Suomi-Ranska Yhdistysten Liiton jäsenlehti Bulletin de la Fédération des Associations Franco-Finlandaises

Transkriptio

1 Suomi-Ranska Yhdistysten Liiton jäsenlehti Bulletin de la Fédération des Associations Franco-Finlandaises Kuvat: Henni Lieto, Ranskan matkojen erikoistoimisto Pamplemousse oy

2 Ravintola Lyon Depuis 1966 KEVÄT 2009 LYONISSA MAALISKUUN LOUNAILLA Pariisin bistrojen suosikkiannoksia FRANKOFONIA-VIIKOLLA Menu Château Carsinin tapaan viineineen RANSKALAINEN ILTAPÄIVÄ su Ravintola on auki ennen Patricia Kaas in konserttia PROVENÇEN JA KORSIKAN GASTRONOMIAA Esitelmä ja illallinen VAPPULOUNAALLA JA ÄITIENPÄIVÄNÄ Tarjolla lounas à la carte-listalta BON APPÉTIT! Ravintola Lyon RAVINTOLA LYON LÄHELLÄ TÖÖLÖSSÄ - TAPAHTUMIEN KESKIPISTEESSÄ Mannerheimintie Helsinki Puh.( 09) , fax (09) ravintola.lyon@kolumbus.fi kotisivut osoitteessa

3 Lukijalle Kevään ensimmäiset valoisat aamut ja pitenevät illat antavat lupauksen paremmasta tulevaisuudesta ja kevään saapumisesta. Vaikka maailmantalouden synkät uutiset täyttävät tiedotusvälineet harva se päivä ja alati vaihtuvat sääolosuhteet harmittavat, tuntui hiljattain (8.3.) Helsingin Sanomissa ollut pääkirjoitus Vapaaehtoistyön arvo kasvaa työttömyyden lisääntyessä valoisalta pilkahdukselta alueelta, johon yhteiskunnan huonovointisuus ja kurjat sääolosuhteet eivät vaikuta juuri lainkaan, päinvastoin. Vapaaehtoistyötä pyörittävät järjestöt elävät nyt etsikkoaikaansa, sillä kymmeniätuhansia suomalaisia vapautuu normaalin eläkkeellelähdön lisäksi palkkatyöstä, jatkaa lehti. Inhimilliseen elämään liittyvät vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset ovat varaventtiili, jota ilman joka kolmas suomalainen ei jaksaisi harmaan ar jen puristuksessa, kertoo lehti. Ja jatkaa, että myös niiden, joilla työtä vielä on, on todettu olevan valmiita vaikka palkanalennukseen runsaamman vapaa-ajan toivossa. Sen lisäksi, että vapaaehtoistyö koetaan keinoksi vaikuttaa omaan elämään, tarjoavat eri yhdistykset ainutlaatuisen tavan oppia ja kokea uutta. Tästä malliesimerkki ovat eri maita edustavat ystävyysseurat, joita Suomessa toimii yli sata. Niihin kuuluvat kymmenet tuhannet ihmiset pääsevät osalliseksi usein melko alhaista jäsenmaksua vastaan yksityiskohtaisesta ja ajantasaisesta tiedosta eri maan kulttuureista, tavoista ja yhteiskunnasta. He pääsevät tapaamaan itse maan kansalaisia, voivat harjaannuttaa kielitaitoaan ja saada runsaasti samanhenkisiä Liisa Peake pääsihteeri ystäviä, mikäli omaa aktiivisuutta riittää lähteä liikkeelle. Yhdistys toimii myös kanavana ulkomailta tulevalle kiinnostukselle maatamme kohtaan. Esim. alkuvuodesta liiton sähköpostiin tupsahti sympaattinen kirje ranskattarelta, joka oli ihastunut suomalaiseen saunaan ja halusi tutustua tähän kansallisaarteeseemme itse paikan päällä. Hän toivoi voivansa majoittua suomalaisiin koteihin, joissa on sauna. Vastalahjaksi majoittajat olivat tervetulleita hänen taloonsa Savoien maakunnan vuoristomaisemaan. Ranskattaren ehdotus sai valtavan suosion ja kutsuja oli pakko karsia. Parissa päivässä kiertomatka Helsingistä Rovaniemelle oli valmis ja ranskattaremme jo matkalippuja hankkimassa. Mme Christiane Le Hénaffin seikkailusta Suomessa voi lukea tästä lehdestä ja sen jälkeen todeta lähes itserakkaasti, että meistä suomalaista pidetään Ranskassa asti! Ehkä seuraavassa Fran-Sussa saamme lukea suomalaisarvion ranskalaisen saunan löylyistä. Liitossa, kuten muissakin yhdistyksissä, on jo pitkään kannettu huolta nuorten jäsenten saamisesta mukaan toimintaan. Kansalaisfoorumi.net verkkolehden tekemän tutkimuksen mukaan järjestötoiminta kuitenkin kiinnostaa nuoria. Mutta se on heille yksi, vain yksi toiminnan muoto ja paikka muiden joukossa, toteaa artikkelin kirjoittaja. Hallinnolliset tehtävät kuten puheenjohtajuus, sihteerintyöt ja taloudenhoito eivät kiinnosta, mutta toiminnassa ja päätöksenteossa halutaan olla mukana. Nykyajan nuoret haluavat olla mukana toiminnassa, jolla on vetävä imago ja jonka toiminta näkyy ja kuuluu. Tässä on monille järjestöille haastetta. Kysymys, johon järjestötoimijoiden kannattaa vastata, on: Kuka nuori haluaa olla mukana toiminnassa, josta kukaan ei tiedä mitään tai joka ei näy eikä ole vetovoimaista? Siinäpä haastetta kerrakseen! Järjestötyö ei kuitenkaan toimi täysin vapaaehtoisten panoksella, vaan edellyttää myös taloudellisia resursseja. Esim. jäsenmaksun säännöllisellä maksamisella jokainen osallistuu yhteisiin talkoisiimme yllä mainittuihin haasteisiin vastaamisessa. Ja mukaan kannatta pyytää ystäviäkin jakamaan yhteistä iloa. Antoisia lukuhetkiä ja aurinkoista kevättä kaikille Fran-Sun lukijoille! Liisa Peake pääsihteeri Fran-Su 1/2009 3

4 Sisältö Lukijalle 3 Kalenteri 5 Jäsenmatka Provenceen 6 Ajankohtaista 8 Uusi ranska-suomi suursanakirja iloinen uutinen ranskan harrastajille; Matti Pösö 10 Romaanisten kielten maistereiden sijoittuminen työelämään; Johanna Isosävi 12 Au présent magazine FLE tout simplement Dominique Papin 15 Enarkit, Ranskaa hyvin tuntevia ja ranskan kieltä osaavia huippuvirkamiehiä; Risto Veltheim 16 Terveiset Joensuun suomalais-ranskalaisesta yhdistyksestä; Pirjo Passoja 18 Tapio-palkinto Pirjo Passojalle 19 Vuosikymmen suomalais-ranskalaista yhdistystoimintaa Seinäjoella; Päivi Saarijärvi 20 Kokouskutsu 21 Jaakko Ilmanen ; Maija-Liisa Ilmanen 22 Périple d une Française en Finlande ; Christiane Le Hénaff 24 Pariisin näkee parhaiten pyöräillen; Tuulikki Muller 26 Hyödyllisiä osoitteita 30 Liity Suomi-Ranska yhdistysten liiton (SRYL) tai sen jäsenyhdistyksen jäseneksi 32 Fran-Su, Suomi-Ranska Yhdistysten liitto ry:n jäsenlehti nro. 1/2009. Julkaisija Suomi-Ranska yhdistysten liitto ry. Päätoimittaja Liisa Peake. Painos kpl. Painopaikka Painomerkki Oy, Helsinki Kannen kuvat: Henni Lieto, Pamplemousse oy, Suomi-Ranska yhdistysten liitto ry, Raumantie 4, Helsinki. Toimisto avoinna ma-to klo Tél , fax sryl@suomi-ranska.com, 4 Fran-Su 1/2009

5 Kalenteri 2009 HUHTIKUU ti klo Club Lyon - Ranskan ystävien klubi, Ravintola Lyon. Provencen ja Korsikan gastronomia FM Pirkko Saikkonen luennoi Etelä-Ranskan ja Korsikan ruokaperinteestä. Illan menu sisältää alueille tyypillisiä herkkuja. Tilaisuuden hinta on 50 euroa jäsenet, 55 euroa muut sisältäen luennon ja illallisen ruokajuomineen. Ilmoittautumiset ravintola Lyon, puh , ravintola.lyon@kolumbus.fi. Muistathan ilmoittaa esteestä ravintolaan, jotta seuraava jonotuslistalta pääsee mukaan! BIENVENUE! Kirjailija, FT Panu Rajala kertoi Mika Waltarin suhteesta Ranskaan Club Lyonin illassa helmikuussa Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja, FT Maria Liisa Nevala esitelmöi lokakuussa 2008 Ravintola Lyonissa Kansallisteatterin ranskalaisesta ohjelmatarjonnasta. TOUKOKUU kevätliittokokous Seinäjoella ( 11-12). Kokouskutsu lähetetään liittokokousedustajille. KESÄKUU Ranskan intensiivikurssi Colonie de Vacances peruskoululaisille Lisätiedot s. 14 tai LOKAKUU Jäsenmatka Provenceen prof. Tarmo Kunnaksen johdolla. Marseille Avignon Arles Nizza. Ks. s Muuta: klo PATRICIA KAAS- konsertti Finlandia-talossa. Liput 64/69 euroa, Ravintola Lyon on auki ennen konserttia ja pöytävarauksia vastaanotetaan puh , ravintola.lyon@kolumbus.fi. Piaf - Pikkuvarpunen (Pam Gems) Lahden kaupunginteatterissa. Sävähdyttävän näytelmän rakastetun laulajattaren elämästä on ohjannut Maarit Pyökäri. Piafin roolissa Elsa Saisio, Lumikki Kouki ja Mirja Räty asti. Fran-Su 1/2009 5

6 PROVENCE Suomi-Ranska yhdistysten liiton jäsenmatka täydentää hieman kliseistä kuvaa Provencesta: maakunnan runsaan historian, oliivipuiden ja laventelipeltojen välityksellä poraudutaan seudun syvimpään olemukseen, inhimillisyyteen, elämäniloon ja pöydän antimiin. Retki alkaa Marseillesta, jossa tutustutaan satamaan ja vanhaan kaupunkiin sekä Marseillen edustalla oleviin pikkusaariin ja niillä sijaitsevaan Monte Criston kreivin linnaan Château d Ifiin. Arlesin antiikkinähtävyyksien ohella vieraillaan St Marie de la Merissä, Pont du Gardilla ja Avignonin Paavien palatsissa. Monacossa vaikuttavan Grimaldi-suvun juuret ovat viehättävässä keskiaikaisessa linnoituskaupungissa Les Baux de Provencessa, joka osuu myös matkan varrelle. Nizzasta kiinnostuneet voivat tutustua taiteeseen ja historiaan; kaupungissa saadut taidekokemukset liittyvät yhtä hyvin keskiaikaan, renessanssiin kuin moderniin taiteeseen. kuvat: Henni Lieto, Pamplemousse oy Lentoaikataulu MENO AF 2299 Helsinki Pariisi CDG klo AF 7662 Pariisi CDG Marseille PALUU AF 7717 Nizza Pariisi CDG klo AF 1098 Pariisi CDG Helsinki klo Ohjelma (pienet muutokset mahdollisia): la Klo saapuminen lennolla Marseillen lentokentälle ja sieltä edelleen Marseillen kaupunkiin. Majoittuminen hotelliin lähelle vanhaa satamaa Vieux Port. Klo kokoontuminen hotellin ala-aulassa. Lähdetään jalkaisin tutustumaan satamaan ja vahaan kaupunkiin. su Aamupäivällä laivaretki Monte Criston kreivistä tutulle vankilasaari Château d Ifille. Lähtö vanhasta satamasta. Kesto n. 1h. Iltapäivällä lähtö kohti Arlesia Camarguen kautta (reitti Martigues St. Marie de la Mer Arles). Majoittuminen Arlesin keskustassa sijaitsevaan perheomisteiseen hotelliin. ma Koko päivä vietetään Arlesissa: aamupäivällä tutustutaan Saint Trophime-luostariin ja kirkkoon. Iltapäivän kohteet ovat Arlesin antiikkinähtävyydet: areena, teatteri, varhaiskristillinen hautausmaa Les Alyscamps sekä maanalainen kauppahalli Les Cryptoportiques. ti Aamulla lähdetään retkelle seuraaviin kohteisiin: Pont du Gard - Avignon - Villeneuve-lès-Avignon ja Les Baux des Provence. Paluu Arlesiin illansuussa. 6 Fran-Su 1/2009 Jäsenmatka 2009

7 historiaa ja syksyisen luonnon hehkua ke Retkipäivän kohteina ovat Mont Ventoux vuori, Fontaine de Vauclusen luostari sekä viehättävät pikkukaupungit Gordes ja Aix-en-Provence. Gordesissa nautittava lounas sisältyy hintaan. Majoittuminen hotelliin Aix - en Provencessa. to Aamukävely kaupungilla tutustuen vanhaan kaupunkiin. Iltapäivällä lähtö kohti Nizzaa. Majoittuminen hotelliin. Tutustuminen Friedrich Nietzsche-terassilta aukeavaan näköalaan sekä kävelykierros vanhassa kaupungissa. pe Aamupäivällä tutustuminen mm. Matisse- ja Chagall -museoihin. Iltapäivä vapaata ostosten tekoon yms. Klo yhteinen päätösillallinen (sisältyy hintaan). la Lähtö Nizzan lentokentälle klo 9.30; kone lähtee klo HINTA: Jaetussa 2 hengen huoneessa: euroa/hlö Yhden hengen huoneessa: euroa /hlö Hintaan sisältyy: - lennot Helsinki-Marseille ja Nizza-Helsinki - majoitus hyvissä turistiluokan (***) hotelleissa - aamiaiset - Marseillen laivaretki sunnuntain aamulla - lounas (sis. juomat) Gordesissa keskiviikkona päättäjäisillallinen (ilman juomia) Nizzassa perjantaina bussikuljetukset koko matkan ajan - prof. Kunnaksen asiantunteva opastus matkalla sekä Provence-luento ennen matkaa - matkanjohtajan palvelut Suomi-Ranska yhdistysten liiton erityismatkaehdot Matkan hintaan sisältyvät lentoliput ja kuljetukset ohjelmanmukaisiin kohteisiin, majoitus kahden hengen tai lisämaksusta yhden hengen huoneissa, liiton erityisasiantuntijan luennot ja opastukset sekä liiton matkanjohtajan palvelut. Mahdollista sairastapausta varten edellytämme matkalle osallistuvien ottavan matkavakuutuksen, johon sisältyy myös matkan peruutus- että keskeytysvakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin (nimi ilmoitettava vakuutuksessa) vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta. Matkalle ilmoittautuvalta peritään 315 /hlö varausmaksu, joka hyvitetään matkan maksun yhteydessä. Matkoille voivat osallistua vain Suomi-Ranska yhdistysten liiton tai sen jäsenyhdistysten jäsenet. Ilmoittautumisen matkalle voi perua 62 vrk ennen matkan alkua, jolloin liitto perii toimistokuluja 100 / hlö. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista peritään kaikki liitolle varauksesta ja matkan valmistelusta aiheutuneet kustannukset. Hintaan ei sisälly: - aterioita (ellei toisin mainita) - sisäänpääsymaksuja ohjelman kohteisiin - matkatavaroiden kantoa - henkilökohtaisia matkavakuutuksia Ilmoittautumiset ja tiedustelut matkanjärjestäjälle: Suomi-Ranska yhdistysten liitto ry/pääsihteeri Liisa Peake Puh , gsm liisa.peake@suomi-ranska.com Suomi-Ranska yhdistysten liiton matkojen toteuttamiseen vaaditaan matkustajan vähimmäismäärä matkasta riippuen. Liitolla on oikeus perua matka, jos sille ei ole ilmoittautunut sen toteuttamisen edellyttämää matkustajamäärää. Peruuttamisesta ilmoitetaan tällöin 62 vrk ennen matkan alkua. Liitolla on myös oikeus peruuttaa matka mm. matkakohteessa ilmenevien ylivoimaisten esteiden vuoksi. Liitto ei myöskään vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat force majeure -tapauksissa. Liitolla on oikeus myös muuttaa hotellia, kuljetusvälinettä, aikataulua tai reittiä, jos muutokset eivät olennaisesti vaikuta matkan sisältöön. Jäsenmatka 2009 Fran-Su 1/2009 7

8 Ajankohtaista LIITTOKOKOUSPÄÄTÖKSIÄ: Suomi-Ranska yhdistysten liiton hallitus ja neuvottelukunta koolla kulttuurikeskus Caisassa. Eturivi vasemmalta: Najat Ouakrim-Soivio, Jaana Sormunen, Heidi Heinonen, Eva Paajanen, Laura Päivänen, Anja-Liisa Alanko ja Matti Pösö. Toinen rivi vasemmalta: Liisa Peake, Sinikka Mertano, Arja Koski, Hilkka Kotilainen, Sirkka Nummelin, Meri Larjavaara, Ulla Tuomarla ja Jarmo Kehusmaa. Takimmainen rivi vasemmalta: Bo Göran Eriksson, Antti Joensuu, Juhani Härmä ja Eero J. Aarnio. Valokuvaajana toimi Martti Hyvönen. Marraskuussa ( ) Ranskan kulttuurikeskuksessa Helsingissä kokoontunut Suomi-Ranska yhdistysten liiton syysliittokokous teki seuraavat päätökset: Hallituksen kokoonpano: Liittohallitukseen kuuluu edelleen 10 jäsentä. Erovuorossa olleista FL Najat Ouakrim-Soivio (Cercle franco-finlandais de Porvoo/Borgå) valittiin uudelleen. Uusina jäseninä hallituksessa aloittavat VT Bo Göran Eriksson ja FM Jarmo Kehusmaa (Cercle Français de Turku) erovuorossa olleiden teollisuusneuvos Antti Joensuun ja erikoisasiantuntija Laura Päiväsen tilalla. Edesmenneen Kaarinan-Piikkiön Suomi-Ranska seuran puheenjohtajan, teol.tri Fredric Cleven tilalle valittiin rva Sirkka Nummelin Kaarinasta jäljellä olevaksi yhdeksi vuodeksi. Muut hallituksen jäsenet ovat kulttuurivastaava Heidi Heinonen (Centre Culturel Français), FM Arja Koski (Hämeenlinnan ranskalaissuomalainen yhdistys), kirjastotoimenjohtaja Hilkka Kotilainen (Kuopion Suomi-Ranska yhdistys), johtaja Aili Piironen (Etelä-Karjalan Suomi-Ranska yhdistys), toimittaja Sanna Jääskeläinen (Cercle Français de Pori) ja ranskalaisen filologian dosentti Ulla Tuomarla. Edellä luetellut luotsaavat Suomi-Ranska yhdistysten liiton hallitusta seuraavat kolme vuotta. Puheenjohtajat: Liittohallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Najat Ouakrim- Soivio ja varapuheenjohtajaksi Aili Piironen. Liittokokouksen puheenjohtajavalinnat säilyivät entisellään ja tri Martti Hyvönen (Lääkäriseura Coccyx) jatkaa puheenjohtajana ja koordinaattori Minna Varila (Cercle franco-finlandais de Helsinki - Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys) varapuheenjohtajana. Puheenjohtajien toimikausi on yksi vuosi. Liittohallituksen toimintavuoden viimeinen kokous pidettiin joulukuun lopulla Porvoossa. Tilaisuudessa myös kiiteltiin sääntömääräisen toimikautensa hallituksessa päättäneitä Antti Joensuuta ja Laura Päivästä. Kielten oppimateriaalivastaavana Otavassa toiminut Laura osallistui aktiivisesti mm. Fran-Su-lehden toimittamiseen ja oli liittohallituksen varapuheenjohtaja. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehenä Antti huolehti liiton suhteiden ylläpitämisestä julkishallinnon suuntaan ja puolusti tarmokkaasti liiton ja ranskalaisuuden etua mm. valtioavun kriisivuonna Kummatkin 8 Fran-Su 1/2009

9 CERCLE DES AMIS DE L INSTITUT FINLANDAIS Pariisissa toimivan Suomen Ranskan instituutin yhteyteen on perustettu instituutin ystävien kerho, Cercle des Amis de l Institut finlandais. Jäsenmaksu on 12 euroa/vuosi ja kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi liittyä jäseneksi. Lisätiedot (suomeksi tai ranskaksi) mirka.stranius@institut-finlandais.asso.fr tai info@institut-finlandais.asso.fr, puh ja Ranskalaisuutta Pohjolassa Kuusi vuotta Suomessa ilmestynyt LE FRAN- COFINN-lehti ilmestyy tämän vuoden alusta LE FRANCOFIL -nimisenä, suomalaisruotsalaisena yhteishankkeena Suomen ja Ruotsin frankofoonien ja frankofiilien iloksi. Lehden Suomi-osuus toimitetaan edelleen Helsingissä ja Ruotsia koskevat artikkelit Tukholmassa. Suunnitelmissa on saada myös Norja ja Tanska mukaan hankkeeseen. Lehden painosmäärä on kpl ja se ilmestyy viisi kertaa vuodessa: tammi-, maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa. Vuositilauksen hinta on 25 euroa, tilaukset os. lefrancofinn@yahoo.fr. hallituksen jättäneistä ovat Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun kasvatteja. Saamme jatkossakin hyödyntää heidän osaamistaan, sillä sekä Laura että Antti valittiin liiton uuteen neuvottelukuntaan, Laura jäseneksi ja Antti puheenjohtajaksi. Kiitämme vielä kerran Lauraa ja Anttia uskollisesta hallitustyöskentelystä! Hallituksessa uusina aloittavat jäsenet toivotamme tervetulleiksi joukkoomme. Heidän myötään työskentelymme saa lisävahvistusta mm. seuraavilla aloilla: Bo Göran Eriksson on toiminut vuodesta 1972 alkaen valtion virkamiehenä eri tehtävissä, mm. Kauppa- ja teollisuusministeriön ylijohtajana ja viimeksi teollisuusneuvoksena Suomen OECDedustossa Pariisissa ( ). Historiaa, purjehtimista ja Ranskaa harrastava Eriksson on myös asunut Ranskassa yht. seitsemän vuotta. Jarmo Kehusmaa on Ranska-toiminnan nuorehko veteraani: ranskan kielen maisteri Kehusmaa on ollut Turun cerclen jäsen viimeiset 20 vuotta ja on yhdistyksen puheenjohtaja. Jarmo tunnetaan myös oivallisena kokkina, jonka suuri intohimo on ranskalainen ruoka. Turussa ja muuallakin - Jarmon vetämät ruokaillat ja gastronomiset esitelmät houkuttelevat salit täyteen asian harrastajia. Matkailualalla työskennellyt Sirkka Nummelin aloitti ranskanopinnot vasta aikuisiällä, mutta jäi koukkuun ja liittyi Karinan- Piikkiön Ranska-seuran aktiiveihin toimien mm. varapuheenjohtajana. Ranskan kielen opiskelusta, ranskalaisen kulttuurin, kirjallisuuden ja gastronomia harrastuksesta on tullut Sirkalle olennainen osa jokapäiväistä elämää. Neuvottelukunta Liiton neuvottelukuntaan valittiin seuraavat: lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnio, rehtori Anja-Liisa Alanko, professori Juhani Härmä, teollisuusneuvos Antti Joensuu, ylijohtaja Arvo Jäppinen, professori Meri Larjavaara, kanslianeuvos Sinikka Mertano, kulttuuriasiainneuvos Eva Paajanen, erityisasiantuntija Laura Päivänen, oik.kand. Matti Pösö, johtaja Iris Schwanck ja tuottaja Jaana Sormunen. Neuvottelukunnan ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Antti Joensuu ja varapuheenjohtajaksi Sinikka Mertano. Onnea ja menestystä uuden neuvottelukunnan työskentelylle! Fran-Su 1/2009 9

10 UUSI RANSKA-SUOMI SUURSANAKIRJA iloinen uutinen ranskan harrastajille Lehtori Seppo Sundelin FT Jean-Michel Kalmbach Entinen Turun Cercle français n puheenjohtaja, pitkän työuran ranskan kielen lehtorina Turun kauppakorkeakoulussa tehnyt lehtori Seppo Sundelin on yhdessä Jyväskylän Yliopistossa työskentelevän fil. tri. Jean-Michel Kalmbachin kanssa julkaissut WSOY:n kustantamana yli 1600-sivuisen ranska-suomi suursanakirjan. Yli hakusanaa ja esimerkkiä sisältävä teos vei tekijöiltään peräti 12 vuotta, mikä osittain selittyy sillä, että heillä oli koko ajan muita rautoja tulessa. Hitaasti, mutta varmasti, kuvaa Seppo tätä jättimäistä urakkaa. Seppo piti tammikuussa Turun Cerclen kuukausikokouksessa esityksen uudesta sanakirjasta ja kertoi meille lähtökohtana olleen se, että suursanakirjan tulee kattaa mahdollisimman laajasti tiedon eri osa-alueet. Puhekielen ilmaisut ja slangisanat on pyritty kääntämään sujuvaksi nykysuomeksi; il faut appeler un chat un chat! Muiden ranskankielisille maille tyypillisiä sanoja on teoksessa ilahduttavan paljon. 10 Fran-Su 1/2009 Ajan hermolla pysyminen on sanakirjan tekijälle tärkeää, mutta se vaatii paljon työtä. Ajankohtaisia sanoja ja ilmaisuja etsittiin muun muassa lehdistä ja televisiosta. Seppo katsoo elokuviakin muistilehtiö kourassa. Koska kieli (sekä suomi että ranska) uudistuu jatkuvasti, on sanakirja jo syntyessään jossain määrin vanhentunut. Netistä oli suuri apu varsinkin käyttöyhteyksistä kertovia esimerkkejä laadittaessa. Conseil supérieur de la Langue française yhdessä Ranskan akatemian kanssa antoi v uutta oikeinkirjoitusta koskevat suositukset, jotka toivottiin otettavan vähitellen käyttöön. Opetusviranomaiset päättivät, että syyslukukaudesta 2008 lähtien peruskoulussa aletaan suosia uusia oikeinkirjoitussääntöjä. Uuden sanakirjan alussa on pitkä selostus näistä säännöistä. Nähtäväksi jää, missä määrin oman kielensä suhteen erittäin konservatiiviset ranskalaiset suosittelevat näitä suosituksia. Tekijöitä on syytä kiittää siitä, että sanakirja on tehty mahdollisimman helppolukuiseksi. Kaikki hakusanat ja esimerkit on kirjoitettu selkeästi ilman lukemista haittaavia merkkejä. Useimmat yhdyssanat annetaan omina hakusanoina, jolloin oikea vastine löytyy todella nopeasti. Tein eräänlaisen koeajon uudella sanakirjalla. Sain luettavaksi uusimman nobelistin Le Clézion lokakuussa ilmestyneen romaanin Ritournelle de la faim. Le Clézion sanavalikoima on tunnetusti laaja, mutta melkein kaikille minulle oudoille sanoille löytyi käännös; muutamien erikoisten kasvien nimiä ei löytynyt. Sana bochitude, joka varmaankin tulee saksalaisten sodan aikana käytetystä haukkumanimestä boche, ei saanut käännöstä sanakirjassa, mutta asiayhteydestä selvisi, että se onkin ilmeisesti kirjailijan itse luoma sana. Merkittävä ja hyvin toimitettu teos tämä Grand-dictionnaire françaisfinnois! Matti Pösö Cercle français de Turku

11 UUTUUS! Ranska suomi-suursanakirja Suursanakirjat ovat selkeän rakenteensa vuoksi helppokäyttöisiä, jolloin etsityt tiedot löytyvät vaivattomasti. Uusi Ranska suomi-suursanakirja sisältää runsaasti erikoisalojen termistöä ja siinä on myös huomioitu ranskan kielen uudet oikeinkirjoitussäännöt. Seppo Sundelin Jean-Michel Kalmbach Ranska suomi-suursanakirja Moderni yleissanakirja ajantasainen perussanasto erikoisalojen termistöä, puhekielen sanastoa monipuoliset esimerkkilauseet, tyypilliset sanonnat ja rakenteet kielioppitietoa, ääntämisohjeita ranskaa puhuvan maailman eri variantit huomioitu uudet ranskan kielen ortografi set suositukset huomioitu Vaativaan käyttöön ammattilaisen perustyökalu ajanmukainen ja perusteellinen opiskeluun, työhön ja harrastuksiin Laaja ja luotettava hakusanaa, esimerkkiä NYT TARJOUSHINTAAN 100 *! Ovh. 120,00 ISBN * Tarjous koskee vain uusia tilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tarjous ei koske kirjakauppoja. Tilaa jo tänään: wsoypro@wsoy.fi, puh. (09) Kirja myös kirjakaupoissa!

12 Romaanisten kielten maistereiden sijoittuminen työelämään 12 Fran-Su 1/2009 Lehdissä ja mielipidepalstoilla on viime aikoina esitetty huolestuneita ja varsin pessimistisiä näkemyksiä erityisesti ranskaa pääaineenaan opiskelleiden maistereiden työllistymisestä. Helsingin yliopiston romaanisten kielten laitoksella asiaa on kuitenkin tutkittu, ja tulokset ovat olleet päinvastaisia: maisterimme ovat työllistyneet hyvin sekä määrällisesti että laadullisesti. FM Tiina-Maria Tuomen sijoittumisselvitys valmistui vuonna 2004, ja siinä tutkittiin vuosina romaanisten kielten laitokselta valmistuneiden maistereiden sijoittumista työelämään. Ranskan lisäksi mukana on espanjaa ja italiaa pääaineenaan opiskelleita maistereita. Vaikka tutkimus on jo muutaman vuoden vanha, väärien käsitysten kitkemiseksi on syytä esitellä vieläkin sen tuloksia. Laitoksella tehdään uusi sijoittumisselvitys vuoden 2009 aikana, joten myöhemmin saamme myös ajantasaista tietoa asiasta. Tuomen selvitykseen vastasi 135 henkilöä eli 59 % kyselyn saaneista. Tätä voidaan pitää varsin hyvänä lukuna, sillä kyselytutkimusten vaikeutena on aina saada ihmiset vastaamaan. Toki voidaan pohtia, ketkä jättävät todennäköisimmin vastaamatta: kiireiset menestyjät vai ne, jotka eivät ole mielestään työllistyneet riittävän hyvin tai ovat kokonaan vailla työtä. Joka tapauksessa valtaosa vastaajista eli 88% ilmoitti olevansa töissä, ja ainoastaan muutama henkilö hoiti kotona lapsia, suoritti jatkoopintoja tai oli työttömänä. Tuomi toteaa, että työllistymisprosentti oli hyvin samankaltainen kuin englannin kielen laitoksen sijoittumisselvityksessä, jossa 83 % vastaajista ilmoitti olevansa työssä. Vajaa puolet eli 48 % romaanisten kielten laitoksen maistereista työskenteli opetustehtävissä (suurin osa peruskouluissa tai toisen asteen oppilaitoksissa), ja 16 % toimi kääntäjinä tai tulkkeina. Kuitenkin muissa tehtävissä työskenteli reilu kolmannes eli 36 % vastaajista. Tästä joukosta noin puolet työskenteli yksityisellä ja puolet julkisella sektorilla. Maistereidemme tehtävänimikkeiden kirjo oli laaja: yleisimpiä olivat tuntiopettaja, opettaja/lehtori ja kääntäjä/freelancer. Muita nimikkeitä olivat mm. (projekti-/tutkimus) sihteeri, asiantuntija/päällikkö, suunnittelija/koordinaattori, neuvoja/ opas, tiedottaja ja tulkki. Opettajista valtaosa (68 %) oli vastaushetkellä määräaikaisessa työsuhteessa. Kääntäjistä ja tulkeista puolestaan iso joukko (44 %) toimi itsenäisinä ammatinharjoittajina ja vajaa puolet (45 %) oli vakituisessa työsuhteessa. Muissa kuin opettajan tai kääntäjän/ tulkin tehtävissä työskentelevistä puolet (50 %) oli vakituisessa työsuhteessa, 41 % määräaikaisessa ja 9 % toimi yrittäjänä tai freelancerina. Ei riitä, että maisterimme saavat työpaikan, vaan työn tulisi myös vastata koulutusta. Toki on muistettava, että harva akateeminen tutkinto johtaa tiettyyn ammattiin (esim. opettaja), ja erilaisilla koulutuksilla voi työskennellä joissakin samoissa työtehtävissä. Ei olekaan yksiselitteistä mitata sitä, vastaako työ koulutusta. Vastaajista 72 % sanoi kuitenkin työnsä vastaavan koulutusta, eli työllistymisen laatu on yleensä ottaen Johanna Isosävi ollut hyvä. Lisäksi 16 % kertoi, että työ vastaa osin koulutusta tai auttaa työtehtävästä suoriutumisesta. Vain 12 % vastanneista totesi, ettei työ vastaa koulutusta. Vastaajista 75 % sanoi myös, että työhön vaaditaan akateeminen tutkinto. Maistereidemme mielestä laitoksen opetuksen hyödyllisin anti oli hyvä kielitaito. Vastauksissa mainittiin myös kääntämistaito, kielialueiden yhteiskunnan, historian ja kulttuurin tuntemus, kielioppi sekä tiedonhaku- ja jäsennystaidot. Maisterit saivat halutessaan kertoa, jos heidän mielessään oli jotakin, mistä voisi olla apua tulevien maistereiden työllistymisessä tai laitoksen opetuksen kehittämisessä. Avoimissa vastauksissa korostui työelämäyhteyksien tärkeys. Vastaajat olisivat toivoneet lisää koulutusta vastaavia harjoittelupaikkoja, työelämäkursseja sekä tiiviitä yhteyksiä työelämään. Kaikki eivät kokeneet työllistymistä helpoksi. Maistereidemme mainitsemiin haasteisiin on laitoksella vastattu mm. työelämäkurssien muodossa.

13 Tiina-Maria Tuomi piti ensimmäisen työelämäkurssin romaanisten kielten laitoksella vuonna Allekirjoittanut on jatkanut niitä vuodesta 2005 ja pitää laitoksen viidennen työelämäkurssin keväällä Työelämäkurssien tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden työelämätaitoja ja -valmiuksia, antaa ideoita romanisteille sopivista työtehtävistä, esitellä yliopiston ja työvoimatoimistojen työelämä- ja urasuunnittelupalveluita sekä lisätä opiskelijoiden uskoa ja luottamusta omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Kurssilla vierailee työelämän asiantuntijoita ja laitoksen vanhoja opiskelijoita. Opiskelijat pääsevät itse luomaan työelämäyhteyksiä haastattelemalla mielenkiintoisissa tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Kurssi on saanut erittäin hyvää palautetta opiskelijoilta. Selvitys on siis osoittanut, ettei romaanisten kielten maistereiden työllistymisessä ole syytä pessimismiin. Työelämäkursseillani on jo useita vuosia vieraillut työelämäohjaaja Kluuvin työvoimatoimistosta, akateemisten omasta työvoimatoimistosta. Pistokokeen tavoin hän on aina ennen vierailuaan tarkistanut, montako romaanisten kielten maisteria on sillä hetkellä kirjoilla työttömänä työnhakijana. Iloksemme olemme saaneet kuulla joka vuosi, ettei yhtään. Linkit: Toivomme, että tilanne on sama tänä keväänä. Myöhemmin tänä vuonna tehtävässä uudessa sijoittumisselvityksessä näemme myös, onko maistereidemme työllistymistilanne pysynyt yhtä hyvänä kuin aikaisemmin vai onko esim. talouden tämänhetkinen tila vaikuttanut joidenkin ammattiryhmien työllisyystilanteeseen. Johanna Isosävi Romaanisten kielten laitos Helsingin yliopisto Tiina-Maria Tuomen sijoittumisselvitysraportti: Romaanisten kielten laitoksen työelämäkurssin kotisivu: Helsingin Sanomat , Marjukka Liiten: HUMANISTIN URA URKENEE ULKOMAILLA Humanistin kannatta lähteä ulkomaille. Näin voi päätellä tutkimuksesta, joka julkistettiin Humanistiura 2008 tapahtumassa Helsingissä. Urapäivään osallistui lähes 400 humanistiopiskelijaa ympäri Suomen. Lähtö ulkomaille oli ollut kannattava investointi työuraan. He olivat työllistyneet hyvin ja pitivät työtään mieluisana. Asiantuntijuus humanisteilla näytti perustuvan opinnoille, mutta selkeytyi vasta käytännön tehtävien myötä. Sosiaalisuuskin lisääntyi ulkomailla. Tutkimukseen haastateltiin suomalaisista yliopistoista vuonna 2002 filosofian maistereiksi valmistuneita kieli- ja kulttuuriaineita opiskelleita humanisteja, jotka olivat päätyneet töihin ulkomaille. Opintonsa humanistit olivat useimmiten aloittaneet mielenkiinnon pohjalta pohtimatta paljonkaan tulevaa työelämää. Laaja-alaisia humanistiopintoja tulisi täydentää jo opiskeluaikana runsaalla työharjoittelulla ja yhteishankkeilla työnantajien kanssa, ehdottaa Akavan erityisalat ry, jonka jäsenestä lähes 40 prosenttia on koulutukseltaan humanisteja. Vasta kokemukset oikeista töistä näyttävät tutkimuksen mukaan selkeyttävän niin sanottuja generalisti- eli yleisaloja opiskelevien kuvaa omasta osaamisestaan, sanoo Akavan erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. Tavoitteena on parantaa humanistien työmarkkina-asemaa, sillä generalisteilla työllistyminen on Akavan ja yliopistojen urapalvelujen tilastojen mukaan paljon heikompaa kuin suoraan tiettyyn ammattiin valmistuvilla. Fran-Su 1/

14 R a n s k a l a i n e n l o m a l e i r i 2009 C o l o n i e d e v a c a n c e s 2009 Ranskaa opiskeleville nuorille Historiallisessa maalaisympäristössä Längelmäellä, Pohjois-Hämeessä Kesäkuussa viikko 24, Perushinta 450 Ryhmäalennus: 420 (vähintään 2, sisarukset, luokkatoverit ym.) Hintaetu nopeille: 400 /380 (ilmoittautuminen mennessä) Hintaan sisältyy: Opetus, täysihoito, ohjatut aktiviteetit ja monipuolinen vapaa-ajan ohjelma (ratsastus, melonta, luontoretket ym.), vakuutukset, alv. 22% Suomalaisia ja ranskalaisia kouluttajia ja ohjaajia. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: 14 Fran-Su 1/2009 Kurssin järjestäjät : EDUCO-koulutuspalvelu/Kirsti Kontio-Ollila, puh Suomi-Ranska yhdistysten liitto, puh

15 Au présent, magazine FLE tout simplement Par Dominique Papin Certains d entre vous l auront sans doute remarqué, un nouveau magazine en langue française est né en Finlande, son nom : Au présent. Lancé au printemps dernier en Finlande, ce nouveau mensuel est désormais distribué dans toute la zone nordique (Suède, Norvège, Danemark, Pays baltes) et déjà les abonnements sont envoyés dans une vingtaine de pays. À qui est destiné le magazine? Au présent concerne les personnes dont la langue française n est pas la langue maternelle. Pour lire le magazine, un niveau intermédiaire est nécessaire (minimum B1), débutants s abstenir. Au présent s adresse à ceux qui veulent pratiquer le français, augmenter leur vocabulaire et s informer sur l actualité et la société françaises. Pour cela, nous proposons pour chaque article des lexiques expliquant les mots difficiles. L intérêt est bien évidemment de faciliter la lecture mais aussi de limiter l usage d un dictionnaire pendant la lecture. De plus, les mots sont expliqués dans leur contexte ce qui facilite leur compréhension. Les professeurs de français sont bien évidemment concernés par un tel magazine. Vous êtes déjà plusieurs dizaines de professeurs à vous être abonné en Finlande et certains d entre vous créent des exercices en référence aux articles du magazine. Le magazine n est pas une méthode de français, mais il a l avantage de suivre l actualité ce que les méthodes de français ne peuvent pas faire. Un contenu sur mesure Les rubriques développées dans le magazine ont pour objectif de vous donner des outils pour mieux comprendre ce qui se passe en France. Ainsi, nous vous expliquons l actualité dans différentes rubriques. Nous vous dressons un portrait des personnes que vous ne connaissez peut-être pas et qui pourtant sont les acteurs de la France d aujourd hui. Nous vous expliquons des sujets compliqués afin de vous aider à les comprendre plus facilement. Nous vous donnons également des informations pratiques sur les événements en France. Et puis, tous les mois, nous avons une rubrique qui vous fait voyager dans une région française, portant bien sûr une part de rêve et d évasion. Vous aimez la langue française? Vous êtes francophile? Au présent est bel est bien le magazine qu il vous faut. Plus d informations sur le contenu du magazine et sur les points de distribution en Finlande sur www. aupresent.net Fran-Su 1/

16 ENARKIT Ranskaa hyvin tuntevia ja ranskan kieltä osaavia huippuvirkamiehiä ENa-yhdistyksen lounaskokous Artikkelin kirjoittaja Risto Velthein kolmas vasemmalta. Hänen vieressään Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. UM on aina ollut kiinnostunut saamaan palvelukseensa Ranskaa hyvin tuntevia ja sen kieltä hallitsevia henkilöitä, toteaa 20 vuotta Suomessa toimineen Ena-yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja, suurlähettiläs Risto Veltheim. Ranskan hallintokorkeakoulu (ENA, Ecole Nationale d`administration) aloitti toimintansa v kenraali Charles de Gaullen allekirjoittamalla lailla, mutta ajatus ja ideointi olivat hänen läheisen työtoverin ja sittemmin pääministeri Michel Debrén. Taustalla oli Ranskan vanhan siviilihallinnon tunnettu tehottomuus, jota pidettiin jopa osasyynä Ranskan nopeaan luhistumiseen juuri päättyneessä sodassa. Virkamiehistön uudistamista ja rekrytoinnin demokratisoimista avoimella kilpailulla puolsivat myös katkerat muistot virkamieskunnan laajasta liittymisestä Vichyn hallituksen palvelukseen. ENA alkoi toimia Pariisin sydämessä, Quartier Latinissä (13, rue de l`université), mutta hajasijoituksen hengessä se siirrettiin v Strasbourgiin. ENA:n ja enarkkien asemasta maan hallinnossa oli käyty laajaa keskustelua jo presidentti François Mitterrandin kaudella, jolloin oli yleistä arvostella enarkkeja sisäänpäin kääntyneenä eliittijoukkona. Tosin myös presidentti Mitterrandin keskeisistä ministereistä useat olivat ENA:n käyneitä, kuten pääministeri Laurent Fabius. Jo v ENA:n kursseille otettiin ensimmäiset ulkomaalaiset opiskelijat, joten tänä vuonna vietetäänkin ENA kansainvälisen kurssitoiminnan 60-vuotisjuhlavuotta. Muualta kuin Ranskasta tulevien opiskelijoiden määrä kasvoi tasaisesti. Ollessani ENA:ssa heitä oli 30 ja tätä pidettiin sopivana määränä, kun ranskalaisten opiskelijoiden lukumäärä vuosikursseilla oli 120. Opetushan tapahtuu pääsääntöisesti yhdessä ranskalaisten opiskelijatovereiden kanssa. Suomen osalta toiminta oli alkanut 70-luvulla. Se lähti liikkeelle ulkoministeri Kalevi Sorsan ranskalaisen virkaveljensä kanssa käymistä keskusteluista, joissa oli käsitelty mm. mahdollisuuksia paikata sitä aukkoa mikä maiden keskinäisessä tuntemuksessa oli. Tämä puute ei koskenut Sorsaa itseään, joka oli asunut useita vuosia Ranskassa toimien Unescon kulttuuriosaston palveluksessa ja puhuen täysin sujuvaa ranskaa. Näin siis syntyi ajatus suomalaisopiskelijoiden lähettämisestä ENA:aan ja ensimmäisenä lähti matkaan v lähetystöneuvos Jukka Seppinen ulkoministeriöstä. Suomi oli tuolloin ja vielä usean vuoden ajan ainoa pohjoismaa, joka osallistui näille kursseille (ensimmäinen ruotsalainen tuli vasta v. 1981). ENA:n käyneet muodostavat oman, entisten oppilaiden piirin, joka pitää yhteyttä säännöllisesti ja monin eri tavoin. Ranskassa toimii entisten oppilaiden yhdistys (AA- 16 Fran-Su 1/2009

17 EENA), johon kuluu n 5500 entistä oppilasta sekä n ulkomaista jäsentä. Se toimittaa mm. kuukausittain ilmestyvää lehteä ja vuosikirjaa (Annuaire), josta voi mm. seurata mihin kurssilaiset ovat sijoittuneet ja missä he vaikuttavat. Suomen ENA-yhdistys perustettiin v. 1989, jolloin jo noin toistakymmentä suomalaista enarkkia oli leivottu ja haluttiin vakiinnuttaa näin syntynyt yhteys. Yhteydenpitoon muihin veljesjärjestöihin on osallistuttu aktiivisesti ja kaksi kertaa on jäsenyhdistysten kansainvälisen konfederaation kokous pidetty Suomessa (Helsingissä v ja Kotkassa v. 2004). Oltiinpa mukana myös Dakarissa v. 2008, kun afrikkalaisten enalaisten yhdistys perustettiin kehityskysymyksiin paneutuneen korkean tason seminaarin yhteydessä. Suomea on tehty tunnetuksi myös valmistamalla konfederaation jäsenlehden ENA-mensuel in erityinen Suomi-numero (nykyisin lehden nimi on ENA hors les murs ). ENAyhdistys on myös Suomessa liittynyt Suomi-Ranska yhdistysten liittoon ja on sitä kautta ollut yhteydessä muihin tahoihin, jotka haluavat pitää yllä kiinteitä siteitä Ranskaan. ENA-yhdistyksessä on nykyisin n. 25 jäsentä, joista noin puolet on ulkoministeriöläisiä. Muut ovat eri hallinnon yksiköistä, mm. Eduskunnasta, Valtioneuvoston kansliasta, Työ- ja elinkeinoministeriöstä jne. Ulkoministeriön vahva osuus selittyy sillä, että UM on aina ollut kiinnostunut saamaan palvelukseensa Ranskaa hyvin tuntevia ja sen kieltä hallitsevia henkilöitä. Miltei kaikki ENA:n käyneet UM-läiset ovatkin palvelleet myös Pariisissa olevassa suurlähetystössä. Ensi kesänä nähdään uusi virstanpylväs kun uutena Pariisin suurlähettiläänä astuu ensimmäistä kertaa tehtäväänsä ENA:n entinen oppilas, UM:n poliittisen osaston päällikkö Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. Risto Veltheim suurlähettiläs, UM Suomen Ena-yhdistyksen puheenjohtaja Uusi aalto Kevään aikana muistetaan Ranskassa puoli vuosisataa sitten syntynyttä uuden elokuvan aaltoa. Teema-kanavalla nähdään elokuvia, joista osaa ei ole koskaan nähty Suomessa tv:ssä, toisia ei myöskään elokuvateattereissa. Uuden aallon ranskalaiselokuvat Teemalla klo 22.15: 3.4. LOLA (Lola, 1961). Ohjaus Jacques Demy AMPUKAA PIANISTIA (Tirez sur la pianiste, 1960). Ohjaus François Truffaut RANSKALAINEN PÄIVÄKIRJA (Chronique d un été, 1961). Ohjaus Edgar Morin ja Jean Rouch PARIISI KUULUU MEILLE (Paris nous appartient, 1958). Ohjaus Jacques Rivette CLEO VIIDESTÄ SEITSEMÄÄN (Cléo de 5 à 7, 1962). Ohjaus Agnès Varda NAINEN ON AINA NAINEN (Une femme est une femme, 1961). Ohjaus Jean-Luc Godard LAITTOMAT (Bande à part, 1964). Ohjaus Jean-Luc Godard LEMMY CAUTION PIRU MIEHEKSI (Alphaville, 1965). Ohjaus Jean-Luc Godard KERÄILIJÄTÄR (La collectionneuse, 1966). Ohjaus Eric Rohmer. Fran-Su 1/

18 Terveiset Joensuun suomalais-ranskalaisesta yhdistyksestä Petit Noël à la finlandaise, ystävyysmessut ja ranskalaisen elokuvan viikko sekä muuta toimintaa Ystävyysmessut: Vasemmalla yhdistyksemme puuhanainen Pirjo Kivisaari, keskellä entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Raili Lauritsalo ja oikealla nykyinen puheenjohtaja Pirjo Passoja. Joensuun suomalais-ranskalainen yhdistys on järjestänyt jo useiden vuosien ajan suomalaisen pikkujoulun ranskankielisille vaihto-opiskelijoille ja Joensuun yliopiston ranskan kielen opiskelijoille Pursiseuran huvilalla maalaismaisemassa. Viime marraskuussa tapahtumaan osallistui parisenkymmentä vaihto-opiskelijaa. Tarjolla on ollut suomalaisia jouluherkkuja: glögiä, piparkakkuja, torttuja, karjalanpiirakoita munavoineen jne. Yhdistyksemme puuhanainen Pirjo Kivisaari on vuosittain loihtinut huvilan saliin jouluisen tunnelman kuusineen, kynttilöineen ja koristeineen. Entinen puheenjohtajamme kanttori Sakari Vilpponen on huolehtinut musisoinnista ja säestyksestä. Laulamme ranskalaisia ja suomalaisia joululauluja sekä leikimme perinteisen Soihdut sammuu Ilta antaa mahdollisuuden keskusteluun eri maiden jouluperinteistä ja muista aiheista niin ranskalaisten, belgialaisten kuin marokkolaisten nuorten kanssa. Joensuussa järjestettävät ystävyysmessut täytti viime marraskuussa 20 vuotta. Kaksikymmentä vuotta sitten yksi ystävyysmessujen organisoijista oli entinen pitkäaikainen puheenjohtajamme ja nykyinen kunniajäsenemme Raili Lauritsalo, joka avasi juhlallisesti vuoden 2008 messut. Messuille osallistuu pitkälti toistakymmentä Joensuussa toimivaa ystävyysseuraa, jotka esittelevät omaa toimintaansa ja myyvät omia tuotteitaan. Joensuun suomalaisranskalaisen yhdistyksen jäsenet ovat perinteisesti leiponeet myytäväksi pissaladière-, tarte aux pommes- ja tarte aux mendiants leivonnaisiaan. Leipomisilta on muodostunut myös hauskaksi yhteiseksi tapaamiseksi. Ranskalaisen elokuvan viikko sai alkunsa viitisen vuotta sitten, kun yhdistyksemme järjesti yhdessä paikallisen elokuvateatteri Kino Tapion kanssa Les Choristes elokuvaesityksen. Sen näki yli 500 joensuulaista koululaista. Yhdessä kunniakonsulimme Outi Savonlahden, Pohjois-Karjalan alueellisen elokuva-yhdistyksen Pekka Silvennoisen sekä Kino Tapion kanssa olemme järjestäneet kolmena peräkkäisenä vuonna ranskalaisen elokuvaviikon frankofoniapäivän aikoihin. Ranskan kulttuurikeskuksen apu viikon järjestämisessä on ollut merkittävä. Joensuusta elokuvat ovat jatkaneet matkaansa Pohjois-Karjalan elokuvayhdistyksen organisoimana jopa seitsemään kaupunkiin. Olemme pyrkineet valitsemaan ranskankielisiä nykyelokuvia, jotka hyvin harvoin muuten eksyvät tänne Joensuuhun. Ohjelmiston valinnassa olemme halunneet ottaa huomioon myös eri oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat peruskoulusta yliopistoon. Onpa yksi koulu täyttänyt joskus koko elokuvasalin. Heille olemme valinneet elokuvia, joissa on syvällisemmin pohdittu mm. monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta kuten esim. elokuvissa Samia ja Bled number one. Kesäkuussa 2008 osallistuimme Pohjois-Karjalan messuille matkatoi- 18 Fran-Su 1/2009

19 misto Pamplemoussen osastolla ja elokuussa Joen Yöhön. Olemme järjestäneet vuosien varrella erilaisia luentotilaisuuksia ja tehneet yhteistyötä eri tahojen kanssa. Minun Ranskani luentosarja yhdessä Joensuun vapaaopiston (nykyään Pohjois-Karjalan seutuopisto) saavutti aikanaan suuren suosion. Merkittävä oli myös Ranskan elokuvaarkiston kokoelmapäällikön Eric le Royn vierailu viime maaliskuussa Joensuussa. Tämän meille mahdollistivat Helsingin Cercle franco-finlandais n puheenjohtaja Sini Sovijärvi ja koordinaattori Minna Varila. Eric le Roy tutustui Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmaan ja studioihin. Hän piti luennon maailman elokuvajärjestöjen FIAFin 70-vuotisesta taipaleesta, tutustui paikallisiin Rokumentti - ja Viscult festivaaleihin, Joensuun elokuva-arkiston toimintaan sekä tapasi Joensuun yliopiston mediakulttuurin ja viestinnän asiantuntijoita. Ranskan kunniakonsuli Outi Savonlahti ja yhdistyksemme järjestivät hänelle retken Kolin kansallismaisemaan. Pirjo Passoja Joensuun suomalais-ranskalaisen yhdistyksen puheenjohtaja Tapio-palkinto Pirjo Passojalle Tapion päivänä jaetaan kolmatta kertaa Tapio- palkinto. Tapio- palkinnon jakaa vuosittain Savon Kinot Oy ja Pohjois- Karjalan alueellinen elokuvayhdistys ry henkilölle tai yhteisölle, joka on omalla aktiivisuudellaan ja innostuneisuudellaan tuonut positiivisesti esille elokuvan parhaimpia puolia sen aidossa ja alkuperäisessä esitysympäristössä, elokuvateatterissa. Tänä vuonna Tapio-palkinto ojennetaan Pirjo Passojalle, joka suurena elokuvan ystävänä on vuosien ajan ollut erityisesti ranskalaisen elokuvan puolestapuhuja. Hän on ollut perustamassa vuosittaiseksi tapahtumaksi muodostunutta ranskalaisen elokuvan viikkoa sekä osallistunut aktiivisesti sen toteuttamiseen, markkinoimiseen ja ohjelmistosuunnitteluun. Vuonna 2006 ensimmäinen palkinto annettiin opettaja Minna Rahkolalle esimerkillisestä työstään media- ja elokuvakasvatuksessa. Viime vuonna palkinto myönnettiin Raimo Turuselle, joka on vuosien ajan tehnyt merkittävää työtä alueelliseen elokuvakulttuurin hyväksi. (Lehdistötiedote ) Frankofonia juhli Joensuussa maaliskuussa 2009 Festival du cinéma français à Joensuu du 24 mars au 28 mars Projection des films français au cinéma Tapio: Mardi 24 mars á 16h 30 «Ceux qui restent» d Anne le Ny (2007) Mercredi 25 mars à 16h 30 «Roman de gare» de Claude Lelouch (2007) Jeudi 26 mars à 16h 30 «Qui m aime me suive» de Benoît Cohen (2006) Vendredi 27 mars à 16h30 «Entre les murs» de Laurent Cantet (2008) Samedi 28 mars à 15 heures «Changement d adresse» d Emmanuel Mouret (2006) En collaboration: Association régionale de cinéma de la Carélie du Nord Association franco-finlandaise de Joensuu Centre Culturel Français de Helsinki Consule honoraire de France Mme Outi Savonlahti Ville de Joensuu Université de Joensuu École professionnelle supérieure de la Carélie du Nord Blancco Maija Cosmetics Fran-Su 1/

20 10v Vuosikymmen suomalais-ranskalaista yhdistystoimintaa Seinäjoella Toki Suomessa ja Seinäjoellakin löytyy monta kauemmin ja näkyvämmin toiminutta yhdistystä, mutta kun miettii että näin pienessä ajassa olemme pitäneet perustajajäsenemme lisäksi noin 50 henkisen porukkamme koossa sekä vielä melko innokkaina yhdistystoimijoina, niin vähän se pisti rintaa rottingille. Kaikki lähti Seinäjoen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen uudisrakennuksen myötä pidetyistä ranskankielen kursseista. Sinne haettiin lehdessä ilmoituksella opiskelijoita ja muistaakseni sanamuoto oli jotenkin näin: Aikaisemmin ranskan kieltä opiskelleille, mutta syystä tai toisesta opinnot kesken jättäneille ja kieltä käyttämättömille mahdollisuus opiskella ranskaa iltaisin intensiivikurssilla natiivin opettajan johdolla. Kurssi oli vielä kaikenlisäksi ilmainen ja todella tehokas... taisimme istua siellä arkisin kahtena, - joskus jopa kolmena iltana viikossa kerrallaan kolme tuntia! Joukkomme oli sekalaista: työttömistä, työssäkäyvistä aina monen sortin viranhaltijoihin silloista kaupunginjohtajaa myöden. N henkinen joukkomme viihtyi yhdessä vaikka ikäeroakin löytyi nuorimman ja vanhimman välillä n. 60 vuotta! Kursseja vetivät natiivi opettajat mm. Norsunluurannikolta, Marokosta ja Nizzasta. Kurssien päätteeksi päätimme lähteä vielä täydentämään jo kertynyttä kielitaitoamme Strasbourgissa viikon mittaisella kielikurssilla Ailecissa. Toki sen jatkoksi Pariisin käyntiä unohtamatta... Matkan jälkeen jäi haikea olo, kun tuntui, että joku osa elämästä oli nyt ohi... vaan sitten jossain vaiheessa n. vuoden kuluttua tulikin tunne, ettemme voi jättää tuota kaikkea ikään kuin kesken. Meillä oli hyvä porukka, viihdyimme yhdessä ja lisäksi meitä yhdisti rakkaus ranskan kieleen, Ranskan kulttuuriin ja maahan. Siitäpä sitten päätös syntyi lähteä kyselemään mitä yhdistyksen perustaminen vaatii, ja nimenomaan saada tietoa Suomi- Ranska yhdistysten liitolta miten edetä asiasta. Tässä 20 Fran-Su 1/ kokoontui Seinäjoen Kaupungintalon Valtuustosalissa kolmikymmenhenkinen joukko juhlistamaan kaupungissa 10 vuotta vaikuttaneen yhdistyksen taivalta. Uskon, etten ole ainut jolla oli aika juhlallinen olo moisesta saavutuksesta! kohtaa oli Liisa Peake suurena apuna, ja sähköpostit sinkoilivat Seinäjoen ja Helsingin väliä. Syksyllä 1998 pidimme perustavan kokouksemme hotelli Lakeudessa ja yhdistyksen perustuskirjoihin kirjattiin alkuperäisten 18 jäsenen voimin että: Yhdistyksen tarkoitus on edistää Suomen ja Ranskan välistä vuorovaikutusta ja ranskan kielen ja ranskalaisen kulttuurin harrastusta Seinäjoella ja ympäristössä. Tähän päämäärään yhdistys pyrkii järjestämällä ranskan kieltä, ranskalaista kulttuuria ja elämäntapaa esille tuovia tilaisuuksia kuten esitelmä-, konsertti- näyttely- ym. toimintaa. Kerätessäni aineistoa kymmenvuotisjuhlamme historiikkiin totesin, että olemme totisesti toimineet perustuskirjamme mukaisesti, ja ilmeisesti jäsentemmekin mukaan joita tosiaan tuosta perustuspäivästä on jo lähes kolminkertainen määrä siinä onnistuneet. On ollut musiikkia, on ollut esitelmiä, matkoja, vieraita Ranskasta... Luetteloituna tässä muutama isoimmista: - Tapani Pertun, Päivi Mäkisen, Alain Thibaultin, Yovan Naqwetchin konsertit - Juusto ja viini-iltoja... mm Laura Jurkan makulautasesitys oli yksi mieleenpainuvimmista. Myös Hyvinkään yhdistyksen edustajan mme Monique Jaurolan tapakulttuurien eroista kertova esitys on jäänyt mieleen erityisen lämminhenkisenä tapahtumana ja vierailuna! - Keväiset Pétanque-mestaruuskisamme - Vierailut lähiympäristössä; mm. Jalasjärvellä Juustoportilla tutustumassa pohjalaiseen juuston valmistukseen - Matka Limogen lähelle St Mathieun kylään, josta käsin teimme retkiä myös Atlantin rannalle La Rochelleen ja Dordognen alueen esihistoriallisiin luoliin - Isäntäjärjestönä toimiminen Cimon vapaaehtoistyössä Sini Kallioniemen matkalla Niortiin - Yksi suosituimmista tapahtumistamme on helmikuinen ranskalaisen päivällisen valmistus ja sitten