AVOin, LuOVA SuOmi SYL:n HaLLiTuSoHjeLma TavoiTTeeT KaudeLLe

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOin, LuOVA SuOmi SYL:n HaLLiTuSoHjeLma TavoiTTeeT KaudeLLe 2011 2015"

Transkriptio

1 Päätavoitteet Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton kou lutus ovat hyvinvointiyhteiskuntam me perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasva tuksesta korkeakoulutukseen. Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin alkaen (vaalikauden aikana noin 60 miljoonaa ). Opintorahaan tehdään 145 euron huoltajakorotus alkaen kaikille opiskelijoille, joilla on ala ikäisiä lapsia huollet tavanaan (vaalikauden aikana noin 77 miljoonaa ). Koulutuspoliittiset ja kansainväliset teemat Korkeakoulujen rahoitusmallissa laadullisten kriteerien painoarvoa lisätään. Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisäämiseksi kehitetään yliopistojen kandidaatin tutkintoa laaja alaisemmaksi. Opintojenohjauksessa ja opetuksessa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet. Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 % tavoite saavutetaan vuoteen 2015 mennessä vuosittaisilla määrärahakoro tuk silla (vuosittainen lisäkustannus 274 miljoonaa vuoden 2009 BKT:lla). Jokaiseen korkeakoulututkintoon si säl lytetään tutkintokohtainen kansain vä lis tymisjakso, jonka voi suorittaa vaihto tai työjaksona tai kotikansainvälistymisen opintokokonaisuutena. Toiselta asteelta korkea asteelle siir ty mistä nopeutetaan valintajärjestelmien uudistamisella ja opinto ohjauksen resurssien lisäämisellä. Sosiaalipoliittiset ja laajemmat yhteiskunnalliset teemat YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille pilotoidaan. Pilotoinnin onnistuessa YTHS:n palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Luodaan järjestelmä vanhemmuuden suorien ja epäsuorien kustannusten jaka miseksi tasan kaikkien työantajien kesken. Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan kolmeksi kuuden kuukauden jaksoksi, joista kummallekin vanhemmal le kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Hallituskauden alussa luodaan toimenpideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten kuntoutumisen edis tämiseksi. Huoltosuhteen heikkenemisen kustannukset jaetaan tasapuolisesti erikokois ten ikäluokkien kesken. AVOin, uutta LuOVA SuOmi SYL:n HaLLiTuSoHjeLma TavoiTTeeT KaudeLLe

2 Sisällys Johdanto 2 Tasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on Suomen menestyksen edellytys 4 Opintotuki sidottava indeksiin nyt! 8 Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi? 12 Seuraava ei maksa työuralasku tasan sukupolvien kesken 18 Työuria pidennetään hyvinvointia lisäämällä 20 Suomen YLioppiLaSKunTien LiiTTo (SYL) RY Lapinrinne 2, Helsinki vaihde: FaKSi: SäHKöpoSTi: Puheenjohtaja, p Pääsihteeri, p ulkoasu Jani Pulkka KuviTuKSeT nina Kajavo painopaikka Painotalo miktor, Helsinki 2010 SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

3 Johdanto Me haluamme toimivamman, avoimemman ja uutta luovan yhteiskunnan. Kaikkien osallisuutta on tuetta va, eikä ketään ole varaa jättää ulos. Me uskomme Suomeen, joka on hyvin koulutettu, kansainvälinen ja tasa-arvoinen. Opintotuen saamisen ehtoja on kiristettävä! Opintoaikoja on lyhennettävä! Lisää opintojen rajauksia! Kuulostaako tutulta? Nämä ovat esitettyjä keinoja opintoaikojen lyhentämiseen ja työurien pidentämiseen työuran alkupääs tä. Samaan aikaan alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyys ja opiskeli joiden mielenterveysongelmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Toisaalla työuran loppupään ratkaisuja viivytellään työryhmästä toiseen niin kauan, että suuret ikäluokat ennättävät toimenpiteiden alta karkuun. Opiskelijajärjestöt ovat ottaneet aktiivisen otteen työurien pidentämiseen. Kasvava valtionvelka lankeaa suurelta osin meidän ikäluokkiemme maksettavaksi. Olemme valmiita käymään keskustelua vaikuttavista keinoista työuran pidentämiseksi alkupäästä. Samalla kuitenkin olemme huolissamme siitä, että Me uskomme Suomeen, joka on hyvin koulutettu, kansainvälinen ja tasa-arvoinen. viivyttely eläkepäätöksissä näyttää jatkuvan ja lopulta pakolliset työuran loppupäätä koskevat toimenpiteet valuvat nekin nuorten niskaan meidän, jotka joudumme kantamaan vastuun myös työ urien alku- ja keskivaiheen pidentämisestä. Kansantalouden talkootyö ei jakaudu tasaisesti. Jos tavoittelemme menestystä ja haluamme toimivamman, avoimemman ja uutta luovan yhteiskunnan, ketään ei ole varaa jättää ulos. Kaikkien kansalaisten tasa-arvoa ja osallisuutta on tuettava heitteillejättö tulee kalliimmaksi kuin huolenpito. Samoin suomalaisen korkean koulutustason ylläpitäminen on jo OECD:nkin mukaan yhteiskunnalle kannattavaa toimintaa. Tästä paperista voi tiivistetysti lukea, miten Suomen ylioppilaskuntien liitto tällaisen Suomen toteuttaisi: tavoitteemme hallitusohjelmaan vuosille Kyseessä ei ole vain vaatimuslista tai lisää liksaa esitteeksi painettuna, vaan SYL käyttää tässä yhtey dessä myös puheenvuoron ja esittää ratkaisuja niihin ongelmiin, joita Suomen ja maailman on koettu kohtaavan. Monet viime aikoina esitetyt ehdotukset ovat olleet menneisyyteen katsovia, yksiviivaisia ja huonoon analyysiin perustuvia. Tällä paperilla SYL haastaa muut tahot esittämään ratkaisunsa. Katri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpala syl:n puheenjohtaja 2011 pääsihteeri Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

4 Tasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on Suomen menestyksen edellytys. Kansainvälisissä vertailuissa koulu - tusjärjestelmämme on nostettu kerta toisensa jälkeen vah - vuudeksemme, ja siitä voi syystä olla ylpeä. Toimivaa konetta korjattaessa on syytä muistaa tähänastisen menestyksemme perusta: tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Uusi yliopistolaki tuo järjestelmään suuria muutoksia, joiden vaikutuksia voidaan arvioida vasta lähivuosien kuluessa. Koulutusjärjestelmämme keskeiset haasteet ovat 1. Koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen 2. Valtiontalouden tila ja huoltosuhteen heikkeneminen 3. Kansainvälinen kilpailu parhaista osaajista Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, korkeakoulujen on uuden yliopistolain mahdollistamissa rajoissa kehityttävä entistä ketterämmiksi toimijoiksi ja kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota sekä koulutuksen että tutkimuksen laatuun. Korkeakoulukentällä on tapahduttava myös muita muutoksia. Yliopistoja on kannustettava kokonaisresurssien järkevään käyttöön profiloitumisen avulla, mutta samalla niiden perusrahoitus on turvattava taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta. On myös hyvä tavoite lisätä yliopistoille tehtäviä lahjoituksia, ja verovähennys on tähän oiva kannustin. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen on määräydyttävä vastaavanlaisin perustein kuin yliopistojenkin rahoituksen, jotta korkeakoulukentän sisällä ei synny epätervettä kilpailua. Molemmilla on alueellinen tehtävä, mutta korkeakoulutuksen linjaukset samoin kuin rahoituskriteerit on määritettävä ensisijaisesti koulutuspoliittisin perustein. Korkeakoulujen rahoitusmalliin tulisi lisätä nykyistä monipuolisempia ja ennen kaikkea laadullisia mittareita. Opintojen etenemistä, opiskelun tukipalveluita, opiskelukykyä ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä mittaavilla rahoituskriteereillä koulutuksen laatua parannetaan entisestään. Opintojen laatu ja opiskelijan hyvinvointi ovat suoraan verrannollisia opintojen etenemistahtiin. SYL:n tavoitteena on, että suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman paras. Toimiva, tehokas ja tasa-arvoinen korkeakoulujärjestelmä on Suomen menestyksen elinehto. Tämän tavoitteen edistämiseksi seuraavalla hallituskaudella esitämme, että Korkeakoulujen rahoitusmallissa laadullisten kriteerien painoarvoa lisätään. Laadullisissa kriteereissä huomioidaan opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen sekä val mistumisen jälkeinen työllistyminen. Hallitus turvaa yliopistojen perusrahoituksen. Hallitus kannustaa yliopistoja jatkamaan profiloitumista ja keskittymään valitsemilleen vahvuusalueille. Profiloitumisen yhteydessä resursseja kohdistetaan laadun parantamiseen. Profiloituminen ei heikennä tutkimuksen vapautta ja kansallista tieteenalojen moninaisuutta. 4 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

5 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit yhdenmukaistetaan. Yliopistolahjoitusten verovähennysoikeudesta teh dään pysyvä. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat resurssit ohjataan opettaja opiskelija-suhteen parantamiseen. Suomalaisen yliopistokoulutuksen päätavoitteena on maisteri- ja tohtoritasoinen koulutus. Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisäämiseksi kehitetään yliopistojen kandidaatin tutkintoa laaja-alaisemmaksi. Kehitetään korkeakoulusektorin sisäisiä valintajärjestelmiä, jotta alan vaihtaminen on mahdollisimman sujuvaa. Tasa-arvoinen, laadukas ja maksuton koulutusjärjestelmä on pienen maan paras valttikortti Kyllä maksuttomalle koulutukselle, koska lukukausimaksut murtavat kansalaisten yhdenvertaisuuden ja voimistavat sosioekonomisen aseman määräävyyttä koulutusvalinnoissa. Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja yhteis kunnan osaamispotentiaalin täysi hyödyntäminen ovat vahvoja argumentteja maksuttomuuden puolesta. Ei siis ihme, että maksuttoman koulutuksen takana on vahva poliittinen tuki. OECD:n vuonna 2010 julkaisemien lukujen perusteella suomalaisen korkeakoulututkinnon yhteiskunnalle tuottama lisäarvo on keskimäärin Tutkinnon hinta on keskimäärin , joten investointi on yhteiskunnalle vähintäänkin kannattava. Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksu ton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. P. S. Opintoajat ojennukseen? Suomessa korkeakouluopiskelijoiden opintoajat eivät ole ongelma tutkintoaikojen ra- Tutkintoaikojen jauksen ja vastikkeellisen opintotuen ansios- rajauksen ja vastikkeellisen opintotuen ta opiskeluajat ovat Suomessa eurooppalaista keskitasoa ja edelleen lyhenemässä. Korkea valmistumisikä johtuu lähinnä kahdesta ajat ovat Suo messa ansiosta opiskeluasiasta: hakujärjestelmän aiheuttamista liiois- eurooppalaista keskitasoa ja edelleen ta välivuosista ja siitä, että Suomen opiskeli jat valmistuvat yliopistoista maistereina, muu- lyhenemässä. al la Euroopassa pääosin kandidaatteina. Valmistumisikää ja välivuosia käsittelemme tarkemmin luvussa 4. Kuitenkin myös opintojen sujumista yliopistoissa on mahdollista vauhdittaa: sähköinen tenttiminen, hyvät kesäopiskelumahdollisuudet, opintojen ohjaus, turhien etenemisesteiden poistaminen ja joustava opintohallinto ovat tulevaisuuden yliopiston perusvaatimuksia. Opiskelun etenemisen helpottamiseksi ehdotamme hallitusohjelmaan kirjattavaksi seuraavaa: Korkeakoulujen rahoitusmalli kannustaa yliopistoja kohdistamaan lisäresursseja kesäopetukseen. Opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi yliopistoja kannustetaan tunnustamaan ja tunnistamaan aiemmin hankit tu osaaminen nykyistä paremmin. Korkeakouluja kannustetaan opintojen järjestämiseen mahdollisimman joustavasti. Puolueiden puheenvuorot Kyllä maksuttomalle koulutukselle -mielenilmauksessa : Koulutuksen tulee olla kaikkien suomalaisten ja täällä asuvien saatavilla ja sen täytyy olla maksutonta. jutta urpilainen (sd) Perussuomalaiset sanovat kyllä suomalaisten opiskelijoiden maksuttomalle koulutukselle. pirkko ruohonen-lerner (ps) Kun kysytte lupaako meidän puolue [että koulutus on maksutonta], niin totta kai lupaa. tuomo puumala (kesk) Meidän [kokoomuksen] mielestämme maksuton koulutus on se perusperi aate mille suomalaista sivistysyhteiskuntaa myös jatkossa rakennetaan. henna virkkunen (kok) Tarvitaan vahva näkemys siitä, että suomalaiseen koulujärjestelmään eivät kuulu lukukausimaksut. paavo arhinmäki (vas) Vihreät kannattavat maksutonta koulutusta. anni sinnemäki (vihr) Kristillisdemokraattisen puolueen kanta koulutuksen maksuttomuuteen on täysin selkeä. Me kannatamme nyt ja tulevaisuudessa koulutuksen maksuttomuutta. päivi räsänen (kd) Vi vill ha en avgiftsfri utbildning på alla nivåer, från grundskolan till högskoleutbildning. ulla-maj wideroos (r) 6 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

6 Opintotuki sidottava indeksiin nyt! Vuodesta 2011 alkaen opintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jonka ostovoimaa ei ole turvattu indeksillä. On kohtuutonta, että opintotuen annetaan edelleen heikentyä muiden vähimmäisetuuksien seuratessa elinkustannuksia. Opintotuen sitominen kansaneläkeindeksiin on oikeudenmukaista ja tuo valtiontaloudelle kustannuksia vain talouskasvua vastaavan määrän. Niukka toimeentulo on opintojen etenemisen suurin este. Opiskelijoista 70 % joutuu työskentelemään opintojen ohessa kattaakseen elinkustannukset (yths terveystutkimus 2008), mikä on tutkimusten mukaan yksi keskeisimmistä opintoaikoja pidentävistä tekijöistä. Indeksiin sitominen kytkisi opintotuen kehityksen elinkustannuksien nousuun ja takaisi opiskelijoille vakaan toimeentulon. Uudistuksen kustannukset Opintotuen indeksiin sitominen tuo valtion taloudelle kustannuksia vain talouskasvua vastaavan määrän. Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin maksaisi OKM:n arvion mukaan vuonna ,7 miljoonaa, vuonna ,5 miljoonaa ja vuonna ,2 miljoonaa ( ,4, ,4). Opintorahan reaaliarvo ,8 % arvio Opintotuen kehittämisen suuntaviivat ovat jo olemassa Vuosien 2009 ja 2010 ajan opetus- ja kulttuuriministeriössä työskenteli opintotuen kokonaisuudistusta pohtinut työryhmä, jonka tehtävänä oli esittää uudistuksia opintotukijärjestelmään tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Työryhmä koostui minis teriöiden, KELA:n ja opiskelijajärjestöjen edustajista. Työryhmä piti nykyistä opintorahapainotteista opintotukijärjestelmää parhaana vaihtoehtona. Opiskelijajärjestöt olivat työryhmässä valmiita hyväk symään kokonaispaketin, jossa opintotukeen tehtäisiin muutamia tiukennuksia ja vastapainona opiskelijoiden toimeentuloa vakautettaisiin indeksiin sitomisen ja huoltajakorotuksen avulla. Hallitus kuitenkin päätti toteuttaa ainoastaan opintotuen tiukennukset, kun taas indeksiin sitominen jäi pois vuoden 2011 budjetista. Hallituk sen päätös tuskin parantaa tilannetta: ei ole mielekästä kiristää opintotuen vaatimuksia, kun samaan aikaan opiskelijan toimeentulo heik kenee jatkuvasti. 8 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

7 Opintorahapainotteisuus mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden Opintorahapainotteiseen opintotukeen siirryttiin vuonna 1992 opis kelijoiden runsaan työssäkäynnin ja pitkien valmistumisaikojen takia. Nykyinen opintorahapainotteinen opintotukijärjestelmä onkin toimivin malli yliopisto-opiskelijoiden tukemiseen. Riittävä opintoraha takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet kattaa yksilön elinkustannukset lähtökohdista riippumatta. Nykyjärjestelmä myös huomioi hyvin opiskelijoiden vaihtelevat elämäntilanteet. Opintotuen rakenteellinen kehittäminen lainan painoa kasvattamalla olisi jär jetön ratkaisu maisterivaiheen lainapainoisuus puolestaan johtaisi valmistumisen viivästymiseen. Opintotuen tulee kokonaisuudessaan taata mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Opiskeluaikana työnteko ei saa olla vain toi meentuloa täydentävää, vaan sen tulee painottua työkokemuksen ja työelämän tuntemuksen lisäämiseen. Nuoren sukupolven tehtävänä on kouluttautua haluamalleen alalle ja tätä kautta työllistyä. Näin nuorella on mahdollisuus tuoda oma inhimillinen pääomansa prosessiin, jonka tuotoksena tasai nen talouskasvu takaa Suomen menestymisen globaalissa maailmas sa. Mahdollisuus kouluttautua lisää myös sosiaalista liikkuvuutta ja tasa-arvoisuutta eri sosioekonomisista taustoista tulevien kansalaisten välille. Opintojen suurin hidaste on toimeentulon järjestäminen. Heikke nevä opintotuki on vuosi vuodelta vaikeamman tehtävän edessä. Tämän epäkohdan parantamiseksi Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin alkaen (vaalikauden aikana n. 60 miljoonaa ). Mikset ota lainaa, opiskelija? Vuosikymmeniä sitten korkeakoulutus käytännössä takasi työpaikan. Moni asia on muuttu-! nut sen jälkeen, ja nyt on toisin: Akavan mukaan korkeakou lutettujen työttömyys on ennätyskorkealla. Ei siis ihme, että tulevaisuuden epävarmuuden, pätkätöiden ja työttömyyden pelon takia vain n. 40 % opiskelijoista nostaa opintojensa aikana opintolainaa (kela). Opintotuen tarkoitus. Opintotuen tarkoituksena on taata opiske lu aikana riittävä toimeentulo kaikille sitä tarvitseville. Opinto-! tuen saaminen edellyttää opintojen ete nemistä, ja opintojen edistymistä seurataan vuosittain. Opintorahapainotteisessa järjes telmässä annetaan myös mahdollisuus kohtuulliseen työntekoon ilman, että se vähentää opintorahaa. Opiskelijan bruttotulot * opintoraha 298 asumislisä 202 työtulot/lainat 392 yhteensä 892 Opiskelijan nettomenot * asuminen 400 ruoka 200 vaateet ja hygienia 117 vapaa-aika ja muut 158 yhteensä 875 * luvut mediaaneja Opintotuen huoltajakorotus on vastuullista perhepolitiikkaa Valtion perhepoliittisena tavoitteena on huoltosuhteen vinoutuman korjaaminen kannustamalla nuoria perheenperustamiseen entistä aikaisemmin. Korkeakouluopiskelijoiden perheenperusta minen siirtyy hyvin usein toimeentulon pienuuden ja tulevaisuuden epävarmuuden takia. Yhtenä keinona opiskelijaperheiden lapsiköy hyyden torjumiseen on opintorahan huoltajakorotus. Tämä antaisi positiivisen signaalin siitä, että lasten turvallinen kasvuympäristö ja kehitys ovat tärkeitä arvoja suomalaiselle yhteiskunnalle. Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990-luvun laman myö tä ja tällä on ollut huomattavia negatiivisia vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon. Kelan tilastojen mukaan toimeen tulon vähyydestä kärsivät etenkin opiskelevat äidit. Heidän vuositulonsa ovat huomattavasti pienemmät, kuin opiskelijoiden, joilla ei ole lapsia. Huono tilanne vielä korostuu, koska useimmiten perheelliset naisopiskelijat eivät pysty täydentämään tulojaan työssäkäynnillä. Perheellisten opiskelijoiden tilanne näkyy huolestuttavasti kasvaneissa lapsiköyhyystilastoissa. Kaikista lapsiperheistä 40 % on vaikeuksia kattaa välttämättömät menonsa. Perheellisten opiskelijoiden, erityisesti naisten, aseman parantamiseksi seuraavalla hallituskaudella: Opintorahaan tehdään 145 huoltajakorotus alkaen kaikille opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan (vaalikauden aikana noin 77 milj. ). Lisäksi opiskelijan oikeusturvan ja toimeentulon parantamiseksi seuraavalla hallituskaudella: Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään Kansaneläkelaitokselle kaikkien toimeentulotuen saa jien tasavertaisen kohtelun edistämiseksi (vuoden 2007 arvio: 90 milj. ). Varmistetaan, että korkeakoulut järjestävät opinnot niin, että tutkinnot on mahdollista suorittaa opintotuen ehtojen ja opintoaikojen rajauksien vaatimalla tavalla. 10 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

8 Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi? Viime vuosina keskustelu maahanmuutosta ja sen tarpeellisuudesta on koventunut. eu/eta-maiden ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille on asetettu lukukausimaksukokeilu, jota edelleen toivotaan laajennettavaksi. Suomelle oikea tie ei kuitenkaan ole rajoit taminen ja sulkeutuminen vaan rohkea avoimuuden ja kan sainvälisyyden edistäminen. Kansainvälisyys on arkipäiväistä. Ihmisten liikkuvuus ei ole uusi asia, mutta sen vauhti on nopeutunut. Liikkuvuudesta on rakennettava Suomelle voimavara, ei väline eriarvois tumiseen. Kun väestömme ikääntyy ja huippuosaajien määrä vähenee, tarvitsemme uusia ihmisiä, ajatuksia ja toimintatapoja. Siksi meidän on avattava itsemme muulle maailmalle ja ymmärrettävä, että kansainvälisyys ei ole irrallinen asia vaan osa kaikkia ilmiöi tä. Tämän ajatuksen sisäistämiseen haluamme kannustaa myös suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen tulee kiinnittää tulevalla hallitusohjelmakaudella erityistä huomiota. Riittävä kielitaito, toimiva täydennyskoulutus ja työnantajien motivoiminen johtavat parhaisiin tuloksiin. Meidän täytyy ennak koluulottomasti tunnistaa osaaminen kaikissa ihmisissä taidot karttuvat opinnoissa ja työssä, kun siihen saa mahdollisuuden. Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on jumiutunut asetelmiin, jossa ihmi nen nähdään yksisilmäisesti vain ryh mänsä edustajana mahdollisena huip puosaajana tai sosiaaliturvan väärin käyt täjänä. Asenteellinen suhtautuminen es 65 % yliopistojen kansainvälisistä tutkintoopiskelijoista on haluk - kaita jäämään Suomeen valmistumisensa jälkeen. Jäämisestään epävarmoille työllistyminen on tärkein maahan jäämisen ehto. lähde: niemelä 2008 tää meitä näkemästä kaikkea sitä poten tiaalia, joka maahanmuuttajissa on. Maa hanmuuttajat ovat ihmisiä ja yksilöitä, eivät ryhmiä ja stereotyyppejä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat aliedustettuina korkeakoulutukses sa, koska heillä on siirtymävaikeuksia jo peruskou lusta toisen asteen koulutukseen enemmän kuin valtaväestöllä. Syitä toisen asteen koulutuksen puuttumiseen on useita, mutta niiden purkamiseen tarvitaan kohdennettua ja tavallista tehokkaampaa opintojenohjausta. Perusopetuksen jälkeen maahanmuuttajataustaisten riski jää-! dä toi sen asteen koulutuksen ulkopuolelle on noin kaksinkertainen suhteessa kantaväestöön. EU:n ulkopuolelta saapuneiden ensim mäi sen polven maahanmuuttajilla riski on jo yli kolminkertainen. Vieraskielisistä 27 % jää ilman toisen asteen tutkintoa, kun vastaava luku kantaväestössä on 14 %. lähde: oph Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

9 SYL:n tavoitteena on parantaa maahanmuuttajaväestön koulutusmahdollisuuksia ja -tasoa sekä edistää heidän työllistymistään Suomessa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi seuraavalla hallituskaudella opintojenohjauksessa ja opetuksessa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet. Määritellään lakisääteisesti kotimaisen kielen osaamis taso, jonka kuntien kotouttamisohjelmien kielikoulutus vähintään tarjoaa. Maahanmuuttajien täydennyskoulutukseen lisätään joustoa ja parannetaan taloudellisia mahdollisuuksia osallistumiseen. Luodaan kannustimia vaikeasti työllistyvien maahanmuuttajien työllistämiselle. Menestyvä kansainvälistyminen on avointa, vastuullista ja yhdenvertaista. Suomen on kannettava globaali vastuunsa myös nostamalla kehitysyhteistyömäärärahansa kansainvälisten sitoumusten mukaisesti 0,7 % bruttokansantulostaan. Siksi seuraavalla hallituskaudella Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 % tavoite saavutetaan vuoteen 2015 mennessä vuosittaisilla määrärahakoro tuksilla (vuosittainen lisäkustannus 274 milj. vuoden 2009 BKT:lla). Kehitysyhteistyömäärärahoja ei käytetä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden koulutuksen kustannuksiin Suomessa. Mitä ihmettä? Kehitysyhteistyövaroja suunnitellaan käytettäväksi stipendijärjestelmiin, joilla tuettaisiin kolmansista maista! tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja. oda-kriteerien mukaan kehitysyhteistyöksi voidaan laskea sellaista julkisten varojen käyttöä, joka tähtää ensisijaisesti kehitysmaan talouden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jonka kohteena on oecd:n kehitysapukomitean (dac) hyväksymä maa tai kehitysapujärjestö tai rahoituslaitos, ja joka on lahjoitusluonteista valtioiden välistä varojen siirtoa. Lukukausimaksujen subventoiminen kehitysyhteistyömäärärahoin merkitseekin usein rahavirran suunnan kääntämistä omiin korkeakouluihin ja aivotuonnin tukemista niistä maista, jotka erityisesti aivoja tarvitsevat. Kansainvälistymistä kaikille opiskelijoille Kansainvälistyminen on keino parantaa suomalaisen korkeakoulutuksen laatua entisestään. Työmarkkinat tarvitsevat kielitaitoisia ja kansainvälisesti suuntautuneita ihmisiä. Liikkuvuutta korkeakouluissa tulee määrätietoisesti lisätä: kaikille suomalaisille korkea kouluopiskelijoille pitää taata mahdollisuus kansainvälistymiseen, ja kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden määrää tulee kasvattaa huomattavasti. Kansainväliset opiskelijat Suomen yliopistoissa vuonna tutkinto-opiskelijaa vaihto-opiskelijaa OKM:n kansainvälistymisstrategian tavoitteet vuonna 2015 lähde: okm:n kota-tietokanta tutkinto-opiskelijaa vaihto-opiskelijaa Tiesitkö? Laadukas koulutus on 97 %:lle kansainvälisistä opiskelijoista vähintään melko tärkeä syy tulla Suomeen 90%:lle tärkeää on myös koulutuksen maksuttomuus. lähde: niemelä 2008 Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat tukea ja opastusta integroituessaan uuteen yliopis toonsa, kotikuntaansa ja kotimaahansa. Kansainväliset opiskelijat haluavat laadukkaan koulutuksen, viihtyisän kodin sekä turvan sairastumisen varalta. Työelämä ja yhteiskunta edellyttävät nykyään yhä enemmän kykyä ymmärtää erilaisuutta sekä toimia ja viestiä monikulttuurisessa yhteisössä. Nämä taidot syntyvät vain omakohtaisen kokemuksen kautta. Jokaisen yliopisto-opiskelijan tulisi osana tutkintoaan suorittaa kansainvälistymisjakso, joko vaihto-opiskeluna, ulkomaanharjoitteluna tai kotikansainvälistymisenä. Koska vaihto-opiskelu ulkomailla ei ole kaikille mahdollinen vaihtoehto esimerkiksi taloudellisten tai terveydellisten syiden ta kia, on luotava alakohtaisia kotikansainvälistymisjaksoja. Kotimaas sa suoritettava jakso voisi sisältää erityisesti omaan alaan liittyvinä osioina esimerkiksi kulttuurienvälistä viestintää, kieliopintoja, monikulttuurisuusopintoja, yhteistyöryhmiä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tai työharjoittelun kansainvälisessä yhteisössä. Tutkintoon sisältyvää kansainvälisyysjaksoa varten on erittäin tärkeää huolehtia myös opetushenkilökunnan liikkuvuusmahdollisuuksista. 14 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

10 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus yliopistosektorilla (yli 3 kk) vuosi lähteneet, kpl lähde: kota-tietokanta Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden dynaamisuuden takia on tärkeää edistää opiskelijoiden sekä opetushenkilökunnan kansainvälistymistä. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella kelijoiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen opintojensa jälkeen on parannettava tuntuvasti. Ulkomaisille yrityksille, yhteisöille ja valtioille kohdistettua kou lutusvientiä voidaan kehittää korkeakoulujen kansainvälistymistä edistävänä keinona. Jotta koulutusvienti on järkevää, täytyy sen tuot taa taloudellista hyötyä ja tukea järjestävän korkeakoulun perustoimintaa. Koulutusvienti mahdollistaa oikein toteutettuna myös opetushenkilöstön kansainvälistymisen. Korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämiseksi seuraavalla hallituskaudella EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun tulokset arvioidaan seurantakritee - rien mukaisesti. Seurataan erityisesti sitä, mikä on kokeilun vai kutus korkeakoulujen kansainvälistymiseen. Koulutusvientistrategiaa toteutetaan luomalla koulutusvientiklusteri, joka tukee korkeakoulujen koulutusvientipyrkimyksiä. Jokaiseen korkeakoulututkintoon sisällytetään tutkintokohtainen kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa vaihtotai työjaksona tai kotikansainvälistymisen opintokokonaisuutena. Selkiytetään kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden, kuten asumisen järjestämisen vastuut korkeakoulujen, kuntien ja valtion välillä. Lisätään tukipalvelujen resursseja. Toteutetaan korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukainen kuusivuotinen liikkuvuuden rahoitusohjelma. (ohjelman kokonaiskustannus 30 milj. ) Vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukemista kotikorkeakoulussa parannetaan noudattaen aikaisemmin hanki - tun osaamisen tunnistamisen periaatteita. Vaihto-opiskelun laatua parannetaan lisäämällä oppimisen itse arviointia. Opettajavaihdon resursseja lisätään. Korkeakoulujen kansainvälistyminen on ykköstavoite Uuden yliopistolain yhteydessä päätettiin toteuttaa viisivuotinen kokeilu, joka mahdollistaa lukukausimaksujen perimisen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksujen kerääminen heikentää kansainvälistymiskehitystä ja todennäköisesti vähentää Suomeen tulevien ja tänne jäävien kansainvälisten osaajien määrää. Korkeakoulutettu maahanmuuttaja on suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin hyvä sijoitus kansainvälisten tutkinto-opis 16 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

11 Seuraava ei maksa työuralasku tasan sukupolvien kesken. Kun työeläkejärjestelmä perustettiin vuonna 1962, työeläkemaksujen suuruus oli noin 5 % bruttopalkasta. Tähän päivään mennessä on edetty noin 22 %:iin. On ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä maksuja pitää korottaa vielä viidellä prosenttiyksiköllä nykyisestä, jotta annetut eläkelupaukset voidaan pitää luvulla syntynyt voi odottaa työeläkemaksuilleen yli viiden prosentin tuottoa siinä, missä heidän eläkkeensä maksava 1980-luvulla syntynyt joutuu tyytymään puolta pienempään (Lähde: etk, etla). Tosiasia on, että suuret ikäluokat ovat maksaneet eläkelupaukseen nähden liian pieniä työeläkemaksuja. Muutoksia eläkejärjestelmään olisi pitänyt tehdä ajoissa, jotta myös van hemmat ikäluokat olisivat ennättäneet osallistua eläkejärjestelmän rahoittamiseen oikeudenmukaisella osuudella. Suurin lasku väestön ikääntymisestä ei synny eläkkeistä. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän julkisesti rahoitettuja palveluita, mikä tulee työssä oleville ikäluokille maksettavaksi eläkelaskun päälle. Raha on kuitenkin vain osa ongelmaa. Merkittävämpi kysymys on henkilökunnan riittävyys hoitoalalla. Nykyisen sulkeutuneen maahanmuut topolitiikan sekä vahvan ammattialojen sukupuolittumisen jatkuessa työntekijät voivat tältä alalta Ne, jotka nyt ovat käyneet neuvotteluja tulevaisuudesta, eivät edusta laskun maksajaa. loppua. Silloin yhä useampi hoitaa paitsi lapsensa myös vanhempansa kotona ja on pitkiä jaksoja poissa työmarkkinoilta. Tämä ruok kii entisestään järjestelmän rahoitusongelmia. Tämän kehityksen estämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja mm. koulutuksessa. Tämän päivän opiskelijoillakin on omat vanhemmat, joiden hyvinvointi on heille tärkeää. Meillä on intressi ratkaista nouseva suku polvikysymys kokonaisuutena, ei vain opiskelijoiden eduksi. Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla koko laskun kaataminen pienten ikäluokkien niskaan kiristetyistä opintoajoista ja tiukennetusta opintotuen edellytyksistä yhä hurjempiin työelä män vaatimuksiin ja myöhempiin eläköitymisikiin. Ne, jotka nyt ovat käyneet neuvotteluja tulevaisuudesta, eivät edusta laskun maksa jaa. Vuonna 2011 valtio ottaa velkaa 8,5 miljardia. Tämän summan korkoineen maksavat tämän päivän opiskelijat. Siksi heidän on oltava mukana, kun uutta suomalaista konsensusta rakennetaan. SYL:n tavoitteena on, että huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvat ongelmat eivät jää vain nuorempien sukupolvien vastuulle. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt osallistetaan tasavertaisina neuvottelukumppaneina koko työuran aikaisia kehittämistoimenpiteitä koskevaan päätöksentekoon. Huoltosuhteen heikkenemisen kustannukset jaetaan tasapuolisesti erikokoisten ikäluokkien kesken. Tuetaan uusia keinoja, joilla eläkeikää lähestyvät työntekijät haluavat ja voivat jatkaa töissä nykyistä pidempään. Tuetaan yksityisellä ja julkisella sektorilla uusia kevyen osallistumisen malleja, joiden kautta työkykyiset eläkeläiset voi vat osallistua yhteiskunnan toimintaan. Eläkkeistä osa rahastoidaan erilliseen rahastoon vanhuspalveluiden järjestämisen tueksi. 18 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

12 Työuria pidennetään hyvinvointia lisäämällä. Me nuoret olemme huolissamme heikentyvästä huoltosuhteesta ja kasvavasta valtionvelasta. Työuria on pidennettävä sekä alku- että loppupäästä. Miten? Suomalaiset korkeakouluopiskelijat valmistuvat keskimäärin 26-vuotiaina. Tämä johtuu lähinnä kahdesta syystä: 1. Suomessa korkeakouluun päästään liian hitaasti ja välivuosia kertyy useita tämä kannattaa korjata. 2. Suomessa yliopiston perustutkinto on maisteritasoinen korkea koulutustaso on kansallinen vahvuutemme. Valmistumisikä yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta toinen aste välivuodet ,4 27,6 yliopisto amk 21,4 25,1 Mediaanialoittamisiän ja -valmistumisiän erotus korkeakouluissa on 5,2 vuotta. Korkeaan valmistumisikään vaikuttavat Suomessa ennen kaikkea välivuodet, joita nuorille kertyy keskimäärin kolme. Suunniteltu välivuosi voi olla hyvä hengähdystauko, mutta niiden vuoksi liian moni nuori jää vaille töitä tai haluamaansa opiskelupaikkaa. Väli vuosia vähentämällä voidaan saavuttaa jopa vuoden tai kahden pidennys korkeakoulutettujen työuriin. Uusiin opintoaikoja rajaaviin toimenpiteisiin ei ole syytä ryhtyä. Opintoaikojen rajauslaki alkaa vaikuttaa juuri näinä vuosina, ja jo nyt on näkyvissä merkkejä siitä, että opiskeluajat ovat lyhentymässä. Sen sijaan on estettävä se, että opintoaikojen rajauslaki heikentää tutkintojen laatua tai opiskelijoiden hyvinvointia. Siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeakouluihin on sujuvoitet tava ja suunnittelemattomia välivuosia vähennettävä. Nykyinen opintoaikojen rajaus ei saa heikentää koulutusjärjestelmäämme, eikä uusiin rajaustoimenpiteisiin tule ryhtyä. Seuraavalla vaalikaudella Toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymistä nopeutetaan valintajärjestelmien uudistamisella ja opinto-ohjauksen resurs - sien lisäämisellä. Valintajärjestelmäuudistuksen vaikutuksia seurataan aktiivisesti. Vuonna 2005 voimaan tulleen opintoaikoja rajaavan lain vaikutukset opintoaikoihin, opiskelijoiden hyvinvointiin ja opintojen laatuun selvitetään hallituskauden aikana. 20 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

13 Opiskelijan hyvinvointi korkeakoulujen rahoituksen mittariksi Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Opiskelukykyinen opiskelija on henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva ja motivoinut sekä tutkitusti oppii paremmin ja opiskelee nopeammin. Tämän vuoksi opiskelukyvyn edistäminen on niin opiskelijoiden, korkeakoulujen kuin val tionkin etu. Opiskelijalla on opintojensa alusta lähtien oltava mahdollisuus hankkia riittävät akateemiset opiskelutaidot. Samoin opiskelukykyä tukevia palveluita on oltava saatavilla koko opiskelupolun ajan. Opiskelijan hyvinvoinnin edistäminen on koko korkeakouluyhteisön asia. SYL:n tavoitteena on edistää korkeakoulujen yhteisöllisyyttä ja sujuvoittaa opintoja opiskelijan hyvinvointia kehittämällä. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella Korkeakoulujen rahoitusmallin laadullisissa kriteereissä huomioidaan opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen. terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin, vaan he käyttävät kunnallisia opiskelijaterveydenhuollon palveluita. YTHS tarjoaa yleisterveydenhuollon, mielenterveyden ja suun terveyden palveluita. YTHS:llä on lähes 60 vuoden kokemus ja paras osaaminen korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoidosta ja ennaltaehkäisevästä työs tä. Keskittyminen nuoriin aikuisiin takaa sen, että säätiön toiminta on paitsi laadukasta, myös erittäin kustannustehokasta. YTHS on näin ollen selvästi paras tapa järjestää myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto. SYL:n tavoitteena on saada yhdenvertaiset ja laadukkaat opiskeluterveydenhuoltopalvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille. Seuraavalla hallituskaudella YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakoulu - opis kelijoille pilotoidaan. Pilotoinnin onnistuessa YTHS:n palvelut laajennetaan koskemaan kaikkia ammattikorkeakoulujen nuoriso-opiskelijoita. Työelämään valmistautuminen osaksi opintojen suunnittelua Opiskelija, joka osaa käyttää asiantuntemustaan monipuolisesti löytääkseen itselleen sopivaa työtä, on vahvoilla työmarkkinoilla ja oman elämänsä rakentamisessa. Tämän vuoksi opiskeluaikana hankitut työelämävalmiudet ovat tärkeä osa osaamista. Opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen työelämän vaatimuksiin vaatii harjaantumista ja kokemuksia. Liian usein jää huomiotta, että korkeakoulut ovat kriittisessä roolissa siinä, millä tavalla opiskelijat oppivat soveltamaan taitojaan. Pienellä investoinnilla työelämätaitoihin ja akateemisen tiedon soveltamiseen voitaisiin parantaa niin koulutettujen omaa elämänhallintaa kuin myös heidän mahdollisuuksiaan löytää koulutusta vastaavaa työtä. Tämän edistämiseksi seuraavalla hallituskaudella Työharjoitteluihin kannustetaan ja taloudellisia mahdollisuuksia harjoittelujen laajentamiseen parannetaan. Parannetaan työharjoittelujen laatua kehittämällä harjoittelukäytäntöjä. Opiskelijan työllistymistavoitteet huomioidaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa. YTHS:n palvelut avattava ammattikorkeakouluopiskelijoille Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon taso ja palvelujen laajuus vaihtelevat rajusti paikkakunnittain. Ammattikorkeakouluopiskelijat eivät ole oikeutettuja Ylioppilaiden Vanhemmuuden kustannukset ja vapaat on jaettava tasan Määräaikaisten palkansaajien osuus iän ja sukupuolen mukaan yhteensä lähde: tem naiset 5 miehet Vanhemmuudesta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset kasaantuvat nykyisin naisvaltaisten alojen työnantajille. Jotta kaikki hedelmällisessä iässä olevat työntekijät olisivat yhdenvertaisessa asemassa, vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa tasan työnantajien kesken. Tämä parantaisi nuorten naisten mahdollisuuksia työllistyä vakituisiin työsuhteisiin ja perustaa perhe turvallisin mielin. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen ei kuitenkaan yksin riitä, sillä osa kustannuksista on vaikeasti mitattavia, kuten esimer kiksi sijaisen rekrytoinnin ja perehdyttämisen kustannukset. Pien 22 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

14 yrittäjät, joille epäsuorat kustannukset ovat raskaimpia, työllistävät 46,4 % työvoimasta (Tilastokeskus 2008). Epäsuorien kustannusten tasaamiseksi vanhempainvapaat on jaettava nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Tämä tukisi vanhemmuuden tasa-arvoista jakautumista, kannustaisi isiä jäämään lastensa kanssa kotiin sekä tasa-arvoistaisi naisten ja miesten kohtelua työmarkkinoilla. SYL:n tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella Luodaan järjestelmä vanhemmuuden suorien ja epä suorien kustannusten jakamiseksi tasan kaikkien työn antajien kesken. Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan kolmeksi kuuden kuukauden jaksoksi, joista kummallekin van hemmalle kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Meillä ei ole varaa menettää ketään Suomessa on yli alle 35-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä. Joka toisella eläköitymisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat. Pelkästään vuonna 2008 nuorten työkyvyttömyys aiheutti valtiolle 6,6 miljardin edestä kuluja ja menetettyjä saamisia (lähde: Työterveyslaitos), kun taas työurien pidentämisen kolmella vuodella toivo taan tuovan säästöjä 4,5 miljardia. Joka kolmas korkeakouluopiskelija käyttää mielenterveyden palveluita jo opiskeluaikanaan. Jos työikäiset uuvutetaan jo nuorena, miten lapsista ja vanhuksista voidaan pitää huolta? Nuorten selviäminen ehjinä työelämään ja työelämässä on kriittisen tärkeää yhteiskunnalle. Siksi seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava, että Hallituskauden alussa luodaan toimenpideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten kuntoutumisen edistämiseksi. Suomen YLioppiLaSKunTien LiiTTo (SYL) RY Lapinrinne 2, Helsinki vaihde: FaKSi: SäHKöpoSTi: Puheenjohtaja, p Pääsihteeri, p ulkoasu Jani Pulkka KuviTuKSeT nina Kajavo painopaikka Painotalo miktor, Helsinki Avoin, uutta luova Suomi

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA

LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA LAUSUNTO 1 / 7 Sisäasiainministeriö PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO maahanmuutto-osasto@intermin.fi, hare@internmin.fi Viite: SM077:00/2011 LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA Yleistä

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ennen puhelua - Opettele argumentit huolella niin, että osaat kertoa opintotuen indeksiin sitomisesta, maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuen huoltajakorotuksesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA Sisällysluettelo METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA... 1 Korkeakoulujärjestelmä... 3 Maksuton koulutus...

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa opiskelijoihin liittyvässä

Lisätiedot

Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.

Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. ViNOn opiskelijapoliittinen ohjelma YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. Opintotuen saamisen ehtoja ei tule

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Jotta opiskeluterveydenhuollon järjestäminen YTHS-mallilla toteutuisi kustannustehokkaasti, on kunnassa oltava riittävästi korkeakouluopiskelijoita.

Jotta opiskeluterveydenhuollon järjestäminen YTHS-mallilla toteutuisi kustannustehokkaasti, on kunnassa oltava riittävästi korkeakouluopiskelijoita. sivu 1 (8) Poliittinen ohjelma Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin liittyvässä toiminnassa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Ajankohtaiset asiat avoimessa yliopistossa Leena Leskinen, Kuopion yliopisto 1 avoimuus- ei suljettu kaikille Avoimen yliopiston perustehtävänä koulutuksellisen

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot