NOUSIAISTEN KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2021

Transkriptio

1 NOUSIAISTEN KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2021 Kuntastrategian ohjausryhmä Kuntastrategian ohjausryhmä Kuntastrategian ohjausryhmä Kuntastrategian ohjausryhmä Strategia- ja talousarvioseminaari Kuntastrategian ohjausryhmä Kunnanhallitus Valtuusto

2 2 SISÄLLYS I. Johdanto... 3 Tasapainotettu strategia... 3 Strateginen työskentely... 4 Strategian käsitteet... 5 Toimintaympäristön analyysi... 6 II. Strategiaperusta Elämisen laatu Asiakaslähtöisyys Sijainti Toimivat ja kattavat peruspalvelut eri ikäryhmien näkökulmasta Historia ja luonto III. Strategian sisältö Arvot Visio Strategiset painopisteet Luonnonläheinen kunta Kehittyvä kunta Hyvät ja tasa-arvoiset peruspalvelut omaava kunta osaavalla ja hyvinvoivalla henkilöstöllä.. 15 Turvallinen ja viihtyisä kunta Elinkeino- ja yritystoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen IV. Kriittiset menestystekijät ja tavoitteet Kriittiset menestystekijät Vaikuttavuusnäkökulma Asiakasnäkökulma Prosessinäkökulma Henkilöstönäkökulma Tavoitteet kootusti V. Vastuu, toimeenpano ja seuranta... 25

3 3 I. Johdanto Tasapainotettu strategia Strategiassa todetaan kunnan näkemys siitä, mihin kunnan omia toimintoja tulee kehittää seuraavan 10 vuoden aikana. Strategia edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua ja käsitystä kunnan toiminnoista ja niiden riippuvuussuhteista toisiinsa. Strategia kuvaa suuria linjauksia ja toimintapolitiikkaa siitä, miten kunta saa asettamansa vision toteutettua, millaisia pääperiaatteita toteutetaan ja mihin toiminnoissa ensisijaisesti panostetaan. Strategian avulla on mahdollista tarkastella kunnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuudessa on kyse siitä, miten julkinen sektori onnistuu yhteiskunnallisen palvelutehtävän suorittamisessa eli ns. julkisen hyödyn tuottamisessa. KT Kuntatyönantajat (jatkossa KT) kunta-alan järjestön suosituksen mukaan tuloksellisuuden osatekijöitä ovat: 1) palvelujen vaikuttavuus, riittävyys ja kohdentuvuus 2) palvelujen laatu, asiakkaiden tyytyväisyys, palveluyksiköiden keskinäinen yhteistyö ja palvelujen saatavuus 3) palveluprosessien sujuvuus, taloudellisuus sekä tuottavuus 4) palveluhenkilöstön osaaminen, innovatiivisuus, jaksaminen ja viihtyvyys. Nousiaisten kunnan strategia on tehty tasapainotetun mittariston mukaisesti, jota KT on suositellut. Tasapainotettu mittaristo on tapa hahmottaa tuloksellisuuden arviointia ja rakentaa mittaristoa. Se voidaan myös linkittää kunnan onnistumisen vuosittaiseen seurantaan, strategiseen johtamiseen, vuoropuheen ja tavoitteiden asettamiseen. Tasapainotetun mittariston avulla tuloksellisuutta on mahdollisuus tarkastella eri näkökulmien kautta. Seuraavassa kuvassa näkyvät ne näkökulmat, jotka valtuusto on valinnut myös Nousiaisten kunnan strategian näkökulmiksi.

4 4 KT:n suosituksen mukainen tuloksellisuusarvioinnin kehikko pohjaa tasapainotetun mittariston malliin (KT:n suositus 15/2000) Vaikuttavuusnäkökulma Asiakasnäkökulma Visio ja strategia Prosessinäkökulma Henkilöstönäkökulma Kuva 1. Tasapainotetun mittariston näkökulmat, joita käytetään Nousiaisten kunnan strategiassa Strateginen työskentely Strategiatyön päämääränä on ollut päivittää Nousiaisten kunnan voimassa oleva strategia vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä, kunnan toimintoja sekä niiden mahdollisia kehittämispyrkimyksiä. Henkilöstön ja luottamushenkilöiden näkemykset on otettu valmisteluvaiheessa huomioon. Valmisteluvaiheessa on huomioitu myös paikallisten nuorten (kysely Henrikin koulun 9-luokkalaisille) ja eläkeläisten (eläkeyhdistyksen lausunto) näkemyksiä. Strategiatyössä on haluttu varmistaa mahdollisimman laajasti edellä mainittujen kuntalaisryhmien lisäksi myös kaikkien muiden kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa prosessiin., minkä vuoksi Henrikin markkinoilla järjestettiin kuntalaisille mahdollisuus vastata erilliseen kuntalaispalautteeseen, jonka vastauksia on pyritty huomioimaan strategian valmisteluprosessissa. Sekä luottamushenkilöistä että henkilöstöstä on muodostettu Kuntastrategian ohjausryhmä, joka on työstänyt kaikkia strategian osa-alueita useammassa eri palaverissa. Henkilöstö on käsitellyt strategiaa johtoryhmässä ja osastopalavereissa. Tämän lisäksi luottamushenkilöt ja johtoryhmä ovat työstäneet strategiaa yhteisessä strategia- ja talousarvioseminaarissa.

5 5 Taulukko 1. Luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuva Kuntastrategian ohjausryhmä: Jäsenet: 1) Alpo Penttinen, puheenjohtaja 2) Matti Karjalainen 3) Jouko Heikkilä 4) Terttu Hyppänen 5) Heikki Hellevaara 6) Matti Anttila 7) Petteri Paananen 8) Susanna Salonen 9) Juhani Kylämäkilä ( alkaen) 10) Juha Rinta-Jouppi, sihteeri 11) Jyrki Lumiainen ( asti) Strategian käsitteet Strategia sisältää arvot, vision, strategiset painopistealueet, tavoitteet ja mittarit. Arvot kertovat ajatuksellisen perustan: mihin organisaatio nojaa toimintansa ja millaisten pelisääntöjen varaan toiminta rakennetaan. Visio kuvaa tavoitetilaa, jota kohti pyritään ja strategia sen miten visio yritetään saavuttaa ja millaisia reittejä pitkin sinne kuljetaan. Mittarit kuvaavat missä vaiheessa tavoitteiden saavuttaminen on ja saavutetaanko ne ylipäänsä.

6 6 Tasapainotetun mittariston käsitteet Keskeiset arvot Millaisia arvoja organisaatio korostaa? Visio Mitä tavoittelemme? Strategia Mitkä ovat keskeiset linjauksemme? Miten saavutamme tavoitteemme? Kriittiset menestystekijät Missä meidän on onnistuttavat, jotta strategiat realisoituvat? Tasapainotettu tuloskortisto eli mittaristo Kuva 2. Tasapainotetun mittariston ja strategian käsitteet Toimintaympäristön analyysi Tulevaisuutta suunniteltaessa tarkastellaan toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Toimintaympäristö muodostuu monista tekijöistä, kuten naapurikuntien toiminnasta, lainsäädännöstä ja suosituksista sekä ohjeista. Ø Ø Ø miksi olemme olemassa? missä nyt olemme: vahvuudet ja heikkoudet? miten toimintaympäristö on muuttumassa: mitkä ovat toimialamme toimintaympäristön kriittiset pisteet ja avaintekijät? Ø miten voimme niihin itse vaikuttaa? Ø mitä haluamme olla: tavoiteltavat tulevaisuuden kuvat, suunnitelmat tarvittavista muutoksista ja kehittämisohjelmat

7 7 SWOT-analyysi nykytila Heikkoudet kehitä korvaa Uhat torju väistä Visio ja strategia Vahvuudet tunnista vahvista Mahdollisuudet käytä hyväksi tulevaisuus Kuva 3. SWOT-analyysin kehikko SWOT-analyysissä toimintaympäristöä tarkastellaan nykyhetkeen sijoittuvien vahvuuksien ja heikkouksien ja tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien kautta. Vahvuuksia yritetään edelleen vahvistaa ja heikkouksia korvaamaan tai kehittämään ominaisuuksia siten, että niistä tulee vahvuuksia. Mahdollisuudet pyritään hyödyntämään ja uhat torjumaan ennalta tai väistämään.

8 8 Taulukko 2. Nousiaisten kunnan swot-analyysi VAHVUUDET, JOTKA VIEVÄT KEHITYSTÄ ETEENPÄIN Elämisen laatu; Laadukkaat kunnalliset palvelut lähellä ja asianmukaisissa tiloissa; olemassa oleva infrastruktuuri Asiakaslähtöisyys; Palvelutuotannossa pyritään huomioimaan asiakkaat yksilöinä Sijainti; Turun ja Raision läheisyys sekä liikenneyhteydet, Valtatie 8, lentokentän ja sataman läheisyys Toimivat kunnan peruspalvelut tasapuolisesti eri ikäryhmien näkökulmasta Kuntien välinen yhteistyö Oma lukio, koulujen pienet luokkakoot Vaihtoehdot päivähoitopalveluissa Pätevä ja ammattitaitoinen henkilöstö Viihtyisyys, turvallisuus ja soveltuvuus lapsiperheille Historia ja luonto: Kuhankuono, virkistys- ja liikuntamahdollisuudet, kylät Päätöksenteon nopeus Omakotitonttitarjonnan monipuolisuus Lähikuntien ja kaupunkien kauppakeskukset täydentävät palvelutarjontaa UHKATEKIJÄT JOTKA VAIKEUTTAVAT PÄÄMÄÄRIEN SAAVUTTAMISTA JA OVAT RISKI TOIMINNALLE TULEVAISUUDESSA Julkisen talouden kiristymisen johdosta kunnan oman talouden liikkumavara pieni EU:n maataloustoimet vaikuttavat kunnan maataloustuotantoon sekä maisemaan Ympäristöehtojen kiristyminen Kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia ei päästä täysimääräisesti hyödyntämään Jos maapolitiikassa ei onnistuta, yhdyskuntarakenne leviää Historian vaalimisen sekä kunnan kehittämisen yhteensovittamisen vaikeudet HEIKKOUDET JOTKA VAIKEUTTAVAT TOIMINTAA JA HIDASTAVAT KEHITYSTÄ Yritys- ja liiketonttien puute ja tonttitarjonnan suppeus, ongelmat kaavoituksessa Kaupallisten palveluiden suppeus Kuntaimagon rakentaminen ja markkinointi puutteellista, kunnan tunnettuus muualla huono ja kuntamarkkinoinnin kohderyhmiä ja kunnan profiloitumista pohdittava Yhteistyökriittisyys Matalat verotulot per asukas Kunta historiallista aluetta, arvokkaat maisemaalueet ja muinaisjäännökset rajoittavat kunnan kehittämistä. Työpaikkaomavaraisuuden alhaisuus MAHDOLLISUUDET - TEKIJÄT JOTKA AUTTAVAT SAAVUTTAMAAN PÄÄMÄÄRÄT JA VIEVÄT KEHITYSTÄ ETEENPÄIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus luo mahdollisuuksia seutukunnalliseen yhteistyöhön ja ammatilliseen erikoistumiseen 3. sektorin hyödyntäminen Perusturvakuntayhtymä Akselin toiminta sekä Akseli-kuntien yhteistyön syventäminen Luonto; maaseutumaisuus, Kurjenrahkan kansallispuisto, Hirvijoki, Valpperin hiihtokeskus Kasvava ja osaava Turun seutu luo potentiaalia seudun kaikille kunnille Pientalovaltaisuus ja asumisen väljyys houkuttelee Ostovoiman lisääntyminen Myönteinen väestökehitys ja syntyvyys Sijainti yritystoiminnalle; rakentamisbuumi, asuinympäristön houkuttavuuden merkitys kasvaa myös yrityspuolella Kunnan historiallinen tunnettavuus; kirkko Ympäristöehtojen kiristyminen ja kotimaisen uusiutuvan energian kysynnän kasvu Vahva identiteetti ja kotiseutuylpeys, paluumuuttajat Osaava henkilöstö

9 Sähköisten palveluiden kehittäminen 8-tien nelikaistaistaminen 9

10 10 II. Strategiaperusta Strategian määrittelyn lähtökohtina ovat kunnan nykyinen tila ja perinteiset vahvuudet. Luottamushenkilöt, kuntalaiset ja henkilöstö nostivat Nousiaisten vahvuustekijöiksi: Elämisen laatu Viihtyisä ja turvallinen kunta Laadukkaat kunnalliset lähipalvelut asianmukaisissa tiloissa kaikkien saavutettavissa Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen ja kehittäminen Asiakaslähtöisyys Hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen Asiakkaiden huomioiminen yksilöinä läpi koko palveluprosessin Tasapuolisuus eri ikäryhmien välillä Sijainti Väestön kehitys Suurten kaupunkien (Turku, Raisio, Naantali, Kaarina) läheisyys ja niiden tarjoamien palvelujen täydentävä vaikutus Hyvät liikenneyhteydet (Vt. 8) ympäröiviin kuntiin Lentokentän ja sataman läheisyys Omakotitonttitarjonnan monipuolisuus Toimivat ja kattavat peruspalvelut eri ikäryhmien näkökulmasta Päätöksenteon nopeus Pätevä ja ammattitaitoinen henkilöstö Oma lukio Vaihtoehdot päivähoitopalveluissa Historia ja luonto Nousiaisten kirkko Kuhankuonon retkeilyreitistö Monipuolinen kyläkokonaisuus Virkistys- ja liikuntamahdollisuudet

11 11 Väestön kehityksestä tarkemmin Nousiaisissa asui vuoden 2009 lopussa yhteensä asukasta. Vuoden 2010 aikana asukasluku nousi yli asukkaaseen, mutta laski vuoden lopussa asukkaaseen. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Nousiaisissa asuu vuonna 2021 yhteensä yli asukasta. Eri ikäryhmien asukasmäärien ennustetaan kasvavan kautta linjan. Ihmisen toimintakyky alkaa laskea pääsääntöisesti vasta yli 75-vuotiailla. Tämä ryhmä tarvitsee huomattavasti enemmän palveluja kuin alle 75-vuotiaat. Kunnan tuleekin varautua tämän ryhmän ja avuntarpeen kasvamiseen. Taulukko 3. Nousiaisten asukasmäärät vuosina 2010 ja 2021 (Lähde: Tilastokeskus) Ennuste v vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 85- vuotiaat ja yli Yht vuotiaat Yht. vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja yli

12 12 III. Strategian sisältö Arvot Arvot ovat pysyvästi tavoiteltavia ja arvostettavina pidettyjä ominaisuuksia, käytäntöjä ja suhtautumistapoja, jotka ohjaavat taustalla kunnan toimintaa. Nousiaisten kunnan tavoiteltavina pitämät arvot ovat: - Tasapuolisuus o Kohdellaan kuntalaisia ja henkilöstöä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti o Kohdellaan kunnan eri maantieteellisiä osia mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti palveluiden ja toimintojen kautta o Kunnioitetaan eri tahojen osaamista ja näkemyksiä päivittäisissä toiminnoissa päätöksenteon tasapuolisuutta, avoimuutta ja perusteltavuutta unohtamatta - Läheisyys o Järjestetään keskeisimmät peruspalvelut lähellä kuntalaisia ja asetetaan tavoitteeksi niiden paras mahdollinen saavutettavuus eri liikkumismuotojen näkökulmasta o Säilytetään mahdollisuus kuntalaisten keskeytymättömään opiskeluun alakoulusta lukioon omassa kunnassa - Luonto o Huomioidaan luonnonläheisyys, luontoympäristö ja kulttuurimaisema mahdollisuuksien mukaan o Ylläpidetään ja kehitetään asuinympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja rauhallisuutta - Laadukkuus o Turvataan peruspalveluiden kokonaisvaltainen laatu o Säilytetään monipuolinen ja laadukas tonttitarjonta o Pidetään ja kehitetään kuntaa turvallisena ja itseään kehittävänä työnantajana

13 13 Visio Visio on haluttu tulevaisuuden tavoitetila, joka antaa kunnan kehitykselle myönteisen suunnan. Nousiaisten kunnan visio on seuraavanlainen: Luonnonläheinen ja kehittyvä sekä hyvät peruspalvelut tarjoava turvallinen Turun seudun kunta tasapuoliseen asumiseen ja yrittämiseen Kasitien varressa.

14 14 Strategiset painopisteet Strategiset painopistealueet tarkentavat annettua visiota. Nousiaisten kunnan strategisia painopistealueita ovat seuraavat: - Luonnonläheinen kunta - Kehittyvä kunta - Hyvät ja tasa-arvoiset peruspalvelut omaava kunta osaavalla ja hyvinvoivalla henkilöstöllä - Turvallinen ja viihtyisä kunta - Elinkeinotoiminnan huomioiva kunta Luonnonläheinen kunta Kaavoituksessa huomioidaan luonnonläheisyys. Asuinalueiden kaavoituksessa jätetään riittävästi luonnonvaraisia alueita, joita kuntalaiset voivat käyttää vapaa-ajallaan. Vapaa-ajan alueiden viihtyisyyttä kehitetään. Omistus- ja vuokra-asuntoja sijoitetaan samoille asunto-alueille. Kehittyvä kunta Kunnan pysyminen vetomaisena ja kehittyvänä on elintärkeää, jotta kunta voi pärjätä tulevaisuudessa. Tasapainoinen talous takaa vakaan kehityksen. Kuitenkin kunnan kokonaisvaltainen kehittäminen kaikilla toimialoilla on vetovoimaisuuden edellytys. Kunnassa suhtaudutaan positiivisesti uusiin ideoihin ja punnitaan niiden toteutuskelpoisuutta. Kunnan kokonaisuuden kannalta oikea resurssien kohdentaminen pitää kunnan elinvoimaisena. Kokonaisuuden tarkastelu on tärkeää ja yksittäisten sektoreiden ja kuntalaisten tarpeet punnitaan kokonaisuutta vasten. Kunnassa voidaan painottaa eri asioita eri vuosina ja antaa enemmän resursseja kohteisiin, jotka vievät kuntaa kohti visiota. Kuitenkin samalla tulee harkita, voidaanko jostakin säästää esimerkiksi toimintatapoja muuttamalla. Toimivat liikennejärjestelyt mahdollistavat toimivan kokonaisuuden, jolloin liikenne kulkee turvallisesti ja keskustaan on helppo ja nopea poiketa. Valtatie 8 saaminen nelikaistaiseksi on kunnan ja koko seudun tärkein lähitulevaisuuden hanke. Kunnan pitkäaikaista ja mielenkiintoista historiaa hyödynnetään matkailijoiden saamiseksi kuntaan. Kunnan näkyvyyttä parannetaan 8 -tiellä ja medi-

15 15 assa. Markkinointia kohdennetaan ja harkitaan, mitkä ryhmät ovat markkinoinnin kohteena. Edellä mainituista ryhmistä esimerkiksi uusien asukkaiden ja yritysten sekä matkailijoiden saaminen kuntaan on keskeistä. Osaavan henkilöstön saatavuus on yhä haastavampaa ja siksi siihen panostetaan kehittämällä työolosuhteet niin hyviksi, että kaikki viihtyvät työssään erinomaisesti. Fyysiset olosuhteet luodaan toimiviksi ja psyykkinen sekä sosiaalinen ilmapiiri innostavaksi ja toisia kannustavaksi positiivisen palautteen keinoin, jolloin hyvät tulokset mahdollistuvat. Myös mielekkäiden työtehtävien kautta voidaan saada uutta henkilökuntaa. Tähän vaikuttaa osaltaan kuntien välinen yhteistyö, joka on samalla haastavaa ja innostavaa. Henkilöstöedut pidetään houkuttelevalla ja kannustavalla tasolla. Lisäksi huolehditaan kunnan imagosta hyvänä työnantajana ja asuinpaikkakuntana. Hyvät ja tasa-arvoiset peruspalvelut omaava kunta osaavalla ja hyvinvoivalla henkilöstöllä Osaava henkilöstö on laadukkaiden palveluiden perusta. Kuntaan rekrytoidaan koulutettuja alansa ammattilaisia. Kunta panostaa henkilöstön tietotaidon kehittämiseen ja ylläpitoon ajan tarpeita vastaavasti. Täydennyskoulutusta suunnitellaan tarpeiden mukaan. Myös henkilöstön oikeasta mitoituksesta huolehditaan. Asiakkaiden odotusajat pidetään kohtuullisen lyhyinä. Huolehditaan prosessien sujuvuudesta yli sektori- ja kuntarajojen. Kuntalaisille taataan kuntien välisellä yhteistyöllä laadukkaat ja monipuoliset palvelut. Kuitenkin lähipalvelut tuotetaan lähellä kuntalaisia omassa kunnassa. Lähipalveluita ovat lasten päivähoito, perusopetus ja vanhusten kotipalvelut. Kuitenkin näissäkin palveluissa harkitaan tarvittaessa kuntalaisten tarpeista lähtevää kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa ja ystävällistä. Kuntalaisten asiat pyritään hoitamaan mahdollisuuksien mukaan joustavasti yhdessä toimipisteessä. Henkilöstö huolehtii asiakasprosessin toimivuudesta ilman, että asiakkaan täytyy tietää, mistä palvelun saa ja mikä työ kenellekin kuuluu. Palvelujen tuottamiskustannukset eivät ylitä seutukunnan keskimääräisiä kustannuksia. Etsitään vaihtoehtoisia tuotantotapoja palvelujen parantamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi. Kunnassa panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin ja toimintaan. Työprosesseissa pidetään tärkeinä kestävää kehitystä ja taloudellisuutta.

16 16 Turvallinen ja viihtyisä kunta Eri-ikäiset kuntalaiset voivat liikkua turvallisesti asuinkunnassaan. Huolehditaan katujen kunnossapidosta ja valaistuksesta. Lieveilmiöihin suhtaudutaan vakavasti ja puututaan havaittuihin ongelmakohtiin. Samalla pyritään ajoissa tunnistamaan ja ehkäisemään mahdollista syrjäytymistä. Henkilöstöä koulutetaan ennaltaehkäisevään toimintaan kaikilla toimialoilla. Elinkeino- ja yritystoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen Onnistunut kaavoitus luo perustan kunnan elinkeinopolitiikalle. Tonttitarjonta pidetään vakaana. Kunnassa toimivien yritysten kehittyminen ja uusien yritysten sijoittuminen kuntaan luo elinvoimaisuutta ja auttaa kasvattamaan työpaikkaomavaraisuutta. Tutkitaan uusien yritysalueiden perustamista. Kunta toteuttaa elinkeino- ja yritystoiminnan tarpeita palvelevaa infrastruktuurin rakentamista. Liikennejärjestelyt turvaavat yritysten toimivat yhteydet tavarantoimittajiin, kuljetuksiin ja asiakkaisiin. Lisätään vuoropuhelua kunnan ja yrittäjien välillä säännöllisten yhteisten tapaamisten kautta.

17 17 IV. Kriittiset menestystekijät ja tavoitteet Kriittiset menestystekijät Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä Nousiaisten kunnan on ehdottomasti onnistuttava, jotta se voi saavuttaa vision. Kriittiset menestystekijät sijoittuvat lähelle strategiaa, sillä ne ovat strategian onnistumisen kannalta ratkaisevia tekijöitä. Kriittiset menestystekijät täsmentävät strategiaa ja antavat sille konkreettisia muotoja. Ne myös auttavat huomaamaan vision ja mittariston välisen yhteyden. Arviointikriteerit mittaavat sitä, eteneekö kunta vision suuntaan ja tavoitteet pilkkovat vision osiin vuosittain. Kun tavoite on saavutettu, se voidaan vaihtaa tai sitä voidaan muokata. Vaikuttavuusnäkökulma Vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluprosessien tai kokonaisten palvelujärjestelmien kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Vaikutus voi ilmetä jonkinlaisena muutoksena asiakkaiden / kuntalaisten tilassa. Vaikuttavuus voi olla asiakasvaikuttavuutta tai yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kriittiset menestystekijät Kriittiset menestystekijät Kuntien välinen yhteistyö ja kuntarakenteen kehitys Toimialojen välinen yhteistyö ja yhteiset käytännöt Työpaikkaomavaraisuus Elämänhallinta Taloudellinen tilanne 1) Kuntien välinen yhteistyö ja kuntarakenteen kehitys Nousiaisten kunta tekee paljon yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja yhteistyö edelleen tiivistyy monella toimialalla. Yhteistyö on usein edellytys, että kunta kykenee järjestämään kaikki palvelut. Kuntien välisellä yhteistyöllä turvataan kuntalaisille tarvittavat laadukkaat palvelut. Kuntien välistä yhteistyötä kehitetään innovatiivisesti ja kehitetään uusia menetelmiä. Yhteistyövaihtoehtoja tarkastellaan avoimesti kaikkien palvelujen kohdalla. Perusturvakuntayhtymä Akselin rooli tullee kasvamaan merkittävästi kuntien välisen yhteistyön organisoijana palveluiden tuottamisen kautta sekä

18 18 myöskin tuotettavien palveluiden määrän kasvaessa. Lisäksi kunnan taloudellinen sidos suhteessa Akseliin tulee lähivuosina entisestään vahvistumaan. 2) Toimialojen yhdessä järjestämät palvelut ja yhteiset käytännöt Toimialat kehittävät keskenään sujuvia palveluprosesseja, joiden avulla asiakkaiden asiat hoidetaan laadukkaasti ja nopeasti. Monet kunnassa hoidettavat asiat vaativat toimialojen välistä yhteistyötä, jossa hallinnon yhteentoimivuutta tulee kaikin keinoin helpottaa muun muassa päätöksentekoprosesseja yksinkertaistamalla. 3) Työpaikkaomavaraisuus Asukkaat voivat lisääntyvässä määrin käydä omassa kunnassa töissä ja kunta saa verotuloja palvelujensa kehittämiseen. Turvataan positiivinen työpaikkakehitys ja lisätään työpaikkaomavaraisuuden astetta. Tähän pyritään hankkimalla mm. liike- ja yritystoimintaan sopivia tontteja. Tässä kriittisessä menestystekijässä on erityisiä haasteita koko kunnan kehityksen kannalta. 4) Elämänhallinta Käydään aktiivista keskustelua siitä, mitkä tehtävät kuuluvat kunnalle ja mitkä seuroille, yhdistyksille, yrityksille ja kuntalaisille itselleen. Esimerkiksi mikä on koulun ja kodin vastuu lapsista ja nuorista. Palveluiden ja toiminnan suunnitelmallisuutta kehitetään, jolloin henkilöstö, luottamushenkilöt ja kuntalaiset tietävät mitä Nousiaisten kunnassa tavoitellaan ja edetään suunnitellusti sen mukaisesti. Tällöin on mahdollista vaikuttaa asioiden käsittelyn ja päätöksenteon positiiviseen etenemiseen, mikä puolestaan vähentää asioihin puuttumista viime hetkellä ja niiden ylimääräisiä käsittelyitä. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostetaan koko ajan. Ongelmiin pyritään puuttumaan heti ja toimimaan kaikessa ennaltaehkäisevästi, jotta tilanteet eivät muodostuisi pahoiksi. Ennaltaehkäisy nähdään kunnassa laaja-alaisena kaikkia toimialoja ja kaikkia ikä- ja erityisryhmiä koskettavana asiana.

19 19 5) Taloudellinen tilanne Kunnan taloudellinen tilanne pidetään vakaana siten, että alijäämiä ei synny. Kunnan velkaantumisaste pidetään riittävän pienenä ja huolehditaan siitä, että kunta kykenee toimimaan taloudellisesti hyvin. Kunnan menoja ja tuloja tarkastellaan pitkällä aikavälillä huolellisesti ja pidetään tilanne vakaana. Kassaliikenteen sujuvuudesta huolehditaan päivittäin. Keskustellaan aktiivisesti useasti talousarviovuoden aikana kunnan painopistealueista ja mitkä palvelut tuotetaan verorahoitteisina ja mistä peritään palvelumaksuja, joita tarkistetaan tarvittaessa. Asiakasnäkökulma Asiakasnäkökulmaan sisältyy asiakkaisiin ja laatuun liittyviä asioita. Palvelujen laadulla tarkoitetaan palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Asiakaspalautteiden aktiivinen kerääminen merkitsee kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille oppimisprosessia. Suunnitellaan ja arvioidaan tonttien kaavoituksesta seuraavat vaikutukset tarkasti kaikki toimielimet huomioiden ja suhteessa kunnan muuhun palvelutoimintaan. Kriittiset menestystekijät Kriittiset menestystekijät Turvallisuuden tunne Kunnan kyky turvata riittävät palvelut Kuntalaisten osallistuminen ja informaatio 1) Turvallisuuden tunne Nousiainen pidetään turvallisena asuin- ja työympäristönä. On tärkeää, että Nousiainen pysyy viihtyisänä ja turvallisena paikkakuntana, jossa on turvallista käydä koulua, harjoittaa elinkeinotoimintaa, harrastaa ja tehdä töitä. Turvallisuuteen voivat vaikuttaa mm. kunnan eri toimialat, seurakunta, pelastusviranomaiset ja järjestöt. Lisäksi työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut ovat avainasemassa. Kaikissa ikäryhmissä esiintyviin erityisongelmiin tulee puuttua välittömästi ja pyrkiä yhteistyöhön eri tahojen kesken jo ennaltaehkäisevästi. Kuntalaisten ongelmiin ja turvattomuuden tunteisiin suhtaudutaan vakavasti ja reagoidaan välittömästi. Kouluissa tartutaan välittömästi koulukiusaamiseen ja muihin ongelmiin, kuten huumeisiin.

20 20 2) Kunnan kyky turvata riittävät palvelut Kuntalaisen näkökulmasta on tärkeää, että hän saa tarvitsemiaan palveluja. Lakisääteiset palvelut tuotetaan määräajan puitteissa. Palvelujen tarvetta pyritään arvioimaan jatkuvasti ja asiakkaiden palautetta kerätään aktiivisesti, jotta palveluja pystytään kehittämään myös sähköisiä palveluita. Kunta voi palvelujen järjestämisessä turvata kuntien väliseen yhteistyöhön. 3) Kuntalaisten osallistuminen ja informaatio Kuntalaisia informoidaan säännöllisesti ja heidän kanssaan kommunikoidaan erilaisissa tilanteissa. Asiakkailta kerätään palautetta, joka käsitellään asianmukaisesti ja mahdolliset epäkohdat pyritään poistamaan ja ottamaan toiveet huomioon. Kuntien yhteinen puhelinvaihde ja Nousiaisten kunnan oma asiakaspalvelupiste ovat tärkeitä informaatiokanavia ja mainosta kunnasta ulospäin. Kunnan asiakaspalvelun toimivuus pyritään turvaamaan nimenomaan asiakasnäkökulma huomioiden. Prosessinäkökulma Prosesseihin liittyvät prosessien sujuvuus sekä läpimeno- ja toimitusajat. Prosessit tulee aina pyrkiä avaamaan ja selvittämään niiden kulku. Sen seurauksena prosesseja voidaan uudistaa ja poistaa turhia prosesseja tai prosessin osia, jos havaitaan esimerkiksi päällekkäisiä toimintoja. Monet toimialojen prosessit linkittyvät toisiinsa ja niiden sujuvuus on kokonaisuuden kannalta tärkeää. Prosessien sujuvuutta edistää myös se, kun kaikki tietävät, mitä heidän tehtäviinsä prosessin eri vaiheissa kuuluu. Kriittiset menestystekijät Kriittiset menestystekijät Maankäyttöpolitiikka Uudistusmyönteisyys Palvelujen järjestämisstrategia Tiedonkulku osastojen ja toimipisteiden välillä 1) Maankäyttöpolitiikka Maankäyttöpolitiikkaan sisältyy sekä tonttien tarjonta erilaisiin tarkoituksiin että tiestön asianmukainen suunnittelu ja käyttö sekä rakennusten käyttötarkoitukset ja -mahdollisuudet. Maankäyttöpo-

21 21 litiikka nivoutuu muiden toimialan toimintoihin ja onkin tärkeää tarkastella, miten kaavoitus ja tonttien määrä vaikuttavat asuntoalueiden toimintaan ja palveluiden kysyntään. 2) Uudistusmyönteisyys Kunnan kehittämisen kannalta ennakkoluuloton ja innovatiivinen asenne on tärkeää. Prosessien linkittymistä toisiinsa ja oman kunnan prosessien suhdetta muiden kuntien prosesseihin tulee kehittää. Myös mahdollisuus kokonaan uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen on tärkeää. Kaikkien osapuolien joustava yhteistyö on tärkeää sekä molemminpuolinen luottamus toisen toimintaan. 3) Palvelujen järjestämisstrategia Kunta on perinteisesti tuottanut kaikki palvelunsa itse, mutta viimeisinä vuosina kunnat ovat myös ostaneet palveluja. Vaihtoehdot ovatkin lisääntyneet koko ajan. Kunta voi itse valita, miten se järjestää palvelut. Nousiaisten kunnassa on jo olemassa perusturvakuntayhtymä Akselin ohella sekä kunnan omat että ostopalveluna toimiva päiväkoti. Kunta järjestää yhä useamman palvelun myös yhdessä muiden kuntien kanssa. Kunnassa harkitaan, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitä muita järjestämistapoja käytetään. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on tuonut ja tuo edelleen omat vaatimuksensa palveluiden järjestämiseen ja kunta tekee ratkaisuja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. 4) Tiedonkulku osastojen ja toimipisteiden välillä Tiedonkulun sujuvuus on tärkeää ja siihen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kun osaston toimipisteitä on eri puolilla kuntaa, tiedonkulun sujuvuus on erityisen tärkeää. Koska kasvokkain tapahtuva kommunikointi ei ole usein päivittäin mahdollista, myös muita informaation välitystapoja kehitetään ja toimintatapoja muutetaan. Monilla osastoilla on keskenään yhteisiä asioita ja erityisesti näissä asioissa pyritään kitkattomaan tiedonkulkuun. Tietoa myös välitetään osastolta toiselle, jos kuntalainen kertoo asioita, jotka kuuluvat toisen osaston tai toimipisteen työhön. Kuntalaisen ei tarvitse tietää oikeaa osoitetta, vaan hänen asiansa hoidetaan joka paikassa hyvin ja asiakasta ohjataan oikeaan toimipisteeseen. Kunnan organisaation sisällä tiedonkulkua ylläpidetään yhteispalavereiden avulla.

22 22 Henkilöstönäkökulma Henkilöstö on tärkein tekijä, kun kunta tuottaa palveluja. Heidän avullaan kuntalaiset voivat saada laadukkaita palveluja sujuvien palveluprosessien kautta. Osaavan henkilöstön avulla kunta voi pyrkiä saavuttamaan vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Henkilöstön tulee uudistua ja kehittyä koko ajan, jotta kunta voi saavuttaa haluamansa päämäärät. Kriittiset menestystekijät Kriittiset menestystekijät Henkilöstön arvostus ja ammattiylpeys Koulutus ja toiminnan haavoittuvuus, kun tietotaito on yhdellä ihmisellä Työilmapiiri ja turvallisuuden tunne Sairastavuus ja työn kuormittavuus Tiedonkulku 1) Henkilöstön arvostus ja ammattiylpeys Kunnassa pyritään siihen, että jokainen työntekijä voi olla ylpeä ammatistaan ja työnsä jäljestä. Jokainen huolehtii omista tehtävistään ja tekee sovitut asiat oma-aloitteisesti. Tarvittaessa henkilöä tuetaan auttamalla häntä omissa tehtävissään resurssien puitteissa. Henkilöstön kokema arvostus on tärkeää, jotta he kokevat työnsä tärkeäksi ja tuntevat olevansa tasavertaisia työyhteisön jäseniä. Jokainen työntekijä on tärkeä hoitaessaan omaa tehtäväänsä. Arvostus pyritään tuomaan esiin sekä positiivisen palautteen kautta jokapäiväisessä työssä että merkkipäivien ja vuosipäivien yhteydessä. Henkilöstölle annetaan palautetta säännöllisesti ja heidän antamaansa palautetta kuunnellaan ja siihen reagoidaan mahdollisimman nopeasti. 2) Koulutus ja toiminnan haavoittuvuus, kun tietotaito on yhdellä ihmisellä Henkilöstön tehtävät ovat usein niin eriytyneitä muista, että sijaistaminen on vaikeaa. Tämä johtaa siihen, että kunta on organisaationa haavoittuva, kun tietotaito on yhdellä henkilöllä. Sijaisjärjestelyjen suunnitteleminen, niihin kiinteästi liittyvä koulutus ja niiden toimivaksi saaminen on yksi edellytys, että organisaatio kykenee toimimaan esim. pitkien sairaslomakausien aikana.