Mistä on pienet Niilot tehty?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä on pienet Niilot tehty?"

Transkriptio

1 NIILO-PALKINTO Mistä on pienet Niilot tehty? Tero Kivelä Pia Lindholm N ostaakseen lääketieteellisten tiedekuntien äidinkielen kirjoituskokeen alhostaan ja antaakseen sille arvostetun aseman medisiinarin tiellä lääkäriksi Suomalainen Lääkäriseura Duodecim perusti vuonna 1992 kaksi kirjoituspalkintoa, Iso-Niilon ja Pikku-Niilon. Nyt, kaksitoista vuotta myöhemmin, on sopiva hetki valottaa näiden kirjoituspalkintojen syntyä, tutkia ketkä palkintoja ovat saaneet ja mitä palkitut kirjoitukset kertovat medisiinareiden kielitaidosta sekä pohtia kirjoituspalkintojen tulevaisuutta lyhyesti sanoen selvittää, mistä Niilo-palkinnot ja niiden saajat on tehty. Lääketieteen sanastolautakunta, jonka Duodecim-seura oli muutamaa vuotta aikaisemmin perustanut vaalimaan lääketieteen suomen kieltä, kokoontui maaliskuun 5. päivänä vuonna 1985 käsittelemään kansainvälisen tautiluokituksen uutta versiota ja muita termikysymyksiä. Kun esityslistan varsinaiset asiat oli käsitelty, otti Turun yliopiston anatomian professori Mikko Niemi puheeksi lääketieteen opintoihin sisältyvät harjoitusaineet ja äidinkielen kirjoituskokeen (Lääketieteen sanastolautakunta 1985). Äidinkielen kirjoituskoe eli kypsyyskoe oli vuosien varrella vajonnut melkoiseen alennustilaan (Niemi 1993). Aikanaan sillä oli ollut kohtalaisen suuri merkitys, sillä suomenkielinen ylioppilastutkinto ja hyväksytty kypsyysnäyte suomeksi osoittivat virkamiehiltä vaadittavan täydellisen kielitaidon. Tätä varten näyte oli kirjoitettava koetilaisuudessa ilman apua, ja sen tarkasti myös äidinkielen asiantuntija. Kypsyysnäytteestä oli sittemmin tullut kuitenkin pelkkä muodollisuus. Kun käytännössä kukaan ei siinä reputtanut, oli vaikea tietää edes, missä suorituksen alaraja oli. Tyylipisteitä kypsyyskokeesta ei jaettu lainkaan. Duodecim 2003;119:

2 Kypsyyskokeen merkityksestä heräsi vilkas keskustelu, joka päättyi ehdotukseen järjestää tiedekuntien kielentarkastajien kanssa neuvottelukokous. Sen tavoite olisi kypsyyskokeen arvostuksen nostaminen ja hyödyllisyyden parantaminen. Siemen kylvetään Mikko Niemi valtuutettiin tuomaan seuraavaan kokoukseen konkreettinen ehdotus kutsutilaisuudesta. Hän ehdotti lääketieteen suomen kielen päivän järjestämistä seuran tiloissa (Lääketieteen sanastolautakunta 1985). Esko Koivusalo, kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston päällikkö lupasi toimittaa listan sopivista esiintyjistä. Kutsu päätettiin lähettää myös suoraan lääketieteellisille tiedekunnille, jotta opetuksen suunnittelusta vastaavat tulisivat mukaan. Opiskelijayhdistyksille varattiin kullekin yksi paikka. Lääketieteen suomen kielen päivä marraskuun 11. päivänä 1985 onnistui hyvin (Lääketieteen sanastolautakunta 1985). Erityisen antoisaksi osoittautui, että tiedekuntien äidinkielenopettajilla oli tilaisuus ensi kertaa tavata toisensa. Lautakunta päätti pitää yhteyttä heihin vastaisuudessakin ja kirjoittaa raportin siitä, mikä suomen kielen asema lääketieteen opetuksessa oli, miten sitä voisi kehittää ja mihin pitäisi pyrkiä. Nämä ajatukset haluttiin saada Duodecim-seuran mielipiteenä julkisuuteen. Tiedekunnille lähetettäväksi tarkoitettu kirje kirjoitettiin»täsmälliseen ja vaativaan asuun» (Lääketieteen sanastolautakunta 1986). Jo varhain heräsi ajatus, että vuoden paras lääketieteen opiskelijan laatima tutkielma voitaisiin julkaista Aikakauskirja Duodecimissa (Lääketieteen sanastolautakunta 1985). Niilo-palkintojen siemen oli kylvetty, mutta kului vielä seitsemän vuotta, ennen kuin se oli itänyt ja kypsynyt ansiokkaan kypsyysnäytteen laatijalle annettavaksi kirjoituspalkinnoksi. Kielikoetta yritetään turhaan muuttaa Lääketieteen sanastolautakuntaa askarrutti, tulisiko äidinkielen kypsyyskoe kirjoittaa kuten tieteellinen teksti tai lehden pääkirjoitus, vai tulisiko siinä pyrkiä popularisointiin. Kirjoittajalle haluttiin antaa mahdollisuus valita näistä vaihtoehdoista. Lautakunta harmitteli, että tutkintoasetus ei sallinut puuttua suullisen esityksen kehittämiseen. Lautakunta olisi halunnut tulkita asetuksen sanamuotoa siten, että kokeelle ja siten suomen kielen opetukselle lääketieteellisissä tiedekunnissa olisi voitu asettaa muitakin kuin kirjalliseen kypsyyskokeeseen tähtääviä tavoitteita (Lääketieteen sanastolautakunta 1985). Sanastolautakunta ja Duodecim-seura vetosivat lääketieteellisiin tiedekuntiin. Toimia ei kuitenkaan näkynyt eikä palautetta kuulunut. Mikko Niemi (1993) epäili julkisesti Aikakauskirja Duodecimin pääkirjoituksessa seuran kirjeiden joutuneen»ö-mappiin». Kypsyyskoe oli ja pysyi, siksi lujasti se oli ankkuroitu kielilainsäädäntöön. Oli ilmeistä, että koe jouduttaisiin omin toimin nostamaan alhostaan, jotta se saisi arvostetumman aseman medisiinarin tiellä lääkäriksi T. Kivelä

3 Iso-Niilo ja Pikku-Niilo Kun vastakaikua ei saatu, Duodecim-seura päätti palkita vuosittain medisiinareita, jotka olivat ansiokkaimmin käsitelleet lääketieteellistä aihetta syventävien opintojensa äidinkielen kypsyyskokeessa suomen kielellä. Perusteet, joilla paremmuus arvioidaan, jätettiin avoimeksi (Niemi 1993). Tavoitteeksi asetettiin kuitenkin, että annettaisiin ennen kaikkea tyylipisteitä, eikä palkittaisi pelkästään oikeakielisyydestä. Tyylipisteet riippuisivat toki myös annetusta aiheesta. Yksityiskohtaisia tietoja luetteloimaan pakottava aihe ei väänny helposti hyvänkään kirjoittajan käsissä tenttikysymyksestä persoonalliseksi esseeksi. Palkintoja jaettaessa ymmärrettiin sen»niilojen Niilo» vuoksi tärkeäksi tuoda esiin myös opettajan osuus suorituksessa. Se tehtäisiin julkistamalla heidän nimensä. Tiedekuntien kielentarkastajat ottivat tehtäväkseen toimia esiraatina ja valita kukin vuosittaisista oppilaistaan kolme parasta. Lääketieteen sanastolautakunta toimi palkintolautakuntana. Kirjoituspalkinnoille päätettiin antaa nimi samaan tapaan kuin ReijoWaaran ja Äyräpään palkinnoille. Nimet Iso-Niilo ja Pikku-Niilo lainattiin samannimisestä Hans Christian Andersenin sadusta. Herätteenä oli halu kunnioittaa samaan aikaan 90 vuotta täyttänyttä seuran kunniajäsentä, lääketieteen suomen kielen uranuurtajaa Niilo Pesosta,»Niilojen Niiloa» (Niemi 1993). Iso-Niilo ja Pikku-Niilo jaettiin ensimmäisen kerran seuran vuosijuhlassa 20. marraskuuta Sanastolautakunta piti viidestätoista ehdokkaasta parhaana Minna Mäcklinin kirjoitusta»refleksiterapioitten fysiologinen tausta» (taulukko). Pikku-Niilolla palkittiin ensimmäisenä Ulla-Maija Avikainen kirjoituksesta»käsitteellisen muistin anatomia». Palkitut kirjoittajat olivat Helsingin ja Kuopion lääketieteellisistä tiedekunnista. Palkinnot luovutti tietenkin Niilo Pesonen. Ensimmäisten voittaneiden kirjoitusten aiheet antoivat professori Erkki J. Valtonen ja filosofian tohtori Jouni Sirviö. Lääketieteen sanastolautakunta arvioi tänä syksynä kahdennentoista kerran Niiloehdokkaat ja teki esityksen palkintojen jakamisesta. Kun kaksitoista on Suomalai- 2363

4 selle Lääkäriseuralle Duodecimille merkityksellinen luku, on sopivaa tarkastella, mitä tähän mennessä myönnetyt palkinnot kertovat nuorten medisiinarien äidinkielentaidoista. On myös mahdollista luodata, vaikuttaako esimerkiksi sukupuoli, yliopistokaupunki tai iän myötä kertynyt elämänkokemus lääkärin äidinkielentaitoihin ja palkituksi tulemiseen. Niilo-palkinnon voittaja on ollut noin 63 %:n todennäköisyydellä nainen, olipa sitten kyse Iso- tai Pikku-Niilosta. Opetushallituksen tänä vuonna peruskouluissa suorittamassa äidinkielen ja kirjallisuuden testissä kävi ilmi, että joka kolmannen pojan kirjoitustaidot olivat heikot (Liiten 2003). Puolet tytöistä oli hyviä kirjoittajia, pojista joka viides. Eroa oli siinäkin, millä taidoilla oli saanut kouluarvosanan. Pojilta ei ollut edellytetty samantasoista osaamista kuin tytöiltä. Heijastuvatko nämä erot jo Niilo-palkintojen saajissakin? Asian selvittämiseksi valitsin jokaiselle 22:sta viime vuoteen mennessä Niilopalkinnon saaneesta verrokin, joka oli valmistunut samana vuonna saman yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta kuin palkinnon saajakin. Avasin Suomen lääkärit matrikkelin sattumanvaraisesta kohdasta ja valitsin kullekin verrokiksi ensimmäisen vastaan tulleen ehdot täyttävän lääkärin. Satunnaisesti valituista verrokeista oli naisia 60 %, ja Niilo-palkintojen jakovuosina valmistuneiden lääkäreiden joukossa naisten osuus oli % (Suomen Lääkäriliitto 2003), joten»niilojen» valossa lääkäriksi vuosina valmistuneet miehet ja naiset ovat olleet tasavertaisia kirjoittaessaan lääketieteellisestä aiheesta suomen kielellä. Vieraiden kielten harrastus ei näytä liittyvän äidinkielen kirjoitustaitoon. Kaksi palkittua ja kaksi verrokkia ilmoitti kielitaidokseen enemmän kuin lukiossa yleisesti opetetut yksi tai kaksi vierasta kieltä. Useimmin Niilo-palkinto on tullut helsinkiläiselle kandidaatille, mutta Helsingin yliopiston kahdeksasta palkinnosta seitsemän on ollut Pikku-Niiloja. Kakkossijoista yli puolet on tullut pääkaupunkiin. Iso-Niilojen saajista sitä vastoin viisi melkein puolet on opiskellut Turun yliopistossa, joka onkin toistaiseksi saavuttanut vain ykkössijoja. Tämä on epäilemättä kunniaksi Mikko Niemen perinnölle. Viime vuoteen mennessä Kuopion, Oulun ja Tampereen kirjoittajat olivat kukin saaneet yhtä monta Iso- ja Pikku-Niiloa: Kuopio ja Tampere kaksi paria ja Oulu yhden. Päättyvän vuoden jako toi kuopiolaisille jo kolmannen Iso-Niilon. Palkintojen jakauma ei ole suoraviivaisessa suhteessa kunkin yliopiston opiskelijamääriin. Kenties murrealueiden ja opetuksen erot vaikuttavat lopputulokseen. Helsingin vahva panostus tutkimukseen saattaa ohjata kirjoittajia asiatyyliseen aiheen käsittelyyn, joka näyttää eräinä vuosina hävinneen hienoisesti keskustelevammalle aiheelle ja käsittelytavalle. Silti Iso-Niilon on voinut saada kummalla tahansa kirjoitustyypillä (taulukko). Sukupuolen ja opiskeluympäristön lisäksi elämänkokemuksen voisi ajatella vaikuttavan suotuisasti kirjoittajan taitoihin. Jos nuori ylioppilas aloittaa lääketieteen opinnot heti lukion ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja etenee niissä viivytyksettä, hän valmistuu lääketieteen lisensiaatiksi keskimäärin 25-vuotiaana. Useimmat kirjoittavat kypsyyskokeensa hieman ennen valmistumistaan. Miehet saattavat suorittaa ensin varusmiespalveluksen ja valmistua 26-vuotiaana T. Kivelä

5 Taulukko. Niilo-palkintojen saajat vuosina (Iso-Niilolla palkittu ylempänä kunkin vuoden kohdalla). Vuosi Palkinnon saaja Yliopisto Kypsyyskokeen otsikko 1992 Minna Mäcklin Helsinki Refleksiterapioitten fysiologinen tausta Ulla-Maija Avikainen Kuopio Käsitteellisen muistin anatomia 1993 Anita Puustjärvi Kuopio Muistin neurobiologia Jussi Toikka Helsinki Prionitautien patogeneesi 1994 Katri Fredriksson Turku Globussyndrooman etiologia Heikki Koistinen Helsinki Dystrofiinigeenin metsästys 1995 Harri Marttila Turku Geenimenetelmät Mycobacterium tuberculosiksen mikrobilääkeresistenssin nopeassa osoittamisessa Maria Wirtanen Oulu Vastasyntyneen olkahermopunoshalvaus 1996 Manta Tolvanen Tampere Onko leikki unohdettu lasta tutkittaessa? Leena Hakala Helsinki Proteiini C:hen perustuva hyytymisen säätely ja APC-resistenssi 1997 Minna Vilminko Tampere Syöpäpotilaan kivun hoito Emma Virkki Kuopio Ravitsemus ja nesteytys saattohoidossa 1998 Pia Wahlsten Turku Sisplatiinin aiheuttamat audiologiset muutokset ja niiden tutkiminen Piia Aarnisalo Helsinki Tumareseptorit 1999 Riikka Mäkeläinen Oulu Lääkäri potilas uskonto Katja Sulkusalmi Tampere Vieläkö tuberkuloosi on suomalainen kansantauti? 2000 Samuli Rautava Turku Diagnoosi ja hoito tieteellisenä ongelmana Juha Laurén Helsinki Angiogeneesi syövässä 2001 Karri Utriainen Turku Unenaikaiset hengityshäiriöt ja niihin liittyvät verikaasumuutokset Riikka Liinpää Helsinki Silmän valkeaksi muuttunut mustuainen vaaran merkki 2002 Perttu Tavast Kuopio Lääkäri liikuntaneuvojana? Anna Sivunen Tampere Verisolujen tuotanto ja sen säätely 2003 Juha Hyvönen Kuopio Kulttuurin ja vallan aallokossa Arto Turunen Helsinki Neutrofiiliaktivaatio ja munuaisen siirto»niiloilla» palkituista 38 % on ollut 27-vuotiaita tai sitä vanhempia kandidaatteja; heistä kolme oli saavuttanut yli 30 vuoden iän palkinnon saadessaan. Ainoastaan yksi palkituista on ollut odotusikää nuorempi, 23-vuotias. Hän suoritti kypsyyskokeensa kaksi vuotta ennen valmistumistaan ja toimii nyt tutkijalääkärinä. Verrokeista 59 % oli 27-vuotiaita tai sitä vanhempia; heistä viisi oli yli 30 vuoden ikäisiä. Palkittujen mediaani-ikä oli puoli vuotta nuorempi kuin verrokkien. Nuoruuden into taitaakin selittää paremmin menestymistä kirjoituskilpailussa. Iän merkitys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Iso-Niilolla palkittu on ollut keskimäärin vuotta vanhempi kuin Pikku-Niilon saaja, ja neljä vanhinta palkittua on saanut nimenomaan Iso-Niilon. Niilo-palkinnon saajista 35 % oli matrikkelitietojen mukaan naimisissa, eräs jo yhdeksättä vuotta. Siviilisäädyllä tai avioliiton kestolla ei ollut yhteyttä siihen, oliko palkinto Iso-Niilo vai Pikku-Niilo. Verrokeista 63 % oli valmistuessaan naimisissa, kaksi kolmasosaa jo kahdesta kahdeksaan vuotta. Elämänkokemusta koskeva hypoteesi ei taida saada tukea, joskaan lähdetiedot eivät sallineet muun parisuhteen kuin avioliiton huomioon ottamista. 2365

6 Suurempi merkitys saattaakin olla opiskelunaikaisilla kokemuksilla ja niitä heijastavalla uranvalinnalla. Kymmenenä ensimmäisenä vuonna palkituista 56 % toimii tutkijana tai opettajana, heistä puolet laboratoriossa ja puolet kliinisen lääketieteen parissa. Erikoislääkäreitä tai erikoistuvia lääkäreitä oli edennyt palkituista 30 %, ja 14 % toimii yleislääkärinä. Kaksi erikoislääkärin uran valinneista on suuntautunut psykiatrian alalle. Verrokeista 15 % toimii tutkijoina, 69 % on erikoistumassa tai jo valmiita erikoislääkäreitä, heistä kaksi psykiatrian alalla, ja yleislääkärin työtä tekee 16 %. Tutkimus ja opetus ovat Niilo-palkinnon saaneiden uralla yliedustettuja, myös verrattuna maamme lääkärikunnan uranvalintaan yleensä. Tutkijana tai yliopiston opettajana työskentelee Suomen Lääkäriliiton (2003) tilastojen mukaan noin 10 % työikäisistä lääkäreistämme. Sairaaloissa toimii noin 61 % ja terveyskeskuksissa noin 29 % lääkäreistä. Näissä prosenttivertailuissa olen jättänyt huomiotta mm. yksityisvastaanotolla ja hallintotehtävissä toimivat lääkärit, sillä nämä uranvalinnat ovat epätavallisia pian valmistumisen jälkeen. Kliininen ura on»niilon» saajien joukossa aliedustettu, toisin kuin verrokkiryhmässä, mutta erikois- ja yleislääkäreiden suhde on odotuksenmukainen. On toki mahdollista ja todennäköistäkin, että osa nyt tutkijan ja opettajan tehtävissä toimivista hakeutuu myöhemmin päätoimisiksi kliinikoiksi.»pienet Niilot» on siis tehty etupäässä Helsingissä ja»isot Niilot» Varsinais- Suomessa, Itä-Suomessa ja Hämeessä opiskelleista, pian lukion jälkeen lääketieteen opinnot aloittaneista kandidaateista, joiden mielessä on opiskelutovereita useammin ollut tutkijan ja yliopistonopettajan ura. Olisi luonnollista ajatella, että he ovat viimeksi mainitusta syystä jo opiskeluaikanaan harjaantuneet keskimääräistä enemmän kirjoittamaan lääketieteestä. Tarkastelu viittaa ilahduttavasti siihen, että he kykenevät viestimään etevästi aiheestaan myös suomen kielellä.»niilot» ja lääketieteen suomen kielen tulevaisuus Onko Niilo-palkinnoilla jo saavutettu se, minkä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim asetti vuonna 1992 tavoitteeksi? Vaikka kehitys on johtanut siihen, että valtaosa suomalaisen lääketieteen havainnoista julkaistaan englannin kielellä, käytännön lääketieteen kieli on aina ollut ja tulee olemaan potilaan äidinkieli. Silti on turha odottaa, että tiedekuntien opintosuunnitelmiin kuuluisi merkittävästi suomen kielen opintoja. Duodecim-seuraa tarvitaan yhä lääketieteen suomen kielen vaalimiseen (Haarala ja Kivelä 1999). Kirjoituskilpailu on yksi käypä keino tehtävän toteuttamiseksi. Lääketieteen opintojaan aloittava kannattaisi opastaa suomen kielen käyttöön mahdollisimman varhain; tässä suhteessa»niilot» tulevat liian myöhään. Vaikuttavampaa olisi, jos tiedekunnat tukisivat nykyistä paljon enemmän opettajiaan ja opiskelijoitaan hyvän ja ymmärrettävän lääketieteen suomen käytössä. Suurin osa kielen opetusta sisältyy, yleensä täysin huomaamatta, muuhun lääketieteen opetukseen (Kivelä 2003). Tiedekuntien soisi myös aktiivisemmin kannustavan opiskelijoitaan valmentautumaan Niilo-kilpailuun. Nykyisin kilpailu on usein kielen T. Kivelä

7 tarkistajan ja opiskelijan oman aktiivisuuden varassa, eikä tiedekunta osaa täysin huomioida saatuja palkintoja keinona kannustaa nuorempia opiskelijoita. Itse kypsyyskokeeseen kirjoituskilpailu ei ole pystynyt vaikuttamaan. Asetus ja kypsyysnäytteen muodot ovat muuttumattomat ja aineen aiheet tapaavat yhä muistuttaa tenttikysymyksiä. Sanastolautakunnan vaikutelma kuitenkin on, että palkittavia kirjoituksia löytyy nykyään huomattavasti helpommin kuin kilpailun alkuaikoina.»niilot» selvästi tekevät vähitellen tehtävänsä. Kirjoitusten taso on parantunut siinä määrin, että niitä on voitu julkaista Aikakauskirja Duodecimissa (Tavast 2002) ajatus tästä heräsi jo varhain. Kärki on silti yhä kapea, sillä edelleen voi käydä niin, että jostakin yliopistosta ei saavu kilpailuun kolmea ehdokasta. Iso-Niilo ja Pikku-Niilo ovat kohottaneet tiedekuntien suomen kielen tarkastajien asemaa. Duodecim-seura ilmaisee niiden kautta arvostavansa heitä. Tarkastajille on tarjoutunut tilaisuus lähestyä askeleen verran enemmän lääketieteen opettajia ja opiskelijoita (Niemi 1993). Vuosittainen tapaaminen sanastolautakunnan kanssa jatkaa lääketieteen suomen kielen päivän perinnettä. Tärkeintä on, että lääketieteen opiskelijat arvostavat palkintoa ja tilaisuutta ottaa se henkilökohtaisesti vastaan Duodecim-seuran vuosijuhlassa. Eräs yksityiskohta kiinnitti siksi huomiotani: kolmestatoista palkinnon saajasta, jotka ovat antaneet täydelliset tietonsa lääkärimatrikkeliin, vain kolme mainitsee Niilo-palkinnon elämäkertatiedoissaan. Miksi lääkärit eivät enää muutaman vuoden kuluttua muista suomen kielen palkintoaan? Siinäpä pohdittavaa Duodecim-seuralle. Kirjallisuutta Haarala R, Kivelä T. Duodecim-seura lääketieteen suomen kielen vaalijana ja kehittäjänä. Duodecim 1999; 115: Kivelä T. Voiko lääkäriä ymmärtää? Kielikello 1/2003:8 10. Lääketieteen sanastolautakunta. Pöytäkirjat 1985 ja Liiten M. Arvio äidinkielen taidoista: pojat huonoja kirjoittajia. Helsingin Sanomat Niemi M. Iso-Niilo ja Pikku-Niilo. Duodecim 1993;109:18 9. Suomen Lääkäriliitto. Suomen lääkärit Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, Tavast P. Lääkäri liikuntaneuvojana? Duodecim 2002;118: TERO KIVELÄ, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n silmätautien klinikka PL 220, HUS 2367

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

OHJEET SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE

OHJEET SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE OHJEET SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE Yleisiä ohjeita Kirjallisen työn nimiölehden keskelle kirjoitetaan työn nimi isoin kirjaimin. Oikeaan alakulmaan kirjoitetaan seuraavaa: tekijän

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 B-RUOTSI B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07. Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito PROFESSORILUENTO Professori Riku Aantaa Anestesiologia ja tehohoito Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Riku Aantaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Keskiviikko 9.11.2011 9:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:45 Tervetuloa Liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Avaus Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 040 348 7705 Uutta lainsäädännössä Kansalaisuuslakia uudistetaan - kansalaisuutta

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Outi Kortekangas Savolainen Kliininen opettaja 30% TY/Satakunnan shp Johtaja 70% TUTKE Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Yopedan 60 op opinnot Lääkärikouluttajan erityispätevyys

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111 Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1 27.10.2014 Aika 27.10.2014, 10:00-15:30 Paikka Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111 Osallistujat Nimi Tehtävä Läsnäolo Kettunen

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

LukSuS. Lukion suullisen kielitaidon kurssin seuranta- ja tutkimushanke 2010-2012

LukSuS. Lukion suullisen kielitaidon kurssin seuranta- ja tutkimushanke 2010-2012 LukSuS Lukion suullisen kielitaidon kurssin seuranta- ja tutkimushanke 2010-2012 Hankkeen johtaja: Dosentti, KT Raili Hildén Tutkimusavustaja: Outi Hakola Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos http://blogs.helsinki.fi/luksus-projekti/

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia PROFESSORILUENTO Professori Ilkka Helenius Lasten ortopedia ja traumatologia Lääketieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Ilkka Helenius pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake/laaketiede www.uef.fi/hammas www.opintopolku.fi Terveystieteiden tiedekunnassa

Lisätiedot

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 5/2016 Kokous: Keskiviikko 18.5.2016 klo 9.00 Paikka YN330 Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen varajäsen: Läsnä:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Kinnulan kunta, valtuustosali. Kröger Lasse, puheenjohtaja (x) Häkkinen Kirsti, varapuheenjohtaja (-) Piispanen Sanna (x)

Kinnulan kunta, valtuustosali. Kröger Lasse, puheenjohtaja (x) Häkkinen Kirsti, varapuheenjohtaja (-) Piispanen Sanna (x) KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2010 Kokousaika Maanantai klo 19.00 19.45 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kinnulan kunta, valtuustosali Jäsenet

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta ABI-päivät 13.-14.11.2013 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi p. 0294 48 5102 Lääketieteellisen

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta ABI-päivät 14.-15.11.2012 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi p. 0294 48 5102 Lääketieteellisen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Matti Äyräpään palkinto 2014 Professori Leif Groop. FiDiPro-professori, Helsingin yliopisto Diabetestutkimuskeskuksen johtaja, Lundin yliopisto

Matti Äyräpään palkinto 2014 Professori Leif Groop. FiDiPro-professori, Helsingin yliopisto Diabetestutkimuskeskuksen johtaja, Lundin yliopisto Matti Äyräpään palkinto 2014 Professori Leif Groop FiDiPro-professori, Helsingin yliopisto Diabetestutkimuskeskuksen johtaja, Lundin yliopisto Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto 2014 Professori

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011 Kokous: Keskiviikko 26.1.2011 klo 9.00 Fysiikan laitoksen luentosali 4 (FL227) Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot