AVOin, LuOVA SuOmi SYL:n HaLLiTuSoHjeLma TavoiTTeeT KaudeLLe

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOin, LuOVA SuOmi SYL:n HaLLiTuSoHjeLma TavoiTTeeT KaudeLLe 2011 2015"

Transkriptio

1 Päätavoitteet Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton kou lutus ovat hyvinvointiyhteiskuntam me perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasva tuksesta korkeakoulutukseen. Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin alkaen (vaalikauden aikana noin 60 miljoonaa ). Opintorahaan tehdään 145 euron huoltajakorotus alkaen kaikille opiskelijoille, joilla on ala ikäisiä lapsia huollet tavanaan (vaalikauden aikana noin 77 miljoonaa ). Koulutuspoliittiset ja kansainväliset teemat Korkeakoulujen rahoitusmallissa laadullisten kriteerien painoarvoa lisätään. Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisäämiseksi kehitetään yliopistojen kandidaatin tutkintoa laaja alaisemmaksi. Opintojenohjauksessa ja opetuksessa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet. Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 % tavoite saavutetaan vuoteen 2015 mennessä vuosittaisilla määrärahakoro tuk silla (vuosittainen lisäkustannus 274 miljoonaa vuoden 2009 BKT:lla). Jokaiseen korkeakoulututkintoon si säl lytetään tutkintokohtainen kansain vä lis tymisjakso, jonka voi suorittaa vaihto tai työjaksona tai kotikansainvälistymisen opintokokonaisuutena. Toiselta asteelta korkea asteelle siir ty mistä nopeutetaan valintajärjestelmien uudistamisella ja opinto ohjauksen resurssien lisäämisellä. Sosiaalipoliittiset ja laajemmat yhteiskunnalliset teemat YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille pilotoidaan. Pilotoinnin onnistuessa YTHS:n palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Luodaan järjestelmä vanhemmuuden suorien ja epäsuorien kustannusten jaka miseksi tasan kaikkien työantajien kesken. Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan kolmeksi kuuden kuukauden jaksoksi, joista kummallekin vanhemmal le kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Hallituskauden alussa luodaan toimenpideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten kuntoutumisen edis tämiseksi. Huoltosuhteen heikkenemisen kustannukset jaetaan tasapuolisesti erikokois ten ikäluokkien kesken. AVOin, uutta LuOVA SuOmi SYL:n HaLLiTuSoHjeLma TavoiTTeeT KaudeLLe

2 Sisällys Johdanto 2 Tasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on Suomen menestyksen edellytys 4 Opintotuki sidottava indeksiin nyt! 8 Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi? 12 Seuraava ei maksa työuralasku tasan sukupolvien kesken 18 Työuria pidennetään hyvinvointia lisäämällä 20 Suomen YLioppiLaSKunTien LiiTTo (SYL) RY Lapinrinne 2, Helsinki vaihde: FaKSi: SäHKöpoSTi: Puheenjohtaja, p Pääsihteeri, p ulkoasu Jani Pulkka KuviTuKSeT nina Kajavo painopaikka Painotalo miktor, Helsinki 2010 SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

3 Johdanto Me haluamme toimivamman, avoimemman ja uutta luovan yhteiskunnan. Kaikkien osallisuutta on tuetta va, eikä ketään ole varaa jättää ulos. Me uskomme Suomeen, joka on hyvin koulutettu, kansainvälinen ja tasa-arvoinen. Opintotuen saamisen ehtoja on kiristettävä! Opintoaikoja on lyhennettävä! Lisää opintojen rajauksia! Kuulostaako tutulta? Nämä ovat esitettyjä keinoja opintoaikojen lyhentämiseen ja työurien pidentämiseen työuran alkupääs tä. Samaan aikaan alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyys ja opiskeli joiden mielenterveysongelmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Toisaalla työuran loppupään ratkaisuja viivytellään työryhmästä toiseen niin kauan, että suuret ikäluokat ennättävät toimenpiteiden alta karkuun. Opiskelijajärjestöt ovat ottaneet aktiivisen otteen työurien pidentämiseen. Kasvava valtionvelka lankeaa suurelta osin meidän ikäluokkiemme maksettavaksi. Olemme valmiita käymään keskustelua vaikuttavista keinoista työuran pidentämiseksi alkupäästä. Samalla kuitenkin olemme huolissamme siitä, että Me uskomme Suomeen, joka on hyvin koulutettu, kansainvälinen ja tasa-arvoinen. viivyttely eläkepäätöksissä näyttää jatkuvan ja lopulta pakolliset työuran loppupäätä koskevat toimenpiteet valuvat nekin nuorten niskaan meidän, jotka joudumme kantamaan vastuun myös työ urien alku- ja keskivaiheen pidentämisestä. Kansantalouden talkootyö ei jakaudu tasaisesti. Jos tavoittelemme menestystä ja haluamme toimivamman, avoimemman ja uutta luovan yhteiskunnan, ketään ei ole varaa jättää ulos. Kaikkien kansalaisten tasa-arvoa ja osallisuutta on tuettava heitteillejättö tulee kalliimmaksi kuin huolenpito. Samoin suomalaisen korkean koulutustason ylläpitäminen on jo OECD:nkin mukaan yhteiskunnalle kannattavaa toimintaa. Tästä paperista voi tiivistetysti lukea, miten Suomen ylioppilaskuntien liitto tällaisen Suomen toteuttaisi: tavoitteemme hallitusohjelmaan vuosille Kyseessä ei ole vain vaatimuslista tai lisää liksaa esitteeksi painettuna, vaan SYL käyttää tässä yhtey dessä myös puheenvuoron ja esittää ratkaisuja niihin ongelmiin, joita Suomen ja maailman on koettu kohtaavan. Monet viime aikoina esitetyt ehdotukset ovat olleet menneisyyteen katsovia, yksiviivaisia ja huonoon analyysiin perustuvia. Tällä paperilla SYL haastaa muut tahot esittämään ratkaisunsa. Katri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpala syl:n puheenjohtaja 2011 pääsihteeri Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

4 Tasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on Suomen menestyksen edellytys. Kansainvälisissä vertailuissa koulu - tusjärjestelmämme on nostettu kerta toisensa jälkeen vah - vuudeksemme, ja siitä voi syystä olla ylpeä. Toimivaa konetta korjattaessa on syytä muistaa tähänastisen menestyksemme perusta: tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Uusi yliopistolaki tuo järjestelmään suuria muutoksia, joiden vaikutuksia voidaan arvioida vasta lähivuosien kuluessa. Koulutusjärjestelmämme keskeiset haasteet ovat 1. Koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen 2. Valtiontalouden tila ja huoltosuhteen heikkeneminen 3. Kansainvälinen kilpailu parhaista osaajista Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, korkeakoulujen on uuden yliopistolain mahdollistamissa rajoissa kehityttävä entistä ketterämmiksi toimijoiksi ja kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota sekä koulutuksen että tutkimuksen laatuun. Korkeakoulukentällä on tapahduttava myös muita muutoksia. Yliopistoja on kannustettava kokonaisresurssien järkevään käyttöön profiloitumisen avulla, mutta samalla niiden perusrahoitus on turvattava taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta. On myös hyvä tavoite lisätä yliopistoille tehtäviä lahjoituksia, ja verovähennys on tähän oiva kannustin. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen on määräydyttävä vastaavanlaisin perustein kuin yliopistojenkin rahoituksen, jotta korkeakoulukentän sisällä ei synny epätervettä kilpailua. Molemmilla on alueellinen tehtävä, mutta korkeakoulutuksen linjaukset samoin kuin rahoituskriteerit on määritettävä ensisijaisesti koulutuspoliittisin perustein. Korkeakoulujen rahoitusmalliin tulisi lisätä nykyistä monipuolisempia ja ennen kaikkea laadullisia mittareita. Opintojen etenemistä, opiskelun tukipalveluita, opiskelukykyä ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä mittaavilla rahoituskriteereillä koulutuksen laatua parannetaan entisestään. Opintojen laatu ja opiskelijan hyvinvointi ovat suoraan verrannollisia opintojen etenemistahtiin. SYL:n tavoitteena on, että suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman paras. Toimiva, tehokas ja tasa-arvoinen korkeakoulujärjestelmä on Suomen menestyksen elinehto. Tämän tavoitteen edistämiseksi seuraavalla hallituskaudella esitämme, että Korkeakoulujen rahoitusmallissa laadullisten kriteerien painoarvoa lisätään. Laadullisissa kriteereissä huomioidaan opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen sekä val mistumisen jälkeinen työllistyminen. Hallitus turvaa yliopistojen perusrahoituksen. Hallitus kannustaa yliopistoja jatkamaan profiloitumista ja keskittymään valitsemilleen vahvuusalueille. Profiloitumisen yhteydessä resursseja kohdistetaan laadun parantamiseen. Profiloituminen ei heikennä tutkimuksen vapautta ja kansallista tieteenalojen moninaisuutta. 4 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

5 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit yhdenmukaistetaan. Yliopistolahjoitusten verovähennysoikeudesta teh dään pysyvä. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat resurssit ohjataan opettaja opiskelija-suhteen parantamiseen. Suomalaisen yliopistokoulutuksen päätavoitteena on maisteri- ja tohtoritasoinen koulutus. Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisäämiseksi kehitetään yliopistojen kandidaatin tutkintoa laaja-alaisemmaksi. Kehitetään korkeakoulusektorin sisäisiä valintajärjestelmiä, jotta alan vaihtaminen on mahdollisimman sujuvaa. Tasa-arvoinen, laadukas ja maksuton koulutusjärjestelmä on pienen maan paras valttikortti Kyllä maksuttomalle koulutukselle, koska lukukausimaksut murtavat kansalaisten yhdenvertaisuuden ja voimistavat sosioekonomisen aseman määräävyyttä koulutusvalinnoissa. Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja yhteis kunnan osaamispotentiaalin täysi hyödyntäminen ovat vahvoja argumentteja maksuttomuuden puolesta. Ei siis ihme, että maksuttoman koulutuksen takana on vahva poliittinen tuki. OECD:n vuonna 2010 julkaisemien lukujen perusteella suomalaisen korkeakoulututkinnon yhteiskunnalle tuottama lisäarvo on keskimäärin Tutkinnon hinta on keskimäärin , joten investointi on yhteiskunnalle vähintäänkin kannattava. Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksu ton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. P. S. Opintoajat ojennukseen? Suomessa korkeakouluopiskelijoiden opintoajat eivät ole ongelma tutkintoaikojen ra- Tutkintoaikojen jauksen ja vastikkeellisen opintotuen ansios- rajauksen ja vastikkeellisen opintotuen ta opiskeluajat ovat Suomessa eurooppalaista keskitasoa ja edelleen lyhenemässä. Korkea valmistumisikä johtuu lähinnä kahdesta ajat ovat Suo messa ansiosta opiskeluasiasta: hakujärjestelmän aiheuttamista liiois- eurooppalaista keskitasoa ja edelleen ta välivuosista ja siitä, että Suomen opiskeli jat valmistuvat yliopistoista maistereina, muu- lyhenemässä. al la Euroopassa pääosin kandidaatteina. Valmistumisikää ja välivuosia käsittelemme tarkemmin luvussa 4. Kuitenkin myös opintojen sujumista yliopistoissa on mahdollista vauhdittaa: sähköinen tenttiminen, hyvät kesäopiskelumahdollisuudet, opintojen ohjaus, turhien etenemisesteiden poistaminen ja joustava opintohallinto ovat tulevaisuuden yliopiston perusvaatimuksia. Opiskelun etenemisen helpottamiseksi ehdotamme hallitusohjelmaan kirjattavaksi seuraavaa: Korkeakoulujen rahoitusmalli kannustaa yliopistoja kohdistamaan lisäresursseja kesäopetukseen. Opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi yliopistoja kannustetaan tunnustamaan ja tunnistamaan aiemmin hankit tu osaaminen nykyistä paremmin. Korkeakouluja kannustetaan opintojen järjestämiseen mahdollisimman joustavasti. Puolueiden puheenvuorot Kyllä maksuttomalle koulutukselle -mielenilmauksessa : Koulutuksen tulee olla kaikkien suomalaisten ja täällä asuvien saatavilla ja sen täytyy olla maksutonta. jutta urpilainen (sd) Perussuomalaiset sanovat kyllä suomalaisten opiskelijoiden maksuttomalle koulutukselle. pirkko ruohonen-lerner (ps) Kun kysytte lupaako meidän puolue [että koulutus on maksutonta], niin totta kai lupaa. tuomo puumala (kesk) Meidän [kokoomuksen] mielestämme maksuton koulutus on se perusperi aate mille suomalaista sivistysyhteiskuntaa myös jatkossa rakennetaan. henna virkkunen (kok) Tarvitaan vahva näkemys siitä, että suomalaiseen koulujärjestelmään eivät kuulu lukukausimaksut. paavo arhinmäki (vas) Vihreät kannattavat maksutonta koulutusta. anni sinnemäki (vihr) Kristillisdemokraattisen puolueen kanta koulutuksen maksuttomuuteen on täysin selkeä. Me kannatamme nyt ja tulevaisuudessa koulutuksen maksuttomuutta. päivi räsänen (kd) Vi vill ha en avgiftsfri utbildning på alla nivåer, från grundskolan till högskoleutbildning. ulla-maj wideroos (r) 6 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

6 Opintotuki sidottava indeksiin nyt! Vuodesta 2011 alkaen opintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jonka ostovoimaa ei ole turvattu indeksillä. On kohtuutonta, että opintotuen annetaan edelleen heikentyä muiden vähimmäisetuuksien seuratessa elinkustannuksia. Opintotuen sitominen kansaneläkeindeksiin on oikeudenmukaista ja tuo valtiontaloudelle kustannuksia vain talouskasvua vastaavan määrän. Niukka toimeentulo on opintojen etenemisen suurin este. Opiskelijoista 70 % joutuu työskentelemään opintojen ohessa kattaakseen elinkustannukset (yths terveystutkimus 2008), mikä on tutkimusten mukaan yksi keskeisimmistä opintoaikoja pidentävistä tekijöistä. Indeksiin sitominen kytkisi opintotuen kehityksen elinkustannuksien nousuun ja takaisi opiskelijoille vakaan toimeentulon. Uudistuksen kustannukset Opintotuen indeksiin sitominen tuo valtion taloudelle kustannuksia vain talouskasvua vastaavan määrän. Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin maksaisi OKM:n arvion mukaan vuonna ,7 miljoonaa, vuonna ,5 miljoonaa ja vuonna ,2 miljoonaa ( ,4, ,4). Opintorahan reaaliarvo ,8 % arvio Opintotuen kehittämisen suuntaviivat ovat jo olemassa Vuosien 2009 ja 2010 ajan opetus- ja kulttuuriministeriössä työskenteli opintotuen kokonaisuudistusta pohtinut työryhmä, jonka tehtävänä oli esittää uudistuksia opintotukijärjestelmään tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Työryhmä koostui minis teriöiden, KELA:n ja opiskelijajärjestöjen edustajista. Työryhmä piti nykyistä opintorahapainotteista opintotukijärjestelmää parhaana vaihtoehtona. Opiskelijajärjestöt olivat työryhmässä valmiita hyväk symään kokonaispaketin, jossa opintotukeen tehtäisiin muutamia tiukennuksia ja vastapainona opiskelijoiden toimeentuloa vakautettaisiin indeksiin sitomisen ja huoltajakorotuksen avulla. Hallitus kuitenkin päätti toteuttaa ainoastaan opintotuen tiukennukset, kun taas indeksiin sitominen jäi pois vuoden 2011 budjetista. Hallituk sen päätös tuskin parantaa tilannetta: ei ole mielekästä kiristää opintotuen vaatimuksia, kun samaan aikaan opiskelijan toimeentulo heik kenee jatkuvasti. 8 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

7 Opintorahapainotteisuus mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden Opintorahapainotteiseen opintotukeen siirryttiin vuonna 1992 opis kelijoiden runsaan työssäkäynnin ja pitkien valmistumisaikojen takia. Nykyinen opintorahapainotteinen opintotukijärjestelmä onkin toimivin malli yliopisto-opiskelijoiden tukemiseen. Riittävä opintoraha takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet kattaa yksilön elinkustannukset lähtökohdista riippumatta. Nykyjärjestelmä myös huomioi hyvin opiskelijoiden vaihtelevat elämäntilanteet. Opintotuen rakenteellinen kehittäminen lainan painoa kasvattamalla olisi jär jetön ratkaisu maisterivaiheen lainapainoisuus puolestaan johtaisi valmistumisen viivästymiseen. Opintotuen tulee kokonaisuudessaan taata mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Opiskeluaikana työnteko ei saa olla vain toi meentuloa täydentävää, vaan sen tulee painottua työkokemuksen ja työelämän tuntemuksen lisäämiseen. Nuoren sukupolven tehtävänä on kouluttautua haluamalleen alalle ja tätä kautta työllistyä. Näin nuorella on mahdollisuus tuoda oma inhimillinen pääomansa prosessiin, jonka tuotoksena tasai nen talouskasvu takaa Suomen menestymisen globaalissa maailmas sa. Mahdollisuus kouluttautua lisää myös sosiaalista liikkuvuutta ja tasa-arvoisuutta eri sosioekonomisista taustoista tulevien kansalaisten välille. Opintojen suurin hidaste on toimeentulon järjestäminen. Heikke nevä opintotuki on vuosi vuodelta vaikeamman tehtävän edessä. Tämän epäkohdan parantamiseksi Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin alkaen (vaalikauden aikana n. 60 miljoonaa ). Mikset ota lainaa, opiskelija? Vuosikymmeniä sitten korkeakoulutus käytännössä takasi työpaikan. Moni asia on muuttu-! nut sen jälkeen, ja nyt on toisin: Akavan mukaan korkeakou lutettujen työttömyys on ennätyskorkealla. Ei siis ihme, että tulevaisuuden epävarmuuden, pätkätöiden ja työttömyyden pelon takia vain n. 40 % opiskelijoista nostaa opintojensa aikana opintolainaa (kela). Opintotuen tarkoitus. Opintotuen tarkoituksena on taata opiske lu aikana riittävä toimeentulo kaikille sitä tarvitseville. Opinto-! tuen saaminen edellyttää opintojen ete nemistä, ja opintojen edistymistä seurataan vuosittain. Opintorahapainotteisessa järjes telmässä annetaan myös mahdollisuus kohtuulliseen työntekoon ilman, että se vähentää opintorahaa. Opiskelijan bruttotulot * opintoraha 298 asumislisä 202 työtulot/lainat 392 yhteensä 892 Opiskelijan nettomenot * asuminen 400 ruoka 200 vaateet ja hygienia 117 vapaa-aika ja muut 158 yhteensä 875 * luvut mediaaneja Opintotuen huoltajakorotus on vastuullista perhepolitiikkaa Valtion perhepoliittisena tavoitteena on huoltosuhteen vinoutuman korjaaminen kannustamalla nuoria perheenperustamiseen entistä aikaisemmin. Korkeakouluopiskelijoiden perheenperusta minen siirtyy hyvin usein toimeentulon pienuuden ja tulevaisuuden epävarmuuden takia. Yhtenä keinona opiskelijaperheiden lapsiköy hyyden torjumiseen on opintorahan huoltajakorotus. Tämä antaisi positiivisen signaalin siitä, että lasten turvallinen kasvuympäristö ja kehitys ovat tärkeitä arvoja suomalaiselle yhteiskunnalle. Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990-luvun laman myö tä ja tällä on ollut huomattavia negatiivisia vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon. Kelan tilastojen mukaan toimeen tulon vähyydestä kärsivät etenkin opiskelevat äidit. Heidän vuositulonsa ovat huomattavasti pienemmät, kuin opiskelijoiden, joilla ei ole lapsia. Huono tilanne vielä korostuu, koska useimmiten perheelliset naisopiskelijat eivät pysty täydentämään tulojaan työssäkäynnillä. Perheellisten opiskelijoiden tilanne näkyy huolestuttavasti kasvaneissa lapsiköyhyystilastoissa. Kaikista lapsiperheistä 40 % on vaikeuksia kattaa välttämättömät menonsa. Perheellisten opiskelijoiden, erityisesti naisten, aseman parantamiseksi seuraavalla hallituskaudella: Opintorahaan tehdään 145 huoltajakorotus alkaen kaikille opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan (vaalikauden aikana noin 77 milj. ). Lisäksi opiskelijan oikeusturvan ja toimeentulon parantamiseksi seuraavalla hallituskaudella: Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään Kansaneläkelaitokselle kaikkien toimeentulotuen saa jien tasavertaisen kohtelun edistämiseksi (vuoden 2007 arvio: 90 milj. ). Varmistetaan, että korkeakoulut järjestävät opinnot niin, että tutkinnot on mahdollista suorittaa opintotuen ehtojen ja opintoaikojen rajauksien vaatimalla tavalla. 10 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

8 Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi? Viime vuosina keskustelu maahanmuutosta ja sen tarpeellisuudesta on koventunut. eu/eta-maiden ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille on asetettu lukukausimaksukokeilu, jota edelleen toivotaan laajennettavaksi. Suomelle oikea tie ei kuitenkaan ole rajoit taminen ja sulkeutuminen vaan rohkea avoimuuden ja kan sainvälisyyden edistäminen. Kansainvälisyys on arkipäiväistä. Ihmisten liikkuvuus ei ole uusi asia, mutta sen vauhti on nopeutunut. Liikkuvuudesta on rakennettava Suomelle voimavara, ei väline eriarvois tumiseen. Kun väestömme ikääntyy ja huippuosaajien määrä vähenee, tarvitsemme uusia ihmisiä, ajatuksia ja toimintatapoja. Siksi meidän on avattava itsemme muulle maailmalle ja ymmärrettävä, että kansainvälisyys ei ole irrallinen asia vaan osa kaikkia ilmiöi tä. Tämän ajatuksen sisäistämiseen haluamme kannustaa myös suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen tulee kiinnittää tulevalla hallitusohjelmakaudella erityistä huomiota. Riittävä kielitaito, toimiva täydennyskoulutus ja työnantajien motivoiminen johtavat parhaisiin tuloksiin. Meidän täytyy ennak koluulottomasti tunnistaa osaaminen kaikissa ihmisissä taidot karttuvat opinnoissa ja työssä, kun siihen saa mahdollisuuden. Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on jumiutunut asetelmiin, jossa ihmi nen nähdään yksisilmäisesti vain ryh mänsä edustajana mahdollisena huip puosaajana tai sosiaaliturvan väärin käyt täjänä. Asenteellinen suhtautuminen es 65 % yliopistojen kansainvälisistä tutkintoopiskelijoista on haluk - kaita jäämään Suomeen valmistumisensa jälkeen. Jäämisestään epävarmoille työllistyminen on tärkein maahan jäämisen ehto. lähde: niemelä 2008 tää meitä näkemästä kaikkea sitä poten tiaalia, joka maahanmuuttajissa on. Maa hanmuuttajat ovat ihmisiä ja yksilöitä, eivät ryhmiä ja stereotyyppejä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat aliedustettuina korkeakoulutukses sa, koska heillä on siirtymävaikeuksia jo peruskou lusta toisen asteen koulutukseen enemmän kuin valtaväestöllä. Syitä toisen asteen koulutuksen puuttumiseen on useita, mutta niiden purkamiseen tarvitaan kohdennettua ja tavallista tehokkaampaa opintojenohjausta. Perusopetuksen jälkeen maahanmuuttajataustaisten riski jää-! dä toi sen asteen koulutuksen ulkopuolelle on noin kaksinkertainen suhteessa kantaväestöön. EU:n ulkopuolelta saapuneiden ensim mäi sen polven maahanmuuttajilla riski on jo yli kolminkertainen. Vieraskielisistä 27 % jää ilman toisen asteen tutkintoa, kun vastaava luku kantaväestössä on 14 %. lähde: oph Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

9 SYL:n tavoitteena on parantaa maahanmuuttajaväestön koulutusmahdollisuuksia ja -tasoa sekä edistää heidän työllistymistään Suomessa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi seuraavalla hallituskaudella opintojenohjauksessa ja opetuksessa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet. Määritellään lakisääteisesti kotimaisen kielen osaamis taso, jonka kuntien kotouttamisohjelmien kielikoulutus vähintään tarjoaa. Maahanmuuttajien täydennyskoulutukseen lisätään joustoa ja parannetaan taloudellisia mahdollisuuksia osallistumiseen. Luodaan kannustimia vaikeasti työllistyvien maahanmuuttajien työllistämiselle. Menestyvä kansainvälistyminen on avointa, vastuullista ja yhdenvertaista. Suomen on kannettava globaali vastuunsa myös nostamalla kehitysyhteistyömäärärahansa kansainvälisten sitoumusten mukaisesti 0,7 % bruttokansantulostaan. Siksi seuraavalla hallituskaudella Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 % tavoite saavutetaan vuoteen 2015 mennessä vuosittaisilla määrärahakoro tuksilla (vuosittainen lisäkustannus 274 milj. vuoden 2009 BKT:lla). Kehitysyhteistyömäärärahoja ei käytetä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden koulutuksen kustannuksiin Suomessa. Mitä ihmettä? Kehitysyhteistyövaroja suunnitellaan käytettäväksi stipendijärjestelmiin, joilla tuettaisiin kolmansista maista! tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja. oda-kriteerien mukaan kehitysyhteistyöksi voidaan laskea sellaista julkisten varojen käyttöä, joka tähtää ensisijaisesti kehitysmaan talouden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jonka kohteena on oecd:n kehitysapukomitean (dac) hyväksymä maa tai kehitysapujärjestö tai rahoituslaitos, ja joka on lahjoitusluonteista valtioiden välistä varojen siirtoa. Lukukausimaksujen subventoiminen kehitysyhteistyömäärärahoin merkitseekin usein rahavirran suunnan kääntämistä omiin korkeakouluihin ja aivotuonnin tukemista niistä maista, jotka erityisesti aivoja tarvitsevat. Kansainvälistymistä kaikille opiskelijoille Kansainvälistyminen on keino parantaa suomalaisen korkeakoulutuksen laatua entisestään. Työmarkkinat tarvitsevat kielitaitoisia ja kansainvälisesti suuntautuneita ihmisiä. Liikkuvuutta korkeakouluissa tulee määrätietoisesti lisätä: kaikille suomalaisille korkea kouluopiskelijoille pitää taata mahdollisuus kansainvälistymiseen, ja kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden määrää tulee kasvattaa huomattavasti. Kansainväliset opiskelijat Suomen yliopistoissa vuonna tutkinto-opiskelijaa vaihto-opiskelijaa OKM:n kansainvälistymisstrategian tavoitteet vuonna 2015 lähde: okm:n kota-tietokanta tutkinto-opiskelijaa vaihto-opiskelijaa Tiesitkö? Laadukas koulutus on 97 %:lle kansainvälisistä opiskelijoista vähintään melko tärkeä syy tulla Suomeen 90%:lle tärkeää on myös koulutuksen maksuttomuus. lähde: niemelä 2008 Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat tukea ja opastusta integroituessaan uuteen yliopis toonsa, kotikuntaansa ja kotimaahansa. Kansainväliset opiskelijat haluavat laadukkaan koulutuksen, viihtyisän kodin sekä turvan sairastumisen varalta. Työelämä ja yhteiskunta edellyttävät nykyään yhä enemmän kykyä ymmärtää erilaisuutta sekä toimia ja viestiä monikulttuurisessa yhteisössä. Nämä taidot syntyvät vain omakohtaisen kokemuksen kautta. Jokaisen yliopisto-opiskelijan tulisi osana tutkintoaan suorittaa kansainvälistymisjakso, joko vaihto-opiskeluna, ulkomaanharjoitteluna tai kotikansainvälistymisenä. Koska vaihto-opiskelu ulkomailla ei ole kaikille mahdollinen vaihtoehto esimerkiksi taloudellisten tai terveydellisten syiden ta kia, on luotava alakohtaisia kotikansainvälistymisjaksoja. Kotimaas sa suoritettava jakso voisi sisältää erityisesti omaan alaan liittyvinä osioina esimerkiksi kulttuurienvälistä viestintää, kieliopintoja, monikulttuurisuusopintoja, yhteistyöryhmiä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tai työharjoittelun kansainvälisessä yhteisössä. Tutkintoon sisältyvää kansainvälisyysjaksoa varten on erittäin tärkeää huolehtia myös opetushenkilökunnan liikkuvuusmahdollisuuksista. 14 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

10 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus yliopistosektorilla (yli 3 kk) vuosi lähteneet, kpl lähde: kota-tietokanta Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden dynaamisuuden takia on tärkeää edistää opiskelijoiden sekä opetushenkilökunnan kansainvälistymistä. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella kelijoiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen opintojensa jälkeen on parannettava tuntuvasti. Ulkomaisille yrityksille, yhteisöille ja valtioille kohdistettua kou lutusvientiä voidaan kehittää korkeakoulujen kansainvälistymistä edistävänä keinona. Jotta koulutusvienti on järkevää, täytyy sen tuot taa taloudellista hyötyä ja tukea järjestävän korkeakoulun perustoimintaa. Koulutusvienti mahdollistaa oikein toteutettuna myös opetushenkilöstön kansainvälistymisen. Korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämiseksi seuraavalla hallituskaudella EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun tulokset arvioidaan seurantakritee - rien mukaisesti. Seurataan erityisesti sitä, mikä on kokeilun vai kutus korkeakoulujen kansainvälistymiseen. Koulutusvientistrategiaa toteutetaan luomalla koulutusvientiklusteri, joka tukee korkeakoulujen koulutusvientipyrkimyksiä. Jokaiseen korkeakoulututkintoon sisällytetään tutkintokohtainen kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa vaihtotai työjaksona tai kotikansainvälistymisen opintokokonaisuutena. Selkiytetään kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden, kuten asumisen järjestämisen vastuut korkeakoulujen, kuntien ja valtion välillä. Lisätään tukipalvelujen resursseja. Toteutetaan korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukainen kuusivuotinen liikkuvuuden rahoitusohjelma. (ohjelman kokonaiskustannus 30 milj. ) Vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukemista kotikorkeakoulussa parannetaan noudattaen aikaisemmin hanki - tun osaamisen tunnistamisen periaatteita. Vaihto-opiskelun laatua parannetaan lisäämällä oppimisen itse arviointia. Opettajavaihdon resursseja lisätään. Korkeakoulujen kansainvälistyminen on ykköstavoite Uuden yliopistolain yhteydessä päätettiin toteuttaa viisivuotinen kokeilu, joka mahdollistaa lukukausimaksujen perimisen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksujen kerääminen heikentää kansainvälistymiskehitystä ja todennäköisesti vähentää Suomeen tulevien ja tänne jäävien kansainvälisten osaajien määrää. Korkeakoulutettu maahanmuuttaja on suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin hyvä sijoitus kansainvälisten tutkinto-opis 16 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

11 Seuraava ei maksa työuralasku tasan sukupolvien kesken. Kun työeläkejärjestelmä perustettiin vuonna 1962, työeläkemaksujen suuruus oli noin 5 % bruttopalkasta. Tähän päivään mennessä on edetty noin 22 %:iin. On ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä maksuja pitää korottaa vielä viidellä prosenttiyksiköllä nykyisestä, jotta annetut eläkelupaukset voidaan pitää luvulla syntynyt voi odottaa työeläkemaksuilleen yli viiden prosentin tuottoa siinä, missä heidän eläkkeensä maksava 1980-luvulla syntynyt joutuu tyytymään puolta pienempään (Lähde: etk, etla). Tosiasia on, että suuret ikäluokat ovat maksaneet eläkelupaukseen nähden liian pieniä työeläkemaksuja. Muutoksia eläkejärjestelmään olisi pitänyt tehdä ajoissa, jotta myös van hemmat ikäluokat olisivat ennättäneet osallistua eläkejärjestelmän rahoittamiseen oikeudenmukaisella osuudella. Suurin lasku väestön ikääntymisestä ei synny eläkkeistä. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän julkisesti rahoitettuja palveluita, mikä tulee työssä oleville ikäluokille maksettavaksi eläkelaskun päälle. Raha on kuitenkin vain osa ongelmaa. Merkittävämpi kysymys on henkilökunnan riittävyys hoitoalalla. Nykyisen sulkeutuneen maahanmuut topolitiikan sekä vahvan ammattialojen sukupuolittumisen jatkuessa työntekijät voivat tältä alalta Ne, jotka nyt ovat käyneet neuvotteluja tulevaisuudesta, eivät edusta laskun maksajaa. loppua. Silloin yhä useampi hoitaa paitsi lapsensa myös vanhempansa kotona ja on pitkiä jaksoja poissa työmarkkinoilta. Tämä ruok kii entisestään järjestelmän rahoitusongelmia. Tämän kehityksen estämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja mm. koulutuksessa. Tämän päivän opiskelijoillakin on omat vanhemmat, joiden hyvinvointi on heille tärkeää. Meillä on intressi ratkaista nouseva suku polvikysymys kokonaisuutena, ei vain opiskelijoiden eduksi. Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla koko laskun kaataminen pienten ikäluokkien niskaan kiristetyistä opintoajoista ja tiukennetusta opintotuen edellytyksistä yhä hurjempiin työelä män vaatimuksiin ja myöhempiin eläköitymisikiin. Ne, jotka nyt ovat käyneet neuvotteluja tulevaisuudesta, eivät edusta laskun maksa jaa. Vuonna 2011 valtio ottaa velkaa 8,5 miljardia. Tämän summan korkoineen maksavat tämän päivän opiskelijat. Siksi heidän on oltava mukana, kun uutta suomalaista konsensusta rakennetaan. SYL:n tavoitteena on, että huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvat ongelmat eivät jää vain nuorempien sukupolvien vastuulle. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt osallistetaan tasavertaisina neuvottelukumppaneina koko työuran aikaisia kehittämistoimenpiteitä koskevaan päätöksentekoon. Huoltosuhteen heikkenemisen kustannukset jaetaan tasapuolisesti erikokoisten ikäluokkien kesken. Tuetaan uusia keinoja, joilla eläkeikää lähestyvät työntekijät haluavat ja voivat jatkaa töissä nykyistä pidempään. Tuetaan yksityisellä ja julkisella sektorilla uusia kevyen osallistumisen malleja, joiden kautta työkykyiset eläkeläiset voi vat osallistua yhteiskunnan toimintaan. Eläkkeistä osa rahastoidaan erilliseen rahastoon vanhuspalveluiden järjestämisen tueksi. 18 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

12 Työuria pidennetään hyvinvointia lisäämällä. Me nuoret olemme huolissamme heikentyvästä huoltosuhteesta ja kasvavasta valtionvelasta. Työuria on pidennettävä sekä alku- että loppupäästä. Miten? Suomalaiset korkeakouluopiskelijat valmistuvat keskimäärin 26-vuotiaina. Tämä johtuu lähinnä kahdesta syystä: 1. Suomessa korkeakouluun päästään liian hitaasti ja välivuosia kertyy useita tämä kannattaa korjata. 2. Suomessa yliopiston perustutkinto on maisteritasoinen korkea koulutustaso on kansallinen vahvuutemme. Valmistumisikä yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta toinen aste välivuodet ,4 27,6 yliopisto amk 21,4 25,1 Mediaanialoittamisiän ja -valmistumisiän erotus korkeakouluissa on 5,2 vuotta. Korkeaan valmistumisikään vaikuttavat Suomessa ennen kaikkea välivuodet, joita nuorille kertyy keskimäärin kolme. Suunniteltu välivuosi voi olla hyvä hengähdystauko, mutta niiden vuoksi liian moni nuori jää vaille töitä tai haluamaansa opiskelupaikkaa. Väli vuosia vähentämällä voidaan saavuttaa jopa vuoden tai kahden pidennys korkeakoulutettujen työuriin. Uusiin opintoaikoja rajaaviin toimenpiteisiin ei ole syytä ryhtyä. Opintoaikojen rajauslaki alkaa vaikuttaa juuri näinä vuosina, ja jo nyt on näkyvissä merkkejä siitä, että opiskeluajat ovat lyhentymässä. Sen sijaan on estettävä se, että opintoaikojen rajauslaki heikentää tutkintojen laatua tai opiskelijoiden hyvinvointia. Siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeakouluihin on sujuvoitet tava ja suunnittelemattomia välivuosia vähennettävä. Nykyinen opintoaikojen rajaus ei saa heikentää koulutusjärjestelmäämme, eikä uusiin rajaustoimenpiteisiin tule ryhtyä. Seuraavalla vaalikaudella Toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymistä nopeutetaan valintajärjestelmien uudistamisella ja opinto-ohjauksen resurs - sien lisäämisellä. Valintajärjestelmäuudistuksen vaikutuksia seurataan aktiivisesti. Vuonna 2005 voimaan tulleen opintoaikoja rajaavan lain vaikutukset opintoaikoihin, opiskelijoiden hyvinvointiin ja opintojen laatuun selvitetään hallituskauden aikana. 20 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

13 Opiskelijan hyvinvointi korkeakoulujen rahoituksen mittariksi Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Opiskelukykyinen opiskelija on henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva ja motivoinut sekä tutkitusti oppii paremmin ja opiskelee nopeammin. Tämän vuoksi opiskelukyvyn edistäminen on niin opiskelijoiden, korkeakoulujen kuin val tionkin etu. Opiskelijalla on opintojensa alusta lähtien oltava mahdollisuus hankkia riittävät akateemiset opiskelutaidot. Samoin opiskelukykyä tukevia palveluita on oltava saatavilla koko opiskelupolun ajan. Opiskelijan hyvinvoinnin edistäminen on koko korkeakouluyhteisön asia. SYL:n tavoitteena on edistää korkeakoulujen yhteisöllisyyttä ja sujuvoittaa opintoja opiskelijan hyvinvointia kehittämällä. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella Korkeakoulujen rahoitusmallin laadullisissa kriteereissä huomioidaan opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen. terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin, vaan he käyttävät kunnallisia opiskelijaterveydenhuollon palveluita. YTHS tarjoaa yleisterveydenhuollon, mielenterveyden ja suun terveyden palveluita. YTHS:llä on lähes 60 vuoden kokemus ja paras osaaminen korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoidosta ja ennaltaehkäisevästä työs tä. Keskittyminen nuoriin aikuisiin takaa sen, että säätiön toiminta on paitsi laadukasta, myös erittäin kustannustehokasta. YTHS on näin ollen selvästi paras tapa järjestää myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto. SYL:n tavoitteena on saada yhdenvertaiset ja laadukkaat opiskeluterveydenhuoltopalvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille. Seuraavalla hallituskaudella YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakoulu - opis kelijoille pilotoidaan. Pilotoinnin onnistuessa YTHS:n palvelut laajennetaan koskemaan kaikkia ammattikorkeakoulujen nuoriso-opiskelijoita. Työelämään valmistautuminen osaksi opintojen suunnittelua Opiskelija, joka osaa käyttää asiantuntemustaan monipuolisesti löytääkseen itselleen sopivaa työtä, on vahvoilla työmarkkinoilla ja oman elämänsä rakentamisessa. Tämän vuoksi opiskeluaikana hankitut työelämävalmiudet ovat tärkeä osa osaamista. Opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen työelämän vaatimuksiin vaatii harjaantumista ja kokemuksia. Liian usein jää huomiotta, että korkeakoulut ovat kriittisessä roolissa siinä, millä tavalla opiskelijat oppivat soveltamaan taitojaan. Pienellä investoinnilla työelämätaitoihin ja akateemisen tiedon soveltamiseen voitaisiin parantaa niin koulutettujen omaa elämänhallintaa kuin myös heidän mahdollisuuksiaan löytää koulutusta vastaavaa työtä. Tämän edistämiseksi seuraavalla hallituskaudella Työharjoitteluihin kannustetaan ja taloudellisia mahdollisuuksia harjoittelujen laajentamiseen parannetaan. Parannetaan työharjoittelujen laatua kehittämällä harjoittelukäytäntöjä. Opiskelijan työllistymistavoitteet huomioidaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa. YTHS:n palvelut avattava ammattikorkeakouluopiskelijoille Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon taso ja palvelujen laajuus vaihtelevat rajusti paikkakunnittain. Ammattikorkeakouluopiskelijat eivät ole oikeutettuja Ylioppilaiden Vanhemmuuden kustannukset ja vapaat on jaettava tasan Määräaikaisten palkansaajien osuus iän ja sukupuolen mukaan yhteensä lähde: tem naiset 5 miehet Vanhemmuudesta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset kasaantuvat nykyisin naisvaltaisten alojen työnantajille. Jotta kaikki hedelmällisessä iässä olevat työntekijät olisivat yhdenvertaisessa asemassa, vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa tasan työnantajien kesken. Tämä parantaisi nuorten naisten mahdollisuuksia työllistyä vakituisiin työsuhteisiin ja perustaa perhe turvallisin mielin. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen ei kuitenkaan yksin riitä, sillä osa kustannuksista on vaikeasti mitattavia, kuten esimer kiksi sijaisen rekrytoinnin ja perehdyttämisen kustannukset. Pien 22 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet

14 yrittäjät, joille epäsuorat kustannukset ovat raskaimpia, työllistävät 46,4 % työvoimasta (Tilastokeskus 2008). Epäsuorien kustannusten tasaamiseksi vanhempainvapaat on jaettava nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Tämä tukisi vanhemmuuden tasa-arvoista jakautumista, kannustaisi isiä jäämään lastensa kanssa kotiin sekä tasa-arvoistaisi naisten ja miesten kohtelua työmarkkinoilla. SYL:n tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella Luodaan järjestelmä vanhemmuuden suorien ja epä suorien kustannusten jakamiseksi tasan kaikkien työn antajien kesken. Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan kolmeksi kuuden kuukauden jaksoksi, joista kummallekin van hemmalle kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Meillä ei ole varaa menettää ketään Suomessa on yli alle 35-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä. Joka toisella eläköitymisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat. Pelkästään vuonna 2008 nuorten työkyvyttömyys aiheutti valtiolle 6,6 miljardin edestä kuluja ja menetettyjä saamisia (lähde: Työterveyslaitos), kun taas työurien pidentämisen kolmella vuodella toivo taan tuovan säästöjä 4,5 miljardia. Joka kolmas korkeakouluopiskelija käyttää mielenterveyden palveluita jo opiskeluaikanaan. Jos työikäiset uuvutetaan jo nuorena, miten lapsista ja vanhuksista voidaan pitää huolta? Nuorten selviäminen ehjinä työelämään ja työelämässä on kriittisen tärkeää yhteiskunnalle. Siksi seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava, että Hallituskauden alussa luodaan toimenpideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten kuntoutumisen edistämiseksi. Suomen YLioppiLaSKunTien LiiTTo (SYL) RY Lapinrinne 2, Helsinki vaihde: FaKSi: SäHKöpoSTi: Puheenjohtaja, p Pääsihteeri, p ulkoasu Jani Pulkka KuviTuKSeT nina Kajavo painopaikka Painotalo miktor, Helsinki Avoin, uutta luova Suomi

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen ylioppilaskuntien liitto Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön

Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Johanna Moisio, HT, opetusneuvos Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 Faktoja korkeakoulujen opiskelijavalinnoista

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Lyhyesti Turun yliopiston ylioppilaskunta

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Seminaarin avaus korkeakouluopetuksen ja opiskelijavalintojen kehittämien. Hannu Sirén

Seminaarin avaus korkeakouluopetuksen ja opiskelijavalintojen kehittämien. Hannu Sirén Seminaarin avaus korkeakouluopetuksen ja opiskelijavalintojen kehittämien Hannu Sirén 26.10.2015 Lähde: Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015, ministeriöiden kansliapäälliköt

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari 11.11.2010 Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot