Lahden ammattikorkeakoulun STRATEGIAN TOTEUTTAMIS SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahden ammattikorkeakoulun STRATEGIAN TOTEUTTAMIS SUUNNITELMA 2013 2016"

Transkriptio

1 Lahden ammattikorkeakoulun STRATEGIAN TOTEUTTAMIS SUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa Päivitetty

2 Sisällys 1. JOHDANTO FUAS-LIITTOUMA JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PAINOALAT JA PROFIILIT LAMKIN STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET Integroiva pedagogiikka Käytäntölähtöinen tki-toiminta Monipuoliset oppimisympäristöt Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANNASSA

3 1. JOHDANTO Lahden ammattikorkeakoulun strategia vuosille hyväksyttiin ammattikorkeakoulun hallituksessa toukokuussa Uuden strategian avulla vastataan korkeakoulukentän rakenteellisen kehittämisen haasteisiin ja korkeakouluille asetettuihin tavoitteisiin. Keväällä 2013 on hyväksytty myös Lahden ammattikorkeakoulun TKI-strategia ja kv-strategia. Pedagoginen strategia hyväksyttiin vuonna Strategian toteuttamissuunnitelman avulla toimintaa ohjataan strategisten tavoitteiden suuntaan ja priorisoidaan ja konkretisoidaan strategiset kehittämiskohteet. Toteuttamissuunnitelma ohjaa tulosyksiköiden ja matriisien vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimista ja tukee johtamista ja toiminnan kehittämistä. Strategian toteuttamissuunnitelman mittarivalinnoissa on otettu huomioon LAMKin ja FUASin strategioiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa laaditun sopimuksen ( ) mittarit ja tunnusluvut sekä uuden rahoitusmallin pohjana olevat mittarit. Yhteiskunnan eheys ja turvallisuus FUAS-painoalat Ympäristö ja energiatehokkuus Teknologiaosaaminen ja yrittäjyys LAMK-painoalat Hyvinvoinnin turvaaminen Muotoilu Ympäristö Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Integroiva pedagogiikka FUAS: Pedagogisten ratkaisujen kansainvälinen edelläkävijä FUAS Strategiset tavoitteet LAMK: Strategiset tavoitteet FUAS-tahtotila 2020 Kansainvälisesti arvostettu, laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailu kykyä vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. Profiilit Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta LAMK ja FUAS: opiskelijayrittäjyys LAMKIN ALASTRATEGIAT: Pedagoginen strategia, TKI-strategia ja KV-strategia KUVA 1. Lahden ammattikorkeakoulun strateginen kehikko 3

4 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on luotu PHKK:n tulosalueiden yhteisen strategian suunnassa, jonka mukaisesti visiomme on Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö. LAMKin strategiassa on otettu huomioon alueelliset strategiat ja ohjelmat. Yhteinen alueellinen tahtotila ja ajattelu luovat perustaa ammattikorkeakoulutoiminnan pitkäjänteiselle jatkokehittämiselle strategisella tasolla. Toimiluvan hakuprosessin yhteydessä Lahden ammattikorkeakoululle on määritelty visio vuodelle 2020: Lahden ammattikorkeakoulu 2020 kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö. Lahden ammattikorkeakoulu käynnistää strategian uudistamistyön 2015 perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Strategia laaditaan vuoden 2020 vision pohjalta vuosille Strategian toteuttamissuunnitelma on päivitetty vastaamaan toimilupahakemukseen kirjattuja strategisia näkökulmia ja linjauksia. 2. FUAS-LIITTOUMA JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu ovat muodostaneet strategisen liittouman (FUAS, Federation of Universities of Applied Sciences). Itsenäisten ammattikorkeakoulujen strateginen liittouma vahvistettiin liittoumasopimuksella toukokuussa FUAS-liittoumastrategia ( ) yhdistää yleisten korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden osalta jäsenkorkeakoulujen omat strategiat ja se perustuu jäsenkorkeakoulujen omiin strategioihin. FUASliittouman tahtotilana vuodelle 2020 on olla kansainvälisesti arvostettu, Helsingin laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailuasemaa vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. FUAS-liittoumalle on määritelty neljä strategista painoalaa. Lahden ammattikorkeakoulu vastaa energia ja ympäristötehokkuuden painoalasta. Muiden painoalojen päävastuut jakaantuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin turvaaminen (läpileikkaava). 4

5 3. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PAINOALAT JA PROFIILIT Lahden ammattikorkeakoulun tehtävänä on tuottaa ennakoivasti ja tuloksellisesti korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja osaajia työelämään sekä uudistaa alueen osaamista. Tulevaisuudessa LAMK on maakunnan vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut, monialainen korkeakoulutoimija. Lahden ammattikorkeakoulussa painoaloilla kuvataan niitä strategisen osaamisen kehittämisen painopisteitä ja osaamisen kärkiä, jotka kokoavat yhteen useita toimijoita. Painoalat ovat ammattikorkeakoulun strategisia valintoja, jotka näkyvät opetuksen ja TKI:n sisällöissä, kansainvälistymisessä ja resurssien suuntaamisessa sekä osaamisen kehityspainotuksissa. Painoaloja vahvistetaan erityisesti koulutuksen, TKI-toiminnan ja aluekehityksen osalta vuoden 2020 vision mukaisesti. LAMKin painoalat ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Muotoilu on muutosta olemassa olevista olosuhteista haluttuihin olosuhteisiin. Muotoilulla kehitetään tuotteita, palveluita, elämyksiä ja järjestelmiä. Muotoiluajattelulla (design thinking) kehitetään tulevaa yhdistämällä ihmisten tarpeita sekä teknologian ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Muotoilu käsitetään muotoilun ja viestinnän taideperustaisena kokonaisuutena, joka rakentuu positiiviselle, kriittiselle ja uutta rakentavalle ajattelulle. Käyttäjätutkimusta ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua, muotoilun ja viestinnän menetelmiä sekä design thinking -mallia sovelletaan laajemminkin ammattikorkeakoulun toiminnassa. Esimerkki tästä on palvelumuotoilu (service design), jossa muotoiluajattelu tuodaan osaksi eri alojen palvelukehitystä kehittämiskohteenaan palveluprosessit ja -ympäristöt sekä asiakaskokemus. LAMKilla on FUAS-liittoumassa keskeisin muotoilun koulutusvastuu. Ympäristö painoalana kiinnittyy Lahden alueen tavoitteeseen olla Suomen merkittävin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan cleantechkeskittymä. Painoala vahvistaa kaupunkiseudun Future City Demonstrator -toimintamallia, joka keskittyy erityisesti energia- ja materiaalitehokkaisiin rakennetun ympäristön ja kaupunkiekosysteemin ratkaisuihin. Cleantech tarkoittaa alueen yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Ympäristöteknologiassa fokusoidutaan erityisesti kestävään yhdyskuntasuunnitteluun ja sitä tukeviin teknologiaratkaisuihin. Tässä aktiivisina toimijoina ja kehittäjinä ovat tekniikan, muotoilun ja liiketalouden alan opiskelijat ja opettajat sekä FUAS ja kansallinen ja kansainvälinen yliopisto- ja korkeakouluverkosto yhdessä elinkeinoelämän kanssa. FUAS-liittoumassa LAMK vastaa Ympäristö ja energiatehokkuus -painoalasta. Vuonna 2020 Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ympäristöteknologia- ja cleantech-osaamisen kouluttaja, kehittäjä ja tutkija. Ympäristövastuullisuus sisältyy kaikkien koulutusvastuiden oppimisprosesseihin. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen korostuu yhteiskunnallisten muutosten myötä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ikääntyneen väestön osuus kasvaa Päijät-Hämeessä lähitulevaisuudessa suuremmaksi kuin koko maassa. Vuonna 2015 Päijät-Hämeessä arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä 24 prosenttia väestöstä koko maata koskevan arvion jäädessä 21 prosenttiin. LAMK vastaa ennakoivasti alueen tarpeisiin koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla. Alueen sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa tehdään tavoitteellista ja laajaa yhteistyötä julkisella, yksityisellä sekä kolmannella sektorilla ottamalla huomioon koko väestön ja erityisesti iäkkäiden tarpeet. 5

6 Terveysliikunta on alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian kasvuala ja osittain myös siitä syystä hyvinvointipalvelujen kehittäminen nostettiin strategiseksi painoalaksi. Lahden seudusta on tavoitteena kehittää terveysliikunnan tutkimuksen, osaamisen, koulutuksen ja liiketoiminnan huippualue. LAMK tekee Haaga- Helian kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämistä sekä tuottaa uusia palvelumuotoja ja innovaatioita ohjausosaamista hyödyntämällä. Aluekehitystyössä keskeistä on laaja-alainen hyvinvointipalvelujen uudistaminen, tuotekehitys, hyvinvointialan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen sekä palveluprosessien ja palveluketjujen uudistaminen. Vuoteen 2020 mennessä Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu monialaisesta hyvinvointipalveluiden kehittämisestään ja osaamisen viennistään sekä on haluttu yhteistyökumppani koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnoissa. Profiileilla kuvataan LAMKin toimintamalleja ja -tapoja sekä toiminnan läpileikkaavia vahvuuksia, jotka yhdistävät kaikkia koulutusvastuita ja toimijoita. Profiilit luovat omaleimaisuutta ja erottumista suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. LAMKin profiilit ovat integroiva pedagogiikka, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys. Integroivan pedagogiikan avulla etsitään ja kehitetään opiskelijakeskeisiä, työelämäläheisiä sekä TKI:n ja opetuksen integraatiota edistäviä malleja. Integroivassa pedagogiikassa lisätään alueen yritysten, organisaatioiden ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä sekä kehitetään henkilöstön yhteisöllisiä ja moniammatillisia työtapoja. Oppimisympäristöt rakennetaan yhteistyössä yritysten kanssa ottaen huomioon tulevan Niemen kampuksen ja FUAS-liittouman virtuaalikampuksen luomat mahdollisuudet. TKI:n ja opetuksen integraatio edistää opiskelijoiden oppimisprosessia, oppimista ja lisää valintamahdollisuuksia. LAMKissa avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, joka on valittu myös alueen toimintamalliksi, pohjautuu käytäntöorientaatioon ja aidoissa tilanteissa tapahtuvaan ongelmanratkaisuun. Eri alojen osallistujat tuottavat yhdessä soveltavaa tietoa ja uutta monialaista osaamista. Toimintamalli antaa tilaa oppimiselle, oivalluksille, intuitiolle sekä ongelmanratkaisulle. Toiminta perustuu opiskelijoiden ja opettajien aktiiviseen osallistumiseen työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja projektitehtäviin, joissa yhdistetään teoria ja käytäntö. Innovaatio-osaamisen lisääntyminen on osa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Innovaatiotoiminnan tavoite on syntyneiden ideoiden tunnistaminen, arviointi ja jalostaminen markkinoille tai julkiselle sektorille. Opiskelijayrittäjyyttä edistetään LAMKissa vahvistamalla opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä kaikissa koulutusvastuissa. Yritys- ja tuoteideoiden jalostaminen markkinoille, tiivis yhteistyö työelämän kanssa sekä organisaatiorajat ylittävä yhteistoiminta vahvistavat yrittäjyyttä. Oppiminen on yrittäjämäistä, monikulttuurista ja monialaista. Innovaatiotoiminnan ja rohkeiden pedagogisten ratkaisujen tavoitteina ovat yrittäjämäinen työote ja uuden yritystoiminnan käynnistäminen. Opiskelija oppii tuotteistamaan omaa osaamistaan. Yrittäjyys on arvostettu työllistymisen muoto. LAMKista valmistuva kykenee yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämään kaupallistettavaa ja yhteiskunnallisesti hyödyttävää osaamista. 6

7 4. LAMKIN STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET Strategian toteuttamissuunnitelmassa on määritelty kehittämiskohteet, joiden katsotaan olevan strategian ja tahtotilan toteuttamisen kannalta keskeisiä. Näiden strategisten kehittämiskohteiden toteutumisen seurannalle on asetettu mittarit ja tavoitetasot, joiden saavuttamista seurataan vuosittaisen väliarvioinnin yhteydessä sekä strategiakauden päätyttyä loppuarvioinnissa. Kehittämiskohteet on johdettu kolmen strategisen tavoitteen pohjalta: 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Lahden ammattikorkeakoulun strategiakauden kehittämiskohteet ovat: 1. Integroiva pedagogiikka 2. Käytäntölähtöinen TKI-toiminta 3. Monipuoliset oppimisympäristöt 4. Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen Strategian toteutumisen seurannan tulokset käsitellään Lahden ammattikorkeakoulun hallituksessa, johtoryhmissä sekä koulutusaloilla. Käsittelyn perusteella laaditaan LAMK- ja koulutusalakohtaiset kehittämiskohteet kehittämistoimenpiteineen. Prosessin johtamisesta vastaavat rehtori, vararehtori sekä osaamisaluejohtajat ja koulutusaloilla koulutuspäälliköt. Toimintaa ohjaa ja koordinoi laatu- ja suunnittelujohtaja. Strategisten kehittämiskohteiden seuranta/arviointi, mittarit, LAMKin lähtötasot sekä tavoitetasot vuodelle 2016 esitetään tarkemmin seuraavaksi Integroiva pedagogiikka Integroivan pedagogiikan toteutumista seurataan opiskelijapalautteen, opintotehokkuuden ja koulutuksen kansainvälistyminen avulla Opiskelijat keskiössä Opetuksen laatu LAMKin tavoite: Koulutuksen laatupalautteen tulokset paranevat edellisiin tuloksiin verrattuna ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on toteutettu ja seurattu. Opetuksen laatu on hyvällä tasolla. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: FUAS-amkien yhteinen koulutuksen laatupalaute toteutettiin ensimmäisen kerran. LAMKin koulutusalat laativat kehittämisen työkirjaan konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Kysely toteutetaan FUAS-tasolla kahden vuoden välein. Mittari: Hälytysraja on kolme. Kaikki väittämät, joiden arvo jää alle kolmen, otetaan tarkempaan tarkasteluun kehittämistoimenpiteiden työstämiseksi. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla (mikäli riittävästi vastanneita) joka toinen vuosi. Tarvittaessa kysely tehdään vuosittain. 7

8 Valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen (ns. valmistuvien opiskelijoiden OPALAkysely) LAMKin tavoite: Kompetenssikohtainen osaamisen kehittyminen on vähintään tasolla neljä (asteikolla 1 7). Tavoitetta tarkennetaan, kun uusi OPALAkysely on otettu käyttöön. Lisäksi tavoitteena, että vähintään 90 % valmistuvista opiskelijoista vastaa kyselyyn. LAMKin lähtötaso: Lähtötasoa ei ole, koska kyselyä ei ole kertaakaan vielä toteutettu. OPALA-kyselyyn vastanneiden osuus oli vuonna 2012 noin 75 prosenttia kaikista valmistuneista. Mittari: Valmistumisvaiheessa olevien ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden antama palaute osaamisen kehittymistä koskeviin väittämiin. Vastausten keskiarvo lasketaan kunkin väittämän osalta ja kootaan kompetensseittain yhteen. Tarkennetaan, kun mittari on valmistunut ja uusi kysely otettu käyttöön. Opiskelijoiden hyvinvointi LAMKin tavoite: Opiskeluhyvinvointipalautteen tulokset paranevat edellisiin tuloksiin verrattuna ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on toteutettu ja seurattu. LAMKin lähtötaso vuonna 2013: FUAS-amkien yhteinen opiskeluhyvinvointipalaute toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä LAMKin koulutusalat laativat kehittämisen työkirjaan palautteen pohjalta konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Mittari: Opiskeluhyvinvointipalautteet tulokset; esimerkiksi väittämien keskiarvot tietyistä, erikseen sovituista osa-alueista. Tarkennetaan, kun mittarit ovat tarkemmin selvillä. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla joka toinen vuosi. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla joka toinen vuosi. 8

9 Opintotehokkuus Suoritetut tutkinnot LAMKin tavoite: Vuonna 2016 suoritetaan tutkintoa (890 AMK-tutkintoa ja 130 YAMK-tutkintoa) LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Tutkintoja suoritettiin yhteensä 900; AMK-tutkintoja yhteensä 821 ja YAMK-tutkintoja yhteensä 79. Mittari: Kalenterivuoden aikana suoritetut AMK- ja YAMK-tutkinnot Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tieto saadaan LAMKin Korissa olevasta tietovarastosta, DW:stä Läpäisyn tehostaminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 läpäisyaste (viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus) on 70 %. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Läpäisyaste (viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus) oli 60,4 %. Mittari: Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus viiden vuoden kuluttua aloittamisesta. Viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulussa aloittaneiden amktutkinnon suorittaneiden osuus suhteessa kaikkiin viisi vuotta aiemmin aloittaneisiin. Mukaan lasketaan aloittamisajankohdasta alkaen 10 lukukauden kuluessa suoritetut tutkinnot. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä, jolloin seurataan valmistumista omassa ammattikorkeakoulussa (ei missä tahansa ammattikorkeakoulussa). 9

10 Opintojen eteneminen: Vähintään 55 op suorittaneiden osuus LAMKin tavoite: Vuonna 2016 opiskelijoista puolet (50 %) suorittaa väh. 55 opintopistettä vuodessa Keskeyttäminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 AMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste on korkeintaan kuusi prosenttia ja YAMK-tutkinnon keskeyttämisaste korkeintaan kahdeksan prosenttia. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Vuonna 2012 vähintään 55 opintopistettä suoritti 35,9 % opiskelijoista. Mittari: Edellisenä lukuvuotena vähintään 55 opintopistettä suorittaneet ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat (pl. ensimmäisen vuoden opiskelijat) suhteessa kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoa suorittaviin, syksyllä läsnä oleviksi kirjautuneisiin (pl. ensimmäisen vuoden opiskelijat). Perusjoukkona tarkastelussa on tunnuslukuvuoden syksyllä läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneet ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: AMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste oli 9,6 prosenttia ja YAMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste 9,9 prosenttia. Mittari: Tiedot keskeyttämisestä saadaan seuraamalla opiskelleiden henkilöiden tilannetta ja eroamiskoodeja. Eroamisprosenttiin lasketaan vain E1 E9-koodeilla eronneeksi kirjatut. Eroamisprosentti lasketaan jakamalla E1 E9 syillä eronneiden määrä koko opiskelijamäärällä (20.9. läsnä olevien opiskelijamäärä). Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. Työllistyminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 vuotta aiemmin valmistuneiden (AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneet) työllistymisaste on 95 prosenttia LAMKin lähtötaso vuonna 2010: LAMKista valmistuneiden työllisyysaste oli 93,3%. Mittari: Mitataan edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneista työllisten (palkansaajat ja yrittäjät yht.) osuus työvoimasta (työlliset ja työttömät yht.). Työllistyminen mitataan valmistumista seuraavan vuoden lopun tilanteen mukaisena. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan Tilastokeskuksen sijoittumisseurannasta. 10

11 Koulutuksen kansainvälistyminen Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 kv-vaihtoopiskelijoiden määrä on 420. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä oli 426. Kv-vaihto-opiskelijoiden keskimääräinen tavoitetaso (yhteensä 380) vuosille on sovittu OKM:n kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa. Koska keskimääräinen tavoitetaso on jo saavutettu, nostetaan vuoden 2016 tavoite 420:een. Mittari: Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä, vaihdon kesto yli 3 kk. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus on seitsemän prosenttia. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus oli 4,7 prosenttia, yhteensä 42 tutkintoa. Mittari: Ulkomaalaisten opiskelijoiden (kansalaisuus muu kuin Suomi) suorittamien tutkintojen osuus kaikista tutkinnoista. Tieto otetaan Tilastokeskukselle lähetettävästä tutkintotietotilastosta/lamkin DW:stä. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot saadaan DW:stä. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot saadaan Mobility Online -ohjelmasta. 11

12 4.2. Käytäntölähtöinen tki-toiminta Käytäntölähtöisen TKI-toiminnan tulosten arvioinnissa tarkastellaan TKI-toiminnan volyymiä, TKI-toiminnan kansainvälistymistä sekä julkaisujen määrää TKI-volyymin kasvattaminen Ulkoinen TKI-rahoitus LAMKin tavoite: Vuonna 2016 ulkoisen TKIrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on 15 %. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Ulkoisen TKIrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 10,7 %. Mittari: Ulkoisen tki-rahoituksen (muu kuin ns. budjettirahoitus) osuus ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta. Ulkoinen tki-rahoitus sisältää seuraavat rahoituslähteet: Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan Unioni (ml. rakennerahastot pois lukien kansallinen vastinrahoitusosuus), ministeriöt, kotimaisten säätiöiden rahoitus, muu julkinen rahoitus, muu ulkomainen rahoitus, kansainväliset järjestöt, kuntien tutkimusrahoitus sekä kotimaiset ja kansainväliset yritykset TKI-toiminnan kansain välisyyden kasvattaminen Kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä on 2,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että kv-rahoituksen osuus kasvaa vuosittain molemmilla osaamisalueille. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä oli euroa Mittari: Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiedonkeruusta otetaan seuraavat ulkopuolisen rahoituksen tiedot: EU-rahoitus, ulkomaiset yritykset, muut kansainväliset järjestöt sekä muu ulkomainen rahoitus. EU-rahoituksesta poistetaan ns. kansallinen osuus (n. 50 %). Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- ja koulutusalatasolla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen ja sen käyttämiin määritelmiin. Kokonaisrahoitus tarkoittaa toiminnasta kertyneitä tuottoja (sisältää sekä perusrahoituksen että omat tuotot). Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen ja sen käyttämiin määritelmiin. 12

13 4.2.3 Julkaisujen määrän lisääminen Julkaisujen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 tuotetaan 0,8 julkaisua/opetus- ja t&k-henkilökunta LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Julkaisuja tuotettiin 0,62 /opetus- ja t&k-henkilökunta (yhteensä 152 julkaisua). Mittari: Mukaan otetaan tieteelliset julkaisut (julkaisutyypit A-C), ammattiyleisölle suunnatut (julkaisutyyppi D), suurelle yleisölle suunnatut julkaisut (julkaisutyyppi E) sekä audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (julkaisutyyppi I). Em. julkaisutyyppien määrä suhteutetaan opetus- ja t&k-henkilöstön henkilötyövuosiin. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan LAMKin julkaisutiedonkeruun ja henkilötyövuositiedot henkilöstötiedonkeruun kautta Monipuoliset oppimisympäristöt Monipuolisten oppimisympäristöjen kehittymistä seurataan TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden, Niemen innovaatiokeskittymä-hankkeen tulosten sekä opiskelijayrittäjyyden kehittymisen kautta Opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi TKI-hankkeissa suoritetut opintopisteet LAMKin tavoite: Vuonna 2016 suoritetaan 11 opintopistettä/opiskelija LAMKin lähtötaso vuonna 2012: TKI-hankkeissa suoritettiin 7,7 opintopistettä/opiskelija (yhteensä opintopistettä) Mittari: Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa kalenterivuonna suorittamien opinnäytetöihin, harjoitteluun tai muuhun opiskeluun sisältyvien opintopisteiden määrä. Määrä jaetaan läsnä olevien tutkinto-opiskelijoiden määrällä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmänä käytetään Tilastokeskuksen tiedonkeruussaan käyttämää virallista määritelmää Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. 13

14 Niemen innovaatiokeskittymän kehittyminen Monialaisen korkeakoulukampuksen kehittymisen eteneminen LAMKin tavoite: Kaikki toiminta keskitetty Niemeen. Niemen kampus tukee yhteisöllisyyttä ja monialaista oppimista. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Niemen kampuksella on noin 100 opiskelijaa (ympäristöteknologia). Innovaatiokeskittymä-hanke on käynnissä, opiskelijat ja henkilöstö mukana suunnittelemassa. Mittari: Opiskelijoiden ja henkilöstön lukumäärä Niemen kampuksella, tilat ja käyttöaste. Monialaisen korkeakoulukampuksen kehittymisen eteneminen Opiskelijayrittäjyys Opiskelijalähtöisten yritysten määrä LAMKin tavoite: Opiskelijalähtöisiä yrityksiä perustetaan vuosittain vähintään 15. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Opiskelijalähtöisiä yrityksiä perustettiin arviolta 10. Mittari: Kalenterivuoden aikana perustettujen opiskelijalähtöisten yritysten määrä, kriteerinä virallisesti perustettu yritys. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot kerätään Tilastokeskuksen sijoittumisseurannan, LAMKin oman valmistumiskyselyn ja/tai reppukyselyn avulla. Opiskelijayrittäjyys-tiimi pohtii, onko muita keinoja kerätä tietoa opiskelijoilta. 14

15 4.4. Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen Vastuullista johtajuutta ja uudistuvaa osaamista arvioidaan johtamis- ja toimintakulttuurin kehittämisen, henkilöstön hyvinvoinnin vahvistumisen ja osaamisen uudistumisen, yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntymisen sekä strategisten kumppanuuksien syntymisen kautta Johtamis- ja toimintakulttuurin kehittyminen LAMKin tavoite: Tuloksia tuottava organisaatiorakenne ja sitä tukeva johtamisjärjestelmä. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Uuden organisaation ja sen mukaisen johtamisjärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen on käynnistynyt. LAMKin uusi organisaatio toiminnassa alkaen. Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset, rehtorin, vararehtorin ja johtoryhmän itsearvioinnit, organisaation toimivuuden arvioinnin tulokset. Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- sekä tarvittaessa koulutusalatasolla Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen sekä vastuun ottaminen henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistajina LAMKin tavoite: Henkilöstö toimii vastuullisesti, aktiivisesti ja innovatiivisesti. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Uusi johtamis- ja työhyvinvointikysely on suunniteltu. Kysely toteutetaan syksyllä Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset. Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- ja koulutusalatasolla. 15

16 Yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntyminen Strategisten kumppanuuksien syntyminen LAMKin tavoite: Lahden ammattikorkeakoulu on monialainen oppimisyhteisö. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Lahden ammattikorkeakoulun uuden strategian ja organisaatiouudistuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntyminen ja oppimisyhteisön rakentaminen. Osaamisalueiden ja koulutusalojen välinen yhteistyö on vahvistumassa. Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset. Organisaatiouudistuksen väliarvioinnin tulokset ja tilinpäätökseen liittyvä raportointi. Tiedot tuotetaan LAMK-tasolla. LAMKin tavoite: Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten strategisten kumppaneiden kanssa on vakiintunutta ja monipuolista. Jokaisella painoalalla syntyy strategisia kumppanuuksia ja osallisuuksia kansainvälisiin verkostoihin. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Lahden ammattikorkeakoulu on uuden kv-strategian päivittämisen yhteydessä määritellyt kansainväliset strategiset kumppanit. LAMKin strategiassa määritelty kolme painoalaa, jotka ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä on perustettu painoalatiimit, joiden toiminta on käynnistynyt kevään 2013 aikana. Mittari: Strategiset kumppanuudet ja osallisuudet kansainvälisiin verkostoihin sekä yhteistyön sisältö LAMKja painoalatasolla. Raportoidaan vuoden lopussa. Tiedot tuotetaan LAMK-tasolla ja painoaloittain. 16

17 5. KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANNASSA Toiminnan kehittämisen ja tulosten seurannan tehostamiseksi LAMKissa on syksyllä 2012 otettu käyttöön kehittämisen työkirjat, joihin dokumentoidaan palautteiden ja arviointien pohjalta nousseet kehittämiskohteet, konkreettiset kehittämistoimenpiteet, vastuut ja aikataulu, jolloin tulosten saavuttamista arvioidaan. LAMKtasolla on neljä kehittämisen työkirjaa: 1) Strategisen kehittämisen työkirja 2) Koulutuksen kehittämisen työkirja 3) TKI-kehittämisen työkirja 4) Tukipalveluiden kehittämisen työkirja Lisäksi koulutusalat ja muut yksiköt hyödyntävät kehittämisen työkirjaa oman yksikkönsä toiminnan kehittämisessä. Keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutumista arvioidaan hallituksessa, johtoryhmissä ja jatkossa myös laatutapaamisten yhteydessä. Lahden ammattikorkeakoulussa toiminnan arvioinnin ja kehittämisen yhtenä peruslähtökohtana on, että annettuun palautteeseen reagoidaan. Kehittämisen työkirja on tässä apuna. Saadun palautteen pohjalta tunnistetaan vuosittain kriittiset kehittämiskohteet, joista rakennetaan 1 2 LAMKtason strategista kehittämishanketta. KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA Seuranta- ja arviointitieto KEHITTÄMISEN TYÖKIRJAN KÄSITTELY: AJANKOHTA, FOORUMI KEHITTÄMIS- KOHDE KEHITTÄMIS- TOIMENPIDE KEHITTÄMIS- TOIMENPITEEN TOTEUTTAMIS- VASTUU, - AIKATAULU KEHITTÄMIS- TOIMENPITEEN VAIKUTTAVUU- DEN ARVIOINTI: MENETTELY, AJANKOHTA Tähän määritetään kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointimenetelmät ja niiden ajankohdat. TOTEUMA/TULOS Tähän merkitään kehittämisen työkirjan käsittelyn päivämäärät ja foorumit. Tähän määritetään priorisoidut kehittämiskohteet saadun seurantaja arviointitiedon pohjalta. Tähän määritetään kehittämistoimenpiteet kehittämiskohteittain. Tähän määritetään vastuutoimijat ja ajankohdat kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tähän kirjataan tulos kehittämistoimenpiteen vaikuttavuuden seurannan jälkeen. Tarvittaessa määritetään tuloksen pohjalta uudet kehittämiskohteet. KUVA 2. Kehittämisen työkirja -malli 17

Strategia April 28, 2015

Strategia April 28, 2015 Strategia 2020 1 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää vision kautta johdetut valinnat ja tavoitteet sekä asemoi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010 2012) Toimenpideohjelma (2010 2012) FUAS liittouman perustamissopimus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Vetovoima Ensisijaisten hakijoiden osuus ammattikorkeakoulun ilmoittamista

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi PALAUTE AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIEHDOTUKSEEN, 1.6.2012 KOULUTUS (OKM:n ehdotus) Koulutuksen perusteella

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 % 1 Oulun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

FUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä

FUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä FUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä 15.2.2013 Liittoumahallitus 2 Rehtorikollegio Toiminnanjohtaja Sihteeristö Viestintä TKI-OR Koulutusvastuut-OR Ohjaus ja järjestelmät-or Hyvinvoinnin turvaaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen

Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen 2.12.2013 Eero Pekkarinen apin ammattikorkeakoulu Sisältö ähtökohdat ja askeleet apissa apin ammattikorkeakoulu Ongelmia ja haasteita Kansainvälisen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 % 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ /

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ / Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/656261127857495/ Kpedu 2020 strategia Yhdessä oppien tulevaisuuden osaajaksi Mitkä tavoitetilat haluamme saavuttaa? Asiakkaan kanssa menestyminen,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Tulossopimus Tavoite Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tohtorit 2 - Ylemmät tutkinnot 20 5 Alemmat tutkinnot

Tulossopimus Tavoite Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tohtorit 2 - Ylemmät tutkinnot 20 5 Alemmat tutkinnot Tulossopimus 01 Tällä sopimuksella Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä ja resursseista.

Lisätiedot

Korkeakoulun strateginen. seuranta Päivi Karttunen Vararehtori, TtT

Korkeakoulun strateginen. seuranta Päivi Karttunen Vararehtori, TtT Korkeakoulun strateginen johtaminen, Oivaltamisen indikaattorit ja seuranta 12.9.2012 Päivi Karttunen Vararehtori, TtT TAMK yli 10 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa vuosittain 7 koulutusalaa

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot