KRISTIINANKAUPUNKI Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 KRISTIINANKAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kokouksen: Ajankohta klo 16:00 Paikka Raatihuone Asiat 120 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSAN HYVÄKSYMINEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN OY BOTNIA BOLT AB:LLE UUSIEN TOIMITILOJEN RAKENTAMISTA VARTEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNNÖN TARKISTAMINEN EUROON SIIRTYMISEN YHTEYDESSÄ CARLSRON MUSEON SIIRTÄMINEN KRISTIINANKAUPUNGIN OMISTUKSEEN KAUPUNGINSIHTEERIN ANOMUS PALKATTOMASTA VIRKA- VAPAASTA STORHOLMENIN JA MUIDEN FORTUMIN PERUKSESSA OMISTAMIEN TILOJEN MYYNTI TALOUSARVIOMUUTOS TALOUSARVIO VUODEKSI VALTUUSTOALOITE YRITYSTEN TARPEESTA SAADA AMMATTIKOULUTETTUA TYÖVOIMAA VALTUUSTOALOITE UUDESTA UIMAHALLISTA VALTUUSTOALOITE HENKILÖSTÖN KIELITAIDOSTA VALTUUSTOALOITE TIEVALAISTUKSESTA KULUNEEN VUODEN TOIMINNAN PÄÄTTÄMINEN 52

2 KRISTIINANKAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Nro 7/2001 Kaupunginvaltuusto KOKOUSAIKA Tiistaina klo PAIKKA LÄSNÄ MUUT LÄSNÄ OLLEET Raatihuone Hans Nybond, kvsto:n pj. Alf Hoxell, kvsto:n II varapj. Håkan Antfolk Kurt Backlund Eva-Stina Berg Åsa Blomstedt Tarja Boström Kurt Ekman Bror Eriksson Pekka Eränen Micael Gröndahl Timo Latva (Haleniuksen varaj.) Paavo Hanhineva Hasse Hansas Ulla Iisakkala Hans Ingvesgård Linda Jaakkola Pasi Jylli Kaarina Kallio Yngve Karlå Vesa Koivula Mauri Korpi (Koskelan varaj.) Lars-Olavi Kujansivu Ingmar Lillträsk Bo-Göran Lindh Petri Pihlajaniemi Paavo Rantala Tapani Rentola Britta Rosenback Ingmar Rosenback Mia Rosengård Marja-Riitta Sevón Agneta Stenlund-Grindgärds Christer Rönnlund (Teirin varaj.) Merja Uusitalo Kaj Nyström, kaup.joht., Kaj Björni, kaup.siht., Dan-Anders Sjöqvist, kansl.siht./ 127 siht., Irma Rajasalo, sosiaalijoht. (poist. 130 käsitt. aikana) Jari-Pekka Martikkala, koulut.joht., Rikard Haldin, kaup.kamr., Stig Äbb, henk.siht., Börje Lång, elink.asiamies, (poist. klo 18.00) Sven Söderlund, kaup.ins. ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Hans Nybond Dan-Anders Sjöqvist Kaj Björni ASIAT Sivut 1-52 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN aika ja paikka Kristiinankaupunki / 2001 Allekirjoitukset Alf Hoxell Ulla Iisakkala PÖYTÄKIRJA OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kristiinankaupungin kaupunginkanslia aika ja paikka Kristiinankaupunki / 2001 Todistaa

3 Kaupunginvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kvsto:n työjärjestyksen 8. :n mukaan on kutsu valtuuston kokoukseen lähetettävä vähintään 4 päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kuntalain 58. :n mukaan kaupunginvaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on läsnä. Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty ja on pantu esille ilmoitustaululle samana päivänä. Kuulutus on julkaistu seuraavissa lehdissä: Syd-Österbotten , Kristinestads Tidning ja Suupohjan Sanomat ) Suoritetaan nimenhuuto ja todetaan, onko joku ilmoittanut esteestä, jolloin varajäsen on kutsuttu; ja 2) todetaan onko kokous laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. Kaupunginvaltuuston päätös: Merkittiin, että suomenkielisessä esityslistassa on virheellinen päivämäärä Suupohjan Sanomien ilmoituksen osalta. Oikea päivämäärä on Merkittiin, että Halenius, Koskela ja Teir olivat poissa ilmoitettuaan esteestä. Heidän sijaan oli kutsuttu varajäsenet Latva, Korpi ja Rönnlund. Pj. totesi kokouksen olevan laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen.

4 Kaupunginvaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Valtuuston työjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole päättänyt, että pöytäkirja tarkastetaan muulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätös: Kvsto valitsi Alf Hoxellin ja Ulla Iisakkalan pöytäkirjantarkastajiksi. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa klo

5 Kaupunginvaltuusto ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginvaltuuston päätös: Kvsto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan.

6 Kaupunginvaltuusto KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSUTAKSAN HYVÄKSYMINEN (NEA/KN) (Kh ) Tuleva lainmuutos sekä euroon siirtyminen johtavat kiinteistöntoimitustaksan muutokseen, joka on hyväksyttävä kaupunginvaltuustossa. Kiinteistötoimitusmaksulain (KmL) ja asetuksen (KmA) muutos astuu ehdotuksen mukaan voimaan vuoden 2002 alusta lähtien. Samalla Suomi ottaa käyttöön euron julkisena maksuvälineenä, minkä takia korjattu taksa laaditaan uuden valuutan mukaisesti. Tärkein muutos on se, että asianosaiset maksavat saman hinnan toimituksesta tai toimenpiteestä riippumatta sen suorittaneen henkilön koulutuksesta. Hinnoituksen kohteena on siis toimenpide eikä hinnoitukseen vaikuta esim. se, onko toimitusinsinööri koulutukseltaan DI vai maanmittausteknikko. Sama koskee työaikakorvausta, jossa mainitaan nykyään toimitukseen sisältyvien osatoimenpiteiden tuntihinta. Muutetussa 3. :ssä (Kiint.toim.- maksulaki) säädetään, että työaikakorvauksen määräämisen perusteena on omakustannusarvo, eli kiinteistötoimitusmaksun tulisi vastata valtiolle tai kunnalle toimituksesta aiheutuvien kokonaiskustannusten summaa. Oheisessa uudessa taksaehdotuksessa, joka nyt viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, hintoja on muutettu mahdollisimman tasaisiksi euroiksi siten, että hinnat pysyvät suurin piirtein muuttumattomina. Ainoastaan 1. :ssä (perushinnat) on tehty suoranainen korotus, joka on keskimäärin n. 15 %. Korotusta perustellaan seuraavasti: 1. Perushintoja ei ole muutettu Kristiinankaupungissa yli 10 vuoteen. 2. Lainmuutoksen omakustannusarvoa koskevien säännösten saavuttamiseksi on tarpeen tarkistaa hintoja ylöspäin. 3. Kuntaliitto teki lokakuussa hintavertailun, jossa tarkasteltiin kaupunkien kiinteistötoimitusmaksutaksojen hintoja. Vertailuun osallistui 37 kiinteistörekisteriä pitävää kaupunkia. Tulos osoitti, että Kristiinankaupungin hintataso on muutoin lähellä keskimäärää, mutta meillä oli matalimmat perushinnat kaikista tutkimukseen osallistuneista kaupungeista. Ehdotetun korotuksen jälkeen kaupungin perushinnat olisivat n. 5 % alle yllä mainittujen kaupunkien keskimäärän. 4. Valtio (Maanmittauslaitos) perii toimituskorvauksena 4000 SMK eli n. 672 euroa alle hehtaarin suuruisen alueen lohkomisesta, lisäksi asianosaisen tulee osallistua maastotöiden sekä rajapyykkien ym. kustannuksiin. Kaupunginjohtajan ehdotus:

7 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että oheinen ehdotus Kristiinankaupungin kiinteistötoimitusmaksutaksaksi hyväksytään. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että kaupungininsinööri osallistui tämän asian käsittelyyn kutsuttuna asiantuntijana. Merkittiin, että suomenkielisen taksan osittain korjattu versio jaettiin kokouksessa. Keskustelun aikana Rantala kiinnitti huomiota taksan 14. :ssä tarkoitettuihin tapauksiin. Hän korosti, että kvsto on jo aikaisemmin taksan hyväksymisen yhteydessä halunnut varmistaa, että tontinomistajien ei tarvitsisi maksaa tontinmittauksen kustannuksia, jos ne aiheutuvat sellaisista asemakaavan muutoksista, joista tontinomistajalla ei ole hyötyä. Keskustelun päätyttyä pj. totesi, että kh on yksimielisesti päättänyt kj:n ehdotuksen mukaisesti. Liite 385 Kaupunginvaltuuston päätös: Kvsto päätti yksimielisesti kh:n ehdotuksen mukaisesti. Liite 123

8 Kaupunginvaltuusto TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN OY BOTNIA BOLT AB:LLE UUSIEN TOIMITILO- JEN RAKENTAMISTA VARTEN (Kh ) (BL/KN) 2 Oy Botnia Bolt Ab suunnittelee uusien m :n toimitilojen rakentamista. Uudisrakennus mahdollistaisi toiminnan laajentamisen siten, että yritys voisi seuraavan viisivuotiskauden aikana palkata henkilöä lisää. Rakennushankkeen toteuttamiseksi yritys anoo apua kaupungilta. Yritys perustelee anomustaan sillä, että sen on investoitava tuloksensa pajan uusiin koneisiin ja varustukseen sekä tukkutoiminnan varastojen laajentamiseen. Oy Botnia Bolt Ab perustettiin vuonna 1989, mutta se aloitti varsinaisen toimintansa vuonna 1992, jolloin hankittiin yrityksen toimitilat. Työntekijöiden määrä oli 4 henkilöä ja liikevaihto ensimmäisenä vuonna oli 3,6 milj. mk. Yrityksen liikevaihto ja henkilökunta ovat lisääntyneet ja toimitilat laajentuneet jatkuvasti. Toimitiloja on laajennettu vaiheittain ja 2 ne ovat nyt n m. Yhtiön liikevaihto on tällä hetkellä n. 20 milj. mk ja työntekijöiden määrä 20. Yrityksellä on kaksi eri toimintasuuntausta. Tukkutoiminta koostuu teollisuustarvikkeiden kuten ruuvien, muttereiden, porien, kierteityskojeiden jne. tukkumyynnistä Suomen teollisuudelle ja rakennussektorille ja viennistä Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Suurin osa tuotteista tuodaan n. 20 eri maasta. Tukkutoiminnan työntekijöiden määrä on 8 henkilöä. Alihankkijatoiminta koostuu teollisuuden koneosien (akselit, holkit jne.) valmistuksesta. Yritys on hankkinut suuren määrän sorveja, automaattisorveja ja CNC-sorveja sekä valmistukseen tarvittavia CNC-ohjattuja työkeskuksia. Tämän toiminnan työntekijöiden määrä on 12 henkilöä. Katso liitteitä. Yritys uskoo toiminnan laajentumisen jatkuvan ja olettaa voivansa lisätä liikevaihtoa % vuodessa suhdanteista riippuen. Laajentaminen merkitsee sitä, että henkilökunnan määrää lisätään yhdellä (1) työntekijällä jokaista 1,2 milj. mk:n liikevaihtolisäystä kohti, mikä viisivuotiskaudella merkitsisi 15 uutta työntekijää. Koska nykyiset tilat alkavat käydä ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi, yritys 2 suunnittelee uuden m :n hallin rakentamista. Rakennustyöt jaettaisiin kahteen vaiheeseen siten, että ensimmäinen, syksyllä 2002 aloitettava vaihe 2 2 käsittäisi m ja toinen vaihe m, jonka rakentaminen aloitettaisiin Uudisrakennus mahdollistaisi toiminnan laajentamisen sekä tukkutoiminnan että alihankkijatoiminna osalta.

9 Kaupunginvaltuusto Yrityksen laajennussuunnitelmat on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa. Vanhatien linjausta on muutettu kaavassa siten, että uusi halli voidaan rakentaa nykyisten tilojen kanssa kulmittain itään päin. Yrityksen kanssa käydyissä keskusteluissa on tutkittu sekä sitä vaihtoehtoa, että kaupunki rakentaisi hallin vuokratakseen sen Botnia Boltille että sitä vaihtoehtoa, että kaupunki avustaa rahoituksessa myöntämällä takaussitoutumuksen. Ottaen mm. huomioon, etteivät kunnat enää voi saada investointitukea TE-keskukselta hallirakennusta varten päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Elinkeinopoliittisen ohjelman mukaan - kaupungin tulee ylläpitää hyvää valmiutta huolehtia yrityksiltä tulevista perustamis- ja muista aloitteista - suoran tuen myöntämistä suurempien yritysten perustamisten yhteydessä harkitaan tapauskohtaisesti. Käytännössä on noudatettu varovaista linjaa. Edellinen takaussitoumus myönnettiin vuonna Tärkeitä huomioon otettavia seikkoja suoran tuen myöntämisessä ovat yrityksen edellytykset harjoittaa menestyksekästä toimintaa kokonaisuutena, veronmaksajilta saatava todellinen verotulo, päätöksen seuraukset kustannuksiin ja tuloihin nähden sekä niiden jakautuminen ajallisesti sekä päätöksen voimassaolo takuiden ja vakuuksien osalta. Kyseisessä tapauksessa vaikuttaa perustellulta suhtautua asiaan myönteisesti. Tällöin voidaan viitata siihen, että meidän olosuhteitamme ajatellen on kyse mahdollisuudesta luoda merkittävä määrä hyviä työpaikkoja ja että on kaupungin etujen mukaista olla mukana ratkaisussa, jolla turvataan yrityksen laajennusmahdollisuudet. Takaussitoumus on luonnollisesti kytkettävä vastavakuuteen. Ensimmäinen kiinnitys kiinteistöön lienee kyseisessä tapauksessa luonnollinen ratkaisu. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kh ehdottaa, että kvsto myöntää Oy Botnia Bolt Ab:lle takauksen 10 vuodeksi mk:n lainalle, jonka yritys ottaa Nordeasta käytettäväksi uusien toimitilojen rakentamiseen, jolloin vastavakuus on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä oleva kiinteistökiinnitys 3. kaupunginosan kortteliin 307 muodosteilla olevaan kiinteistöön. Kaupunginhallituksen päätös:

10 Kaupunginvaltuusto Merkitään, että elinkeinoasiamies Börje Lång osallistui kutsuttuna asiantuntijana tämän asian käsittelyyn ja että hän kertoi yleisesti hankkeesta ja yrityksestä. Kaupunginjohtaja ehdotti kokouksessa, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavan muutetun ehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto myöntää Oy Botnia Bolt Ab:lle takauksen 10 vuodeksi euron lainalle, kuitenkin enintään rakennuskustannuksia vastaavalle summalle, joka käytetään uusien toimitilojen rakentamiseen, jolloin vastavakuutena on kiinteistökiinnitys Kristiinankaupungin 3. kaupunginosan korttelissa 307 muodosteilla olevaan kiinteistöön siten, että kaupungin kiinteistökiinnitys on ensimmäisellä sijalla tärkeysjärjestyksessä. Kaupunginjohtaja selosti asiaa. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan kokouksessa antaman ehdotuksen mukaisesti. Merkitään, että elinkeinoasiamies poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn päätyttyä. Liite 364 Kaupunginvaltuuston päätös: Keskustelun aikana Ingmar Rosenback ilmoitti kannattavansa ehdotetun takaussitoumuksen myöntämistä. Hän peräsi kuitenkin selvempiä pelisääntöjä kaupungin takaussitoumuksen myöntämiselle jatkossa. Rosenback katsoi, että sääntöjä tarvitaan, koska kaupunki on noudattanut hyvin tiukkaa linjaa viimeisten 10 vuoden aikana. Hän korosti olevan tärkeää, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Rosenback kysyi, olisiko anteliaampi politiikka takausten osalta voinut mahdollistaa myönteisemmän kehityksen kaupungin elinkeinoelämälle. Keskustelun päätyttyä pj. totesi, että kvsto on yksimielisesti päättänyt kh:n ehdotuksen mukaisesti. Liite 124

11 Kaupunginvaltuusto PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNNÖN TARKISTAMINEN EUROON SIIRTYMI- SEN YHTEYDESSÄ (Kh ) Palkkio- ja matkustussäännön kokous- ja muita palkkioita ja korvauksia ehdotetaan muutettavan euroiksi kustannusneutraalilla pyöristyksellä lähimpään viiteen euroon. Poikkeus yllä mainitusta on pöytäkirjan tarkastus muuna ajankohtana kuin kokouksen yhteydessä, tällöin palkkio on 40 mk eli 6,73 euroa, mutta sitä ehdotetaan tarkistettavan 10 euroksi. Voimassa oleva palkkio- ja matkustussääntö oheistetaan esityslistaan. Kaupunginjohtajan ehdotus: a) Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että palkkio- ja matkustussäännön palkkiot muutetaan euroiksi seuraavasti: 2, kokouspalkkiot - kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat 50 - kaupunginhallitus 40 - lautakunnat ja niiden jaostot 35 - muut toimielimet 25 4, vuosipalkkiot Euroa - kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja tarkastuslautakunnan jäsenet koulutuslautakunnan puheenjohtaja sosiaalilautakunnan puheenjohtaja teknisen lautakunnan puheenjohtaja vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtaja maaseutuelinkeinolautakunnan puheenjohtaja aluehälytyskeskuslautakunnan puheenjohtaja jaoston puheenjohtaja 305

12 Kaupunginvaltuusto kalastustoimikunnan puheenjohtaja 420 5, tarkastuslautakunta ja vaalitoimielimet - tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan jäsen sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtaja 75 - muu vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsen sekä vaaliavustaja 60 - vaalilautakunnan sihteeri 220 7, korvaus ansiomenetyksestä - maksimimäärän laskentaperuste, 2. mom minimimäärän laskentaperuste, 5. mom , pöytäkirjan tarkastus 10 9, edustuspalkkio - edustus toisessa kunnassa 45 - edustus omassa kunnassa 30 b) kaupunginhallitus määrää viranhaltijoiden kokouspalkkiot euroina lähtien seuraavasti: - valtuuston ja hallituksen kokouksista 40 - lautakunnan kokouksista 35 - muiden hallintoelinten kokouksista 25 Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että palkkiosääntö jaettiin kokouksessa. Kaupunginjohtaja ehdotti kokouksessa, että kaupunginhallitus päättää ehdotuksen mukaisesti sekä hyväksyy lisäyksenä ehdotukseen, että 2 :n 3. kohtaan lisätään: sekä vesi- ja viemärilaitoksen johtokunta ja 4 :n 1. momenttiin maaseutuelinkeinolautakunnan jälkeen lisätään -vesi- ja viemärilaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 605 euroa.

13 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan kokouksessa antaman ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginvaltuuston päätös: Kvsto päätti yksimielisesti kh:n ehdotuksen mukaisesti.

14 Kaupunginvaltuusto CARLSRON MUSEON SIIRTÄMINEN KRISTIINANKAUPUNGIN OMISTUKSEEN (Kh ) (KB/KN) Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan nk. museopaketin. Vuonna 2000 käynnistyi kolmivuotinen hanke museotoiminnan kehittämiseksi. Hankkeen puitteissa on tutkittu tulevaisuuden museo-organisaation ja virkajärjestelyjen eri malleja. Ehdotettiin uuden museosäätiön perustamista, joka ryhtyisi hoitamaan mukanaolevien museoiden kokoelmia. Suunnitelmien mukaan säätiön henkilökuntaan kuuluisi kolme museoammatillista henkilöä sekä tarvittava määrä kausityöntekijöitä. Tarkoituksena olisi saada toiminta mahdollisimman pian valtionosuuksien piiriin. Erillisenä osana museopakettia on ajankohtaistunut Carlsron museon siirtäminen kaupungin omistukseen. Säätiön talous on kireä eikä se pysty selviämään kiinteistön ja museokokoelmien hoidosta nykykonseptilla. Säätiö on viime vuosina käytännössä joutunut lainaamaan käyttökustannuksiin. Museon akuutit ongelmat todettiin jo toukokuussa 1999, mutta kvsto päätti, että asiaa selvitetään tuolloin suunnitteilla olleen museohankkeen puitteissa. Kaupunginhallitus tutustui Carlsron museoon kokouksen yhteydessä. Kaupunginhallitus ei tehnyt mitään lopullista päätöstä asiasta. Kaupunginhallitus katsoi kuitenkin kaupungin velvollisuudet ja rajalliset taloudelliset resurssit huomioon ottaen, että kaupunki voi tässä vaiheessa ottaa vastatakseen yhdestä (1) kokopäivätoimisesta museoammatillisesta virasta. Yleinen käsitys oli myös se, ettei ole syytä luoda yhtä säätiötä lisää vaan sen sijaan kaupungin tulee perustaa museovirka, jonka tulee kuulua kaupungin organisaatioon. Mukanaolevien osapuolten valvonnan ja vaikutusmahdollisuuksien takaamiseksi voidaan myös asettaa museojohtokunta. Kaupunginhallitus oli myös yksimielinen siitä, että Carlsron museo siirtyy kaupungin omistukseen mahdollisimman pian. Sen jälkeen kun kaupunginhallitus käsitteli asian, on selvityksiä jatkettu museohankkeen puitteissa. Hyvin selvä mielipide on ollut se, että erityisesti alkuvaiheessa tarvitaan enemmän kuin yksi henkilö hoitamaan museoita/museoasioita. Eri toimenpiteiden tarve on hyvin suuri. Jatkossa kaupunki vastaa kokonaan Carlsron museon hoidosta. Museoammatillisten panostusten tarve on hyvin suuri kaikissa museoissa. Siksi on tutkittu mahdollisuuksia saada lisää henkilöresursseja jonkinlaisen (tuki)hankkeen kautta. Museoviraston, Kulttuurirahaston, SÖFUK:n, Pohjanmaan liiton ym. kanssa on käyty keskusteluja. Ongelma liittyy osittain valtionavustuksen saamisen aikatauluun. Ajatellen

15 Kaupunginvaltuusto hakemusten määrää ja käytettävissä olevia resursseja on mainittu realistisena päivämääränä. Nykyinen museohanke jatkuu vuoden 2002 loppuun, mikä merkitsee sitä, että vuosina on siinä tapauksessa selviydyttävä ilman valtionavustusta. Siksi on varsinaisesti tutkittu kahta eri hanketta. Yksi hanke tähtää rahoitusavun saamiseen nk. varsinaista virkaa varten ylimenokauden aikana, valtionavustusta odoteltaessa. Toiseen hankkeeseen sisältyy lisäresurssi vähintään yhden kokopäivätoimisen museohenkilön muodossa määrättynä hankeaikana. Museopaketti käsitellään erillisenä asiana lähiaikoina. Keskeiset seikat mainitaan tässä vaiheessa siksi, että Carlsron siirtäminen kaupungin omistukseen liittyy selvästi siihen, että kaupungilla on henkilöresurssi ja asiantuntemusta museon kokoelmien hoitoa varten sekä museon kehittämiseksi edelleen. Ottaen huomioon aikaisemmin mainitut nykyisen omistajan vaikeudet olisi luovutus voitava toteuttaa jo vuodenvaihteessa. Säätiön hallitus on hyväksynyt Carlsron museon luovuttamisen Kristiinankaupungille seuraavin ehdoin: -säätiö siirtyy kaupungille koko omaisuuksineen, kaikkine kiinteistöineen ja velkoineen -kaupunki sitoutuu korjaamaan rakennuksia ja huolehtimaan rakennusten ja alueen kunnossapidosta -kaupunki huolehtii kokoelmien tarkoituksenmukaisesta kunnossapidosta -kaupunki huolehtii siitä, että museo on auki säännöllisesti -kaupunki vastaa siitä, että kokoelmat säilyvät kaikissa olosuhteissa kokonaisuutena nimellä Åke Weckströmin kokoelmat -säätiö luovuttaa Carlsro-nimen kaupungin käyttöön Carlsron museosäätiö omistaa kiinteistön , joka käsittää 1 ha:n maa-alueen Suurjärven rannalla sekä alueella olevat rakennukset. Päärakennuksen rakensi kauppaneuvos Carlström vuosisadanvaihteessa ja sitä käytettiin alun perin kesäasuntona. Rakennus on ainutlaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Säätiö on useana vuonna korjannut taloa ulkoisesti ja akuuttisimmat toimenpiteet on tehty. Sekä sisätiloissa että ulkoisesti on kuitenkin vielä tehtävä suuria korjauksia. Lisäksi alueella on muutama pienempi rakennus. Jo ensi vuonna olisi kultasepänmökin katto voitava korjata lisävahinkojen välttämiseksi. Museokokoelmat käsittävät n esinettä ja suurimmalla osalla on selvä yhteys Kristiinankaupunkiin. Säätiöllä on oman tontin lisäksi käyttöoikeus ympäröivään puistoon. Alue ja rakennukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Puiston hoito ja kunnostaminen voidaan pitkällä tähtäimellä mahdollisesti toteuttaa hankerahojen puitteissa. Sama koskee erityisesti päärakennuksen kunnostusta. Keskusteluissa on todettu, että

16 Kaupunginvaltuusto kokonaisuus mahdollistaa toiminnan monipuolistamisen ja samalla museon erityispiirteiden säilyttämisen. Tällaisia vaihtoehtoja on suunniteltava vähitellen ja toteutettava pitkällä tähtäimellä sitä mukaa kuin tarkoitukseen saadaan varoja. Säätiön varat koostuvat kuten sanottua rakennuksista ja museokokoelmista. Säätiöllä on n mk:n laina (30609 euroa). Säätiön viime tilinpäätös oheistetaan. Voidaan perustellusti sanoa, että Carlsro on perheyritys. Säätiön ja yksityisen välillä on kuitenkin aina puhtaasti juridisesti olemassa raja. Käytännössä säätiölle on aina tehty työtä palkatta kuten myös erityisesti perustamisen aikana on käytetty yksityisiä varoja museoesineiden hankintaan. Bengt-Ove Weckström on pitkään ollut mukana museon toiminnassa ja hoidossa. Jotkut Carlsron esineistä ovat hänen yksityisessä omistuksessaan. On tärkeää päästä sellaiseen ratkaisuun, jossa on kaikilta osin selvää, että Carlsrossa oleva koko omaisuus siirtyy kaupungille ja että kaupunki myös ottaa huomioon sen elämäntyön, jonka Carlsro on muodostunut Bengt-Ove Weckströmille. Bengt-Ove Weckströmin kanssa solmittaisiin siksi erillinen sopimus. Tällä sopimuksella Bengt-Owe Weckström luovuttaisi kaupungille kaikki ne esineet, jotka ovat hänen yksityisessä omistuksessaan ja jotka sijaitsevat Carlsron museossa ja samalla hän todistaisi, ettei hän aseta muita vaatimuksia säätiölle. Kaupunki luovuttaa Bengt-Ove Weckströmille n. 1,7 ha:n alueen, joka on osa Kristiinankaupungin lahjoitusmaita. Weckström vuokraa tällä hetkellä n. 0,6 ha alueesta asuintonttina (sijaitsee Suurjärven toisella puolella). Kyseinen alue on kokonaisuudessaan merkitty AMalueeksi rantayleiskaavassa. Bengt-Ove Weckström omistaa useita vuokraalueella sijaitsevia rakennuksia. Säätiötä tuskin tarvitaan, minkä vuoksi se puretaan. Purkaminen vie kuitenkin aikansa ja vaatii tiettyjä muodollisuuksia. Siksi on parasta, että kaupunki valitsee käsittelyn yhteydessä henkilöitä säätiön hallitukseen. Carlsron museon kannatusyhdistys on jo muodostettu. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kh ehdottaa kvsto:lle, että kaupunki solmii sopimuksen säätiön kanssa siitä, että säätiölle kuuluva Carlsron tila, jonka kiinteistömerkintä on , sekä säätiön muut varat ja velat siirtyvät Kristiinankaupungille alkaen. Kvsto toteaa, että hallituksen luovutukselle asettamia ehtoja ei voi sisällyttää sitoviksi ehdoiksi sopimukseen, mutta että kaupunki selostaa sopimuksessa aikomuksensa ylläpitää ja kehittää Carlsron museota.

17 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus valitsee 4 henkilöä sekä heidän varamiehensä, jotka valitaan säätiön hallitukseen ensi vuoden alussa pidettävässä ylimääräisessä vuosikokouksessa. Kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin säätiön purkamiseksi. Kh ehdottaa lisäksi, että kaupunki solmii vuokrasopimuksen Bengt-Ove Weckströmin kanssa. Sopimuksen mukaan hän luovuttaa kaupungille Carlsrossa olevan kaiken yksityisen omaisuutensa ja Kristiinankaupunki luovuttaa Bengt-Ove Weckströmille Kristiinankaupungin lahjoitusmaista Rnro 14:0 n. 1,7 ha suuren AM-alueen. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että Paavo Rantala ei osallistunut tämän asian käsittelyyn esteellisyyden takia. Håkan Antfolk valittiin yksimielisesti pöytäkirjantarkastajaksi Rantalan sijaan tämän asian osalta. Kaupunginjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus valitsee alla mainitut henkilöt säätiön hallitukseen: Varsinainen jäsen Lars Nisula Helena Karhu Petri Pihllajaniemi Kaj Nyström Varajäsen Paavo Rantala Riitta Raikio Krister Koskela Kaj Björni Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti valita yllä mainitut henkilöt säätiön hallitukseen sekä muutoin kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Liite 367 Kaupunginvaltuuston päätös: Merkittiin, että Rantala ilmoitti esteellisyydestä, eikä osallistunut tämän asian käsittelyyn. Kvsto merkitsi myös, että suomenkielisessä esityslistassa (kj:n ehdotuksessa) sanotaan virheellisesti, että kaupunki solmii vuokrasopimuksen Bengt-Ove Weckströmin kanssa. Tällä tarkoitetaan kuitenkin mm. maan luovutusta koskevaa sopimusta. Keskustelun päätyttyä pj. totesi, että kvsto on yksimielisesti päättänyt kh:n ehdotuksen mukaisesti. Liite 126

18 Kaupunginvaltuusto

19 Kaupunginvaltuusto KAUPUNGINSIHTEERIN ANOMUS PALKATTOMASTA VIRKAVAPAASTA (KN/KN) (Kh , 391) Kaupunginsiht. Kaj Björni anoo palkatonta virkavapaata ajaksi Virkavapauden aikana hän toimii opetustehtävissä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Hakemuksessaan Björni viittaa siihen, että hän on hoitanut nykyistä virkaansa hyvin pitkään ja siihen, että kyseinen tehtävä tarjoaa mahdollisuuden hankkia uutta tietoa ja uusia kokemuksia. Virkavapauden myöntää tässä tapauksessa kaupunginvaltuusto. Hallintokeskuksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää viran väliaikaisesta täyttämisestä, jos palvelussuhde kestää yli 6 kuukautta. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kvsto myöntää kaupunginsiht. Kaj Björnille virkavapaata ajaksi Päätös väliaikaisista virkajärjestelyistä tehdään kh:n kokouksessa sen jälkeen kun kvsto on käsitellyt virkavapaushakemuksen. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että kaupunginsihteeri ei osallistunut tämän asian käsittelyyn esteellisyyden takia. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginvaltuuston päätös: Merkittiin, että kaupunginsiht. Björni ilmoitti esteellisyydestä ja jätti sihteerin paikkansa. Pj. kutsui kansliasiht. Dan-Anders Sjöqvistin toimimaan sihteerinä tämän asian käsittelyn aikana. Kvsto päätti yksimielisesti kh:n ehdotuksen mukaisesti.

20 Kaupunginvaltuusto STORHOLMENIN JA MUIDEN FORTUMIN PERUKSESSA OMISTAMIEN TILOJEN MYYNTI (KB/KN) (Kh ) Fortum on pyytänyt tarjouksia Peruksen vanhan voimalaitokseen kuuluvista alueista ja rakennuksista. Näihin alueisiin/tiloihin kuuluu myös Storholmen. Lisätiedot tiloista ja rakennuksista käyvät ilmi liitteestä. Storholmen on suosittu ja luonnonkaunis yleinen virkistysalue. Suupohjan Voima Oy:n osakkeiden myynnin yhteydessä korostettiin olevan tärkeää, että Storholmenia voidaan myös tulevaisuudessa käyttää yleisesti. Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin ponsi, jossa todettiin, että Storholmenin tulevaisuuden käyttö on ehdottomasti turvattava, joko siten, että se varataan virkistysalueeksi tai siten, että alue lahjoitetaan tai luovutetaan symbolista hintaa vastaan kaupungille. Tämän ponnen perusteella Jyllinkosken Sähkö Oy:n hallitus päätti, että yhtiö noudattaa Storholmenin käytön osalta samoja periaatteita kuin Suupohjan Voima Oy. Yhtiön kirjelmässä ilmoitettiin, että Storholmen varataan yleiseen virkistyskäyttöön, mikä merkitsee sitä, että alueen yleinen käyttöoikeus säilyy eikä alueen luonnetta muuteta. Natura verkoston käsittelyn yhteydessä kaupunki ehdotti lausunnossaan, että Storholmen sisällytetään verkostoon, jolloin suojelu toteutetaan luontolain mukaisesti. Tätä ehdotusta ei hyväksytty. Ympäristökeskus piti ehdotusta hyvänä ajatellen alueen suojelunarvoista lehtokasvillisuutta. Sitä ei kuitenkaan ole tarpeen sisällyttää Natura verkostoon. Yhdessä maanomistajan kanssa neuvotellaan suojelun toteutuksesta riippumatta Natura valmistelun aikataulusta. Tarjousten jättöaika on vastikään päättynyt. Kaupungilla ei tässä tilanteessa ole tietoja jätetyistä tarjouksista. Kaupunkiin ei ole otettu yhteyttä missään vaiheessa myyntiä. Esiostolain mukaan kaupunki voi käyttää etuosto-oikeuttaan maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoitusta varten. Alueen pinta-ala on niin suuri, että kaupungilla on tässä tapuksessa etuosto-oikeus. Hinta riippuu tehdyn oston ehdoista. Alueella on useita rakennuksia, mm. voimalaitos. Yhtenä vaihtoehtona on myös kosketeltu sitä, että kaupunki voisi ensi kädessä pyrkiä lunastamaan itse Storholmen-saaren ja mahdollisesti liikenne- ja pysäköintialueen. Kaupunginhallitus tutustuu alueeseen. Ympäristökeskuksen edustajat