VERKOSTONÄYTTELY MEDIAMUSEO RUPRIIKKI JA POSTIMUSEO TAMPERE SUOMEN ILMAILUMUSEO VANTAA FORUM MARINUM TURKU SUOMEN RAUTATIEMUSEO HYVINKÄÄ

Transkriptio

1 VERKOSTONÄYTTELY SUOMEN MERIMUSEO KOTKA MEDIAMUSEO RUPRIIKKI JA POSTIMUSEO TAMPERE SUOMEN RAUTATIEMUSEO HYVINKÄÄ SUOMEN ILMAILUMUSEO VANTAA FORUM MARINUM TURKU TEKNIIKAN MUSEO HELSINKI RADIO JA TV-MUSEO LAHTI MOBILIA KANGASALA Trafiikki-museot ry

2 Voimalla liikkeelle! Suomen merimuseossa Kotkassa Suomen merimuseon toteuttama Voimalla liikkeelle! -näyttely esittelee 1950-luvulla rakennetun jäänmurtaja Voiman, joka avustaa edelleen talvisilla merillämme kulkevia aluksia. Valmistuessaan Voima oli erittäin uudenaikainen ja voimakas alus, jota kutsuttiin jättiläisjäänsärkijäksi. Voimassa oli ensimmäisenä kaksi keulapotkuria, jotka tehostivat jäänmurtokykyä ja tekivät aluksesta ennennäkemättömän ketterän. Näyttelyn toisena päätähtenä on maaliskuussa 1944 valmistunut ja jo seuraavana talvena Neuvostoliitolle sotakorvauksena luovutettu satamajäänsärkijä Turso. Alus kuului niihin 104 alukseen, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle jatkosodan päätyttyä. Turso lukeutui näistä arvokkaimpiin. Jääpatojen murtamisesta kunniakirjankin saanut Taifuniksi uudelleennimetty alus hankittiin takaisin Suomeen vuonna 2004 ja entisöitiin monen asialle omistautuneen tahon yhteisin ponnistuksin. Nyt Turso höyryää jälleen vanhalla nimellään Suomen lipun alla. Näyttelyssä kerrotaan myös legendaarisesta laivanrakennusinsinööri K. Albin Johanssonista, joka on ollut suunnittelemassa sekä Voimaa että Tursoa. Näyttely on tehty yhteistyössä Voiman ja Turson nykyisten varustajien eli Arctia Shipping Oy:n ja Satamajäänsärkijä S/S Turso yhdistys ry:n kanssa. Mukana on ollut myös Voiman miehistö ja Helsingin yliopiston merihistorian oppiaine. Suomen merimuseon Voimalla liikkeelle! -tapahtumapäivä sunnuntaina Kotkan Wanhanajan miesvoimistelijat Möljän Pöljät esiintyvät klo 13 ja 14. Voima -vartit: klo ja Lyhyt opastus Voimalla liikkeelle! -näyttelyyn, kesto 15 minuuttia. Suursaaren Ville -vartit: klo ja Lyhyt opastus samana päivänä päättyvään Suursaaren Ville -näyttelyyn, kesto 15 minuuttia. Maalaa meri -työpaja: klo Lapsiperheille suunnattu työpaja pyörii non stop -periaatteella, tule kun ehdit. Materiaalimaksu 4. Muuta näyttelyyn liittyvää oheisohjelmaa: Tiistaina klo 16.30, Merihistorian lukupiiri, Tietokeskus Vellamo Lukupiirin aiheena on Heikki Haapavaaran ja Jarmo Vehkakosken kirja Koillisväylä (Auditorium 2014). Maksuton tapahtuma. Kesällä Merikeskus Vellamossa on päivittäin yleisöopastuksia Kaikki yleisöopastukset kuuluvat pääsylipun hintaan. Vartti Voimaa -opastukset Voimalla liikkeelle! -näyttelyyn ovat keskiviikkoisin klo 14.30, kesto 15 minuuttia. Koululaisille erikseen tilattava työpaja ( ) Jäänmurrosta kertovaan Voimalla liikkeelle! -näyttelyyn on tilattavissa kouluryhmille työpaja, jossa tutustutaan talvimerenkulun merkitykseen suomalaisten arjen kannalta. Pajassa työstetään ipadeilla pienryhmissä omia tulkintoja siitä, miten meidän kävisi laivaliikenteen pysähtyessä. Työpajassa käytetään museon lainalaitteita ja se sopii sisällöltään esim. historian, kuvaamataidon ja mediakasvatuksen opetukseen. Työpaja tulee varata etukäteen. Lisätiedot: 2

3 Liikkeelle! Lentomatkustaminen uuteen nousuun Suomen ilmailumuseossa Vantaalla Näyttely kertoo tarinan siitä, miten maailmansodan jälkeen Euroopan lentoliikenne lähti voimakkaaseen kasvuun. Matkustajalentokoneiden kehityksen myötä lentoyhtiöt kuljettivat yhä suurempia matkustajamääriä kauemmas ja nopeammin. Lentäminen alkoikin viimeistään 1960-luvulla syrjäyttää muita matkustusmuotoja pitkillä ulkomaanmatkoilla, ja lentolippujen hinnan lasku toi matkustusmuodon kaikkien ulottuville. Suomen valtionlentoyhtiö Aero Oy käynnisti reittiliikenteensä Valvontakomission vapautettua maan lentokiellosta kesällä Kahdessa vuosikymmenessä yhtiön reittiverkosto kattoi jo suuren osan Eurooppaa, ja tähtäsi Atlantin toiselle puolelle. Aeron sittemmin Finnairin rinnalle nousi myös uusia kilpailijoita, jotka lensivät erityisesti lomamatkalaisten suosimia tilauslentoja luvulle tultaessa suomalainen lentomatkustaminen oli muuttunut herraskaisen eliitin matkustusmuodosta koko kansan Keihäsmatkailuun. Suomen ilmailumuseon Liikkeelle! -tapahtuma lauantaina klo Näyttely Liikkeelle! Lentomatkustaminen uuteen nousuun avoinna museolla välihallissa Kakkosnäyttelyhallin DC-3 avoinna yleisölle Sodan jälkeiseen matkustamopalvelukulttuuriin keskittyvä keskustelupaneeli museon auditoriossa klo Aikakautta ja mieleenpainuvia lentoja muistelemassa useita ja 1960-luvulla uransa aloittaneita lentoemäntiä, stuertti ja pilotti. Auditorioon mahtuu 200 ensimmäistä, ei ennakkoilmoittautumista! ja 1960-luvun lentomatkailuun sukeltavia nostalgiakierroksia näyttelyssä Auditoriokino esittää vanhoja filmejä lentomatkailun ihmeellisyyksistä DC-3- ja Convair -ajalla Selfie-mahdollisuus: kuvaa itsesi Aeron vanhan DC-3 -liikennekone Lokin kanssa museon ulkoalueella! Lisätiedot: 3

4 Liikkeelle! Uuteen kotiin Postimuseossa, Vapriikissa Tampereella Kaksi tamperelaista museota, Postimuseo ja Rupriikki ovat tuottaneet oman jälleenrakennusaikaansa käsittelvän näyttelynsä yhdessä. Postimuseon ja mediamuseo Rupriikin näyttely pohtii omasta kotiseudusta luopumista ja oman identiteetin ja kulttuurin ylläpitoa ja rakentumista Karjalan evakoiden ja nyky-suomeen saapuvien pakolaisten näkökulmasta. Jatkosodan jälkeen noin suomalaista pakolaista, evakkoa, sai uuden kodin ja uuden osoitteen. Evakkojen asutus oli suomalaiselta yhteiskunnalta valtava ponnistus. Evakkojen elinympäristö, sosiaalinen ympäristö ja monet tavat törmäsivät kantasuomalaisiin. Niin henkinen kuin fyysinen koti piti rakentaa uudelleen, juuret kuitenkin jäivät entisille kotiseuduille. Karjalan evakoiden kokemukset elävät edelleen jälkipolvien mielissä. Identiteetin rakentuminen jatkuu sukupolvesta toiseen. Nyky-Suomeen tulee mm. sotaa ja vainoa pakoon pakolaisia eri puolelta maailmaa. Suomeen on tullut humanitaarisista syistä noin pakolaista. Aika, olosuhteet ja syyt pakolaisuuteen ovat osin erilaisia kuin evakoilla, mutta yksittäisen ihmisen ja perheen tasolla pakkomuutto kotiseudulta, kotimaasta omasta kodista ja tutusta sosiaalisesta ympäristöstä uuteen ja vieraaseen ympäristöön ja kulttuuriin on järisyttävä kokemus aina. Oman elämän ja identiteetin jälleenrakennus on valtava urakka ja ylisukupolvinen kokemus. Näyttely kertoo kahdeksan tarinaa erilaisista ihmisistä. Neljän henkilön tarina liittyy evakkotaustaan; henkilöt ovat joko itse evakkoja tai evakon jälkeläisiä. Neljä tarinaa ja henkilöä ovat pakolaistaustaisia, jolloin henkilö on muuttanut Suomeen pakolaisena tai hänen vanhempansa on muuttanut pakolaisena Suomeen. Näyttely on toteutettu yhdessä Tampereen yliopiston kuvajournalistiopiskelijoiden kanssa. He ovat kuvanneet jokaisen näyttelyssä esitellyn henkilön. Postimuseon ja Rupriikin Liikkeelle! -tapahtuma lauantaina klo Vapriikin pihalla Kello Linjuriajelua yleisölle vanhalla postibussilla tasatunnein. (Vapriikin sisäänpääsymaksu). Kesto 20 minuuttia. Bussissa on vanhoja postilaisia muistelemassa millaista postissa oli ennen vanhaan. Kello SPR:n pakolaisteltta. SPR:n vapaaehtoisia tavattavissa. Kello Evakkokuorma. Kangasalan Karjalaseurasta vapaaehtoisia tavattavissa. Auditoriossa Kello Professori Marjatta Hietala: Mitä kirjeet kertovat evakkojen arjesta ja Karjalan kaipuusta? -luento Kello FT Tarja Raninen Siiskonen: Vieraana omalla maalla: evakkouden tuskaa ja vahvistuvaa karjalaisuutta -luento Kello 15 ja 16 muusikko Anne-Mari Kivimäki livesäestää efektoidulla Notka-haitarilla Sijaton sielu -mykkäelokuvan. Kesto 18 min. Työpajassa Kello Lempiruokaa muistoja kodista -työpaja Jokaisella meillä on lempiruokamme, jotka herättävät muistoja kodista ja ruoan tekijästä, tai siitä hetkestä, jolloin se on nautittu. Tule taiteilemaan lempiannoksesi eri materiaaleista osaksi yhteisötaideteosta. Nonstop-työpajan ohjaa kuvataiteilija Pauliina Pesonen. Kello Pirtanauhatyöpaja Pajassa voi valmistaa pirtanauhatekniikalla oman kirjanmerkin, avaimenperän tai koristenauhan. Tekniikka on vanha tapa valmistaa erilaisia nauhoja koriste- ja hyötykäyttöön. Opettele ja irrottele vanhalla tekniikalla uutta pienimuotoista kansantaidetta. Nonstop-työpajan ohjaa Taito Pirkanmaa ry. Näyttelyssä Liikkeelle! uuteen kotiin Kello 13 ja 15 Tietoiskuopastus ja mahdollisuus tavata näyttelyssä mukana olevia henkilöitä. Lisätiedot: ja rupriikki.tampere.fi 4

5 Unelmat liikkeelle! Eläköön Interrail Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä Unelmat Liikkeelle! Eläköön Interrail -näyttelyssä Suomen Rautatiemuseossa tarkastellaan interrail-matkustamista, reilaamista, viidellä eri vuosikymmenellä. Näyttelyssä pääsee kurkistamaan reilaajien rinkkaan, matkaeväspussiin sekä matkustamisen vaivoihin ja vaivattomuuteen. Vuonna 1972 lanseerattiin käyttöön uusi nuorison matkailukortti, joka oli tarkoitettu alle 21-vuotiaille matkailijoille. Kortti maksoi 275 markkaa, oli voimassa 30 vuorokautta ja se oikeutti matkustamaan 22 Euroopan maassa. Interrail-matkailukortti otettiin käyttöön Kansainvälisen Rautatieliiton (UIC) 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Sen saama suosio yllätti UIC:n ja yksivuotinen matkailukorttikokeilu muutettiin pysyväksi. Interrailin ensimmäisenä vuonna kortteja myytiin Euroopassa huikeat kappaletta ja Suomesta lähti nuorta reilaamaan. Innostus oli käsinkosketeltavaa, sillä olihan nuorille koko Eurooppa avoinna. VR:n Interrail-esite tarjosi tietoa ja muistutti matkailijoita turvallisesta matkustamisesta. Tämän lisäksi esite toimi virallisena asiakirjana, jonka avulla saatiin vanhemmat vakuuttuneiksi reilauksen turvallisuudesta luvulla Pekka Haaviston Inter-rail-opas oli monella reilaajalla luettu hiirenkorville ja Eurooppa oli tutkittu jokaista kolkkaa myöten. Parhaimmillaan reililippuja myytiin vuonna 1986, kun Suomesta matkaan lähti miltei nuorta luvun lama sekä Jugoslavian hajoamissodat lamaannuttivat reilaamista ja Suomesta lähti reilille vuonna 1995 enää parituhatta nuorta. Interrailille lähtijöiden määrä on vakiintunut noin 5000 matkailijaan vuodessa. Interrailissa yhdistyy kätevästi kaikki lomamuodot ja matkan aikana voi kokea parhaat puolet kaupunki-, ranta-, vaellus- ja omatoimilomasta. Kun maisema alkaa kyllästyttää, juna vie sinut hetkessä uuteen paikkaan. Rautatiemuseon Liikkeelle! -tapahtuma lauantaina Tapahtumapäivänä on vapaa pääsy Rautatiemuseoon ja juuri avautuneeseen Unelmat Liikkeelle! Eläköön Interrail -näyttelyyn. Ohjelmassa on faktoja ja muistoja interrailistä. Nuoremmat museokävijät pääsevät askartelemaan Unelmien Interrail-matkatyöpajassa. Vähän vanhemmat pääsevät osoittamaan tietonsa Interrail-tietovisassa. Kaikkien tietovisaan osallistuneiden kesken arvotaan matkapalkintoja sekä ilmaisranneke elokuun Rautatiemuseopäivään. Lisätiedot: rautatiemuseo.fi 5

6 Liikkeelle! Valon ja voiman tekijät Tekniikan museossa Helsingissä Näyttely esittelee lukujen välisenä aikana otettuja sähkötekniikan alan yrityksen, Ab Strömberg Oy:n, teollisuusvalokuvia. Näyttely kertoo teknologiaan liittyvästä tulevaisuususkosta, työstä ja työteliäisyydestä, teollisen tuotannon tehostamisesta sekä sähkövoimatekniikan tuottamasta uudesta aineellisesta hyvinvoinnista. Strömberg oli insinööri Gottfrid Strömbergin vuonna 1889 perustama sähköliike. Kuvat ovat osa yrityksen imagon rakentamista, sillä se on käyttänyt näyttelyssä esillä olevia kuvia markkinointiviestinnässä, historiikeissaan ja muissa toimintaansa esittelevissä julkaisuissa. Laajemmin kuvat liittyvät myös Suomen jälleenrakennuskauden projektiin, sillä Strömbergin valmistamilla sähkövoimakoneilla on sähköistetty Suomea laajasti. Lisäksi kuvat heijastavat jällenrakennuskauden ilmapiiriä sekä ovat rakentaneet tulevaisuususkoisia mielikuvia Suomesta. Strömbergin teollisuusperintö ulottuu nykypäivään asti. Yhtiö siirtyi Asealle vuonna Asean ja Brown Boverin yhdistyttyä vuonna 1988 syntyi nykyinen ABB-yhtymä. Näyttelyssä olevat kuvat ovat osa ABB:n Tekniikan museolle lahjoitettua kokoelmaa. Tekniikan museon Liikkeelle! -tapahtuma lauantaina Tekniikan museon tapahtuma käynnistyy näyttelyalustuksella. Ohjelmassa on näyttelyn pohjana olevan Strömberg-aineiston esittelyä Arjen historia/finna-palvelun kautta, sekä filmiesityksiä Ylen elävästä arkistosta. Tapahtuman ajaksi museoon nousee Pula-ajan parhaat työpaja, jossa pääsee kokeilemaan pula-ajan niksejä ja konsteja. Työpaja sopii niin lapsille kuin vanhemmille nostalgian kaipuisille. Lisätiedot: 6

7 Suomi liikkeelle Risteilymatkustuksen historiaa Turussa Forum Marinumissa Näyttely esittelee suomalaisen risteilymatkustuksen historiaa jälleenrakennuskauden osalta. Se alkaa 1940-luvun lopulta Suomessa ensimmäisenä markkinoille tulleista risteilyistä päättyen 1970-luvun puolivälin massaristeilyjen kulta-aikaan. Risteileminen ilmiönä syntyi ja muotoutui tänä aikakautena. Enää ei menneiden vuosikymmenten tavoin laivalla olon syynä ollut pääsy määränpäähän, vaan itse laivalla oleilu ja viihtyminen, mm. shoppaillen, syöden ja juhlien ja 1960-lukujen risteilyjä leimasi vielä jossain määrin elitistisyys toisin sanoen vain yhteiskunnan hyväosaisilla oli mahdollisuus matkailuun. Risteilymatkustamisen kohteina oli 1950-luvulla Visby, Kööpenhamina ja Rønne luvulla lanseerattiin kaukoristeilyt, jotka olivat edelleen kallista hupia, mutta toisaalta risteileminen tuli samanaikaisesti mahdolliseksi yhä useammille, sillä myös edulliset Ruotsin risteilyt tulivat markkinoille. Laivoilla tarjotut palvelut laajenivat, esimerkiksi myöhään yöhön auki olevat yökerhot aukaisivat ovensa. Näyttely arvioi aikakautena syntyneen suomalaisen risteilykulttuurin vaikutusta myöhempään aikaan mm. suomalaisen risteilykulttuurin omalaatuisuuden näkökulmasta: Suomessa samalla laivalla matkustavat sekä reittimatkustajat, että risteilijät, eikä risteileminen suinkaan ajoitu vain kesäaikaan, vaan laivalle lähdetään viihtymään myös talvella! Näyttelyn teemat nivoutuvat Forum Marinumin laiturissa olevan matkustaja-alus Boren historiaan. Laivalla tulee olemaan kesän aikana näyttelyn teemoja tukevia oheistapahtumia. Forum Marinumin Liikkeelle! -tapahtuma lauantaina klo Ilmaistapahtuma alkaa Suomi liikkeelle Risteilymatkustuksen historiaa näyttelyn avajaisilla. Päivän aikana kävijät pääsevät näyttelyn lisäksi tutustumaan aikakauden värikkäisiin tunnelmiin: helmat heiluvat tanssiesityksissä ja muotinäytöksessä. Piha-alueelle saapuu vanhoja ajoneuvoja. Ostoksia pääsee tekemään vintage- ja retro -vaatteisiin erikoistuneiden putiikkien pop-up myymälässä, jossa soi monipulinen Suomi-iskelmä, LP-levyiltä tottakai. Päivän menu on lukujen risteilytunnelmissa luonnollisesti smörgårdsbord! Auditorio Ruuman täyttävät YLE:n Elävän arkiston kokoelmista poimitus filmikoosteet, jotka kertovat monenlaisia tarinoita Sodan jälkeisesta Suomesta. Samana iltana järjestetään Turun urheiluliiton järjestämä Aurajoen yöjuoksu, johon odotetaan n osallistujaa. Paikoillanne, valmiit, liikkeelle! Lisätiedot: 7

8 Kuva liikkeelle! televisio tuo kuvat kotiin Radio- ja tv-museon pop-up-näyttely, lainattavissa Näyttely kertoo sodanjälkeisen Suomen tärkeimmästä vapaa-ajan vietteestä, televisiosta. Pop-up näyttelyä on mahdollista lainata vuoden 2015 ajan. Näyttelyn voi varata museon nettisivuilta osoitteesta www. lahdenmuseot.fi. Näköradio oli uusi ja outo laite suomalaisille 1950-luvun lopulla. Se herätti kansassa ihastusta ja vihastusta. Näyttely kertoo millainen oli telkkarin tie suomalaisten olohuoneisiin ja sydämiin. Televisio saapui suomalaisiin koteihin verrattain myöhään. Suomessa ensimmäiset televisiolähetykset lähetettiin vasta 1950-luvun puolivälistä, vaikka Amerikassa ja Euroopan monissa maissa televisiosta saatiin nauttia jo 1930-luvulta saakka. Televisiota kutsuttiin alkuaikoinaan näköradioksi. Aluksi television toimintaa esiteltiin julkisissa tiloissa ja kauppojen ikkunoissa: niistä tulikin varsinaisia vetonauloja kaupungeissa Helsingin Stockmannin tavaratalon näyteikkuna veti viikon verran ihmisiä katsomaan tätä uuden ajan ihmettä. Populaarikulttuurista saatiin myös maistiaisia televisiosta: amerikkalaisissa elokuvissa sekä Aku Ankassa nähtiin laite jo ennen kuin tekniikkaa oli Suomesta saatavilla. Suomi televisioitui uskomattoman nopeasti, nopeammin kuin kukaan uskoi. Vuonna 1969 televisiolupia oli lunastettu yli miljoona kappaletta. Kodin muut sähkölaitteet, jääkaapit ja hellat joutuivat odottamaan hankkimistaan, kun televisiovillitys iski. Koteihin, joissa oli oma televisio, keräännyttiin katsomaan ohjelmaa koko naapuruston voimalla. Televisioantenni eli konkurssiharava, joksi sitä kutsuttiin, alkoi yleistyä talojen katoilla 1960-luvun vaihteessa. Televisio oli suosittu hankinta erityisesti syrjäkylillä, josta oli pitkä matka kaupunkien keskustaan ja muiden viihdykkeiden pariin. Televisiokauppiaat myivät laitteita ovelta ovelle ja toivat televisiota koteihin testattavaksi, usein sillä lopputuloksella että ne saivat jäädä taloon. Televisio laajensi maailmankuvaa aivan eri tavalla kuin aikaisemmat mediat tekivät. Television lähetyksellä voitiin nähdä kuinka filmitähdet elivät Amerikassa, millaiset olivat kuninkaalliset häät tai kuinka Neil Armstrong käveli Kuun pinnalla. Seuramatkojen yleistyminen 1960-luvulla helpotti joidenkin kaukokaipuuta, mutta nyt pääsi matkalle maailman ääriin ihan kotisohvaltakin. Radio- ja tv-museon Liikkeelle! -tapahtuma Historiallisella museolla la klo Pop up-näyttely auki ja tutustuttavissa Historiallisella museolla Filmiesityksiä Kartanon ystävät kahvittaa yleisöä Ohjelmaa lapsille, mm. piirustuspaja Muistitiedonkeruuta Liikkeelle! -mobiilioppaan esittelyä Lisätiedot: 8

9 Liikkeelle, sanoi Kekkonen Mobilian Autokylässä, Kangasalalla Näyttely käsittelee Suomen tieliikenteen historiaa vuosina Aikakauden vaikuttajahenkilö oli Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Kekkosen vaikutus näkyi niin teiden rakentamisessa kuin liikenneturvallisuuden kehittymisessä. Yleinen kattonopeus maanteille saatiin vasta Kekkosen uudenvuodenpuheen jälkeen vuonna Tieliikenteen historian lisäksi näyttelyn teemoina ovat kotiseutumatkailu luovutetuille alueille Karjalaan ja Karjalasta siirtynyt yritystoiminta. Maanteitä pitkin liikkuneet palvelut ovat mukana näyttelyssä, nähtävillä on Työterveyslaitoksen klinikkabussi. Esillä on myös kolme Kekkosen käytössä ollutta autoa: Chrysler New Yorker, Cadillac Fleetwood 75 Limousine, sekä Kekkosen pääministerikaudella saama neuvostoliittolainen ZIS. Näyttelyn tarina alkaa siitä, miten tieverkosto oli huonossa kunnossa jatkosodan päätyttyä vuonna Tiet olivat mutkaisia ja epätasaisia ja niitä kuvattiin Pohjolan heikoimmaksi ja epätaloudellisimmaksi. Autokalusto oli sodassa loppuun ajettu luku oli itäautojen vuosikymmen sekä hyötyliikenteen kasvun aikaa. Teitä rakennettiin työttömyystöinä. Vuonna 1952 sotakorvaukset saatiin maksettua ja Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset. Päällystettyjä teitä oli alle 200 kilometriä. Olympiakisaliikennettä varten valittiin neljä tielinjaa, joita alettiin kutsua Olympiateiksi. Olympiatieverkoston kunnostaminen paransi muutamien merkittävämpien teiden kuntoa. Saman vuonna henkilöautojen lukumäärä ylitti 50 prosentin osuuden koko autokannasta. Liikenteessä oli pääasiassa itäautoja luvulla Suomeen kehittyi nykyaikainen tiepito ja tieverkonpohja. Vuosikymmenen aikana TVH:n kalusto uusittiin lähes täysin uudella kotimaisella kalustolla. Teiden päällystäminen alkoi todenteolla. Ensimmäisen moottoritien eli Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna Helsingistä Turun suuntaan lähteneen 14,5 km pitkän moottoritien rakentaminen kesti kuusi vuotta luvun loppuun mennessä teitä oli päällystetty yli kilometriä. Suomen henkilöautojen määrä viisinkertaistui ja autotiheys nelinkertaistui vuosina Miljoonan henkilöauton raja saavutettiin vuonna 1976 ja moottoriteitä oli kaikkiaan 169 kilometriä. Ensimmäisen energiakriisin ( ) jälkeen moottoriteitä ei rakennettu yli kymmeneen vuoteen. Kulttuuri-ja hyvinvointitori Kangasalan kirjastossa ja Kangasala-talossa Mobilia avaa Liikkeelle-näyttelyn Kulttuuri-ja hyvinvointitori-tapahtumassa Kangasala-talossa. Tapahtumassa museo esittelee uutta Museokorttia sekä tämän vuoden teemanäyttelyään Liikkeelle sanoi Kekkonen. Osastolla on myös nähtävänä valokuvia tulevan näyttelyn sisällöstä. Lisäksi yleisöllä on mahdollisuus pelata Mobilia on the road peliä ja osallistua yleisökilpailuun. Lisätiedot: 9