RahaRääseikkö Pakurikäävän. tuottaminen. Henri Vanhanen

Transkriptio

1 RahaRääseikkö Pakurikäävän luonnonkierto ja tuottaminen Henri Vanhanen

2 Pakurikääpä Pakurikääpä (Inonotusobliquus) (Hymenochaetaceae) on Suomessa lehtipuilla yleisenä esiintyvä lahottajasieni Erittäin aggressiivinen primäärinen patogeeni joka kykenee yksistään aiheuttamaan puun kuoleman eikä se tarvitse esim. hyönteisiä tai muita sieniä heikentämään puuta ennen iskeytymistään Pakurin kansanlääkinnällinen käyttö on ollut erittäin runsasta etenkin Venäjällä, Kiinassa, Japanissa, Koreassa sekä myös Baltiassa että Pohjoismaissa Pakurin ja sen bioaktiivisten aineiden lääkekäyttö on saanut pohjaa tieteellisistä tutkimuksista jo viime vuosisadan puolesta välistä lähtien.

3 Pakurikäävän luonnonkierto Sienen tarttuminen puuhun vaatii puun vioittuman jonka sienen itiöt infektoivat Huomattavasti runsaslukuisempi Fennoskandian pohjoisosissa, jossa kovat pakkaset aiheuttavat puihin pakkashalkeamia ja lumivioituksia Pohjois-Ruotsissa 30% lahonneista koivuista on pakurin lahottamaa, kun vastaava lukema Etelä-Ruotsissa on vain 6% Jo Keski-Euroopasssa sieni on harvinainen ja sen esiintymät rajoittuvat vuoristo-alueille

4 Pakurikäävän luonnonkierto Sieni tunkeutuu mantopuuhun ja levitessään se kykenee syrjäyttämään muut puussa elävät lahottajasienet Tartunnan jälkeen puu kuolee noin 7-12 vuodessa, jonka jälkeen puun kuoren alle muodostuu yksivuotiset itiöemät Pakurikäävän itiöemät kehittyvät vasta puun kuoltua Pakurikäävän aiheuttama musta ja lohkeileva pahka, eli pakuri ei ole sienen itiöemä vaan erillinen sienen ja puun vuorovaikutuksesta syntyvä puun kasvain Pakurikäävän tartuttamassa puussa voi olla kymmenittäin näitä kasvaimia Yksittäisten kasvaimien koko voi vaihdella sormenpäänkokoisesta aina useiden kilojen painoisiin

5 Pakurikääpä muodostaa pakuriksi kutsuttuja kasvaimia Pakurikäävän itiöt iskeytyvät vioittuneeseen koivuun, kuvassa pakkashalkeama Kanelinruskea/harmaa itiöemä muodostuu vasta puun kuoltua ja häviää/tulee syödyksi nopeasti

6 Pakurin tuottaminen luonnonesiintymistä ja viljelyllä Kerääminen luonnonesiintymistä Kerääminen EI kuulu jokamiehenoikeuksiin ja vaatii luvan metsänomistajalta -> Ongelmat lupien saannissa? Puoliviljely Elävien koivujen vioittaminen -> tartunta ja pakurin tuotanto hyvin epävarmaa Viljely Puhdasviljelmien tuottaminen eristämällä pakurikääpätartunnan saaneista koivuista ja valikoitujen puhdasviljelmien ymppääminen valikoituihin koivuihin Pakurinviljelyn kehittäminen ja siinä onnistuminen takaisi merkittävän lisäarvon metsätalouskäytön ulkopuolella oleville alueille ja loisi uutta luonnontuotealan yritystoimintaa Suomeen

7 Pakurin tuottaminen viljelyllä Puhdasviljelmä Ymppääminen koivuun Pakurikäävällä ympätyn koivun kaataminen ja jatkohyödyntäminen tahattoman leviämisen estämiseksi ennen itiöemän muodostumista Pakurin kerääminen myyntiin elävästä puusta edellytys laadukkaalle ja pilaantumattomalle pakurille

8 Pakurin tuottaminen luonnonesiintymistä ja viljelyllä Pelkästään pakurin organisoitu kerääminen voi tuoda pohjoisille alueille uuden sivutulolisän, mutta metsätaloudelliselta arvoltaan vähäisten koivikoiden omistajille suunnitelmallinen pakurintuotto voi olla merkittävä tulonlisä -> vaikeaa ja epävarmempaa perustaa laajamittaista jalostustoimintaa joka nostaisi tuotteesta saatavaa loppuarvoa Tehokkaasti ympättynä, yksittäinen koivu voisi teoriassa tuottaa n. 400 g pakuria metriä kohden laskettuna jos arviointiperusteena käytetään esim. siitakesienen tuottoa japanilaisessa tammessa. Yksittäisestä puusta voisi näin saada myytävää pakuria jopa noin 8 kg -> saatavuuden varmistaminen

9 Pakurin tuottaminen viljelyllä Missä mennään? - Eristetyt puhdasviljelmät - Koeviljelmät Tutkimuksessa mukana:

10 Kiitoksia mielenkiinnostanne!