LAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0206(COD) ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 2011/0206(COD) LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta kalatalousvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävien kalastuksien monivuotisesta suunnitelmasta (COM(2011)0470 C7-0220/ /0206(COD)) Valmistelija: Carl Schlyter AD\ doc PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PA_Legam PE v /19 AD\ doc

3 LYHYET PERUSTELUT Lohi kutee tai on kutenut hyvin monissa joissa Itämeren alueella, ja kussakin joessa on oma ainutkertainen geenikantansa. Vuosien mittaan monet näistä kutupopulaatioista ovat kutistuneet merkittävästi tai jopa kuolleet sukupuuttoon. Useissa joissa on yhä elinkelpoisia lohikantoja, mutta suurin osa luonnonlohikannoista (toisin kuin palautusistutukseen tarkoitetuista kasvatetuista lohista) on peräisin pohjoisilta alueilta, erityisesti Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen Pohjanlahteen laskevista joista. Muualla saasteet, elinympäristön tuhoutuminen, vesivoimapadot ja muut ihmisen aiheuttamat ongelmat ovat vähentäneet populaatioiden runsautta. Lohta kalastetaan Itämeren alueella merellä, rannikkovesillä ja tietyissä joissa. Jokien populaatioita pyritään useissa tapauksissa lisäämään laskemalla vesistöihin smoltteja, yleensä koska vesivoimapadot ovat tukkineet joet tai joet kärsivät muunlaisesta pilaantumisesta. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) antaa lohta koskevia tieteellisiä lausuntoja, ja niistä saa seuraavanlaisen melko pessimistisen kuvan: Muutamissa joissa on yhä elinkelpoisia kutupopulaatioita. Nuorten lohien selviäminen on ollut heikkoa jo useita vuosia eikä syytä tähän tunneta. Sekakalastus avomerellä kohdistuu kaikkiin kantoihin, myös heikkoihin kantoihin, ja vaikeuttaa siksi huomattavasti lohien palauttamista jokiin, joissa on soveltuva elinympäristö. Suurimmat sallitut saaliit (TAC) on hiljattain asetettu tieteellisten lausuntojen mukaisia tasoja korkeammalle. Avomeren pyyntiponnistusta vähennettiin vuonna 2008 ajoverkkokiellon ansiosta, mutta pitkäsiimakalastuksen saaliit ovat sittemmin lisääntyneet. Lohi kirjataan usein virheellisesti meritaimeneksi. Komission ehdotus monivuotiseksi suunnitelmaksi on siksi todella myönteinen. Ehdotus parantaisi merkittävästi Itämeren lohenkalastuksen hoitoa, mitä on monien mielestä kaivattu jo pitkään. Palautusistutuksista luopuminen vaiheittain erityistilanteita lukuun ottamatta on kannatettavaa. Suunnitelman joitakin kohtia on kuitenkin vahvistettava erityisesti virkistyskalastuksen osalta. Kaikenlainen ei-kaupallinen lohenkalastus (muun muassa kiinteät verkot, pyydykset ja onkiminen) on lisääntymässä Itämerellä ja on tällä hetkellä arviolta neljäsosa kirjatuista saaliista. On erittäin tärkeää, että ei-kaupallisen kalastuksen saaliita valvotaan täysimääräisesti ja että ne ilmoitetaan kokonaiskiintiöissä. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston uusimpien tietojen mukaan voidaan arvioida, että kirjaamattomat saaliit vastaavat useina vuosina lähes puolta kirjatuista saaliista. Esitetyillä tarkistuksilla pyritään tehostamaan valvontaa erityisesti laajentamalla raportointivaatimuksia ja asettamalla aluksista purettavien kalojen vähimmäiskooksi 65 cm sekä lohelle että meritaimenelle jälkimmäisen toimenpiteen tarkoituksena on vähentää lohen kirjaamista virheellisesti meritaimeneksi. AD\ doc 3/19 PE v02-00

4 Lohi kutee tietyissä joissa omissa geneettisissä populaatioissaan. Kun lohta pyydystetään avomerellä sekakalastuksessa, lohen alkuperän mukainen valikointi ei ole mahdollista, sillä samalla saadaan saaliiksi monien eri vesistöjen kaloja ja näin ollen myös eri populaatioiden kaloja. Tällä on vakavia kielteisiä vaikutuksia, sillä uhanalaisten populaatioiden ja sellaisten jokien, joihin lohia palautetaan, kaloja saadaan saaliiksi yhtälailla kuin elinkelpoisten, itsensä uusintavien populaatioiden kaloja. Paras tapa harjoittaa lohenkalastusta onkin pyydystää lohia, kun ne ovat nousseet jokiin kutemaan, sillä näin kalastus voidaan kohdentaa tarkasti. Seuraavassa esitetään tarkistuksia, joiden tarkoituksena on luopua vaiheittain kalastuksesta avomerialueilla. Tämä vaikuttaa joidenkin jäsenvaltioiden kalastukseen enemmän kuin toisten, joten kyseistä kalastusta ehdotetaan vähennettäväksi vaiheittain kahdeksan vuoden aikana, jolloin määräajan lopussa kalastus sallitaan ainoastaan perusviivojen sisäpuolella. TARKISTUKSET Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset: 1 Johdanto-osan 3 kappale (3) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan unionilla on yksinomainen toimivalta, kun kyseessä on meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen. Koska lohi on anadrominen laji, Itämeren merilohikantoja ei pystytä säilyttämään, jollei toteuteta toimenpiteitä niiden suojelemiseksi jokivaiheen aikana. Sen vuoksi myös tällaiset toimenpiteet kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan pyrittäessä säilyttämään meren elollisia luonnonvaroja koko niiden vaelluksen ajan, ja ne olisi sisällytettävä monivuotiseen suunnitelmaan. (3) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan unionilla on yksinomainen toimivalta, kun kyseessä on meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen. Koska lohi on anadrominen laji, Itämeren lohikantoja ei pystytä säilyttämään, jollei lohen sekakantakalastusta lopeteta vaiheittain ja jollei toteuteta toimenpiteitä niiden suojelemiseksi jokivaiheen aikana. Sen vuoksi myös tällaiset toimenpiteet kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan pyrittäessä säilyttämään meren elollisia luonnonvaroja koko niiden vaelluksen ajan, ja ne olisi sisällytettävä monivuotiseen suunnitelmaan. PE v /19 AD\ doc

5 2 Johdanto-osan 4 kappale (4) Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY mukaan lohi on Euroopan unionin tärkeänä pitämä laji, ja kyseisen direktiivin mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden on oltava sellaisia, että kyseisen lajin hyödyntäminen ei ole ristiriidassa sen suotuisan suojelun tason säilyttämisen kanssa. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että lohen suojelemiseksi tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimenpiteet ovat yhdenmukaisia ja koordinoituja mainitun direktiivin nojalla toteutettavien toimenpiteiden kanssa. (4) Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY mukaan lohi on Euroopan unionin tärkeänä pitämä laji, ja kyseisen direktiivin mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden on oltava sellaisia, että kyseisen lajin hyödyntäminen ei ole ristiriidassa sen suotuisan suojelun tason säilyttämisen kanssa. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että lohen suojelemiseksi tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimenpiteet ovat yhdenmukaisia ja koordinoituja mainitun direktiivin nojalla toteutettavien toimenpiteiden kanssa. Lohikantojen kestävä kasvu vaatii sekakantakalastuksen vaiheittaista lopettamista ja siirtymistä kohti kantakohtaista kalastusta. Ajosiimakalastuksen kieltäminen on myös merkittävä lohikantoja parantava toimenpide, sillä alamittaisten lohien poisheitto vähenisi. 3 Johdanto-osan 6 kappale (6) Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa sovitussa täytäntöönpanosuunnitelmassa todetaan, että kaikki kaupalliset kannat olisi vuoteen 2015 mennessä palautettava tasoille, joilla voidaan saada kestävä enimmäistuotto. ICESin mukaan Itämeren lohikantojen kohdalla tämä taso vastaa joissa sellaista (6) Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa sovitussa täytäntöönpanosuunnitelmassa todetaan, että kaikki kaupalliset kannat olisi vuoteen 2015 mennessä palautettava tasoille, joilla voidaan saada kestävä enimmäistuotto. Tämä on ollut oikeudellinen velvoite vuodesta 1994 lähtien Yhdistyneiden AD\ doc 5/19 PE v02-00

6 smolttituotannon tasoa, joka on prosenttia eri luonnonlohijokien potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista. Monivuotisen suunnitelman päämääriä ja tavoitteita laadittaessa perustana olisi käytettävä tutkimustietoa. kansakuntien merioikeusyleissopimuksen perusteella. ICESin mukaan Itämeren lohikantojen kohdalla tämä taso vastaa joissa sellaista smolttituotannon tasoa, joka on prosenttia eri luonnonlohijokien potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista. Monivuotisen suunnitelman päämääriä ja tavoitteita laadittaessa perustana olisi käytettävä tutkimustietoa. 4 Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) (9 a) Lohen geneettinen monimuotoisuus Itämerellä säilytetään parhaiten, jos kalastus sallitaan ainoastaan sen jälkeen, kun lohet ovat lähteneet merestä ja alkaneet nousta jokeen kutemaan. Kalastuksen lopettaminen Itämerellä aiheuttaisi merkittäviä ongelmia tietyille jäsenvaltioille ja joillekin kalastusalan sektoreille, joten lohenpyynti merellä olisi lopetettava vaiheittain. 5 Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a) Jotta vältetään meritaimen- ja lohisaaliiden virheellinen kirjaaminen, aluksesta purettavalle meritaimenelle ja lohelle olisi määritettävä sama vähimmäiskoko. PE v /19 AD\ doc

7 6 Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) (15 a) Kestävään kalastukseen pääsemiseksi sidosryhmien välistä luottamusta ja yhteydenpitomenetelmiä on parannettava. 7 Johdanto-osan 16 kappale (16) Merkittävä osa lohta pyytävistä rannikkoaluksista on alle 10 metrin pituisia. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklassa säädettyä kalastuspäiväkirjan käyttöä ja 17 artiklassa säädettyä ennakkoilmoitusta olisi sovellettava kaikkiin aluksiin. (16) Merkittävä osa lohta pyytävistä rannikkoaluksista on alle 10 metrin pituisia. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklassa säädettyä kalastuspäiväkirjan käyttöä ja 17 artiklassa säädettyä ennakkoilmoitusta olisi sovellettava kaikkiin kaupallisiin kalastusaluksiin sekä onkimiseen ja muuhun kalastukseen käytettäviin virkistyskalastuspalveluja tarjoaviin aluksiin. 8 Johdanto-osan 19 kappale (19) Viime aikaisten tietojen mukaan lohen virkistyskalastus merellä vaikuttaa merkittävästi lohikantoihin, vaikka tiedot eivät ole kovin tarkkoja. Erityisesti kaupallisia virkistyskalastuspalveluja tarjoavien yritysten alukset saattavat pyytää merkittävän osan Itämeren lohisaaliista. Sen vuoksi on monivuotisen (19) Viimeaikaisten tietojen mukaan lohen virkistyskalastus vaikuttaa merkittävästi lohikantoihin, vaikka tiedot eivät ole kovin tarkkoja. Sen vuoksi on monivuotisen suunnitelman toiminnan kannalta asianmukaista ottaa käyttöön erityisiä hoitotoimenpiteitä tällaisen virkistyskalastustoiminnan valvomiseksi. AD\ doc 7/19 PE v02-00

8 suunnitelman toiminnan kannalta asianmukaista ottaa käyttöön erityisiä hoitotoimenpiteitä tällaisen toiminnan valvomiseksi. 9 2 artikla 1 kohta a alakohta a) kaupalliseen kalastukseen Itämerellä ja siihen yhteydessä olevissa joissa, jotka sijaitsevat jäsenvaltioiden, jäljempänä 'asianomaiset jäsenvaltiot', alueella; a) kaupalliseen kalastukseen ja virkistyskalastuspalveluja tarjoaviin aluksiin Itämerellä ja siihen yhteydessä olevissa joissa, jotka sijaitsevat jäsenvaltioiden, jäljempänä 'asianomaiset jäsenvaltiot', alueella; 10 2 artikla b alakohta b) lohen virkistyskalastukseen Itämerellä silloin kun kalastusta harjoittavat virkistyskalastuspalveluja tarjoavat alukset. b) lohen virkistyskalastukseen Itämerellä ja Itämereen laskevissa joissa jäsenvaltioiden alueilla artikla b alakohta b) lohen virkistyskalastukseen Itämerellä silloin kun kalastusta harjoittavat virkistyskalastuspalveluja tarjoavat alukset. b) lohen virkistyskalastukseen Itämerellä ja asiaankuuluvissa jäsenvaltioissa. PE v /19 AD\ doc

9 12 3 artikla 2 kohta c alakohta (c) 'Itämeren lohikannalla' tarkoitetaan kaikkia Itämeren ja Itämeren alueen jokien luonnonvaraisia ja viljeltyjä lohikantoja; (c) 'Itämeren lohikannoilla' tarkoitetaan kaikkia Itämeren ja Itämeren alueen jokien luonnonvaraisia ja viljeltyjä lohikantoja; 13 5 artikla 1 kohta 1. Luonnonlohijoissa, jotka ovat tämän asetuksen voimaantullessa saavuttaneet 50 prosenttia potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista, luonnonvaraisen smolttituotannon on kasvettava jokaisessa joessa 75 prosenttiin potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. 1. Luonnonlohijoissa, jotka ovat tämän asetuksen voimaantullessa saavuttaneet 50 prosenttia potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista, luonnonvaraisen smolttituotannon on kasvettava jokaisessa joessa 80 prosenttiin potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta artikla 2 kohta 2. Luonnonlohijoissa, jotka eivät ole tämän asetuksen voimaantullessa saavuttaneet 50:tä prosenttia potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista, luonnonvaraisen smolttituotannon on kasvettava jokaisessa joessa 50 prosenttiin potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja 75 prosenttiin potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista kymmenen 2. Luonnonlohijoissa, jotka eivät ole tämän asetuksen voimaantullessa saavuttaneet 50:tä prosenttia potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista, luonnonvaraisen smolttituotannon on kasvettava jokaisessa joessa 50 prosenttiin potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja 80 prosenttiin potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista kymmenen AD\ doc 9/19 PE v02-00

10 vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta artikla 3 kohta 3. Kymmenen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta luonnonvaraisen smolttituotannon on pysyttävä jokaisessa luonnonlohijoessa vähintään 75 prosentissa potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista. 3. Kymmenen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta luonnonvaraisen smolttituotannon on pysyttävä jokaisessa luonnonlohijoessa vähintään 80 prosentissa potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista artikla 1 a kohta (uusi) 1 a. Lohenpyynti merellä perusviivojen ulkopuolella on lopetettava vaiheittain. Sitä on vähennettävä 50 prosentilla ennen...päivää...kuuta...* ja se on kiellettävä viimeistään...päivänä...kuuta...**. * EUVL: Lisätään päivä, joka on kuusi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. ** EUVL: Lisätään päivä, joka on kahdeksan vuotta tämän asetuksen voimaantulosta artikla 1 b kohta (uusi) PE v /19 AD\ doc

11 1 b. Lohenpyynti olisi kiellettävä kutuaikana lohen luonnollisilla kutualueilla, jotta luonnonlohikannat voivat ylittää kestävän enimmäistuoton tason artikla otsikko Kansallisen kiintiön käyttö ja virkistyskalastuspalveluja tarjoavat alukset Kansallisen kiintiön käyttö ja virkistyskalastuspalveluja tarjoavat alukset sekä virkistyskalastus 19 8 artikla Virkistyskalastuspalveluja tarjoavien alusten merellä pyytämät lohet lasketaan kansalliseen kiintiöön. Virkistyskalastuspalveluja tarjoavien alusten merellä pyytämät lohet ja virkistyskalastuspaikoissa rannikolla ja joissa pyydetyt lohet lasketaan kansalliseen kiintiöön. Perustelu Virkistyskalastus ei sisälly nykyiseen kalastuskiintiöön, ja se olisi kirjattava ja sitä olisi säänneltävä kansallisesti. AD\ doc 11/19 PE v02-00

12 20 8 a artikla (uusi) 8 a artikla Aluksesta purettavan lohen ja meritaimenen vähimmäiskoko Aluksesta purettavan lohen ja meritaimenen vähimmäiskoko on 65 cm artikla 1 kohta 1. Jos luonnonlohijoki ei ole tämän asetuksen voimaantullessa saavuttanut 50:tä prosenttia potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista, asianomaisten jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kansallisia teknisiä säilyttämistoimenpiteitä kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. 1. Jos luonnonlohijoki ei ole tämän asetuksen voimaantullessa saavuttanut 50:tä prosenttia potentiaalisesta smolttituotantokapasiteetista, asianomaisten jäsenvaltioiden on otettava käyttöön, ylläpidettävä ja tarvittaessa parannettava olemassa olevia kansallisia teknisiä säilyttämistoimenpiteitä ennen...päivää...kuuta...*. * EUVL: Lisätään päivä, joka on kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta artikla 1 kohta 1. Lohien tuki-istutuksia saa tehdä ainoastaan luonnonlohijokiin. Kuhunkin jokeen istutettu smolttimäärä ei saa ylittää asianomaisen joen arvioitua potentiaalista 1. Lohien tuki-istutuksia saa tehdä ainoastaan luonnonlohijokiin ja 3 kohdan mukaisesti laaditun siirtymäkauden aikana mereen jokisuille, kun paikallisen PE v /19 AD\ doc

13 smolttituotantokapasiteettia. kannan häviämisen estäminen edellyttää sitä. Kuhunkin jokeen istutettu poikasmäärä ei saa ylittää asianomaisen joen arvioitua potentiaalista smolttituotantokapasiteettia. Perustelu Velvoiteistutusten kieltäminen ei sinällään ratkaise lohikantojen ongelmia, sillä ei ole selkeästi osoitettu, että lohi-istutukset aiheuttaisivat merkittäviä ongelmia luonnonlohien perimään. Istutuksia korvaavia toimia, kuten kalateitä ja kompensaatiovelvoitteita, on edelleen kehitettävä ja pitkällä aikavälillä istutukset tulee voida korvata näillä toisilla toimenpiteillä artikla 2 kohta 2. Tuki-istutukset on tehtävä siten, että eri jokilohikantojen geneettinen monimuotoisuus turvataan ottaen huomioon istutusjoen ja lähijokien olemassa olevat kalastot ja maksimoiden istutuksen vaikutukset. 2. Tuki-istutukset on tehtävä siten, että eri jokilohikantojen geneettinen monimuotoisuus turvataan ottaen huomioon istutusjoen ja lähijokien olemassa olevat kalastot ja maksimoiden istutuksen vaikutukset. Sukukypsien kalojen ja smolttien on oltava peräisin lähimmästä mahdollisesta luonnonlohijoesta tai, jos tämä ei ole mahdollista, lähimmästä mahdollisesta luonnonlohivesistöstä artikla a alakohta a) joessa on esteettömät vaellusreitit, asianmukainen veden laatu sekä lohen lisääntymiseen ja kasvuun soveltuva elinympäristö; a) joessa tai sen sivujoissa on esteettömät vaellusreitit, asianmukainen veden laatu sekä lohen lisääntymiseen ja kasvuun soveltuva elinympäristö; AD\ doc 13/19 PE v02-00

14 25 13 a artikla (uusi) 13 a artikla Sukukypsien kalojen ja smolttien alkuperä Sukukypsien kalojen ja smolttien on oltava peräisin lähimmästä mahdollisesta luonnonlohijoesta tai, jos tämä ei ole mahdollista, lähimmästä mahdollisesta luonnonlohivesistöstä artikla 1 a kohta (uusi) 1 a. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklan 3 kohtaa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 8 päivänä huhtikuuta 2009 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/ ja 65 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin kaikkeen lohen virkistyskalastukseen Itämerellä. 1 EUVL L 112, , s artikla Poiketen siitä, mitä asetuksen Poiketen siitä, mitä asetuksen PE v /19 AD\ doc

15 (EY) N:o 1224/ artiklassa säädetään, kaiken mittaisten Euroopan unionin kalastusalusten, joilla on lohen kalastuslupa, päälliköiden on pidettävä toimistaan kalastuspäiväkirjaa asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklassa säädettyjen sääntöjen mukaisesti. (EY) N:o 1224/ artiklassa säädetään, kaiken mittaisten Euroopan unionin kalastusalusten, joilla on lohen kalastuslupa, päälliköiden sekä onkimiseen ja muuhun kalastukseen käytettävien virkistyskalastuspalveluja tarjoavien alusten päälliköiden on pidettävä toimistaan kalastuspäiväkirjaa asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklassa säädettyjen sääntöjen mukaisesti artikla Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklan 1 kohdan johdantovirkkeessä säädetään, kaiken mittaisten Euroopan unionin kalastusalusten, joilla on lohen kalastuslupa, päälliköiden on välittömästi kalastustoimen päättymisen jälkeen ilmoitettava lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklan 1 kohdassa luetellut tiedot. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklan 1 kohdan johdantovirkkeessä säädetään, kaiken mittaisten Euroopan unionin kalastusalusten ja onkimiseen ja muuhun kalastukseen käytettävien virkistyskalastuspalveluja tarjoavien alusten, joilla on lohen ja/tai meritaimenen kalastuslupa, päälliköiden on välittömästi kalastustoimen päättymisen jälkeen ilmoitettava lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklan 1 kohdassa luetellut tiedot artikla 19 artikla Poistetaan. Saalisilmoitus 1. Virkistyskalastuspalveluja tarjoavan aluksen päällikön on täytettävä saalisilmoitus liitteen III mukaisesti ja AD\ doc 15/19 PE v02-00

16 toimitettava se aluksensa lippujäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle jokaisen kuukauden viimeisenä päivänä. 2. Asianomaisen jäsenvaltion on kirjattava edelliskuun saalisilmoituksiin merkityt tiedot viimeistään jokaisen kuukauden 15 päivänä asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti perustettuun sähköiseen tietokantaan ja asetuksen (EY) N:o 1224/ artiklassa tarkoitettuun tietokonepohjaiseen varmentamisjärjestelmään. Sähköiset tiedot ja saalisilmoitukset on säilytettävä kolmen vuoden ajan artikla 20 artikla Poistetaan. Purkamistarkastukset Asianomaisten jäsenvaltioiden on tarkistettava saalisilmoituksiin kirjattujen tietojen paikkansapitävyys tekemällä purkamistarkastuksia. Purkamistarkastusten on koskettava vähintään kymmentä prosenttia purkamisten kokonaismäärästä artikla b alakohta b) kiintiön käyttöä, toimintalupia ja saalisilmoituksia koskevien sääntöjen b) kiintiön käyttöä, toimintalupia ja saalisilmoituksia koskevien sääntöjen PE v /19 AD\ doc

17 noudattaminen virkistyskalastuspalveluja tarjoavien alusten osalta; noudattaminen virkistyskalastuspalveluja tarjoavien alusten ja kaikentyyppisiä pyydyksiä käyttävän virkistyskalastuksen osalta; artikla alakohta (uusi) Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään yksityiskohtaiset ehdot sähkökalastukselle uusimman tieteellisen tiedon perusteella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 33 Liite III LIITE III SAALISILMOITUKSET Jokaisen asianomaisen jäsenvaltion on annettava virkistyskalastuspalveluja tarjoaville aluksille virallinen lomake, joka täytetään saalisilmoituksena. Lomakkeessa on oltava vähintään seuraavat tiedot: a) tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti myönnetyn erityistoimintaluvan viitenumero; b) luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi, jolla on tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti myönnetty erityistoimintalupa; Poistetaan. AD\ doc 17/19 PE v02-00

18 c) virkistyskalastuspalveluja tarjoavan aluksen päällikön nimi ja allekirjoitus; d) satamasta lähdön ja satamaan saapumisen päivämäärät ja kellonajat sekä kalastusmatkan kesto; e) saaliin purkamispaikka ja -aika kunkin kalastusmatkan osalta; f) kalastustoimissa käytetty pyydys; g) purettujen kalojen määrät lajeittain ja kunkin kalastusmatkan osalta; h) poisheitettyjen kalojen määrät lajeittain ja kunkin kalastusmatkan osalta; i) pyyntialue kunkin kalastusmatkan osalta ilmaistuna ICES-tilastoruutuina. PE v /19 AD\ doc

19 ASIAN KÄSITTELY Otsikko Viiteasiakirjat Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävien kalastuksien monivuotinen suunnitelma COM(2011)0470 C7-0220/ /0206(COD) PECH ENVI Carl Schlyter Valiokuntakäsittely Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Elena Oana Antonescu, Kriton Arsenis, Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Lajos Bokros, Martin Callanan, Nessa Childers, Yves Cochet, Chris Davies, Esther de Lange, Anne Delvaux, Bas Eickhout, Edite Estrela, Jill Evans, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Corinne Lepage, Peter Liese, Kartika Tamara Liotard, Zofija Mazej Kukovič, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Vladko Todorov Panayotov, Gilles Pargneaux, Antonyia Parvanova, Andres Perello Rodriguez, Mario Pirillo, Pavel Poc, Frédérique Ries, Oreste Rossi, Daciana Octavia Sârbu, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Bogusław Sonik, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Salvatore Tatarella, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Glenis Willmott Vicky Ford, Jacqueline Foster, Julie Girling, Judith A. Merkies, Miroslav Mikolášik, Vittorio Prodi, Michèle Rivasi, Renate Sommer, Struan Stevenson, Anna Záborská, Andrea Zanoni AD\ doc 19/19 PE v02-00