Lahden ammattikorkeakoulun STRATEGIAN TOTEUTTAMIS SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahden ammattikorkeakoulun STRATEGIAN TOTEUTTAMIS SUUNNITELMA 2013 2016"

Transkriptio

1 Lahden ammattikorkeakoulun STRATEGIAN TOTEUTTAMIS SUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa Päivitetty

2 Sisällys 1. JOHDANTO FUAS-LIITTOUMA JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PAINOALAT JA PROFIILIT LAMKIN STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET Integroiva pedagogiikka Käytäntölähtöinen tki-toiminta Monipuoliset oppimisympäristöt Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANNASSA

3 1. JOHDANTO Lahden ammattikorkeakoulun strategia vuosille hyväksyttiin ammattikorkeakoulun hallituksessa toukokuussa Uuden strategian avulla vastataan korkeakoulukentän rakenteellisen kehittämisen haasteisiin ja korkeakouluille asetettuihin tavoitteisiin. Keväällä 2013 on hyväksytty myös Lahden ammattikorkeakoulun TKI-strategia ja kv-strategia. Pedagoginen strategia hyväksyttiin vuonna Strategian toteuttamissuunnitelman avulla toimintaa ohjataan strategisten tavoitteiden suuntaan ja priorisoidaan ja konkretisoidaan strategiset kehittämiskohteet. Toteuttamissuunnitelma ohjaa tulosyksiköiden ja matriisien vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimista ja tukee johtamista ja toiminnan kehittämistä. Strategian toteuttamissuunnitelman mittarivalinnoissa on otettu huomioon LAMKin ja FUASin strategioiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa laaditun sopimuksen ( ) mittarit ja tunnusluvut sekä uuden rahoitusmallin pohjana olevat mittarit. Yhteiskunnan eheys ja turvallisuus FUAS-painoalat Ympäristö ja energiatehokkuus Teknologiaosaaminen ja yrittäjyys LAMK-painoalat Hyvinvoinnin turvaaminen Muotoilu Ympäristö Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Integroiva pedagogiikka FUAS: Pedagogisten ratkaisujen kansainvälinen edelläkävijä FUAS Strategiset tavoitteet LAMK: Strategiset tavoitteet FUAS-tahtotila 2020 Kansainvälisesti arvostettu, laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailu kykyä vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. Profiilit Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta LAMK ja FUAS: opiskelijayrittäjyys LAMKIN ALASTRATEGIAT: Pedagoginen strategia, TKI-strategia ja KV-strategia KUVA 1. Lahden ammattikorkeakoulun strateginen kehikko 3

4 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on luotu PHKK:n tulosalueiden yhteisen strategian suunnassa, jonka mukaisesti visiomme on Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö. LAMKin strategiassa on otettu huomioon alueelliset strategiat ja ohjelmat. Yhteinen alueellinen tahtotila ja ajattelu luovat perustaa ammattikorkeakoulutoiminnan pitkäjänteiselle jatkokehittämiselle strategisella tasolla. Toimiluvan hakuprosessin yhteydessä Lahden ammattikorkeakoululle on määritelty visio vuodelle 2020: Lahden ammattikorkeakoulu 2020 kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö. Lahden ammattikorkeakoulu käynnistää strategian uudistamistyön 2015 perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Strategia laaditaan vuoden 2020 vision pohjalta vuosille Strategian toteuttamissuunnitelma on päivitetty vastaamaan toimilupahakemukseen kirjattuja strategisia näkökulmia ja linjauksia. 2. FUAS-LIITTOUMA JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu ovat muodostaneet strategisen liittouman (FUAS, Federation of Universities of Applied Sciences). Itsenäisten ammattikorkeakoulujen strateginen liittouma vahvistettiin liittoumasopimuksella toukokuussa FUAS-liittoumastrategia ( ) yhdistää yleisten korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden osalta jäsenkorkeakoulujen omat strategiat ja se perustuu jäsenkorkeakoulujen omiin strategioihin. FUASliittouman tahtotilana vuodelle 2020 on olla kansainvälisesti arvostettu, Helsingin laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailuasemaa vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. FUAS-liittoumalle on määritelty neljä strategista painoalaa. Lahden ammattikorkeakoulu vastaa energia ja ympäristötehokkuuden painoalasta. Muiden painoalojen päävastuut jakaantuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin turvaaminen (läpileikkaava). 4

5 3. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PAINOALAT JA PROFIILIT Lahden ammattikorkeakoulun tehtävänä on tuottaa ennakoivasti ja tuloksellisesti korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja osaajia työelämään sekä uudistaa alueen osaamista. Tulevaisuudessa LAMK on maakunnan vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut, monialainen korkeakoulutoimija. Lahden ammattikorkeakoulussa painoaloilla kuvataan niitä strategisen osaamisen kehittämisen painopisteitä ja osaamisen kärkiä, jotka kokoavat yhteen useita toimijoita. Painoalat ovat ammattikorkeakoulun strategisia valintoja, jotka näkyvät opetuksen ja TKI:n sisällöissä, kansainvälistymisessä ja resurssien suuntaamisessa sekä osaamisen kehityspainotuksissa. Painoaloja vahvistetaan erityisesti koulutuksen, TKI-toiminnan ja aluekehityksen osalta vuoden 2020 vision mukaisesti. LAMKin painoalat ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Muotoilu on muutosta olemassa olevista olosuhteista haluttuihin olosuhteisiin. Muotoilulla kehitetään tuotteita, palveluita, elämyksiä ja järjestelmiä. Muotoiluajattelulla (design thinking) kehitetään tulevaa yhdistämällä ihmisten tarpeita sekä teknologian ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Muotoilu käsitetään muotoilun ja viestinnän taideperustaisena kokonaisuutena, joka rakentuu positiiviselle, kriittiselle ja uutta rakentavalle ajattelulle. Käyttäjätutkimusta ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua, muotoilun ja viestinnän menetelmiä sekä design thinking -mallia sovelletaan laajemminkin ammattikorkeakoulun toiminnassa. Esimerkki tästä on palvelumuotoilu (service design), jossa muotoiluajattelu tuodaan osaksi eri alojen palvelukehitystä kehittämiskohteenaan palveluprosessit ja -ympäristöt sekä asiakaskokemus. LAMKilla on FUAS-liittoumassa keskeisin muotoilun koulutusvastuu. Ympäristö painoalana kiinnittyy Lahden alueen tavoitteeseen olla Suomen merkittävin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan cleantechkeskittymä. Painoala vahvistaa kaupunkiseudun Future City Demonstrator -toimintamallia, joka keskittyy erityisesti energia- ja materiaalitehokkaisiin rakennetun ympäristön ja kaupunkiekosysteemin ratkaisuihin. Cleantech tarkoittaa alueen yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Ympäristöteknologiassa fokusoidutaan erityisesti kestävään yhdyskuntasuunnitteluun ja sitä tukeviin teknologiaratkaisuihin. Tässä aktiivisina toimijoina ja kehittäjinä ovat tekniikan, muotoilun ja liiketalouden alan opiskelijat ja opettajat sekä FUAS ja kansallinen ja kansainvälinen yliopisto- ja korkeakouluverkosto yhdessä elinkeinoelämän kanssa. FUAS-liittoumassa LAMK vastaa Ympäristö ja energiatehokkuus -painoalasta. Vuonna 2020 Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ympäristöteknologia- ja cleantech-osaamisen kouluttaja, kehittäjä ja tutkija. Ympäristövastuullisuus sisältyy kaikkien koulutusvastuiden oppimisprosesseihin. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen korostuu yhteiskunnallisten muutosten myötä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ikääntyneen väestön osuus kasvaa Päijät-Hämeessä lähitulevaisuudessa suuremmaksi kuin koko maassa. Vuonna 2015 Päijät-Hämeessä arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä 24 prosenttia väestöstä koko maata koskevan arvion jäädessä 21 prosenttiin. LAMK vastaa ennakoivasti alueen tarpeisiin koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla. Alueen sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa tehdään tavoitteellista ja laajaa yhteistyötä julkisella, yksityisellä sekä kolmannella sektorilla ottamalla huomioon koko väestön ja erityisesti iäkkäiden tarpeet. 5

6 Terveysliikunta on alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian kasvuala ja osittain myös siitä syystä hyvinvointipalvelujen kehittäminen nostettiin strategiseksi painoalaksi. Lahden seudusta on tavoitteena kehittää terveysliikunnan tutkimuksen, osaamisen, koulutuksen ja liiketoiminnan huippualue. LAMK tekee Haaga- Helian kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämistä sekä tuottaa uusia palvelumuotoja ja innovaatioita ohjausosaamista hyödyntämällä. Aluekehitystyössä keskeistä on laaja-alainen hyvinvointipalvelujen uudistaminen, tuotekehitys, hyvinvointialan yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen sekä palveluprosessien ja palveluketjujen uudistaminen. Vuoteen 2020 mennessä Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu monialaisesta hyvinvointipalveluiden kehittämisestään ja osaamisen viennistään sekä on haluttu yhteistyökumppani koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnoissa. Profiileilla kuvataan LAMKin toimintamalleja ja -tapoja sekä toiminnan läpileikkaavia vahvuuksia, jotka yhdistävät kaikkia koulutusvastuita ja toimijoita. Profiilit luovat omaleimaisuutta ja erottumista suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. LAMKin profiilit ovat integroiva pedagogiikka, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys. Integroivan pedagogiikan avulla etsitään ja kehitetään opiskelijakeskeisiä, työelämäläheisiä sekä TKI:n ja opetuksen integraatiota edistäviä malleja. Integroivassa pedagogiikassa lisätään alueen yritysten, organisaatioiden ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä sekä kehitetään henkilöstön yhteisöllisiä ja moniammatillisia työtapoja. Oppimisympäristöt rakennetaan yhteistyössä yritysten kanssa ottaen huomioon tulevan Niemen kampuksen ja FUAS-liittouman virtuaalikampuksen luomat mahdollisuudet. TKI:n ja opetuksen integraatio edistää opiskelijoiden oppimisprosessia, oppimista ja lisää valintamahdollisuuksia. LAMKissa avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, joka on valittu myös alueen toimintamalliksi, pohjautuu käytäntöorientaatioon ja aidoissa tilanteissa tapahtuvaan ongelmanratkaisuun. Eri alojen osallistujat tuottavat yhdessä soveltavaa tietoa ja uutta monialaista osaamista. Toimintamalli antaa tilaa oppimiselle, oivalluksille, intuitiolle sekä ongelmanratkaisulle. Toiminta perustuu opiskelijoiden ja opettajien aktiiviseen osallistumiseen työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja projektitehtäviin, joissa yhdistetään teoria ja käytäntö. Innovaatio-osaamisen lisääntyminen on osa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Innovaatiotoiminnan tavoite on syntyneiden ideoiden tunnistaminen, arviointi ja jalostaminen markkinoille tai julkiselle sektorille. Opiskelijayrittäjyyttä edistetään LAMKissa vahvistamalla opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä kaikissa koulutusvastuissa. Yritys- ja tuoteideoiden jalostaminen markkinoille, tiivis yhteistyö työelämän kanssa sekä organisaatiorajat ylittävä yhteistoiminta vahvistavat yrittäjyyttä. Oppiminen on yrittäjämäistä, monikulttuurista ja monialaista. Innovaatiotoiminnan ja rohkeiden pedagogisten ratkaisujen tavoitteina ovat yrittäjämäinen työote ja uuden yritystoiminnan käynnistäminen. Opiskelija oppii tuotteistamaan omaa osaamistaan. Yrittäjyys on arvostettu työllistymisen muoto. LAMKista valmistuva kykenee yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämään kaupallistettavaa ja yhteiskunnallisesti hyödyttävää osaamista. 6

7 4. LAMKIN STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET Strategian toteuttamissuunnitelmassa on määritelty kehittämiskohteet, joiden katsotaan olevan strategian ja tahtotilan toteuttamisen kannalta keskeisiä. Näiden strategisten kehittämiskohteiden toteutumisen seurannalle on asetettu mittarit ja tavoitetasot, joiden saavuttamista seurataan vuosittaisen väliarvioinnin yhteydessä sekä strategiakauden päätyttyä loppuarvioinnissa. Kehittämiskohteet on johdettu kolmen strategisen tavoitteen pohjalta: 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Lahden ammattikorkeakoulun strategiakauden kehittämiskohteet ovat: 1. Integroiva pedagogiikka 2. Käytäntölähtöinen TKI-toiminta 3. Monipuoliset oppimisympäristöt 4. Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen Strategian toteutumisen seurannan tulokset käsitellään Lahden ammattikorkeakoulun hallituksessa, johtoryhmissä sekä koulutusaloilla. Käsittelyn perusteella laaditaan LAMK- ja koulutusalakohtaiset kehittämiskohteet kehittämistoimenpiteineen. Prosessin johtamisesta vastaavat rehtori, vararehtori sekä osaamisaluejohtajat ja koulutusaloilla koulutuspäälliköt. Toimintaa ohjaa ja koordinoi laatu- ja suunnittelujohtaja. Strategisten kehittämiskohteiden seuranta/arviointi, mittarit, LAMKin lähtötasot sekä tavoitetasot vuodelle 2016 esitetään tarkemmin seuraavaksi Integroiva pedagogiikka Integroivan pedagogiikan toteutumista seurataan opiskelijapalautteen, opintotehokkuuden ja koulutuksen kansainvälistyminen avulla Opiskelijat keskiössä Opetuksen laatu LAMKin tavoite: Koulutuksen laatupalautteen tulokset paranevat edellisiin tuloksiin verrattuna ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on toteutettu ja seurattu. Opetuksen laatu on hyvällä tasolla. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: FUAS-amkien yhteinen koulutuksen laatupalaute toteutettiin ensimmäisen kerran. LAMKin koulutusalat laativat kehittämisen työkirjaan konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Kysely toteutetaan FUAS-tasolla kahden vuoden välein. Mittari: Hälytysraja on kolme. Kaikki väittämät, joiden arvo jää alle kolmen, otetaan tarkempaan tarkasteluun kehittämistoimenpiteiden työstämiseksi. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla (mikäli riittävästi vastanneita) joka toinen vuosi. Tarvittaessa kysely tehdään vuosittain. 7

8 Valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen (ns. valmistuvien opiskelijoiden OPALAkysely) LAMKin tavoite: Kompetenssikohtainen osaamisen kehittyminen on vähintään tasolla neljä (asteikolla 1 7). Tavoitetta tarkennetaan, kun uusi OPALAkysely on otettu käyttöön. Lisäksi tavoitteena, että vähintään 90 % valmistuvista opiskelijoista vastaa kyselyyn. LAMKin lähtötaso: Lähtötasoa ei ole, koska kyselyä ei ole kertaakaan vielä toteutettu. OPALA-kyselyyn vastanneiden osuus oli vuonna 2012 noin 75 prosenttia kaikista valmistuneista. Mittari: Valmistumisvaiheessa olevien ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden antama palaute osaamisen kehittymistä koskeviin väittämiin. Vastausten keskiarvo lasketaan kunkin väittämän osalta ja kootaan kompetensseittain yhteen. Tarkennetaan, kun mittari on valmistunut ja uusi kysely otettu käyttöön. Opiskelijoiden hyvinvointi LAMKin tavoite: Opiskeluhyvinvointipalautteen tulokset paranevat edellisiin tuloksiin verrattuna ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä on toteutettu ja seurattu. LAMKin lähtötaso vuonna 2013: FUAS-amkien yhteinen opiskeluhyvinvointipalaute toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä LAMKin koulutusalat laativat kehittämisen työkirjaan palautteen pohjalta konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Mittari: Opiskeluhyvinvointipalautteet tulokset; esimerkiksi väittämien keskiarvot tietyistä, erikseen sovituista osa-alueista. Tarkennetaan, kun mittarit ovat tarkemmin selvillä. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla joka toinen vuosi. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla joka toinen vuosi. 8

9 Opintotehokkuus Suoritetut tutkinnot LAMKin tavoite: Vuonna 2016 suoritetaan tutkintoa (890 AMK-tutkintoa ja 130 YAMK-tutkintoa) LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Tutkintoja suoritettiin yhteensä 900; AMK-tutkintoja yhteensä 821 ja YAMK-tutkintoja yhteensä 79. Mittari: Kalenterivuoden aikana suoritetut AMK- ja YAMK-tutkinnot Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tieto saadaan LAMKin Korissa olevasta tietovarastosta, DW:stä Läpäisyn tehostaminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 läpäisyaste (viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus) on 70 %. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Läpäisyaste (viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus) oli 60,4 %. Mittari: Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus viiden vuoden kuluttua aloittamisesta. Viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulussa aloittaneiden amktutkinnon suorittaneiden osuus suhteessa kaikkiin viisi vuotta aiemmin aloittaneisiin. Mukaan lasketaan aloittamisajankohdasta alkaen 10 lukukauden kuluessa suoritetut tutkinnot. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä, jolloin seurataan valmistumista omassa ammattikorkeakoulussa (ei missä tahansa ammattikorkeakoulussa). 9

10 Opintojen eteneminen: Vähintään 55 op suorittaneiden osuus LAMKin tavoite: Vuonna 2016 opiskelijoista puolet (50 %) suorittaa väh. 55 opintopistettä vuodessa Keskeyttäminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 AMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste on korkeintaan kuusi prosenttia ja YAMK-tutkinnon keskeyttämisaste korkeintaan kahdeksan prosenttia. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Vuonna 2012 vähintään 55 opintopistettä suoritti 35,9 % opiskelijoista. Mittari: Edellisenä lukuvuotena vähintään 55 opintopistettä suorittaneet ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat (pl. ensimmäisen vuoden opiskelijat) suhteessa kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoa suorittaviin, syksyllä läsnä oleviksi kirjautuneisiin (pl. ensimmäisen vuoden opiskelijat). Perusjoukkona tarkastelussa on tunnuslukuvuoden syksyllä läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneet ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: AMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste oli 9,6 prosenttia ja YAMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttämisaste 9,9 prosenttia. Mittari: Tiedot keskeyttämisestä saadaan seuraamalla opiskelleiden henkilöiden tilannetta ja eroamiskoodeja. Eroamisprosenttiin lasketaan vain E1 E9-koodeilla eronneeksi kirjatut. Eroamisprosentti lasketaan jakamalla E1 E9 syillä eronneiden määrä koko opiskelijamäärällä (20.9. läsnä olevien opiskelijamäärä). Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. Työllistyminen LAMKin tavoite: Vuonna 2016 vuotta aiemmin valmistuneiden (AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneet) työllistymisaste on 95 prosenttia LAMKin lähtötaso vuonna 2010: LAMKista valmistuneiden työllisyysaste oli 93,3%. Mittari: Mitataan edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneista työllisten (palkansaajat ja yrittäjät yht.) osuus työvoimasta (työlliset ja työttömät yht.). Työllistyminen mitataan valmistumista seuraavan vuoden lopun tilanteen mukaisena. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan Tilastokeskuksen sijoittumisseurannasta. 10

11 Koulutuksen kansainvälistyminen Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 kv-vaihtoopiskelijoiden määrä on 420. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä oli 426. Kv-vaihto-opiskelijoiden keskimääräinen tavoitetaso (yhteensä 380) vuosille on sovittu OKM:n kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa. Koska keskimääräinen tavoitetaso on jo saavutettu, nostetaan vuoden 2016 tavoite 420:een. Mittari: Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä, vaihdon kesto yli 3 kk. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus on seitsemän prosenttia. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus oli 4,7 prosenttia, yhteensä 42 tutkintoa. Mittari: Ulkomaalaisten opiskelijoiden (kansalaisuus muu kuin Suomi) suorittamien tutkintojen osuus kaikista tutkinnoista. Tieto otetaan Tilastokeskukselle lähetettävästä tutkintotietotilastosta/lamkin DW:stä. Tiedot tuotetaan LAMK-, koulutusala- ja koulutusohjelmatasolla. Tiedot saadaan DW:stä. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot saadaan Mobility Online -ohjelmasta. 11

12 4.2. Käytäntölähtöinen tki-toiminta Käytäntölähtöisen TKI-toiminnan tulosten arvioinnissa tarkastellaan TKI-toiminnan volyymiä, TKI-toiminnan kansainvälistymistä sekä julkaisujen määrää TKI-volyymin kasvattaminen Ulkoinen TKI-rahoitus LAMKin tavoite: Vuonna 2016 ulkoisen TKIrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on 15 %. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Ulkoisen TKIrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 10,7 %. Mittari: Ulkoisen tki-rahoituksen (muu kuin ns. budjettirahoitus) osuus ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta. Ulkoinen tki-rahoitus sisältää seuraavat rahoituslähteet: Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan Unioni (ml. rakennerahastot pois lukien kansallinen vastinrahoitusosuus), ministeriöt, kotimaisten säätiöiden rahoitus, muu julkinen rahoitus, muu ulkomainen rahoitus, kansainväliset järjestöt, kuntien tutkimusrahoitus sekä kotimaiset ja kansainväliset yritykset TKI-toiminnan kansain välisyyden kasvattaminen Kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä on 2,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että kv-rahoituksen osuus kasvaa vuosittain molemmilla osaamisalueille. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Kansainvälisen TKI-rahoituksen määrä oli euroa Mittari: Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiedonkeruusta otetaan seuraavat ulkopuolisen rahoituksen tiedot: EU-rahoitus, ulkomaiset yritykset, muut kansainväliset järjestöt sekä muu ulkomainen rahoitus. EU-rahoituksesta poistetaan ns. kansallinen osuus (n. 50 %). Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- ja koulutusalatasolla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen ja sen käyttämiin määritelmiin. Kokonaisrahoitus tarkoittaa toiminnasta kertyneitä tuottoja (sisältää sekä perusrahoituksen että omat tuotot). Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen ja sen käyttämiin määritelmiin. 12

13 4.2.3 Julkaisujen määrän lisääminen Julkaisujen määrä LAMKin tavoite: Vuonna 2016 tuotetaan 0,8 julkaisua/opetus- ja t&k-henkilökunta LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Julkaisuja tuotettiin 0,62 /opetus- ja t&k-henkilökunta (yhteensä 152 julkaisua). Mittari: Mukaan otetaan tieteelliset julkaisut (julkaisutyypit A-C), ammattiyleisölle suunnatut (julkaisutyyppi D), suurelle yleisölle suunnatut julkaisut (julkaisutyyppi E) sekä audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (julkaisutyyppi I). Em. julkaisutyyppien määrä suhteutetaan opetus- ja t&k-henkilöstön henkilötyövuosiin. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan LAMKin julkaisutiedonkeruun ja henkilötyövuositiedot henkilöstötiedonkeruun kautta Monipuoliset oppimisympäristöt Monipuolisten oppimisympäristöjen kehittymistä seurataan TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden, Niemen innovaatiokeskittymä-hankkeen tulosten sekä opiskelijayrittäjyyden kehittymisen kautta Opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi TKI-hankkeissa suoritetut opintopisteet LAMKin tavoite: Vuonna 2016 suoritetaan 11 opintopistettä/opiskelija LAMKin lähtötaso vuonna 2012: TKI-hankkeissa suoritettiin 7,7 opintopistettä/opiskelija (yhteensä opintopistettä) Mittari: Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa kalenterivuonna suorittamien opinnäytetöihin, harjoitteluun tai muuhun opiskeluun sisältyvien opintopisteiden määrä. Määrä jaetaan läsnä olevien tutkinto-opiskelijoiden määrällä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmänä käytetään Tilastokeskuksen tiedonkeruussaan käyttämää virallista määritelmää Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot otetaan LAMKin DW:stä. 13

14 Niemen innovaatiokeskittymän kehittyminen Monialaisen korkeakoulukampuksen kehittymisen eteneminen LAMKin tavoite: Kaikki toiminta keskitetty Niemeen. Niemen kampus tukee yhteisöllisyyttä ja monialaista oppimista. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Niemen kampuksella on noin 100 opiskelijaa (ympäristöteknologia). Innovaatiokeskittymä-hanke on käynnissä, opiskelijat ja henkilöstö mukana suunnittelemassa. Mittari: Opiskelijoiden ja henkilöstön lukumäärä Niemen kampuksella, tilat ja käyttöaste. Monialaisen korkeakoulukampuksen kehittymisen eteneminen Opiskelijayrittäjyys Opiskelijalähtöisten yritysten määrä LAMKin tavoite: Opiskelijalähtöisiä yrityksiä perustetaan vuosittain vähintään 15. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Opiskelijalähtöisiä yrityksiä perustettiin arviolta 10. Mittari: Kalenterivuoden aikana perustettujen opiskelijalähtöisten yritysten määrä, kriteerinä virallisesti perustettu yritys. Tiedot tuotetaan LAMK- ja koulutusalatasolla. Tiedot kerätään Tilastokeskuksen sijoittumisseurannan, LAMKin oman valmistumiskyselyn ja/tai reppukyselyn avulla. Opiskelijayrittäjyys-tiimi pohtii, onko muita keinoja kerätä tietoa opiskelijoilta. 14

15 4.4. Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen Vastuullista johtajuutta ja uudistuvaa osaamista arvioidaan johtamis- ja toimintakulttuurin kehittämisen, henkilöstön hyvinvoinnin vahvistumisen ja osaamisen uudistumisen, yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntymisen sekä strategisten kumppanuuksien syntymisen kautta Johtamis- ja toimintakulttuurin kehittyminen LAMKin tavoite: Tuloksia tuottava organisaatiorakenne ja sitä tukeva johtamisjärjestelmä. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Uuden organisaation ja sen mukaisen johtamisjärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen on käynnistynyt. LAMKin uusi organisaatio toiminnassa alkaen. Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset, rehtorin, vararehtorin ja johtoryhmän itsearvioinnit, organisaation toimivuuden arvioinnin tulokset. Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- sekä tarvittaessa koulutusalatasolla Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen sekä vastuun ottaminen henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistajina LAMKin tavoite: Henkilöstö toimii vastuullisesti, aktiivisesti ja innovatiivisesti. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Uusi johtamis- ja työhyvinvointikysely on suunniteltu. Kysely toteutetaan syksyllä Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset. Tiedot tuotetaan LAMK-, osaamisalue- ja koulutusalatasolla. 15

16 Yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntyminen Strategisten kumppanuuksien syntyminen LAMKin tavoite: Lahden ammattikorkeakoulu on monialainen oppimisyhteisö. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Lahden ammattikorkeakoulun uuden strategian ja organisaatiouudistuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut yhteisöllisen ja monialaisen työskentelyn lisääntyminen ja oppimisyhteisön rakentaminen. Osaamisalueiden ja koulutusalojen välinen yhteistyö on vahvistumassa. Mittari: Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset. Organisaatiouudistuksen väliarvioinnin tulokset ja tilinpäätökseen liittyvä raportointi. Tiedot tuotetaan LAMK-tasolla. LAMKin tavoite: Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten strategisten kumppaneiden kanssa on vakiintunutta ja monipuolista. Jokaisella painoalalla syntyy strategisia kumppanuuksia ja osallisuuksia kansainvälisiin verkostoihin. LAMKin lähtötaso vuonna 2012: Lahden ammattikorkeakoulu on uuden kv-strategian päivittämisen yhteydessä määritellyt kansainväliset strategiset kumppanit. LAMKin strategiassa määritelty kolme painoalaa, jotka ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä on perustettu painoalatiimit, joiden toiminta on käynnistynyt kevään 2013 aikana. Mittari: Strategiset kumppanuudet ja osallisuudet kansainvälisiin verkostoihin sekä yhteistyön sisältö LAMKja painoalatasolla. Raportoidaan vuoden lopussa. Tiedot tuotetaan LAMK-tasolla ja painoaloittain. 16

17 5. KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANNASSA Toiminnan kehittämisen ja tulosten seurannan tehostamiseksi LAMKissa on syksyllä 2012 otettu käyttöön kehittämisen työkirjat, joihin dokumentoidaan palautteiden ja arviointien pohjalta nousseet kehittämiskohteet, konkreettiset kehittämistoimenpiteet, vastuut ja aikataulu, jolloin tulosten saavuttamista arvioidaan. LAMKtasolla on neljä kehittämisen työkirjaa: 1) Strategisen kehittämisen työkirja 2) Koulutuksen kehittämisen työkirja 3) TKI-kehittämisen työkirja 4) Tukipalveluiden kehittämisen työkirja Lisäksi koulutusalat ja muut yksiköt hyödyntävät kehittämisen työkirjaa oman yksikkönsä toiminnan kehittämisessä. Keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutumista arvioidaan hallituksessa, johtoryhmissä ja jatkossa myös laatutapaamisten yhteydessä. Lahden ammattikorkeakoulussa toiminnan arvioinnin ja kehittämisen yhtenä peruslähtökohtana on, että annettuun palautteeseen reagoidaan. Kehittämisen työkirja on tässä apuna. Saadun palautteen pohjalta tunnistetaan vuosittain kriittiset kehittämiskohteet, joista rakennetaan 1 2 LAMKtason strategista kehittämishanketta. KEHITTÄMISEN TYÖKIRJA Seuranta- ja arviointitieto KEHITTÄMISEN TYÖKIRJAN KÄSITTELY: AJANKOHTA, FOORUMI KEHITTÄMIS- KOHDE KEHITTÄMIS- TOIMENPIDE KEHITTÄMIS- TOIMENPITEEN TOTEUTTAMIS- VASTUU, - AIKATAULU KEHITTÄMIS- TOIMENPITEEN VAIKUTTAVUU- DEN ARVIOINTI: MENETTELY, AJANKOHTA Tähän määritetään kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointimenetelmät ja niiden ajankohdat. TOTEUMA/TULOS Tähän merkitään kehittämisen työkirjan käsittelyn päivämäärät ja foorumit. Tähän määritetään priorisoidut kehittämiskohteet saadun seurantaja arviointitiedon pohjalta. Tähän määritetään kehittämistoimenpiteet kehittämiskohteittain. Tähän määritetään vastuutoimijat ja ajankohdat kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tähän kirjataan tulos kehittämistoimenpiteen vaikuttavuuden seurannan jälkeen. Tarvittaessa määritetään tuloksen pohjalta uudet kehittämiskohteet. KUVA 2. Kehittämisen työkirja -malli 17

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FUAS liittoumaseminaari 30.-31.1.2014

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FUAS liittoumaseminaari 30.-31.1.2014 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FUAS liittoumaseminaari 30.-31.1.2014 Lahden ammattikorkeakoulu 2020 kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 1 Sisällys Lahden ammatti korkeakoulun strategia 2020 4 Visio 5 Arvot 6 Toiminta-ajatus 8 Painoalat 10 Profiilit 12 Strategiset linjaukset 14 Strategian toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 Hyväksytty hallituksessa 22.4.2015 1 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010 2012) Toimenpideohjelma (2010 2012) FUAS liittouman perustamissopimus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

HYRRÄT hankkeen benchmarking -käynti Lahden amk:iin 22.5.2014

HYRRÄT hankkeen benchmarking -käynti Lahden amk:iin 22.5.2014 HYRRÄT hankkeen benchmarking -käynti Lahden amk:iin 22.5.2014 Metropolia amk: Mari Heitto, vanhustyö, Kirsti Kehusmaa, palvelujen johtaminen Sirkka Kolehmainen, Hyrrät-hanke, Teija Leminen, Positia Hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,

Lisätiedot

TKI-STRATEGIA 2013 2016

TKI-STRATEGIA 2013 2016 Lahden ammattikorkeakoulun TKI-STRATEGIA 2013 2016 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan strategiset linjaukset vuosille 2013 2016 sekä lähiajan toiminnan kehittämisen painopisteet Hyväksytty Lahden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Vetovoima Ensisijaisten hakijoiden osuus ammattikorkeakoulun ilmoittamista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

9. AMMATTIKORKEAKOULUT

9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa

Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa Fysioterapiaopiskelijoiden kokemuksia Linkuta luoksemme alaraaja teema -päivistä Lahden tiedepäivä 2015 LINKUTA LUOKSEMME TIISTAI 28.4. Herralan koulu klo 10:00-14:00

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita. Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita. Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2013 ja ajankohtaisia asioita Kota-seminaari 21.08.2013 Kaisu Piiroinen Esityksessä Ajankohtaisia kysymyksiä Tiedonkeruu teknisesti aikataulu uusi tiedonkeruu tiedonkeruun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen Kunnanhallitus 123 22.04.2013 Valtuusto 55 29.04.2013 Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen 89/00.04.02/2013 KHALL 123 22.4.2013 Syksyllä 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus. Kuntamarkkinat 10.9.2014 marita.aho@ek.fi

Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus. Kuntamarkkinat 10.9.2014 marita.aho@ek.fi Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus Kuntamarkkinat 10.9.2014 marita.aho@ek.fi Joka viides uusi osaaja rekrytoidaan EK:n yrityksiin ammattikorkeakouluista Teollisuus 40% 31% 25% 4% Ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2014-2015 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa 18.11.2013 2 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston

Lisätiedot

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Hankkeissa (N=17) on mukana 2 25 amkia/hanke Lähes jokaisessa hankkeessa on tavoitteena Yritys/organisaatioyhteistyön tehostaminen, osaamisen kehittäminen,

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun LAATUKÄSIKIRJA

Lahden ammattikorkeakoulun LAATUKÄSIKIRJA Lahden ammattikorkeakoulun LAATUKÄSIKIRJA PLAN DO ACT CHECK Hyväksytty LAMKin hallituksen kokouksessa 10.6.2013 Päivitetty 13.11.2013 Sisällys Johdanto...3 1. TAUSTAA LAATUTOIMINNALLE...4 1.1. Kansallinen

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA 2013 2016

KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA 2013 2016 Lahden ammattikorkeakoulun KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA 2013 2016 Hyväksytty Lahden ammattikorkeakoulun hallituksessa 18.4.2013 38 Tahtotilamme on LAMK-visio 2017: Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun nimi on Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulun kaikki yksiköt toimivat Lahden kaupungin alueella.

Ammattikorkeakoulun nimi on Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulun kaikki yksiköt toimivat Lahden kaupungin alueella. Osakeyhtiön perustajaosapuolet pitävät mahdollisena, että seudun elinkeinoyhtiö LADEC Oy, Lahden Teollisuusseura ry tai alueella toimivat yritykset voivat liittyä ammattikorkeakouluyhtiön omistajiksi.

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö, ammattikorkeakoulun ylläpitäjä ja

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot