KORTTELIS UUNNITELMA

Transkriptio

1 KORTTELIS UUNNITELMA Karakallion Bertat ja Karakallion Huolto Oy:n toimitilat Optiplan Oy Y-tunnus Helsinki Turku Tampere Oulu Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15 Åkerlundinkatu 11 C Uusikatu 35 Puh PL 48, Helsinki PL 124, Turku PL 431, Tampere Oulu

2 2 (14) Sisällys 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUE korttelisuunnitelman merkitys Suunnittelun työryhmä ja ohjausryhmä 4 2 TIIVISTELMÄ 5 3 PIHAT PYSÄKÖINTI pintamateriaalit kasvillisuus Pengerrykset ja tukimuurit valaistus pelastustiet- ja paikat sisäiset kulkualueet 14

3 3 (14) 1 JOHDANTO 1.1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Espoon Karakalliossa Rastaalantien ja Kalasääksentien välisellä alueella. Eteläosan olemassa olevalla tontilla 57034/1 on rakennus, mutta se puretaan. Suunnittelualue käsittää myös sen pohjoispuolella olevat puistoalueet aina Kalasääksenkujalle asti. Lisäksi alueeseen kuuluu Kalasääksentien länsipuolella oleva puistoalue, joka rajautuu etelässä Karakalliontiehen ja lännessä Poutahaukanpolkuun. 1.2 N MERKITYS Korttelisuunnitelman tarkoituksena on ohjata suunnittelua ja toteutusta niin, että lopputulos olisi arkkitehtuuriltaan ja lähiympäristöltään mahdollisimman korkeatasoinen ja yhtenäinen. Korttelisuunnittelussa on tutkittu tonttien eri toimintoja suhteessa alueen topografiaan, sisäiseen liikenteeseen ja pelastusteihin. Lähiympäristön suunnittelussa on otettu kantaa pihojen rakenteisiin ja kasvillisuuteen.

4 4 (14) 1.3 SUUNNITTELUN TYÖRYHMÄ JA OHJAUSRYHMÄ Korttelisuunnitelman on laatinut Optiplan Oy, jossa työn on tehnyt arkkitehti Samu Virkki. Työn ohjausryhmään kuuluvat: Mika Rantala, projektijohtaja, Espoon kaupunki Lotta Kari-Pasonen, aluearkkitehti, Espoon kaupunki ( asti) Tarja Pennanen, suunnittelupäällikkö, Espoon kaupunki Sari Koski, arkkitehti, Espoon kaupunki (syksyyn 2015 asti) Saara Melamaa, arkkitehti, Espoon kaupunki (vuoden 2015 loppuun asti) Tiina Piironen, aluearkkitehti, Espoon kaupunki (vuoden 2016 alusta lähtien) Anni Järvitalo, maisema-arkkitehti, Espoon kaupunki (marraskuusta 2015 lähtien) Teija Patrikka, arkkitehti, Espoon kaupunki ( lähtien) Ilkka Alvoittu, hankekehitysjohtaja, NCC Oy Petri Raunio, projektipäällikkö, NCC Oy Tatu Rasia, toimitusjohtaja, Karakallion Huolto Oy Eero Korosuo, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Eero Korosuo Ky

5 5 (14) 2 TIIVISTELMÄ Rastaalantien ja Kalasääksentien välinen kortteli sisältää kolme kahdeksan kerroksista keskikäytävätaloa. Korttelin rakennusoikeus tulee olemaan kem 2, mikä vastaa noin 210 asuntoa, keskipinta-alan ollessa noin 50m 2. Korttelin kokonaiskerrosala tulee olemaan noin kem 2. Rakennukset sijoitetaan kalliomaastoon, jossa tällä hetkellä kasvaa havupuumetsikköä ja osittain avokalliolle tyypillistä matalaa puustoa. Korttelin eteläpäässä sijaitsee vanha Karakallion Huollon omistama rakennus, joka tullaan purkamaan. Korttelin Rastaalantienpuoleiselle sivulle on rakennettava betoninen tukimuuri, jotta tonteista tulee toimivia. Tukimuurin korkeus vaihtelee kahdesta kuuteen metriin. Rakennusmassoja kevennetään Rastaalantien puolella terassoimalla rakennusmassan koilliskulma kolme kerrosta matalampana. Lisäksi julkisivua on kevennetty ylimmän kerroksen sisäänvedolla. Kalasääksentien puolella lounaiskulmaa kevennetään niin ikään kolmella kerroksella. Tällä puolella julkisivun yleisilme on kerrosta matalampi, kuin Rastaalantien puolella, sillä ylimmän kerroksen terassit avautuvat länteen. Kerrostalojen alimpiin kahteen kerrokseen sijoitetaan parkkihallit, joihin mahtuu autopaikkaa. Loput parkkipaikat sijoitetaan yhteiseen paikoituslaitokseen (LPA tontti) korttelin pohjoispäätyyn. Korttelin oleskelu ja leikkipihat sijoitetaan rakennusmassojen lännen ja etelän puolelle. Taloyhtiöillä on yhteinen AH-tonttialue joilla sijaitsevat talojen omat leikkipaikat. Tontteja ei saa rajata toisistaan aidoilla, eikä läpikulkukieltoja sallita. Korttelin pihojen tulee muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Kalasääksentien lännenpuoleiselle KTY-tontille voi rakentaa 2 kerroksisen toimistorakennuksen.

6 6 (14) ASEMAPIIRROS

7 7 (14) 3 PIHAT 3.1 PYSÄKÖINTI Rakennusten alimmat kerrokset toimivat parkkihalleina. Lisäksi korttelin pohjoisosaan rakennetaan kaksikerroksinen paikoituslaitos, johon sijoitetaan osa korttelialueen autopaikoista. Autohallien sisäänkäyntejä suunniteltaessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen topografiaa. PAIKOITUS ASUINRAKENNUKSESSA PAIKOITUSHALLIN YLEMPI TASO PAIKOITUSHALLIN JULKISIVUT JA LEIKKAUS

8 8 (14)

9 9 (14) 3.2 PINTAMATERIAALIT Autohalleihin vievät kulkutiet päällystetään hyvin liikenteen rasituksen kestävällä päällysteellä. Rakennusten pääsisäänkäyntien edustoilla käytetään betonilaattaa tai pihakiveystä. Nurmikot ja pihatiet vahvistetaan pelastusauton kulkureiteillä ja nostopaikoilla. Vahvistukseen voidaan käyttää esim. nurmikiveystä. Rakennusten seinustoja kiertää kenttäkivireunus, joka on rajattu muista pintarakenteista reunalankulla. Leikkipaikkojen ja oleskelualueiden pintoina käytetään kivituhkaa ja turvahiekkaa. Pihapolut ovat kivituhkapintaisia ja ne kallistetaan siten, että vesi valuu niiltä pois. Eri pintamateriaalit rajataan toisistaan betonireunakivellä. Pihojen tulee täyttää esteettömyyden vaatimukset, joten piha-alueilla maaston kaltevuus ei saa ylittää 5% (1:20). Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai parkkipaikkoina, istutetaan. 3.3 KASVILLISUUS Korttelin eteläpäässä kasvaa pieni kuusivaltainen metsikkö ja pohjoisosa on tyypiltään kalliokasvillisuutta. Alueella kasvaa esimerkiksi katajia. Kolmen kerrostalon rakentaminen suhteellisen pienelle ja kapealle alueelle tarkoittaa käytännössä koko tontin hyödyntämistä rakentamisen aikana. Siksi pihasuunnittelussa joudutaan lähtemään lähes kokonaan rakennetusta pihasta. Tavoitteena on, että kasvillisuudessa hyödynnetään alueen luontaista lajistoa ja että mahdollisuuksien mukaan myös kalliopintaa saadaan säilytettyä. Tavoitteena on, että koko korttelissa olisi selkeä ja yhteneväinen kasvilajisto. Kasvillisuudessa hyödynnetään alueen luontaista lajistoa, kuten maanpeitekasveja ja ainavihantia lajeja. Tontilla pyritään säilyttämään myös muutamia katajia ja mäntyjä. Pihan tilalliseen jäsentelyyn on luontevaa käyttää kuivassa ja vähäravinteisessa kasvualustassa viihtyviä pensaita. Leikki ja oleskelualueet rajataan matalalla pensasistutuksella. Istutuksille on taattava riittävästi tilaa. Varsinkin Rastaalantien vastaisen tukimuurin yhteyteen on istutettava sopivassa rytmissä toistuvia köynnöskasveja, jotka pehmentävät korkean betonimuurin kovaa vaikutelmaa. Niiden kasvua tuetaan tarvittaessa kasviritilöillä. Köynnöskasvien ja pensaiden tärkeä tehtävänä on sitoa vilkasliikenteisen kadun aiheuttamaa pölyä ja parantaa kaupunkikuvallista ilmettä. Piharakennuksissa (talousrakennukset, polkupyöräsuojat) voidaan käyttää viherkattoja.

10 10 (14) 3.4 PENGERRYKSET JA TUKIMUURIT Pienissä pengerryksissä (alle 500mm) ja rajauksissa voidaan käyttää paikalta louhittua kiveä. Rastaalantien vastainen tukimuuri on paikoitellen huomattavan korkea ja vaatii massiivista betonirakennetta. Muuri valetaan lautamuottiin, joka on tehty eri paksuisista ja levyisistä laudoista, jotka synnyttävät muuriin reliefimäisen ulkopinnan. Katso oheinen viitesuunnitelma. Pihan puolella muurirakenteeseen liittyy polkupyöräkatoksia. Keskimmäisen talon kohdalle suunnitellaan portaikko, joka vie alas Rastaalantien suuntaiselle kevyenliikenteenväylälle. Jotta köynnöskasveille saadaan riittävä istutusalusta, pengerretään betonimuurin alaosa esim. kivikoritekniikalla. Korttelin muiden sivujen aitamuurit ovat rakenneratkaisultaan vastaavia betonimuureja, mutta keveämpiä ja matalampia. Korkeudessa pyritään maastonmuotojen mukaan 1,2 1,8 m korkeuteen. Aita porrastetaan maastonkohtaan sopivaksi. Portin pielien kohdalla aitamuuri korottuu ja tekee komeromaisen tilan, johon sijoitetaan taloa koskeva pelastustieopaste ja osoitenumero. Ne valaistaan aitamuuriin integroitavilla valaisimilla. Kts. oheinen viitesuunnitelma. Talokohtaiset jäteaitaukset sisäänajoporttien vieressä liittyvät korttelia rajaaviin aitamuureihin ja ovat rakenteeltaan samanlaisia, kuin muuritkin.

11 11 (14) KTY-tontti rajautuu eteläiseltä sivultaan kevyenliikenteen väylään. Huoltopihan ja kevyenliikenteenväylän välillä on pieni tasoero, joten piha pengerretään samankaltaisella aitamuurilla, kuin asuinkorttelikin. Aidan korkeus on noin 1,5m, joka riittää huoltopihan kätkemiseen kevyenliikenteenväylältä katsottuna.

12 12 (14) MAATÄYTÖT KORTTELIN ALUEELLA

13 13 (14) 3.5 VALAISTUS Ulkovalaistuksen tulee olla korkealaatuista ja yhtenäistä koko korttelin alueella. Pihan valaistuksessa käytetään joko pollarityyppisiä valaisimia, tai seinään kiinnitettäviä valaisimia. Valaistuksen pääpaino on tontin liikennöidyillä väylillä. Rakennusten julkisivuvalaistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sisäänkäynteihin. Paikoitusalueella voidaan käyttää myös pylväsvalaisimia. 3.6 PELASTUSTIET- JA PAIKAT Tikasauton paikat sijoitetaan joko Kalasääksentielle tai korttelin sisäpuolelle liikennöidyille kulkuteille. Nostopaikat nurmikoilla ja maatäyttöalueilla vahvistetaan kohdassa 3.2. kuvatulla tavalla. PELASTUSTIET JA NOSTOPAIKAT

14 14 (14) 3.7 SISÄISET KULKUALUEET Liikennealueiden suunnittelussa pyritään löytämään mahdollisimman vähän maastonmuokkausta edellyttäviä ratkaisuja, kuitenkin siten, että esteettömyys- ja pelastustiemääräykset maksimi kallistuksista toteutuvat. Samoin liittyminen Kalasääksentielle pyritään järjestämään sellaisista kohdista, joissa pihan ja katualueen korot ovat jo lähtökohtaisesti lähellä toisiaan.