ELINVOIMAA HYVINVOINTIYRITYKSILLE
|
|
- Olivia Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELINVOIMAA HYVINVOINTIYRITYKSILLE
2 Hyvis-hankkeessa kerättiin tietoa hyvinvointialan yrityksistä ja niiden tarpeista. Tätä tietoa tarvitaan tulevien toimien kehittämisessä. 2
3 Elinvoimaa hyvinvointiyrityksille Hoiva- ja hyvinvointialan yrityksiltä vaaditaan muuttuneessa markkinatilanteessa yhä parempaa kilpailukykyä ja lisää osaamista. Hyvis Pirkanmaa -hankkeen kautta pystyttiin tarjoamaan monenlaista tukea, mutta tehtävää riittää edelleen. Hankkeen aikana huomattiin, että monenlaiset raja-aidat kaipaavat vielä kaatamista tai ainakin madaltamista. Näitä aitoja on esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin, isojen ja pienten yritysten sekä sosiaali- ja terveysalan ja wellness-yrittäjyyden välillä. Kehitettävää olisi myös lähelle ja perheeseen tuotavien palvelujen monipuolistamisessa ja organisoimisessa. Voisiko palveluketju jatkua asiakasta ja perhettä tukien aina päivähoidosta palvelutaloon? Ikäihmisten kotona pärjäämisen tukimuodot ovat yksi tämän päivän polttavia kysymyksiä. Hanke osoitti selvästi, että hoiva- ja hyvinvointialan yritykset kaipaavat tukea valmiuksiensa ylläpitoon ja kehittämiseen. Erityisesti alan mikroyrittäjyys tarvitsee kokonaisvaltaista tukemista. Syyskuulta 2010 elokuulle 2013 jatkuneen Hyvis-hankkeen tuella saatiin lukuisille yrityksille lisää liikevaihtoa ja kannattavuutta sekä alalle työpaikkoja. Käytännönläheisten ja tuloksiin tähtäävien konsultointien, koulutusten, aamiaisklinikoiden ja seminaarien avulla annettiin välineitä yritysten kasvulle. Hyvikseen lähti mukaan noin 150 yritystä, joista lähes 700 yrittäjää tai työntekijää osallistui kehittämistoimenpiteisiin. Hyvis Pirkanmaa 1) kehitti yritysten kannattavuutta tukevaa osaamista 2) rakensi hoiva- ja hyvinvointialan verkostoa 3) loi perustaa syvemmälle kehittämistyölle 3
4 Osaamista koulutuksen avulla Koulutustuki mahdollisti mestaritutkinnon Hermoratahieroja Tarja Lehtinen on hyvä esimerkki siitä, kuinka merkittävä Hyvis-hanke pienelle yrittäjälle oli. Hän arvelee, että mestaritutkinto olisi jäänyt häneltä tekemättä, mikäli rahoitusta ei olisi Hyvishankkeen kautta järjestynyt. Olin hakenut koulutusrahaa jo ihan kaikilta mahdollisilta tahoilta ja petyin valtavasti, kun mistään ei tuntunut löytyvän tukea. Sitten yhtäkkiä tuli kirje, jossa kysyttiin, olisinko kiinnostunut Hyvis-hankkeesta. Olen ihan valtavan kiitollinen tästä mahdollisuudesta, hän miettii. Tarja oli aiemmin käynyt hermoratahierojan perus- ja erikoistumiskoulutuksen, jotka sisältävät esimerkiksi anatomian opintoja yhtä paljon kuin sairaanhoitajan koulutus. Mestaritutkinnon jälkeen hän innostui vielä hermojuurikanavakoulutuksesta ja sai siihenkin tukea Hyviksestä. Eikä tämä tähän lopu. Kaipaan koko ajan uutta koulutusta, koska huomaan, että pääsen aina vain syvemmälle kehoon. Hämeenkyrössä Tarja on ainoa hermoratahieroja. Hyviksestä on ollut myös se hyöty, että hän on päässyt verkottumaan muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Maaliskuussa järjestetty rekrypäivä esimerkiksi tuli tarpeeseen. Siellä oli mukana monenlaisia yrittäjiä, esimerkiksi kosmetologeja ja kotipalvelua tekeviä, ja lisäksi tietoliikennealan osaajia. Oli hienoa päästä tutustumaan heidän kanssaan. 4
5 Tarja Lehtiselle Hyvis mahdollisti mestaritutkinnon käymisen.
6
7 ICT:n hyödyntäminen on todellinen mahdollisuus Hyvis auttoi läpivalaisemaan koko toimintaa Nordic Senior Services -konserniin kuuluvassa Palvelutähdessä nostettiin Hyviksen kautta keskiöön työhyvinvointi ja sen tukeminen. Tavoitteeksi asetettiin koko organisaatiota ja sen tiedonkulkua palvelevan, yhtenäisen ICT järjestelmän löytäminen. Kaipasimme erityisesti esimiestyön tukemista sekä ICT:n avulla suunnitelmallisuutta, selkeää toiminnanohjausta, tiedon hallintaa ja yhtenäisiä toimintaohjeita, selittää yhtiön hallinto- ja henkilöstöjohtaja Kaisa Isännäinen. Palvelutähti Oy:llä on Tampereella jo vakiintunut asumispalveluyksikkö. Lisäksi yritys tuottaa kaupungin Kotitori-hankkeen kautta kotihoitopalveluja noin 130:lle kotona asuvalle ikäihmiselle. Haasteena oli oppia tuntemaan kotipalvelun asiakaskunta sekä kaupungin edellyttämät toimintamallit. Hyviksen kautta saatoimme kilpailuttaa avuksemme asiantuntijat, joiden kanssa poimimme haastekohdat ja analysoimme, millä keinoin voimme parantaa palvelumme laatua. Pystymme nyt arvioimaan tilaajan tarpeita yrityksen lähtökohdista ja jatkamaan sen pohjalta yhteistyötä ja kokonaisuuden kehittämistä, Isännäinen toteaa. Koska esiin nousi tiedon ja olosuhteiden hallinnan tarve, päädyttiin kilpailuttamaan markkinoilla tarjolla olevat toiminnanohjausjärjestelmät. Valitun järjestelmän avulla pystytään reaaliajassa seuraamaan, missä hoitajat kentällä menevät. Heitä on nyt helppo ohjata jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa, ja samalla pystytään hallitsemaan kokonaistilannetta. Esimiestyö helpottui kautta linjan, ja esimerkiksi dokumentointiin sekä tiedonkulkuun saatiin apua. Uusi teknologia helpottaa raportointia, ja sen avulla on helppo seurata laatua ja kannattavuutta. Hyvis auttoi läpivalaisemaan koko toimintaamme. Opimme toimimaan oikean, reaaliaikaisen tiedon pohjalta ja tuntemaan itsemme, asiakkaamme ja toiminnallisen kokonaisuutemme. Tämä auttaa meitä saavuttamaan yhdessä asettamamme tavoitteet. 7
8 8
9 Koko talo koulutuksissa Sastamalassa toimivan dementiakoti Tupahoivan kehittämiselle Hyviksellä on ollut iso merkitys. Tupahoivasta oltiin aktiivisia Hyviksen suuntaan. Auli Härkälä ja Seija Kuukka toivoivat hankkeelta logoterapian ja kinestetiikan koulutuksia, jotka molemmat toteutettiin. Esimerkiksi logoterapiasta ja kinestetiikasta saamme suoraan hyötyä arkeen. Näihin koulutuksiin pystyivät osallistumaan kaikki talomme kymmenkunta hoitajaa, mikä ei ilman hanketta olisi ollut mahdollista. Tupahoivasta osallistuttiin kaikkiaan kahteentoista Hyviksen järjestämään koulutukseen. Esimerkiksi omavalvontaa, asiakastietojen kirjaamista sekä verkkosivuja ja markkinointia on kehitetty saaduilla opeilla. Auli ja Seija kiittävät sitä, kuinka laajasti kaikkea oli mahdollista toivoa. Olemme talon koko kaksikymmenvuotisen toiminnan ajan kehittäneet ja kouluttaneet. Toki olisimme omin voiminkin jatkaneet sitä edelleen, mutta hanke ja sen tuoma rahoitus toivat lisää mahdollisuuksia. Yrittäjän näkökulmasta on merkittävää myös se, että Hyviksessä kouluttajat kilpailutettiin valmiiksi, mikä säästi meiltä paljon aikaa ja vaivaa. Naisten mielestä merkitystä on myös sillä, että Hyvis lisäsi yhteyksiä ja loi verkostoa julkisen sektorin suuntaan. He olivat molemmat paikalla, kun Pukstaavissa järjestettiin yrittäjien ja Sastamalan seudun terveys- ja sosiaalipalveluissa toimivien tapaaminen. Myös hoiva-alan yrittäjien verkostoitumiselle Hyvis loi Sastamalassa hyvää pohjaa. Verkostoituminen vie aikansa, sillä me olemme tällä alalla hyvin työkeskeisiä. Hyviksen koulutukset ovat kuitenkin palvelleet myös tätä tavoitetta, Auli arvioi. 9
10 Hyvis tukena vahvassa kasvussa Personal trainer- ja ravintovalmennusta kokonaisvaltaisella otteella tarjoava Optimal Performance on kolmen toimintavuotensa aikana kasvanut useilla kymmenillä prosenteilla joka vuosi. Voi vain pohtia, paljonko tästä olisi jäänyt tulematta ilman Hyvistä. Niin laajalla skaalalla saimme ammatillista osaamista ja ohessa businessosaamista. Kaikkihan ei edes näy heti viivan alla vaan alkaa poikia ajan mittaan, pohtii yrittäjä Joni Jaakkola. Optimal Performance toimii Tampereella, Helsingissä ja Iisalmessa. Jaakkola omistaa yrityksen vaimonsa kanssa, ja he työllistävät kymmenkunta osaajaa. Tulokulma toiminnassa tiivistyy hyvin heidän tunnuslauseessaan: Terveys edellä pysyviin huipputuloksiin. Asiakkaat hakeutuvat valmennukseen laittaakseen elämäntapansa kunnolla uusiksi tai kehittämään fyysistä ja henkistä suorituskykyään, mikäli perusteet ovat jo kunnossa. Henkilökuntaa koulutettiin Hyviksen avulla erityisesti siihen, että heillä olisi osaamista ja työkaluja kohdata ihminen. Koulutus oli pitkälle psykologiaa ja "korvien välin rassaamista". Henkisen puolen valmennuksen osaaminen on tärkeää. Kuntosali- ja ravintojutut lähtevät asiakkaiden kanssa usein aika perusteista. Ihmeet tapahtuvat enemmän henkisellä puolella opettamalla, miten terveellisestä elämästä tulee tapa normaali osa elämää siinä, missä esimerkiksi hampaiden peseminenkin. Jaakkola on tyytyväinen joustavaan ja kivuttomaan yhteistyöhön Hyviksen kanssa. Yhdessä etsittiin harvinaisempia koulutuskonsepteja, jotta yritykseen saataisiin erilaista tarjontaa kuin muualla. Tarvittaessa räätälöitiin parhaat mahdolliset koulutukset henkilöstölle. Itse pääsin käymään opintomatkalla USA:ssa asti, jossa benchmarkkasin vähän erilaisella konseptilla toimivia saleja. Oli todella innostavaa päästä tapaamaan tällaisten salien omistajia. 10
11 11
12 12
13 Merkittävä osa kokonaisvaltaista kehittämistä Jyllin Kodilla Ikaalisissa Hyvis-hanketta hyödynnettiin osana kokonaisvaltaista kehittämisohjelmaa, johon on sisältynyt palvelujärjestelmän sekä liiketoimintajärjestelyjen investointeja. Samalla on luotu hyvä perusta nyt käynnistyneelle mittavalle rakennusinvestoinnille ja toiminnan huomattavalle laajennukselle. Hyviksen rooli oli toimitusjohtaja Heikki Lehtosen mukaan merkittävä vuosina toteutetun kehittämisohjelman eri hankkeissa. Yksi tärkeimmistä kehittämisohjelmista on ollut kokonaisvaltaisen johtamisjärjestelmän täydentäminen Syväjohtamisen sovelluksella. Työntekijän tehtävä itsensä ja oman työnsä johtajana on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Vanhustyö on nähtävä tietointensiivisenä asiantuntijatyönä, jossa nopeus, joustavuus, uudistuminen, innovatiivisuus ja tehokkuus ovat tärkeitä ominaisuuksia, kertoo Lehtonen. Jokaiselle työntekijälle kuuluva johtajuus on inhimillistä vuorovaikutusta, jota tulee harjoitella itsensä ja oman työn johtajana kasvamisessa ja olennaisen löytämisessä omassa työssään, hän jatkaa. Syväjohtamisen ensimmäiseen valmennuskokonaisuuteen osallistui Jyllin Kodilla 12 avainhenkilöä ja välillisesti koko henkilöstö. Seuraava vaihe toteutettiin koko henkilöstölle, ja se sisälsi Syväjohtamisen arviointikokonaisuuden sekä ryhmätyönohjaukset, joiden yhteydessä suoritettiin osallistujien omaan ammatilliseen kasvuun liittyviä tehtäviä. Valmennus- ja ryhmätyöohjausten jälkeen kaikilla työntekijöillä oli henkilökohtainen Syväjohtamisen arviointiprofiili ja kehityssuunnitelma, joka on työurasuunnittelun perustana. Hyvis johti myös kokonaisvaltaisen johtamisjärjestelmän kehittämiseen Syväjohtamisen näkökulmasta kahdella ammattikorkeakoulutason opinnäytetyöllä. 13
14
15 Voimaa verkostoitumisesta Yhteistyötä tuottajien ja tilaajien välille Hoiva- ja hyvinvointialan palveluntuottajien verkostoitumisen edistäminen oli yksi Hyviksen vahvoja linjoja. Tähän pyrittiin kutsumalla yrittäjiä yhteisiin koulutuksiin ja seminaareihin sekä vapaamuotoisempiin kohtaamisiin esimerkiksi aamukahveille. Sastamalan seudulla rakennettiin vahvasti yhteistyötä myös hoiva-alan julkisen ja yksityisen sektorin välille. Ensimmäisessä yhteisessä illassa tunnelma oli sananmukaisesti lämmin, kun tilaisuuden järjestäjät iloisesti yllättänyt väkimäärä sovittautui vähän pienempää osallistujajoukkoa varten varattuun tilaan. Verkostot vesille -ilta onnistui tavoitteessaan saadessaan paikalle innostuneita ja verkottumistahtoisia yrittäjiä sekä sosiaali- ja terveysalan palvelujen tilaajia. Kun päänavaus yhteistyölle oli saatu, jatkettiin tutustumista tilaaja-tuottaja -tapaamisella. Tässä illassa suurin osa osallistujista oli kotipalvelutuottajia, mutta vilkkain keskustelu käytiin asumispalveluista. Seuraavan kohtaamisen teema oli kehitellä yhdessä sellaista yrittäjyyttä, joka vastaisi erityisesti julkisen sektorin mutta myös itse maksavien asiakkaiden tarpeisiin. Tähän iltaan virkistävän aloituksen toivat terapiaeläiminä toimivat alpakat, jotka edustavat erilaista yrittäjyyttä hyvinvointialalla. Hämeenlinnasta tuodut eläimet innostivat Sastamalan seudun yrittäjiä miettimään rohkeasti uusia yritysideoita, joita seudulla ei vielä toteuteta. Keskustelussa nousi heti esiin palveluja, joita julkinen sektori haluaisi yrittäjiltä ostaa. Vammaisten saattaja- ja kuljetuspalveluita kaivattiin, samoin kehitysvammaisten ja vammaisten päivätoimintaa. Ikääntyville puolestaan tarvittaisiin esimerkiksi kotiutusjaksopakettia. Uudenlaista hoiva-alaa sivuavaa yrittämistä alueella voisi edustaa myös seniorikahvila, jossa seurustelun ohessa pääsisi kohottamaan kuntoaan ja mielialaansa vaikka päivätansseissa tai ohjatusti kuntosalilla. Myös personal trainer -palveluja ikääntyville ideoitiin. 15
16 Aamukahveilla idea kinesiokoulutuksesta Parkanon seudulla toimivat hyvinvointialan yrittäjille järjestetyt aamukahvitilaisuudet mainiona yhteisen toiminnan moottorina. Kahvitapaamisten innoittamana syntyi esimerkiksi kolmentoista yrittäjän yhteinen mainos, josta palveluntarvitsijan on helppo valita tarvitsemansa yhteystiedot. Aamukahveilta lähti myös idea kinesioteippauskoulutukseen, jota yrittäjät sitten yhdessä toivoivat. Ilman hanketta teippaustaito olisi jäänyt monelle haaveeksi, koska koulutus on niin kallis. Oli aivan huippua, että saimme tänne sekä alkeis- että jatkokoulutuksen ja vielä kouluttajaksi Atte Kärnän, joka on teipannut jopa olympiajoukkuetta. Hänellä oli valtavasti tietoa, jonka hän osasi esittää kansantajuisesti, kertoo Merja Pihlajamäki Kirkkokadun Hyvän Olon Keskuksesta. Merja innostui teippaamisesta yhdessä syksyllä urheiluhierojaksi valmistuvan tyttärensä Monican kanssa. Nyt äiti ja tytär ovat ehtineet teipata jo monta tyytyväistä asiakasta. Toisinaan joku saattaa soittaa kotiinkin, kun on reväyttänyt itsensä ja kaipaa teippausta. Uransa alussa oleva Monica sai koulutuksesta myös sen hyödyn, että pääsi samalla tutustumaan pidempään alalla toimineisiin yrittäjiin. Hyvän Olon Keskuksen palvelutarjonta on laajaa: hierontaa perinteisestä erikoishierontoihin, hoitosaunoja, kylpyjä, kääreitä ja kuppausta. Monica tuo mukaan koira- ja hevoshieronnan. Merja kouluttaa myös saunaterapeutteja, ja sai tähänkin hyötyä Hyviksestä. Hyvis oli mukana järjestämässä arvioijakoulutusta, joka pidettiin Ikaalisten Kylpylässä. Hankkeiden kautta sain tämän valtavan hyvän ja kalliin koulutuksen ilmaiseksi. Nyt voin arvioida saunaterapiaa opiskelevien sekä hierojien näyttöjä. 16
17 Hyvis mahdollisti meille täydennyskoulutuksen. 17
18 Yhteistyöhön järjestettiin hienosti mahdollisuuksia Palvelukoti Vähäropoa Sastamalassa johtava Kaija Pietilä näkee Hyviksen arvon oman yrityksensä kannalta useammallakin suunnalla. Hanke toi tilaisuuksia yhteistyön lisäämiseen muiden yrittäjien kanssa, järjesti konsultointiapua monenlaiseen kehittämiseen ja lisäsi mahdollisuuksia henkilökunnan kouluttamiseen. Valtavan isoja harppauksia ei yritysten välisessä yhteistyössä Sastamalan seudulla otettu, mutta Pietilän mielestä se on yrittäjistä kiinni. Hyvikselle hän antaa täyden kiitoksen. On hienoa, kuinka Hyvis kannusti meitä verkostoitumaan. Yhteiset tilaisuudet antoivat mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja toimivat henkireikänä. Syvemmän yhteistyön synnyttäminen ei ole helppoa, koska jokainen yrittäjä puurtaa tahollaan ja asiakkaistakin on kilpailua. Mielenterveyskuntoutujien palvelukodissa pystyttiin kehittämään Hyviksen avulla monenlaisia asioita ja saatiin aikaan paljon näkyvää. Laatukäsikirja esimerkiksi laitettiin kuntoon heti alkumetreillä, ja myöhemmin tehtiin omavalvontasuunnitelma ja muitakin dokumentteja. Aivan lopuksi ehdittiin vielä saada apua markkinoinnin tehostamiseen. Myös henkilökunnan kouluttamiseen saimme tärkeitä resursseja. Koko henkilökunta pääsi mukaan esimerkiksi kolmipäiväiseen koulutukseen, miten toimia mahdollisissa väkivaltatilanteissa. 18
19
20 20
21 Perusta syvemmälle kehittämistyölle Pirkanmaalla ei ole aiemmin ollut Hyviksen kaltaista hoiva- ja hyvinvointialan kehittämishanketta. Hankkeen aikana luotiinkin hyvä perusta kehittämistyön uudelle portaalle. Syvemmän kehittämistyön tarpeesta kertovat seuraavat hankkeessa tehdyt havainnot: Markkinoiden jakautuminen markkinoilla toimii suuri joukko yksinyrittäjiä, joiden yritystoiminnassa haasteista päällimmäisiä ovat markkinoiden toimivuus, ammatinharjoittajakeskeisyys, liiketoiminnallinen jatkuvuus ja osaamisen kehittäminen. harvalukuisemmilta keskisuurilta ja suurilta toimijoilta edellytetään kykyä toimia globalisaation paineissa, vahvaa liiketoiminnallista ja ammatillista osaamista sekä yhteistyö- ja verkottumiskykyä alan keskeisten tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa. Hoiva-alalla on mahdollisuuksia hoiva-alan markkinat tarjoavat runsaasti toistaiseksi käyttämättömiä elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia. Julkisen sektorin mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen vähenevät samaan aikaan kuin palvelutarve esimerkiksi väestön ikääntymisen myötä kasvaa. Myös terveystietoisuuden myötä kaivataan yksityisiltä palveluilta monipuolisuutta, vahvaa palvelumuotoilua ja asiakaskeskeisyyttä. ICT:n hyödyntämistä tehostettava ICT:n hyödyntäminen on todellinen mahdollisuus, jota varsinkaan pienet ja keskisuuret yritykset eivät ole systemaattisesti ja riittävästi hyödyntäneet. Uuden teknologian ja siihen liittyen uusien toimintatapojen käyttöönotto onkin ainoita keinoja hoiva-alan pk-yritysten tuottavuuden ja palveluiden laadun kohottamiseen. 21
22 KOOSTE HYVIS-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSARVIOINNISTA Hyvis-hankkeessa syntyneiden havaintojen pohjalta haastateltiin hyvinvointi-, hoiva- ja sote-alan yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita elokuussa Mukana haastatteluissa oli sekä isoja että pieniä yrityksiä ja kuntien sekä julkisen sektorin edustajia. Haastattelulla selvitettiin näkemyksiä kehittämisen tarpeista hoiva- ja hyvinvointialalla: sitä, miksi yksityisistä, yritysten tuottamista terveys-, hoiva- ja hyvinvointipalveluista on ryhdytty puhumaan juuri nyt toimialan muutoksista seuraavien vuoden aikana sekä peloista alan kehityksen kannalta kuntakentän sekä hoiva-alan yritysten yhteistyöstä kokemuksia palvelusetelijärjestelmästä elinkeinoyhtiöiden ja hankkeiden tarpeellisuudesta ja roolista toimialan kehittämisessä verkottumisen tarpeista ja ICT-tekniikan käytöstä Seuraavilla sivuilla esittelemme haastattelun tuloksia tiivistettynä. 22
23 TOIMIALA VAHVASSA MUUTOKSESSA Terveys-, hoiva- ja hyvinvointipalveluista on haastateltavien mielestä ryhdytty puhumaan juuri nyt, koska julkinen sektori ei pysty tulevaisuudessa tuottamaan yksin riittävästi tarvittavia palveluita. Väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva lisääntyvä ja monipuolistuva palvelutarve nousi vahvasti esiin vastauksissa. Palvelun laatuodotukset kasvavat, ja asiakkaat vertailevat yksityisen ja julkisen laatua ja sisältöä palvelua hankkiessaan. Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on vähentynyt. Yksityisellä puolella olevat palvelut tuotetaan usein enemmän asiakaslähtöisenä, jolloin siinä suurta roolia esittää yksilöllisyys ja todellinen asiakkaan tarpeen huomioiminen. Toimialan nähtiin muuttuvan todennäköisesti tai melko todennäköisesti seuraavien vuoden aikana. Yksityisten yritysten ennustettiin lisääntyvän. Toisaalta arvioitiin isojen toimijoiden valtaavan alaa pienemmiltä yrityksiltä. Uusien palvelukonseptien kysynnän ennakoitiin lisääntyvän yksilöllisten palvelujen kysynnän kasvaessa. Asiakkaan valinnanvapauden, itsemääräämisoikeuden ja oman tahdon aito huomioon ottaminen tulee lisääntymään palveluita valittaessa ja tuotettaessa. Asiakkaiden omavastuuosuus kustannuksista kasvaa. Palvelutarpeiden kasvaessa tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja yhä kasvavan asiakasjoukon palvelemiseksi. Ikääntyvällä on myös rahaa ja omaisuutta panostaa omaan hyvinvointiinsa ja ostaa monipuolisia hyvinvointipalveluita. He osaavat käyttää ja vaatia palveluita toisin kuin nyt. Toivottavasti palveluiden määrällisen laadun mittaamisesta päästään tuloksen laadun mittaamiseen. Tämä onnistuu, kun palveluiden tuotteistamisessa päästään vielä pidemmälle työn tekemistä avaamalla ja työntekijöiden oman työskentelyn tavoitteellistamisella. Millaisia pelkoja sinulla on alan kehityksen kannalta, nimeä 1 3 asiaa? Työntekijöiden saatavuus ja sopivasti koulutetut työntekijät. Hoivapalvelujen eettisten periaatteiden rapautuminen. Kun palvelujen tuottaminen vaikeutuu, on riskinä keskustelun koveneminen aiheesta kuka ketä hoitaa. Suuret ulkomaiset pyrkii tulemaan Suomeen ja yrittävät tehdä halvalla, jolloin laatu huononee. Tulevana vanhuksena: hinnat karkaavat käsistä. Palvelut tulisi saada kohtuuhinnalla. Yrittäjänä: isot yritykset kaappaavat markkinat. Kai pienillekin on aina silti töitä Segregoituminen. Julkinen hoitaa varattoman väestöosan. 23
24 YRITYSTEN JA JULKISEN SEKTORIN SUHTEEN POHDINTAA Suurin osa haastatelluista oli sitä mieltä, että julkinen ja yksityinen sektori eivät ole keskenään kilpailevassa asemassa, koska julkinen sektori tilaa järjestämisvastuunsa nojalla ja tilaajan hyväksymä yksityinen palveluntuottaja tuottaa. Yksityisen nähtiin täydentävän julkista palvelua. Tulevaisuudessa kilpaillaan työntekijöistä. Yksityinen sektori joutuu kilpailemaan asemansa oikeutetuksi tekemisessä. Kai ne palvelun laadusta kilpailee. Hyvä niin. Kilpailua ei nähty olevan niissä palveluissa, joissa kysyntä on tarjontaa suurempi. Julkisen sektorin ja hoiva-alan yritysten yhteistyö toimi useimpien haastateltavien mielestä melko hyvin. Sitä kuvattiin rinnakkaiseloksi. Toisenlaisiakin mielipiteitä yhteistyön toimivuudesta nousi esiin. Yhteistyön laajuus ja toimivuus riippuvat kunnan hankintastrategiasta. Tasavertaisen kumppanuuden puute. Kunta palveluiden ostajana määrittelee ehtoja, jotka ovat esimerkiksi osakeyhtiölain ja yrityksen talousvastaaville asetettujen vaatimusten kanssa ristiriidassa. Joskus yleisissä keskusteluissa tulee ilmi asenteita ja mielipiteitä, ettei terveys-, hoiva- ja hyvinvointipalveluilla saisi olla liiketoiminnallisia tavoitteita, kuten esimerkiksi voiton tavoittelu. Kehitys vaatii investointeja ja investoinnit rahaa. Tarvittaisiin päänavaajia. Potentiaalia yhteistyölle olisi kyllä. Haastateltavat esittivät konkreettisiakin ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi, esimerkiksi luetteloa yrittäjistä ja heidän osaamisestaan. Myös kohtaamisia ja avointa keskustelua kaivattiin. Yhteistyön linjaaminen, kunnan linjaus palveluiden tuottamisessa. Mitä tuotetaan itse, mitä ostetaan yrityksiltä? Linjaukset kirjataan strategioihin, jotta yrittäjät tietävät, millaisia palveluita heidän odotetaan tuottavan. Pitäisi luoda yhteistyömalleja: tuotekehitystä, kilpailutusosaamista. Pienten pitää luoda alliansseja, isompia kokonaisuuksia, ja sopimusten aikaisen yhteistyön pitää kehittyä. 24
25 ELINKEINOYHTIÖT JA HANKKEET TÄRKEÄSSÄ ASEMASSA Elinkeinoyhtiöitä ja hankkeita haastateltavat pitivät pääosin tärkeinä tai erittäin tärkeinä hoiva- ja sotealan tulevaisuuden kehittämisessä. Millaisin keinoin mielestäsi elinkeinoyhtiö ja hankkeet voivat parhaiten kehittää sote-alaa? Tiedon keruuta ja välittämistä eri osapuolille. Pääsee valmiiseen pöytään, joku on vetämässä. Tulee yhteistyötä muiden kanssa, ainakin mahdollisuuksia tavata muita. Taloudellinen tuki, asiantuntijapalveluita saa käyttää huomattavasti edullisemmin. Ala on kasvava PK-yritykselle elintärkeää. Yrityskohtaisesti miettimällä tarpeita. Yhteistä koulutusta tällä alueella. Alueet erilaisia, yhteen hiileen puhaltamista. Uusien innovaatioiden kokeilujen mahdollistaja. Voi koota eri sote-alan toimijat yhteisille foorumeille keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Toimimalla puolueettomana tahona julkisen ja yksityisen välissä. Keräämällä tietoa ja kokemuksia ja jakamalla sitä eteenpäin ja kouluttamalla. Yhteistyötä ylläpitämällä. Elinkeinoyhtiöiden ja erityisesti hankkeiden toiminta on erittäin tärkeää tilanteessa, jossa suuri muutos on menossa. Hankkeiden avulla voidaan kehittää uudenlaisia tuotteita sekä palvelukokonaisuuksia ja saavuttaa uudenlaista asennetta ja suhdetta työskentelyyn. Tukemalla yritysten strategisia kehittämishankkeita. 25
26 VOIMAA VERKOTTUMISESTA JA UUDESTA TEKNIIKASTA Haastattelun ensimmäiset kahdeksan kysymystä esitettiin sekä julkisen sektorin toimijoille että yrityksille. Viimeisillä neljällä kysymyksellä kysyttiin vain yrityksiltä näkemyksiä yritysyhteistyön merkityksestä liiketoiminnalle, tietotekniikan ratkaisujen hyödystä liiketoiminnan kehitykselle sekä siitä, miten yksin yrittäjien liiketoimintaa voisi tehokkaimmin tukea. Suurin osa vastaajista koki hyödylliseksi liiketoiminnalleen pyrkiä luomaan liikesuhteita muihin kuin hoivaalan yrityksiin. Eri toimialojen välisen yhteistyön syntymisen esteeksi mainittiin useissa vastauksissa tietämättömyys ja vanhat asenteet yhteistyön mahdollisuutta ei tulla ajatelleeksi. Yhteisen liiketoiminnan kuvantamisen vaikeus. Usein toinen osapuoli hyötyy enemmän, jolloin helposti ajaudutaan asiakas-toimittaja -suhteeseen. Yksinyrittäjän kannattaa luopua luvanvaraisesta palvelusta (esimerkiksi tehostettu palveluasuminen) ja siirtyä ilmoituksenvaraiseen toimintaan. Hoivan sijaan muuta palvelua, esimerkiksi viihdettä ja hyvinvointipalvelua. Alueelliset palvelukeskukset voivat olla tulevaisuuden suunta. Pienet yrittäjät tarjoavat palvelun ja julkinen tai yksityinen tilat. Liiketoiminnan kehittymisen kannalta tehokkaimmin toimisivat haastateltujen näkemyksen mukaan tiivis verkottuminen sekä liikesuhteet ja markkinointiyhteistyö pienten yritysten kesken. Verkottumisen kautta esimerkiksi voisi sopia lomatuurauksista. Franchising tai vastaava konsepti, jossa pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen ja jossa ryhmänä saadaan lisää uskottavuutta. ICT-tekniikan käyttöön liittyvistä panostuksista haastatellut yritykset kokivat tärkeimmiksi oman tai henkilöstön lisäkouluttautumisen sekä yhteistyön alan yrityksen kanssa. Vastauksista nousi esiin ICT-teknologian vieraus ja tuntemattomuus. Aina hoivayrittäjät eivät tiedä, mitä kaikkea teknologiaa olisi heille tarjolla. Myöskään ICT- yrittäjät eivät osaa ajatella, mitä hoivayritys tarvitsee. Teknologian käytön helpottumisen kautta matalampi kynnys ottaa käyttöön uutta teknologiaa. 26
27 Leena Simonen (vas.) Jyllin Kodilta poikkesi Anne Auramon arkeen päiväkoti Tuohikonttiin. Naiset tutustuivat Hyvis-koulutuksessa ja kehittivät yhteistyötä yritysten välille. 27
28 Hyvis Pirkanmaa -hanketta koordinoi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, jonka lisäksi sitä toteuttivat Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän Kehittämisja aikuiskoulutusyksikkö sekä Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy. Hyviksen projektipäälliköinä toimivat: Aki Anttila Tredea Oy puh aki.anttila(at)tredea.fi Maarit Koskinen Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy puh maarit.koskinen(at)yrityssastamala.fi Olli Osara Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä puh olli.osara(at)lpkky.fi Hanketta rahoittivat Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahasto ja valtio sekä hankkeeseen osallistuvat yritykset ja alueen kunnat.
KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014
KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i
LisätiedotHYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013
HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 Kilpailukykyä ja uusia palveluja hyvinvointialan yritysten osaamista vahvistamalla Toimijoiden esittely 2 Tuija Rantala, LPKKY Hallintotieteiden maisteri Projektitehtävissä
LisätiedotHYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen
HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013 Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen NSS:n hoivan toimintamalli NSS - hoivan toiminta perustuu seuraaviin menestystekijöihin: uusi tapa
LisätiedotYTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!
YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
LisätiedotHyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla
Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa: toimintamalli Alueellinen työpajatyöskentely 18.10.2012 Hyvinvoiva Länsi- Uusimaa 30.11.2012 Tietoiskut 4.12.2012 T&K&Ihanketoiminta Hyvinvointifoorumi
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotTaide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotKaupunki elinkeinotoiminnan mahdollistajana
Kaupunki elinkeinotoiminnan mahdollistajana Elinkeinopoliittinen seminaari 20.3.2014 Raportointi: Työpaja 4 KODISSA KAIKEN IKÄÄ - HYVINVOINTITEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA 27.3.2014 Osallistujat: Antti Heikinmäki,
LisätiedotICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014
ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotKOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto
KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, yritysasiantuntija Jarmo Jokinen 25.9.2018/JJo
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotHyvät eväät ETEENPÄIN
Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat
LisätiedotICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014
ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa
Lisätiedot01.09.2015 Mia Lindberg
01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli
LisätiedotValtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet
Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet 1 Kuka? Sari Huhtinen toimitusjohtaja, yrittäjä, psykiatrinen sh, työnohjaaja - prosessikonsultti, vuoden 2009 valtakunnallinen
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotSuomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista. Sakari Nurmela
Suomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 6. 2.6.7. Kyseessä on Kantar
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotTuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille
Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotMikä Virettä firmaan hanke?
Mikä Virettä firmaan hanke? Jaana Ukonaho, projektipäällikkö Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia ja tuottavuutta Hoiva-alan pk-yrityksiin -hanke 2015-2017 Valtakunnallinen asiantuntijaverkosto
Lisätiedotkehittämistä 29.9.2014 / YW
S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE
Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotNaisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto
Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2019, suomalaisia naisia edustavalla otoksella
LisätiedotInnovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari
LisätiedotMaaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus
Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke
LisätiedotDigijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä
Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotBusy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012
Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotKohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies
Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI
MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotPRIDE-valmennuksen arviointi
PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti
LisätiedotKotityöpalveluyritysten toimintakentän mahdollisuudet tulevaisuudessa. Heli Peltola Suomen Palvelukoulutus Geriwell Oy
Kotityöpalveluyritysten toimintakentän mahdollisuudet tulevaisuudessa Heli Peltola Suomen Palvelukoulutus Geriwell Oy Heli Peltola 31.10.2017 1 Kuka minä olen Käytännön kokemus: Yrittäjä (Suomen Palvelukoulutus
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn yhteenveto (18) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo..18 DigiLeap -hanke
LisätiedotVäestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet
Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotHALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY
Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
Lisätiedot- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi
- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän
LisätiedotGreen Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes
Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotYhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari 7.2.2017 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti 29.5.2017 1 Kaiken takana on kehittämishanke
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotRakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN
Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain
LisätiedotSENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat
SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotPaikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena
Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotMinkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?
Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen
LisätiedotOnko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?
Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotMiten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?
Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotYritysesittely. Marraskuu 2012
Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotLiite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)
Liite 6: Palvelukuvaus Enterprise Advantage Program (EAP) Liite 6: Palvelukuvaus / EAP 2 (5) Sisällys 1. Esittely... 3 1.1 Asiakkaiden haasteet... 3 1.2 Palvelun tuomat ratkaisut... 3 2. Palvelun sisältö...
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
Lisätiedot