Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Transkriptio

1 Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

2 Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Tutkinnon suorittanut omaa tiedot mitattavista suureista ja mittaamiseen liittyvistä käsitteistä ja terminologiasta tietää eri laitteiden käyttö- ja mittausperiaatteet osaa määritellä mittausepävarmuutta osaa laatia mittaussuunnitelmat mittauskohteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi osaa valita oikeat mittausvälineet ja mitata erilaisilla mittauslaitteilla osaa analysoida ja raportoida mittaustulokset osaa kalibroida mittauslaitteet ( laite- ja laiteryhmäkohtaisesti) osaa laatia kalibrointisuunnitelman osaa laskea mittauslaitteen mittausepävarmuuden osaa analysoida kalibrointitulokset osaa laatia kalibrointitodistukset osaa ohjelmoida mittauslaitteita osaa huoltaa ja tehdä pieniä mittauslaitteiden korjauksia. Tutkinnon suorittaneet voivat toimia mittaajina tai mittauslaitteiden kalibroijina. He voivat olla tarkastajia tai mittauslaitevastaavia ja he voivat työskennellä laboratorioissa, koneistajina konepajoissa tai asentajina erilaisissa laiteasennuskohteissa. Perusteen nimi Määräyksen diaarinumero 45/11/2012 Korvattavat määräykset Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto Ei asetettu Koulutuskoodit Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto (355905) Osaamisalat Konepajamittauslaitteiden kalibroinnit (2089) Päästömittaukset (2092) Konepajamittaukset (2088) Raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibroinnit (2091) Prosessin mittaukset ja kalibroinnit (2090) Tutkintonimikkeet Ei asetettu Voimaantulo Voimassaolon päättyminen Ei asetettu

3 Sisällys 1. Tutkinnon muodostuminen Näyttötutkinnot Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon muodostuminen Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Tutkinnon osat Mittaussuunnitelman laadinta Mittaaminen käsimittausvälineillä Mittaaminen mittauslaitteilla Mittaaminen 3D-koordinaattimittauskoneella Mittaus optisilla mittauslaitteilla Kalibrointijärjestelmän suunnittelu Käsimittausvälineiden kalibrointi Mittauslaitteiden kalibrointi D-koordinaattimittauskoneen kalibrointi Optisten mittauslaitteiden kalibrointi Suureiden mittaaminen prosessissa Lämpötilan mittauslaitteiston kalibrointi Paineen mittauslaitteiston kalibrointi ph:n mittauslaitteiston kalibrointi Johtokyvyn mittauslaitteiston kalibrointi Ei-automaattisten vaakojen kalibrointi Automaattisten vaakojen kalibrointi Muun mittauslaitteiston kalibrointi Raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibrointi Jarrudynamometrin kalibrointi Suureiden mittaaminen päästömittauksissa Päästömittaukset iii

4 1. Tutkinnon muodostuminen KONEPAJAMITTAUKSET Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osaamisala konepajamittaukset sisältää kaksi pakollista tutkinnon osaa ja kolme valinnaista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen tutkinnon osan ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Tutkinnon pakolliset osat (Konepajamittaukset) 2 kpl Mittaussuunnitelman laadinta, P Mittaaminen käsimittausvälineillä, P Tutkinnon valinnaiset osat (Konepajamittaukset) 1 kpl Valitaan yksi osa. Mittaaminen mittauslaitteilla Mittaaminen 3D-koordinaattimittauskoneella Mittaus optisilla mittauslaitteilla KONEPAJAMITTAUSLAITTEIDEN KALIBROINNIT Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osaamisala konepajamittauslaitteiden kalibroinnit sisältää kaksi pakollista tutkinnon osaa ja neljä valinnaista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen tutkinnon osan ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Tutkinnon pakolliset osat (Konepajamittauslaitteiden kalibroinnit) 2 kpl Kalibrointijärjestelmän suunnittelu, P Mittaaminen käsimittausvälineillä, P Tutkinnon valinnaiset osat (Konepajamittauslaitteiden kalibroinnit) 1 kpl Valitaan yksi osa. Käsimittausvälineiden kalibrointi Mittauslaitteiden kalibrointi 3D-koordinaattimittauskoneen kalibrointi Optisten mittauslaitteiden kalibrointi PROSESSIN MITTAUKSET JA KALIBROINNIT Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osaamisala prosessin mittaukset ja kalibroinnit sisältää yhden pakollisen tutkinnon osan ja seitsemän va- 1

5 Tutkinnon muodostuminen linnaista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää pakollisen tutkinnon osan ja kolmen valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Tutkinnon pakolliset osat (Prosessin mittaukset ja kalibroinnit) 1 kpl Suureiden mittaaminen prosessissa, P Tutkinnon valinnaiset osat (Prosessin mittaukset ja kalibroinnit) 3 kpl Valitaan kolme osaa. Lämpötilan mittauslaitteiston kalibrointi Paineen mittauslaitteiston kalibrointi ph:n mittauslaitteiston kalibrointi Johtokyvyn mittauslaitteiston kalibrointi Ei-automaattisten vaakojen kalibrointi Automaattisten vaakojen kalibrointi Muun mittauslaitteiston kalibrointi RASKAAN AJONEUVOKALUSTON TAR- KASTUSLAITTEIDEN KALIBROINNIT Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osaamisala raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibroinnit sisältää yhden pakollisen tutkinnon osan ja kolme valinnaista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää pakollisen tutkinnon osan ja kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Tutkinnon pakolliset osat (Raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibroinnit) 1 kpl Raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibrointi, P Tutkinnon valinnaiset osat (Raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibroinnit) 2 kpl Valitaan kaksi osaa. Paineen mittauslaitteiston kalibrointi Muun mittauslaitteiston kalibrointi Jarrudynamometrin kalibrointi PÄÄSTÖMITTAUKSET Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osaamisala päästömittaukset sisältää kaksi pakollista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää molempien pakollisten tutkinnon osien suorittamista. 2

6 Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon pakolliset osat (Päästömittaukset) 2 kpl Suureiden mittaaminen päästömittauksissa, P Päästömittaukset, P 3

7 2. Näyttötutkinnot 2.1. Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja ) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 4

8 Näyttötutkinnot 2.5. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 5

9 Näyttötutkinnot 2.7. Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11, 13, 13 a ja 16 :n säännökset. 6

10 3. Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon muodostuminen 3.1. Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Mittaustekniikan ja mittauslaitteiden kalibroinnin ammattitaitovaatimukset ovat lisääntyneet mittauslaitekehityksen ja pienempien toleranssi- ja mittausepävarmuusvaatimusten myötä ja täsmentyneet yritysten laadunhallintajärjestelmien vuoksi. Yritysten hajautettu tuotantorakenne, jossa tuotanto ja osien valmistus on hajautettu eri yrityksiin, aiheuttaa sen, että osien yhteensopivuus- ja mittojen yhtenevyysvaatimuksista tulee entistä haastavampia. Mittaamisen ja mittauslaitteiden kalibroinnin osaamisella on suuri merkitys niin tuotteiden laadun kuin taloudellisuuden ja turvallisuudenkin suhteen. Mittauskyvyn osoittaminen on keskeinen vaatimus muun muassa akkreditoiduille testaus- ja kalibrointilaboratorioille. Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon suorittaminen tuo pätevyyden eri toimialoille, laitteille ja laiteryhmille. Mittaajan ja mittauslaitteiden kalibroijan työtehtävien lisäksi mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon mukaista pätevyyttä tarvitsevat mittauslaitevastaavat, laboratorioissa työskentelevät, tarkastajat ja mittamiehet sekä koneistajat ja asentajat. Mittaaja osaa suorittaa annetut mittaustehtävät ja ymmärtää mittauksille esitetyt vaatimukset. Hän valmistelee mittaukset, mittaa ja analysoi mittaustulokset sekä tekee niistä vaadittavat mittausraportit. Koneistaja säätää mittaustulosten perusteella valmistusprosessia sekä tarkastaa ja hyväksyy valmiin tuotteen. Laboratorioissa työskentelevät ottavat ja käsittelevät näytteitä, valitsevat tarkoituksenmukaiset mittauslaitteet, mittaavat ja analysoivat näytteet sekä raportoivat tulokset. Suurten kohteiden mittaamiseen erikoistuneet mittamiehet ja tarkastajat suunnittelevat, laskevat ja analysoivat mittaukset sekä ratkaisevat olosuhteet huomioiden mittauslaitteiden sijoittelun ja vastaavat mittausten mittausepävarmuudesta. Kalibroija osaa mittauslaitteiden kalibroinnin laite- ja laiteryhmäkohtaisesti. Varsinaisen mittauslaitteen kalibroinnin lisäksi hän tekee mittausepävarmuuslaskelmat sekä kalibrointitodistukset tai -raportit. Prosessimittauslaitteiden kalibroija huolehtii prosessien mittauslaitteiden määräaikaisista kalibroinneista ja huolloista. Laitevastaava vastaa mittauslaitteiden kalibrointien toteuttamisesta, määrittää laitteiden kalibrointijaksot ja huolehtii jäljitettävyydestä sekä huoltaa ja ohjelmoi mittauslaitteita ja tekee pieniä korjauksia. Mittaajan ammattitaitovaatimuksissa on keskeisintä perustiedot mitattavista suureista ja mittauslaitteiden käyttö- sekä mittausperiaatteet, käsitteet ja terminologia. Varsinaisen mittaamisen lisäksi on hallittava mittauksen suunnittelu, mittauslaitteiden sijoittelu sekä mittaustulosten laskenta, arviointi ja raportointi. Tämän lisäksi on osattava mittauslaitteiden ja -järjestelmien ylläpito ja huolto. Kaikissa mittauksissa keskeinen osaamisalue on mittausepävarmuuden määrittely. Kalibroijan ammattitaitovaatimuksissa korostuvat mittaustulosten käsittely ja tilastollisten analyysien teko. Keskeisimpiä osaamisalueita ovat mittauslaitteiden käsittely ja perustiedot mitattavista suureista, mittausten jäljitettävyyden toteuttaminen ja mittausepävarmuuden arviointi ja laskenta, johon kuuluvat epävarmuustekijöiden kartoittaminen ja niiden laskentamenettelyt. Varsinaisen mittauslaitteen kalibroinnin lisäksi ammattitaitovaatimuksiin kuuluvat kalibrointitulosten raportointi ja kalibrointitodistusten teko, vertailumittaukset ja laadunvarmennus kalibrointitehtävässä. 7

11 4. Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. Tutkinnon suorittajalle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. Tutkinnon suorittajalle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 8

12 5. Tutkinnon osat 5.1. Mittaussuunnitelman laadinta Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa laatia tuotantokappaleiden, kokoonpanon tai näiden molempien piirustuksien mukaan mittaussuunnitelmia mittauskohteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi. Ammattitaitovaatimuksissa esitetyt standardit ovat esimerkkejä, ja niiden voimassaolo on aina tarkistettava. Ammattitaidon osoittamistavat Arviointi Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa laatimalla piirustuksien mukaan mittaussuunnitelmia tuotantokappaleille, kokoonpanoille tai molemmille. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Piirustuksien on oltava toleranssimerkinnöiltään riittävän monipuolisia. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa mittaussuunnitelman laadinnan yhteydessä, ammattitaidon osoittamista täydennetään haastattelujen, erillistehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE ISO-STANDARDIEN MUKAISET PIIRUS- TUSMERKINNÄT. Perusoletukset piirustusta tulkittaessa (SFS-EN ISO 8015) tietää oikean peruslämpötilan tietää piirustuksen täydellisyyden tietää oletuksena olevan riippumattomuuden periaatteen. Yleistoleranssien ymmärtäminen (SFS-EN ,-2) osaa selvittää mahdollisten yleistoleranssien vaikutuksen mittoihin osaa selvittää mahdollisten yleistoleranssien vaikutuksen muotoihin. Piirustuksessa esitettyjen mittatoleranssien ymmärtäminen (ISO ja 2, SFS-EN ISO ja 2, SFS-EN ISO 2692) selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen tarkoituksen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen verhopintavaatimuksen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen riippumattomuusperiaatteen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen vastavuoroisuuden vaatimuksen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen ja niiden erot. 9

13 Piirustuksessa esitettyjen kulmatoleranssien ymmärtäminen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen tarkoituksen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen erot selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen yleisvaatimukset. Piirustuksessa esitettyjen muotoja sijaintitoleranssien ymmärtäminen (SFS-EN ISO 1101, SFS-EN ISO 2692 ja SFS-EN ISO ja 2, SFS-EN ISO 5459) selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen tarkoituksen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen peruselementit ja niitten järjestyksen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen maksimimateriaalin vaatimuksen vaikutuksen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen vähimmäismateriaalin vaatimuksen vaikutuksen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen verhopintavaatimuksen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen eri sovitusvaihtoehtojen vaikutuksen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen yleisvaatimukset. Piirustuksessa esitettyjen pintavaatimusten ymmärtäminen (SFS- EN ISO 1302, ISO 12085, ISO 4287, ISO ja ISO ) selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella kappaleen työvaran selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella toleroidun pinnankarheussuureen (suureet) ja sen suuruuden selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella käytetyn mittausjakson selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella pinnan työstömenetelmän selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella tarkoitetun pinnan luonteen. Piirustuksessa esitettyjen pinnoitus-, materiaali- ja kovuusvaatimusten ymmärtäminen selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella kappaleen pintakäsittelyn selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella mahdollisen karkaisun selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella muun lämpökäsittelyn selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella käytettävät mittausmenetelmät. 10

14 TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE TAVALLISIMMAT MITTAUKSISSA TARVITTAVAT MITTAUSLAITTEET. Pituuden mittauksessa käytettävien mittauslaitteiden valinta osaa valita oikean mittauslaitteen -mittauskohteen toleranssivaatimuksen ja mittausepävarmuuden mukaan -kohteen koon mukaan -kohteen jäykkyyden ja muodon mukaan tai osaa etsiä tarvittavan palvelun. Kulmien mittauksessa käytettävien mittauslaitteiden valinta osaa valita oikean mittauslaitteen -mittauskohteen toleranssivaatimuksen ja mittausepävarmuuden mukaan -kohteen koon ja rakenteen mukaan tai osaa etsiä tarvittavan palvelun. Muoto- ja sijaintitoleranssien mittauksessa käytettävien mittauslaitteiden valinta osaa valita oikean mittauslaitteen -mittauskohteen toleranssivaatimuksen ja mittausepävarmuuden mukaan -kohteen koon mukaan tai osaa etsiä tarvittavan palvelun. Pinnankarheuden mittauksessa käytettävien menetelmien ja laitteiden valinta osaa valita oikean mittauslaitteen ja menetelmän -mittauskohteen toleranssivaatimuksen ja mittausepävarmuuden mukaan -kohteen koon ja muodon mukaan tai osaa etsiä tarvittavan palvelun. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE TAVALLISIMPIEN VALMISTUSMENE- TELMIEN VAIKUTUKSEN MITTAUKSIIN. Työstömenetelmille tyypillisten virhelähteitten huomioon ottaminen (sorvaus, jyrsintä, hionta, poraus, höyläys, kipinätyöstö, ruiskuvalu, levytyöt) osaa valita oikeat mittauspisteet ottaen huomioon hennon työkappaleen vaikutuksen osaa valita oikeat mittauspisteet ottaen huomioon perielementin sijainnin osaa valita oikeat mittauspisteet ottaen huomioon pinnankarheuden ja koon vaikutuksen osaa valita oikeat mittauspisteet ottaen huomioon kiinnitysvoimien vaikutuksen osaa valita oikeat mittauspisteet ottaen huomioon tavallisten geometristen virheitten vaikutukset. 11

15 TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE MAHDOLLISUUDET KAPPALEITTEN MITTAUKSEEN TYÖSTÖKONEISSA. Virhe-erottelun soveltaminen ymmärtää virhe-erottelun 180 :n käännöllä kartiokkuudelle ymmärtää virhe-erottelun 180 :n käännöllä kohtisuoruudelle ymmärtää virhe-erottelun 180 :n käännöllä virheelle keskipisteessä. Lämpötilaerojen huomioon ottaminen ymmärtää koneen, mittauslaitteen ja kappaleen lämpötilaerojen merkityksen ymmärtää kappaleen lämpötilagradienttien merkityksen ymmärtää koneen ja mittauskohteen lämpöpitenemiskertoimien eron merkityksen. Kiinnitysvoimien huomioon ottaminen ymmärtää jännitysten laukeamisen merkityksen ymmärtää kiinnitysvoimien aiheuttamien muodonmuutosten merkityksen. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE ISO-STANDARDIN ISO MU- KAISEN MENETTELYN HYVÄKSYMISKRITEEREISTÄ. Mittausepävarmuuden merkityksen huomioiminen ostettaessa alihankintaa osaa määrittää hyväksymisrajat ja osaa tunnistaa ongelmatilanteet. Mittausepävarmuuden merkityksen huomioiminen toimitettaessa tuotteita osaa määrittää hyväksymisrajat ja osaa tunnistaa ongelmatilanteet. TUTKINNON SUORITTAJA TUNTEE MITTAUKSIIN LIITTYVÄT TYÖTUR- VALLISUUSVAATIMUKSET. Työpaikkakohtaisten turvallisuusmääräysten huomioiminen osaa valita työpaikkakohtaiset turvavälineet ja osaa rajata mittauksiin tarvittavan tilan ulkopuolisilta käytettäessä esimerkiksi röntgensäteilyä tai laservaloa. 12

16 Mittauskohteitten käsittely osaa välttää liian raskaita nostoja osaa käyttää nostovälineitä turvallisesti osaa välttää virheellisiä työasentoja osaa käyttää turvallisia puhdistusaineita ja osaa huolehtia tarpeellisesta ilmanvaihdosta. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA LAATIA TUOTANTOKAPPALEIDEN JA KO- KOONPANOJEN MITTAUSSUUNNITELMIA. Mittaussuunnitelman laadinta laatii mittaussuunnitelman annettujen normien mukaiseksi laatii mittaussuunnitelman mittaamisen kannalta johdonmukaisesti eteneväksi laatii mittaussuunnitelman selkeäksi ja helposti luettavaksi laatii mittaussuunnitelman kieliasultaan selkokieliseksi ja kohtalaisen virheettömäksi. Mittauslaitteiden ja menetelmien valinta valitsee mittauslaitteet ja menetelmät ottaen huomioon mittatoleranssit valitsee mittauslaitteet ja menetelmät ottaen huomioon muoto- ja sijaintitoleranssit valitsee mittauslaitteet ja menetelmät ottaen huomioon pinnankarheuden valitsee mittauslaitteet ja menetelmät ottaen huomioon mittausepävarmuuden. 13

17 5.2. Mittaaminen käsimittausvälineillä Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa suorittaa konepajamittauksia käsimittausvälineillä sekä ymmärtää piirustusten asettamat vaatimukset mittauslaitetta kuhunkin kohteeseen valittaessa. Tutkinnon suorittajan on osattava käyttää mittauksissa sisämikrometriä, ulkomikrometriä, työntömittaa, nauhamittaa ja mittakelloa sekä vähintään neljää muuta tässä tutkinnon osassa määriteltyä mittauslaitetta. Ammattitaidon osoittamistavat Arviointi Ammattitaito osoitetaan kahdeksalla mittauslaitteella, joista viisi on pakollista: sisämikrometri, ulkomikrometri, työntömitta, nauhamitta ja mittakello. Mitattavien kappaleiden on oltava riittävän monipuolisia koon ja tarkkuuden suhteen.tutkinnon suorittaja laatii mittaussuunnitelman mitattavista kappaleista, mittaa kappaleet ja arvioi mittausepävarmuudet sekä tekee mittausten perusteella mittauspöytäkirjat kappaleista. Kappaleita mitataan siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa kappaleita mittaamalla, ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää haastattelujen, tehtävien ja muuten luotettavien menetelmien avulla. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA LAATIA MITTAUSSUUNNITELMAN KÄSIMITTAUSVÄLINEILLÄ MITTAUKSEEN. Mittausvälineen valinta valitsee välineen ottaen huomioon mitattavan kohteen toleranssi- ja mittausepävarmuusvaatimuksen huomioi mitattavan kohteen materiaalin merkityksen tunnistaa mitattavan kohteen pinnankarheuden ja hentouden merkityksen. Päivittäistarkastus valitsee sopivat mittanormaalit huomioiden materiaalin ja muodon suunnittelee mittauslaitteen tarkistuksen oikean asennon. Mitattavien kohteiden valinta ymmärtää, miten kohde tulee mitata riittävän monesta kohdasta ja suunnasta. Olosuhteiden vaikutukset mittauksiin osaa arvioida ja tarvittaessa mitata ympäristöolosuhteita. 14

18 TUTKINNON SUORITTAJA OSAA KÄSIMITTAVÄLINEIDEN OIKEAN KÄSIT- TELYN. Mittausvälineiden käsittely ymmärtää huolellisen käsittelyn merkityksen. Mittausvälineiden säilytys tunnistaa oikeat varastointiolosuhteet ymmärtää puhtauden merkityksen tunnistaa mittalaitteen erityisvaatimukset varastoinnissa. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA MITATA KÄSIMITTAVÄLINEILLÄ. Mittalaitteen päivittäistarkastus tekee päivittäistarkastuksen tarkistaa määräaikaiskalibroinnin voimassaolon. Mittaaminen nauha- ja rullamitoilla tai cirkometrillä saa oikeita tuloksia huomioi mittalaitteelle tyypilliset virheet. Mittaaminen etäisyyslaserilla saa oikeita tuloksia huomioi mittalaitteelle tyypilliset virheet. Mittaaminen suora- ja hiusviivaimella tai mittalatalla saa oikeita tuloksia osaa valoraon perusteella arvioida virheen. Mittaaminen työntömitoilla saa oikeita tuloksia osaa valita työntömitan mitattavan kohteen mukaan osaa lukea erilaisia noniusasteikkoja huomioi mittalaitteelle tyypilliset virheet osaa käyttää myös erikoistyöntömittoja tarvittaessa. 15

19 Mittaaminen mikrometreillä saa oikeita tuloksia osaa valita mikrometrin mitattavan kohteen mukaan osaa lukea erilaisia mittarumpuja osaa mitata kaari-, syvyys-, kaksipiste-, kolmipiste-, tikku-, kierre- ja lautasmikrometrillä tuntee kunkin mikrometrin tyypilliset virheet. Mittaaminen mittakelloilla saa oikeita tuloksia valitsee sopivan mittakellon jalan valitsee sopivat apuvälineet (v-urat, suuntaispalat ym.) ottaa käännemitan vaikutuksen huomioon osaa valita mittakellon mitattavan kohteen mukaan osaa lukea erilaisia asteikkoja osaa mitata heittoja ja muotovirheitä vipu- ja mittakellolla osaa mitata sisämittauslaitteella sekä hallitsee sen asetuksen käytettävissä olevilla välineillä. Mittaaminen kulmamitoilla saa oikeita tuloksia osaa käyttää suorakulmia osaa vesivaa an käytön osaa lukea yleiskulmamitan asteikkoa (1 5 ) osaa mitata siniviivaimen avulla ja laskea trigonometrisesti tarvittavat mitat. Mittaaminen mittapaloilla osaa koota mittapalatornin tarvittavan mittaiseksi osaa imeyttää mittapalat. Mittaaminen tulkeilla osaa käyttää kita-, reikä-, rako-, tappi-, kiilaura-, kartio-, kierre- ja sädetulkkeja sekä kierrekampaa. Pinnanlaadun mittaaminen osaa vertailla ja arvioida pinnan laatua pinnankarheusmallineiden avulla. 16

20 Mittaaminen pituusmitta-anturilla saa oikeita tuloksia osaa käyttää sähköistä pituusmitta-anturia huomioi mittalaitteelle tyypilliset virheet. Mittaaminen tasolla osaa tehdä pituuden mittauksia ja vertailumittauksia tasolla osaa korkeusmittajalan käytön osaa geometristen toleranssien, kuten yhdensuuntaisuuden, tasomaisuuden ja kohtisuoruuden mittauksia tasolla saa oikeita tuloksia. Mittaaminen taso- ja yhdensuuntaisuuslasilla osaa imeyttää tasolasit tarkastettaessa imeytyvyyttä osaa mitata tasomaisuutta osaa mitata yhdensuuntaisuutta. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA MÄÄRITTÄÄ MITTAUSEPÄVARMUUDEN KÄSIMITTAUSVÄLINEILLÄ TEHTÄVIIN MITTAUKSIIN. Mittausepävarmuuden arviointi osaa arvioida mittausepävarmuuden käyttäen apuna kokemusta, kirjallisuutta, taulukoita, vertailu- tai testimittauksia ja kalibrointituloksia osaa arvioida eri mittausepävarmuustekijöiden vaikutuksen mittaustuloksiin ymmärtää standardiepävarmuuden ja laajennetun epävarmuuden (k-arvon ja keskihajonnan) merkityksen. Oikean mittausepävarmuuden valinta osaa määrittää tarvittavan mittausepävarmuuden suhteessa tuotannon mittausvaatimuksiin. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA KIRJATA JA ARVIOIDA MITTAUSTU- LOKSIA. Mittauspöytäkirjan tekeminen osaa laatia ymmärrettävän mittauspöytäkirjan mittaustuloksista. 17

21 Mittaustuloksen epävarmuuden arviointi ilmoittaa realistisen mittausepävarmuuden ymmärtää realistiset mittausepävarmuuskomponentit tunnistaa muotovirheiden, pinnankarheuden ja muiden kappaleen ominaisuuksien vaikutuksen mittaustulokseen tunnistaa mittalaitteesta, mittaajasta ja ympäristöstä aiheutuvat virheet huomioi satunnaisvirheet mittaustapahtumassa ymmärtää puhtauden ja lämpötilan merkityksen mittaustapahtumassa. Mittaustuloksen arviointi arvioi, onko mitattu kohde hyväksytty, hylätty tai korjattavissa. 18

22 5.3. Mittaaminen mittauslaitteilla Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa mitata tuotantokappaleita, kokoonpanoja tai molempia mittauslaitteilla vaatimusten mukaisuuden tarkastamiseksi. Hänen on osattava käyttää vähintään kolmea tässä tutkinnon osassa määriteltyä mittauslaitetta. Tutkinnon suorittaja osaa laatia mitattavasta kohteesta mittaussuunnitelman, suorittaa mittaukset ja laatia mittauspöytäkirjat. Ammattitaidon osoittamistavat Arviointi Ammattitaito osoitetaan mittaamalla kolmella tässä tutkinnon osassa määritellyllä mittauslaitteella. Tutkintotoimikunnan kanssa voidaan sopia muustakin mittauslaitteesta kuin tässä määräyksessä on. Tutkinnon suorittaja laatii mittauskohteesta mittaussuunnitelman, suorittaa mittaukset ja arvioi mittausepävarmuudet sekä tekee mittausten perusteella mittauspöytäkirjat. Mitattavien kohteiden tulee olla mittauslaitteille soveltuvia. Mittauksia tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa kappaleita mittaamalla, ammattitaidon osoittamista täydennetään haastattelujen, tehtävien ja muuten luotettavien menetelmien avulla. TUTKINNON SUORITTAJAA OSAA LAATIA MITTAUSSUUNNITELMAN MIT- TAUSLAITTEELLA MITTAUKSEEN. Mittauslaitteen tai -välineen valinta mittaukseen perustelee valitsemansa mittauslaitteen tai -välineen huomioi, että laitteen mittausepävarmuus on oikeassa suhteessa mitattavaan toleranssiin hallitsee koneen käytön osaa huolehtia päivittäistarkistuksista. Kappaleen kiinnitys ja asemointi tekee suunnitelman niin, että kappale pysyy kiinni mittauksen aikana tekee suunnitelman niin, että kiinnityksestä ei aiheudu virheitä tekee suunnitelman niin, että kiinnitys mahdollistaa halutut mittaukset. Mittausvoiman vaikutuksen arviointi ja hallinta arvioi mittausvoiman vaikutuksen valitsee oikean mittausvoiman. Olosuhteiden vaikutukset mittauksiin osaa arvioida ja tarvittaessa mitata ympäristöolosuhteita. 19

23 TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE MITTAUSLAITTEEN KÄYTÖN. Koneen tai laitteen käsittely hallitsee ja osaa koneen käyttö- ja säätölaitteet ymmärtää alan terminologiaa ja käyttöohjeita saa oikeita mittaustuloksia. Mittausohjelmiston käyttö hallitsee ohjelmiston käskykannan osaa valita oikeat parametrit ja suodattimet. TUTKINNON SUORITTAJAN ON OSATTAVA KÄSITELLÄ JA MITATA VALI- TULLA MITTAUSLAITTEELLA. Mittaaminen mainituilla mittauslaitteilla: pituudenmittauskone korkeusmittalaite pinnankarheuden mittauslaite ympyrämäisyyden mittauskone ääriviivaheijastin tai profiili projektori työkalumikroskooppi esiasetuslaite pyöröpöytä, kulma-asteikko momentin mittauslaite kovuuden mittauslaite hammaspyörän mittalaite ultraäänipaksuusmittari lasermikrometri tai verholaser tasapainotuskone osaa tilata huollon ja toimia yhteistyössä kalibroijan kanssa yrityksen edustajana tehdä mittaussuunnitelman arvioida mittaustuloksen oikeellisuuden arvioida mittausepävarmuutta. Pituudenmittauskoneella mittaaminen tarkastaa mittauspäät ja apulaitteet (tasomaisuus, halkaisija, asento, kunto) tarkastaa laitteen vaaituksen ja nollauksen kiinnittää kappaleen hallitusti (liikkumattomuus, taipumattomuus, ei estä mittausta) hallitsee kappaleen lämpötilan sitä käsitellessä (käsineet, odotus) sekä huomioi oman lämmitysvaikutuksen (suojukset) valitsee oikean mittausvoiman hakee oikean mittauskohdan ja -korkeuden hallitsee tavallisimmat mittaukset (ulko- ja sisähalkaisijan mittauksen, referenssimitan käytön, käännepisteen haun sivu- ja pystysuunnassa jne.) osaa laskea mittaustuloksen mahdollisen referenssin virheet huomioiden. 20

24 Korkeusmittalaitteella mittaaminen valitsee oikean mittauskohdan aputasolta ja puhdistaa tason asettaa ja mahdollisesti kiinnittää kappaleen oikein tarkastaa laitteen siirtymätilan (usein ilmatyynyllä ympäri kappaleen) tarkastaa kärjen halkaisijan hallitsee tarvittaessa apulaitteet ja lisäkärjet valitsee ja käyttää oikeaa mittausohjelmaa löytää kappaleen käännepisteet hallitsee tavallisimmat mittaukset (ulko- ja sisähalkaisijat, reikäjaon, suoruuden ja kohtisuoruuden jne.) hallitsee laitteen suoruuden ja kohtisuoruuden (pääsuunta ja sivusuunnat) hallitsee mittausvoiman ja lukituksen hallitsee lämpötilan kappaletta käsitellessä osaa laskea mittaustulokset referenssin virheet huomioiden. Pinnankarheuden mittauslaitteella mittaaminen puhdistaa kappaleen (ilma tms.) tarkastelee mittauskohdetta ja hakee oikean mittauskohdan (silmämääräinen tarkastelu) suunnittelee mittaustapahtuman (mittauskerrat, kohdat, hyväksymis) asemoi pinnankarheusmittarin kappaleeseen ja pintaan nähden oikein (suuntaus, mahdollinen kiinnitys) tarkastaa pinnankarheuskoneen kärjen ja tukipinnan kunnon osaa tehdä vertailumittauksen pinnankarheusnormaaliin valitsee ja asettaa pinnankarheusparametrit ja mittausjakson tekee mittauksen (viisteiden, naarmujen ja pyöristysten välttäminen). Ympyrämäisyyskoneella mittaaminen hallitsee kappaleen kiinnityksen (liikkumattomuus, taipumattomuus) osaa valita oikean mittausvoiman osaa valita oikean mittauskohdan ja -korkeuden osaa puhdistaa kappaleen (ilma tms.) osaa keskittää ja suunnata kappaleen osaa tarkastaa ympyrämäisyyden parametrit ja asetukset (MZ, LS, UPR jne.) osaa mitata (viisteiden, naarmujen ja pyöristysten välttäminen). 21

25 Ääriviivaheijastimella tai profiiliprojektorilla mittaaminen osaa tarkastaa profiiliprojektorin kunnon ja toiminnan sekä apulaitteet ja mittauslasinosia osaa tarkastaa ja valita sopivan suurennoksen arvon (esim. 5x, 10x ja 20x) osaa nollata kulma-asteikon osaa tarkastaa profiilikuvan terävyyden mittauskohdissa osaa mitata samalla fokusointiasennolla koko mitanoton ajan osaa käyttää mittausveitsiä osaa piirtää tarvittaessa profiilin muodon paperille osaa käyttää mallineita (kierre ym.). Työkalumikroskoopilla mittaaminen osaa tarkastaa työkalumikroskoopin kunnon ja toiminnan sekä apulaitteet ja mittauslasin (myös mekaanisen kärjen) osaa tarkastaa ja valita sopivan suurennoksen arvon (esim. 5x, 10x ja 20x) osaa nollata kulma-asteikon osaa kiinnittää ja suunnata kappaleen osaa tarkastaa profiilikuvan terävyyden mittauskohdissa osaa mitata samalla fokusointiasennolla koko mitanoton ajan osaa käyttää mittausveitsiä osaa käyttää oikeata valaistusta ja huomioida sen vaikutuksen osaa kirjata ja laskea mittaustulokset käsin tai ohjelmalla (osaa käyttää mittausohjelmaa) osaa piirtää tarvittaessa profiilin muodon paperille. Esiasetuslaitteella mittaaminen osaa nollata ja tarkastaa esiasetuslaitteen kunnon ja toiminnan sekä apulaitteet osaa tarkastaa ja valita sopivan suurennuksen osaa kiinnittää ja suunnata kääntämällä työkalun osaa mitata työkalun osaa valita oikean nollapisteen kohteena olevan työstökoneen mukaan hallitsee mahdollisen mitan siirron työstökoneelle osaa kirjata ja laskea mittaustulokset käsin tai ohjelmalla (osaa käyttää mittausohjelmaa). 22

26 Ultraäänipaksuusmittarilla mittaaminen ymmärtää, että ultraääni on mekaanista aaltoliikettä ymmärtää mittaustekniikat (pulssikaikutekniikka, äänenkulkuajan mittaaminen, kaiun vaimeneminen, monikertakaiut) ja mittaustavat (takaseinäkaiku ja kaiusta kaikuun) ymmärtää mittaustulokseen vaikuttavien tekijöiden, kuten mitattavan materiaalin, mittausolosuhteiden ja paikan, pinnan laadun ja puhtauden, lämpötilan ja kohteen muodon merkityksen hallitsee mittausepävarmuuden osaa valita oikean laitteiston mitattavan kohteen tai tarpeen mukaan osaa suorittaa laitteen perusasetukset osaa suorittaa nollakompensoinnin, luotaimen ja mittalaitteen yhteensovituksen sekä viivematkan kompensoinnin osaa säätää laitteen mitattavan materiaalin mukaan ymmärtää ultraäänipaksuusmittauslaitteen rajalliset säätö- ja käyttömahdollisuudet verrattuna ultraäänilaitteeseen (nopeus-, nollakalibrointi ja vahvistus) tuntee standardin SFS-EN 14127; rikkomaton aineenkoetus, paksuusmittaus ultraäänellä. Pyöröpöydällä ja kulma-asteikolla mittaaminen osaa nollata ja tarkastaa pyöröpöydän kunnon ja toiminnan sekä apulaitteet osaa kiinnittää ja asemoida kappaleen heitottomaksi osaa vesivaa an mittauksessa asemoida horisontaalisesti asettaa mittauskohteen (vaa an) aina kohtisuoraan pyörintäakselia vasten osaa kulma-asteikon mittauksessa keskittää ja asettaa kohteen oikeaan asentoon osaa huomioida välyksen (esim. mekaanisen klinometrin kalibroinnista) ymmärtää ja osaa muuttaa asteet, minuutit, sekunnit ja sekunnin osat osaa kulmalukemien muutoksen pituusmitoiksi. 23

27 Momentin mittaaminen momentinmittaustyökaluilla ymmärtää eron mittauslaitteelle ja työkalulle tuntee ja ymmärtää vääntömomentin suureena tuntee vääntömomenttityökalujen luokitukset, ISO 6789:2004 tuntee ruuvien vääntömomentin tarpeen (taulukot) ymmärtää tavoitteen aksiaalijännityksestä ja miten vääntömomentilla kuvataan sitä ymmärtää vääntömomentin mittauksen heikkoudet aksiaalijännityksen määrityksessä ymmärtää kitkan merkityksen ruuvin kiristyksessä (ruuvin kanta, aluslevy, kierre) ymmärtää eri asteikot (Nm, knm, mnm, kgm, kpm, lb ft, oz in, oz ft) osaa asettaa työkalun mittaamista varten ja tuntee laukaisumekanismin ymmärtää eron mekaanisen laukaisun ja sähköisen mittauksen suhteen (myös osoittavalla mittarilla). Kovuuden mittauslaitteella mittaaminen ymmärtää eri kovuusmittausmenetelmien erot ja soveltuvuuden ymmärtää mittauskärkien kunnon merkityksen ymmärtää mittauskohdan pinnankarheuden ja muodon merkityksen ymmärtää kiinnityksen tukevuuden merkityksen osaa mittalaitteella oikeita tuloksia osaa arvioida mittausepävarmuuden. Hammaspyörän mittalaitteella mittaaminen osaa rakentaa ja kalibroida mittauksessa käytettävän kärkiyhdistelmän osaa puhdistaa kappaleen (liuotinaine tms.) hallitsee kappaleen asettamisen (liikkumattomuus, turvallisuus tms.) osaa tunnistaa referenssipinnat kappaleesta osaa tehdä kappaleelle vaaditun standardinmukaisen mittausohjelman osaa valita mittauskohdat ja -pituudet osaa havaita mittauksen aikaiset poikkeamat (tärinät, lämpötilan muutokset) osaa tulkita mittaustulokset osaa erottaa mittauksesta johtuvat ja kappaleessa olevat poikkeamat osaa suorittaa koneen tarkkuuden tarkastamisen master-kappaleilla. 24

28 Lasermikrometrillä tai verholaserilla mittaaminen ymmärtää lasermikrometrin mittausperiaatteen, jossa mitattavaa kappaletta ei kosketeta hallitsee laserturvallisuuden perusteet ymmärtää mitattavan kappaleen puhtauden merkityksen (leikkuunesteet, lika) hallitsee kappaleen asemoinnin ymmärtää virheasennon merkityksen mittaustuloksiin osaa hyödyntää lasermikrometrin eri segmenttejä mittauksissa osaa asettaa referenssiarvon vertailumittauksia varten ymmärtää referenssiarvon suhteen toleranssirajoihin osaa muuttaa lasermikrometrin parametriasetuksia osaa asettaa jatkuvan mittauksen määritykset ymmärtää lasermikrometrin liityntärajapintojen merkityksen (I/O, RS232, Footswitch). Tasapainotuskoneella mittaaminen osaa tarkastaa apulaitteiden ja koneen kunnon osaa arvioida kappaleen mittauskelpoisuuden ja tarvittaessa tekee vaadittavat toimenpiteet sen mittauskuntoon saattamiseksi osaa kiinnittää kappaleen ymmärtää tasapainotuskoneen toimintaperiaatteen ja kappaleen pituuden vaikutuksen tasapainotukseen osaa huomioida lämpötilaan liittyvät asiat riittävällä tavalla osaa tarvittaessa tehdä riittävät toimenpiteet tasapainotusvaatimuksiin pääsemiseksi (aineen poisto tai lisäpainojen laittaminen). TUTKINNON SUORITTAJA OSAA MÄÄRITTÄÄ MITTAUSEPÄVARMUUDEN MITTAUSLAITTEILLA TEHTÄVISSÄ MITTAUKSISSA. Mittausepävarmuuden arviointi osaa arvioida mittausepävarmuuden käyttäen apuna kokemusta, kirjallisuutta, taulukoita, vertailu- tai testimittauksia ja kalibrointituloksia osaa arvioida eri mittausepävarmuustekijöiden vaikutuksen mittaustuloksiin ymmärtää standardiepävarmuuden ja laajennetun epävarmuuden (k-arvon ja keskihajonnan) merkityksen. Oikean mittausepävarmuuden valinta osaa määrittää tarvittavan mittausepävarmuuden suhteessa tuotannon mittausvaatimuksiin. 25

29 TUTKINNON SUORITTAJA OSAA RAPORTOIDA JA ANALYSOIDA MITTAUS- TULOKSIA. Mittauspöytäkirjan tekeminen osaa laatia ymmärrettävän mittauspöytäkirjan mittaustuloksista. Mittaustuloksen epävarmuuden arviointi ilmoittaa realistisen mittausepävarmuuden ymmärtää realistiset mittausepävarmuuskomponentit tunnistaa muotovirheiden, pinnankarheuden ja muiden kappaleen ominaisuuksien vaikutuksen mittaustulokseen tunnistaa mittalaitteesta, mittaajasta ja ympäristöstä aiheutuvat virheet huomioi satunnaisvirheet mittaustapahtumassa ymmärtää puhtauden ja lämpötilan merkityksen mittaustapahtumassa. Mittaustuloksen arviointi arvioi, onko mitattu kohde hyväksytty, hylätty tai korjattavissa. 26

30 5.4. Mittaaminen 3D-koordinaattimittauskoneella Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa tehdä mittaukset koskettavalla tai optisella koordinaattimittaus-koneella, joka voi olla NC-tyyppinen tai manuaalinen. Tutkinnon suorittaja osaa laatia mittaussuunnitelman mitattavasta kohteesta ja suorittaa mittaukset sekä tehdä mittausten perusteella mittauspöytäkirjat. Ammattitaidon osoittamistavat Arviointi Ammattitaito osoitetaan tekemällä mittaukset koskettavalla 3D-mittauskoneella tai optisella mittauskoneella. Mittauskone voi olla NC-tyyppinen tai manuaalinen. Tutkinnon suorittaja laatii mittaussuunnitelman mitattavista kappaleista, mittaa kappaleet ja arvioi mittausepävarmuuden sekä laatii mittausten perusteella mittauspöytäkirjat kappaleista. Tutkinnon suorittaja mittaa kappaleita siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Mitattavien kappaleiden on oltava riittävän monipuolisia käytettävän koneen ominaisuuksiin nähden. Koskettavalla koneella mitataan vähintään kaksi kappaletta, joista toinen on akselityyppinen ja toinen kotelomainen tai levymäinen sisältäen mittausta vähintään kahdelta suunnalta. Optisella mittauskoneella mitataan myös kaksi erilaista kappaletta. Optisella ja koskettavalla koneella mitattaessa mittauskohteissa on oltava geometrisia toleransseja ja normaaleja geometrisia elementtejä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa kappaleita mittaamalla, ammattitaidon osoittamista täydennetään haastattelujen, tehtävien ja muuten luotettavien menetelmien avulla. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA TEHDÄ MITTAUSSUUNNITELMAN KOORDINAATTIMITTAUSKONEELLE. Työkappaleen valmistelu ja piirustukseen tutustuminen suunnitella kappaleen oikean puhdistustavan, huomioida magneettisuuden poiston ja varmistaa kiinnityspintojen purseettomuuden lukea piirustusta ottaa huomioon kappalemäärän vaikutuksen ohjelmaan, kappaleaseman määrittämiseen ja kappaleen kiinnitykseen. Kappaleen kiinnitys ja asemointi tekee suunnitelman niin, että kappale pysyy kiinni mittauksen aikana eikä keiku tekee suunnitelman niin, että kiinnityksestä ei aiheudu virheitä tekee suunnitelman niin, että kiinnitys mahdollistaa halutut mittaukset tekee suunnitelman niin, että kiinnityksestä aiheutuu mahdollisimman vähän kustannuksia. 27

31 Kappaleen ohjelmallinen suuntaus valitsee peruselementit tarkoituksenmukaisesti ottaa huomioon geometriset toleranssit suuntausta valitessaan osaa arvioida suuntauksen luotettavuutta muun muassa peruselementtien muotovirheet huomioon ottaen. Elementtien mittaaminen suunnittelee elementtien mittauspisteiden paikat sopivalla tavalla ottaa riittävästi pisteitä ja kyseiselle elementille soveltuvasti tietää, mitkä ovat mitattavia elementtejä ja mitkä niiden avulla muodostettavia liitäntä- tai leikkauselementtejä valitsee alustavasti sopivat mittauskärjet tai kärkiyhdistelmät ja mittauspään asennot, joilla kappale voidaan mitata törmäämättä kappaleeseen tai kiinnittimeen valitsee piirustuksen mukaisesti mitattavat elementit. Geometristen toleranssien peruselementtien valinta valitsee oikeat peruselementit kullekin geometriselle toleranssille tekee valinnan piirustuksen perusteella. Mitattavan kappaleen vaikutuksen arviointi osaa ottaa huomioon materiaalin ominaisuudet, muun muassa lämpöpitenemiskertoimen ja lämpötilan mittaamisen osaa ottaa huomioon kappaleen mahdollisen taipuman osaa ottaa huomioon mahdolliset muotovirheet osaa ottaa huomioon pinnankarheuden osaa ottaa huomioon optisilla koneilla lisäksi pinnan laadun, materiaalin, värin, materiaalin jäykkyyden (muovit) ja kosteuden. TUTKINNON SUORITTAJA HALLITSEE MITTAUSKONEEN JA OHJELMIS- TON KÄYTTÖPAINIKKEET. Ohjelman testaaminen osaa tehdä testiajon hallitusti osaa rajoittaa nopeuksia tarvittaessa. 28

32 Elementtien mittaaminen osaa käyttää sopivia turvaetäisyyksiä osaa toteuttaa mittauskärjen käännöt ja siirrot järkevästi osaa käyttää optisella koneella sopivan kokoisia etsintäikkunoita osaa käyttää optisella koneella oikeaa suurennossuhdetta ja valaistustapaa ja -määrää osaa ymmärtää valaistusvoimakkuuden vaikutuksen sekä valaistussuunnan ja -tyypin (alavalo/ylävalo) vaikutuksen mitattaessa reunojen paikkaa. Mittauspään käännöt osaa ottaa huomioon mahdolliset törmäykset käyttää riittäviä turvaetäisyyksiä. Koneen käsittely hallitsee koneen kytkimet ja etäkäyttöyksikön hallitsee koneen ohjelmiston. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA TEHDÄ OHJELMAN KAPPALEEN MIT- TAAMISEKSI NC-KONEELLA JA AJAA SEN TAI OSAA MITATA MANU- AALIMITTAKONEELLA. Kappaleen kiinnitys osaa toteuttaa kiinnityksen niin, että kappale pysyy kiinni mittauksen aikana osaa toteuttaa kiinnityksen niin, että kiinnityksestä ei aiheudu virheitä osaa toteuttaa kiinnityksen niin, että kiinnitys mahdollistaa halutut mittaukset. Elementtien mittaaminen osaa mitata eri geometriset elementit osaa määrittää geometrisia toleransseja saa oikeita tuloksia. Kappaleen suuntaaminen eri menetelmin (koordinaatiston muodostaminen) osaa valita sopivat suuntausvaihtoehdot ja -menetelmät osaa tehdä suuntauksen niitä käyttämällä ymmärtää koneen koordinaatiston ja kappalekoordinaatiston eron. 29