Mistä on pienet Niilot tehty?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä on pienet Niilot tehty?"

Transkriptio

1 NIILO-PALKINTO Mistä on pienet Niilot tehty? Tero Kivelä Pia Lindholm N ostaakseen lääketieteellisten tiedekuntien äidinkielen kirjoituskokeen alhostaan ja antaakseen sille arvostetun aseman medisiinarin tiellä lääkäriksi Suomalainen Lääkäriseura Duodecim perusti vuonna 1992 kaksi kirjoituspalkintoa, Iso-Niilon ja Pikku-Niilon. Nyt, kaksitoista vuotta myöhemmin, on sopiva hetki valottaa näiden kirjoituspalkintojen syntyä, tutkia ketkä palkintoja ovat saaneet ja mitä palkitut kirjoitukset kertovat medisiinareiden kielitaidosta sekä pohtia kirjoituspalkintojen tulevaisuutta lyhyesti sanoen selvittää, mistä Niilo-palkinnot ja niiden saajat on tehty. Lääketieteen sanastolautakunta, jonka Duodecim-seura oli muutamaa vuotta aikaisemmin perustanut vaalimaan lääketieteen suomen kieltä, kokoontui maaliskuun 5. päivänä vuonna 1985 käsittelemään kansainvälisen tautiluokituksen uutta versiota ja muita termikysymyksiä. Kun esityslistan varsinaiset asiat oli käsitelty, otti Turun yliopiston anatomian professori Mikko Niemi puheeksi lääketieteen opintoihin sisältyvät harjoitusaineet ja äidinkielen kirjoituskokeen (Lääketieteen sanastolautakunta 1985). Äidinkielen kirjoituskoe eli kypsyyskoe oli vuosien varrella vajonnut melkoiseen alennustilaan (Niemi 1993). Aikanaan sillä oli ollut kohtalaisen suuri merkitys, sillä suomenkielinen ylioppilastutkinto ja hyväksytty kypsyysnäyte suomeksi osoittivat virkamiehiltä vaadittavan täydellisen kielitaidon. Tätä varten näyte oli kirjoitettava koetilaisuudessa ilman apua, ja sen tarkasti myös äidinkielen asiantuntija. Kypsyysnäytteestä oli sittemmin tullut kuitenkin pelkkä muodollisuus. Kun käytännössä kukaan ei siinä reputtanut, oli vaikea tietää edes, missä suorituksen alaraja oli. Tyylipisteitä kypsyyskokeesta ei jaettu lainkaan. Duodecim 2003;119:

2 Kypsyyskokeen merkityksestä heräsi vilkas keskustelu, joka päättyi ehdotukseen järjestää tiedekuntien kielentarkastajien kanssa neuvottelukokous. Sen tavoite olisi kypsyyskokeen arvostuksen nostaminen ja hyödyllisyyden parantaminen. Siemen kylvetään Mikko Niemi valtuutettiin tuomaan seuraavaan kokoukseen konkreettinen ehdotus kutsutilaisuudesta. Hän ehdotti lääketieteen suomen kielen päivän järjestämistä seuran tiloissa (Lääketieteen sanastolautakunta 1985). Esko Koivusalo, kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston päällikkö lupasi toimittaa listan sopivista esiintyjistä. Kutsu päätettiin lähettää myös suoraan lääketieteellisille tiedekunnille, jotta opetuksen suunnittelusta vastaavat tulisivat mukaan. Opiskelijayhdistyksille varattiin kullekin yksi paikka. Lääketieteen suomen kielen päivä marraskuun 11. päivänä 1985 onnistui hyvin (Lääketieteen sanastolautakunta 1985). Erityisen antoisaksi osoittautui, että tiedekuntien äidinkielenopettajilla oli tilaisuus ensi kertaa tavata toisensa. Lautakunta päätti pitää yhteyttä heihin vastaisuudessakin ja kirjoittaa raportin siitä, mikä suomen kielen asema lääketieteen opetuksessa oli, miten sitä voisi kehittää ja mihin pitäisi pyrkiä. Nämä ajatukset haluttiin saada Duodecim-seuran mielipiteenä julkisuuteen. Tiedekunnille lähetettäväksi tarkoitettu kirje kirjoitettiin»täsmälliseen ja vaativaan asuun» (Lääketieteen sanastolautakunta 1986). Jo varhain heräsi ajatus, että vuoden paras lääketieteen opiskelijan laatima tutkielma voitaisiin julkaista Aikakauskirja Duodecimissa (Lääketieteen sanastolautakunta 1985). Niilo-palkintojen siemen oli kylvetty, mutta kului vielä seitsemän vuotta, ennen kuin se oli itänyt ja kypsynyt ansiokkaan kypsyysnäytteen laatijalle annettavaksi kirjoituspalkinnoksi. Kielikoetta yritetään turhaan muuttaa Lääketieteen sanastolautakuntaa askarrutti, tulisiko äidinkielen kypsyyskoe kirjoittaa kuten tieteellinen teksti tai lehden pääkirjoitus, vai tulisiko siinä pyrkiä popularisointiin. Kirjoittajalle haluttiin antaa mahdollisuus valita näistä vaihtoehdoista. Lautakunta harmitteli, että tutkintoasetus ei sallinut puuttua suullisen esityksen kehittämiseen. Lautakunta olisi halunnut tulkita asetuksen sanamuotoa siten, että kokeelle ja siten suomen kielen opetukselle lääketieteellisissä tiedekunnissa olisi voitu asettaa muitakin kuin kirjalliseen kypsyyskokeeseen tähtääviä tavoitteita (Lääketieteen sanastolautakunta 1985). Sanastolautakunta ja Duodecim-seura vetosivat lääketieteellisiin tiedekuntiin. Toimia ei kuitenkaan näkynyt eikä palautetta kuulunut. Mikko Niemi (1993) epäili julkisesti Aikakauskirja Duodecimin pääkirjoituksessa seuran kirjeiden joutuneen»ö-mappiin». Kypsyyskoe oli ja pysyi, siksi lujasti se oli ankkuroitu kielilainsäädäntöön. Oli ilmeistä, että koe jouduttaisiin omin toimin nostamaan alhostaan, jotta se saisi arvostetumman aseman medisiinarin tiellä lääkäriksi T. Kivelä

3 Iso-Niilo ja Pikku-Niilo Kun vastakaikua ei saatu, Duodecim-seura päätti palkita vuosittain medisiinareita, jotka olivat ansiokkaimmin käsitelleet lääketieteellistä aihetta syventävien opintojensa äidinkielen kypsyyskokeessa suomen kielellä. Perusteet, joilla paremmuus arvioidaan, jätettiin avoimeksi (Niemi 1993). Tavoitteeksi asetettiin kuitenkin, että annettaisiin ennen kaikkea tyylipisteitä, eikä palkittaisi pelkästään oikeakielisyydestä. Tyylipisteet riippuisivat toki myös annetusta aiheesta. Yksityiskohtaisia tietoja luetteloimaan pakottava aihe ei väänny helposti hyvänkään kirjoittajan käsissä tenttikysymyksestä persoonalliseksi esseeksi. Palkintoja jaettaessa ymmärrettiin sen»niilojen Niilo» vuoksi tärkeäksi tuoda esiin myös opettajan osuus suorituksessa. Se tehtäisiin julkistamalla heidän nimensä. Tiedekuntien kielentarkastajat ottivat tehtäväkseen toimia esiraatina ja valita kukin vuosittaisista oppilaistaan kolme parasta. Lääketieteen sanastolautakunta toimi palkintolautakuntana. Kirjoituspalkinnoille päätettiin antaa nimi samaan tapaan kuin ReijoWaaran ja Äyräpään palkinnoille. Nimet Iso-Niilo ja Pikku-Niilo lainattiin samannimisestä Hans Christian Andersenin sadusta. Herätteenä oli halu kunnioittaa samaan aikaan 90 vuotta täyttänyttä seuran kunniajäsentä, lääketieteen suomen kielen uranuurtajaa Niilo Pesosta,»Niilojen Niiloa» (Niemi 1993). Iso-Niilo ja Pikku-Niilo jaettiin ensimmäisen kerran seuran vuosijuhlassa 20. marraskuuta Sanastolautakunta piti viidestätoista ehdokkaasta parhaana Minna Mäcklinin kirjoitusta»refleksiterapioitten fysiologinen tausta» (taulukko). Pikku-Niilolla palkittiin ensimmäisenä Ulla-Maija Avikainen kirjoituksesta»käsitteellisen muistin anatomia». Palkitut kirjoittajat olivat Helsingin ja Kuopion lääketieteellisistä tiedekunnista. Palkinnot luovutti tietenkin Niilo Pesonen. Ensimmäisten voittaneiden kirjoitusten aiheet antoivat professori Erkki J. Valtonen ja filosofian tohtori Jouni Sirviö. Lääketieteen sanastolautakunta arvioi tänä syksynä kahdennentoista kerran Niiloehdokkaat ja teki esityksen palkintojen jakamisesta. Kun kaksitoista on Suomalai- 2363

4 selle Lääkäriseuralle Duodecimille merkityksellinen luku, on sopivaa tarkastella, mitä tähän mennessä myönnetyt palkinnot kertovat nuorten medisiinarien äidinkielentaidoista. On myös mahdollista luodata, vaikuttaako esimerkiksi sukupuoli, yliopistokaupunki tai iän myötä kertynyt elämänkokemus lääkärin äidinkielentaitoihin ja palkituksi tulemiseen. Niilo-palkinnon voittaja on ollut noin 63 %:n todennäköisyydellä nainen, olipa sitten kyse Iso- tai Pikku-Niilosta. Opetushallituksen tänä vuonna peruskouluissa suorittamassa äidinkielen ja kirjallisuuden testissä kävi ilmi, että joka kolmannen pojan kirjoitustaidot olivat heikot (Liiten 2003). Puolet tytöistä oli hyviä kirjoittajia, pojista joka viides. Eroa oli siinäkin, millä taidoilla oli saanut kouluarvosanan. Pojilta ei ollut edellytetty samantasoista osaamista kuin tytöiltä. Heijastuvatko nämä erot jo Niilo-palkintojen saajissakin? Asian selvittämiseksi valitsin jokaiselle 22:sta viime vuoteen mennessä Niilopalkinnon saaneesta verrokin, joka oli valmistunut samana vuonna saman yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta kuin palkinnon saajakin. Avasin Suomen lääkärit matrikkelin sattumanvaraisesta kohdasta ja valitsin kullekin verrokiksi ensimmäisen vastaan tulleen ehdot täyttävän lääkärin. Satunnaisesti valituista verrokeista oli naisia 60 %, ja Niilo-palkintojen jakovuosina valmistuneiden lääkäreiden joukossa naisten osuus oli % (Suomen Lääkäriliitto 2003), joten»niilojen» valossa lääkäriksi vuosina valmistuneet miehet ja naiset ovat olleet tasavertaisia kirjoittaessaan lääketieteellisestä aiheesta suomen kielellä. Vieraiden kielten harrastus ei näytä liittyvän äidinkielen kirjoitustaitoon. Kaksi palkittua ja kaksi verrokkia ilmoitti kielitaidokseen enemmän kuin lukiossa yleisesti opetetut yksi tai kaksi vierasta kieltä. Useimmin Niilo-palkinto on tullut helsinkiläiselle kandidaatille, mutta Helsingin yliopiston kahdeksasta palkinnosta seitsemän on ollut Pikku-Niiloja. Kakkossijoista yli puolet on tullut pääkaupunkiin. Iso-Niilojen saajista sitä vastoin viisi melkein puolet on opiskellut Turun yliopistossa, joka onkin toistaiseksi saavuttanut vain ykkössijoja. Tämä on epäilemättä kunniaksi Mikko Niemen perinnölle. Viime vuoteen mennessä Kuopion, Oulun ja Tampereen kirjoittajat olivat kukin saaneet yhtä monta Iso- ja Pikku-Niiloa: Kuopio ja Tampere kaksi paria ja Oulu yhden. Päättyvän vuoden jako toi kuopiolaisille jo kolmannen Iso-Niilon. Palkintojen jakauma ei ole suoraviivaisessa suhteessa kunkin yliopiston opiskelijamääriin. Kenties murrealueiden ja opetuksen erot vaikuttavat lopputulokseen. Helsingin vahva panostus tutkimukseen saattaa ohjata kirjoittajia asiatyyliseen aiheen käsittelyyn, joka näyttää eräinä vuosina hävinneen hienoisesti keskustelevammalle aiheelle ja käsittelytavalle. Silti Iso-Niilon on voinut saada kummalla tahansa kirjoitustyypillä (taulukko). Sukupuolen ja opiskeluympäristön lisäksi elämänkokemuksen voisi ajatella vaikuttavan suotuisasti kirjoittajan taitoihin. Jos nuori ylioppilas aloittaa lääketieteen opinnot heti lukion ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja etenee niissä viivytyksettä, hän valmistuu lääketieteen lisensiaatiksi keskimäärin 25-vuotiaana. Useimmat kirjoittavat kypsyyskokeensa hieman ennen valmistumistaan. Miehet saattavat suorittaa ensin varusmiespalveluksen ja valmistua 26-vuotiaana T. Kivelä

5 Taulukko. Niilo-palkintojen saajat vuosina (Iso-Niilolla palkittu ylempänä kunkin vuoden kohdalla). Vuosi Palkinnon saaja Yliopisto Kypsyyskokeen otsikko 1992 Minna Mäcklin Helsinki Refleksiterapioitten fysiologinen tausta Ulla-Maija Avikainen Kuopio Käsitteellisen muistin anatomia 1993 Anita Puustjärvi Kuopio Muistin neurobiologia Jussi Toikka Helsinki Prionitautien patogeneesi 1994 Katri Fredriksson Turku Globussyndrooman etiologia Heikki Koistinen Helsinki Dystrofiinigeenin metsästys 1995 Harri Marttila Turku Geenimenetelmät Mycobacterium tuberculosiksen mikrobilääkeresistenssin nopeassa osoittamisessa Maria Wirtanen Oulu Vastasyntyneen olkahermopunoshalvaus 1996 Manta Tolvanen Tampere Onko leikki unohdettu lasta tutkittaessa? Leena Hakala Helsinki Proteiini C:hen perustuva hyytymisen säätely ja APC-resistenssi 1997 Minna Vilminko Tampere Syöpäpotilaan kivun hoito Emma Virkki Kuopio Ravitsemus ja nesteytys saattohoidossa 1998 Pia Wahlsten Turku Sisplatiinin aiheuttamat audiologiset muutokset ja niiden tutkiminen Piia Aarnisalo Helsinki Tumareseptorit 1999 Riikka Mäkeläinen Oulu Lääkäri potilas uskonto Katja Sulkusalmi Tampere Vieläkö tuberkuloosi on suomalainen kansantauti? 2000 Samuli Rautava Turku Diagnoosi ja hoito tieteellisenä ongelmana Juha Laurén Helsinki Angiogeneesi syövässä 2001 Karri Utriainen Turku Unenaikaiset hengityshäiriöt ja niihin liittyvät verikaasumuutokset Riikka Liinpää Helsinki Silmän valkeaksi muuttunut mustuainen vaaran merkki 2002 Perttu Tavast Kuopio Lääkäri liikuntaneuvojana? Anna Sivunen Tampere Verisolujen tuotanto ja sen säätely 2003 Juha Hyvönen Kuopio Kulttuurin ja vallan aallokossa Arto Turunen Helsinki Neutrofiiliaktivaatio ja munuaisen siirto»niiloilla» palkituista 38 % on ollut 27-vuotiaita tai sitä vanhempia kandidaatteja; heistä kolme oli saavuttanut yli 30 vuoden iän palkinnon saadessaan. Ainoastaan yksi palkituista on ollut odotusikää nuorempi, 23-vuotias. Hän suoritti kypsyyskokeensa kaksi vuotta ennen valmistumistaan ja toimii nyt tutkijalääkärinä. Verrokeista 59 % oli 27-vuotiaita tai sitä vanhempia; heistä viisi oli yli 30 vuoden ikäisiä. Palkittujen mediaani-ikä oli puoli vuotta nuorempi kuin verrokkien. Nuoruuden into taitaakin selittää paremmin menestymistä kirjoituskilpailussa. Iän merkitys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Iso-Niilolla palkittu on ollut keskimäärin vuotta vanhempi kuin Pikku-Niilon saaja, ja neljä vanhinta palkittua on saanut nimenomaan Iso-Niilon. Niilo-palkinnon saajista 35 % oli matrikkelitietojen mukaan naimisissa, eräs jo yhdeksättä vuotta. Siviilisäädyllä tai avioliiton kestolla ei ollut yhteyttä siihen, oliko palkinto Iso-Niilo vai Pikku-Niilo. Verrokeista 63 % oli valmistuessaan naimisissa, kaksi kolmasosaa jo kahdesta kahdeksaan vuotta. Elämänkokemusta koskeva hypoteesi ei taida saada tukea, joskaan lähdetiedot eivät sallineet muun parisuhteen kuin avioliiton huomioon ottamista. 2365

6 Suurempi merkitys saattaakin olla opiskelunaikaisilla kokemuksilla ja niitä heijastavalla uranvalinnalla. Kymmenenä ensimmäisenä vuonna palkituista 56 % toimii tutkijana tai opettajana, heistä puolet laboratoriossa ja puolet kliinisen lääketieteen parissa. Erikoislääkäreitä tai erikoistuvia lääkäreitä oli edennyt palkituista 30 %, ja 14 % toimii yleislääkärinä. Kaksi erikoislääkärin uran valinneista on suuntautunut psykiatrian alalle. Verrokeista 15 % toimii tutkijoina, 69 % on erikoistumassa tai jo valmiita erikoislääkäreitä, heistä kaksi psykiatrian alalla, ja yleislääkärin työtä tekee 16 %. Tutkimus ja opetus ovat Niilo-palkinnon saaneiden uralla yliedustettuja, myös verrattuna maamme lääkärikunnan uranvalintaan yleensä. Tutkijana tai yliopiston opettajana työskentelee Suomen Lääkäriliiton (2003) tilastojen mukaan noin 10 % työikäisistä lääkäreistämme. Sairaaloissa toimii noin 61 % ja terveyskeskuksissa noin 29 % lääkäreistä. Näissä prosenttivertailuissa olen jättänyt huomiotta mm. yksityisvastaanotolla ja hallintotehtävissä toimivat lääkärit, sillä nämä uranvalinnat ovat epätavallisia pian valmistumisen jälkeen. Kliininen ura on»niilon» saajien joukossa aliedustettu, toisin kuin verrokkiryhmässä, mutta erikois- ja yleislääkäreiden suhde on odotuksenmukainen. On toki mahdollista ja todennäköistäkin, että osa nyt tutkijan ja opettajan tehtävissä toimivista hakeutuu myöhemmin päätoimisiksi kliinikoiksi.»pienet Niilot» on siis tehty etupäässä Helsingissä ja»isot Niilot» Varsinais- Suomessa, Itä-Suomessa ja Hämeessä opiskelleista, pian lukion jälkeen lääketieteen opinnot aloittaneista kandidaateista, joiden mielessä on opiskelutovereita useammin ollut tutkijan ja yliopistonopettajan ura. Olisi luonnollista ajatella, että he ovat viimeksi mainitusta syystä jo opiskeluaikanaan harjaantuneet keskimääräistä enemmän kirjoittamaan lääketieteestä. Tarkastelu viittaa ilahduttavasti siihen, että he kykenevät viestimään etevästi aiheestaan myös suomen kielellä.»niilot» ja lääketieteen suomen kielen tulevaisuus Onko Niilo-palkinnoilla jo saavutettu se, minkä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim asetti vuonna 1992 tavoitteeksi? Vaikka kehitys on johtanut siihen, että valtaosa suomalaisen lääketieteen havainnoista julkaistaan englannin kielellä, käytännön lääketieteen kieli on aina ollut ja tulee olemaan potilaan äidinkieli. Silti on turha odottaa, että tiedekuntien opintosuunnitelmiin kuuluisi merkittävästi suomen kielen opintoja. Duodecim-seuraa tarvitaan yhä lääketieteen suomen kielen vaalimiseen (Haarala ja Kivelä 1999). Kirjoituskilpailu on yksi käypä keino tehtävän toteuttamiseksi. Lääketieteen opintojaan aloittava kannattaisi opastaa suomen kielen käyttöön mahdollisimman varhain; tässä suhteessa»niilot» tulevat liian myöhään. Vaikuttavampaa olisi, jos tiedekunnat tukisivat nykyistä paljon enemmän opettajiaan ja opiskelijoitaan hyvän ja ymmärrettävän lääketieteen suomen käytössä. Suurin osa kielen opetusta sisältyy, yleensä täysin huomaamatta, muuhun lääketieteen opetukseen (Kivelä 2003). Tiedekuntien soisi myös aktiivisemmin kannustavan opiskelijoitaan valmentautumaan Niilo-kilpailuun. Nykyisin kilpailu on usein kielen T. Kivelä

7 tarkistajan ja opiskelijan oman aktiivisuuden varassa, eikä tiedekunta osaa täysin huomioida saatuja palkintoja keinona kannustaa nuorempia opiskelijoita. Itse kypsyyskokeeseen kirjoituskilpailu ei ole pystynyt vaikuttamaan. Asetus ja kypsyysnäytteen muodot ovat muuttumattomat ja aineen aiheet tapaavat yhä muistuttaa tenttikysymyksiä. Sanastolautakunnan vaikutelma kuitenkin on, että palkittavia kirjoituksia löytyy nykyään huomattavasti helpommin kuin kilpailun alkuaikoina.»niilot» selvästi tekevät vähitellen tehtävänsä. Kirjoitusten taso on parantunut siinä määrin, että niitä on voitu julkaista Aikakauskirja Duodecimissa (Tavast 2002) ajatus tästä heräsi jo varhain. Kärki on silti yhä kapea, sillä edelleen voi käydä niin, että jostakin yliopistosta ei saavu kilpailuun kolmea ehdokasta. Iso-Niilo ja Pikku-Niilo ovat kohottaneet tiedekuntien suomen kielen tarkastajien asemaa. Duodecim-seura ilmaisee niiden kautta arvostavansa heitä. Tarkastajille on tarjoutunut tilaisuus lähestyä askeleen verran enemmän lääketieteen opettajia ja opiskelijoita (Niemi 1993). Vuosittainen tapaaminen sanastolautakunnan kanssa jatkaa lääketieteen suomen kielen päivän perinnettä. Tärkeintä on, että lääketieteen opiskelijat arvostavat palkintoa ja tilaisuutta ottaa se henkilökohtaisesti vastaan Duodecim-seuran vuosijuhlassa. Eräs yksityiskohta kiinnitti siksi huomiotani: kolmestatoista palkinnon saajasta, jotka ovat antaneet täydelliset tietonsa lääkärimatrikkeliin, vain kolme mainitsee Niilo-palkinnon elämäkertatiedoissaan. Miksi lääkärit eivät enää muutaman vuoden kuluttua muista suomen kielen palkintoaan? Siinäpä pohdittavaa Duodecim-seuralle. Kirjallisuutta Haarala R, Kivelä T. Duodecim-seura lääketieteen suomen kielen vaalijana ja kehittäjänä. Duodecim 1999; 115: Kivelä T. Voiko lääkäriä ymmärtää? Kielikello 1/2003:8 10. Lääketieteen sanastolautakunta. Pöytäkirjat 1985 ja Liiten M. Arvio äidinkielen taidoista: pojat huonoja kirjoittajia. Helsingin Sanomat Niemi M. Iso-Niilo ja Pikku-Niilo. Duodecim 1993;109:18 9. Suomen Lääkäriliitto. Suomen lääkärit Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, Tavast P. Lääkäri liikuntaneuvojana? Duodecim 2002;118: TERO KIVELÄ, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n silmätautien klinikka PL 220, HUS 2367

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 B-RUOTSI B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07. Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07.

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito PROFESSORILUENTO Professori Riku Aantaa Anestesiologia ja tehohoito Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Riku Aantaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Avaus Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 040 348 7705 Uutta lainsäädännössä Kansalaisuuslakia uudistetaan - kansalaisuutta

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake/laaketiede www.uef.fi/hammas www.opintopolku.fi Terveystieteiden tiedekunnassa

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia PROFESSORILUENTO Professori Ilkka Helenius Lasten ortopedia ja traumatologia Lääketieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Ilkka Helenius pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 5/2016 Kokous: Keskiviikko 18.5.2016 klo 9.00 Paikka YN330 Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen varajäsen: Läsnä:

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Lukion ainevalintojen merkitys

Lukion ainevalintojen merkitys Lukion ainevalintojen merkitys Jouni Pursiainen, n LUMA-keskus, kemian professori Vanhempainstartti yliopistoon 28.2.2017 Meillä on oikeus tehdä valintoja, mutta valintojen seurauksia ei aina voi valita

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011 Kokous: Keskiviikko 26.1.2011 klo 9.00 Fysiikan laitoksen luentosali 4 (FL227) Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö,

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, 6.10.2016 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Mitä hyötyä? Vahvistetaan jatko-opintovalmiuksia - pääsykokeissa menestyminen - jatko-opinnoissa

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 11/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 11/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (5) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 11/2016 Aika Keskiviikko 7.12.2016 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, TV-studio Luottamushenkilöjäsenet: Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi).

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi). 1 OLOSUHDETALKOOT 2011 SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. Kilpailun järjestäjä Schneider Electric Buildings Finland Oy Kellokukantie 2 PL 250 01300 Vantaa 2. Kilpailu ja sen tausta Schneider Electric

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Killan lippu- ja merkkiohjesääntö

Killan lippu- ja merkkiohjesääntö Killan lippu- ja merkkiohjesääntö Muutosehdotus 18.10.2006 Henna Heikkilä Matti Helin Miika Melama Marko Miettinen Ville Ryhänen Jussi Salmio Erkki Valtonen Heli Virtanen 1 Killan tunnukset ja merkit 1.1

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN URHEILUPALKINTOTOIMIKUNNAN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN ESITYS 8.9.2011 A. HELSINKI-PÄIVÄN PALKITSEMISET VUODEN HELSINKILÄISURHEILIJA - palkitaan aina paras

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Luetaan yhdessä kampanja 2007-2010

Luetaan yhdessä kampanja 2007-2010 Kuinka suomenkielen opetus vapaaehtoistyönä maahanmuuttajille toimii? Luetaan yhdessä kampanja 2007-2010 Raija Kalimo Maahanmuuttajuus Espoossa kiinni kielen koukeroihin seminaari 9.10.2010 Tavoite Edistää

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1 15 Huoltajailta 8.11.2016 Tapio Karvonen 1 Yhteislyseo Kaksi toimipistettä (1.8.-7.2.2016 ) Lyseon toimipiste, Kymen Lukon toimipiste yhteinen opettajakunta yhteinen kurssitarjonta laaja osaaminen Evakkoon

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Matti Äyräpään palkinto 2014 Professori Leif Groop. FiDiPro-professori, Helsingin yliopisto Diabetestutkimuskeskuksen johtaja, Lundin yliopisto

Matti Äyräpään palkinto 2014 Professori Leif Groop. FiDiPro-professori, Helsingin yliopisto Diabetestutkimuskeskuksen johtaja, Lundin yliopisto Matti Äyräpään palkinto 2014 Professori Leif Groop FiDiPro-professori, Helsingin yliopisto Diabetestutkimuskeskuksen johtaja, Lundin yliopisto Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto 2014 Professori

Lisätiedot

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Johtokunnan kokous Pöytäkirja Paikka: Isonnevantien toimipisteen kokoushuone Aika: 18.03.2008 klo 18.00 Läsnä Kimmo Kuisma, puheenjohtaja Henry Koskinen, varapuheenjohtaja Maria Niva Anneli Väisänen Kari

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot