Kause, 40 v. Son of God Uusi, vaikuttava ja raamatullinen suurelokuva Jeesuksen elämästä. Pituus138 min. K 16. dvd 19,90 blue-ray 21,90 Syksyn seurakuntavaaleissa valittiin uudet luottamushenkilöt myös seurakuntaneuvostoihin, joiden koko vaihtelee suhteessa seurakunnan jäsenmäärään. Henrikinseurakunta Hilkka Luojola, 64 v. (Partiotyön Mikko Knuuti, 40 v. (Partiotyön Matti Jarvansalo, 58 v. (Srk-sit.) Anna-Emilia Koivisto, 23 v. (Partiotyön Juha Nappu, 47 v. (Partiotyön Joukko Fossi, 69 v. (Kok&sit) Ilari Luojola, 69 v. (Sd&sit.) Niko Lehti, 19 v. (Partiotyön Liisa Purho, 66 v. (Srk-sit.) Maarit Murtomaa, 42 v. (Yhteinen Kaarina Valo-Laukkanen, 43 v. (Partiotyön Merja Laine, 60 v. (Partiotyön Nora Fagerholm, 32 v. (Partiotyön Jaakko Pöntinen, 28 v. (Srksitoutuneet) Kaarinan seurakunta Aila Laitinen, 58 v. (Kok&sit.) Anniina Rantala, 24 v. (Partiotyön Irja Gustafsson, 63 v. (Sd&sit.) Ari Malmi, 56 v. (Yhteinen Antti Yli-Rokki, 35 v. Timo Ylitalo, 61 v. Matti Hiironen, 48 v. Riitta Ojala, 67 v. Henna Vilppu, 29 v. Piikkiön seurakunta Harri Lukander, 59 v. (Partiotyön Kirsi Huoponen, 57 v. (Yhteinen Mirjo Kanervavuori, 50 v. (Partiotyön Laura Langh-Lagerlöf, 33 v. (Kok&sit.) Lauri Lehmus, 24 v. (Partiotyön Sanna Tähkämaa, 50 v. (Yhteinen Janne Aso, 39 v. (Seurakuntalaiset Piikkiön Parhaaksi) Laura Hilakari, 40 v. (Partiotyön Sinikka Tuomarila, 67 v. (Yhteinen Marjo Uotila, 45 v. (Kok&sit.) Esko Lehtisalo, 62 v. (SDP) Miikka Sipilä, 24 v. (Partiotyön Tuomiokirkkoseurakunta Harri Raitis, 70 v. (Partiotyön Anni Puhakka, 33 v. (Kok&sit.) Helmi-Riitta Toivari, 51 v. (Partiotyön Johannes Koskenniemi, 30 v. MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma pe 9 17, la puh Jouluseimikortit Keniasta (Kok&sit.) Laura Pirilä, 51 v. (Partiotyön Lauri Palmunen, 62 v. (Yhteinen Maija Palonheimo, 61 v. (Kok&sit.) Sirkku Koskinen, 53 v. (Partiotyön Heikki Palmu, 68 v. (Sd&sit.) Pekka Santala, 72 v. (Kok&sit.) Tom Linkinen, 42 v. (Punavihreät) Antti Koponen, 66 v. (Partiotyön Mirja Pitkänen, 72 v. (Kok&sit.) Maarit Heikkinen, 33 v. (Partiotyön Åbo svenska församling Margó Storm, 64 år (Liv och Anna Edgren, 41 år (Nära dig) Lars-Runar Knuts, 68 år (Liv och Lisa Molander, 72 år (Nära dig) Sofia Eklund, 23 år (Liv och Susanne Björkman, 53 år (Nära dig) Måns Enqvist, 51 år ( Liv och Åsa Gustafsson, 40 år (Nära dig) Anders Järvinen, 50 år (Liv och Lillemor Wennerström, 60 år (Nära dig) Petra Lindblad, 34 år (Liv och Lars Nyberg, 49 år (Nära dig) Kenialaisen Paul Chongon maalauksista Suomessa painetut jouluseimikortit. Kortteja 10 kpl / paketti (5+5) Kaksiosaiset taitettavat kortit ja kirjekuoret 24 (10 kpl) yksiosaiset kortit 12 (10 kpl) Suojelusenkeli -heijastin 6 00 Heijastimena kaikkein tehokkain, aito kotimainen prismaheijastin perinteisellä suojelusenkelikuvalla.

4 6 7 Päivä vain ja hetki kerrallansa Kun tulevaisuudesta ei ole varmuutta, sairaalapappi tuo turvaa Jussi Vierimaa Lahja-agentti Hanne Perälä selvittää lelujen myyntipaikkoja. Leena Savunen välittää lasten toiveita lahjoittajille. Harvinaista verisyöpää sairastava Kirsti saa tukea ja voimaa sairaalapapilta Turkulainen Kirsti on viettänyt Tyksissä viimeisen puolentoista vuoden aikana yhteensä yli kaksi kuukautta. Tulevaa hän ei suunnittele kovin pitkälle, koska notkahdukset tulevat yllättäen. Jos kuume nousee yli 38 asteen, pitää lähteä sairaalaan. Kirsti sairastaa myelofibroosia, joka on harvinainen verisyöpä. Se todettiin 11 vuotta sitten. 18 vuotta sitten lääkäri totesi, että Kirstin veressä on liikaa verihiutaleita. Pitkään seurattiin ja tutkittiin. Kun tauti eteni syöväksi, mukaan tuli lääkitys. Myelofibroosia voidaan hoitaa kantasolusiirrolla, mutta takeita parantumisesta ei ole. Kolme vuotta sitten Kirstille löydettiin luovuttaja ulkomailta pitkän etsinnän jälkeen. Se Hilkka Kakko-Helle on tehnyt sairaalapapin töitä 26 vuotta. Työssään hän on huomannut, että vakava sairaus tai onnettomuus tuo hengelliset asiat tavalla tai toisella pintaan. Tyksissä työskentelevä Kakko-Helle korostaa, että keskustelua käydään keskustelukumppanin ehdoilla. Joku haluaa kertoa oman elämäntarinansa. Toinen tahtoo puida mieltä kaihertavia uskonkysymyksiä. Uskosta puhuminen voi olla hyvin monenlaista: Jumalan kiroamista ja syyttämistä tai Jumalaan turvautumista. Sairaalassa potilas tai omainen löytää sairaalapapin pakeille tavallisesti sairaalan henkilökunnan avustuksella. Ulkopuoliselle ihmiselle voi kertoa asioita, joilta haluaa säästää läheisiään. Sairaalapappia kertojan ei tarvitse säästellä. Kakko-Helteen mielestä tärkeää sairaalasielunhoidossa on se, että ihmiselle annetaan mahdollisuus aitoon ja ennakkoluulottomaan keskusteluun: että hänet otetaan tosissaan. Henkilökemioilla on merkitystä Seurakuntayhtymässä on kuusi sairaalapapin virkaa, joista 5,5 on täy- tuntui ihmeeltä. Lääkärin mukaan ilman siirtoa Kirstillä olisi ollut vuodesta pariin vuoteen elinaikaa. Ison toimenpiteen kynnyksellä Kirsti kaipasi keskustelua hengellisistä asioista. Isältään hän oli kuullut sairaalapapeista, ja osaston hoitajat auttoivat asiassa. Löytyi sairaalapappi Hilkka Kakko-Helle, jonka kanssa synkkasi. On ollut rauhoittavaa ja helpottavaa puhua näistä asioista. Olen löytänyt ihmisen, jolla on aikaa minulle, Kirsti toteaa. Aitoa vuorovaikutusta Usko on ollut Kirstille keskeinen asia lapsuudesta saakka. Hän kokee, että uskon ansiosta hän on selvinnyt pitkästä sairastamisesta näinkin hy- Sairaalapappia ei tarvitse säästellä tettynä. Kakko-Helteen mukaan sielunhoidollisia keskusteluja käydään noin 2000 vuodessa, mutta mahdollisia asiakkaita on viisinumeroinen luku. Hän myöntää, että halukkaita keskustelijoita on enemmän, mitä papit ehtivät tapaamaan. Kieltäytyminen on vaikeaa, kun ihmisten kanssa ollaan kasvokkain. Omalle työlle on tärkeä asettaa rajat, jotta työtä pystyy tekemään täysillä. Jos ihminen on uupunut, hän ei enää kuule, mitä hänelle puhutaan. Hoitoajat ovat nykysairaaloissa ly - hyitä, joten keskustelu potilaan kanssa voi jäädä yhteenkin kertaan. Pitkäaikaissairaiden, esimerkiksi syöpäpotilaan tai vanhuksen ja papin keskustelusuhde voi olla pitkäkin. Potilaan tai omaisen ja papin hen - kilökemioilla on Kakko-Helteen mukaan merkitystä. Jos ne eivät kohtaa, keskustelun onnistuminen vaatii papilta erityistä ammattitaitoa. Toki keskustelu on kahden kauppa: se voi loppua lyhyeen, jos toinen osapuoli ei lähde ollenkaan mukaan. Toivo muuttaa muotoaan Tavallinen pappi ei voi suoraan toimia sairaalapappina, vaan papin koulutuksen päälle käydään 2 3 vuotta kestävä sairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutus. Sairaalapapiksi haluavan stressinsietokyky ja psyykkinen kestävyys testataan psykologisin testein. Kakko- Helteen mukaan säännöllistä työnohjausta pitää olla, jotta työssä jaksaa. Ohjauksessa työhön liittyviä asioita puretaan ja käsitellään ja niistä opitaan. Työn luonne on sellainen, että se jättää meihin jälkiä. Kakko-Helle kokee, että itsetuntemus on sairaalapapin työssä erityisen tärkeää. Työtä pitää tehdä inhimillisesti ja omana itsenään, mutta ammatillisen suojan takaa. vin. Sairaalapapin kanssa on voinut puida epäuskon hetkiä ja uskonkysymyksiä. Kirsti on ollut Hilkan kanssa tekemisissä kantasolusiirroista lähtien eli puolitoista vuotta. Hän pitää siitä, että kuuntelemisen lisäksi Hilkka kysyy kysymyksiä ja ottaa asioihin kantaa. Välillä kaksikko on etsinyt tietoa Raamatustakin. Jos on pienessä huoneessa monta viikkoa, ehtii miettiä monenlaista. Monesti olen tuntenut olevani huono ja heikko ihminen ja kysynyt Hilkalta, että riittääkö tämä minun uskoni. Muutaman kerran hyvä keskustelu on vaatinut ponnisteluja, kun Hilkan on pitänyt puhua Kirstin kanssa suojamaskin ja -vaatteiden takaa. Kohtaamisissa sairaus on kuitenkin jäänyt taka-alalle. Olen tullut katsomaan Kirstiä enkä sairautta. Jotain on päivitetty sairauteen liittyen, mutta siihen ei ole juututtu, Hilkka sanoo. Pienin askelin Kirsti arvelee, että joku terve ihminen voisi ajatella hänen elämänsä olevan surullista, jatkuvaa sairauden ajattelua. Hän itse kokee elävänsä melko normaalia elämää: hän tapaa ystäviä, käy kaupassa, ajelee autolla. Olen sairastanut niin kauan, että se on osa minua ja olen sen hyväksynyt. Totta kai sellaisia hetkiä tulee, että itken ja olen masentunut, mutta tähän asti olen saanut koottua itseni, kaikesta huolimatta. Jaksamista helpottaa se, että Kirstillä ei ole kipuja. Sairauteen kuuluvat muun muassa väsymys, uupumus ja yleiskunnon heikkeneminen. Kaksi vuotta sairauslomalla ollut Kirsti on antanut itselleen luvan nukkua silloin, kun väsyttää. Sairaalapapit ovat tehneet töitä Turussa 60 vuotta. Juhlavuoden iskulause on toivon lähettiläinä auttavina käsinä elämän käännekohdissa. Kakko-Helteen mukaan sairaalassa ei voi olla, jollei ole toivoa. Sairaalassa toivo muuttaa muotoaan sairauden myötä: ensin toivotaan paranemista. Jos siitä ei ole toivoa, toivotaan mahdollisimman pitkää ja kivutonta loppuelämää. Jos ei ole enää toivoa siitä, että huomenna herättäisiin, jää kirkon työntekijälle toivo siitä, että elämä jatkuu tuonpuoleisessa. Sairaalapappi Hilkka Kakko- Helteen mielestä sairaalassa ei voi olla ilman toivoa. Sairauden edetessä toivo muuttaa muotoaan. Kun kysyn tulevaisuudesta, Kirsti kertoo omaksuneensa lempivirtensä sanat päivä vain ja hetki kerrallansa. Ennustetta hän ei ole lääkäriltä kysynyt, koska siihen ei pysty vaikuttamaan. Tällä hetkellä mennään hiljaa eteenpäin ja Kirstistä tuntuu, että valoa on hieman näkyvissä. Kirsti ei hae sairaalasielunhoidosta ja uskonasioiden käsittelystä ihmeparantumista vaan voimavaroja seuraavaan päivään ja tukea uskossa pysymiseen. Rukoilen, että siinä vaiheessa, kun minun on aika jättää tämä maailma, minulla olisi rauhallinen olo. Kirstin nimi on muutettu. Heidi Pelander 60 vuotta sairaalasielunhoitoa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sairaalapapeista kolme työskentelee Tyksissä ja kolme kaupunginsairaalassa. Lisäksi sairaalapapit käyvät Kaarinan terveyskeskuksessa sekä saattohoitoon keskittyneessä Karinakodissa. Sairaalapapit käyvät noin 2000 sielunhoidollista keskustelua vuodessa potilaiden ja omaisten kanssa. Lisäksi sairaalapappien asiakkaita ovat kriisiapua tarvitsevat sairaalan työntekijät. Neljä sairaalapappia toimii myös työnohjaajina terveydenhuollon henkilöstölle. Enkelien siivittämä kuormuri Lahja lapselle -keräys vie vuosittain noin tuhat lahjatoivetta niitä odottaville lapsille. Keräys ei onnistuisi ilman lämminsydämisiä lahjoittajia. Se ei olisi mahdollinen myöskään ilman toistasataa vapaaehtoista käsiparia, jotka huolehtivat lahjatoiveiden tärkeästä matkasta lasten toivelistalta pukinkonttiin saakka. Olipa kerran pieni turkulainen Elias-poika. Neljävuotias Elias odotti joulua ristiriitaisin tuntein. Kaverit puhuivat joulupukista ja lahjasäkeistä, mutta Elias ei ollut niitä koskaan nähnyt. Eliaksella oli yksi ainoa joululahjatoive. Hän toivoi isoa värikästä kuorma-autoa, sellaista, johon voisi lastata pehmokoiran ja pupun ja ajaa niiden kanssa kotona rallia. Tai kuljettaa kesällä pihalla hiekkaa, syksyllä lehtiä ja talvella lunta. Elias ei vielä aavistanut, että tämä joulu voisi olla hänen perheessään toisenlainen kuin viime joulu ja sitä edellinen. Tänä vuonna joulupukki ei unohtaisi käydä Eliaksen luona, vaan ihan oikeasti lukisi hänen kirjeensä ja toteuttaisi tärkeän lahjatoiveen. Joulupukki ei kuitenkaan toimisi yksin, vaan Eliaksen kuormuritoiveen matkaa siivittäisi koko joukko enkeleitä. Ihmisiä, joilla on halua ja mahdollisuus tehdä hyvää: auttaa läheisiä, joilta puuttuu voimavaroja ja mahdollisuuksia valmistautua vuoden suurimpaan juhlaan. Auttajaenkeli seurakunnasta Ensimmäinen enkeli koputti Eliaksen perheen oveen jo varhain syksyllä. Silloin perheen luona vieraillut kotiseurakunnan diakoni kertoi Eliaksen äidille Lahja lapselle -keräyksestä, jonka tarkoituksena on auttaa alueen vähävaraisia lapsiperheitä täyttämään lasten ikiomia joululahjatoiveita. Eliaksen äiti jäi miettimään asiaa. Hän olisi halunnut toteuttaa perheensä lahjatoiveet mieluiten itse mutta aavisti, ettei se tänäkään vuonna olisi mahdollista. Pian äiti toimitti lahjalistan diakonille. Elias toivoi isoa kuormuria tai traktoria ja isoveli Eetu Monopolia. Diakoni laittoi perheen lahjalistan talteen ja kirjasikin pian Eliaksen rekka-auton tuhannen muun toiveen joukkoon Lahja lapselle -keräyksen pitkiin lahjalistoihin. Salapoliisienkeli kotisohvalla Toinen enkeli siivitti Eliaksen lahjatoiveen matkaa omalta kotisohvaltaan. Keräyksessä lahja-agenttina toiminut Hanne Perälä selvitteli sähköpostiinsa saamiaan lahjatoiveita ja etsi niistä tarkempia tietoja lahjoittajien homman helpottamiseksi. Kuormurin hinta ja ostopaikat olivat melko helppoja selvittää. Haastavampi sen sijaan oli Eetun toive, Monopoleja kun oli kaupoissa tarjolla lukuisia erilaisia. Hanne pyysi diakonin kautta tarkennusta toiveelle ja sai tietää, että Eliaksen toivoman pelin tarkan nimen. Se oli Monopoly Millionaire. Hanne pitää lahja-agentin tehtävää mielenkiintoisena ja jännittävänä. - Joulupukin apulaisena voin kurkistaa monenikäisten lasten maailmaan ja tehdä salapoliisityötä toisinaan kinkkistenkin lahjatoiveiden selvittämiseksi. Kun lahjojen tietää olevan toivottuja ja tärkeitä lapsille, tulee niiden selvittämisestä hyvä fiilis, Hanne kertoo. Hän ymmärtää, miten tärkeää lapsen on saada jouluna juuri hänen toivomansa lahja ja haluaa siksi lahja-agenttina huolehtia siitä, että pakettiin kääriytyy juuri oikea versio toivotusta pelistä tai legosarjan rasiasta. Puhelinenkeli linjoilla Kolmas enkeli vei Eliaksen kuormuritoiveen matkaa eteenpäin puhelimen välityksellä. Diakoniakeskuksessa luurin ääressä päivystänyt Leena Savunen välitti puhelimitse lasten toiveita lahjoittajille. Heille kerrottiin lahjan saajan ikä, sukupuoli, lahjan hinta ja itse lahjatoive. Näin linjoja pitkin välittyi myös tieto siitä, että pieni neljävuotias poika jossain päin Turkua toivoi pukinkonttiin isoa värikästä kuormuria, jonka hinta olisi noin 35 euroa ja jota löytyisi valikoimista monista Turun alueen lelukaupoista. Perustamisvuodesta 2009 keräyksessä mukana ollut Leena kertoo puheluiden lahjoittajien kanssa olevan usein koskettavia. Moni herkistyy ja palaa omiin lapsuusmuistoihin kuullessaan toteuttamista odottavan lahjatoiveen. Lahjoittajat ovat todella innokkaita ja haluavat hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Sinnikkäimmät ovat juosseet kaupasta toiseen etsimässä hyllyistä loppuneita rattikelkkoja tai muita hittileluja. Lapsen toiveen kuuleminen ja toteuttaminen on koko keräyksen ydin. Kaikki ovat ymmärtäneet tämän ja sitoutuneet ajatukseen upeasti. Lahjaenkeli lelukaupassa Eliaksen toive oli kulkenut jo pitkän matkan, mutta odotti silti yhä toteuttamistaan. Ei kuitenkaan kauaa, sillä seuraava työvuorossa oleva enkeli tarttui tuumasta toimeen ja kipitti kauppaan ostamaan Eliaksen kuormurin. Lahjatoiveen sai puhelimessa turkulainen Sanna Nordling. Lahja lapselle -keräykseen useana vuonna osallistunut Sanna kertoi keräävänsä lahjatoiveisiin rahaa vuosittain myös työpaikalla. Niinpä hän marssi nytkin pitkän lahjalistan kanssa perinteiseen paikalliseen leluliikkeeseen ja sai kuin saikin koko lahjasetin kerralla hoidettua ja autoon pakattavaksi. Sannaa mukaan lahjoittamaan innostaa auttamisen halu. Vapaaehtoisena toimiminen ja yhdessä tekemisen meininki on vanhalle partiolaiselle tuttua ja luontevaa. Kahden kouluikäisen pojan äitinä Sanna ymmärtää myös, miten tärkeää lahjojen toivominen ja saaminen oli kaikenikäisille lapsille. Osallistumalla keräykseen hän haluaa näyttää myös omille lapsilleen, miten auttamalla muita voi saada itsellekin hyvän ja lämpöisen joulumielen. Paketointienkelit tonttupuuhissa Eliaksen kuormuri oli jo hankittuna, mutta odotti yhä pakettiin käärimistä. Keräyspaikalla diakoniakeskuksessa kuormurin vastaanottivat ja paketoivat vapaaehtoiset paketointienkelit Mia Ruuskanen ja Pia Karppinen. Suuren lahjan paketointi oli ensin hiukan hankalaa, mutta sopivan kokoisen pahvilaatikon löydyttyä homma hoitui sutjakasti. Pian kuormuri olikin jo kauniissa punaisessa nallekääreessä odottamassa kuljetusta Lahjoitettujen lelujen monivaiheinen matka päättyy jouluaattona iloisissa merkeissä. yhdessä monen muun erikokoisen ja -muotoisen paketin kaverina. Pia ja Mia hehkuttavat työn keräyksen vapaaehtoisena olevan täynnä koskettavia ja hienoja hetkiä. Kohtaamisia, jotka kantavat joulun tunnelmaa räntäsateen ja adventtisohjonkin keskellä. Joulumieli on korkealla, kun lahjoittajat tuovat ylpeinä ja liikuttuneina keräykseen oman panoksensa. Moni haluaa antaa vieläkin enemmän kuin hankkimansa lahjan, ja usein pakettiin onkin liitetty bonuksena itse kudotut villasukat tai jotain muuta täydennystä. Jokaisen paketin sisältä löytyy myös jotakin villasukkia ja itse lahjaakin arvokkaampaa: välittämistä, auttamisen halua ja aitoa lähimmäisenrakkautta. Kuljettajaenkeli auton ratissa Paketin valmistumisen jälkeen Eliaksen lahjan matkaa eteenpäin vei kuljettajaenkeli Kari-Pekka Kuusrainen. Neljättä vuotta keräyksessä mukana olleelle Kari-Pekalle pakettien kuljettaminen on helppo ja mukava tapa auttaa toisia, tehdä hyvää ja tutustua samalla myös uusiin ihmisiin. Kaikkein hauskinta kuljetettavaa ovat puhuvat lelut. Ne juttelevat usein tavaratilassa ja herättävät hilpeyttä, Kari-Pekka kertoo. Hän nosti paketin varovasti muiden pakettien sekaan oman autonsa takakonttiin ja kaarsi rauhallisesti kohti vastaanottavan seurakunnan diakonien työtilaa. Anonymiteetin ja joulupukin salaisuuksien säilyttämiseksi diakonit huolehtivat itse lahjojen viemisestä perille perheisiin. Jouluaattona Eliaksen isosta paketista löytyi kauan kaivattu värikäs kuormuri, joka kuljetti ensin lahjapaperiroskat roskikseen ja sen jälkeen Eetun Monopolin lastenhuoneeseen. Koko perhe rauhoittui yhdessä pelaamaan uutta lautapeliä. Suklaatakin oli joku enkeli lahjapaketin kylkeen kääräissyt. Joulumieli oli saapunut Eliaksen perheen ja monen enkelin tupaan. Rita Suhonen Lahja lapselle -keräyksen lahjatoiveita välitetään Oman lahjatoiveen toteutettavaksi saat soittamalla numeroon tai täyttämällä sähköisen lomakkeen verkossa Joulun suosikkilahjat tulevat tutuiksi niitä paketoiville Mia Ruuskaselle ja Pia Karppiselle. Työ keräyksen vapaaehtoisena on täynnä koskettavia ja hienoja hetkiä. Kohtaamisia, jotka kantavat joulun tunnelmaa räntäsateen ja adventtisohjonkin keskellä. Puhuvat paketit pitävät toisinaan seuraa lahjoja seurakuntiin kuljettavalle Kari-Pekka Kuusraiselle.

5 8 9 Miljövänliget är lika med kärlek till sin nästa Henri Kirkanen Antti Alitalo tycker att miljöfrågor ska hanteras konkret och genom att själv vara en föregångare. Kyrkan är, enligt Alitalo, en institution där miljöfrågorna tas på allvar och sakta men säkert implementeras. Det är helt enkelt frågan om samvete och att fungera som exempel. Kyrkans stora miljösatsningar går hand i hand med att miljöfrågorna fått större uppmärksamhet överlag. Måttfullhet och respekt inför naturen är trots allt djupt rotade värderingar i kristendomen. I beskrivningen av miljödiplomet beskrivs förhållandet mellan miljöfrågor och kristendomen som att det hör till församlingarnas uppgifter att ta hand om och axla sitt ansvar för Guds skapelse. Eko bör bli standard Under de snart tjugo år som Alitalo drivit sitt jordbruk har det stundvis varit som att slåss mot väderkvarnen. Men nu har det blivit lättare. Konsumenterna lägger allt större vikt vid vad de stoppar i sig och de stora kedjorna har insett ekoprodukternas marknadspotential. Bäst skulle det ändå vara om eko-prefixet kunde skippas helt, anser Alitalo, att det vore självklarhet och lagstadgat att inte använd de farliga bekämpningsmedlen. - Det största problemet just nu är att de stora kedjorna och varumärkena tar för höga priser. Visst är det dyrare att producera ekologiska grödor, men inte så mycket dyrare. Distributörerna tar så mycket betalt som kunderna är villiga att betala. Ekologiska produkter är tyvärr fortfarande något avvikande som bara vissa har råd med, konstaterar han. Värderingarna går vidare Vid Alitalos jordbruk kommer det snart att ske en generationsväxling. Den yngsta sonen tar över jordbruket då Alitalo går i pension, och fortsätter på den ekologiska linjen. - Jag skulle hellre sluta helt och håller än att återgå till ett konventionellt jordbruk och jag är väldigt glad över att sonen fortsätter med det som vi byggt upp, konstaterar Alitalo och berättar sedan att han snart ska bli farfar igen. Liksom Alitalo och hans egna barn kommer hans barnbarn också att få växa upp med respekten för naturen som en självklarhet. Johanna Bruun Det finns mycket i kristendomen som stöder ett miljövänligt liv. För ekojordbrukaren Antti Alitalo handlar det i första hand om kärleken till sin nästa, eller folkhälsan som han uttrycker det. Sedan år 1996 har Antti Alitalo drivit ett runt 120 hektar stort ekojordbruk tillsammans med sin bror i norra Åbo. Huvudgrödorna är havre och djurfoder. Alitalo tog över jordbruket efter sin far, men det var grannen en bit bort som inspirerade till att sluta använda kemiska bekämpningsmedel och konstgjort gödsel. Det kändes helt enkelt inte hållbart att fortsätta med bekämpningsmedlen. De försvinner ingenstans utan åker ner i jorden, ut i vattnen och hamnar slutligen tillbaka hos människan igen. Det är våra barn och barnbarn som måste bära följderna av våra handlingar sen och det är inte rätt, konstaterar Alitalo då jag träffar honom en grådaskig novemberfredag på ett café i Åbo. Just nu vilar åkrarna och förbereder sig för vintern. Alitalo, som under vintrarna arbetar med snöplogning, pustar själv ut efter en intensiv skördesäsong i väntan på den första riktiga snön. Kyrkan blir allt grönare Tacksamhet, ödmjukhet, respekt, så lyder devisen för en miljövänlig kyrka i Åbo och St Karins kyrkliga samfällighets miljöprogram. Enligt Alitalo som suttit med i samfällighetens miljöutskott under senaste valperiod är miljöarbetet centralt för kyrkan. Det var på 1980-talet som miljöfrå- gorna och konsumtionssamhällets baksida lyftes fram på allvar. Samfällighetens första egentliga miljöprogram skrevs år År 2012 arbetade utskottet speciellt intensivt med att förnya miljöprogrammet och samtidigt behålla det så kallade miljödiplomet, som nu gäller fram till år Att erhålla diplomet är ett omfattande arbete som kräver konkreta åtgärder inom församlingens alla organ. En av de senaste satsningarna är att byta ut belysningen i församlingarnas lokaler till energisnålare ledlamppor, beskriver Alitalo. Målet med kyrkans miljöprogram är att det ska handla om mer än vackra ord. Arbetet ska röra allt från sophantering och gynnande av ekologiska produkter, till miljövänligare bensin i församlingens maskiner, ett miljövänligt begravningsväsende, att minska på pappersanvändningen, ordna miljöutbildningar för församlingsmedlemmar och personal, att använda miljövänliga kemikalier Vad är miljödiplomet? vid städning, att värna om kyrkans egna skogar och friluftsområden, och en effektivare energi- och vattenförbrukning. Just nu kommer en niondedel av samfällighetens energiförbrukning från vindkraft, en satsning som gjordes redan år Ett ansvar för skapelsen I det nyaste miljöprogrammet läggs speciellt stor vikt vid att de miljöåtgärder man stakat upp verkligen fungerar, det vill säga uppföljning av tidigare arbete och en större satsning på miljöutbildningar. Varje enskild församling bör dessutom själv ha mål för miljöarbetet och sedan rapportera om framstegen. Kyrkans miljödiplomsystem har tagits fram som ett verktyg för att församlingarna ska kunna beakta miljötänkande i all sin verksamhet. Diplomet följer samma principer som officiella kvalitetssystem: planera, genomför, kontrollera, åtgärda. Ett diplom beviljas, för fyra år åt gången, till en församling som förbundit sig att utveckla sin verksamhet enligt de kriterier som diplomsystemet uppställer. Kotikuusesta koko kaupungin iloksi Tuomiokirkon joulukuusi satoine ledvaloineen juhlistaa joulunaikaa ja valaisee vuoden pimeimpiä viikkoja. En torsdag som präst Förväntansfull men lite trött efter en intensiv kurs packar jag jobbväskan och går igenom dagen som ligger framför. Kalendern är fylld av människomöten. Glad för att det också finns ställtid i dagsschemat. Förmiddagen börjar med ett dopsamtal hemma hos en familj. Babyn sprattlar i min famn. Han upptäcker omvärlden och har ännu inte förstått att händerna som viftar framför hans ansikte är hans egna. Jag lyssnar på den nyblivna mammans passion för sitt jobb och vi samtalar om fostran och olika sätt att uttrycka sina känslor. Jag får lära mig om giraffspråk och om ett annorlunda sätt att arbeta mot mobbning. Antecknar i mitt inre att jag gärna vill veta mera. Över en kopp kaffe planerar vi dopet som ska hållas om en dryg vecka. Babyn doftar underbart. Stunden är helig. Tjugo minuter senare sitter jag på en sängkant och håller en döende kvinnas lite kalla hand i min. Stryker med andra handen på pannan och sjunger Tryggare kan ingen vara. Andningen är ansträngd men psalmen och beröringen når fram. Kvinnan sluter ögonen. Vilar. Andningen blir lugnare. Känn ingen oro i min faders hus finns många rum jag går bort för att bereda plats för er, läser jag ur Johannesevangeliet. Jag ber om Guds välsignelse och tecknar ett kors på hennes panna. Sjunger till sist Gud som haver barnen kär. Stunden är helig. På eftermiddagen, efter några timmars lunchpaus och kontorsarbete, dukar jag fram rågknappar, färskost och bullalängd. Tillsammans med femtonåringarna hinner vi under par timmar meditera, tillitsöva, leka, fika och fundera på kyrie. Livsglädjen bubblar samtidigt som det finns lite oro över morgondagens geografiprov i luften. När vi knyter kyrieknutar på våra livstrådar delar vi stunder i livet som varit särskilt svåra att gå igenom. Vi avslutar med en andakt som en av de äldre ungdomarna leder. I bön lämnar vi våra kyrieknutar till Gud. Stunden är helig. Förundrad packar jag jobbväskan och tackar för alla människor jag fått möta en torsdag som präst. Mia Bäck aikea on luopua kotikuusesta, Anja Kuorilehto sanoo katsellessaan tasaista, tuuheaa pihapuuta moisiolaisen omakotitalon pihalla. Se oli siinä jo ennen kuin me tähän tulimme. Mutta Mutta tuuli pelottaa, Eero Kuorilehto jatkaa. Myrskyt ovat muuttuneet voimakkaammiksi. Viime keväänä tuuli viskasi tuosta kuusen juurelta autokatoksen ilmaan. Tähän asti kuusi on suojannut taloa tuulilta. Mutta sitä ei edes tee mieli ajatella, mitä tapahtuisi, jos tuuli kaataisi viisi tonnia painavan kuusen. Tätä haastattelua tehtäessä Kuorilehtojen kuusi saa vielä humista hetken kotipihallaan Moisiossa. Kirkko ja me -lehden ilmestyessä se on jo siirretty Turun tuomiokirkon torille, joulupuu on rakennettu ja valojen sytytysjuhla on ovella. Mutta vähältä piti, että Moision kuusta ei olisi olemassakaan Uhanalainen kuusi Oli vuosi Eero ja Anja Kuorilehto ostivat Moisiosta tyhjän tontin, jonka laidalla kasvoi kaunis kuusi. Uudisrakentajat halusivat säilyttää sen kotikuusenaan. Mutta puu oli kaavasuunnittelijan tiellä. Nimenomaan tiellä. Suunnitelman mukaan talon nurkalle piti rakentaa tie, ja kuusi saisi väistyä. Suunnitelma muuttui, Kuorilehdot lunastivat aiottua tiealuetta itselleen ja kuusi sai tilaa ympärilleen. Isäntä kääri hihat, ja pian nousi kotikuusen juurelle asunto. Tänä vuonna joulutunnelmaa värittää tieto siitä, että kotikuusi pääsee valtakunnan ykköspaikalle, kertovat Eero ja Anja Kuorikoski.

6 10 11 Kotipihan maisema muuttuu marraskuun lopussa, kun tonttia hallitseva kuusi kuljetetaan Tuomiokirkolle. Kuusi on tärkeä myös perheen jälkikasvulle. Vaikka ison kuusen juuressa myrskytuulilla pelotti, sen kaataminen ei tullut kysymykseenkään. Eeroukin aikoinaan saamassa isänpäivä kortissakin vedottiin kuusen säilyttämisen puolesta. Kotikuusi on kuulunut Kuorilehtojen elämään vuodesta 1966, jolloin he rakensivat sen juurelle talonsa. Kaatokielto! Kuusen kasvaessa naapuri uhkasi leikin päiten, että hän tulee ja kaataa tonttiaan varjostavan puun. Kuorilehtojen kymmenvuotias lapsenlapsi pisti topakasti hanttiin. Tyttö piirsi vastalauseensa isänpäiväkorttiin, jonka hän antoi Eero-ukille vuonna Anja Kuorilehto näyttää korttia hymyillen. Kuvassa suuren kuusen juurella seisoo haalaripukuinen hahmo punainen lippis päässä ja saha kädessä. Puun edessä iso kyltti julistaa: Kaatokielto. Sittemmin opiskelu on vienyt puun puolustajan merten tuolle puolen, mutta isovanhempien kotikuusi on ollut kaiken aikaa rakas. Hän on nykyisin Malawissa avustustyöntekijänä, isoäiti kertoo. Puhelimessa hän antoi luvan, että puun saa kaataa, kun se käytetään hyvään asiaan. Kotoisaa lämpöä Kuorilehdot asuvat nykyään lähempänä kaupungin keskustaa. Moision koti on siirtynyt seuraavan polven käyttöön. Kunhan kotikuusi on täyttänyt kunniakkaan tehtävänsä valtakunnan ykköskuusena, se tulee vielä takaisin isäntäperhettään lämmittämään. Kaupunki lupasi pilkkoa kuusen polttopuiksi, Eero Kuorilehto toteaa tyytyväisenä. Muistoksi jää myös kuusen rungosta sahattu kiekko. Sen vuosirenkaista voi laskea, milloin puu sai alkunsa. Rauhan puu Tämänvuotinen Tuomiokirkon kuusi on saanut kasvaa rauhan aikana. Se lienee saanut alkunsa noin seitsemän vuosikymmentä sitten. Niihin aikoihin jatkosota päättyi ja Moi sioonkin asutettiin karjalaisia siirtolaisia. Tuomiokirkkoaukiolle pystytetyt kuuset ovat olleet yleensä seitsemän-, kahdeksankymppisiä. Niin todistavat ne kymmenen sentin paksuiset kiekot, jotka niistä on sahattu 1980-luvun puolivälistä lähtien. Kiekot ovat tallessa kaupungin varastossa. Kiekkoihin kiinnitetään laatta, johon kaiverretaan puun ikä, pituus, paino ja halkaisija, omistaja ja kasvupaikka. Yleensä kuusen runko on yli puolen metrin paksuinen. Se kannattelee latvustaan reilun kahdenkymmenen metrin korkeudessa. Painoa tuomiokirkon kuusella on viiden tonnin verran. Valoa kaupunkilaisille Suuren kuusen siirto, pystytys ja valaiseminen on melkoinen urakka. Kun kuusi on pystytetty, valaisijoiden nostolava-autot pyörivät sen ympärillä. Lavoilla kiikkuu koko päivän ainakin puoli tusinaa Turku Energian ulkovaloasentajaa. He ripustavat ensin lamput puun oksille. Sitten alkaa valojen sommittelu. Etäämmältä oleva tähystäjä ohjeistaa asettelua, kertoo Turku Energian viestintäpäällikkö Anne-Mari Repola-Mäkinen. Kaiken kruunaa led-valaistun joulutähden asettaminen kuusen latvaan. Kuusessa on tänä vuonna 714 lamppua. Valojen määrä kasvaa vuosittain yhdellä valaisimella. Näin on tehty vuodesta 2000 lähtien. Silloin tuomiokirkko täytti 700 vuotta ja joulukuusi sai saman verran sähkökynttilöitä. Joulukuusen valaistus on myös kuvastanut aina aikaansa, Repola-Mäkinen sanoo. Hehkulampuista on siirrytty muutama vuosi sitten led-lamppuihin, jotka itsessään ovat tärkeä viesti energiansäästön tärkeydestä. Valot loistavat kaupunkilaisten ilona noin tuhat tuntia. Aiemmin valaistukseen kului omakotitalon vuosikulutuksen verran sähköä. Nykytekniikan ansiosta selvitään pienen kerrostaloasunnon vuosikulutuksella. Tuomiokirkkotorin kuusen sähkövalaistuksella on pitkä historia. Vuonna 1900 kuusi sai ensimmäiset sähkökynttilänsä luvulta lähtien perinne on jatkunut katkeamattomana paria poikkeusjoulua lukuun ottamatta. Anne-Mari Repola-Mäkinen pitää jatkumoa arvokkaana: Tuomiokirkon joulukuusen valaiseminen on Turku Energialle pitkä ja tärkeä perinne, jonka myötä haluamme toivottaa kaikille turkulaisille ja Turun seutulaisille valoisaa ja tunnelmallista joulunaikaa. Tytti Issakainen Koko maailman joulupuu Ikivihreä puu ja sen oksat ovat juhlistaneet eri kulttuurien merkkipäiviä vuosituhansien ajan. Vihreys on kuvannut elämää, voimaa ja hedelmällisyyttä. Juhannussalkokin on tämän perinteen jälkeläinen. Tunnetuin perinteen jatkaja on joulukuusi, elämänpuu, joka valaa mieliin uskoa ja toivoa vuoden pimeimpänä aikana. Uskolliset lehvät Kristillinen usko antoi oman sisältönsä ikivihreälle puulle. Jo varhain kerrottiin legendaa kuusesta, joka tarjosi myrskyssä suojan Vapahtajalle. Kiitokseksi puu sai ainavihannat oksat. Keskiajalla kirkoissa esitettiin näytelmiä Aatamista ja Eevasta punaisin omenoin koristetun puun juurella. Näytelmät unohtuivat, mutta tapa pystyttää paratiisin puu Aatamin ja Eevan päivänä, 24. joulukuuta, säilyi eri puolilla Eurooppaa. Martti Lutherinkin kerrottiin keksineen joulukuusen. Kerran myrskyisenä yönä Luther näki kotimatkalla kuusen, jonka oksilla tuikkivat tähdet kuin Jumalan tienviitat. Päästyään perille turvallisesti Luther haki metsästä pienen kuusen, asetti sen pöydälle ja sytytti oksille kynttilät tähdiksi. Tarina oli sepitetty, mutta sen vaikutuksesta joulupuu löysi tiensä moniin protestanttisiin koteihin. Euroopasta maailmalle Kirjallisia merkintöjä joulukuusesta on jo vuodelta 1441 Tallinnasta ja vuodelta 1510 Riiasta. Kuitenkin puun alkukotina pidetään Elsassia, joka on kuulunut milloin Saksalle, milloin Ranskalle. Joulukuusen käyttö levisi jo 1500-luvun alkupuolella sellaisella voimalla, että Elsassissa jouduttiin rajoittamaan puiden kaatoa. Alkuaan joulukuusi koristi ammattikiltojen julkisia tiloja, joihin kokoonnuttiin juhlimaan. Tapa siirtyi juhlasaleista koteihin. Erityisesti protestantit ottivat kuusen omakseen. Puun oksia kaunistettiin omenoin, paperiruusuin, jotka olivat Neitsyt Marian vertauskuva, ja makeisin, joilla viitattiin Pyhään Henkeen. Kynttilöitä alettiin sitoa langoilla oksille 1600-luvun loppupuoliskolla. Latvaankin kiinnitettiin kynttilä luvulla Euroopan ja Venäjän hovit innostuivat koreasta kuusesta. Saksalaiset prinsessat avioituivat eri maiden ruhtinaiden kanssa ja toivat joulunviettotavat myötäjäisinään. Samoihin aikoihin joulukuusi purjehti siirtolaisten mukana Atlantin yli ja alkoi vallata Amerikkaa. Hoveista Turkuun Joulupuun perinne saapui suoraan Saksasta Suomen kansainvälisiin kaupunkeihin, Turkuun ja Viipuriin. Vaikutteita tuli myös Ruotsin kautta ja Pietarin suomalaisten mukana. Kuninkaallisista hoveista mallit rantautuivat ensin aatelisten kartanoihin, pappiloihin ja porvariskoteihin. Ensimmäinen maininta suomalaisesta joulupuusta tunnetaan vuodelta Satusetä Zachris Topeliuksen mukaan Uudenkaarlepyyn lapset tanssivat kuusen ympärillä jo 1830-luvulla. Topelius kirjoitti kertomuksia sanomalehtiin. Ne levittivät tehokkaasti tietoa uudenlaisesta joulunvietosta nelisivuiset sanomalehdet luettiin sanasta sanaan. Turkulaisetkin lehdet kertoivat joulutavoista. Keväällä 1852 Sanomia Turusta julkaisi mukaelman H. C. Andersenin Pienestä tulitikkutytöstä. Sadussa kuvattiin joulupuuta: Taas sytti hän uuden tikun; ja taas heräsi luulonsa. Nyt oli hän suuren, kauniin joulukuusen alla istuvinansa; näki oksilla kynttilöitä joukoittain palawan, ja omenoita, rusinoita ja kaikenlaisia muita makeisia riippuwan. Mutta taas sammui tikku; joulu-kynttilät loistivat toki loistamistaan. Samana vuonna mainosti myynti-ilmoitus Åbo Underrättelserissä: Konvehteja, sopivia joulupuuhun, Kirkkoherra Herzbergin pihassa Venäläisen kirkkokadun varrella J. Ekholzilla. Joulupuu rakennettiin koulussa Joulukuusiperinne katsottiin osaksi sivistystä luvulta lähtien kansakoulunopettajat opiskelivat kuusijuhlan järjestämistä Jyväskylän seminaarissa ja opettivat perinteen oppilailleen. Jouluna 1897 Uusi Aura uutisoi: Syyslukukausi päätettiin Hinnerjoen kansakoululla t.k. 23 päiwänä lasten joulun wiettämisellä. Kansaa oli kokoontunut tilaisuuteen paljon awara luokkahuone sekä etehinen täpötäyteen arwiolta noin 800 henkeä. Sali oli walaistu lampuilla ja komealla joulukuusella, joka oli aistikkaasti koristettu. Joulukuusen suosio kasvoi niin, että puiden hakkuista huolestuttiin. Vuonna 1884 Turun Lehti parahti: koko Suomen joulukuusiksi wain yhtenä wuonna hakatut kuuset muodostaisiwat melkoisen metsän... Myytäwäksi puutawaraksi Turun museokeskuksen arkisto tehtynä tulisi siitä satoja laiwanlastia, tuhansia standartia Mutta nyt yhden tai pari iltaa lasten silmähuwina oltuna paiskiwat kaupunkilaiset joulukuusensa lopullisesti sontaruumaan. Joulukuusta vastustettiin myös ylellisyytenä ja pidettiin jopa paholaisen temppuina. Silti 1900-luvun alussa kuusi juhlisti lähes joka kotia. Joulun tunnus Turkulaisille ei tullut joulua ilman kuusipuuta. Turun Lehti kertoo vuonna 1900: Wanhalla köyhäintalolla olewat hoitolaiset kokoontuiwat jouluiltana yhteisen kuusen ympärille yksinkertaiseen hartaushetkeen... Joulupäiwän iltapäiwällä kestittiin hoitolaisia yksityisten kaupunkilaisten toimesta kahwilla ja wehnäsillä. Kuusen juurella Immanuelin kappelissa Eerikinkadulla Antintalon takapihalla tarjottiin varattomille jouluruokaa: 500 kiloa lihaa, joulupuuroa ja parisataa vehnäpullaa. Kunnallissairaalan suojissa olewille sairaille oli myöskin koetettu saada edes wähänkin joulumieltä ja tunnelmaa hankkimalla jokaisen osaston saliin lukuisilla kynttilöillä walaistu joulukuusi. Myös Turun pataljoonan sotapojille järjestettiin jouluiloa: Komppaniain käytäwiin oli hankittu komea joulukuusi, jota pojat kilwan somisteliwat ja joulukyntteleillä warustiwat. Herkkuja tarjottiin paraimpia, joita sotilaselämässä saattaa toiwoa kuten joulupuuroa j. n. e. eipä joululahjojakaan unhotettu, niinpä sai kukin sotapoika paperosseja, omenia sekä ranskanleiwän. Tanssiksikin pistettiin joulukuusen ympärillä. Nyt, yli sata vuotta myöhemmin, joulukuusi on yhä joulun tunnus. VALAISEVAA LUETTAVAA Koivisto, Nyman, Saloniemi: Joulupuu on rakennettu. Suomalaisen joulukuusen tarina. Tammi Turun tuomiokirkon joulukuusi on houkutellut katsojia ja kuvaajia kautta aikain. Vuonna 1938 otettu valokuva todistaa valkoisesta joulusta. Joulukuusen suosio kasvoi niin, että puiden hakkuista huolestuttiin. Turun museokeskuksen arkisto Kuusen pystytys kiinnosti mediaa myös menneillä vuosikymmenillä. Turun Sanomissa 1948 julkaistussa kuvassa kaupungin työmiehet valmistelevat valtakunnan ykköskuusta paraatikuntoon. Sähkötulet jo yli sata vuotta Jouluna 1900 Turun tuomiokirkon aukiolla loisti ensi kertaa sähkövaloin koristettu joulukuusi. Näky oli uusi ja ihmeellinen hehkulamppu oli vielä tuore keksintö. Suomen ensimmäiset sähkövalot olivat syttyneet Tampereen Finlaysonilla 1882, ja kohta tamperelaiset ripustivat torikuuseensakin sähkölamput. Turkulainen Rettigin tupakkatehdas kiri hyväksi kakkoseksi, tehdassaleihin tuli sähkö pari vuotta myöhemmin. Yksityinen sähkövalaistusyhtiö saatiin kaupunkiin Turun katuja valaisivat kaasulyhdyt. Meni pari vuosikymmentä, ennen kuin katujen varsille saatiin sähkölamput. Uuden vuosisadan ensimmäisenä jouluna odotettiin innokkaasti Tuomiokirkkotorin joulukuusta. Joulurauha saapuu Turkulaiset sanomalehdet seurasivat ihmeellisen kuusen vaiheita. Kaksi viikkoa ennen joulua pystytettiin pylväitä sähköjohtoa varten. Seuraavalla viikolla tuotiin kuusi. Lehdet tiesivät kertoa, että puu oli 12 metriä korkea. Kuusi ja sähkövalot olivat muutaman yksityisen kaupunkilaisen hankkimia. Kirjakauppoihin toimitettiin listoja, joihin halukkaat saattoivat merkitä vapaaehtoisen osuutensa kustannusten peittämiseksi. Jouluaatto kaupungissamme muodostui oikeaksi juhla-aatoksi sanan täydessä merkityksessä, raportoi Turun Lehti. Puolilta päivin kaupunkilaiset kokoontuivat raatihuoneen edustalle, jonka balkongilta kuusien lomitse esiinliehuwa punainen werho ilmoitti täällä tänäkin wuonna tahdottawan kaupungin asujaimille toiwottaa iloista, Jumalan siunaamaa rauhaisaa joulujuhlaa. Tuomiokirkon kello löivät lyöntinsä. Joulurauhan julistuksen jälkeen kaijutti soitannollisen seuran orkesteri Maamme-laulua, jota yleisö hartaana ja paljain päin seisoen kuunteli talwisen taiwaan wihmoessa walkoisia lumitähtösiään tämänkin, tosionnensa, waan ei toiwonsa menettäneen Suomen kansalaisjoukon yli. Turun Lehti viittasi rivien välissä poliittiseen sortoon. Vallanpitäjät eivät kuitenkaan voineet viedä suomalaisten kansallistuntoa. Koko kaupungin juhla Illansuussa tuomiokirkossa pidettiin aattohartaus ruotsiksi ja suomeksi. Kun sankat ihmisparwet purkautuivat juhlavalistusta kirkosta, heidän edessään loisti kuusi, jonka latwassa sähkölampuista muodostettu komea joulutähti tuikkieli ja jonka oksilta sadat kaikenwäriset sähkötulet säteiliwät. Illalla aukiolle suuntautui todellinen kansainvaellus. Jos oli kiire kaupunkimme kaduilla jo päiwällä ollut wilkasta, niin olipa se illalla aiwan suurkaupunkimaista. Jokainen isä ja äitihän tahtoi wiedä pienokaisensa kukkalatwakuusta katsomaan. Länsisuomen Työmies -lehti antoi toisenkin näkökulman: Säätyläisten kuului walittawan ilmaa epäterweelliseksi, ehkä siitä hywästä, että oli repaleista köyhää kansaa niin paljon kuusen läheisyydessä. Suomi eli murrosvaihetta. Sortovuodet, keisarivallan venäläistämistoimet, kavensivat suomalaisten vapautta. Sääty-yhteiskunta oli tulossa tiensä päähän. Maailmansodan alkutahteja sävellettiin, mutta samaan aikaan viritettiin itsenäisyyden alkusoittoa. Tuomiokirkon joulukuusi sähkötulineen julisti kansalaisille sitä, mitä sensuurin vuoksi saattoi harvoin sanoa ääneen: Valo tulee, ja vapaus.

7 Kaksiosainen hopeinen riipus Kuljen kanssasi UUTUUS! JOULU SYDÄMESSÄ KULJEN KANSSASI riipus Kaksiosainen, hopeinen Kuljen kanssasi koru yhteiselle matkallenne. 49 LÄPPÄKIRJA Hauska tapa oppia Raamattua. 15. Saatavana myös digikirjana App Storesta. KULTAINEN NIMIPAINATUS Raamatun tai virsikirjan kanteen. Tuotevalikoima Suomen Pipliaseura myynti Tervetuloa laulamaan! Tänä jouluna Kauneimmat Joululaulut soivat kehitysmaiden äideille. Katso lähin laulupaikkasi ja anna lahjasi kolehtihaaviin tai vaikka tekstarilla. Lähetä viesti JOULU5 (5 ) tai JOULU10 (10 ) numeroon Keräysluvat: Manner-Suomi 2020/2012/2695, voimassa , myönnetty , Poliisihallitus. Ahvenanmaa 2013/8433, voimassa 2014, myönnetty , Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön. Tein maailmaan Mummin Vanhemmuuteen ei oikein voi valmistautua. Yhtäkkiä se vain tapahtuu. Rakkaus tulvii ja maailman kokoluokka muuttuu. Oman jälkeläisen ensikohtaaminen on unohtumaton. Samassa hetkessä sitä huomaa konkreettisesti olevansa osa sukupolvien ketjua. En etukäteen tajunnut ajatella, että tullessamme vanhemmiksi teimme puolisoni kanssa tähän maahan myös joukon uusia isovanhempia. On liikuttavaa ja hämmentävää nähdä omat vanhempansa uudessa roolissa. Heistä tulee hassuja. He vain tuijottavat lasta. Kun he soittavat, he eivät oikein muista kysyä enää, mitä meille aikuisille kuuluu. He lepertelevät ja nostavat vauvan varoen syliinsä kuin aarteen. Näen, miten he maistelevat mielessään uutta titteliä. Mummi, Pappa, Mummu, Vaari. Uusi nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tajuan, että pieni vauvamme on antanut näille kuusikymppisille elämään ihan uuden sisällön. Uusi aikakausi on alkanut. Jo nyt olen täysin vakuuttunut siitä, että arkemme ei toimisi ilman isovanhempien apua. Tuntuu ihanan huojentavalta, kun hän tarjoutuu valvomaan yötä vauvan kanssa, jonka vuorokausirytmi on väärältä aikavyöhykkeeltä. Äitini suorastaan toivoo meille mahdollisimman usein pakollisia menoja, jotta hän voisi rientää avuksi. Isovanhemmuudessa ei taida olla kysymys biologiasta vaan ilossa nähdä lapsenlapsessa elämän jatkuvuus. Oivallus siitä, että näinhän sen kuuluukin mennä. Tulee Grace & Peace Uusi aikakausi on alkanut. uusi sukupolvi. Ja sitten taas uusi sukupolvi. Ja siksi juuri hiiteen se biologia. Eivätkö seurakunnat vaikkapa voisi olla tahoja, jotka yhdistävät varamummut ja lapsenlapset? Eikö kirkko voisi tarjota sukupolvien jatkuvuuden kokemuksen ja ilon lapsen naurusta myös heille, joille elämä ei sitä muuten sallisi? Kysymys ei ole vain ruuhkavuosia elävien ruuanlaittoavusta tai babysitter-palvelusta, vaan lasten oikeuksista ihmissuhteisiin eri-ikäisten aikuisten kanssa. Isovanhemmuus voitaisiin kaikkiaan vahvemmin tunnistaa yhteiskunnallisena voimavarana. Perheet tarvitsevat apua, sen tietävät kaikki. On oikein, että pienten lasten kotihoidontuessa säilyisi isovanhemman oikeus käyttää sitä. Olisi oikein, että kotitalousvähennystä voisi käyttää myös isovanhempi kaukana asuvan lapsensa arjen tueksi, ei vain niin päin, että lapsi saa ostaa sillä palveluja iäkkäälle vanhemmalleen. Loputtomasti isovanhemmuutta ei kuitenkaan kannata politisoida ja sotkea valtiota perheiden kuvioon. Isovanhemmuus toteutuu pitkälti itsestään. En kannata Helsingin yliopiston tutkijoiden Antti Tanskasen ja Mirkka Danielsbackan ehdotusta siitä, että yhteiskunta maksaisi matkatukea lastensa luokse matkustaville isovan- Gathered Together KOLUMNI Annika Saarikko Turkulainen kansanedustaja hemmille. Välittämistä ei kannata loputtomasti normittaa. Mutta. Aina kaikki ei suju kuin satukirjoissa. Isovanhemman, lapsen ja lapsenlapsen vuorovaikutus on moniulotteinen vyyhti. Tarinat kertovat, että joskus anopin tai oman isän naaman edestä on suljettava ovi. Välit katkeavat, julmastikin. Kuin ohuella langalla on tyylikkäästi tehtävä rajaa siihen, miten isovanhempi voi parhaalla mahdollisella tavalla olla lapsensa perheen tukena, mutta tehdä sen tuppaamatta ja tunkeutumatta liikaa. Antaa siis jokaisen tehdä itse omat virheensä ja luoda omat tapansa. Huomaan pohtivani, onko isovanhemman oikeus lapsenlapseensa subjektiivinen, onko keskimmäisellä sukupolvella siinä välissä oikeus sitä rajoittaa? FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION My sheep hear my voice. I know them, and they follow me. John 10:27 Turku Cathedral International Congregation is, as it states, a congregation. This word means a group of people assembled for religious worship : it comes from the Latin congregare, to gather or collect as a flock. A congregation is indeed a group of people, Christ s flock, gathered together for worship. There is no congregation without people that gather together. People make the congregation. This is why I m so delighted that in our congregation people are so actively involved in the mass. Our members are eager to read the scriptures, pray the intercessions, help with arrangements and with church coffee. Now we ve got the choir going again. This makes me even more pleased. We ve all got different talents, and I hope we can find ways to put those talents to use in our worship. Some weeks ago, almost half of the participants at mass had a task during the mass (or straight afterwards). I m not saying that one cannot come to mass without a task. But having involved people shows that we want to worship together as a community. When members of congregation prepare the prayers, we pray things that really are current now and need to be prayed together before God. When members read the scriptures, it s not just the priest who proclaims to the members, but we all proclaim together, to each other and to the world. As we move now from the Kingdom season into Advent, we, the members of Christ kingdom on earth, can start to contemplate and prepare ourselves for the mystery which gives the ground for everything else: In Christ Jesus God became a man. True god, truly human. This mystery we live out as we gather together in worship, when the scriptures are read together and are made living in our lives, and as Christ comes to us in bread and wine to be broken so that we can become one. We, his flock, who share the one bread. I am the good shepherd. I know my own and my own know me, just as the Father knows me and I know the Father. And I lay down my life for the sheep So there will be one flock, one shepherd. John 10:14-16 Miika Ahola Pastor of the Turku Cathedral International Congregation Pihla Syrjänen Lapsen Tähden soi lastenklinikalle Mikaelinkirkossa järjestetään jälleen upea Lapsen Tähden-joulukonsertti. Tälläkin kertaa mukaan on lupautunut melkoinen joukko huippuartisteja. Tänä vuonna lavalle nousevat mm. vuoden 2008 Idols-voittaja Koop Arponen Flute of shameyhtyeineen ja vuoden 2013 Voice of Finland-voittaja Antti Railio sekä saman kilpailun kakkonen Emilia Ekström. Lauteille kapuavat myös Leticia-lapsikuoro, jossa laulavat Voice Kidsissä hurmanneet salolainen ja myös oman lastenklinikkataustan omaava Niilo Turunen sekä jodlaava Ronja Kemppainen. Isommasta äänestä vastaa Aboa Gospelkuoro johtajanaan Silvia Koski. Lapsen Tähden Joulukonsertit ovat kanttori Silvia Kosken idea, jolla on hyvinkin omakohtainen syy tukea juuri Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikkaa. Kosken tytär syntyi aikoinaan pikkukeskosena ja perhe eli pienen tytön ensimmäiset kuukaudet kriittisiä vaiheita lastenklinikan Keskolassa. Ihka ensimmäinen Kirkko ja me -lehti jaettiin kaupunkilaisille pääsiäiseksi Seurakuntien tapahtumien lisäksi lehdessä käsiteltiin myös erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Myös rakennusprojektit kiinnostivat, sillä ensimmäisessä numerossa oli jutut sekä Hannunniitun vanhustentaloista että Pyhän Ristin kappelin suunnittelutöistä. Ensi vuoden aikana tulemme tekemään nostoja vanhoista Kirkko ja me -lehden jutuista. Sitä varten julkistamme ensimmäisessä lehdessä haastateltujen ja vain etunimellä esiteltyjen henkilöiden kuvat. Toivomme, että lukijoiden joukos- Gallup Pihla Syrjänen Lotta Turakainen Delfiinilaivan Lego Friends -sarjasta. Salolainen Leticia-kuoro, Voice of Kids -ohjelmasta tuttu Niilo Turunen ja jodlaava Ronja Kemppainen kantavat kortensa kekoon pienten keskosvauvojen hyväksi Mikaelinkirkossa järjestettävässä Lapsen tähden -konsertissa. Lapsen Tähden-joulukonsertit ovat tarkoitettu kiitokseksi ja tueksi lastenklinikan väelle, jotka tekevät hienoa työtä ja rohkaisuksi heille, jotka käyvät läpi samoja kokemuksia kuin me, sanoo Silvia Koski. Mitä toivot joululahjaksi? Jonne Vantamo Bumblebee-nimisen autoksi muuttuvan Transformer-hahmon. Emilia Tuomi Tanssivia DiscoRobo-robotteja. Turun seurakunnat ja tukea surussa tarjoavat järjestöt kutsuvat jälleen jo perinteeksi muodostuneeseen keskusteluiltaan, joka on tarkoitettu lapsen menettäneille vanhemmille, isovanhemmille ja aikuisille sisaruksille. Tapahtumaan ovat tervetulleita niin syntymättömän tai pienen kuin aikuisenkin lapsen kuoleman kokeneet. Ilta järjestetään maanantaina kello Ruotsalaisen seurakunnan Aurelia-salissa (Aurakatu 18). - Mukaan voivat tulla kaikki he, joita asia jollakin tavalla koskettaa. Jonkun menetyksestä saattaa olla kulunut vain hetki aikaa, jonkun toisen lapsi taas on voinut olla kuolleena jo parikymmentä vuotta. Kaikki ovat tervetulleita eikä tilaisuuteen tarvitse ilmoittautua etukäteen, Henrikinseurakunnan pastori Anne- Marie Odell kertoo. Keskusteluillan järjestämisessä ovat mukana Turun seurakuntien lisäksi myös Lounais-Suomen Mielenterveysseuran Feeniks-työ, Turun Kaupunkilähetys ry/senioripysäkki sekä Käpy Lapsikuolemaperheet ry. Viisikymppinen Kirkko ja me juhlii ensi vuonna ta löytyisi niin tarkkasilmäisiä henkilöitä, että löytäisimme nämä nyt noin 65-vuotiaat henkilöt. Koko perheen lämminhenkinen Lapsen Tähden joulukonsertti Tyksin lasten ja nuortenklinikan hyväksi lauantaina klo 18 Mikaelinkirkossa. Liput 20 e / alle 18 v 10 e Jos tunnistat Kaarinan, Matin tai Maaritin, ota yhteyttä toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koskeen, Ilta lapsensa menettäneille Kaarina Matti Maarit mervi.sipila-koski@evl.fi tai Miikka Palohuhta Lego Cityn poliisiasema. TuNMKY:n Seniorikuoro Johdattelee teidät lähestyvän joulun lämpöön ja tunnelmaan laulaen ja laulattaen kauniita ja rakkaita joululauluja. Henrikin kirkko klo Maarian kirkko klo Kuoroa johtaa Heikki Rainio Yksinlaulut Juhani Lampisuo ja Heikki Rainio Pianosäestykset Pasi Helin Ohjelma 10 euroa HAUTAUSJÄRJESTELY-VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 Puh Myös liikeajan jälkeen Vähätorilla Maksuton asiakaspysäköinti Ihmeellinen ilo Vivamon Raamattukylän jouluvaellus. Esitykset: klo 13, klo 10, 14, klo 10, 14, klo 14, klo 14, klo 13, klo 14, klo 10, 14, klo 14, klo 10, 14 Liput 12 e, alle 3 v. ilm. Ryhmäale. Joulupuuro/ joulukahvimahdollisuus. Varaathan ennakkoon! Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, Lohja, puh , vivamo@sana.fi Turun suomenkielisen työväenopiston, Avoimet ovet -hankkeen ja Täl pual jokke -seuran jouluiset musiikkihetket ikäihmisille klo 18 Turun työväenopiston Café Dominicissa, Kaskenkatu 5, Turku klo 18 Tälpual jokke -seuran Kulttuurikahvilassa, Saksalaisen srk:n iltapäiväkerhotiloissa, Kaskenkatu 1, Turku klo 18 Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa, Karviaiskatu 7, Turku. Tapahtumat ovat maksuttomia ja avoinna kaikille kotona asuville seniori-ikäisille. Ovet aukeavat klo 18, jolloin mahdollisuus omakustanteiseen kahvitteluun ennen ohjelman alkua. Musiikkipedagogi Risto Ala-Kailan kokoamassa ohjelmassa klo alkaen Tähtityttöjen ja -poikien joulutervehdys, runonlausuntaa ja jouluisia yhteislauluja Lähteellä kuoron avustamana. Tarvitsetko seuraa ja turvaa näihin tapahtumiin? Turussa ja Kaarinassa toimiva Kulttuuriystävä -palvelu välittää ikäihmisille seuraksi ja turvaksi koulutettuja vapaaehtoisia! Kulttuuriystävien varaus ma pe klo SPR Turun osasto: p Avoimet ovet hankkeessa mukana:

8 14 LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI Riita ja rikosasiain oikeudenkäynnit, myös maksuttomat Perintö- ja perheasiain oikeudelliset ym. kauppakirjat ja sopimukset, testamentit, avioehdot, avioeroasiat jne. Maksuton puhelintiedustelu klo 11 Messu, Timo Nisula klo 11 Messu, Timo Nisula, Jari Rankinen messun jälkeen klo joulumyyjäiset klo 11 Messu, Olli Koskenniemi klo 17 Joulujuhla Lutherin kirkolla Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie Turku. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p ry ja Turku Energia, joka lahjoittaa kuusen valaistuksen. Lastenseimeä katsomaan Valojen sytyttyä lauantaina lapset voivat vierailla vanhempiensa AALLON PITUUKSILLA kanssa Tuomiokirkossa, jossa heitä odottaa lasten tekemä jouluseimi. Seimelle johdattavat lapsia iloiset kirkonrotat. Lasten jouluseimi avautuu Tuomiokirkossa perjantaina 28. marraskuuta ja on esillä loppiaiseen saakka. Seimi on avoinna yleisölle Agricolan kappelissa päivittäin. Tuomiokirkko toimii kuitenkin samaan aikaan kirkkona, jossa on jumalanpalveluksia, toimituksia, hartauksia ja konsertteja erityisesti joulun aikaan. Siksi kannattaa varmistaa etukäteen, että seimeä pääsee häiriöttä katsomaan, varsinkin, jos tulee kirkkoon kauempaa tai lapsiryhmän kanssa. Soita siis ennakkoon Tuomiokirkon vahtimestareille ja varmista aika, puh Turun Nahkurinpihan päiväkodista Kisällit-ryhmä ja Kerttulin päiväkodista Viskariryhmä ovat osallistuneet seimen rakentamiseen. Mukana on myös Nuortentalon päiväkerhoryhmä. Seimen hahmot rakentavat ruotsinkielisen iltapäiväkerhon Eftiksen lapset yhdessä lastenohjaajien kanssa. Lapset saavat lauantaina valojen sytytysjuhlan jälkeen mukaansa kirkosta pienen muistamisen. Tästä alkaa uusi kirkkovuosi, adventti ja joulun aika! Ekumeeninen joulu Suomen Turussa -tapahtuman tee- Minna Zilliacus , mana on tänä vuonna vastuumme ympäristöstä lähellä ja kaukana. Humanitaarisen viestin tuojaksi on kutsuttu kansanedustaja Pekka Haavisto. Torstaina järjestetään kaksi yleisötilaisuutta: kello 14 paneelikeskustelu kauppakeskus Hansan Hansatorilla ja kello 18 Ekumeeninen joulu Suomen Turussa -tilaisuus Tuomiokirkossa. Hansatorin paneelissa keskustellaan armottomuudestamme ympäristöä kohtaan maksavatko tulevat sukupolvet valinnoistamme korkojen kera? Mitä on yksilön vapaus ja yhteisön vastuu suhteessa ympäristöön? Kuinka voimme kan- minna.zilliacus@kotimaa.fi Joulun Sana 2014 Joulun Sana 2014 virittää sydämet joulun odotukseen. Anna Joulun Sana lähimmäisellesi viemään sanomaa Vapahtajan syntymästä eteenpäin. Joulun Sana on pitkään säilyvä joulukukka! Lauri Thurénin raamatunopetus: Joulun juuret ulottuvat Vanhaan testamenttiin Jutta Urpilainen: Armo on tärkein voimavara Kansan Raamattuseuran 70 ilosanoman vuotta Joulun iloa Betlehemissä, ja paljon muuta Joulun ilo sydäme lähden eteenpä ssä in. Mielessä ni elää kaikki mitä kuulin, näin: taa vastuun ympäristöstämme niin lähellä kuin kaukanakin? Panelistit kertovat myös, mitä he antaisivat joululahjaksi lähiympäristölleen. Kysymyksistä keskustelevat arkkipiispa Kari Mäkinen, humanitaarisen viestin tuoja Pekka Haavisto ja Suomen Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka. Keskustelun juontaa Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto. Haavisto on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu ympäristö- ja rauhankysymysten asiantuntija. Hän toimii ulkoministeri Erkki Tuomiojan erityisedustajana Afrikan kriiseissä. Haavisto on toiminut aiemmin ympäristöministerinä ja kehitysyhteistyöministerinä. Tilaisuuden järjestelyistä vastaavat Ekumeeninen Joulu Suomen Turussa -toimikunta ja Centrum Balticum -säätiö. Joulu alkaa Tuomiokirkosta Turun tuomiokirkossa hiljennytään ekumeenisen joulun viettoon 21. kertaa. Tilaisuus on jo vakiinnuttanut asemansa Turun joulutapahtumissa. Se on monille turkulaisille avaus jouluun. Aiempien vuosien tapaan YLE lähettää taltioidun tilaisuuden jouluaattona ennen joulurauhan julistusta. Tänä vuonna kirkkokuntien yhteisen ekumeenisen rauhanvetoomuksen esittää katolisen kirkon piispa Teemu Sippo yhdessä Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leon ja Pelastusarmeijan eversti Eva Klemanin kanssa. Humanitaarisen viestin tuo Pekka Haavisto. Illan solistivieraana esiintyy baritoni Petteri Salomaa. Muut esiintyjät ovat Turun filharmoninen orkesteri kapellimestarinaan Pertti Pekkanen, Flora Kören och Brahe Djäknar -kuorot johtajanaan Ulf Långbacka sekä urkuri Markku Hietaharju ja kanttori Jukka Pietilä. Kirkkoon on vapaa pääsy. Koska tilaisuus televisioidaan, yleisön on saavuttava kirkkoon hyvissä ajoin, viimeistään klo Jaana Räsänen-Nauska Maarian pappilassa seimi ja postikortteja TÄSSÄ JOULULEHDESSÄ MM. Joulun Sa na Joululeh ti 2014 LAURI THUR Joulun juuretén: yltävät Vanhaan testam enttiin JUTTA URPIL AINEN: Armo on tärkei n voimavara Kansan Raam 70 ilosanomanattuseuran vuosikymme ntä JALON perhe suurin jouluv ja ieras Betlehemin yllä tähti, paimenien työ, enkeleiden riemulaulu, ihmeellinen yö. Tilaamalla saat joulukortteja kaupan päälle: kahdella lehdellä viisi korttia, kolmella kymmenen jne, max 25. Myynti: kristilliset kirjakaupat, Hinta 5 e, CD 7 e Vieläkin on pienen tallin ovi raollaan Katson hiljaa. taivaan nähdäseimen Lasta, saan. Joulun lapsi, kerran paljonharteillasi Kutsu meitä on. tielle sovinnoaskeliisi, n. Anna-Ma ri Kaskinen tai KRS/puh , tuotemyynti@sana.fi tai kirjasana.fi Maarian pappilan vanha porttirakennus saa jälleen tä- nä vuonna vieraakseen pyhän perheen, enkeleitä ja paimenia lampaineen. Jouluseimiasetelma ilahduttaa kävijöitä ensimmäisestä adventista alkaen aina loppiaiseen asti. Hahmojen suunnittelusta ja toteuttamisesta ovat vastanneet harrastelijataiteilijat Leena Törmä, Marjatta Risku, Tuuli Kastemaa YLE Turun Radio 94,3 (97,3) MHz Elämänmakuisia kurkistuksia seurakunnan arkeen ja juhlaan. Perinteinen Seurapuhetta -ohjelma kuullaan Yle Turun Radiossa aina torstaisin noin klo Ohjelman tuottaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 radio-ohjelma vie kuulijan kirkkovuoden tapahtumien ja ihmisten äärelle. Ohjelmaa toimittavat sunnuntaisin Hannu Hurme ja Markus Majabacka. Toivo2000 sunnuntaisin klo Uusinnat Ensimmäinen joulukuuta avautuvan kalenterin pöydän ääressä odottavat Jalo, Lempi, Into ja Ruusukorva. Tärkeää Asiaa 24 luukun verran Joulukuun ensimmäisenä päivänä avautuvassa Lasten- kirkon joulukalenterissa etsitään Tärkeäksi Asiaksi nimettyä aarretta Lasten Pyhäkoulu -lehden hauskojen hahmojen voimin. Joka viikko päivittyvän peliluukun lisäksi luukuista avautuu muun muassa kuvakuunnelmia, lasten kanssa kuvattuja askartelu- ja leivontavideoita sekä jo viime vuonna tutuiksi tulleita hiiribändin musiikkivideoita. Tarinan maisema koostuu kahdeksan tämän vuoden aikana jul- kaistun Lasten Pyhäkoulu -lehden kansikuvista, jotka yhdistyvät isoksi yhtenäiseksi kuvaksi. Jalon, Lempin ja muiden hahmojen sävyttävät kuvakuunnelmat johdattavat pienet ja suuret Lastenkirkon kävijät tarinoihin pintaa syvemmälle. Lastenkirkon joulukalenterin luukut avautuvat tietokoneilla, älypuhelimilla ja tableteilla alkaen osoitteessa keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Radio City 105,5 (103,5) MHz Miehen elämää pakinasarja jatkuu taas viikoilla Radio Cityssä! Näin joulun alla huomioita miehen elämästä partaansa mutisee kirkkoherra Tuomo Norvasuo. Virtuaalikirkko.fi Turun tuomiokirkon sunnuntaimessut voi kokea suorana lähetyksenä internetin välityksellä aina sunnuntaisin klo Puntarikatu 1, Kaarina Puh. (02) Avoinna arkisin PH Ekumeeninen joulu Tuomiokirkossa Ilmoittaja, ota yhteyttä. Katri Saarela turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a turku.sley.fi pari päivää valaisematta. Mutta jo lauantaina kuusen 714 valoa syttyvät tuikkimaan. Joulukuusen sadat led-valot syttyvät adventin alla, tulevana lauan taina 29. marraskuuta. Valoja on yhtä monta kuin kirkolla on vuosia. Jo perinteinen kuusen valojen sytytysjuhla alkaa Tuomiokirkontorilla kello 17. Juhla on suunnattu kaikille kiinnostuneille, mutta erityisesti lapsille ja lapsiperheille. Samana viikonloppuna on Vanhalla Suurtorilla joulumarkkinat, joilta kuusen valoja sytyttämään saapuvat itse joulupukki ja joulumuori ystävien kera. Kuusen valojen sytytysjuhlassa pitää puheen pastori Milla Mäkitalo Tuomiokirkkoseurakunnasta. Hänen innokkaina avustajinaan ja juhlan juontajina toimivat Naakka ja Kirkonrotta Rouskis. Juhlassa keskeistä on joulumusiikki, jota esittää juuri juhlan alla kello 15 Tuomiokirkossa konsertoiva ja tänä vuonna satavuotisjuhliaan viettävä upea Laulu-Miesten kuoro johtajanaan Matti Hyökki. Yhdessä lauletaan Nyt sytytämme kynttilän suomeksi ja ruotsiksi ja sitten lasketaan kymmenestä yhteen ja ihme tapahtuu! Kuusen valot syttyvät ja loistavat ilonamme aina siihen saakka, kunnes Nuutti vie joulukuusen mukanaan vuoden vaihduttua. Lopuksi lauletaan Maa on niin kaunis. Juhlan järjestävät Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki, Turun Suurtorin Keskiaika Messut Lutherin kirkolla Su Su Su Su Su Tuomiokirkon kuusen valot tuikkivat pian Tuomiokirkon edessä seisoo komea joulukuusi vielä Tullikatu 11, Naantali Puh , anne.teuri@nettikirje.fi 15 ja Heidi Nummila. Näyttelyrakenteiden tekemisessä on avustanut Charlston Palombo Correia. Äänimaailman ja valaistuksen on toteuttanut Sasu Juntunen. Pappilan leivintuvassa on esillä suomalaisten taiteilijoiden jouluaiheisia kortteja eri vuosikymmeniltä. Vanhimmat kortit ovat 1800-luvun lopulta asti. Näyttelyn kortit ovat postikorttiyhdistys Apollon turkulaisten harrastajien kokoelmista. Seimi- ja joulukorttinäyttelyn avajaisia vietetään sunnuntaina kello 11.30, näyttelyn avaa kirkkoherra Katri Rinne. Samaan aikaan pidetään myös Maarian seurakunnan Verbum Sonans -kuoron joulumyyjäiset pappilan päärakennuksessa. Katso lisää myyjäisistä sivulta 16. Seimi- ja postikorttinäyttelyt ovat avoinna loppiaiseen 6.1. asti. Seiminäyttely on avoinna päivittäin kello 9 16 ja postikorttinäyttely viikonloppuisin lauantaina ja sunnuntaina kello Mikäli aukioloaikojen ulkopuoliset vierailut näyttelyihin kiinnostavat, kannattaa olla yhteydessä Heidi Nummilaan (joulukorttinäyttely), p tai Pertti Pussiseen (seiminäyttely), p Hoksauta minut! kaipaa vapaaehtoisia Katariinanseurakunnassa alkusyksyllä käynnistynyt Hoksauta minut! -korttikampanja on saanut hyvän vastaanoton. Yksinäisten ja turvattomien vanhusten löytämiseksi tarkoitetun kampanjan puitteissa tulee yhteydenottoja seurakunnan diakoniatyöntekijöille viikoittain. Yksinäisiä vanhuksia löytyy kyllä paljon alueeltamme. Yhteydenottokortteja ja puheluita vastaanotetaan runsaasti. Teemme joka viikko kotikäyntejä, mutta välillä on vaikea löytää ihmisiä niihin, Katariinanseurakunnan johtava diakoni Erja Viherkoski kertoo. Kampanjaan tarvitaankin nyt lisää vapaaehtoisia, eli vertaisystäviä vanhusten arkea piristämään. Vertaisystävät ovat ikäihmisiä, jotka haluavat olla tukena toiselle ikäiselleen tai kenties kokeneet yksinäisyyttä itsekin. Heidän tehtävänään on toimia esimerkiksi kuuntelukaverina, kauppareissujen avustajana ja vaikka konserttiseurana. Vapaaehtoiset eivät toimi kotiapulaisina, vaan tarkoituksena on tuottaa virkistystä ja toimia ystävän roolissa. Toiminta on vastavuoroista, joten vapaaehtoiset ystävätkin saavat kohtaamisista itselleen jotakin, Viherkoski sanoo. Hoksauta minut! -korttikampanjan yhteydenottokortteja saa seurakunnan työntekijöiden lisäksi muun muassa kirjastoista ja Katariinanseurakunnan alueen seurakuntataloilta. Kortteja on toimitettu myös muun muassa asumisneuvojalle ja kotipalvelulle. Yksinäiset vanhukset tai heidän läheisensä voivat laittaa kortin maksutta postiin, jonka jälkeen seurakunnasta ollaan yhteydessä. Kampanjan tarkoituksena on löytää ne vanhukset, jotka ovat jääneet yksin tai jotka eivät osaa tai uskalla hakea apua. Korttikampanja on osa IkäArvokas-hanketta, joka käynnistyi vuoden 2014 alussa. Etsivän ja osallistavan vanhustyön hanke pyrkii vanhusten yksinäisyyden ehkäisemiseen ja arvokkaan elämän turvaamiseen. Kolmivuotinen hanke rahoitetaan viime vuoden yhteisvastuuvaroin ja se toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen, Kehittämiskeskus Tyynelän ja pilottiseurakuntien kanssa. VarsinaisSuomessa pilottiseurakuntia ovat Salo, Turun Katariinan seurakunta ja Pöytyä. VW Jouluradio tutuilla taajuuksilla Toivontuottajien perinteinen Jouluradio käynnistyy tä- näkin vuonna Hoosiannan uudella sovituksella. Tällä kertaa Hoosiannan esittävät televisiosta tuttu kaksikko Jesse Kaikuranta ja Lenni-Kalle Taipale. Jouluradio käynnistyy heti ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja soi aina loppiaiseen 6.1. asti. Jouluradio ja joulumusiikki helkkää turkulaisissa ja lähikuntien talouksissa aiemmista vuosista tutuilla taajuuksilla: Antennikuuntelussa taajuus on 93,8 MHz, mutta Turussa TeliaSoneran kaapeliverkossa 90,1 MHz. Raision ja Naantalin suunnalla kaapeliverkon operaattori vaihtuu DNA:han ja taajuus 98,0 MHz:n. Jouluradion kahdeksasta nettiradiosta löytyy vielä enemmän valinnanvaraa oikean joulutunnelman luomiseen: Pikku jouluradio soi lapsille ja lapsenmielisille, Julradion tarjoilee suomenruotsalaista ja skandinaavista joululauluperinnettä, Kauneimmat joululaulut -kanavalla kuullaan rakastetuimmat joululaulut, X-mas -kanavalla taas kevyen musiikin jouluhelmet, Rouhea joulu -kanava raikaa rokahtavampaa joulumusiikkia, sekä soittaa ne pilke silmäkulmas- sa tehdyt versiot. Ihan uusina nettiradioina tulevat Klassinen joulu, joka loihtii parhaan klassisen musiikin joulukattauksen ja nyt myös Jõuluraadio, joka tuo kuultavaksi vironkielistä joulumusiikkia. Maassamme työskentelee arviolta virolaista ja verkkokanava kuuluu yhtälailla Suomenlahden toisella puolen. Klassisen musiikin kanava taas on vastaus kuuntelijoiden toiveisiin, kertoo Toivontuottajien toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne. Toivontuottajien Jouluradiosta on tullut reilussa vuosikymmenessä suomalaisten joulunodotuksen oleellinen osa ja se on jo merkittävä osa myös jouluperinnettämme. Jouluradion kuuntelijamäärä oli vuonna 2013 Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan kuuntelijaa viikossa. Monelle joulun aika alkaa juuri Jouluradion lähetysten alkaessa radiossa, netissä ja mobiililaitteissa. Jouluradion nettiradioita voi kuunnella verkossa vaikka toisella puolella maapalloa ja kellon ympäri osoitteessa Turun talousalueen Jouluradion kuulijoille tarjoaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.

9 16 17 JOULUKONSERTIT Henrikinkirkko Ke klo 19 NMKY:n seniorikuoron joulukonsertti, joht. Heikki Rainio. Kaarinan kirkko Su klo 17 Talven tervehdys -konsertti. Lavrenchukin musiikkiperhe, ohjelma 10 e, vapaa pääsy. Pe klo 18 Hovisiskojen konsertti Su klo 14 ja Kaarinan musiikkiluokkien konsertit Su klo 18 Suomalaisia toivelauluja Jean Sibeliuksen päivän aattona. Cantilena-kuoro, Sanna-Maija Rautakoski ja Kaarina Peltonen. Toiveita voi jättää kirkon eteiseen asti. Pe klo Joulukonsertti. Sointu Espoosta ja Valkeavuoren koulun 3 B -luokka Pekka Nebelungin johdolla, vapaaehtoinen käsiohjelma 10 e, konsertin jälkeen buffet. Kuusiston kirkko Ti klo Hyvän mielen joulukonsertti. Aki Korhonen laulu, Taina Laiho harmonikka ja Jarmo Mattila koskettimet. Illan juontaa Eero Heino. Vapaa pääsy. To klo 18 Arkipelagin Lucian-päivän konsertti Maarian kirkko Pe klo 18 Enkelin kosketus. Karjalan Käkösten ja Pandora-kuoron yhteisjoulukonsertti, joht. Irma-Sisko Norontaus. Konsertin jälkeen hartaus ja glögit pappilan tallissa, Mikko Laurén. Su klo 16 ja 19 Key Ensemblen joulukonsertit. Yhteislaulua ja glögitarjoilu konsertin jälkeen. Martinkirkko Su klo 16 Turun NMKY:n konsertti, Aura Brass Bandin puhallinorkesteri. Pekka Lyytinen johtaa orkesteria ja Mikko Kouki lukee F.E. Sillanpään joulusaarnan. To klo 19 Martin kanttoreiden joulukonsertti, Päivi Hannuksela, Mikko Salakari Pe klo 19 Mieskuoro Eugan konsertti Ma klo 19 Turun NMKY:n Tähdet Kertovat -kuoron joulukonsertti, puhe rovasti Antti Koponen To klo Lasten Joululaulukirkko. Ota oma rytmisoitin mukaan! Mikaelinkirkko Pe klo 18 Kolmen musiikkilukion kamarikuorojen konsertti To klo 18 Konsertti, Turun Yliopiston kuoro ja CMT-orkesteri Pe klo 18 Pekka Simojoen joulukonsertti, järj. Mikaelin Ystävät ry. Tuotto nuorten syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Liput ovelta 15 e. Ti 9.12 klo 19 J. S. Bach: jouluoratorio. Helsingin Barokkiorkesteri, Vox Cantorum -kamarikuoro. Johtaa Heikki Seppänen. 20 e/15 e (ovelta). To klo 17 ja Puolalanmäen musiikkiluokkien joulukonsertit La klo 18 Lapsen tähden -joulukonsertti. Tyksin lasten- ja nuortenklinikan hyväksi. Aboa Gospel, Silvia Koski, Koop Arponen & Flute of Shame, Antti Railio, Emilia Ekström, Niilo Turunen, jodlaava Ronja Kemppainen ja Leticia-lapsikuoro Salosta Saara Kemppaisen johdolla. Liput 20 e/aikuinen, 10 e/lapsi (alle 18v). Ke klo 19 Minun jouluni - Olli Lindholmin joulukonsertti. Liput 23 e (S-Etukortilla 21 e) Pe klo 19 Mieskuoro Laulun Ystävät & Mikaelinsrk: Laulaen jouluun. Osa kappaleista lauletaan yhteislauluna. La klo 18 J.S.Bachin Jouluoratorio. Kantaatit I III. Pori Sinfonietta, joht. Jan Söderblom. Tuuli Lindeberg, sopraano, Annukka Kuivisto, altto, Heikki Rainio, tenori, Riku Pelo, basso. Chorus Cathedralis Iuniorum, Poikakuoro Pirkanpojat, Porin Poikakuoro. Liput 27,50 / 20,50 /1 4,50 e Lippupalvelusta. Tunnelmallisessa Nummen seurakuntakodin tuvassa myydään joulutorin aikana riisipuuroa. Joulutori Katariinan kirkkoaukiolla Katariinanseurakunta järjestää Joulutorin Pyhän Katariinan tunnelmallisella kirkkoaukiolla Itsenäisyyspäivänä kello Joulutorin tarkoituksena on elävöittää historiallista, mutta vähän unohduksiin jäänyttä tunnelmallista miljöötä. Seurakunnan puolesta kirkkotorille pystytetään valaistu joulukuusi, tilaisuudessa soivat joululaulut ja tuikkivat kynttilälyhdyt. Partiolaiset luovat tunnelmaa sytyttämällä kynttilät sankarihaudoille jo kello Kymmeneltä alkavan jumalanpalveluksen ja seppeleiden laskun jälkeen on ohjelmassa Marttojen kirkkokahvit ja myyjäiset. Nummen srk-kodissa ja kirkkoaukion vanhojen aittojen myyntikojuissa on myytävänä riisipuuroa sekä käsityöläisten ja partiolaisten tuotteita. Alueen yhdistykset esittäytyvät Katariinan pappilassa, jossa myös Katariinanseurakunnan ja Pyhän Katariinan kuoron tuotteiden myyntiä. Kirkkoaukiolla kalustoaan esittelee Kaarinan VPK. Kaikilla on mahdollisuus tutustua vanhan Simolan talon eri rakennuksiin ja partiolaisten koloihin. Halukkailla on myös mahdollisuus sytyttää omaan lyhtyynsä liekki partiolaisten Betlehemistä tuomasta ikuisesta tulesta. Puolenpäivän jälkeen kello dosentti Kimmo Ikonen pitää sään salliessa hautausmaakierroksen, huonolla säällä kierros pidetään kirkossa. Kirkkobussi lähtee Varissuon kirkolta perinteistä kirkkobussireittiä klo 9.10, paluukuljetus klo Tervetuloa mukaan wanhanajan historialliseen miljööseen ja jouluisiin tunnelmiin! Pallivahan kirkko La klo 16 Hengellisen romanimusiikin joulukonsertti, Leonard Stenroos ja Taivaasta tuulee -yhtye. Avaus Mikko Laurén. Piikkiön kirkko Pe klo 19 Hilpeä joulunavaus -konsertti, mm. nelikätistä ja -jalkaista urkujensoittoa, Ilonen, Urponen, kuorot, vapaa pääsy Pe klo 19 Toivonlinnan joulukonsertti, vapaa pääsy Pyhän Katariinan kirkko To klo 19 Hengellisiä joululauluja -konsertti, Kätilökuoro solistinaan Lauramaria, vapaaehtoinen kolehti hädässä olevien lasten auttamiseksi, konserttiin on vapaa pääsy. Tuomiokirkko La klo 15 Laulu-Miehet 100 vuotta! -joulukiertue. Liput 20 e. Laulu-Miehet Matti Hyökin johdolla esittää joulukonsertissaan rakkaimpia Bachin Jouluoratorio Mikaelissa Jos tutut joululaulut eivät innosta, joulun tunnelmaa voi etsiä klassisemmista sävelistä. Helsingin barokkiorkesteri ja Vox Cantorum -kamarikuoro Heikki Seppäsen johdolla esittävät J.S.Bachin jouluoratorion Mikaelinkirkossa tiistaina klo 19. Vuonna 1997 perustettu Helsingin Barokkiorkesteri tuo uusia näkökulmia vanhan musiikin tulkintaan. Taiteellisena johtajana on vuodesta 2003 toiminut Aapo Häkkinen, jonka johdolla orkesteri on noussut Euroopan arvostetuimpien periodiyhtyeiden joukkoon. Helsingin Barokkiorkesteri on esiintynyt lukuisilla korkean profiilin areenoilla kotimaassa ja ulkomailla, kuten Savonlinnan Oopperajuhlilla, Suomen Kansallisoopperassa, Amsterdamin Concertgebouw ssa ja Lontoon Wigmore Hallissa. HeLsingin Barokkiorkesteri aloitti syksyllä 2011 säännölliset konserttisarjat Helsingin Musiikkitalossa. Vox Cantorum -kamarikuoro on perustettu Heikki Seppäsen johdolla 1996 ja on esiintynyt eri festivaaleilla Suomessa ja Ruotsissa. Kuoron riveissä on laulanut pääosin kanttoreita ja ammattikuorolaulajia. Kuoro on levyttänyt muun muassa Domine, Dominus noster -äänitteen, joka sisältää uutta hengellistä musiikkia. Lisäksi kuoro on äänittänyt suomalaisia virsiä Suomen Yleisradiolle ja Ruotsin kirkon virsiä Ruotsin Radiolle. Liput konserttiin 20/15 euroa. Hoosiannakirkot aloittavat adventin Jussi Vierimaa joulunajan sävelmiä. Urkurina Tapio Tiitu. Ma klo 19 Joulua odottaessa. CCI-poikakuoron kaikki ryhmät, Epp-Inna Westergård, Kaisa Takkula, Heikki Rainio, Markku Hietaharju. To klo 19. Laivaston soittokunnan Joulukonsertti. Pasi- Heikki Mikkola, kapelli mestari, Turun konservatorion lapsi- ja nuorisokuorolaiset, Epp-Inna Westergård, kuoron valmennus.ohjelmassa perinteistä joulumusiikkia ja yhteislauluja orkesterin säestyksellä. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e ovelta (vain käteinen). Pe klo 19 Joulukonsertti TCYC/Euga Varissuon kirkko Ti klo 18 Joululaulukonsertti Joulun sävel, Mynämäen seurakunnan nuoret. Väliajalla maksullinen kahvitilaisuus, jolloin mahdollista ostaa Joulun sävel-joululaululevyä 15 euron hintaan. Kaikki tuotot menevät nuorten musiikkitoiminnan tukemiseen. Vapaa pääsy. Ylösnousemuskappeli Su klo 17 ja 19 Turun NMKY ry:n Aino-kuoron perinteiset joulukonsertit Kaikille jo lapsuudesta ja kouluvuosista tutun riemullisen Hoosianna-hymnin tahdissa aloitetaan sunnuntaina uusi kirkkovuosi ja joulun odotus. Tuttua sävelmää lauletaan perinteiseen tapaan 1. adventtina klo 10 järjestettävissä jumalanpalveluksissa. Paattisilla Hoosianna-kirkkoa vietetään vasta iltahämärissä klo 18. Sitä ennen klo kokoonnutaan pienelle lyhtyvaellukselle kirkon ympäristöön ja nautitaan lämmintä glögiä. Tuomiokirkossa järjestetään perheiden Hoosianna-kirkko klo 18. Hoosianna-hymnin laulaminen ensimmäisenä adventtisunnuntaina on vanha perinne Suomessa ja Ruotsissa. Virsikirjaan Hoosianna pääsi kuitenkin vasta vuonna 1986, vaikka se on jo pitkään ollut yksi suosituimmista virsistämme. Hoosianna-hymnillä on ikää runsaat 200 vuotta. Sen juuret ovat Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa. Säveltäjä on Ruotsin hoviin kutsuttu saksalainen Georg Joseph Vogler. Hymni esitettiin ensi kerran Ruotsissa vuonna 1795 säveltäjän itsensä säestäessä uruilla. Tukholmasta meren yli Turkuun hymni kantautui nopeasti, ja Turun soitannollinen seura esitti sen tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna DIAKONIA RUOKAILUT Runosmäen nuorisotalo Ruokakello, Piiparinpolku 13. Ruokakassien jako to klo 10. Haliskahvila, Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros. Ruokakassien jako joka ti ja to klo 12. Jesari, Jäkärlän puistokatu 20. Ruokakassien jako pe klo Halisten sunnuntailounas, Halisten srk-koti (Gregorius IX:n tie 8) klo 12. Lounas 1,50 euroa, lapset 7 12 v. 1 euro, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Jouluinen Yhteydenateria Varissuon kirkolla su klo 15, ilmoittautumiset ruokailuun viim Katariinansrk:n diakoniatyöntekijöille ti ja pe klo p Vähävaraisten ruokailu ja ruokakassien jakaminen to klo Mikaelin srk-kodilla (Puistokatu 13). Maksuton ruokailu, ruokakassien jako ja hartaushetki. Toivon torstain joulujuhla Elämän leipää ja ruokakasseja to klo 18 Paakarlan seurakuntakodissa (Laivateollisuudenk. 28). Jouluateria työttömille ja vähävaraisille su klo 13. Aterialle ilmoittautumisen mennessä diakoniatoimistoon p tai kaarina.diakonia@evl.fi. Järj. Kaarinan srk Soppapäivät keskiviikkoisin klo Karderoopissa (Kaarlentie 2, Ispoinen) Riisipuuro ja sekahedelmäsoppa. Sis. leipä/levite, maito/vesi ja kahvi/ tee. Vapaaehtoinen 1 euron maksu menee diakoniatyön hyväksi. ELÄKELÄISET Nuorekkaat eläkeläiset. Vapaaehtoisvoimin toteutettua toimintaa. Pe klo Miesten lounasporukka, Ravintola Birdie, Käsityöläiskatu 5 Ti klo 14 Tiistaitreffit, Eerikin katu 3, Rakennushistoriaa lukujen Turussa, FT, dosentti Rauno Lahtinen Eläkeläisten joulujuhla klo Mikaelin seurakuntakodissa. Joulupuuro ja kahvit, yhteislaulua, hartaus, joulujumppa. Maksuton bussikyyti: klo 11 Kans. palvelutalo, Kustavint, Talinkorventie, Suikkilan srk-koti, Artukaistent, Hyrköistent, Pernont. klo Messukylänt, Vienolan srk-koti, Kanslerint, Iso-Heikin palvelutalo, Puutarhak. Paluu n. klo 14 samaa reittiä. Maarian seurakunnan vireät eläkeläiset. Puurojuhla Maarian pappilassa klo 11. Puuro ja kahvit 8 euroa. JOULUISTA TEKEMISTÄ Jouluaskartelua. Tervetuloa Joulukorttipajaan askartelemaan omat joulukortit su klo Hannunniitun srk-talolle (Virmuntie 2). Materiaalimaksu 1 euro. Touhussa mukana lastenohjaajat ja perhetyöntekijä. Järj. Katariinansrk Kupittaan srk-kodin perinteinen Puurojuhla la klo 15. Jouluista yhdessäoloa, laulua, arpajaiset. Järj. Tuomiokirkkosrk Eläinten joulurauhanjulistus Mikaelinkirkon mäellä klo 14. Jouluista harmonikkamusiikkia, glögiä, mehua ja pipareita, prof. Outi Vainio, Jouni Lehikoinen. Eläinten joulurauhanjulistus lauantaina klo 17 Virnamäellä Halisissa, Saara Palmunen. LAPSENSA MENETTÄNEILLE Keskusteluilta lapsen menettäneille vanhemmille, isovanhemmille ja aikuisille sisaruksille maanantaina kello (Ruotsalainen seurakunta, Aurelia-Sali, Aurakatu 18). Katso lisää sivulta 13. LAPSET JA NUORET Henrikin- ja Martinseurakunnan yhteinen luokkalaisten Lumienkeli-leiri hiihtolomalla Kunstenniemessä. Hinta 35 e sis. täyshoidon, kuljetuksen ja tapaturmavakuutuksen. Ensisijaisesti Henrikin- ja Martin seurakuntalaisille. Muutkin tervetulleita, jos paikkoja jää. Ilmoittautumiset mennessä (7 14 vuotiaat, retket ja leirit). Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Lilli Jussila p , lilli.jussila@evl.fi ja lähetyssihteeri Mirja Metso p , mirja.metso@evl.fi Henrikin- ja Martinseurakunnan yhteinen Tyttö sinä olet tähti -leiri luokkalaisille tytöille hiihtolomalla Kunstenniemessä. Hinta 35 e sis. täyshoidon, kuljetuksen ja tapaturmavakuutuksen. Ensisijaisesti Henrikin- ja Martin seurakuntalaisille. Muutkin tervetulleita, jos paikkoja jää. Ilmoittautumiset mennessä (7 14 vuotiaat, retket ja leirit). Lisätietoja nuorisotyönohjaajat Lilli Jussila p , lilli.jussila@evl.fi ja Jenni Haltia p , jenni.haltia@evl.fi METSÄKIRKOT Metsäkirkko Brinkhallin kartanolla ke klo 18 (Brinkhallintie 414). Mukana Liisa Kuusela ja Marjaana Erkamaa. Lähtö Brinkhallin kartanolta lyhtykulkueena. Hartaushetken jälkeen glögit ja esittely kartanolla. Ota mukaan lyhty tai taskulamppu. Järj. Brinkhallin ystävät, Kakskerran kaksoispiste, Martinsrk ja Suomen kulttuuriperinnön säätiö Brinkhallin metsäkirkossa. Kirkkokahvit kartanossa tilaisuuden jälkeen. Hirvensalon metsäkirkon perinteinen jouluseimivaellus ti ke klo Ulko - tulin valaistu, noin 350 metriä pitkä polku Toijaistentieltä johtaa hiljentymään omassa rauhassa metsäkirkon seimelle. Polun alusta on jokaisella mahdollisuus saada matkalle mukaansa kynttilä, jonka voi jättää valaisemaan seimeä. Tervetuloa! Järj. Martinsrk NÄYTTELY Lahjoituksena saatujen taulujen tori Avoinna ti to klo , pe klo 9 14 Keskusrekisterin aulassa, Eerikinkatu 3. Periaatteella: näytteillä oloaikana taulun pohjahinnasta eniten tarjonnut saa ostaa taulun kotiinsa. Lisäksi myyntinäyttelyssä taitelija Aleksi Matikaisen töitä. Tulot Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön ja yhteisvastuukeräyksen hyväksi. OLLAAN YHDESSÄ Domcafén tietovisa joka to klo 17 Lähetyskahvila Domcafé. Kysymykset maan ja taivaan väliltä. Asiaton oleskelu sallittu. Lähetys kutsuu Kaffetuokioon. Joulujuhla ti klo Toimitalon Yläsali, Aninkaistenk. 1, 2 krs., Soile Ahlqvist, hartaus ja ohjelma Harri Ruskeepää. Cafe Mikael (Hyrköistentie 26, Pansio) avoinna ma pe klo Lounasaika klo 11 14, lounaspöytä 5 euroa. Ma klo Aamuhartaus ja aamiainen 2 e. Pe klo Itsenäisyyspäivän juhlalounas 8 e, ohjelmaa klo Ma 8.12 klo 18 Pikkujoulujuhla kaikenikäisille (mm. glögitarjoilu, nukketeatteri) Jouluruoka 8 e. (Cafe Mikael suljettu ). Ruokailemalla voi tehdä hyvää. PERHEILLE Perhekirkko Hirvensalon srk-kodilla su klo 15. Koko perheen Hoosianna -kirkko, tervetuloa erityisesti Hirvensalon iltapäiväkerholaiset, mukana lastenohjaajat Katja ja Laura, perhetyöntekijä Marjaana, Seppo-pappi ja Mikko-kanttori. Glögitarjoilu. Järj. Martinsrk RAAMATTU OPETUSTA Mikaelin Raamattukoulu Mikaelin seurakuntakodissa ti 2.12., ja klo 18 (Puistokatu 13). RETRIITIT Hiljaisuuden retriitit Retriitti miehille, Jani Kairavuo, Eero Heino Retriitti nuorille ja nuorille aikuisille, Miika Ahola, Hannele Lund, hinta 30 e Hengittävä hiljaisuus. Rentoutusta ja rukousta retriitin tapaan. Tiina Törö, Seppo Riihimäki Tule meille Tuomaskulta, tuo jo joulu tullessas. Maija Pursiainen, Leena Rantakokko, Salme Penttilä Hinta, jos ei toisin mainittu 76/62 e Valo voittaa, Aiju von Schöneman, Marre Johnsson. Hinta tässä: 93/77 e Irti stressistä, Aira Kuvaja, Pekka Saurio Candlemass retreat, Miika Ahola, Timo Viitanen Tie valmis on, voin löytää sen, Anneli Leppänen, Liisa Purho 2015 hinta 84/68 e, jos ei toisin mainittu. Tied. ja ilm. p tai , auli.hynonen-rinne@evl.fi. Katso myös SINKKUTOIMINTA Ma Sinkkuilta klo Toimitalo, Eerikinkatu 3. Kirsti Saksa alustaa aiheesta: Aurora Karamzin. Syyskuussa alkanut suljettu ryhmä työikäisille yksineläville on ke 3.12 klo jouluisissa merkeissä. Pe Teatteriretki Uuteenkaupunkiin katsomaan Saiturin joulua (retki maksaa 25 euroa). Voit kysellä peruutuspaikkoja, puh Ma Yksinelävien puurojuhla klo Toimitalo, Eerikinkatu 3. Ohjelmassa on joulupuuron ja torttukahvin lisäksi mm. joululauluja Timon ja Armaksen säestyksellä sekä Kirstin joulupakina. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sinkkutyö. Huom! Muutokset mahdollisia. Päivitetyt tiedot nettiosoitteesta TAIDEKAPPELI Kappeli soi musiikkia sunnuntaisin klo 13 Su klo 13 Laulamme yhdessä toivevirsiä Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet Taidekappelissa: to klo 18, to klo 18 ja su klo 13 Konsertit La klo 18 Joulun valo- joulukonsertti. Johanna Lehesvuori, sopraano, Jenna Ristilä, piano, vierailijana Viktor Ryden, baritoni Konsertissa julkaistaan Lehesvuoren debyyttialbumi. Liput 10/5 e. Ti klo 19 Lauluyhtye Ensemble Norma. Pohjolan joulu Nordisk jul Nordic Christmas Konsertti ammentaa inspiraationsa rakastetuista jouluperinteistä. Liput 15/10 e. Sinikka Rikkilän ikoninäyttely alkaen. Avoinna ti pe klo 11 15, to ja la su klo VAMMAISTYÖ Kehitysvammaistyö Ti ja klo Tunteiden tupa -keskusteluryhmä aikuisten kehitysvammaisten vanhemmille kokoontuu diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Viimeisellä kerralla teemme pienen jouluretken johonkin lähistölle ja aikaa kannattaa varata n. klo Jouluinen musiikkikerho Henrikin kirkolla ma klo Aloitamme kerhotoiminnan 2015 tammikuun lopulla. Tarkemmin seuraavassa lehdessä. Kehitysvammaisten joulukirkko Henrikin kirkossa ma alk. klo Toim. kehitysvammaisten pappi Pertti Arola. Tilaisuuden jälkeen glögi- ja piparitarjoilu. Lisätietoja: vammaistyöndiakoni Tarja Muurinen p , tarja.muurinen@evl.fi Muu vammaistyö Ke vammaistyön seurakuntapiiri Tuomiokirkkoseurakunnan Salongissa, Eerikink. 3 2.krs Kahvit juodaan klo ja piiri on JOULUMYYJÄISET Hirvensalon srk-koti La klo 10 Marttojen joulumyyjäiset Hirvensalon srk-kodilla Henrikinkirkko La klo Adventtimyyjäiset Kaarinan kirkko Perinteiset joulumyyjäiset la klo Kaarinan kirkolla. Mukana Kaarinan seurakunnan diakonia- ja lähetystyö, kaarinalaisia yhdistyksiä ja käsityöläisiä. Myynnissä käsitöitä, askarteluja ja leivonnaisia. Kahvio diakoniatyön hyväksi. Mikaelin srk-koti La klo Mikaelin adventtimyyjäiset Runosmäen srk-koti La klo 12 Ystäväntuvan ja lähetyspiirin joulumyyjäiset Martin srk-koti La klo Joulumyyjäiset Martin srk-kodilla. Myytävänä hernekeittoa, kahvia, leivonnaisia, lanttu- ja porkkanalaatikkoa, käsitöitä ja joulukortteja. Arpajaiset ja kirpputori. Järj. Martinseurakunnan diakonia- ja lähetystyö, myyntipöydät seurakunnan eri viiteryhmistä. Maarian pappila Su klo Verbum Sonans -kuoron laulumyyjäiset. Myytävänä kirkkokahvit, leipää (myös luontaisesti gluteenitonta), leivonnaisia, lauluja yms. Tervetuloa laulumyyjäisiin! Nuortentalo Tuomiokirkkoseurakunnan partiolaisten joulumyyjäiset Nuortentalolla klo Paattisten srk-talo La Klo Joulumyyjäiset. Myynnissä eineksiä, leivonnaisia, possunmakkaraa ja terni maitoa. Kahvio aukeaa klo Hannunniitun srk-talo La klo Partiolaisten joulumyyjäiset

10 18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Säännöllinen viikkotoiminta: Maanantai klo 9.30 Perhekerho Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri Maanantai klo Henkari Henrikin aikuisten Raamattupiiri ( Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro Tiistai klo 13 Päivähartaus Tiistai klo 13 Lähetyspiiri Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä Keskiviikko klo 16 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Keskiviikko klo Henrikin Lapsikuoro Keskiviikko klo 18 Henrik s Singers Torstai klo 13 Torstaipiiri Jumalanpalvelukset: La klo 18 Tiellä ken vaeltaa adventin sateenkaarimessu, Pätsi, Metsätähti. Su klo 10 Iloitse kaikki kansa 1. adventtisunnuntain messu, Kalliala, Laakkonen, Metsätähti, Henrik s Singers. Kirkkokahvi. Su klo 16 Hoosianna laulakaa - pikkuväen adventtikirkko, Odell, Reijo, Paaso. La klo 16 Kiitos isänmaasta itsenäisyyspäivän partiokirkko, Miettinen, Paaso. Kirkkokahvi. Su klo 10 Nyt tahdon käydä vastaan 2. adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus, Mäntylä, Laakkonen. Kirkkokahvi. Pe klo 18 Christmas Carols Service, Miika Ahola (kansain välinen seurakunta). Su klo 10 Kristus tulee, kuningas! 3. adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus, Kallio, Metsätähti. Pyhäkoulu. Kirkkokahvi. Ti klo Nuorten valmistelema messu, Ari Suominen, Mäenpää, Jussila ja bändi. Muu toiminta Henrikinkirkolla: To klo 14 Vanhusten adventtijuhla, järjestäjänä SPR:n naistoimikunta, Kallio. Su klo 14 Virsikoulu, aiheena jouluvirret, Laakkonen. Su klo 16 Laulun ja sanan hetki, Matti Jarvansalo, Kalliala, Laakkonen. Su klo 17 Muutokseen-ilta, Miettinen. To klo 19 Rukousilta, rukouslaulua klo alkaen. Esirukouspalvelua, toivevirsiä. Odell, rukoustyöryhmä. Ti klo 13 Päivähartaus ja piirien yhteinen joulujuhla, Mäntylä, Laakkonen. Ke klo 18 Tämän joululaulun haluaisin kuulla, Laakkonen, Paaso, Metsätähti, Henrik s Singers, Henrikin lukupiiri. Nuorten viikkotoiminta Henrikinkirkolla: Maanantaisin Bändiharjoitukset vuotiaille klo Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo Keskiviikkoisin Raamis klo Huom! Ti klo Nuorten valmistelema messu, Ari Suominen, Mäenpää, Jussila ja bändi. Jatkot alakerrassa. LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinkatu 1 Säännöllinen viikkotoiminta: Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) Ke klo Raamattupiiri To klo 9.30 Perhekerho KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelkuja 3 Säännöllinen viikkotoiminta: Ma klo 13 Seniorikahvila Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaisryhmä ekavauvojen perheille. Pe klo 9.30 Perhekerho LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke klo 13 Hartaus, Miettinen, Metsätähti. KAARINAN KIRKKO, Voudinkatu 2 To ja klo 9.30 Perhekerho To ja klo 18 Miesten piiri Su klo 10 Adventtisunnuntain messu, Pesonen, Peltonen, piparikahvit - klo 14 Veisukirkko ja rippikoulujen aloitus, Kesti Ma klo 18 Lähetyspiiri Ti ja klo 13 Raamattupiiri Su klo 10 Messu, Heino, Rautakoski, piparikahvit Ma klo 13 Diakoniapiiri Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Heino Su klo 10 Messu, Auer, Rautakoski KUUSISTON KIRKKO, Linnarauniontie 157 sanajumalanpalvelus, Kesti, Vahtola, Peltonen, seppeleenlasku, kirkkokuljetus, lähtö klo 9 Ravattulan Citymarket - Kaarinantie - Menninkäisenkatu - Vanha Littoistentie - Monitoimitalo - Littoistentie - Verkakaari - Kaarinantie - Littoisten yritystalon pysäkki klo Krossinkatu - Nummenniityntie - Jumpurintie- Kaarinantie - Voivalantie - Oskarinaukio - Kaarinan kirkko klo Hovirinnantie - Kartanontie - Paraistentie - Kuusiston kirkko. Paluu noin kello alkaen samaa reittiä. POIKLUOMAN SRK-TALO, Poiluomantie 9 To klo 9 Äiti Teresan peittopiiri Ti klo 9.30 Perhekerho To klo 18 Raamattupiiri Su klo 18 Sanan ja laulun ilta Ma klo 18 Naistenpiirissä kirjavinkkaus ja nyyttikestit LITTOISTEN SRK-TALO, Kampakuja 1 To ja klo 9.30 Perhekerho PAPINHOLMAN SRK-TALO, Käräjäkalliontie 4 Kuusiston lähetyspiiri to klo HARTAUDET JA PIIRIT Ke klo 13 Hartaus, Lähitupa To klo 12 Littoisten lähetys piiri, Värttinä Ti klo 13 Hartaus ja ehtoollinen, Hovirinnan palvelukeskus ti klo 13 Hartaus, Onnikka PYHÄN KATARIINAN KIRKKO, Kirkkotie 46 Su klo 10 Messu, Huoponen, Markkula, Lautjärvi Su klo 18 Armas Maasalon Adventtivesper, Toljamo, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro sanajumalanpalvelus, Toljamo, Vesti, Lautjärvi, kirkkobussi lähtö klo 9.10 reittiä: Varissuon kirkko - Littoistentie - Satakielenkatu - Tilhenkatu - Littoistentie - Jaanintie - Karjakuja - Säkönkatu - Virmuntie - Petkeltien päätepysäkki - Kuralankatu - Kohmo - Kuralankatu - Vanha Hämeentie - Tammitie - Hakapellonkatu - Pyhän Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä klo Kirkkoaukion Joulutorilla tapahtumia klo 14 asti. Katso lisää s. 16. Su klo 10 Messu, Forsström- Roivanen, Huoponen, Lautjärvi Su klo 10 Messu, Huoponen, Paatere, Lautjärvi Ke klo 13 Varttuneen väen viikkomessu, Viirros, Lautjärvi, diakoni Sinikka Laine Ke klo 18 Pienen kynttilän sytytän -joulukirkko lapsille, Huoponen, Kerokoski, Jaana Heinonen ja lastenohjaajat VARISSUON KIRKKO, Kousankatu 6 Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: / / Tiistaisin klo Isoskoulutus: / / Torstaisin klo 17 Nuortenilta: / Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho: / / Joka toinen maanantai klo 17 Armon päiväkodin ja koulun tukipiiri: / Joka toinen keskiviikko klo Miestenpiiri: / Su klo 12 Messu, Paatere, Markkula, Kerokoski, Partiolippukunta Tavastin Liljojen kirkkokahvit ja myyjäiset Ma klo 19 Siionin Virsi -seurat, kahvit klo alkaen Ti klo Valpurin Kammari (ent. Varttuneen väen kerho), klo 12 lounas (2 eur) ja klo 13- ohjelmallinen tuokio Ke klo 17 Heprean piiri To klo 18 Raamattupiiri (tied. Timo Rantanen p tai timo.rantanen@abo.fi) Su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Huoponen, Kerokoski Su klo 17 Yhteyden messu Potilas ja sotilas, Seppo Niemeläinen, Markkula Ti klo 13 Raamatun äärellä, Sirkka-Liisa Vappula Ke klo 18 K18-ilta (tarkoitettu Katariinan vanhoille nuorille) Pe klo 12 Hanna-ryhmä Perheiden hyvinvointi Su klo 12 Messu, Forsström- Roivanen, Paatere, Kerokoski NUMMEN SRK-KOTI, Papinkatu 2 Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun.tupa): / Ti klo 13 Varttuneen väen kerho HANNUNNIITUN SRK-TALO, Virmuntie 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho: / / Joka toinen keskiviikko klo 11 Annan tupa: / / Su klo 12 Messu, Viirros, Jouni Kuorikoski, Erja Viherkoski, keittolounas Pe klo 15 Rukouspiiri Ma klo 13 Omaishoitajien jouluateria, ilmoittautumiset viim. pe mennessä diakoni Erja Viherkoskelle p HURTTIVUOREN SRK-KOTI, Punatulkunkatu 1 Joka toinen maanantai klo 10 Hurttivuoren äitikaverit: / / Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen kerho: / JAANIN SRK-TALO, Karjakuja 75 Ma klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36) PETKELTIE 5, KERHOHUONE Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: / KATARIINAN DIAKONIA - IkäArvokas puhelinaika varttuneelle väelle, heidän läheisilleen ja heidän auttajilleen tiistaisin ja perjantaisin klo 9 10 puh Jos olet yli 65 vuotta, yksinäinen ja koet ehkä olosi turvattomaksi tai jos tiedät jonkun +65 vuotiaan, josta olet huolissasi, soita IkäArvokas puhelimeen. - Diakoniatyön ajanvaraus ja puhelinaika Varissuon kirkon diakoniatoimistolla, Kousank. 6 ti ja pe klo puh Hyvinvointineuvoja Hannuniitussa (Virmuntie 2) joka toinen maanantai (parilliset viikot) klo MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastin katu 2 Su klo 10 Kantaattijumalanpalvelus, Palmunen, Rinne. Bach: Mache dich auf (Nouse, loista kirkkaana), Johanna Koiranen, sopraano, Minna Laukkanen, mezzosopraano, Jouni Kuorikoski, baritoni, Maaria ensemble, musiikinjohto ja tenori Heikki Rainio kirkko, Rajamäki, Kokkola, Rainio, Turun NMKY:n seniorikuoro. Seppeleenlasku sankarihaudalle. La klo 13 Partiolaisten nuotiomessu, Rinne, Niemi Su klo 10 Messu, Kokkola, Niemi, Sirén Su klo 10 Messu, Rajamäki, Niemi, Laurén PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Pe klo 18 Nuorten messu, Orenius, Vuola Su klo 11 Adventin perhekirkko, Sirén, Vuola, Visertävä puu -kuoro Su , ja klo 15 Kirkkopyhäkoulu. Toiminnallinen osuus klo 16 17, pyhäkoulu klo 17 eteenpäin Su klo 17 Johannesmessu, Aino Vesti (KRS), Laurén, Nils Spoof, Janette Alijärvi-Mäkelä Ke ja klo 18 Raamattupiiri Askel syvemmälle, Ari Männistö To klo 17 Legopyhäkoulu Su klo 17 Viikkomessu, Loukiala, Haikka, Vuokko Oksa To klo 17 Ruokapyhäkoulu Pe klo 19 Nuorten joulu juhla Sanzissa Su klo 17 Viikkomessu, Laurén, Vuola, Arto Rinne Tiistaisin klo Vauvakerho Torstaisin klo Perhekerho MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 Su n. klo Seimen ja joulukorttinäyttelyn avajaiset pappilan piha piirissä. Katso lisää s. 14. Ti ja klo 10 Juttutupa Pe klo 19 Kirkkokonsertin jälkeinen glögi ja hartaus, Laurén Maanantaisin klo 9 11 Perhekerho HALISTEN SRK-KOTI, Gregorius IX:n tie 8 Ke klo Kaakaopyhäkoulu Ke klo 18 Kaikille avoin Raamattu- ja rukousryhmä Su klo 16 Halisten alueen joulujuhla HEPOKULLAN SRK-TALO Varkkavuorenkatu 23 To klo 13 Lähetyspiiri Ma klo 13 Muisteluryhmä Ma ja klo 18 Raamattupiiri Ti ja klo 9.30 Perhekerho Ti ja klo Tuolijumppa To klo 13 Kultatupa To klo 13 Piirien yhteinen joulujuhla ja kauneimmat joululaulut, Niemi, Rajamäki, Lukkarin laulajat Su klo 13 Messu, Rajamäki, Haikka Ke klo 18 Japanin lähetys piirin joulujuhla KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Ma ja klo 14 Naistenpiiri Ti klo Tasapainoilua ja klo Kädentaidot Ke klo 13 Päiväpiiri Ke klo 13 Muistijumppa Perjantaisin klo Perhekerho RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 Ti klo 13 Päiväpiiri HPE, Laurén, Vuola Ke klo 13 Omaishoitajat Ma klo 13 Pienpiiri Ma klo 13 Selvä suunta eläkkeelle jääneiden ryhmä Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla, Laurén RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 To , ja klo 10 Ystäväntupa Ma ja klo 13 Ystäväntupa Ma klo 17 Raamattupiiri Ke klo 12 Lähetyspiiri Su klo 16 Tarinapyhäkoulu YLI-MAARIAN SRK-TALO, Mittumaarintie 73 Ma ja klo Musiikillinen iltaperhekerho To klo 13 Tuolijumppa Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla, Loukiala Torstaisin klo Perhekerho TAPAHTUU MUUALLA To klo 17 Luontopyhäkoulu. Katsotaan luontoaiheinen elokuva Pallivahan kirkolla. Ilm. Anne Saarni p Ke klo 18 Japanin lähetyspiiri Kelpo ja Kaija Lehdolla (Raskinpolku 9 B 21) To klo 17 Kaikkien Pallivahassa toimivien pyhäkoulujen yhteinen joulujuhla. Ilm. Anne Saarni p Ke klo 18 Koroisten ristin talvihartaus. Nils Spoof ja Tero Niemi. MARTINKIRKKO, Huovinkatu 1 Su klo 10 I Adventtisunnuntain Messu, Norvasuo, Hägglund, Salakari. Messussa avustaa Turun Työväenyhdistyksen Soittokunnan soittajia. Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hägglund, Salakari. sanajumalanpalvelus, Hildén, Riihimäki, Salakari Su klo 10 Messu, Hägglund, Kuusela, Salakari. Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Jaatinen, Salakari. Su klo 10 Messu, Kuusela, Hägglund, Hannuksela. Ke klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Mustonen, Salakari. Sunnuntain messujen aikana pyhäkoulu lapsille tornikappelissa. Kirkkokahvit kirkon eteisessä messun jälkeen. HIRVENSALON SRK-KESKUS, Honkaistentie 85 To , 4.12., klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa. To ja klo 9.30 Minimessu perhekerhoissa, lapset ja aikuiset ovat tervetulleita viettämään yhteistä ehtoollishetkeä. To klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela. Su klo 17 Missiomessu Vapaus Isän lahjana, Matti Nieminen. Puhetta ja ylistystä. Lapsille pyhäkoulu, kaikille iltapala. KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 La klo 12 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Mustonen, Salakari. Sankarihaudoilla käynti, kirkkokahvit Hennalassa. MARTIN SRK-KOTI, Temppelikatu 1 Ti 2.12., klo Lähetyksen ompeluseurat, Metso. Kudomme omin puikoin ja langoin joko lähetystyön hyväksi tai itselle. Seuranpitoon voi tulla myös ilman kudinta! Lahjoituslankoja vastaanotetaan. Tiedustelut Mirja Metso p To klo 16 Raamattuopiston ja Kylväjän ystävien yhteiset jouluseurat. Mukana Arto Kaarma ja Jarmo Mäki-Mikola Ma klo 18 Kylväjäpiiri, Metso. HENNALAN SRK-KOTI, Hennalantie 10, Satavan saari Ti 2.12., klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 Pe , 5.12., klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa. Su klo 15 Messu, Riihimäki, Salakari. Kirkkokahvit. YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49 Pe klo 18 Lähetyksen puuhapiiri, lisätiedot Mirja Metso MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 To klo 18 Lasten laulukirkko, Liukkonen, Koski. Su klo 10 Ensimmäisen adventtisunnuntain messu, Lehikoinen, näytelmäsaarna: Liukkonen ja Seivästö, M. Hakanpää, Koski, Vox Michaelis. Kimppabussi: klo 9 Kans.palv.talo - Vakka- Suomentie - Kustavintie - Talinkorventie - Suikkilantie - klo Artukaistentie - Hyrköistentie - Pernontie - klo Messukentäntie - Vienola - Suikkilantie - Pansiontie - Kanslerintie klo 9.40 Iso-Heikkilän ymp. - Nuutinkatu - klo 9.45 Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 12 su klo 14 Perheiden adventtikirkko, K.Hakanpää, näytelmäsaarna: Liukkonen, Seivästö klo 18 Tuomasmessu Ke klo 18 Iltamessu, Sankamo, M. Hakanpää jumalanpalvelus, K.Hakanpää, Hanttu, M.Hakanpää, Kuorikoski Su klo 10 Toisen adventtisunnuntain messu, Hanttu, Sankamo, M.Hakanpää, Kuorikoski. Ke klo 18 Iltamessu, Hanttu, Hakanpää Su klo 10 Kolmannen adventtisunnuntain jumalanpalvelus (Rippikoulujen starttikirkko), Sankamo, Westergård ja näytelmäryhmä, Hakanpää, Kuorikoski, nuorten lauluryhmä - klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 To klo 18 Mikaelinseurakunnan rippikoulujen yhteinen vanhempainilta To klo Merimieskirkkotyön joulujuhla, joulupuuro (Klubi) Mikaelin srk-kodissa: - Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma klo Lähetyspiiri (klubi) ti klo (2.12. asti) - Aamurukous (klubi) ke klo Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo ( asti) - Pienpiiri (klubi) ke klo 19 - Mikaelin omaishoitajat (klubi) ke klo (10.12.) tied. p Hepreapiiri to klo ( asti), Ritva Lunden, p Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo ( asti), tied, p Pilates pe klo 10 11, tied Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs) to klo p Mikonmökissä (Puutarhakatu 24): Su klo 17 Kohtaamispaikka - Syvällisemmin Raamattuun ti klo ( asti), tied. p Made in Mikonmökki -aikuisten kädentaitotyhmä joka toinen to klo (parill. vkot), tied. Anita Gröndahl, p LAPSIPERHEILLE Vauvakerho Mikaelin srk-kodissa (Puistokatu 13) ke klo ( asti) Perhekerhot: Mikonmökissä (Puutarhakatu 24) pe klo Suikkilan srk-kodissa (Konstanzankatu1) ti ja to klo KOULULAISILLE JA NUORILLE Mikonmökissä, Puutarhakatu 24: Pelikerho alakouluikäisille ti klo ( asti) Kädentaitoryhmä alakouluikäisille to klo (parill. vkot). Myös äidit ja isoäidit ovat tervetulleita mukaan! Isoskoulutus to klo 17 Nuortenilta pe klo ( asti) Muualla: Kokkikerho 9 12 v. Paakarlan srkkodissa ke klo ( asti) Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15 17, Pansion moottorihalli. Nuorten ja nuorten aikuisten sähly Mikaelin/Snellmanin koulussa to klo ( asti). Lisätietoja: Facebook-ryhmä Turun GG Partiot: partiot SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su klo 12 Perheiden adventtikirkko, näytelmäsaarna Seivästö, Liukkonen, K.Hakanpää, M. Hakanpää - Pilates ma klo 9 10, tied. p Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa - Eläkeläiskerho to klo ( asti) - Raamattupiiri joka toinen to klo 18 (paritt. vkot, asti) PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 To klo 18 Kohtaamispaikka Ke klo. 18 Laulullinen joulukonsertti a cappella-yhtye Sekunti, glögitarjoilu, ilmainen sisäänpääsy. Järj. Setlementti Aurala, RAY, Mikaelinseurakunta - Lähetyspiiri ke klo ( jouluspesiaali Vierailulla nimikkolähetti Heidi Saito) - Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 - Eläkeläiskerho to klo ( asti) - Pilates pe klo , tied. p PALVELUTALO ISO-HEIKKI, Revontulenkatu 4 Eläkeläishartaus ma klo (1.12., ) MIEHILLE Miesten saunailta Merimieskirkolla (Suikkilantie 2) ma klo Äijägospeljumppa Mikonmökissä ke klo 18 (3.12., ) Äijäkävely ma klo 18 (startti Tuomiokirkon edestä) Körttiveisaajamiehet Mikonmökissä (Puutarkak. 24) su klo 18 (Pennanen, p ) YLEISÖLUISTELU HK AREENALLA Huom! Ei yleisöluisteluja tällä ohjelmajaksolla. HK Areenalla muuta toimintaa. Tulossa: La klo Jouluinen luistelu KUOROT Vox Michaelis ke Mikaelin srk-koti. Aboa Gospel ke Mikaelin srk-koti. Yleinen äänioikeus (kuoro laulutaidottomille) to klo Mikaelin srk-koti. Tied. kanttori Silvia Koski silvia.koski@evl.fi PAATTISTEN KIRKKO, Paattistentie 847 Su klo Glögi ja lyhtyvaellus kirkon ympäristössä Klo 18 1.adventtisunnuntain perhekirkko, Heikkinen La 6.12 klo 11 itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Järvensivu. Saarna kenttärovasti Timo Varis, seppeleenlasku sankarihaudoille ja Paattisten itsenäisyyspäiväjuhla seurakuntatalolla. Su klo 10 messu, Järvensivu ja klo 11 seniorien puurojuhla seurakuntatalolla. PAATTISTEN PAPPILA, Paattistentie 859 To ja Isoiskoulutus klo 16.30, 17 ja klo 18 nuortenilta PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 To klo 18 Peimari rukoilee -ilta. Tule muiden kristittyjen kanssa rukoilemaan yhteisten asioiden puolesta ja kuulemaan Jumalan sanaa. Su klo 10 Messu, Hermonen, lähetyspyhä, Kirkkokahvit: teemana Mitä Hong Kongiin nyt kuuluu?, Heidi Saito, Suomen Lähetysseurasta. Pe klo 9.30 Lasten kirkkohetki sanajumalanpalvelus ja seppeleiden lasku sankarihautausmaalle, Hermonen. Su klo 10 Messu, Ijäs Su klo 10 Messu, Nieminen Ti klo 10 Lasten joulukirkko, Ijäs ja lastenohjaajat, kirkkomehut srk-talolla PIIKKIÖN SRK-KESKUS, Hepojoentie 4 La klo Kaarinan kunnan itsenäisyyspäivän juhla. Kaupungin ja seurakunnan tervehdykset, musiikkia: jousikvartetti Musiikkiopisto Arkipelagista, Kaarinan lukion lauluyhtye ja kirkkokuoro Korintti, ansiomerkkien jako, juhlapuhe ja kahvit Ma klo Naistenpiiri, Sinikka Tuomarila Ti klo 18 Joulujuhla: Musiikkikoulu Ilosen oppilaat ja srk:n kuorot esiintyvät, liput 5 e, sis. ohjelman ja jouluista tarjoilua, lapset ja nuoret ilmaiseksi! Ke klo 18 Miesten- ja naistenpiirin yhteinen joulupuuro. Ilm mennessä: p /Antti Ijäs Ma klo Iltaperhetoimintaa: jouluista askartelua, Hyppänen Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti, (viim. harj ) ja klo 18 kirkkokuoro Korintti (viim. harj ) Pe klo 9.30 Perhekerho, perhekerhossa pikkujoulut ja vuoden viim. kerho pe VANHA SRK-TALO, Hepojoentie 4 Ti klo 9 11 Kaiken kansan kahvila, vuoden viim Ensi vuonna jatketaan Ti klo Kokkikerho 4 6-luokka laisille ja to klo Kokkikerho 1 3-luokkalaisille Nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin Vanhalla klo , vuotiaille. To klo Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja oivalluksia elämästä! Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti p (ovi paloaseman puolella). MUUTA OHJELMAA TUPASVILLASSA, Hepojoentie 7 Ma klo Tupasveisut. Laulamme kanttori Tiina Ilosen johdolla hengellisiä lauluja päivätoiminnan salissa. To klo kuukauden 1. torstaina Omaishoitajien Torstaitupa. Kahvittelua, kuulumisia ja vertaistukea TUOMIOKIRKKO, Tuomiokirkonkatu 1 Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo ja torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Jumalanpalvelukset klo 10 Su Messu: Rinne, av. Lehti, Åberg, Hietaharju, TCYC. La Sanajumalanpalvelus: Kairavuo, saarnaa Lehti, Åberg, Hietaharju, Canticum-kuoro joht. K. Jantunen. Su Messu, jossa vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen: Hokkanen, av. Rinne, Åberg, Hietaharju, Resonus joht. K. Jantunen. Su Messu: Kairavuo, av. Lehti, Pietilä, Hietaharju, Nova. Viikkomessut Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8 Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12 Iltaehtoollinen (alkoholiton viini) lauantaisin klo 18 (ei 6.12.). Mukana ryhmä CCI-kuorosta Muita tapahtumia Vesper (illan rukoushetki) ma pe klo 18 pe saakka. Vesper ranskaksi klo 17 to sekä (joululauluja ja pientä syötävää) sr Helvi ja Marketta Vuola. Luetaan kirjaa Tuomas Kempiläinen, Kristuksen seuraamisesta ke klo 17.30, viim. krt Tuomiokirkon ulkokuusen valot sytytetään la klo 17. Ekumeeninen joulu to klo 18, nauhoitetaan TV:ta varten. Virrestä voimaa ke klo Lähetyskahvila Domcafé palvelee klo la su , ja ta ja Lauluyhtye Vivere, kolehti sotaveteraanien hyväksi. TOIMITALO, Eerikinkatu 3 Siioninvirsiseurat su klo 16, kahvit alk. klo PERHEILLE Hoosianna-kirkko su klo 18, Helin, Pietilä. Perhekerho ma klo Kupittaan srk-koti, Sirkkalankatu 4. Perheiden ilta klo 17.30, Kupittaan srk-koti: joulukorttipaja kaiken ikäisille. Vauvaperhekahvila ti klo Nuortentalo, Eerikink. 1. Leppäkertun perhekahvila pe klo 9 13, Nuortentalo. ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerho Ke klo 13 Vuorikoti, Vuorik. 8, Adventinajan musiikki: Kristus tulee Kuningas! Anu Åberg. Tuolijumppa, kauden viimeinen ke klo 13 toimitalon juhlasalissa. Jumpan jälkeen mahdollisuus osallistua kahvituokioon ja hartauteen. LÄHETYSPIIRIT Betel-piiri parittomat ma klo 13 Yläsali, Terttu-Sisko Meskanen. Lähetyspysäkki parittomat to klo 13 Kupittaan srk-koti. Turun Hannat parilliset to klo Kupittaan srk-kodissa. RAAMATTU- ja KESKUSTELUPIIRIT Ilosanomapiiri joka ke klo Kupittaan srk-koti, Johanneksen Ilmestys, Sakari ja Pirkko Ansaharju sekä Helmi Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetti, tulevan sunnuntain tekstit, Lehti. Timon Raamis parilliset to klo Salonki, Timo Rantanen. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu to klo Heidi Köngäs, Dora, Dora, Kupittaan srk-koti. Puikkoset joka toinen tiistai (parilliset viikot) klo Salongissa. Tehdään vauvasukkia, hartialämmikkeitä, torkkupeittoja yms. Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh Kirjallisuuspiiri parittomat ke klo Salonki. Runopiiri to (Mielirunoilijat) ja (Joulurunot) klo 13. MÅNDAGAR kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.), jämna veckor TISDAGAR kl Barnkören Korallernas övning i Sirkkala skola kl Ungdomskören övar i Aurelia (3 vån.) kl Barnkören SOLAs övning i Sirkkala skola kl. 18 Tyst meditation i Aurelia (1 vån.) ONSDAGAR kl Familjecafé i Papinholma församlingshem, Käräjäkalliontie 4, Kustö. Musiikkia Kirkkojuhla SULASOL la klo 16: Uudenkaupungin Lauluveikot, Uudenkaupungin VPK:n soittokunkl.12 Frukostklubben på Svenska Klubben (Aurag. 1), udda veckor kl Café Orchidé i Aurelia, varierande program (1 vån.) kl Barnkören Kristallernas övning i Aurelia (3 vån.) kl Barnkören TIDOs övning i Aurelia (3 vån.) kl Ungomscafé i Aurelia (2 vån.) kl. 17 Gudstjänstgrupps möte i Aurelia (3 vån.) kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.) kl Café för unga vuxna (2 vån.) TORSDAGAR kl Familjecafé i Aurelia (2 vån.) fr.om kl Åbo Svenska Kyrkokörs övning i Aurelia (3 vån.) fr.om 4.9. FREDAGAR kl T.A.G.G. Ungdomsgrupp för dig som är taggad att lära dig mera om kristen tro. SÖNDAGAR kl. 12 Högmässa i Domkyrkan För dig som har svårt att ta dig på egen hand till kyrkan ordnas kyrkskjuts varje söndag under tiden Kyrkskjutsen sköts av frivilliga församlingsmedlemmar och beställs per tel senast tisdagen innan kl.15. Sö kl.12 Högmässa i Domkyrkan. Öhman (pred), Björkgren (lit), Forsman, Danielsson. Församlingens körer medverkar. Projektet Barnfamiljer i högmässan kör igång och därför välkomnar vi speciellt alla barnfamiljer till högmässan. Efter högmässan är alla hjärtligt välkomna till Aurelia (1 vån.) på Katastrofkaffe och fira kyrkoherde Björn Nalle Öhman 60 år. Till kaffet får du rocka med bandet Suitcase. Ifall du vill uppvakta med en gåva så ge den till Kyrkans Utlandshjälp Nalle 60 FI Anna Edgren fungerar som konferencier och uppvaktningar och program aedgren@abo.fi Sö kl Gudstjänst i Aurelia (1 vån.). Bäck, Danielsson. Kören ÅSMA medverkar (dir. Martin Segerstråle). Kyrkkaffe med lotteri till förmån för missionen efter gudstjänsten. Lö kl Luciaandakt i Domkyrkan. Sö kl.18 Luciaandakt i S:t Karins kyrka. Services: In Turku Cathedral Tarkk ampuja chapel at 4pm. if not otherwise stated st Advent mass nd Advent mass pm 9 readings & 9 Carols Service at St Henry s Church rd Advent mass The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with (miika.ahola@evl.fi) or by phone More info: turunseurakunnat.fi/tcic

11 20 Laulaen joulutunnelmaan Kauneimmat joululaulut täyttävät kirkot adventtiaikaan Kirkoissa HENRIKINKIRKKO Su klo 18 KAARINAN KIRKKO Su klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, Kesti Ti klo 18. Raskaimmat joululaulut. Vapaa pääsy. KAKSKERRAN KIRKKO Su klo 16. Tilaisuuden jälkeen Kakskertaseura tarjoaa glögit. KUUSISTON KIRKKO Su klo 17 ja 19 Kauneimmat joululaulut ja -runot, Kuoppala, Rautakoski, Cantilena-kuoro Ke klo 18 Kauneimmat joululaulut, Heino, Peltonen MAARIAN KIRKKO To klo 13 Eläkeläisten kauneimmat joululaulut, Rainio, Laaksonen To klo 19 Maarian kamarikuoro, Niemi, Palmunen Su klo 18 Verbum Sonans, Haikka, Orenius MARTINKIRKKO Ke klo 15 Eläkeläiskerhojen kauneimmat joululaulut, Salakari Ma klo 18 Partiolaisten kauneimmat joululaulut. PTK:n pastori, partiojohtaja Laura Kajala, urkurina Turun Metsänkävijäin partiosoittokunta, kanttorina Maarian Kämmeköiden partiokuoro Satakielet. Su klo 18, Päivi Hannuksela MIKAELINKIRKKO Su klo 16 Hakanpää, Koski, Paakkanen Su klo 18, bändi, Hakanpää, Koski, Paakkanen La klo 22 Yön kauneimmat joululaulut Su klo 18 Kauneimmat joululaulut -Tuomasmessu Ke klo 22 Kauneimpien joululaulujen kirkko PAATTISTEN KIRKKO Su klo 16 Kauneimmat joululaulut -joulukirkko, Heikkinen PALLIVAHAN KIRKKO Su klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut, Vuola, Visertävä puu -kuoro PIIKKIÖN KIRKKO Ke klo 13 Eläkeläisten kauneimmat joululaulut, Päivi Korvensyrjä, Veteraanikuoro, kirkkokahvit srk-talolla. Iltapäivät jatkuvat Pe klo 18 Metalliset kauneimmat joululaulut Avaciayhtyeen säestyksellä Su klo 15 Perheiden kauneimmat joululaulut Betlehemin rauhantulen tuovat kirkkoon Tammipartiolaiset, Pikantti esiintyy, juontajana Sanna Vauranoja; klo 18 Kaiken kansan kauneimmat joululaulut, juontajana Harri Lukander PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Su klo 15, Vesti, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro Su klo 17, Markkula, Lautjärvi, Laulavat Kipparit TUOMIOKIRKKO So Uhr Die schönsten Weihnachtslieder Kauneimmat saksalaiset joululaulut Su klo 18 Kuorojen kauneimmat joululaulut, Åberg, Hietaharju, Lehti. Pe klo 15, Pietilä, Hietaharju, Kairavuo. Su klo 19 Su klo 17 Lasten kauneimmat joululaulut Lö kl. 19 De Vackraste julsångerna VARISSUON KIRKKO Ke klo 18 Nuorten kauneimmat joululaulut rockisti, Hemuli, Katariinansrk:n nuorisotyö MUUALLA HEPOKULLAN SRK-TALO Ti klo 18, Rainio, Kokkola HOVIRINNAN PALVELUKESKUS Ke klo 13 HURTTIVUOREN SRK-KOTI Ke klo 17, Markkula, Kerokoski JAANIN SRK-TALO To klo 18, Forsström- Roivanen, Kerokoski KOTIMÄEN SRK-TALO Ma klo 18, Rainio, Kokkola PAAKARLAN SRK-KOTI Su klo 16 Kauneimmat joululaulut ja joulujuhla, Jaakkola RUNOSMÄEN SRK-KOTI La klo 15, Haikka, Loukiala SUIKKILAN SRK-KOTI Su klo 18, K.Hakanpää Su klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut VÄRTTINÄ To klo 13 YLI-MAARIAN SRK-TALO Su klo 13, Loukiala Kauneimmat joululaulut kuuluvat monien joulu traditioihin. Kuva Maarian kirkosta viime vuodelta.