Proteiinia puusta Mitä ihmettä?

Transkriptio

1 Proteiinia puusta Mitä ihmettä? Henri Vanhanen, Marika Laurila, Veera Tahvanainen* Henri_Vanhanen2 *Esittäjä 1 Teppo Tutkija

2 Historian havinaa Suomalainen kaupallinen sientenviljely otti ensi askeleensa 1940-luvulla herkkusienen (Agaricus bisporus) viljelyn alkaessa Menetelmät eivät olleet uusimpia maatalouden saavutuksia vaan niiden kehitys oli alkanut jo 1600-luvun Ranskassa Suomeen viljelymenetelmät rantautuivat vuosisatoja myöhemmin, viljelyteollisuuden olleessa jo laajaa Keski-Euroopan maissa Menetelmät pula-ajan Suomeen rantautti Toivo Rautavaara tavoitteenaan ruokaturvan parantaminen 2 Teppo Tutkija

3 Historian havinaa Sienten viljelyn alkukoti löytyy kuitenkin Ranskan sijaan Kiinasta jossa jo 600-luvulla tiedetään olleen Juudaksenkorvan (Auricularia auricula-judae) viljelyä Nykyään viljeltäviä lajeja on jo useita kymmeniä Moni näistä on otettu viljelyyn luvulla 3 Teppo Tutkija

4 Sienten kulutus ja viljely Tällä hetkellä Kiina on suurin yksittäinen sienituotteiden kuluttaja (40% tuotannosta) ja myös tuottaja (50% tuotannosta) Euroopan markkinat ovat maailman toiseksi suurimmat kuten myös kulutus, molemmat ovat maailman tasolla 30% tuotannosta Tänä vuonna julkaistujen arvioiden mukaan Kiina olisi kasvattanut oman tuotantonsa jo 80% maailmantuotannosta ja tästä kotimaiseen kulutukseen kuluu arvion mukaan 90% 4 Teppo Tutkija

5 Sienten kulutus ja viljely Kiina kasvatti vuosittaisen tuotantonsa kolmessa vuosikymmenessä 60 tonnista 26 miljardiin kiloon Tuotannossa hyödynnetään maa- ja metsätalouden jätteitä Kiinan esimerkki osoittaa että maaja metsätalouden sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan päästä huomattaviin tuotantomääriin lyhyessä ajassa Tällä on ollut suuri merkitys proteiiniomavaraisuuden sekä myös maaseutujen elinvoimaisuuden kannalta 5 Teppo Tutkija

6 Sienten viljely Suomessa Kotimainen sientenviljelynkehitys käynnistyi VTT:n elintarvikelaboratorion siitakesienten viljelytutkimuksen myötä 1980-luvulla Sienialan kasvun myötä sientenviljelytutkimusta tehtiin myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella Kotimainen sienialan kehitys ja tutkimus keskittyi 80- ja 90-luivuilla pitkälti sienimö viljeltyjen sienien tuotannon tehostamiseen T&K-toiminnassa ei lähtökohtaisesti lähdetty selvittämään uusia Suomeen soveltuvia toimintamalleja Vasta viime vuosikymmen aikana mielenkiinto uusien menetelmien ja sienilajien omaksumiseen erillisten hankkeiden kautta 6 Teppo Tutkija

7 Sienten viljely agrometsätalouden toimenpiteenä? Suomessa sienten viljely on keskittynyt intensiiviseen ja suuria investointeja vaativaan hallikasvatukseen mutta potentiaalia sienten ekstensiiviviljelyyn löytyy Suomesta huomattavissa määrin etenkin runsaan metsävarannon vuoksi T&K-toimintaa ei tältä saralta vielä ole runsaasti ja sienten ekstensiiviviljely ns. agrometsätalouden toimenpiteenä on ollut vain harrastajien harjoittamaa 7 Teppo Tutkija

8 Sienten viljely agrometsätalouden toimenpiteenä? Sienten ekstensiiviviljely on saanut tällä vuosikymmenellä uuden sysäyksen tutkimustoimintaa 8 Teppo Tutkija

9 Uusi sysäys T&K työlle Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle 2012 Turun AMK ja YO Jouni Issakainen: Herkkuruokaa puusta - Syötävien lahottajasienten viljely maatalouden sivuelinkeinona 9

10 Raha Rääseikkö Pakurin viljely Raha Rääseikkö Pakurin viljelymenetelmät , MTT & UEF ka. 75% ymppäyksistä onnistui sieni lähti kasvamaan ka. 60% ymppäyksistä näkyi alkavaa pakurikasvaimen kasvua 2016 tarkastus käynnissä kuinka monesta ymppäyksestä pakurikasvaimia ja kuinka suuria Kuvat: Esa Laine

11 Sienten viljely agrometsätalouden toimenpiteenä? Sekä ruokasienten että nk. erikoissienten markkinat ovat huomattavat!!! Pelkästään erikoissienten maailmanmarkkinakoon arvioksi on esitetty miljardia USD!!! Sienten viljely agrometsätalouden toimenpiteenä voisi tuoda monelle metsänomistajalle huomattavan lisätulon ja pienmetsänomistajille muodostua jopa päätuloksi metsäomistuksistaan 11 Teppo Tutkija

12 Metsät nähtävä moninaisemmin Tavoitteenamme on kehittää Suomen oloihin sopivia matalan teknologian ja investointien sientenviljelymenetelmiä Tavoitteena on tuottaa ekstensiiviviljelyn menetelmiä jotka hyödyntävät metsä- ja maatalouden sivuvirtoja ja ovat yhdistettävissä metsänhoidon nykykäytäntöihin Sienten viljelyn kytkeminen metsänhoitokäytäntöihin voi olla myös taloudellisesti merkittävä mahdollisuus metsänomistajille Myös sahojen ja biotaloustehtaiden sivuvirrat hyödynnettävissä 12 Teppo Tutkija

13 Sientenviljely biotalouden toimenpiteenä Tavoitteena on kehittää alkutuotantomenetelmiä ruoka- ja erikoissienien viljelyyn metsässä - Kuvissa lakkakäävän (Reishi, Lingzhi) viljelyn menetelmän kehitystä Kuvat: Pyry Veteli, Esa Laine, Henri Vanhanen, Saila Mahilainen

14 Miksi Suomesta Kuluttajan odotuksia: Luonnollinen Ei kemikaaleja Turvallinen Ei säilöntäaineita Villi Reilu Terveellinen LUOMU Superfood Ekologinen 14 Teppo Tutkija

15 Suomi Maailman suurin LUOMU-keruualue!!! 12,2 miljoonaa hehtaaria LUOMU-sertifioitua metsää vuoden 2015 lopulla Se käsittää 30% koko maailman LUOMU keruualasta (40,7 milj. ha) LUOMU metsät peittävät 40% Suomen maapinta-alasta 97-99% Suomen metsistä voitaisiin sertifioida LUOMUun Miksi? Emme käytä kasvinsuojelu- ja rikkaruohontorjunta-aineita metsän hoidossa Birgitta Partanen - Luomumetsistä moneksi hanke, Ruralia Instituutti, birgitta.partanen@helsinki.f 15

16 Kansantaudit kuriin - Syökää sieniä, syökää sieniä Sen lisäksi että sienet ovat erittäin maukkaita, ne ovat erittäin terveellinen proteiininlähde Niissä on runsaasti funktionaalisia proteiineja, alhainen kokonaisrasvapitoisuus, korkea pitoisuus monityydyttämättömiä rasvahappoja, joten ne ovat eritäin soveltuvia vähäkalorisille ruokavalioille Ruokasienet sisältävät merkittäviä pitoisuuksia vitamiineja (B1, B2, B12, C, D, ja E) Kaiken lisäksi sienillä on erittäin alhainen glykeeminen indeksi mikä tekee niistä erittäin soveltuvia diabeetikoille Sienissä on myös alhainen natrium- ja korkea kaliumpitoisuus tehden niistä erittäin soveltuvia korkeasta verenpaineesta kärsiville ihmisille Sienissä on runsaasti myös terveysvaikutteisiksi osoittautuneita bioaktiivisia yhdisteitä, kuten fenoliyhdisteitä, ß-glukaaneja ja steroleita

17 Tattista ja kiitos mielenkiinnostanne 17 Teppo Tutkija