Digitaalisen television ansaintalogiikat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalisen television ansaintalogiikat"

Transkriptio

1 ArviD-julkaisuja 03/2004 Digitaalisen television ansaintalogiikat Palvelujen kustannuksista ja ansainnasta digi-tv:ssa Digi-tv-klusteriohjelma

2

3 ArviD-julkaisuja 03/2004 Digitaalisen television ansaintalogiikat Palvelujen kustannuksista ja ansainnasta digi-tv:ssa ISBN ArviD-julkaisuja 03/2004 Helsinki 2004

4 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät Rissanen Tommi, Argillander Timo, Järvelin Anne-Mari, Kalli Seppo Seppä Marko, Tuovinen Timo Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Digitaalisen television ansaintalogiikat Palvelujen ansainnasta ja kustannuksista digi-tv:ssa Tiivistelmä Tämä raportti on liikenne- ja viestintäministeriön ArviD-klusteriohjelman toimeksiannosta toteutetun tutkimuksen loppuraportti. Tutkimuksessa esitetään käytännön esimerkkien kautta eri tyyppisten digi-tv - palvelujen kustannuksia ja ansaintamalleja. Samalla tarkastellaan toimialan arvoverkkoa ja toimijoiden välisiä suhteita. Kustannustekijöitä tarkastellaan arvoverkon eri toimijoiden näkökulmista. Kustannuksissa huomioidaan erikseen perustamis- sekä tuotantokustannukset. Myös palveluiden tarjolle saattamisen vaikutus kustannuksiin otetaan huomioon. Ansaintamalleista tarkastellaan erikseen välittömiä ja välillisiä ansaintamalleja. Tässä huomioidaan myös maksaminen ja ansainnan jakautuminen arvoverkossa sekä markkinoiden koko ja kasvupotentiaali. Tutkimuksen lopussa esitellään kahdeksan esimerkkiä erilaisista digi-tv -palveluista. Niissä tarkastellaan palvelujen arvoverkkoa, kustannuksia, ansaintalogiikkaa sekä tulevaisuudennäkymiä. Avainsanat (asiasanat) Digi-tv, ansaintalogiikka, arvoverkko Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ArviD-julkaisuja 03/2004 Kokonaissivumäärä Kieli suomi Jakaja JP-Epstar Oy / Jaakko Pöyry Infra ISBN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

5 Utgivare PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter on organet: organts namn, ordförande, sekreterare) Rissanen Tommi, Argillander Timo, Järvelin Anne-Mari, Kalli Seppo Seppä Marko, Tuovinen Timo Typ av publikation Report Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Digitala televisionens avkastningslogik Avkastning och kostnader för tjänsterna i digi-tv Referat Denna rapport är slutrapporten för den undersökning som genomförts på uppdrag av trafik- och kommunikationsministeriets klusterprogram ArviD. Undersökningen presenterar med praktiska exempel kostnaderna och avkastningsmodellerna för olika slag av digi-tjänster. Samtidigt granskas branschens värdenät och relationerna mellan aktörerna. Kostnadsfaktorerna granskas utgående från värdenätets olika aktörers synvinklar. I kostnaderna observeras grundläggnings- och produktionskostnaderna separat. Vilken effekt utbjudandet av tjänsterna har på kostnaderna har beaktats. För avkastningsmodellerna granskas direkta och indirekta avkastningsmodeller separat.. Här observeras också fördelningen av betalning och avkastning i värdenätet samt marknadens totala tillväxtpotential. I slutet av undersökningen presenteras åtta exempel på olika digi-tv-tjänster. I dessa granskas tjänsternas värdenät, kostnader, avkastningslogik samt framtidsutsikter. Nyckelord Digi-tv, avkastningslogik, värdenät Övriga uppgifter Series namn och nummer ArviD publikationer 03/2004 Sidoantal Språk finska Distribution JP-Epstar Oy / Jaakko Pöyry Infra ISBN Pris Förlag Kommunikationsministeriet Sekretessgrad offentlig

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Rissanen Tommi, Argillander Timo, Järvelin Anne-Mari, Kalli Seppo Seppä Marko, Tuovinen Timo Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Revenue models of the digital television On service costs and revenues in digital television Abstract This is the final report of a research project commissioned by the ArviD-cluster program of the ministry of travel and communications of Finland. The research describes the costs and revenue models ofdifferent kinds of digital television services through practical examples. Also the value net and the relationships between the actors of the value net are studied in the research The cost elements are studied from the viewpoints of the different actors of the value net. The set up costs and production costs of the services are studied separately. Also the effects of the choices made in distribution are taken into consideration. The direct and indirect revenue models are examined aside. Payment and revenue distribution in the value net and the size and growth potential of the market are also observed. In the end of the report is presented eight examples of different kinds of digital television services. The examples include a vision of the value net, cost elements, revenue models and future opportunities of the services. Keywords Digital TV, revenue logic, value chain Miscellaneous Serial Name and number ArviD publications 03/2004 Pages, total Language Finnish Distributed by JP-Epstar Oy / Jaakko Pöyry Infra ISBN Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 Esipuhe ArviD-klusteriohjelma edistää digi-tv-sisältöjen kehittymistä käynnistämällä palvelutuotannon perusedellytyksiä parantavia toimia. Yhtenä ensimmäisistä hankkeistaan ArviD käynnisti huhtikuussa 2004 tarjouskilpailun perusteella selvityksen digi-tv:n ansaintalogiikasta. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti jo vuonna 2002 vastaavanlaisen työn, jolla haluttiin selvittää silloin tekeillä olleen uuden viestintämarkkinalain aiheuttamia alan kilpailutilannemuutoksia. Tällä kertaa tavoitteena on ollut edelleen syventää ansaintalogiikan käsittelyä liiketoimintavolyymien tasolle ja tuoda mukaan tietoa konkreettisista tuotantokustannuksista. Digi-tv-maailma on murrosvaiheessa. Tämän julkaisun tarkoituksena on tarjota alalla jo oleville ja uusille toimijoille realistista tietoa palvelutuotannon kustannuksista ja kanssapelaajista unohtamatta myöskään erilaisia ansaintamahdollisuuksia. Selvityksen ovat toteuttaneet KTT Marko Seppä (ebrc, tutkimuksen vastuullinen johtaja), KTM Tommi Rissanen (ebrc, vastaava tutkija), DI Timo Argillander (Digital Media Finland Oy), professori Anne-Mari Järvelin (ebrc), professori Seppo Kalli (Ortikon Interactive Oy) ja CEO Timo Tuovinen (DOORStories Media content solutions). Liikenne- ja viestintäministeriön ja ArviD-ohjelman puolelta tutkimusta ovat ohjanneet viestintäneuvos Ismo Kosonen, neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi, ohjelmakoordinaattorit Pekka Nykänen ja Arto Saikanmäki JP-Epstar Oy:stä. Tutkimuksen aikana haastateltiin 25 asiantuntijaa suomalaisen digi-tv-toimialan arvoverkon eri puolilta. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka omalla panostuksellaan tekivät tämän selvityksen laatimisen mahdolliseksi. Helsingissä 15. päivänä syyskuuta 2004 Marjukka Saarijärvi Neuvotteleva virkamies v

8 Yhteenveto Tämä raportti on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön digi-tv-klusteriohjelman toimeksiannosta. Digi-tv tuo muassaan kasvavat kanavamäärät ja uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen. Perinteiset TV-ohjelmat saavat uusia piirteitä ja ohjelmista riippumattomia tai niille yhteisiä palveluita syntyy. Digi-tv:n uskotaan myös tuovan uusia toimijoita palveluita ja sisältöjä tuottamaan. Raportti suuntaakin viestinsä erityisesti niille tahoille, joille digi-tv mediana ei ole vielä tullut tutuksi. Sijoittaakseen asiat oikeaan viitekehykseen raportti esittää digi-tv-tuotannon arvoverkon kaikkine toimijoineen. ArviD-ohjelman keväällä 2004 julkaisema Palveluntekijän opas keskittyi siihen, mitä lisäpalveluiden laatijan tulisi tietää digi-tv-median rakenteesta ja palvelukehityksen teknisistä reunaehdoista. Tämä julkaisu valaisee saman asian taloudellista puolta käsitellen sekä tuotantokustannuksia että ansaintaa. Tuotantokustannuksien osalta raportti pyrkii kattamaan palvelujen tuotannon koko ketjun tuotannosta jakeluun. Milloin mahdollista, asiat pyritään ilmaisemaan nyrkkisäännöin verraten digi-tv-sisältöjen tuottamiskustannusta internet-sisältöjen tuottamiskustannukseen. Koska digi-tv:kin voima on televisionomaisuudessa, on raporttiin otettu esimerkkejä myös ohjelmien tuotantokustannuksista. Painotamme sanaa esimerkki, koska kustannusten alareunaa edustavat kotivideotasoiset tuotannot ja yläpäätä täysimittaiset studiotuotannot. Ansaintamahdollisuuksiakin on haluttu esitellä mahdollisimman monipuolisesti ja konkreettisesti esimerkkien valossa. Koska yksityiskohtaiset taloustiedot ovat liikesalaisuuksia, päädyttiin hankkeessa menettelyyn, missä asiantuntijaryhmä analysoi kunkin esimerkin ja antoi sen perusteella suuntaa antavan arvion ansainnan reunaehdoista ja suuruusluokasta. Koska mikään raportti ei korvaa omakohtaisen kokemuksen antamaa hiljaista tietoa, raportin laatijat toivovat, että he onnistuvat antamaan uusille digi-tv-toimijoille rohkeutta ja realistisen lähtökohdan omiin hankkeisiin. vi

9 Keskeiset termit ja lyhenteet Digi-tv Ansaintalogiikka Paluukanava Arvoverkko Tässä tutkimuksessa digi-tv:lla tarkoitetaan digitaalista tvsignaalin lähettämistä ja vastaanottamista sekä digitaalisuuden hyödyntämistä palvelujen tekemiseen ja kuluttamiseen. Ansaintalogiikka on idea tuottojen ja kustannuksien välisen erotuksen maksimoimiseksi pitkällä aikavälillä koko arvoverkon näkökulmasta. Lyhytnäköisiä ansaintalogiikoita, jotka perustuvat jonkin tahon tai resurssin hyväksikäyttöön ei käsitellä tässä tutkimuksessa Paluukanavalla tarkoitetaan menetelmää, jolla tietoa siirretään digi-tv:n vastaanottopäästä lähettäjäpäähän. Kesällä 2004 on yleisesti käytössä mobiilipuhelinten puhelin- tai tekstiviestiominaisuuksien hyödyntäminen paluukanavana. Digisovittimen varsinainen oma paluukanava toimii joko modeemi- tai laajakaistayhteydellä, jota kautta ne ovat yhteydessä Internetissä olevaan palvelimeen. Digisovittimen paluukanavan kautta voi siis tapahtua tiedonsiirtoa sekä digisovittimesta ulkopuolisiin palveluihin että palveluista digisovittimeen. Termi paluukanava on tässä suhteessa harhaanjohtava. Tässä tutkimuksessa Digisovittimen paluukanava -termillä tarkoitetaan kaapelimodeemin tai ADSL-sovittimen kautta olevaa laajakaistaista yhteyttä, koska modeemiperustaisen paluukanavan nähdään olevan välivaihe kehityksessä. Mobiilipaluukanavaa pidetään varsinasta paluukanavaa täydentävänä paluukanavana. Erityisesti tietotekniikassa tapahtuneen kehityksen kautta monimuotoisemmaksi muuttunut liiketoimintakenttä on vaatinut perinteistä arvoketjumallia (Porter 1980) kokonaisvaltaisempaa tarkastelutapaa tuotteiden ja palvelujen arvonmuodostukseen. Useiden tutkijoiden toimesta on rakennettu erilaisia arvoverkkomalleja, joille on yhteistä arvoketjulle tyypillisen horisontaalisen dimension lisäksi vertikaalisen dimension lisääminen malliin. Arvoverkoissa voi olla arvoketjuista poiketen useita samalla tai lähellä samaa toimialaa olevia toimijoita. Arvoverkoille on tyypillistä myös se, että sen toimijat vaihtelevat huomattavasti enemmän kuin arvoketjuissa. Digi-tv -toimiala on tyypillinen ala, jonka kuvaamiseksi soveltuu arvoverkkomalli. vii

10 MHP DVB MHP:lla tarkoitetaan digi-tv:n DVB Multimedia Home Platform standardia, jonka avulla digi-tv:n vuorovaikutteiset palvelut toteutetaan. MHPtoiminnallisella sovittimella on mahdollista saada käyttöön erilaisia digitaalisen lähetysvirran mukana lähetettäviä lisäpalveluita ja erikoistoimintoja. Ohjelmointiin käytetään Java-ohjelmointikieltä. Digital Video Broadcasting on eurooppalainen digi-tv standardi, joka on käytössä myös mm. Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Intiassa. viii

11 Sisältö Esipuhe...v Yhteenveto...vi Keskeiset termit ja lyhenteet...vii Sisältö...ix 1 Johdanto Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Toteutus ja tutkimusmenetelmät Rajaukset Digi-tv-toimialan arvoverkko Nykytila ja lähimenneisyydessä tapahtuneet muutokset Vallitseva arvoverkko Digi-tv:n kustannustekijät arvoverkon eri toimijoiden näkökulmasta Perustamis- ja vuosikustannukset Tuotantokustannukset Palvelujen tarjolle saattamisen vaikutus kustannuksiin Digi-tv:n mahdolliset ansaintalähteet Välittömät ansaintamahdollisuudet...23 Kotitaloudet...23 Mainostajat...27 B 2 B...29 Julkinen tuki...30 Jakelutoiminta...31 Oikeudet Välilliset ansaintamahdollisuudet Maksaminen ja ansainnan jakaminen arvoverkossa Markkinoiden koko ja kasvupotentiaali Kansainväliset liiketoimintamahdollisuudet...36 ix

12 5 Käytännön esimerkkejä Vuorovaikutteinen ohjelma BumtsiBumin Bumtsi-peli...38 Palvelun arvoverkko...39 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...39 Ansaintalogiikka...40 Tulevaisuus Vuorovaikutteinen mainos Nicorette...42 Palvelun arvoverkko...43 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...43 Ansaintalogiikka...44 Tulevaisuus Kauppapaikka NetAnttila...44 Palvelun arvoverkko...45 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...45 Ansaintalogiikka...46 Tulevaisuus Kanavariippumaton palvelu Veikkaus...46 Palvelun arvoverkko...47 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...47 Ansaintalogiikka...47 Tulevaisuus Julkinen palvelu Liikenneportaali...48 Palvelun arvoverkko...49 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...49 Ansaintalogiikka...50 Tulevaisuus Maksu-tv-palvelu Jääkiekon lisäpalvelut...51 Palvelun arvoverkko...52 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...52 Ansaintalogiikka...53 Tulevaisuus Uudet kokonaiskonseptit - Kanava Viisi...53 Palvelun arvoverkko...54 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...54 Ansaintalogiikka...55 Tulevaisuus Uudet kokonaiskonseptit Suomen 3KTV...55 Palvelun arvoverkko...56 x

13 Perustamis-, vuosi- ja tuotantokustannukset...56 Ansaintalogiikka...57 Tulevaisuus Johtopäätökset Lähteet...61 xi

14

15 1 Johdanto 1.1 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on syventää digi-tv:n ansaintalogiikoihin liittyvää tietämystä ja esittää esimerkkien avulla toimialaan liittyviä todellisia kustannuksia, ansaintamahdollisuuksia sekä arvioida markkinoiden kokoa ja niihin liittyvää potentiaalia. Tutkimushankkeen keskeiset tutkimuskysymykset ovat näin ollen: Millainen on digi-tv-toimialan vallitsevan arvoverkon rakenne ja millaiset ovat sen valtasuhteet? Millaiset ovat erilaisten digi-tv-palvelujen perustamis- ja vuosikustannukset? Millaiset ovat erilaisten digi-tv-palvelujen tuotantokustannukset arvoverkossa? Millaisia välittömiä ja välillisiä ansaintamahdollisuuksia erilaisiin digi-tvpalveluihin liittyy? Mikä on digi-tv-toimialan markkinoiden koko kesällä 2004, millainen potentiaali markkinoihin liittyy ja miten potentiaalin odotetaan ajallisesti realisoituvan? Miten palvelujen tarjolle saattamiseen liittyvät valinnat vaikuttavat kustannuksiin, ansaintamahdollisuuksiin ja markkinapotentiaaliin? Raportin tavoitteena on vastata edellä esitettyihin tutkimuskysymyksiin siten, että sen avulla digi-tv:n nykyisten ja alalle tulevien palveluntarjoajien on mahdollista saada toimikentästä realistinen kuva ja arvioida toimikenttään liittyviä riskejä ja ansaintamahdollisuuksia suhteutettuna omaan liiketoimintaansa. Digi-tv toimiala on tätä tutkimusta kirjoitettaessa edelleen varsin voimakkaassa muutoksessa. Digisovittimien penetraatio on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun, uusia palveluita tulee markkinoille ja teknologian toimintavarmuus ja käytettävyys paranee jatkuvasti. Johtuen tästä voimakkaasta murroksesta on tämän tutkimuksen puitteissa vaikea ottaa kantaa digi-tv:n kehityspolkuihin. Tästä syystä on todennäköistä, että monet tässä tutkimuksessa raportin julkaisuhetkellä ongelmallisiksi koetut asiat ratkaistaan ja uudet rajoitteet tulevat suuntaamaan toimialan kehitystä. Tämä on syytä huomioida tutustuttaessa tähän tutkimukseen pidemmän ajan kuluttua. 1

16 1.2 Toteutus ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi ebrc:n johtaja, KTT Marko Seppä. Tutkimuksen vastaavana tutkijana on toiminut KTM Tommi Rissanen. Tutkimuksen eri osa-alueiden toteutukseen osallistuivat edellä mainittujen lisäksi DI Timo Argillander (Digital Media Finland Oy), professori Anne-Mari Järvelin (ebrc), professori Seppo Kalli (Ortikon Interactive Oy) sekä Timo Tuovinen (DOORStories Media content solutions). Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty tutkimuksen ohjausryhmän sekä työseminaareihin erikseen kutsuttujen asiantuntijoiden kontribuutiota. Tutkimushankkeen ohjausryhmään on kuulunut edellä mainittujen lisäksi viestintäneuvos Ismo Kosonen ja neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvi liikenneja viestintäministeriöstä sekä ArviD-klusteriohjelman koordinaattorit Pekka Nykänen ja Arto Saikanmäki JP-Epstar Oy:stä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen puitteissa kolme kertaa. Tutkimus on toteutettu kolmessa vaiheessa: 1. Lähtötilanteen määrittäminen Tässä vaiheessa määritettiin tutkimuksen tavoitteet ja toteutustapa sekä digi-tv -toimialan status quo keväällä 2004 olemassa olevien tutkimusten ja tutkimuskonsortion asiantuntemuksen perusteella. Tässä tutkimusvaiheessa valittiin myös tutkimuksessa käytettävät esimerkit ja päätettiin haastatteluiden sisältö sekä haastateltavat tahot. Tutkimusmenetelmänä ensimmäisessä vaiheessa käytettiin kirjallisuustutkimusta. 2. Tutkimusaineiston kerääminen Tutkimuksen toisessa vaiheessa kerättiin tutkimuksen empiirinen aineisto. Tämä toteutettiin haastattelemalla 25 asiantuntijaa suomalaisen digi-tv -toimialan arvoverkon eri puolilta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina haastattelemalla aluksi niitä tahoja, jotka liittyivät valittuihin esimerkkeihin. Näin saatua tietämystä täydennettiin haastattelemalla muita alan asiantuntijoita. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tämän tutkimusvaiheen tutkimusmenetelmänä oli moni-casetutkimus ja tiedonkeräysmenetelmänä haastattelut. 3. Tutkimusaineiston analysointi Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa analysoitiin tutkimuksessa saatua tietoa. Analysoinnissa hyödynnettiin kahta työseminaaria, joista ensimmäinen toteutettiin tutkimuskonsortion sisäisenä ja toinen ArviD-klusterihankkeen järjestämänä laajana asiantuntijaseminaarina. Työseminaarien antia täydennettiin tutkimuskonsortion omalla asiantuntemuksella. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimusvaiheessa oli työseminaarit. 2

17 Ellei tekstissä ole erikseen mainittu lähdettä, perustuu tieto tehtyihin haastatteluihin sekä tutkimuskonsortion omaan näkemykseen asiasta. 1.3 Rajaukset Satelliittijakelun tarkastelu on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, koska suomalainen digi-tv järjestelmä perustuu kaapeli- ja terrestriaalijalkeluun. IP-verkkojakelu rajattiin myös tarkastelun ulkopuolelle, koska siihen perustuvia kaupallisia ratkaisuja ei tutkimuksen tekohetkellä ollut laajassa mittakaavassa olemassa. Kovalevytallennusmahdollisuudella varustettujen ns. PVR-sovittimien mahdollistamat uudet ansaintamahdollisuudet on myös jätetty tutkimuksen ulkopuolelle, koska MHPtoiminnalla varustettuja PVR-sovittimia ei tutkimuksen tekohetkellä ole vielä markkinoilla ja niiden tarjoamat uudet liiketoiminnalliset mahdollisuudet ovat näin ollen vielä vaikeasti ennustettavissa. Kansainvälisiin markkinoihin otettiin kantaa ainoastaan niiltä osin, kuin ne olennaisesti liittyvät palvelujen ansaintalogiikkaan tai markkinapotentiaalin määrittämiseen. Arvoverkon toimijoista tässä tutkimuksessa ei ansaintalogiikoita tarkastella laitevalmistajien ja kodinkonekauppiaiden näkökulmasta, vaikka näiden tahojen merkitys arvoverkossa noteerataan. 3

18 2 Digi-tv-toimialan arvoverkko Ansaintalogiikka on tämän tutkimuksen määrittelyn mukaisesti idea tuottojen ja kustannusten välisen erotuksen maksimoimiseksi pitkällä aikavälillä koko arvoverkon näkökulmasta. Arvoverkko on näin ollen kaikkien tässä tutkimuksessa käsiteltyjen ansaintalogiikkojen perusta. Tässä luvussa määritetään arvoverkkomalli, jonka kautta tutkimuksen ansaintalogiikat ja esimerkit kuvataan. 2.1 Nykytila ja lähimenneisyydessä tapahtuneet muutokset Digi-tv -toimialan arvoverkon perustana on perinteisen televisioliiketoiminnan arvoverkko. Siinä on kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia toimijakentän laajentuessa. Digitaalinen jakelu on tuonut arvoverkon eri osa-alueille täysin uusia toimijoita eivätkä toimijat ole vielä tähän mennessä täysin löytäneet omia asemiaan, vaan eri puolilla arvoverkkoa tapahtuu edelleen muutoksia. Digi-tv -toimialan arvoverkkoa tarkasteltaessa on myös otettava huomioon toimialojen välinen yhdentyminen, konvergenssi, eli toimialan kehitykseen vaikuttavat yhä enemmän myös läheiset toimialat. Tutkimuksen arvoverkkotarkastelun lähtökohtana oli kaksi suomalaista digi-tv:n toimijakenttää kuvaavaa arvoverkkokuvaa. Ensimmäinen oli liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2002 teettämässä digi-tv:n ansaintalogiikat -tutkimuksessa (Pelkonen et al. 2002) esitetty digi-tv:n toimintakenttä, joka kattaa kaikki toimialan olennaiset tahot. Tässä kuvauksessa toimialaa on käsitelty laajemminkin kuin ainoastaan arvonmuodostuksen näkökulmasta eli mukana on myös tuki- ja yhteistyöorganisaatioita. Laajana kuvauksena kuvassa 1 esitettyä toimintakenttää ei sellaisenaan sovellu parhaalla mahdollisella tavalla tämän tutkimuksen arvoverkkotarkasteluun. Tätä tarkoitusta varten toimijakenttä tulee esittää suppeammin ottaen mukaan tuotteiden ja palvelujen tuottamisen kannalta oleelliset toiminnot. 4

19 Sisältöoikeuksien omistajat Digitaalisen Sisällön- television toimintakentän jakeluoperaattorit tuottajat Sisällön Digitaa- kokoajat hahmotelma Sisällön mahdollistajat Sovellusten kehittäjät Sovellusten tarjoajat Lisäarvopalveluiden mahdollistajat Digitaaliset mediat listen ohjelmien tarjoajat Digitaalisten lisäarvopalveluiden tarjoajat Digitaalisen TV:n Kaapelitelevisiooperaattorit Taajuusoperaattori(t) (MUXien haltijat) Loppukäyttäjät Paluukanavaoperaattorit ISPt Maanpäällisen verkon operaattori(t) Digitaalinen televisiopääte Televerkko -operaattorit (mobiili ja lanka) Kuluttajat Yritykset Päätelaitevalmistajat Kehitystyökalujen tuottajat Palvelualustojen kehittäjät Verkkoteknologian valmistajat Mahdollistavan teknologian tarjoajat Rahoittajat Rahoituslaitokset Pääomasijoittajat Julkiset rahoittajat Lakiasiantuntijat Asiantuntijapalvelijat Yhteistyöympäristön rakentajat Tutkimuslaitokset Koulutuslaitokset Mediatoimistot Standardointielimet Konsulttiyritykset Lainsäätäjät Mainostoimistot Kilpailuviranomaiset Satelliittioperaattorit Etujärjestöt Kuva 1 Digitaalisen television toimintakenttä, (Pelkonen et al. 2002). Toisena viitteellisenä arvoverkkomallina käytettiin Timo Argillanderin (2003) esiselvitysraportissa digi-tv -alan klusteriohjelmasta esittämää mallia, jossa katsoja/käyttäjä on kaiken perustana ja tv-kanava verkon keskiössä. Katsoja/käyttäjäkeskeistä kuvausta on vaikea käyttää arvoverkon kuvaamisessa tämän tutkimuksen puitteissa, koska tämän tutkimuksen tavoitteena on edistää digi-tv-alan palveluntarjontaa ja näin ollen arvoverkkokuvauksessa on nostettava arvonmuodostusprosessi voimakkaammin esiin. 5

20 tv-tuotantoyhtiö formaattikauppias projektikonsultti mainoststo ITtoimittaja digi-tv-työkalukehittäjä päätelaitevalm. valm. mediatoimisto tv-lähetys-infratoim. sisällön/palv. tarjoaja tv-kanava kodinkonekauppa mainostaja lähetysoperaattori maksu/tunnistuspalv. katsoja/käyttäjä ISP Kuva 2 Digitaalisen television arvoverkko, (Argillander 2003). Eri toimijoilla on ollut varsin erilaisia strategioita digi-tv:n lisäpalvelujen suhteen viimeisten vuosien aikana. Kaikkein konkreettisimmin tämä ilmenee arvoverkon keskiössä toimivien televisiokanavien valitsemissa toimintamalleissa. Pääkanavista YLE ja MTV3 ovat toimineet varsin aktiivisesti uusien palvelujen kehittämisessä, kun taas Nelonen on keskittynyt ydinliiketoimintaansa eli ohjelmien ostamiseen ja jakeluun sekä analogisella että digitaalisilla kanavillaan. Lisäpalvelujen suhteen Nelosen toimintamalli on passiivisempi kuin toisilla pääkanavilla. Digisovittimien myynti on lähtenyt vuoden 2003 lopulla voimakkaaseen kasvuun ja tämä tarjoaa luonnollisesti uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia digi-tv:ssa potentiaalisen katsojakunnan kasvaessa. Neloskanavan sekä terrestriaalijakelun ulkopuolisten digitaalisessa verkossa jaeltavien kanavien, kuten SubTV:n ja Urheilukanavan potentiaalinen katsojakunta laajenee. Kaikkiaan Suomessa on raportin julkaisuhetkellä jakelussa 20 televisiokanavaa, mikä on digi-tv:n tuoma ensimmäinen ja konkreettisin muutos terrestriaalijakelussa oleville kotitalouksille. Näiden saatavilla on aikaisemmin ollut ainoastaan neljä tv-kanavaa. Nelosen jakelualue on kesällä % ja se laajenee digitaalisen verkon kautta. Vuoden 2004 aikana tehtävien lähetysverkon laajennusten jälkeen digi-tv-verkon piirissä asuu 94 % suomalaisista (http://www.digita.fi/digita_dokumentti.asp?path=1840;3793;1973;4585). YLE, MTV3, Nelonen ja Digita ovat kesäkuussa 2004 sopineet digitaalisen television jakeluverkon laajenemisesta koko maahan vuoden 2005 aikana. Tällöin rakennettava verkko tulee kattamaan laskennallisesti noin 99,9 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Alueellinen lähetystoiminta on aikaisemmin ollut lähes yksinomaan kaapelioperaattoreiden toimintaa. Myös terrestriaalipuolella on pystytty lähettämään alueellisia mainoksia, mutta digi-tv mahdollistaa alueellisen lähetystoiminnan laajenemisen alueellisiin uutisiin ja muihinkin alueellisiin palveluihin. 6

21 Keskeisenä muutoksena toimialalla verrattuna vuoden 2002 tilanteeseen on se, että raportin julkaisuhetkellä MHP-palveluita lähetetään sekä terrestriaali- että kaapeliverkoissa. Näkyvimpiä ovat Supertekstitv, MTV3:n BumtsiBum-ohjelmaan liittyvä MHP-peli sekä Suuren seikkailun kapteenipeli ja äänestysmahdollisuus. Kaapeliverkon digitaalisia lisäarvopalveluita pääsevät raportin julkaisuhetkellä käyttämään ainoastaan pilottiasiakkaat, koska kaapeliverkossa toimivia MHP-sovittimia ei ole vielä markkinoilla. Tilanteen odotetaan muuttuvan vuoden 2004 lopulla. Olennaisena muutoksena lisäarvopalveluihin liittyen on yleiskäyttöisten DVB-HTML - selainten tulo markkinoille. Tämä mahdollistaa lisäarvopalvelujen aikaisempaa helpomman ja edullisemman tuottamisen ja olemassa olevan sisällön yksinkertaisemman muokkaamisen digi-tv:ssa esitettävään muotoon. Hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaan analogiset tv-lähetykset loppuvat Päivämäärää pidetään eri toimijoiden taholta laajasti hyväksyttävänä ja siinä pysymistä tukee myös digi-tv-sovittimien voimakkaaseen kasvuun lähtenyt myynti. Vuoden 2004 alussa sovittimia on myyty kolmen kuukauden aikana kappaletta kokonaismäärän yltäessä kappaleeseen, mikä on 15 % kaikista kotitalouksista. Kortinlukijalla varustettuja sovittimia on kuluttajilla arvion mukaan tästä noin kappaletta. Paluukanavaan kytkettyjä MHP-sovittimia on toistaiseksi erittäin vähän. Suurena ongelmana tässä on toisaalta riittävän kiinnostavien palvelujen puuttuminen ja toisaalta paluukanavajärjestelmään liittyvät epäselvyydet. Kesällä 2004 on markkinoilla ainoastaan terrestriaalijakeluun soveltuvia MHPsovittimia ja niiden mukana toimitetaan puhelinverkkomodeemi. Lankapuhelinliittymien määrä kotitalouksissa on kuitenkin laskussa eikä puhelinmodeemia voida pitää kestävänä paluukanavaratkaisuna % kotitalouksista Väritelevisio Kaapelitelevisio Videonauhuri CD-soitin Mikrotietokone Lankapuhelin Matkapuhelin Modeemi Auto 1) ) Ml. työsuhdeautot. Kuva 3 Kestokulutustavaroiden omistus Suomessa (http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_tulot.html). Realistinen, sekä kuluttajia että palveluntarjoajia tyydyttävä paluukanavajärjestelmä olisi laajakaistainen, useissa kotitalouksissa jo valmiina oleva yhteyskanava. Raportin julkaisuhetkellä ei sellaisia kuitenkaan ole markkinoilla. Ongelmakenttää laajentaa markkinoille tulleet kovalevyllä varustetut PVR-sovittimet, joissa ei ole MHP-valmiutta eikä MHP-määrittelyn versio tue raportin julkaisuhetkellä kovalevytallentimia. MHPpenetraation kehittyminen on lisäarvopalvelujen kannalta kriittinen kysymys. 7

22 Penetraation kasvu riippuu monista edellä mainituista seikoista ja sitä on vaikea arvioida. Digi-tv:n koetaan olevan uudenlainen jakelukanava, joka tulee kaksisuuntaisena kanavana Internet- ja mobiilikanavan rinnalle niitä kuitenkaan korvaamatta. Television ehdoton vahvuus on sen toimintavarmuus ja käytön helppous. Televisiolla on oma paikkansa ihmisten elämässä ja sen muuttuminen kaksisuuntaiseksi kanavaksi avaa uusia mahdollisuuksia. Digi-tv ei saisi olla liian erilainen kuin se televisio, johon kuluttajat ovat tottuneet, vaan sen vahvuuksia tulee tukea niin, että uudet mahdollisuudet tulevat kuluttajille todellisena lisäarvona. Jos television rooli muuttuu kokonaan, voidaan kadottaa edellä mainittu etu siitä, että televisio kuuluu olennaisena osana suomalaisten elämään. Keskeiset uuden liiketoiminnan ja nopean kasvun mahdollistajat, erilaiset pääomasijoittajat, ovat toistaiseksi suhtautuneet digi-tv:n mahdollisuuksiin maltillisesti. Niiden muutamien pääomasijoitusten, jotka Suomessa on alan yrityksiin takavuosina tehty, lähivuosien menestyksellisyys vaikuttaa merkittävästi digi-tv -alan uusien toimijoiden kehitysnäkymiin. Pääomasijoittajien näkökulmasta digi-tv on vain yksi jakelukanava muiden joukossa. Edes teknologiayrityksen ei nähdä suotavana vihkiytyä yksinomaan tähän jakelukanavaan, sisällöntuotantoyrityksestä puhumattakaan. Kaiken kaikkiaan pääomasijoitustoimiala on vuosien räjähdysmäisen kasvun jälkeen aiempaa pääomaintensiivisempi ja institutionaalisempi. Sijoituskohteen kannalta tämä merkitsee sitä, että liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan olisi oltava poikkeuksellisen uskottavalla ja koetellulla pohjalla. Pääomasijoittajat eivät toimi aktiivisesti uusilla toimialoilla varhaisen vaiheen yritysten toimialajärjestelyissä toisin kuin kypsemmillä toimialoilla ja suurten yritysten kentässä. Arvoverkossa olisi tilaa uudentyyppisille aktiivisille omistajatoimijoille, kasvuyritysaihioiden pääomasijoituskelpoisuuden jalostajille, ns. venture-to-capital eli V2C toimijoille. Tällaisista omistaja- ja liiketoimintaosaamista ei rahamääräistä pääomaa sijoittavista toimijoista on jo useita havaintojakin. Pääosin V2C-toimijat ovat joko sivutoimisia osaamispääomaenkeleitä tai onnistumispalkkiota vastaan toimivia yrittäjävetoisia (partnership-pohjaisia) asiantuntijayrityksiä. Kaiken kaikkiaan digi-tv:n kentässä on pelintekijän paikka avoimena. Problematiikka on samankaltainen kaikkialla teknologia- ja tietointensiivisessä liiketoiminnassa ja sitä pohditaan mm. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Tekesin rahoittaman ProACTohjelman V2C Building Business from Venture to Capital -tutkimushankkeessa ja kesäkuussa 2004 luovutetussa Kehittämisestä kasvuun ESR-hankkeen loppuraportissa. 2.2 Vallitseva arvoverkko Kuvassa 4 on esitetty tässä tutkimuksessa käytettävä arvoverkkomalli, joka on rakennettu edellisessä kappaleessa esiteltyjen arvoverkkokuvien (Pelkonen et al ja Argillander 2003) perusteella. Malli on yksinkertaistettu kuvaus arvonmuodostuksesta toimijakentässä. Mallin tavoitteena on toimia yhteisenä pohjana, jonka avulla voidaan 8

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

DigiTV Lehdistömateriaali

DigiTV Lehdistömateriaali DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,

Lisätiedot

Minna Tasanto. Televisiomainokset, digitalisoituminen ja ansainta

Minna Tasanto. Televisiomainokset, digitalisoituminen ja ansainta Minna Tasanto Televisiomainokset, digitalisoituminen ja ansainta Tämä artikkeli pohjautuu pro gradu työhöni, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat digitaalisen television vaikutukset televisiomainonnan

Lisätiedot

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002.

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002. Broadcasting Tapio Kallioja toimitusjohtaja, Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen Capital Markets Day Nelosen kehitys Tapio Kallioja Televisio vuonna 2001 Juha-Pekka Louhelainen Nelonen vuonna

Lisätiedot

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään?

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? 1 DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? Juho Mäyränpää 11.03.2004 HPJ - Lifesigner Ltd 2 Sovellukset Toimijat - mistä näkee Mikä kiinnostaa Tarjolla nyt Tulevaisuus 3 Sovellukset Digitaalista sisältöä

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Julkinen Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Sisältö DNA:n televisioliiketoiminta Televisiokatselun muutosten vaikutukset Antenniverkko osana DNA:n televisiotarjontaa Yhteenveto Julkinen /

Lisätiedot

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN POPUP-TV SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN POPUP-TV SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN Popup-TV on erinomainen tapa yhdistää perinteinen televisio ja sosiaalinen media sekä muut markkinointitoimenpiteet

Lisätiedot

TV2007 RYHMÄ PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TAUNO ÄIJÄLÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 20.6.2007

TV2007 RYHMÄ PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TAUNO ÄIJÄLÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 20.6.2007 KESÄKUUN DIGIRAPORTTI TV2007 RYHMÄ PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TAUNO ÄIJÄLÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 20.6.2007 1. KAAPELISSA JATKOAIKAA 29.2.2008 SAAKKA, PÄÄTÖS TEHTIIN JO 20.6.!! 2. VIELÄ 48 UUTTA TÄYTELÄHETINTÄ

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11.

Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11. Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi Mikä on LähiTV? Kaksivuotinen (2004-2005) tutkimushanke, jota koordinoi

Lisätiedot

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digitv 10 vuotta 2000-2010 koelähetysvaihe alkoi 1.9.2000 Alueet Espoo, Tampere ja Turku, näkyvyysalue 39% väestöstä Rinnakkaislähetyksinä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Internet Protocol Datacast

Internet Protocol Datacast Internet Protocol Datacast Televisiopalvelut kännykkään Älyä verkossa Web Intelligence Tekesin Fenix-ohjelman minisymposio Tiedekeskus Heureka, 2.9.2004 IP Datacast mahdollistaa Nykyistä rikkaammat mobiilit

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta).

OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta). OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta). CEO, Teemu Neiglick. Keitä me olemme? 34 92 40 KESKI-IKÄ ~15 000 palaveria

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

AntenniTV:n tulevaisuus. Anvian kesäpäivät. Liiketoimintapäällikkö, Teppo Ahonen 31.5.2013

AntenniTV:n tulevaisuus. Anvian kesäpäivät. Liiketoimintapäällikkö, Teppo Ahonen 31.5.2013 AntenniTV:n tulevaisuus Anvian kesäpäivät 31.5.2013 Liiketoimintapäällikkö, Teppo Ahonen DIGITA Olemme Suomen johtava langattomien viestintäverkkojen verkko-operaattori sekä merkittävä tietoliikenneverkkojen

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

TV-kanavien jakeluoikeuksien soveltaminen suljetussa laajakaistaisessa IP-jakeluverkossa

TV-kanavien jakeluoikeuksien soveltaminen suljetussa laajakaistaisessa IP-jakeluverkossa TV-kanavien jakeluoikeuksien soveltaminen suljetussa laajakaistaisessa IP-jakeluverkossa Diplomityöseminaari / Hanna-Riina Korhonen 2.6.2005 1 Agenda Työn tausta ja tavoitteet Termejä Jakeluoikeuksiin

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi www.sant.fi 1 Jäseninä: Satelliitti- ja antenniliitto SANT toimii n. 100 antennialan yrityksen edunvalvojana ja yhteenliittymänä Antenniurakointiliikkeitä Antennialan laitevalmistajia ja maahantuojia Antennitarvikkeiden

Lisätiedot

Antennijakelu UHF-alueella 2017

Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Teppo Ahonen Agenda Esityksen sisältö Viestintäpoliittinen ohjelma, pääkohdat TV-jakelun näkökulmasta Toimialan T2-siirtymää suunnitteleva

Lisätiedot

Digi-tv kuulemistilaisuus

Digi-tv kuulemistilaisuus Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen 31.1.2007 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia

Lisätiedot

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON Mikko Saarentaus Cable Days 23.4.2015 Hanasaari, Espoo Julkinen 1 SISÄLTÖ Uudistunut DNA DNA TV avain uuteen televisioon Ajankohtaista antenniverkosta uusi antennitelevisio

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa. CEO, Teemu Neiglick.

Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa. CEO, Teemu Neiglick. Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa CEO, Teemu Neiglick. Omnicom MediaGroup Finland: ToinenPHD, OMD Finland & Ainoa Resolution

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

TELEVISIO-OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS 2011 maksuttomilla kanavilla

TELEVISIO-OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS 2011 maksuttomilla kanavilla OHJELMISTON EUROOPPALAISUUS Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 16 :n mukaan televisiotoiminnan harjoittajan on varattava eurooppalaisille ohjelmille suurin osa vuosittaisesta lähetysajastaan,

Lisätiedot

Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy?

Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy? Uudistunut kulttuuriaineistolaki Mikä Suomessa säilyy? Televisio- ja radio-ohjelmien sekä elokuvien arkistointi Lasse Vihonen / Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Tieteiden talo 19.5.2008 Laki kulttuuriaineistojen

Lisätiedot

TELEVISIOMAINOKSET, DIGITALISOITUMINEN JA ANSAINTA

TELEVISIOMAINOKSET, DIGITALISOITUMINEN JA ANSAINTA TELEVISIOMAINOKSET, DIGITALISOITUMINEN JA ANSAINTA Minna Tasanto Pro gradu -tutkielma 2006 Oulun yliopiston Taideaineiden ja antropologian laitos Mediatuottajan maisteriohjelma Johdanto...3 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"?

1. Kysymys: Omistatko jo digiboksin? DIGITV-VALMIUS VALMIUS ON VIELÄ KOVIN MONELLA HANKKIMATTA, MUTTA En;54 kpl 36,0 % 1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"? Kyllä;96 kpl 64,0 % Ensimmäisellä kysymyksellä tiedustelimme, että onko vastaajalla

Lisätiedot

Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan

Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan 5.11.2001 07:49 Reijo Holopainen Maailmanlaajuisen digi-tv:n rajapintastandardin - MHP:n - mukaisten vastaanottimien viivästyminen on antanut ohjelmistotyökalujen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Oulu D.C. kapasiteettipalveluita oululaiseen ekosysteemiin

Oulu D.C. kapasiteettipalveluita oululaiseen ekosysteemiin Technopolis Business Breakfast Oulu 9.5.2014 Oulu D.C. kapasiteettipalveluita oululaiseen ekosysteemiin Jari P. Tuovinen, Oulu ICT Oy toimitusjohtaja 1 Oulu ICT Oy on tele- ja tietotekniikka-alan kehittämiseen

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Verkkoneutraliteetti ja multicasting koko väestön mahdollisuus vastaanottaa julkisen palvelun sisältöjä avoimessa internetissä

Verkkoneutraliteetti ja multicasting koko väestön mahdollisuus vastaanottaa julkisen palvelun sisältöjä avoimessa internetissä Verkkoneutraliteetti ja multicasting koko väestön mahdollisuus vastaanottaa julkisen palvelun sisältöjä avoimessa internetissä ViVin seminaari Kolme näkökulmaa verkkoneutraliteettiin 20.11.2013 Janne Holopainen,

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot