Digitaalisen television ansaintalogiikat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalisen television ansaintalogiikat"

Transkriptio

1 ArviD-julkaisuja 03/2004 Digitaalisen television ansaintalogiikat Palvelujen kustannuksista ja ansainnasta digi-tv:ssa Digi-tv-klusteriohjelma

2

3 ArviD-julkaisuja 03/2004 Digitaalisen television ansaintalogiikat Palvelujen kustannuksista ja ansainnasta digi-tv:ssa ISBN ArviD-julkaisuja 03/2004 Helsinki 2004

4 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät Rissanen Tommi, Argillander Timo, Järvelin Anne-Mari, Kalli Seppo Seppä Marko, Tuovinen Timo Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Digitaalisen television ansaintalogiikat Palvelujen ansainnasta ja kustannuksista digi-tv:ssa Tiivistelmä Tämä raportti on liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-klusteriohjelman toimeksiannosta toteutetun tutkimuksen loppuraportti. Tutkimuksessa esitetään käytännön esimerkkien kautta eri tyyppisten digi-tv - palvelujen kustannuksia ja ansaintamalleja. Samalla tarkastellaan toimialan arvoverkkoa ja toimijoiden välisiä suhteita. Kustannustekijöitä tarkastellaan arvoverkon eri toimijoiden näkökulmista. Kustannuksissa huomioidaan erikseen perustamis- sekä tuotantokustannukset. Myös palveluiden tarjolle saattamisen vaikutus kustannuksiin otetaan huomioon. Ansaintamalleista tarkastellaan erikseen välittömiä ja välillisiä ansaintamalleja. Tässä huomioidaan myös maksaminen ja ansainnan jakautuminen arvoverkossa sekä markkinoiden koko ja kasvupotentiaali. Tutkimuksen lopussa esitellään kahdeksan esimerkkiä erilaisista digi-tv -palveluista. Niissä tarkastellaan palvelujen arvoverkkoa, kustannuksia, ansaintalogiikkaa sekä tulevaisuudennäkymiä. Avainsanat (asiasanat) Digi-tv, ansaintalogiikka, arvoverkko Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ArviD-julkaisuja 03/2004 Kokonaissivumäärä Kieli suomi Jakaja JP-Epstar Oy / Jaakko Pöyry Infra ISBN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

5 Utgivare PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter on organet: organts namn, ordförande, sekreterare) Rissanen Tommi, Argillander Timo, Järvelin Anne-Mari, Kalli Seppo Seppä Marko, Tuovinen Timo Typ av publikation Report Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Digitala televisionens avkastningslogik Avkastning och kostnader för tjänsterna i digi-tv Referat Denna rapport är slutrapporten för den undersökning som genomförts på uppdrag av trafik- och kommunikationsministeriets klusterprogram ArviD. Undersökningen presenterar med praktiska exempel kostnaderna och avkastningsmodellerna för olika slag av digi-tjänster. Samtidigt granskas branschens värdenät och relationerna mellan aktörerna. Kostnadsfaktorerna granskas utgående från värdenätets olika aktörers synvinklar. I kostnaderna observeras grundläggnings- och produktionskostnaderna separat. Vilken effekt utbjudandet av tjänsterna har på kostnaderna har beaktats. För avkastningsmodellerna granskas direkta och indirekta avkastningsmodeller separat.. Här observeras också fördelningen av betalning och avkastning i värdenätet samt marknadens totala tillväxtpotential. I slutet av undersökningen presenteras åtta exempel på olika digi-tv-tjänster. I dessa granskas tjänsternas värdenät, kostnader, avkastningslogik samt framtidsutsikter. Nyckelord Digi-tv, avkastningslogik, värdenät Övriga uppgifter Series namn och nummer ArviD publikationer 03/2004 Sidoantal Språk finska Distribution JP-Epstar Oy / Jaakko Pöyry Infra ISBN Pris Förlag Kommunikationsministeriet Sekretessgrad offentlig

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Rissanen Tommi, Argillander Timo, Järvelin Anne-Mari, Kalli Seppo Seppä Marko, Tuovinen Timo Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Revenue models of the digital television On service costs and revenues in digital television Abstract This is the final report of a research project commissioned by the ArviD-cluster program of the ministry of travel and communications of Finland. The research describes the costs and revenue models ofdifferent kinds of digital television services through practical examples. Also the value net and the relationships between the actors of the value net are studied in the research The cost elements are studied from the viewpoints of the different actors of the value net. The set up costs and production costs of the services are studied separately. Also the effects of the choices made in distribution are taken into consideration. The direct and indirect revenue models are examined aside. Payment and revenue distribution in the value net and the size and growth potential of the market are also observed. In the end of the report is presented eight examples of different kinds of digital television services. The examples include a vision of the value net, cost elements, revenue models and future opportunities of the services. Keywords Digital TV, revenue logic, value chain Miscellaneous Serial Name and number ArviD publications 03/2004 Pages, total Language Finnish Distributed by JP-Epstar Oy / Jaakko Pöyry Infra ISBN Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 Esipuhe ArviD-klusteriohjelma edistää digi-tv-sisältöjen kehittymistä käynnistämällä palvelutuotannon perusedellytyksiä parantavia toimia. Yhtenä ensimmäisistä hankkeistaan ArviD käynnisti huhtikuussa 2004 tarjouskilpailun perusteella selvityksen digi-tv:n ansaintalogiikasta. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti jo vuonna 2002 vastaavanlaisen työn, jolla haluttiin selvittää silloin tekeillä olleen uuden viestintämarkkinalain aiheuttamia alan kilpailutilannemuutoksia. Tällä kertaa tavoitteena on ollut edelleen syventää ansaintalogiikan käsittelyä liiketoimintavolyymien tasolle ja tuoda mukaan tietoa konkreettisista tuotantokustannuksista. Digi-tv-maailma on murrosvaiheessa. Tämän julkaisun tarkoituksena on tarjota alalla jo oleville ja uusille toimijoille realistista tietoa palvelutuotannon kustannuksista ja kanssapelaajista unohtamatta myöskään erilaisia ansaintamahdollisuuksia. Selvityksen ovat toteuttaneet KTT Marko Seppä (ebrc, tutkimuksen vastuullinen johtaja), KTM Tommi Rissanen (ebrc, vastaava tutkija), DI Timo Argillander (Digital Media Finland Oy), professori Anne-Mari Järvelin (ebrc), professori Seppo Kalli (Ortikon Interactive Oy) ja CEO Timo Tuovinen (DOORStories Media content solutions). Liikenne- ja viestintäministeriön ja ArviD-ohjelman puolelta tutkimusta ovat ohjanneet viestintäneuvos Ismo Kosonen, neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi, ohjelmakoordinaattorit Pekka Nykänen ja Arto Saikanmäki JP-Epstar Oy:stä. Tutkimuksen aikana haastateltiin 25 asiantuntijaa suomalaisen digi-tv-toimialan arvoverkon eri puolilta. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka omalla panostuksellaan tekivät tämän selvityksen laatimisen mahdolliseksi. Helsingissä 15. päivänä syyskuuta 2004 Marjukka Saarijärvi Neuvotteleva virkamies v

8 Yhteenveto Tämä raportti on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön digi-tv-klusteriohjelman toimeksiannosta. Digi-tv tuo muassaan kasvavat kanavamäärät ja uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen. Perinteiset TV-ohjelmat saavat uusia piirteitä ja ohjelmista riippumattomia tai niille yhteisiä palveluita syntyy. Digi-tv:n uskotaan myös tuovan uusia toimijoita palveluita ja sisältöjä tuottamaan. Raportti suuntaakin viestinsä erityisesti niille tahoille, joille digi-tv mediana ei ole vielä tullut tutuksi. Sijoittaakseen asiat oikeaan viitekehykseen raportti esittää digi-tv-tuotannon arvoverkon kaikkine toimijoineen. ArviD-ohjelman keväällä 2004 julkaisema Palveluntekijän opas keskittyi siihen, mitä lisäpalveluiden laatijan tulisi tietää digi-tv-median rakenteesta ja palvelukehityksen teknisistä reunaehdoista. Tämä julkaisu valaisee saman asian taloudellista puolta käsitellen sekä tuotantokustannuksia että ansaintaa. Tuotantokustannuksien osalta raportti pyrkii kattamaan palvelujen tuotannon koko ketjun tuotannosta jakeluun. Milloin mahdollista, asiat pyritään ilmaisemaan nyrkkisäännöin verraten digi-tv-sisältöjen tuottamiskustannusta internet-sisältöjen tuottamiskustannukseen. Koska digi-tv:kin voima on televisionomaisuudessa, on raporttiin otettu esimerkkejä myös ohjelmien tuotantokustannuksista. Painotamme sanaa esimerkki, koska kustannusten alareunaa edustavat kotivideotasoiset tuotannot ja yläpäätä täysimittaiset studiotuotannot. Ansaintamahdollisuuksiakin on haluttu esitellä mahdollisimman monipuolisesti ja konkreettisesti esimerkkien valossa. Koska yksityiskohtaiset taloustiedot ovat liikesalaisuuksia, päädyttiin hankkeessa menettelyyn, missä asiantuntijaryhmä analysoi kunkin esimerkin ja antoi sen perusteella suuntaa antavan arvion ansainnan reunaehdoista ja suuruusluokasta. Koska mikään raportti ei korvaa omakohtaisen kokemuksen antamaa hiljaista tietoa, raportin laatijat toivovat, että he onnistuvat antamaan uusille digi-tv-toimijoille rohkeutta ja realistisen lähtökohdan omiin hankkeisiin. vi

9 Keskeiset termit ja lyhenteet Digi-tv Ansaintalogiikka Paluukanava Arvoverkko Tässä tutkimuksessa digi-tv:lla tarkoitetaan digitaalista tvsignaalin lähettämistä ja vastaanottamista sekä digitaalisuuden hyödyntämistä palvelujen tekemiseen ja kuluttamiseen. Ansaintalogiikka on idea tuottojen ja kustannuksien välisen erotuksen maksimoimiseksi pitkällä aikavälillä koko arvoverkon näkökulmasta. Lyhytnäköisiä ansaintalogiikoita, jotka perustuvat jonkin tahon tai resurssin hyväksikäyttöön ei käsitellä tässä tutkimuksessa Paluukanavalla tarkoitetaan menetelmää, jolla tietoa siirretään digi-tv:n vastaanottopäästä lähettäjäpäähän. Kesällä 2004 on yleisesti käytössä mobiilipuhelinten puhelin- tai tekstiviestiominaisuuksien hyödyntäminen paluukanavana. Digisovittimen varsinainen oma paluukanava toimii joko modeemi- tai laajakaistayhteydellä, jota kautta ne ovat yhteydessä Internetissä olevaan palvelimeen. Digisovittimen paluukanavan kautta voi siis tapahtua tiedonsiirtoa sekä digisovittimesta ulkopuolisiin palveluihin että palveluista digisovittimeen. Termi paluukanava on tässä suhteessa harhaanjohtava. Tässä tutkimuksessa Digisovittimen paluukanava -termillä tarkoitetaan kaapelimodeemin tai ADSL-sovittimen kautta olevaa laajakaistaista yhteyttä, koska modeemiperustaisen paluukanavan nähdään olevan välivaihe kehityksessä. Mobiilipaluukanavaa pidetään varsinasta paluukanavaa täydentävänä paluukanavana. Erityisesti tietotekniikassa tapahtuneen kehityksen kautta monimuotoisemmaksi muuttunut liiketoimintakenttä on vaatinut perinteistä arvoketjumallia (Porter 1980) kokonaisvaltaisempaa tarkastelutapaa tuotteiden ja palvelujen arvonmuodostukseen. Useiden tutkijoiden toimesta on rakennettu erilaisia arvoverkkomalleja, joille on yhteistä arvoketjulle tyypillisen horisontaalisen dimension lisäksi vertikaalisen dimension lisääminen malliin. Arvoverkoissa voi olla arvoketjuista poiketen useita samalla tai lähellä samaa toimialaa olevia toimijoita. Arvoverkoille on tyypillistä myös se, että sen toimijat vaihtelevat huomattavasti enemmän kuin arvoketjuissa. Digi-tv -toimiala on tyypillinen ala, jonka kuvaamiseksi soveltuu arvoverkkomalli. vii

10 MHP DVB MHP:lla tarkoitetaan digi-tv:n DVB Multimedia Home Platform standardia, jonka avulla digi-tv:n vuorovaikutteiset palvelut toteutetaan. MHPtoiminnallisella sovittimella on mahdollista saada käyttöön erilaisia digitaalisen lähetysvirran mukana lähetettäviä lisäpalveluita ja erikoistoimintoja. Ohjelmointiin käytetään Java-ohjelmointikieltä. Digital Video Broadcasting on eurooppalainen digi-tv standardi, joka on käytössä myös mm. Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Intiassa. viii

11 Sisältö Esipuhe...v Yhteenveto...vi Keskeiset termit ja lyhenteet...vii Sisältö...ix 1 Johdanto Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Toteutus ja tutkimusmenetelmät Rajaukset Digi-tv-toimialan arvoverkko Nykytila ja lähimenneisyydessä tapahtuneet muutokset Vallitseva arvoverkko Digi-tv:n kustannustekijät arvoverkon eri toimijoiden näkökulmasta Perustamis- ja vuosikustannukset Tuotantokustannukset Palvelujen tarjolle saattamisen vaikutus kustannuksiin Digi-tv:n mahdolliset ansaintalähteet Välittömät ansaintamahdollisuudet...23 Kotitaloudet...23 Mainostajat...27 B 2 B...29 Julkinen tuki...30 Jakelutoiminta...31 Oikeudet Välilliset ansaintamahdollisuudet Maksaminen ja ansainnan jakaminen arvoverkossa Markkinoiden koko ja kasvupotentiaali Kansainväliset liiketoimintamahdollisuudet...36 ix

12 5 Käytännön esimerkkejä Vuorovaikutteinen ohjelma BumtsiBumin Bumtsi-peli...38 Palvelun arvoverkko...39 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...39 Ansaintalogiikka...40 Tulevaisuus Vuorovaikutteinen mainos Nicorette...42 Palvelun arvoverkko...43 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...43 Ansaintalogiikka...44 Tulevaisuus Kauppapaikka NetAnttila...44 Palvelun arvoverkko...45 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...45 Ansaintalogiikka...46 Tulevaisuus Kanavariippumaton palvelu Veikkaus...46 Palvelun arvoverkko...47 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...47 Ansaintalogiikka...47 Tulevaisuus Julkinen palvelu Liikenneportaali...48 Palvelun arvoverkko...49 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...49 Ansaintalogiikka...50 Tulevaisuus Maksu-tv-palvelu Jääkiekon lisäpalvelut...51 Palvelun arvoverkko...52 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...52 Ansaintalogiikka...53 Tulevaisuus Uudet kokonaiskonseptit - Kanava Viisi...53 Palvelun arvoverkko...54 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...54 Ansaintalogiikka...55 Tulevaisuus Uudet kokonaiskonseptit Suomen 3KTV...55 Palvelun arvoverkko...56 x

13 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...56 Ansaintalogiikka...57 Tulevaisuus Johtopäätökset Lähteet...61 xi

14

15 1 Johdanto 1.1 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on syventää digi-tv:n ansaintalogiikoihin liittyvää tietämystä ja esittää esimerkkien avulla toimialaan liittyviä todellisia kustannuksia, ansaintamahdollisuuksia sekä arvioida markkinoiden kokoa ja niihin liittyvää potentiaalia. Tutkimushankkeen keskeiset tutkimuskysymykset ovat näin ollen: Millainen on digi-tv-toimialan vallitsevan arvoverkon rakenne ja millaiset ovat sen valtasuhteet? Millaiset ovat erilaisten digi-tv-palvelujen perustamis- ja vuosikustannukset? Millaiset ovat erilaisten digi-tv-palvelujen tuotantokustannukset arvoverkossa? Millaisia välittömiä ja välillisiä ansaintamahdollisuuksia erilaisiin digi-tvpalveluihin liittyy? Mikä on digi-tv-toimialan markkinoiden koko kesällä 2004, millainen potentiaali markkinoihin liittyy ja miten potentiaalin odotetaan ajallisesti realisoituvan? Miten palvelujen tarjolle saattamiseen liittyvät valinnat vaikuttavat kustannuksiin, ansaintamahdollisuuksiin ja markkinapotentiaaliin? Raportin tavoitteena on vastata edellä esitettyihin tutkimuskysymyksiin siten, että sen avulla digi-tv:n nykyisten ja alalle tulevien palveluntarjoajien on mahdollista saada toimikentästä realistinen kuva ja arvioida toimikenttään liittyviä riskejä ja ansaintamahdollisuuksia suhteutettuna omaan liiketoimintaansa. Digi-tv toimiala on tätä tutkimusta kirjoitettaessa edelleen varsin voimakkaassa muutoksessa. Digisovittimien penetraatio on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun, uusia palveluita tulee markkinoille ja teknologian toimintavarmuus ja käytettävyys paranee jatkuvasti. Johtuen tästä voimakkaasta murroksesta on tämän tutkimuksen puitteissa vaikea ottaa kantaa digi-tv:n kehityspolkuihin. Tästä syystä on todennäköistä, että monet tässä tutkimuksessa raportin julkaisuhetkellä ongelmallisiksi koetut asiat ratkaistaan ja uudet rajoitteet tulevat suuntaamaan toimialan kehitystä. Tämä on syytä huomioida tutustuttaessa tähän tutkimukseen pidemmän ajan kuluttua. 1

16 1.2 Toteutus ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi ebrc:n johtaja, KTT Marko Seppä. Tutkimuksen vastaavana tutkijana on toiminut KTM Tommi Rissanen. Tutkimuksen eri osa-alueiden toteutukseen osallistuivat edellä mainittujen lisäksi DI Timo Argillander (Digital Media Finland Oy), professori Anne-Mari Järvelin (ebrc), professori Seppo Kalli (Ortikon Interactive Oy) sekä Timo Tuovinen (DOORStories Media content solutions). Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty tutkimuksen ohjausryhmän sekä työseminaareihin erikseen kutsuttujen asiantuntijoiden kontribuutiota. Tutkimushankkeen ohjausryhmään on kuulunut edellä mainittujen lisäksi viestintäneuvos Ismo Kosonen ja neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi liikenneja viestintäministeriöstä sekä ArviD-klusteriohjelman koordinaattorit Pekka Nykänen ja Arto Saikanmäki JP-Epstar Oy:stä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen puitteissa kolme kertaa. Tutkimus on toteutettu kolmessa vaiheessa: 1. Lähtötilanteen määrittäminen Tässä vaiheessa määritettiin tutkimuksen tavoitteet ja toteutustapa sekä digi-tv -toimialan status quo keväällä 2004 olemassa olevien tutkimusten ja tutkimuskonsortion asiantuntemuksen perusteella. Tässä tutkimusvaiheessa valittiin myös tutkimuksessa käytettävät esimerkit ja päätettiin haastatteluiden sisältö sekä haastateltavat tahot. Tutkimusmenetelmänä ensimmäisessä vaiheessa käytettiin kirjallisuustutkimusta. 2. Tutkimusaineiston kerääminen Tutkimuksen toisessa vaiheessa kerättiin tutkimuksen empiirinen aineisto. Tämä toteutettiin haastattelemalla 25 asiantuntijaa suomalaisen digi-tv -toimialan arvoverkon eri puolilta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina haastattelemalla aluksi niitä tahoja, jotka liittyivät valittuihin esimerkkeihin. Näin saatua tietämystä täydennettiin haastattelemalla muita alan asiantuntijoita. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tämän tutkimusvaiheen tutkimusmenetelmänä oli moni-casetutkimus ja tiedonkeräysmenetelmänä haastattelut. 3. Tutkimusaineiston analysointi Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa analysoitiin tutkimuksessa saatua tietoa. Analysoinnissa hyödynnettiin kahta työseminaaria, joista ensimmäinen toteutettiin tutkimuskonsortion sisäisenä ja toinen ArviD-klusterihankkeen järjestämänä laajana asiantuntijaseminaarina. Työseminaarien antia täydennettiin tutkimuskonsortion omalla asiantuntemuksella. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimusvaiheessa oli työseminaarit. 2

17 Ellei tekstissä ole erikseen mainittu lähdettä, perustuu tieto tehtyihin haastatteluihin sekä tutkimuskonsortion omaan näkemykseen asiasta. 1.3 Rajaukset Satelliittijakelun tarkastelu on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, koska suomalainen digi-tv järjestelmä perustuu kaapeli- ja terrestriaalijalkeluun. IP-verkkojakelu rajattiin myös tarkastelun ulkopuolelle, koska siihen perustuvia kaupallisia ratkaisuja ei tutkimuksen tekohetkellä ollut laajassa mittakaavassa olemassa. Kovalevytallennusmahdollisuudella varustettujen ns. PVR-sovittimien mahdollistamat uudet ansaintamahdollisuudet on myös jätetty tutkimuksen ulkopuolelle, koska MHPtoiminnalla varustettuja PVR-sovittimia ei tutkimuksen tekohetkellä ole vielä markkinoilla ja niiden tarjoamat uudet liiketoiminnalliset mahdollisuudet ovat näin ollen vielä vaikeasti ennustettavissa. Kansainvälisiin markkinoihin otettiin kantaa ainoastaan niiltä osin, kuin ne olennaisesti liittyvät palvelujen ansaintalogiikkaan tai markkinapotentiaalin määrittämiseen. Arvoverkon toimijoista tässä tutkimuksessa ei ansaintalogiikoita tarkastella laitevalmistajien ja kodinkonekauppiaiden näkökulmasta, vaikka näiden tahojen merkitys arvoverkossa noteerataan. 3

18 2 Digi-tv-toimialan arvoverkko Ansaintalogiikka on tämän tutkimuksen määrittelyn mukaisesti idea tuottojen ja kustannusten välisen erotuksen maksimoimiseksi pitkällä aikavälillä koko arvoverkon näkökulmasta. Arvoverkko on näin ollen kaikkien tässä tutkimuksessa käsiteltyjen ansaintalogiikkojen perusta. Tässä luvussa määritetään arvoverkkomalli, jonka kautta tutkimuksen ansaintalogiikat ja esimerkit kuvataan. 2.1 Nykytila ja lähimenneisyydessä tapahtuneet muutokset Digi-tv -toimialan arvoverkon perustana on perinteisen televisioliiketoiminnan arvoverkko. Siinä on kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia toimijakentän laajentuessa. Digitaalinen jakelu on tuonut arvoverkon eri osa-alueille täysin uusia toimijoita eivätkä toimijat ole vielä tähän mennessä täysin löytäneet omia asemiaan, vaan eri puolilla arvoverkkoa tapahtuu edelleen muutoksia. Digi-tv -toimialan arvoverkkoa tarkasteltaessa on myös otettava huomioon toimialojen välinen yhdentyminen, konvergenssi, eli toimialan kehitykseen vaikuttavat yhä enemmän myös läheiset toimialat. Tutkimuksen arvoverkkotarkastelun lähtökohtana oli kaksi suomalaista digi-tv:n toimijakenttää kuvaavaa arvoverkkokuvaa. Ensimmäinen oli liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2002 teettämässä digi-tv:n ansaintalogiikat -tutkimuksessa (Pelkonen et al. 2002) esitetty digi-tv:n toimintakenttä, joka kattaa kaikki toimialan olennaiset tahot. Tässä kuvauksessa toimialaa on käsitelty laajemminkin kuin ainoastaan arvonmuodostuksen näkökulmasta eli mukana on myös tuki- ja yhteistyöorganisaatioita. Laajana kuvauksena kuvassa 1 esitettyä toimintakenttää ei sellaisenaan sovellu parhaalla mahdollisella tavalla tämän tutkimuksen arvoverkkotarkasteluun. Tätä tarkoitusta varten toimijakenttä tulee esittää suppeammin ottaen mukaan tuotteiden ja palvelujen tuottamisen kannalta oleelliset toiminnot. 4

19 Sisältöoikeuksien omistajat Digitaalisen Sisällön- television toimintakentän jakeluoperaattorit tuottajat Sisällön Digitaa- kokoajat hahmotelma Sisällön mahdollistajat Sovellusten kehittäjät Sovellusten tarjoajat Lisäarvopalveluiden mahdollistajat Digitaaliset mediat listen ohjelmien tarjoajat Digitaalisten lisäarvopalveluiden tarjoajat Digitaalisen TV:n Kaapelitelevisiooperaattorit Taajuusoperaattori(t) (MUXien haltijat) Loppukäyttäjät Paluukanavaoperaattorit ISPt Maanpäällisen verkon operaattori(t) Digitaalinen televisiopääte Televerkko -operaattorit (mobiili ja lanka) Kuluttajat Yritykset Päätelaitevalmistajat Kehitystyökalujen tuottajat Palvelualustojen kehittäjät Verkkoteknologian valmistajat Mahdollistavan teknologian tarjoajat Rahoittajat Rahoituslaitokset Pääomasijoittajat Julkiset rahoittajat Lakiasiantuntijat Asiantuntijapalvelijat Yhteistyöympäristön rakentajat Tutkimuslaitokset Koulutuslaitokset Mediatoimistot Standardointielimet Konsulttiyritykset Lainsäätäjät Mainostoimistot Kilpailuviranomaiset Satelliittioperaattorit Etujärjestöt Kuva 1 Digitaalisen television toimintakenttä, (Pelkonen et al. 2002). Toisena viitteellisenä arvoverkkomallina käytettiin Timo Argillanderin (2003) esiselvitysraportissa digi-tv -alan klusteriohjelmasta esittämää mallia, jossa katsoja/käyttäjä on kaiken perustana ja tv-kanava verkon keskiössä. Katsoja/käyttäjäkeskeistä kuvausta on vaikea käyttää arvoverkon kuvaamisessa tämän tutkimuksen puitteissa, koska tämän tutkimuksen tavoitteena on edistää digi-tv-alan palveluntarjontaa ja näin ollen arvoverkkokuvauksessa on nostettava arvonmuodostusprosessi voimakkaammin esiin. 5

20 tv-tuotantoyhtiö formaattikauppias projektikonsultti mainoststo ITtoimittaja digi-tv-työkalukehittäjä päätelaitevalm. valm. mediatoimisto tv-lähetys-infratoim. sisällön/palv. tarjoaja tv-kanava kodinkonekauppa mainostaja lähetysoperaattori maksu/tunnistuspalv. katsoja/käyttäjä ISP Kuva 2 Digitaalisen television arvoverkko, (Argillander 2003). Eri toimijoilla on ollut varsin erilaisia strategioita digi-tv:n lisäpalvelujen suhteen viimeisten vuosien aikana. Kaikkein konkreettisimmin tämä ilmenee arvoverkon keskiössä toimivien televisiokanavien valitsemissa toimintamalleissa. Pääkanavista YLE ja MTV3 ovat toimineet varsin aktiivisesti uusien palvelujen kehittämisessä, kun taas Nelonen on keskittynyt ydinliiketoimintaansa eli ohjelmien ostamiseen ja jakeluun sekä analogisella että digitaalisilla kanavillaan. Lisäpalvelujen suhteen Nelosen toimintamalli on passiivisempi kuin toisilla pääkanavilla. Digisovittimien myynti on lähtenyt vuoden 2003 lopulla voimakkaaseen kasvuun ja tämä tarjoaa luonnollisesti uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia digi-tv:ssa potentiaalisen katsojakunnan kasvaessa. Neloskanavan sekä terrestriaalijakelun ulkopuolisten digitaalisessa verkossa jaeltavien kanavien, kuten SubTV:n ja Urheilukanavan potentiaalinen katsojakunta laajenee. Kaikkiaan Suomessa on raportin julkaisuhetkellä jakelussa 20 televisiokanavaa, mikä on digi-tv:n tuoma ensimmäinen ja konkreettisin muutos terrestriaalijakelussa oleville kotitalouksille. Näiden saatavilla on aikaisemmin ollut ainoastaan neljä tv-kanavaa. Nelosen jakelualue on kesällä % ja se laajenee digitaalisen verkon kautta. Vuoden 2004 aikana tehtävien lähetysverkon laajennusten jälkeen digi-tv-verkon piirissä asuu 94 % suomalaisista (http://www.digita.fi/digita_dokumentti.asp?path=1840;3793;1973;4585). YLE, MTV3, Nelonen ja Digita ovat kesäkuussa 2004 sopineet digitaalisen television jakeluverkon laajenemisesta koko maahan vuoden 2005 aikana. Tällöin rakennettava verkko tulee kattamaan laskennallisesti noin 99,9 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Alueellinen lähetystoiminta on aikaisemmin ollut lähes yksinomaan kaapelioperaattoreiden toimintaa. Myös terrestriaalipuolella on pystytty lähettämään alueellisia mainoksia, mutta digi-tv mahdollistaa alueellisen lähetystoiminnan laajenemisen alueellisiin uutisiin ja muihinkin alueellisiin palveluihin. 6

21 Keskeisenä muutoksena toimialalla verrattuna vuoden 2002 tilanteeseen on se, että raportin julkaisuhetkellä MHP-palveluita lähetetään sekä terrestriaali- että kaapeliverkoissa. Näkyvimpiä ovat Supertekstitv, MTV3:n BumtsiBum-ohjelmaan liittyvä MHP-peli sekä Suuren seikkailun kapteenipeli ja äänestysmahdollisuus. Kaapeliverkon digitaalisia lisäarvopalveluita pääsevät raportin julkaisuhetkellä käyttämään ainoastaan pilottiasiakkaat, koska kaapeliverkossa toimivia MHP-sovittimia ei ole vielä markkinoilla. Tilanteen odotetaan muuttuvan vuoden 2004 lopulla. Olennaisena muutoksena lisäarvopalveluihin liittyen on yleiskäyttöisten DVB-HTML - selainten tulo markkinoille. Tämä mahdollistaa lisäarvopalvelujen aikaisempaa helpomman ja edullisemman tuottamisen ja olemassa olevan sisällön yksinkertaisemman muokkaamisen digi-tv:ssa esitettävään muotoon. Hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaan analogiset tv-lähetykset loppuvat Päivämäärää pidetään eri toimijoiden taholta laajasti hyväksyttävänä ja siinä pysymistä tukee myös digi-tv-sovittimien voimakkaaseen kasvuun lähtenyt myynti. Vuoden 2004 alussa sovittimia on myyty kolmen kuukauden aikana kappaletta kokonaismäärän yltäessä kappaleeseen, mikä on 15 % kaikista kotitalouksista. Kortinlukijalla varustettuja sovittimia on kuluttajilla arvion mukaan tästä noin kappaletta. Paluukanavaan kytkettyjä MHP-sovittimia on toistaiseksi erittäin vähän. Suurena ongelmana tässä on toisaalta riittävän kiinnostavien palvelujen puuttuminen ja toisaalta paluukanavajärjestelmään liittyvät epäselvyydet. Kesällä 2004 on markkinoilla ainoastaan terrestriaalijakeluun soveltuvia MHPsovittimia ja niiden mukana toimitetaan puhelinverkkomodeemi. Lankapuhelinliittymien määrä kotitalouksissa on kuitenkin laskussa eikä puhelinmodeemia voida pitää kestävänä paluukanavaratkaisuna % kotitalouksista Väritelevisio Kaapelitelevisio Videonauhuri CD-soitin Mikrotietokone Lankapuhelin Matkapuhelin Modeemi Auto 1) ) Ml. työsuhdeautot. Kuva 3 Kestokulutustavaroiden omistus Suomessa (http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_tulot.html). Realistinen, sekä kuluttajia että palveluntarjoajia tyydyttävä paluukanavajärjestelmä olisi laajakaistainen, useissa kotitalouksissa jo valmiina oleva yhteyskanava. Raportin julkaisuhetkellä ei sellaisia kuitenkaan ole markkinoilla. Ongelmakenttää laajentaa markkinoille tulleet kovalevyllä varustetut PVR-sovittimet, joissa ei ole MHP-valmiutta eikä MHP-määrittelyn versio tue raportin julkaisuhetkellä kovalevytallentimia. MHPpenetraation kehittyminen on lisäarvopalvelujen kannalta kriittinen kysymys. 7

22 Penetraation kasvu riippuu monista edellä mainituista seikoista ja sitä on vaikea arvioida. Digi-tv:n koetaan olevan uudenlainen jakelukanava, joka tulee kaksisuuntaisena kanavana Internet- ja mobiilikanavan rinnalle niitä kuitenkaan korvaamatta. Television ehdoton vahvuus on sen toimintavarmuus ja käytön helppous. Televisiolla on oma paikkansa ihmisten elämässä ja sen muuttuminen kaksisuuntaiseksi kanavaksi avaa uusia mahdollisuuksia. Digi-tv ei saisi olla liian erilainen kuin se televisio, johon kuluttajat ovat tottuneet, vaan sen vahvuuksia tulee tukea niin, että uudet mahdollisuudet tulevat kuluttajille todellisena lisäarvona. Jos television rooli muuttuu kokonaan, voidaan kadottaa edellä mainittu etu siitä, että televisio kuuluu olennaisena osana suomalaisten elämään. Keskeiset uuden liiketoiminnan ja nopean kasvun mahdollistajat, erilaiset pääomasijoittajat, ovat toistaiseksi suhtautuneet digi-tv:n mahdollisuuksiin maltillisesti. Niiden muutamien pääomasijoitusten, jotka Suomessa on alan yrityksiin takavuosina tehty, lähivuosien menestyksellisyys vaikuttaa merkittävästi digi-tv -alan uusien toimijoiden kehitysnäkymiin. Pääomasijoittajien näkökulmasta digi-tv on vain yksi jakelukanava muiden joukossa. Edes teknologiayrityksen ei nähdä suotavana vihkiytyä yksinomaan tähän jakelukanavaan, sisällöntuotantoyrityksestä puhumattakaan. Kaiken kaikkiaan pääomasijoitustoimiala on vuosien räjähdysmäisen kasvun jälkeen aiempaa pääomaintensiivisempi ja institutionaalisempi. Sijoituskohteen kannalta tämä merkitsee sitä, että liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan olisi oltava poikkeuksellisen uskottavalla ja koetellulla pohjalla. Pääomasijoittajat eivät toimi aktiivisesti uusilla toimialoilla varhaisen vaiheen yritysten toimialajärjestelyissä toisin kuin kypsemmillä toimialoilla ja suurten yritysten kentässä. Arvoverkossa olisi tilaa uudentyyppisille aktiivisille omistajatoimijoille, kasvuyritysaihioiden pääomasijoituskelpoisuuden jalostajille, ns. venture-to-capital eli V2C toimijoille. Tällaisista omistaja- ja liiketoimintaosaamista ei rahamääräistä pääomaa sijoittavista toimijoista on jo useita havaintojakin. Pääosin V2C-toimijat ovat joko sivutoimisia osaamispääomaenkeleitä tai onnistumispalkkiota vastaan toimivia yrittäjävetoisia (partnership-pohjaisia) asiantuntijayrityksiä. Kaiken kaikkiaan digi-tv:n kentässä on pelintekijän paikka avoimena. Problematiikka on samankaltainen kaikkialla teknologia- ja tietointensiivisessä liiketoiminnassa ja sitä pohditaan mm. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Tekesin rahoittaman ProACTohjelman V2C Building Business from Venture to Capital -tutkimushankkeessa ja kesäkuussa 2004 luovutetussa Kehittämisestä kasvuun ESR-hankkeen loppuraportissa. 2.2 Vallitseva arvoverkko Kuvassa 4 on esitetty tässä tutkimuksessa käytettävä arvoverkkomalli, joka on rakennettu edellisessä kappaleessa esiteltyjen arvoverkkokuvien (Pelkonen et al ja Argillander 2003) perusteella. Malli on yksinkertaistettu kuvaus arvonmuodostuksesta toimijakentässä. Mallin tavoitteena on toimia yhteisenä pohjana, jonka avulla voidaan 8

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

DigiTV Lehdistömateriaali

DigiTV Lehdistömateriaali DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,

Lisätiedot

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002.

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002. Broadcasting Tapio Kallioja toimitusjohtaja, Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen Capital Markets Day Nelosen kehitys Tapio Kallioja Televisio vuonna 2001 Juha-Pekka Louhelainen Nelonen vuonna

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

TELEVISIO-OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS 2011 maksuttomilla kanavilla

TELEVISIO-OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS 2011 maksuttomilla kanavilla OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 16 :n mukaan televisiotoiminnan harjoittajan on varattava eurooppalaisille ohjelmille suurin osa vuosittaisesta lähetysajastaan,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

Alustaliiketoiminta. Vesa Kokkonen

Alustaliiketoiminta. Vesa Kokkonen Alustaliiketoiminta Vesa Kokkonen You don t need a digital strategy, you need a business strategy for the digital age Judy Goldberg Alustatalous miksi nyt? Digitalisaatio muuttaa arvonmuodostuksen tapoja

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista

Lisätiedot

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI Alma Media -esittely osakesäästäjille 8.12.2016 Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen 1 Alma Media tänään: kestävää mediaa ja digitaalisia palveluita

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"?

1. Kysymys: Omistatko jo digiboksin? DIGITV-VALMIUS VALMIUS ON VIELÄ KOVIN MONELLA HANKKIMATTA, MUTTA En;54 kpl 36,0 % 1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"? Kyllä;96 kpl 64,0 % Ensimmäisellä kysymyksellä tiedustelimme, että onko vastaajalla

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Kaupan liitto 26.10.2011

Kaupan liitto 26.10.2011 Kaupan liitto 26.10.2011 MIKKO KNUUTTILA TOIMINUT DIGITAALISEN MARKKINOINNIN JA SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN KEHITYS- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ YLI 10 VUOTTA VIIMEISIMPÄNÄ VASTANNUT DNA:N DIGIMARKKINOINNISTA JA 1.

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

IAB FINLANDIN OHJEISTUS

IAB FINLANDIN OHJEISTUS Copyright IAB FINLANDIN OHJEISTUS IAB Tietosuojaseminaari 12.5.2011 Pirkko Rajala, MTV Oy Seppo Roponen, TNS Gallup Agenda o Rajaukset ja määritykset: mistä nyt puhutaan o Ohjeistus o Mitä seuraavaksi

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kristina Ruuskanen TV09S1M1

Kristina Ruuskanen TV09S1M1 Kristina Ruuskanen TV09S1M1 1/24 1. Johdanto 2. Digitaalinen markkinointi 3. Digitaalisen markkinoinnin muotoja 4. Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 5. Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS

VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS SISÄLLYS 1. Ratkaisun tavoitteet 2. Oikeudenhaltijan näkökulma 3. Lähettäjäyrityksen näkökulma 4. Verkkotallennuksen tarjoajan

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva 2010 Liiton Surveypal-nettitutkimus 27.12.2010 13.1.2011 Henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2010 30 37 JÄSENET 2008 32 35 Liiton henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2006 JÄSENET

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

YellowTab on uudenlainen, asiakkaan ehdoilla tuotettu yritysten oma media.

YellowTab on uudenlainen, asiakkaan ehdoilla tuotettu yritysten oma media. YellowTab yrityksesi oma media YellowTab on uudenlainen, asiakkaan ehdoilla tuotettu yritysten oma media. YellowTab parantaa asiakasviihtyvyyttä ja asiakaskokemusta mielenkiintoisen, räätälöidyn, sisällön

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Antenna Ready hyväksytty HD-vastaanotin Henri Viljasjärvi Month Year

Antenna Ready hyväksytty HD-vastaanotin Henri Viljasjärvi Month Year Antenna Ready hyväksytty HD-vastaanotin Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Month Year Taustaa Digitv:n alkuaikoina Suomessa valittiin nk. Horisontaalisen vastaanotin markkinan malli, jossa kukaan ei kontrolloi

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevisioverkon muutokset Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevision muutokset 2015... 31.12.2016 2017...2026 UHF-alueen TV:n taajuusmuutokset 2015-2016

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan

Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan 5.11.2001 07:49 Reijo Holopainen Maailmanlaajuisen digi-tv:n rajapintastandardin - MHP:n - mukaisten vastaanottimien viivästyminen on antanut ohjelmistotyökalujen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Timo Puukko, MA, päätoiminen tuntiopettaja, kaupan ja kulttuurin ala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat: digitaalisuus, innovaatiot,

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot