EU ja Ella. -mahdollisuuksien pari. Muista äänestää 7.6.! Tehdään yhdessä parempi Eurooppa. Lisää naisia EU:n johtopaikoille

Transkriptio

1 Naisten ääni Euroopassa EUROVAALINUMERO 2009 Tehdään yhdessä parempi Eurooppa Lisää naisia EU:n johtopaikoille Kaikki Suomen EU-vaalien naisehdokkat Muista äänestää 7.6.! EU ja Ella -mahdollisuuksien pari

2 Pääkirjoitus Tasa-arvovaalit äänestä naista! Kesäkuun 7. päivänä EU-kansalaiset vaeltavat vaaliuurnille valitsemaan uutta Euroopan parlamenttia. Suomesta edustajia valitaan 13, yksi vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Vuonna 1999 parlamenttivaaleissa sään lämpötila ylitti äänestysprosentin (äänestysprosentti 31,4 ja lämpötila 32 astetta). Vuonna 2004 äänestysprosentti nousi 41,1:een. Vaalien tulokset kertovat siitä, että oli helle tai ei, europarlamenttivaalit eivät oikein jaksa kiinnostaa kansalaisia. Vaalien luulisi kuitenkin kiinnostavan, sillä Euroopan parlamentilla on merkittävä rooli Euroopan kehityksessä. Suuressa joukossa kysymyksiä parlamentilla on eurooppalaiseen lainsäädäntöön vaikutusvaltaa, joka on verrattavissa EU-maiden hallituksiin. Näiden asioiden joukossa on lukuisia suomalaisille naisille tärkeitä kysymyksiä niin työelämän oikeuksiin, tasa-arvoon, samapalkkaisuuteen, syrjimättömyyteen kuin yhdenvertaisuuteenkin liittyen. Monilla alueilla parlamentti on tärkeä valvojana ja mielipiteenmuodostajana. Jos ehdotus EU:n uudeksi peruskirjaksi, Lissabonin sopimus, astuu voimaan, lisääntyy parlamentin vaikutusvalta entisestään. Unionissa tehdään meitä kaikkia koskevaa lainsäädäntöä. Siksi ei ole yhdentekevää, kuka parlamentissa meitä suomalaisia edustaa. Demokratian toteutuminen edellyttää miesten ja naisten tasa-arvoista osallistumista päätöksentekoon. Naisille ei saa jäädä pelkkä sivustakatsojan rooli unionin kehityksessä. Mitä korkeampiin virkoihin edetään, sitä aliedustetumpia naiset ovat niin jäsenvaltioiden poliittisessa päätöksenteossa kuin EU:n eri toimielimissä. Parlamentin tasa-arvoisuuden lisääminen on kaikkien unionin kansalaisten etu. Viime vaaleissa parlamentin 732 jäsenestä vain 222 (30 %) oli naisia, joten matkaa parlamentin tasa-arvoisuuteen on vielä. Marraskuussa 2006 EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet julistivat: On aika ryhtyä voimakkaisiin toimiin eurooppalaisella tasolla naisten työllisyyden edistämiseksi ja paremman tasapainon takaamiseksi työn ja yksityiselämän välillä. Samanaikaisesti hyväksyttiin Tasa-arvosopimus, joka sisälsi joukon edistyksellisiä vaatimuksia. EU:n on nyt kiirehdittävä tämän toteuttamista. Naisjärjestöt yhdistävät näissäkin EU-vaaleissa voimansa kannustaakseen naisia osallistumaan unionista käytävään keskusteluun ja äänestämään. Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt Yhteistyössä Nytkis, Naistoimittajat, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Eurooppalainen Suomi ja Eurooppanaiset toimivat yhdessä naisten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi ja naisehdokkaiden esiintuomiseksi. Järjestöt kampanjoivat myös palkkatasa-arvon puolesta. Naiset ansaitsevat Euroopan tasolla miehiä selvästi vähemmän. Naisen euro on Euroopassa 85 senttiä, Suomessa se on vain 80 senttiä. Muutosta ei ole tapahtunut samapalkkaisuutta koskevasta EUlainsäädännöstä huolimatta. Myös samapalkkaisuutta koskevissa kysymyksissä unionin on vahvistettava toimintaansa. Kuinka tärkeänä sinun ehdokkaasi pitää tasa-arvoon ja samapalkkaisuuteen liittyviä kysymyksiä? Vain äänestämällä voit vaikuttaa! Eurooppanaiset Naisjärjestöjen keskusliitto Naisjärjestöt yhteistyössä - NYTKIS Naistoimittajat Tasa-arvoasiain neuvottelukunta Eurooppalainen Suomi PÄÄTOIMITTAJA Sari Koivuniemi, TOIMITTAJA Eeva Koskinen TAITTO Johanna Pekkala, JULKAISIJA Eurooppanaiset PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, JULKAISTU ulkoministeriön tuella POHJANAKKA PL 1164, 00101, sähköposti: sihteeri@eurooppanaiset.fi, internet: Euroopan parlamentissa päätetään meitä kaikkia koskevista asioista Euroopan unionin hallintoelimistä Euroopan parlamentti on ainoa, joka valitaan suoraan vaaleilla. Tänä keväänä Euroopan parlamenttiin valitaan yhteensä 736 jäsentä. Viiden vuoden välein äänestäjät Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa valitsevat parlamenttiin uudet jäsenet, MEP:it (Member of European Parliament) unionin noin 492 miljoonan kansalaisen joukosta. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu parlamentissa vieläkin melko heikosti, tällä hetkellä vain 30 prosenttia parlamentin jäsenistä on naisia. Parlamentilla on keskeinen rooli Euroopan lainsäädännössä ja päätöksenteossa. Unioni ei voi esimerkiksi laajentua ilman parlamentin hyväksyntää. Kullakin jäsenvaltiolla on kiinteä määrä paikkoja parlamentissa, kuitenkin enintään 99 (Saksa) ja vähintään 5 (Malta). Paikat jaetaan suhteessa kunkin maan väkilukuun ja unionin kokoon. Suomella oli edellisellä kaudella 14 paikkaa ja tämän kevään vaaleissa määrä vähenee yhdellä paikalla unionin laajenemisen myötä. MEP:pien käytännön työ ja palkka Euroopan parlamentin jäsenten työaika jakautuu käytännössä Brysselin, Strasbourgin sekä jäsenten omien vaalipiirien välillä. Muun työnsä lisäksi jäsenet osallistuvat Brysselissä valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksiin sekä ylimääräisiin täysistuntoihin ja Strasbourgissa yhteensä 12 täysistuntoon. MEP:it saavat nykyisin samaa palkkaa kuin sen valtion parlamentin jäsenet, josta heidät on valittu. Parlamentissa on viime vuosina työskennelty kaikenlaisen avoimuuden kasvattamiseksi. Vuonna 2005 parlamentti hyväksyi jäsenten asemaa ja palkkausta koskevat uudet säännöt, joilla pyrittiin erityisesti korjaamaan palkkoja koskeva eriarvoisuus ja varmistamaan palkkoja koskeva avoimuus. Säännöt tulevat voimaan uuden vaalikauden alusta eli tänä keväänä. Työkieli Parlamentti työskentelee kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. Kieliä on yhteensä 23 sen jälkeen kun Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun ja iiri sai virallisen kielen aseman vuonna Kaikki täysistunnossa käsiteltävät asiakirjat on käännettävä 21 viralliselle kielelle. Iirin ja maltan kielille käännetään vain osa asiakirjoista. Euroopan parlamentti tarjoaa jäsenille tulkkauspalveluita, jotta kaikki voisivat ilmaista itseään omalla äidinkielellään. Poliittiset ryhmät Jäsenet ryhmittyvät parlamentissa poliittisten näkemystensä, eivät kansallisuutensa mukaan. Euroopan parlamentissa toimii tällä hetkellä 7 poliittista ryhmää: (ryhmien perässä suluissa ne suomalaiset, jotka nyt kuuluvat kyseiseen ryhmään) Euroopan vapaa allianssi ryhmä (Satu Hassi) Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä (Ville Itälä, Eija-Riitta Korhola, Sirpa Pietikäinen, Eeva-Riitta Siitonen) Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (Anneli Jäätteenmäki, Henrik Lax, Samuli Pohjamo, Hannu Takkula, Kyösti Virrankoski) Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä (Lasse Lehtinen, Riitta Myller, Reino Paasilinna) Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/pohjoismaiden vihreä vasemmisto (Esko Seppänen) Unioni kansakuntien Euroopan puolesta ryhmä (ei suomalaisia jäseniä) Itsenäisyys/demokratia ryhmä (ei suomalaisia jäseniä) Poliittisen ryhmän kannasta päätetään yhdessä ryhmän sisällä. Ryhmät organisoivat toimintansa itse, jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan (tai joissakin ryhmissä kaksi puheenjohtajaa), työvaliokunnan ja sihteeristön. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 20 jäsentä vähintään viidesosasta jäsenvaltioita. Kukin jäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään kerrallaan. On myös mahdollista olla kuulumatta mihinkään poliittiseen ryhmään ja pysytellä sitoutumattomana. Valiokunnat Täysistuntotöiden valmistelua varten jäsenet jakautuvat pysyviin valiokuntiin, joista jokainen erikoistuu tiettyyn erityisalaan. Valiokunnissa jäsenet laativat lainsäädäntöehdotuksia ja valiokunta-aloitteisia mietintöjä, tekevät niihin tarkistuksia ja äänestävät niistä. Valiokunnissa käsitellään komission ja neuvoston ehdotuksia ja laaditaan tarvittaessa mietintöjä, jotka esitellään täysistunnossa. Parlamentissa on yhteensä 20 valiokuntaa joissa on jokaisessa jäsentä, puheenjohtaja, puheenjohtajisto ja sihteeristö. Valiokuntien poliittinen kokoonpano heijastaa täysistunnon kokoonpanoa. Valiokunnat kokoontu- vat yksi tai kaksi kertaa kuukaudessa Brysselissä ja niiden keskustelut ovat yleisölle avoimia tilaisuuksia. Puheenjohtajakokous Puheenjohtajakokouksessa kokoontuvat parlamentin puhemies ja kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajat. Puheenjohtajakokous päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista. Lisäksi puheenjohtajakokouksen tehtävänä on pitää yllä suhteita muihin yhteisön toimielimiin, kolmansiin maihin ja yhteisön ulkopuolisiin järjestöihin. Puhemies (Vas.) Parlamentti työssään. (Oik.) Strasbourgissa pidetään osa täysistunnoista. Euroopan parlamentin puhemies on tällä hetkellä Hans-Gert Pöttering. Puhemiehen toimikausi kestää aina puolet vaalikaudesta eli kaksi ja puoli vuotta ja se voidaan tarvittaessa uusia. Puhemiehen tehtäviin kuuluu edustaa parlamenttia ulkoisissa yhteyksissä ja suhteissa muihin yhteisön toimielimiin. Tämän lisäksi puhemies ohjaa neljäntoista varapuhemiehen avustuksella kaikkia Euroopan parlamentin toimintoja ja johtaa täysistunnossa käytäviä keskusteluja. Puhemies valvoo parlamentin työjärjestyksen noudattamista ja varmistaa parlamentin ja sen kaikkien elinten moitteettoman toiminnan, edustaa parlamenttia oikeudellisissa asioissa ja sen ulkosuhteissa. Tämän lisäksi puhemies voi ilmaista mielipiteensä suurista kansainvälisistä asioista. Jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen alkajaisiksi puhemies ilmaisee Euroopan parlamentin kannan ja huolenaiheet erityisistä aiheista ja esityslistan kohdista. Puhemies allekirjoittaa yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa kaikki yhteispäätösmenettelyssä hyväksytyt säädökset. Mistä Euroopan parlamentti päättää? Parlamentilla on budjettivalta eli se päättää unionin varojenkäytöstä yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Euroopan parlamentin jäsenet vaikuttavat toiminnallaan kansalaisten jokapäiväiseen elämään laaja-alaisesti. Parlamentilla on keskeinen rooli ympäristönsuojelua, kuluttajien oikeuksia, yhtäläisiä mahdollisuuksia, liikennettä sekä työntekijöiden, pääoman, palvelujen ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevia säädöksiä laadittaessa. Lähde: Eurooppanaiset on kaikille avoin, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Se ottaa kantaa ajankohtaisiin EU- ja tasa-arvokysymyksiin ja haluaa vaikuttaa unionin kehitykseen. Tavoitteena on nostaa naisnäkökulmia EU-keskusteluun ja olla silta naisten ja EU-päättäjien välillä. Tule mukaan! ELLA KANNINEN: EU on mahdollistanut elämäntapani ja vaikuttanut valintoihini Toimittaja Ella Kanninen aikoo ehdottomasti äänestää eurovaaleissa. - Olen sitä mieltä, että äänioikeus on etuoikeus ja se tulee aina käyttää. Ei voi arvostella eikä keskustella, jos ei käytä mahdollisuuttaan vaikuttaa, Ella Kanninen muistuttaa. Ella Kannisen mielestä eurooppalaisuus on mielentila, sisäinen tunnelma. Siihen ei välttämättä tarvita instituutioita. Kanninen on aina mieltänyt Suomen, suomalaiset ja itsensä osaksi Eurooppaa. En oikein tiedä mistä tämä tunne on juontaa juurensa, mutta elämässäni ei ole jaksoa, jolloin en olisi tuntenut olevani eurooppalainen. Instituutiot eivät määritä eurooppalaisuutta EU-yhteisön jäsenyys ja eurooppalaisuus eivät Ella Kannisen mielestä riipu instituutioista. Se on hänestä eräänlainen henkinen tila, joka ihmisellä joko on tai ei. Hänen eurooppalaisuutensa ei tule kotoa, koska hänen vanhempansa eivät ole siitä ruokapöydässä keskustelleet. Ei eurooppalaisuuden olemuksesta koulussakaan juuri puhuttu. Ehkä se on kuitenkin äitini syy. Hän vei minua jo lapsena matkoille ja se synnytti minussa halun oppia kieliä, tutustua erilaisiin kulttuureihin ja ih- misiin. Luulen, että se on luonut pohjan eurooppalaisuudelleni ja elämäntavalleni, Ella Kanninen kertoo. Nummelasta Grenoblen kautta yliopistoon Ella Kanninen kirjoitti 1993 ylioppilaaksi Nummelan lukiosta ja lähti saman tien Ranskaan Grenobleen opiskelemaan kieltä. Viivyin sillä retkellä siihen asti, kun rahani loppuivat ja alkoi tulla huono omatunto. Mietin, että täällä minä vaan hummailen ja pidän hauskaa, pitäisi varmaan tehdä jotain muutakin, hän hymyilee. Kanninen pyrki elle opiskelemaan tiedotusoppia ja Helsingin yliopistoon lukemaan kieliä. En kuitenkaan valmistautunut kunnolla kokeisiin enkä päässyt kumpaankaan yliopistoon, hän jatkaa. Samoihin aikoihin Kanninen kuuli tutusta, joka oli pyrkinyt Tarton yliopistoon Viroon. Sinne saattoi hakea ylioppilastodistuksella. Kannisella on hyvä ylioppilastodistus ja hän pääsi Tarton yliopistoon lukemaan journalistiikkaa syksyllä Monacosta Tarton kautta Suomeen Olin Tartossa aloittamistani edeltävän kesän tarjoilemassa Monacossa. Kun syksyllä saavuin Tarttoon, meinasin todella purskahtaa itkuun. Tuntui kuin olisin muuttanut ajassa taaksepäin, Kanninen muistelee. Alku oli hankalaa ja hän mietti koko ajan pois lähtöä. Ajattelin, että olen nyt tämän kuukauden ja sitten katson. Pikkuhiljaa kuitenkin asetuin ja kotiuduin. Asettumiseen auttoi myös opintojen käynnistyminen toden teolla. Luin ensin puoli vuotta viroa, koska kielitaitoni ei riittänyt journalistiikan opintojen edellyttämiin kirjallisiin tehtäviin. Puolen vuoden jälkeen onnistuin puhumaan itseni sisään journalistiikkaan. Tein osan kirjallisista töistäni suomeksi ja osan englanniksi. Tämän lisäksi olin jo tavannut poikaystävän, joten asettuminen helpottui entisestään, Kanninen kertaa tarinaansa. Välissä hän vietti vuoden ella tiedotusopinlaitoksella. Vuonna 1999 hän valmistui Tartosta. Opiskelu Virossa oli rankkaa mutta kiinnostavaa. Alkuun virolaiset olivat ystävällisen kiinnostuneita ja innostuneitakin suomalaisista, mutta kun suomalaisia tuli yhä enemmän ja osa heistä leveili sumeilematta opintotuel- laan, syntyi soraääniäkin. Minun luokallani meitä oli kuitenkin vain kolme ulkomaalaista, minä, yksi ruotsalainen ja yksi amerikkalainen, joten en opiskellessani missään vaiheessa voinut paeta suomalaisten keskuuteen ja niin myös integroiduin nopeasti, Kanninen jatkaa. Kannisella on Tarton vuosien jäljiltä hyviä virolaisia ystäviä ja voimakas kunnioitus Viroa ja virolaisuutta kohtaan. Suomalaisten pitäisi hänen mielestään tuntea veljeskansansa paremmin ja myös arvostaa enemmän heidän kulttuuriaan. Kun vuonna 1994 aloitin Virossa, ilmassa oli hurjaa energiaa ja yleinen ilmapiiri oli eteenpäin suuntautunut, riskejä ei kaihdettu. Keskieurooppalaisuus oli ja on Virossa läsnä aivan eri tavalla, heille uusien maiden avautuminen tarkoitti automaattisesti Eurooppaan suuntautumista, Ella Kanninen kuvaa. Ella Kanninen on ylpeä tutkinnostaan, joka on avannut hänelle monia ovia. Sain ensimmäisen työpaikkani Kauneus & Terveys- lehdestä. Sitten pääsin YLE:n Aamu-televisioon kesätoimittajaksi ja kuulin myöhemmin, että se oli pitkälti virolaisen tutkintoni ansiota. Olin YLE:ssä töissä yhteensä neljä vuotta, hän kertoo. Suomesta Bolognan kautta Milanoon Vuonna 2001 Kanninen lähti kuukaudeksi Italiaan, Bolognaan, kielikurssille. Häntä oli vaivannut jo pitkään selittämätön kiinnostus Italiaa ja italialaista kulttuuria kohtaan. Bolognassa ollessaan Kanninen törmäsi EU-rahoitteiseen intensiivikielikurssiin. Kurssille päästäkseen piti tehdä internetissä koe jonka Kanninen selvitti italialaisen ystävänsä avulla. Oleskellessaan Italiassa Kanninen soitti aiemmin helsingissä tapaamalleen Valeriolle ja kertoi olevansa maassa opiskelemassa kieltä. Hän tuli hakemaan minua ja lähdimme yhdessä pienelle matkalle rannikolle. Tavallaan olen yhä vieläkin sillä samalla matkalla, hän hymyilee. Hän painottaa, että kielen opiskelulla oli merkitystä tämänkin asian järjestymisen kannalta. Kieli on minulle avain kulttuurin tuntemukseen, kaikki näyttäytyy erilaisena kun oppii kieltä. Tavallaan tuntui siltä, että uskalsin rakastuakin vasta osatessani tarpeeksi kieltä ja ymmärtääkseni sitä kautta paremmin kulttuuria, maata ja miestänikin, Kanninen nauraa. Vuodesta 2001 alkaen Kanninen ja hänen miehensä matkustelivat Suomen ja Italian väliä. Samalla he miettivät kuumeisesti miten olisi mahdollista viettää enemmän aikaa yhdessä. Yhtenä aamuyönä ollessaan töissä hiljaisemmassa uutisvuorossa Kanninen törmäsi internetissä EU-rahoitteiseen, englanninkieliseen, kansainvälisten suhteiden maisteriohjelmaan. Kaiken muun hyvän lisäksi opinnot suoritettaisiin Milanossa. Kanninen teki pääsykokeen, pääsi ja vietti ikimuistoisen vuoden opiskellen italialaista elämää ja kansainvälisiä suhteita. Vuoden lopuksi oli selvää, että hän halusi jäädä Italiaan. Sivistäviä tv-ohjelmia Euroopasta kaikille Kannisen opiskelujen loppuun kuului pakollinen harjoittelu ja hän pääsi omasta toiveestaan tekemään sen paikalliselle tv-kanavalle. Se kesä oli monella tapaa mullistava. Se oli myös määräävä tulevaisuuteni kannalta. Esimieheni tv-kanavalla, erikoinen ja värikäs persoona, joka kuuluu Berlusconin lähipiiriin, vaati kesän lopuksi, että menisin siellä alkavan uuden matkailuohjelman koekuvauksiin. Estelin ja sanoin etten osaa kieltä tarpeeksi ollakseni juontajana. Hän kuitenkin vaati, joten menin ja sain pestin, Kanninen kertoo. Se oli todella hauskaa aikaa. Jouduin aluksi opettelemaan spiikkini ulkoa, enkä usko, että se oli kovin luontevaa, mutta onneksi opin nopeasti, hän sanoo. Vuonna 2004 Ella Kanninen irtisanoutui YLE:stä ja muutti pysyvästi Italiaan. Hän on tyytyväinen ratkaisuunsa mutta tekee edelleenkin töitä myös Suomessa. EU-tietoutta voi lisätä monin erilaisin tavoin ja Kanninen kokee tekevänsä oman osansa tekemällä EU:hun kiinteästi liittyviä ohjelmia. Hän on ollut mukana tekemässä kieliohjelmia Talo Italiassa ja Talo Espanjassa. Nyt tekeillä on Talo Ranskassa. Kanninen on joko juontanut tai toiminut apulaistuottajana ohjelmissa. Uskon, että on monia erilaisia tapoja tarjota ihmisille tietoa EU:sta ja eurooppalaisista kulttuureista. Minun tapani on tämä. Esimerkiksi Italiassa ihmiset katsovat enemmän televisiota kuin lukevat lehtiä, joten heidät tavoittaa parhaiten juuri tv:n välityksellä, hän muistuttaa. Euroopasta ja eurooppalaisuudesta Minusta ei ole olemassa mitään yleiseurooppalaista mentaliteettia. Euroopassa on vieläkin todella paljon erilaista nähtävää, koettavaa ja löydettävää. Erilaisia sävyjä. Ihmisten pitäisi muistaa, että yhä vieläkin on olemassa esimerkiksi ruotsalaisia, jotka eivät ole koskaan käyneet Suomessa ja tietävät meistä todella vähän. Mitään ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, Kanninen vakuuttaa. Ei ole olemassa eurooppalaista byrokratiaa. On olemassa esimerkiksi italialainen byrokratia, suomalainen byrokratia ja EU- byrokratia. Ne ovat eri asioita. Tämä ei minusta kuitenkaan ole paha asia vaan rikkaus, hän jatkaa. Kannisen mielestä suomalaiset voisivat kritisoida EU:ta paljon enemmän, jotta unioni saataisiin toimivammaksi ja ihmistä lähemmäksi. Italialaiset ovat paljon kriittisempiä ja siellä on paljon enemmän käytännön elämään liittyvää kriittistä keskustelua. Minusta suomalaiset voisivat ottaa tästä oppia ja tehdä samoin, opetella puhumaan arkipäivän asioista kriittisesti, hän ehdottaa. Kanninen huomauttaa myös, että EU:sta tiedottaminen on edelleen melko vanhanaikaista. Ihmiset eivät edelleenkään tiedä mitä kaikkea EU voisi heille tarjota. Teksti Hertta Niemi Kuva Sanna Peurakoski 2 PohjanAkka PohjanAkka 3

3 Äänestä naista 2009_ :58 Sivu 2 Äänestä naista 2009_ :58 Sivu 2 Suomen naisehdokkaat eurovaaleissa 2009 Kokoomus Kokoomus Kokoomus Kokoomus Kokoomus Kokoomus Äänestä naista! Äänestä naista! Rösta på en kvinna! Rösta på en kvinna! Pia Kauma Toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri, Eija-Riitta Korhola Euroopan Parlamentin jäsen, filosofian lisensiaatti, kokoomuksen vpj. s Anne Linnomaa Vaateteollisuusalan yrittäjä, opettaja ja luennoitsija, vaatesuunnittelija s Johanna Manninen Pikajuoksija, liikuntatieteiden ja yo,, s Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen, kauppatieteiden maisteri s Hämeenlinna Riikka Railimo Johtaja (Itä-Suomen EU-toimisto, Bryssel), maisteri, s Bryssel Kokoomus Kokoomus Kokoomus Kokoomus Keskusta Keskusta EU:n parlamenttivaalit tasa-arvovaalit? Naisten täysipainoinen mukana olo poliittisessa päätöksenteossa edistää demokratian toteutumista, niin myös Euroopan Unionissa. Siksi ei ole yhdentekevää keitä parlamenttiin valitaan ja keitä komissaareiksi ehdotetaan. EU:n kuva ulospäin ja sen toimintakulttuuri ovat edelleen varsin miehiset. Euroopan komission jäsenistä naisia on 37 prosenttia ja Euroopan parlamentissa naisia on 31 prosenttia. Kansallisten hallitusten olisikin nimettävä nyt kaksi komissaariehdokasta, mies ja nainen. Vaihtelu maiden välillä on suurta: seitsemässä EU-maassa naisilla on alle 15 prosenttia parlamenttipaikoista. Useimmissa EU-maissa naisia on ministeritasolla vain vähän. Muutama esimerkki. Tsekin tasavallassa naisia on parlamentissa 15,5 prosenttia ja hallituksessa ministereinä 12,5 prosenttia. Tutussa lomakohteessamme Kreikassa naisia on parlamentissa 14,7 prosenttia ja ministereinä 11,8 prosenttia. Englannissa naisia on parlamentissa 19,5 prosenttia ja hallituksessa 22,7 prosenttia. Jäsenyyttä jonottava Turkki puolestaan on saanut naisia parlamenttiin vain 9,1 prosenttia ja hallituksessa naisia on 4,2 prosenttia. Italiassa naisia on parlamentissa 21,1 prosenttia ja hallituksessa 24 prosenttia. Puolassa parlamentissa on 20,2 prosenttia naisia ja hallituksessa 26,3 prosenttia. Romaniassa parlamentissa on vain 9,4 prosenttia naisia ja hallituksessa heitä ei ole yhtään. Ranskassa parlamentissa naisia on vain 18,2 prosenttia mutta hallituksessa peräti 46,7 prosenttia. Nainen presidenttinä tai pääministerinä on edelleen harvinaisuus Euroopassakin Vuonna 2006 Euroopan komissio julkisti etenemissuunnitelman (ns. road mapin) sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi vuosille Siinä esitetään toimenpiteitä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi kuudella painopistealueella. Yksi näistä on naisten ja miesten tasa-arvoinen edustus päätöksenteossa. Tavoitteeksi on lisäksi asetettu vertailukelpoiseen eurooppalaiseen dataan perustuvan tutkimuksen edistäminen. Komissio onkin ryhtynyt konkreettisiin toimiin keräämällä, analysoimalla ja levittämällä vertailukelpoista tietoa sekä kannustamalla alan toimijoiden verkottumista. Vuonna 2004 komissio perusti tietokannan johon kerätään ajantasaista tietoa miehistä ja naisista päätöksentekijöinä EU:ssa. Kesäkuussa 2008 perustettiin Euroopan komission aloitteesta verkosto politiikan ja talouselämän päättäjinä toimiville naisille. Edellinen lama tuotti uuden pienituloisten naisten ryhmän Suomi on yhdessä muun Euroopan ja maailman kanssa vajonnut tänä keväänä taloudelliseen taantumaan, jonka syvyydestä ja kestosta kenelläkään ei ole tietoa. Yhdysvalloista levinnyt kriisi on koskettanut Suomea luottokriisinä, investointien ja rakentamisen supistumisena sekä viennin vaikeuksina. Kriisin työllisyysvaikutukset näkyvät ensin rakentamisessa ja teollisuudessa. Kansantalouden ylläpidossa kotimainen palvelukysyntä ja julkinen talous ovat keskeisessä asemassa. Edellisessä lamassa Suomessa säästettiin juustohöylämenetelmällä, jolla leikattiin lähes kaikkien sosiaaliturvaetuuksien tasoa ja tiukennettiin niiden ehtoja. Nyt yritetään tehdä elvyttävää politiikkaa, mutta julkisten menojen supistukset voivat tulla ajankohtaisiksi myöhemmin. Sosiaaliturvaetuudet, ennen kaikkea perusturvaetuudet ja toimeentulotuki, ovat edelleen luvun jäljeltä niin matalalla tasolla, että uusien leikkausten tekeminen niihin on äärimmäisen vaikeaa. Sosiaalietuuksilla on myös sukupuolittuneita rakenteita. Vähimmäismääräisen vanhempainrahan, lasten kotihoidon tuen ja pelkän kansaneläkkeen saavat ihmiset ovat yleensä naisia. Edellinen lama tuotti näiden etuuksien saajista koostuvan uuden pienituloisten naisten ryhmän. Suomella on lisäksi entuudestaan köyhien vanhojen naisten ryhmä, joka elää pelkän kansaneläkkeen varassa. Taantuma voi heikentää myös sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvaa työtä. Esimerkiksi samapalkkaisuusohjelman tavoite, sukupuolten palkkaeron kaventaminen 85 prosenttiin, voi joutua nyt kärsimään. Jos taloustilanteeseen reagoidaan varovaisilla palkankorotuksilla, naisvaltaisia aloja suosivien palkankorotusten pelivara pienenee. Työpaikoilla sukupuolten tasa-arvo näyttää herkästi hyvien aikojen ylellisyydeltä, vaikka tasa-arvon edistäminen voisi olla pitemmän aikavälin resurssi, joka heijastuu työntekijöiden motivaatioon, tuottavuuteen ja yrityksen imagoon. Palkkaerot kuriin vihdoinkin Yksi suomalainen erikoisuus on naisten ja miesten palkkaerojen sitkeä säilyminen. Sen selittäminen on hankalaa ja syystä. Euroopan unionin jäsenvaltiona Suomea sitoo unionin antama samapalkkaisuutta koskeva direktiivi 75/117/ETY. Tämän mukaan miehille ja naisille on maksettava sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä. Tämä periaate on sisältynyt jo EY:n perustamissopimukseen, joka allekirjoitettiin Roomassa vuonna Vuonna 2006 asetettiin uusi direktiivi, jossa yhdistetään naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua työelämässä ja ammattiin liittyvissä asioissa koskevat direktiivit. Uusi direktiivi tulee voimaan 15. elokuuta Tasapuoliset vanhempainvapaat Naisten ja miesten vanhempainvapaasta ja siihen liittyvästä työsuojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista on säädetty omassa direktiivissään. Sen avulla pyritään edistämään miesten ja naisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja tasa-arvoista kohtelua työn ja perheen yhteensovittamisessa. Parlamentti kehottaa päätöslauselmassaan jäsenmaitaan täyttämään lastenhoitoa koskevat tavoitteet vuoteen 2010 mennessä. Lastenhoidon tulisi olla järjestetty 90 prosentille niistä lapsista, jotka ovat kolmen vuoden ja pakollisen koulunaloittamisiän välillä. Samalla parlamentti vaatii unionia tarkastelemaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevaa politiikkaa, sillä nykyinen tilanne ei kannusta vanhempia jakamaan vastuuta lapsesta. Edustajat kehottavat komissiota tekemään ehdotuksen uudesta direktiivistä, joka koskee työja perhe-elämän yhteensovittamista. Tämä toiminta-alue on myös asetettu etusijalle unionin tasa-arvosuunnitelmissa Euroopan tason työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet vanhempainvapaata koskevan puitesopimuksen muuttamisesta. Päätös neuvotteluista kaavaillaan saatavaksi tänä keväänä toukokuun aikana. Tämän jälkeen komissio antaa vanhempainvapaata koskevan direktiivin muutosesityksen puitesopimuksen pohjalta. Uuden parlamentin tehtäväksi jää hyväksyä direktiivi. Työmarkkinaosapuolten puitesopimuksessa halutaan laajentaa perhekäsitteitä siten, että direktiivin soveltamisalaan kuuluisivat myös eibiologiset vanhemmat. Tavoitteena on huomioida vanhempainvapaiden yhteydessä myös epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät, eli osa-aika-, määräaika-, ja vuokratyötä tekevät henkilöt. Puitesopimuksen mukaan sekä äidillä että isällä olisi oikeus yhden kuukauden vanhempainvapaaseen, joka ei ole siirrettävissä toiselle. Lähde: Tanen vaaliteesit, UNIFEMin vuosikirja 2008/2009 Who answers to Women? Eva-Riitta Siitonen Euroopan parlamentin jäsen, ylipormestari, ekonomi s Johanna Korhonen sit. Toimittaja s.1968 Nesrin Can EU-asiantuntija s Nina Suomalainen Vanhempi kehityspolitiikan asiantuntija, valtiotieteiden maisteri,, Riikka Manner Ministerin avustaja YTM, KTM, Kaupunginvaltuutettu s Varkaus Tuulikki Ukkola maisteri,, s Anna Ranki Opiskelija, valtiotiet. ylioppilas s.1981 Sofia Vikman Kansanedustajan avustaja, kandidaatti,, s Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Helena Tornberg Företagare, luovuusalan yrittäjä, sairaanhoidon opettaja s Liminka Jenny Lindborg Erityisavustaja, maisteri s Helena Aaltonen Maakuntasihteeri, hallintotieteiden maisteri s.1953 Vuokatti Merja Vanhanen Lentoemäntä, kunnanvaltuutettu s Nurmijärvi Sinikka Hurskainen Kansanedustaja Imatra Liisa Jaakonsaari Kansanedustaja s.1946 Kirsi Lindroos Osaston johtaja s Raasepori Anneli Jäätteenmäki Varatuomari, Euroopan parlamentin jäsen s Arja Alho Valtiotieteen tohtori s.1955 Siuntio Petra Paasilinna Diplomaatti, filosofian maisteri 4 PohjanAkka PohjanAkka 5

4 Tuula Petäkoski-Hult Filosofian tohtori, erikoistutkija Lempäälä Kiba Lumberg Kirjailija, kuvataiteilija Sari Virta Kehittämisjohtaja, filosofian maisteri kunnanvaltuutettu s Vihti Emma Kari Valtiotieteiden ylioppilas, kaupunginvaltuuston jäsen s Emina Armantovic Tolk, närvårdarstuderande Född 1971 Närpes 6 PohjanAkka Satu Taiveaho maisteri Hämeenlinna Anna Mikkola Europarlamentaarikon avustaja, BA s Bryssel / Joensuu Pilvi Torsti Valtiotieteiden tohtori Aino-Kaisa Pekonen Lähihoitaja, vasemmistoliiton 2. vpj. Riihimäki Umayya Abu-Hanna Toimittaja, kirjailija, monikulttuurisuusasiantuntija s Tarja Cronberg Työministeri, vihreiden pj. tekniikan tohtori, kauppatieteiden tohtori s Polvijärvi Anna Moring Tohtorikoulutettava, kansalaisjärjestöaktiivi, filosofian maisteri Ann-Sofi Backgren Projektchef Född 1967 Molpe, Korsnäs Mari Puoskari Diplomi-insinööri, vihreiden vpj. kaupunginhallituksen 2. vpj. s Anna Bertills Ministermedarbetare Född 1979 Vörå-Maxmo Saara Hartzell Elokuvatuotantopäällikkö, matkaopas Rovaniemi Vuokko Piippolainen Tuotantotyöntekijä, puutarhuri,, Pietarsaari Heidi Hautala maatalous- ja metsätieteiden maisteri Elina Rantanen Tutkija, valtiotieteiden maisteri. Turku Oge Eneh Kulturproducent, ped. mag / Cultural producer, Master of Education Född 1961 Esbo Kaarina Kailo Tietokirjailija, filosofian tohtori, vasemmistonaisten vpj., kunnanvaltuuston jäsen, Kiiminki Sirpa Puhakka Puoluesihteeri,, yhteiskuntatiet. maisteri Satu Hassi Euroopan parlamentin jäsen, tekniikan lisensiaatti Terhi Räsänen Kasvatustieteiden maisteri, terveystieteiden kandidaatti, viittomakielen tulkki, Nilsiä Nina af Enehjelm Författare, företagare Född 1960 Helsingfors Annika Lapintie eduskuntaryhmän pj, varatuomari s.1955 Turku Britt Lundberg Ped. mag, vicelantråd Född 1963 Mariehamn Minna Sirnö filosofian maisteri, vasemmistonaisten pj. Johanna Sumuvuori Kansanedustaja. vihreiden vpj. valtiotieteiden maisteri Christel Liljeström Idrottsinstruktör, lantbrukare Född 1960 Sibbo Silja BorgarsdóttirSandelin Pol. Stud. Född 1985 Åbo Perussuomalaiset Kermen Soitu Rahoituskonsultti s Hanna Holopainen Tekniikan ylioppilas, kaupunginhallituksen jäsen Lappeenranta Kike Elomaa Yrittäjä Masku Lena Huldén Tutkija, :n vpj s Sirpa Roivas Sairaanhoitaja s.1957 Päivi Storgård Redaktör / Toimittaja Född 1966 Helsingfors / Perussuomalaiset Pirkko Mattila Filosofian maisteri, kunnanvaltuutettu, perussuomalaisten 3. vpj. s Muhos Aino Kainulainen Ympäristötieteen opiskelija s Anna-Mili Tölkkö Opiskelija s Irina Andonov Asiakasneuvoja s Terttu Savola Puolueen puheenjohtaja, s Sari Essayah Puoluesihteeri, kauppatieteiden maisteri s Paimio Perussuomalaiset Kaisu Havana Kosmetologi s Terhi Törrö sit. FM, laskentatoimen yo s Maija Lehtonen Pankkitoimihenkilö a.1943 Seija Töyrylä Kauppateknikko, lastenohjaaja s.1943 Leena Mantere Koulutuspäällikkö s Lahti Hanna Era Varastotyöntekijä s Minna Luomala Hitsaaja s Pietarsaari Evelyn Hynynen Toiminnajohtaja s Kajaani Jaana Sankilampi Apulaistarkastaja, s Kajaani Esther Leander Työvoimaneuvoja s Riihimäki Taina Hollo Kotiäiti, filosofian kandidaatti s Kihniö Katriina Oinas Siivooja Leena Palonen Pankkivirkailija, kristillisen median työntekijä s Harju Minna ATK-tukihenkilö s.1970 Laila Räikkä Näyttelijä s Tiina Parkkinen Liikunnanohjaaja s Arja Karlsson Vientisihteeri s Lahti PohjanAkka 7

5 Puolueiden vaaliteemoissa korostuvat ilmastonmuutos ja talouskriisi Kolumni Lamberg Marja Laatukonsultti s Aune Mänttäri Ent. kansanedustaja s Hamina Suomen Työväenpuolue Leena Hietanen Toimittaja Tallinna Ulla Lilius Kieltenopettaja, filosofian maisteri s.1944 Lahti Merja Renvall, sit. Kieltenopettaja Sottunga Kahdeksan hyvää syytä Aili Savolainen Lastentarhanopettaja s äänestää naista Katri Aalto Agrologi s Eura Sinikka Tyynelä Yhteiskuntatiet. kand. s.1951 Suomen Työväenpuolue Suomen Työväenpuolue Suomen Työväenpuolue Rosa-Maria Kyrönlahti-Keskivaara Luovan toiminnan ohjaaja, kansalaisaktivisti s Marita Mustakangas Yo-merkonomi s Anne Nevalainen Myyjä Jeff Hearn kuuluu Profeministimiesten perustajajäseniin. Hän työskentelee professorina Hankenilla, johtamisen ja organisaatiotutkimuksen laitoksella (Svenska handelshögskolan). Pohjanakan pyynnöstä hän listasi kahdeksan syytä miksi kaikkien tulisi äänestää naisia EU-vaaleissa: Liisa Paakkolanvaara Diplomi-kosmetlogi, liikkeenharjoittaja, liikunnanohjaaja s Mirjaleena Isoaho Lääket. lis. s Lempäälä Lena Wiksten Diplomiekonomi s Pori Suomen Työväenpuolue Britt-Marie Valo Rahoitustoimihenkilö s Koska naiset ovat yhä vähemmistö EU- parlamentissa Koska jotkut naiset ovat feministejä Lea Launokari Tuotantosihteeri, puolueen vpj. s Kirkkonummi Suomen Työväenpuolue Minna Ekman Palveluneuvoja Inkoo Valitsijayhdistys Sulkakoski Liisa Liisa Sulkakoski Lääkäri, homeopaatti s Turku Koska naiset ovat suuremmalla todennäköisyydellä kiinnostuneita sukupuolten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta Koska naiset todennäköisemmin ymmärtävät paremmin naisten ja miesten jokapäiväisen elämän sisältöä ja erilaisten hoitovastuitten merkityksiä Koska naiset todennäköisemmin vastustavat seksuaalista häirintää, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, julkisen tilan pornografisoitumista sekä seksikauppaa Koska naiset eivät yleensä käytä vallan tunnusmerkkeinä partaa tai ns. ylävitosia Koska on korkea aika todeta, että lehtikuvat harmaapukuisista miehistä alkavat kyllästyttää Koska enemmän naisia EU-parlamentissa voisi oikeasti muuttaa asioita parempaan suuntaan Puolueiden europarlamenttivaaliohjelmat eivät juurikaan erotu toisistaan. Ylitse muiden käyvät teemat ovat varsinkin isoille puolueille EU:n vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa ja talouskriisin hillitseminen talouden kontrollijärjestelmiä kehittämällä. Näitä tavoitteita ajetaan varsin samanhenkisin sanakääntein. Poimintoja puolueiden vaaliohjelmista Keskustan tavoitteena on EU, joka huolehtii siitä, että riittävät toimenpiteet sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon, vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän lopettamiseksi aloitetaan heti. Suomen tulee näyttää mallia syrjinnän vastaisista keinoista. Keskusta sitoutuu vaalimaan meillä hyväksi havaittua hyvinvointimallia myös unionin sisällä. Köyhyys tulee poistaa koko unionista. Tavoitteena tulee olla koulutuksen tasa-arvoisuus kaikissa väestöryhmissä. Keskusta muistuttaa ohjelmassaan myös, että Euroopassa elää noin 250 miljoonaa naista mutta miehet kuitenkin hallitsevat Eurooppaa. Siksipä sukupuolinäkökulma tulee valtavirtaistaa ja naisten osallisuutta lisätä kaikilla elämän osa-alueilla. Erityisen tärkeää keskustan mielestä on kiinnittää huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön ja naiskaupan torjumiseen. EU:n kestävä maahanmuuttopolitiikka ei voi olla vain laittoman maahanmuuton torjumista. Maahanmuuttajien kotouttamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota ja puolue ehdottaa tähän keinoksi tukihenkilötoimintaa. Kokoomuksen EU on arvojohtaja demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien sekä kestävän ja vastuullisen markkinatalouden puolesta. Sosiaalisesta Euroopasta ei saa kuitenkaan tulla sosialistista Eurooppaa. EU:n tulee kannustaa työntekoon, huolehtia heikoimmassa asemassa Lissabonin sopimuksen voimaansaattaminen ja sen tehokas täytäntöönpano on puolueen välitön tavoite. Rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta ja sääntelyn vaikuttavuutta on parannettava. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on saavutettava oikeudenmukainen taakanjako ja ydinvoimaa ei pidä sulkea pois. Maatalouden ympäristötukea on kehitettävä vähennyksiin kannustavaksi ja jätteiden syntyä on ehkäistävä ja kierrätystä edistettävä. Kokoomuksen mielestä EU:ta ei pidä lähestyä hampaat irvessä uhmamielellä tai epäluuloisesti pälyillen, vaan palavaa vaikuttamisen halua ja tekemisen iloa hehkuen. Ja turvallisuus hoituisi parhaiten liittymällä Naton jäseneksi. Sosialidemokraattien tavoitteena on EU:ssa puolustaa työllisyyttä, ympäristöä ja turvata palkansaajien sekä kuluttajien oikeudet. Politiikan on perustuttava oikeudenmukaisuudelle ja solidaarisuudelle, sillä tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja vapaus ovat Euroopan sosiaalidemokraattien johtavat arvot. :n ohjelman mukaan korkealaatuinen koulutus, terveydenhuolto, tasa-arvo ja solidaarisuus on nostettava osaksi EU:n rakennustyötä. Koulutus on nostettu ihmisoikeudeksi. Unionin politiikan on perustuttava myös naisten ja miesten tasa-arvoiseen kohteluun. Ylipitkiä työviikkoja puolueohjelma vastustaa, jotta ihmiset voivat paremmin yhdistää työn ja perhe-elämän. Talouskriisin jälkihoitoon puolue ehdottaa unionin yhteistä työllisyyssopimusta, jolla mahdollistetaan uusien työpaikkojen synty tulevaisuudessa. Parempaan talous- ja finanssipolitiikkaan tarvitaan avuksi eurooppalaista kolmikantaa, hallitusten, keskuspankin ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Myös uusi koko maailman kattava rahoitusmarkkinoiden sääntelyjärjestelmä on :n mielestä tarpeen. Ilmastonmuutoksen torjuntaan esitetään laaja-alaista unionin ilmastodirektiiviä. Maahanmuuttopolitiikan on oltava hallittua ja osallisuutta korostavaa, sillä maahanmuuttajat ovat osa eurooppalaista yhteiskuntaa. Kaupunkipolitiikka on nostettava unionin uudeksi tulevaisuuden avainalueeksi. lähtevät tavoittelemaan Eurooppaan EU-vaaleissa uutta vihreää new dealia ja uutta teollista vallankumousta. Sen mukaan olisi mahdollista luoda unionin alueelle viisi miljoonaa uutta viherkaulustyöpaikkaa. Ydinvoiman sijaan on kehitettävä uusiutuvan energian käyttöönottoa ja mikään maa ei saa enää dumpata omia ydinjätteitään muiden EU-maiden tai kolmansien maiden hoidettaviksi. Ilmastonmuutoksen torjunta on EU:n vakavin haaste maailmassa. haluavat unionin pysyvän kansainvälisten ilmastoponnistelujen kärjessä ja laittavan vapaamatkustajavaltiot kantamaan oman vastuunsa. EU:n poliittisten ratkaisujen on tulevaisuudessa kyettävä vastaamaan samanaikaisesti ekologiseen ja ilmastokriisiin sekä rahoitus- ja talouskriisiin. Tämä vaatii vihreiden mukaan tarkkaa päätösten vaikutusten arviointia. haluavat unioniin aktiivisen maahanmuuttopolitiikan ja maahanmuuttajien integraatio sekä kotouttaminen vaativat EU-tasoiset laatuvaatimukset. He haluavat EU:lle yhtenäisen edustuksen YK:ssa ja unionista halutaan tehdä rauhanneuvottelun ja sovittelun suurvalta. haluaa, että EU määrää Euroopan laajuisia minimitasoja verotukselle, palkoille ja työehdoille sekä ympäristön suojelulle. laiset suhtautuvat kriittisesti unioniin. Unionin politiikkaa on ohjannut suurten yritysten ja suuren rahan etu; kapitalistinen politiikka, joka on nyt ajanut karille niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Maailman talouden rakenteissa on Vasemmistoliiton mielestä toteutettava perusteellinen muutos. Euroopan unioni voi olla merkittävä moottori tuon muutoksen käynnistämisessä. Ruotsalainen kansanpuolue näkee EU: n globaalin talouden, ympäristökysymysten ja kansainvälisen turvallisuuden ratkaisijana. Siksi Lissabonin sopimus on saatava voimaan. :n Suomella on tärkeä rooli EU: n jäsenenä suhteessa unionin Venäjän politiikkaan ja Afrikan maiden kehitykseen. Suomella ei ole kolonialistista historiaa ja se antaa meille ainutkertaisen aseman tukea Afrikan köyhien maiden pyrkimyksiä kohti turvallisia ja oikeudenmukaisia valtioita. :n vaaliohjelmassa luvataan toimia myös yliopistojen lukukausimaksuja vastaan ja vertailukelpoisten eurooppalaisten tutkintojen puolesta. Maahanmuuttajanaisten miehiä heikompaa työllisyyttä puolue lupaa myös parantaa. :n mielestä naiset ovat edelleen aliedustettuina unionissa ja siksi tasaarvon puolesta on tehtävä edelleen töitä. Ihmiskaupan puolue tuomitsee ja näkee EU:ssa mahdollisuuden toimia tehokkaasti sen kitkemiseksi. Kristillisdemokraattien mielestä EU:n tulee olla moraalinen johtaja etsittäessä ratkaisuja kansainvälisiin ongelmiin. Puolue haluaa edistää unionissa sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävää markkinataloutta, joka parantaa kilpailukykyään panostamalla koulutukseen ja yrittäjyyteen. Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tule alistaa kauppapolitiikalle. Puolue ei kannata unionin liitovaltiokehitystä eikä syvenevää integraatiota ja haluaa arkijärkeä direktiivitehtailuun. Perussuomalaiset ilmoittaa olevansa EU-vastainen puolue, joka haluaa palauttaa valtaa takaisin kansallisvaltioille. Puolue ei hyväksy EU:n valheelle perustuvaa näennäisdemokratiaa. Parhaimmillaan EU voisi puolueen mielestä olla kansainvälinen yhteistyöelin. Puolue kannattaa kansallisesti vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jonka lähtökohtana on periaate maassa maan tavalla. Suomen kommunistinen puolue lähtee vaaleihin protestoimaan pääoman etuja ajavaa unionia vastaan ja vaatimaan toisenlaista Eurooppaa, jossa ihmisiä ja luontoa ei alisteta markkinoiden voitontavoittelulle. Suomen Työväenpuolue lähtee vaaleihin kansanvallan ja Suomen itsenäisyyden puolesta. Kansojen tasa-arvoon perustuva kansainvälisyys ja rauha sekä ympäristön kestävä kehitys ovat puolueen tavoitteita. Puolueen mielestä päätösvallan luovuttaminen EU:n elimille estää näiden tavoitteiden toteuttamista. Itsenäisyyspuolue katsoo, että EUjäsenyys on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Vaihtoehto EU-jäsenyydelle ei ole EUkriittisyys vaan Suomen ero EU:sta. -puolue haluaa turvata kaikille ihmisarvoisen elämän mahdollistavan perusturvan. Yliarvostettujen teknologiainnovaatioiden rinnalle se nostaisi myös sosiaaliset innovaatiot. Puolue esittää EU:lle säädettäväksi myös erillisen köyhyysdirektiivin ja moittii unionia puuttuvasta lähipalvelustrategiasta. Senioripuolue vaatii eläkeläisten taloudellisen syrjinnän ja henkisen ikäsyrjinnän lopettamista. Liisa Sulkakoski kampanjoi omalla listallaan terveysteemoilla. Hän pitää esillä Terveyden Eurooppa -teemaa ja puolustaa täydentäviä hoitoja, luontaisterapioita ja luontaislääkkeitä. Vähemmistöjen oikeuksia ei saa unohtaa Huhtikuun toiseksi viimeisellä viikolla (22.4.) EU:n perusoikeusvirasto julkaisi ensimmäisen raporttinsa rasismista ja eri etnisten vähemmistöjen tilanteesta. Raportti oli tehty haastattelemalla vähemmistöjen edustajia EU-maissa. Yli puolet (55 prosenttia) katsoi, että etninen syrjintä on laajasti levinnyt heidän kotimaassaan ja 37 prosenttia kertoi itse kokeneensa syrjintää viimeisen vuoden aikana. Kun 12 prosenttia sanoo olleensa rasistisen rikoksen kohteena viimeisten kahdentoista kuukauden aikana, vain kaksi kymmenestä on ilmoittanut siitä poliisille. Näin alhainen ilmoittamisosuus johtaa ajatukseen onko moni vähemmistön edustaja luovuttanut? Minulle raportin tulokset olivat pettymys, kieliväthän ne epäonnistumisesta. Yksi syy, miksi olen lähtenyt mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, on halu edistää ihmisoikeuksia, mukaan lukien vähemmistöjen oikeuksia luvun alussa omistauduimme sille, että vähemmistöjen oikeuksia seurattaisiin, kun tarkasteltiin täyttääkö EU:n jäsenyyttä hakeva maa jäsenyysehdot. Tätä ns. Kööpenhaminan kriteeriä valvottiin tarkkaan erityisesti silloin, kun Hans van der Broek oli laajentumisesta vastaava komission jäsen. Nyt sitä valvotaan Olli Rehnin johdolla. Meppinä tein itse paljon töitä, jotta vähemmistöt jäsenyyttä hakevissa maissa tuntisivat olonsa turvallisiksi uudessa EU:ssa. Muun muassa unkarilaisvähemmistöt Slovakiassa ja Romaniassa tulivat tutuiksi. Miksi erilaisten vähemmistöjen oikeuksien eteen pitäisi nähdä vaivaa? Mielestäni olemme oppineet Euroopan sodista ainakin sen, että ongelmia ei ratkota siirtämällä rajoja, vaan huolehtimalla kaikista kansalaisista samoin perustein, riippumatta siitä mistä he tulevat tai miltä he näyttävät. Myös Euroopan historian taakka natsismista ja fasismista velvoittaa tähän. Mitä voimme tehdä edistääksemme vähemmistöjen oikeuksia? Saisimme tähän konkreettisen välineen Lissabonin sopimuksesta, joten sen voimaansaattaminen olisi myös tästä näkökulmasta tärkeätä. Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan EU voi liittyä vahvaan Euroopan neuvoston ihmisoikeusjärjestelmään. Sopimus tulee myös mahdollistamaan enemmän yhteistyötä vähemmistöjen puolesta. Päätös EU-tuista vähemmistöjen eteen tehtävään työhön olisi sen jälkeen mahdollista saada aikaan määräenemmistöllä, eikä enää vaadittaisi yksimielisyyttä neuvostossa. Tämä, vaikkakin pitkänlaisesti, johdantona EU-vaaleihin, koska haluan osoittaa, että kesän parlamenttivaaleissa on kyse aivan samanlaisista asioista kuin kunta- ja eduskuntavaaleissa: jokainen tekee ratkaisunsa arvojensa mukaan. Etsitään sellaista ehdokasta, joka on arvomaailmaltaan läheinen emme etsi jotain EU-sopimusten asiantuntijaa, vaikka tällainen tuntemus onkin myönteistä. Me suomalaiset emme varmaankaan kaikki ole samaa mieltä hylkeiden suojelusta, Natura-alueiden tarpeesta tai yksityistämisen laajuudesta. Näissä asioissa on aidosti ristiriitoja suomalaisten kesken. Mutta ehdokkaitten joukosta löydät sellaisen henkilön, joka ajaa sinun asiaasi tavalla jolla sinä koet, että on Suomen etu. Koska siitäkin meillä on erilaisia näkemyksiä, olemme moniarvoinen demokratia. Kaikesta huolimatta toivon, että parlamentti ja komissio saavat ensi kaudella tehokkaampia työvälineitä syrjinnän estämiseksi ja vähemmistöjen etujen puolustamiseksi. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors 8 PohjanAkka PohjanAkka 9

6 Riitta Myller jättää EU:n parlamentin tyytyväisin mielin: Asiansa osaava voi vaikuttaa Ruotsalainen europarlamentaarikko Maria Robsahm tuli parlamenttiin yhdellä agendalla: vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Nyt hän jättää Brysselin ja siirtyy takaisin kulttuurin pariin. Missio naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi on ottanut lujille. - En ole enää EU-naiivi, sanoo palkittu TV-journalisti Maria Robsahm, (ALDE). Hän on raportoinut Estonian uppoamiseen liittyvästä viranomaistoiminnasta Suuren journalistipalkinnon verran, kohdannut ydinvoimaonnettomuuden luhistaman Tshernobylin ja raportoinut Etelä-Afrikan ponnisteluista kohti vaalidemokratiaa. Siksi yllättääkin, että viiden meppivuoden vaikutus Robsahmiin on ollut yllättävän järeä. Ex-naiivi EU-myönteinen optimisti sanoo olevansa nyt pessimisti. Edes äänestäminen kesäkuun parlamenttivaaleissa ei juuri houkuttele. Miksi? Luotan nykyisin vain poliisivoimiin, hän sanoo. Taistelu naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi ja naiskaupan hillitsemiseksi on osoittautunut kovaksi luuksi, nimenomaan Euroopan parlamentissa. 70 prosenttia parlamentin jäsenistä on miehiä. Asioita lähestytään heidän näkövinkkelistään ja sitä pidetään täysin luontevana. Naiset saavat puuhata omassa komiteassaan, mutta naisten asioille naureskellaan ja niitä pilkataan, hän tunnustaa. EP:ssä monet miesedustajat tulevat maista, joissa prostituutio on laillista ja se vaikuttaa heidän asenteisiinsa syvästi. Robsahm jyrisee niille EU-yhteiskunnille, jotka ovat laillistaneet seksin ostamisen. Eihän elinkauppaakaan laillisteta. Ei kukaan kuole seksin puutteeseen, mutta ilman munuaista saatat kuollakin. Silti on valtava rikos ostaa toiselta ihmiseltä munuainen, mutta seksin ostaminen sallitaan. Ruotsin prostituution vastaisen lainsäädännön tutuksi tekeminen EU-tasolla olisi ainoa asia, joka voisi oikeasti muuttaa naiskaupan uhrien asemaa, Robsahm suitsii maansa tulevaa EU-puheenjohtajuutta. Naiskauppa on naapurimaassa Robsahmin mukaan laskussa. Häpeä, jos olet hiljaa - mitään muuta hävettävää ei ole Maria Robsahmia kuuntelemalla käy selväksi että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei tulisi koskaan lähestyä suppeasti. On turha puhua pelkästä parisuhdeväkivallasta kun naisia hakataan yhteiskunnan voimin palkkaneuvottelupöydissä, politiikassa ja yleensäkin työmarkkinoilla. Miehillä on enemmän valtaa ja rahaa nyky-yhteiskunnissa, naiset ovat edelleen vähemmän tärkeässä asemassa. Pohjolan naisten on turha ylpistellä, työsarkaa riittää ja mykkyyden kulttuuri vallitsee meilläkin. Robsahm on edustajakaudellaan mykistänyt monesti. Harva pääsee Herald Tribunen kanteen tai New York Times sivuille puhumalla parisuhdeväkivallasta. Kansainvälinen uutiskynnys ylittyi kuitenkin rymisten, kun europarlamentaarikko itse tunnustautui hakatuksi naiseksi, kesken asiaa käsittelevän konferenssin. Esivalmistellut puheet, tilastot, teoriat ja väkivallan ulkoistaminen tuntuivat teennäiseltä. Tiedättekö miltä hakattu nainen näyttää? Hän näyttää minulta, hän yllätti yleisönsä. Sen jälkeen meppikollegat, parlamenttiavustajat ja toimittajat lähestyivät Robsahmia - omine kokemuksineen. Häpeästä ja hiljaisuudesta on päästävä eroon, Robsahm vaatii. Naisiin kohdistuva väkivalta on poliittinen ongelma, koska se koskettaa niin monia naisia. Jos puolet Suomen ja Ruotsin naisista astuisi kaapista ulos ja he tunnustaisivat, että ovat parisuhdeväkivallan uhreja, näkisimme asiassa muutoksen, hän uskoo. Robsahm itse on päättänyt astua ulos Euroopan parlamentista, Shakespeare odottaa. On kulttuurin vuoro. Oopperaproduktio Richard III:sta Euroopan parlamentti vaatii nollatoleranssia naisiin kohdistuvalle väkivallalle - Taistelu naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi on yhtä vaivalloista ja vaikeaa kuin aikoinaan orjuudesta irti pääseminen, Maria Robsahm vertaa. tuotetaan Ruotsissa ja Englannissa vuonna Maria Rocks med Richard! EU:sta huolimatta. Tai ehkä juuri siksi. Bryssel-realismin kyydittämä tuleva rivieurooppalainen jaksaa kuitenkin toivoa. Minulla on toive - että naiset oppisivat puhumaan! Väkivallasta, kaikkialla Euroopassa. Teksti Aija-Leena Luukkanen, Bryssel Eihän ihmiset hakkaa toisiaan työpaikoillakaan, vaikka provosoivatkin toisiaan. Miksi ihmeessä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei saada kuriin? - Maria Robsahm, europarlamentaarikko. - Yksittäinen meppi voi EU:n parlamentissa vaikuttaa jopa enemmän kuin kansanedustaja Suomen eduskunnassa, vakuuttaa EU:n parlamentin nyt kolmen kauden jälkeen jättävä Riitta Myller,. Menestyäkseen on osattava ne asiat, joita ajaa, on kyettävä rakentamaan luottamusta oman ryhmän sisällä ja muihin ryhmiin päin ja lisäksi on oltava laajasti eri yhteiskunnan alueille verkostoitunut. Siinä sen salaisuus. Joku ne ajatukset ja mielipiteet aina esittää, jotka päätyvät loppujen lopuksi varsinaisiksi päätöksiksikin, hän sanoo. Omia mielipiteitä on uskallettava tuoda esiin, perustella ja puolustaa. Jatkuvat matkustaminen työn ainoa haittapuoli Riitta Myller lopettaa mepin uransa henkilökohtaisista syistä. Jatkuva matkalla olo on suurin syy. Parlamentissa töitä tehdään 150 prosentin teholla ja en haluaisi enää riuhtoa siihen tahtiin. Mutta en myöskään halua lähteä miksikään jäähdyttelijäksi, joten päätin palata takaisin Suomeen ja aloittaa toisenlaisen elämän, hän kertoo. Toiveissa on alkaa tehdä erilaisia koulutus- ja muita free lance-töitä. Myller oli toimittaja ennen valintaansa parlamenttiin. Ihan tyytyväisenä katson taaksepäin vuosiani parlamentissa. Olen ollut mukana edistämässä monia tärkeitä asioita ja vieläpä voinut vaikuttaa niihin, hän sanoo. Onnistumisen tunnetta Myllerille antavat mm. monet omat raportit, joita hän on päässyt tekemään, päästökattodirektiivi, kuudes ympäristöohjelma ja uusi rajat ylittävän toiminnan mietintö. Ympäristön ja rajat ylittävän yhteistyön ydinosaamisalueet Parlamentissa Myllerin vahvinta aluetta ovat olleet ympäristö- ja aluepolitiikka. Aluepolitiikan osalta paneuduin erityisesti rajat ylittävän yhteistoiminnan kysymyksiin ja ympäristövaliokunnassa raportoin laajentumisen ympäristövaikutuksista, hän kertoo. Olen ollut mukana vaikuttamassa siihen, että maamme itäiset ja pohjoiset alueet tulevat edelleen olemaan vahvasti saajana silloin kun tukitasoista päätetään. Jatkan kauden loppuun asti myös byrokratiatalkoita, jotta Itämeriyhteistyö ja rajat ylittävä yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä saadaan entistä joustavammaksi ja tehokkaammaksi, Myller jatkaa. Kun parlamentissa jaksaa määrätietoisesti ajaa asiaansa, niin pikkuhiljaa se vuosien kuluessa myös voi toteutua, hän väittää. Myllerin omaa työtä parlamentissa helpotti, että hän löysi nopeasti ne kanavat, joiden kautta asioihin voi vaikuttaa. Parlamentissa ei ole meidän eduskunnan oppositio-hallitus asetelmaa, vaan eri asioiden ympärille rakennetaan koalitioita ja niiden kautta asioita viedään päätökseen. Tällaisessa asetelmassa voi herkemmin vaikuttaa kuin meidän omassa eduskunnassamme, Myller sanoo. Tietenkään hänelläkään ei ollut aluksi helppoa. Onnistuakseen työssään mepin on opittava parlamentin toimintatavat nopeasti. Sitä helpottaa, että parlamentissa on hyvin kannustava ja auttavainen ilmapiiri. Ei ollenkaan sellaista suomalaista meininkiä, että heitetään uudet kylmiltään veteen ja katsotaan kuinka käy, hän muistelee. Sen lisäksi siellä myös kiitetään silloin kun on tehnyt asiansa hyvin, tuki ja kannustus ovat arkisen politiikan teon osia. Toki sitten kun taistellaan paikoista, niin kilpailu on kovaa, hän jatkaa. Myller pitää tärkeänä, että meppi osaa asettaa omat tavoitteensa oikealle tasolle. Jos haluaa heti kuun taivaalta, niin varmasti sinut palautetaan maan pinnalle. Lisäksi pitää rajata ne asiat, joita seuraa ja joihin haluaa vaikuttaa, koska kaikkea ei pysty mitenkään hallitsemaan, hän neuvoo. Miksei EU kiinnosta Suomessa? Riitta Myllerin mielestä Suomessa suhtaudutaan EU:n asioihin jotenkin nurinkurisesti. Viesti on aina, että EU pakottaa, EU määrää, eikä ollenkaan osata ajatella, että me olemme EU ja me voimme myös vaikuttaa valmistelussa oleviin asioihin. Joku kasvoton EU tekee päätöksiä, emme me itse, hän sanoo. Tässä syyttävä sormi osoittaa me- dian lisäksi järjestöjä ja kaikkia niitä tahoja, jotka EU:n asioista Suomessa tiedottavat. On helppoa saada läpi viesti, jossa väitetään EU:n tekevän taas jotain meitä uhkaavaa. Sen sijaan valmistelussa olevien isojenkin asioiden käsittely ei tunnu kiinnostavan ketään, hän huokaa. Mylleristä olisi tärkeää, että kansalaiset voisivat lukea ja kuulla asioista siinä vaiheessa, kun ne ovat valmistelussa ja kesken. Tässä vaiheessa olisi tärkeää kuulla meppien, puolueiden ja eri tahojen mielipiteitä asiasta, jolloin voisi nähdä politiikalle jotain merkitystä. Esimerkiksi komission ehdotukset muuttuvat päätöksenteon aikana erittäin usein ja paljon. Nyt esimerkiksi potilaiden pääsy rajat ylittävään hoitoon on tällainen prosessissa oleva asia, hän kertoo. Unionin haasteet Uuden parlamenttikauden haasteet Myller kiteyttää uskottavuuden palauttamiseen ja EU:n globaalin johtajuuden säilyttämiseen taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Lissabonin sopimuksen eteneminen on tärkeää, jotta luottamus unionin toimintakykyyn säilyy. Tuntuu todella omituiselta, että meillä Suomessa on parlamenttivaaleihin lähdössä ehdokkaita, joiden tavoitteena on Lissabonin sopimuksen vastustaminen. Tietävätköhän he lainkaan, mitä tuo sopimus tarkoittaa, pohtii Myller. Ilmastonmuutoksen torjunta on koko maailman tulevaisuuden kannalta todella tärkeä tavoite. EU:n on osoitettava siinä johtajuutta ja kannettava globaali vastuunsa, Myller vaatii. Euroopan Unioni on hyväksynyt isot linjat eli hiilidioksidipäästöjen vähentämisen prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja uusiutuvien kasvattamisen samaan vuoteen mennessä 20 prosentilla. Riitta Myller pitää luonnollisena että Balkanin alueen maat tulevat jossain vaiheessa unionin jäseniksi. Samalla myös alueen ristiriidat tulevat unioniin, hän muistuttaa. Turkin jäsenyys sen sijaan on hänestä ikuisuuskysymys. Ovet neuvotteluille on pidettävä kuitenkin auki, sillä jos ne suljetaan, toivottava kehitys Turkin yhteiskunnassa ei etene, hän sanoo. Naisen euro Euroopassa on 85 senttiä Riitta Myllerin mielestä EU:n perustoimintakulttuuri on edelleen hyvin miehinen. Siksi on tärkeää seurata mitä tasa-arvokysymyksissä tapahtuu. Laki- ja säädöstasolla asiat ovat hyvinkin tasa-arvoisesti mutta käytännössä tilanne voi olla aivan toisenlainen, ihan niin kuin täällä koti-suomessakin, hän muistuttaa. Riitta Myllerin neuvot uudelle mepille Päätä mihin asioihin haluat vaikuttaa, kaikkea et voi hallita Arvostusta ja asiansa läpi saa se, joka tietää ja osaa Työelämän, harrastusten, kansalaisjärjestöjen ja verkostojen tiedot käyttöön Ole paikalla kokouksissa säännöllisesti Seuraa tarkasti tärkeiksi katsomiesi asioiden etenemistä Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, joka on merkittävä este sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiselle. Väkivalta aiheuttaa huomattavia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä seuraamuksia niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Tällä hetkellä EU:ssa ei ole jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä koskien naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. EU on kuitenkin asettanut 2008 laatimissaan suuntaviivoissa kolme suurta tavoitetta tehostaakseen toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Nämä ovat väkivallan torjuminen, uhrien suojeleminen ja tukeminen sekä väkivallantekijöiden rankaisemattomuuden lopettaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tulee EU-tasolla säätää kaikkia jäsenmaita sitova laillinen perusta. Kehotukset ja lyhytaikaiset projektit naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi eivät riitä, on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) ehdottaa, että EU:ssa säädetään direktiivi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. YK:n naistenrahasto UNIFEM on haastanut kaikki maailman päättäjät mukaan kampanjaan, jossa sanotaan EI naisiin kohdistuvalle väkivallalle. Ruotsalainen meppi Eva-Britt Svensson oli huhtikuun alussa saanut jo yli puolet EU:n parlamentaarikoista allekirjoittamaan asiaa koskevan virallisen vetoomuksen, jossa pyydetään komissiota julistamaan nollatoleranssin naisiin kohdistuvalle väkivallalle seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kampanjassa mukana oleva YK.n pääsihteeri Ban Ki-moon vaatii naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamista. On säädettävä lakeja, jotka suojelevat naisia ja rankaisevat syyllisiä sekä vahvistettava olemassa olevaa lainsäädäntöä. Rankaisemattomuuden kulttuuri on katkaistava, Ki-moon vaatii. Viime vuonna UNIFEMin kansainvälisen vetoomuksen allekirjoitti yli viisi miljoonaa ihmistä, mukana useita presidenttejä ja ministereitä. Suomen UNIFEM hankki kampanjan allekirjoittajiksi presidentti Tarja Halosen ja presidentti Martti Ahtisaaren, kaikki hallituksen ministerit, useat työmarkkinajohtajat, kirkkojen johtajat, oopperalaulaja Karita Mattilan, kirjailija Märta Tikkasen ja useita muita yhteiskunnan vaikuttajia. Naiset ansaitsevat Euroopan tasolla miehiä selvästi vähemmän. Naisen euro on Euroopassa 85 senttiä, Suomessa se on vain 80 senttiä. Muutosta ei ole tapahtunut samapalkkaisuutta koskevasta EUlainsäädännöstä huolimatta. Palkkatasa-arvo NYT: Samasta työstä ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka Tasa-arvosuunnitelmissa on kiinnitettävä huomiota naisten palkka- ja urakehityksen tukemiseen Naisten korkeampi koulutustaso on saatava näkymään naisten palkassa ja urakehityksessä Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisesti molempien vanhempien työnantajien kesken Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön sukupuolisensitiivinen työnarviointi, jonka avulla pystytään tunnistamaan palkkasyrjintä Naisten tekemää työtä ja naisvaltaisia ammatteja on arvostettava Taloudellisen tilanteen elvyttämistoimien on kohdistuttava myös naisvaltaisille aloille Miesten ja naisten välinen palkkaero ei saa vaihtua eläke-eroksi eläkkeelle siirtymisen jälkeen Euroopan unionissa tehdään meitä kaikkia koskevia päätöksiä. Demokratian toteutuminen edellyttää miesten ja naisten tasa-arvoista osallistumista päätöksentekoon. Parlamentin tasa-arvoisuuden lisääminen on kaikkien unionin kansalaisten etu. Kuinka tärkeänä sinun ehdokkaasi pitää tasa-arvokysymyksiä, syrjinnän vastustamista, yhdenvertaisuutta tai samapalkkaisuutta? Euroopan parlamentin vaalit ovat 7.6. Äänestä naista! PohjanAkka PohjanAkka 11

7 Lisää naisia Euroopan päätöksentekoon -Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä on aika ottaa päättäväinen askel sukupuolten tasa-arvon edistämisen puolesta, muistuttaa presidentti Tarja Halonen. Euroopan komission Suomen edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto järjestivät perjantaina 3. huhtikuuta 2009 seminaarin, jossa keskusteltiin kansalaisjärjestöjen roolista demokratian, naisten aseman ja äänestysinnokkuuden kasvattajina. Seminaarissa puhuivat presidentti Tarja Halonen, Euroopan komission varapuheenjohtaja Margot Wallström ja Euroopan parlamentin varapuhemies Diana Wallis. Kaikki kolme ilmaisivat voimakkaan toiveensa saada lisää naisia mukaan EU:n päätöksentekoon. Kansalaisjärjestöjen rooli nähtiin erittäin keskeisenä osana yhä tasa-arvoisempaa ja demokraattisempaa Eurooppaa. Myös äänestysinnokkuuden kasvattamisessa kansalaisjärjestöillä on avainasema. Kaikki puheenjohtajat edelleen miehiä Tällä hetkellä sekä EU-parlamentin, neuvoston että komission puheenjohtajat ovat kaikki miehiä. Tämä tilanne huolestutti kaikkia seminaarissa puhuneita ja erityisesti varapuhemies Wallis nosti tilanteen ongelmallisuuden esiin. Komissaari Wallström kuitenkin painotti, että on tärkeää muistaa, etteivät naiset ole sen parempia kuin miehet, vaan että todellisessa demokratiassa tarvitaan sekä naisia että miehiä. Naiset tuovat keskusteluihin uusia näkökulmia. Yhtenä ratkaisuna tilanteeseen Wallis ja Wallström kannattavat mallia, jossa kaikki jäsenmaat valitsisivat kaksi komissaariehdokasta, naisen ja miehen. Tänä syksynä uudistuksen toteuttaminen on kuitenkin vielä teknisesti ja muodollisesti mahdotonta. Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, tasaarvoteemoja keskiöön Kaikki kolme toivoivat unionilta lisääntyvää avoimuutta ja läpinäkyvämpää ehdokasasettelua. Presidentti Halonen esitti konkreettisen toivomuksen, että jatkossa komissaarivalintaa käsiteltäisiin enemmän myös eduskunnassa, ei vain hallituksessa. Halosen mielestä naisten aseman kaikenlainen edistäminen on kiinteä osa kehittyvää demokratiaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo kaikilla elämänaloilla kuuluu EU:n perusoikeuksiin. Tällä saralla on kuitenkin vielä paljon töitä ja kaikkien jäsenvaltioiden on tehtävä osansa. Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä on aika ottaa päättäväinen askel sukupuolten tasa-arvon edistämisen puolesta. Jäsenvaltioiden tulee korostaa sukupuolten välistä tasaarvoa asettamalla naisia ehdokkaiksi ja edistämällä tasa-arvoa koskevia teemoja, Halonen painotti. Demokratia on muutakin kuin vaalit Kansalaisjärjestöjen roolia tärkeänä linkkinä EU:n päättäjien ja kansalaisten välillä painotettiin seminaarissa laajasti. Presidentti Halonen totesi, että on tärkeää muistaa, että demokratiaan sisältyy paljon muutakin kuin vapaat vaalit. Demokratia on paljon muutakin kuin osallistumista demokraattisiin vaaleihin. Kansalaisten aktiivinen osallistuminen on merkittävä osa yhteiskuntiemme toimintaa. Kansalaisjärjestöt vaikuttavat tekemällä aloitteita ja osoittamalla suuntaa myös EU:n politiikalle ja ulkosuhteille, Halonen muistutti. Halonen korosti puheessaan ammattiyhdistysten merkitystä. Ammattiyhdistykset ja uskonnolliset yhteisöt ovat nyky-euroopan suurimpia kansalaisjärjestöjä. Halonen kannustikin EU:ta entistä tiiviimpään yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen kanssa myös siksi, että niiden kautta on mahdollista kasvattaa kansalaisten kiinnostusta Euroopan unioniin ja sitä kautta lisätä äänestysaktiivisuutta Eurooppavaaleissa. Keskusteluissa nousi esiin konkreettisia tapoja lisätä naisten määrää johdossa. Euroopan komission varapuheenjohtaja Margot Wallström kertoi pitävänsä tasavallan presidentti Tarja Halosta pätevänä ehdokkaana EU:n johtotehtäviin. Halonen vastasi muistuttamalla olevansa vielä muutaman vuoden ajan Suomen presidentti. Teksti Hertta Niemi EU kiinnostaa Turkin koulutettuja naisia Toimittaja Hilal Köylü työskentelee Radikal Turkey-sanomalehdessä. Hän on juuri palannut Istanbuliin Ankarasta, jossa hän on seurannut Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman valtiovierailua. Monien muiden turkkilaisten tavoin hänkin on selvästi vaikuttunut Obaman puheesta. Toimittaja Hilal Köylû toivoisi Turkin pääsevän EU:n jäseneksi mutta tietää, ettei maa ole siihen vielä valmis. Naisten oikeudet, ihmisoikeudet ja demokraattinen kehitys eivät ole vaadittavalla tasolla, mutta jäsenyyden toivossa maamme on menossa parempaan suuntaan, hän uskoo. -Obaman Turkin vierailu on erittäin tärkeä. Obama painotti, että Turkki on kehittyvä maa, jolla on ainutlaatuinen maantieteellinen asema idän ja lännen välissä, ja jossa kukoistaa useita kulttuureita, ideoita ja mielipiteitä. Obama yrittää motivoida EU:ta ja Turkkia sopuun, sillä Yhdysvallat tarvitsee Turkin apua Afganistanissa ja Irakissa, Köylû selittää. Hän korostaa Obaman tavoin, että Turkki toimii siltana idän ja lännen välillä. Turkin hallinnolla on islamilaiset juuret mutta nykyinen hallitus on valmis seuraamaan EU:n tietä. Köylün mielestä Turkin yhteiskunnan pitäisi olla läpinäkyvämpi, siksi hän haluaa mukaan EU:hun. Turkki tarvitsee Eurooppaa -Euroopan unioniin kuuluminen edistäisi elintason nousua ja demokraattista kehitystä. Turkin periaatteet, ideat ja arvot kohenisivat. Turkki tarvitsee Eurooppaa perustuslain, ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien kohentamiseen, hän jatkaa. Naisena oleminen on vaikeaa Köylün mielestä. Onneksi monet vanhemmat haluavat nykyään kouluttaa tyttäriään. Ongelmia on etenkin Itä-Turkissa mutta tilanne on parantumassa vähitellen useiden projektien myötä. Naisten täytyy myös motivoida itseään. -Me taistelemme, todella taistelemme, Köylû vakuuttaa. Ura merkitsee monelle yhä enemmän mutta naimisiinmeno on suosittua nuorten kaupunkilaisnaistenkin keskuudessa. Perhearvot ovat hyvin tärkeitä turkkilaisille. Miehen kanssa voi seurustella, mutta kun halutaan lapsia, mennään tietenkin naimisiin. -Itse olen sinkku mutta haluaisin mennä naimisiin. Pidän lapsista ja haluaisin perheen. En kuitenkaan osaa kuvitella kuinka kasvattaa lasta ilman isää, Köylû aprikoi. Hän jatkaa, että EU:hun liittymiseen liittyy myös paljon väärinkäsityksiä ja konkreettisia esteitä. Maassa on lähes 90 miljoonaa asukasta ja se voi olla ongelma EU:lle. Turkkia on vaikea määritellä. Mielipiteet vaihtelevat sen mukaan keneltä kysyy, kansalaisilta, viranomaisilta vai diplomaateilta. -Mutta Turkin politiikka on muuttumassa, uskoo Köylü. Nykyinen hallitus aloitti neuvottelut Irakin kurdilaisen presidentti Jalal Talabanin ja Kurdistanin pääministeri Nechirvan Barzanin kanssa. Hallitus aloitti myös dialogin Armenian suuntaan. Turkki haluaa osoittaa, että se pystyy edistämään rauhanomaista politiikkaa naapureidensa kanssa. Köylü viittaa Saksan kansleri Angela Markeliin, joka on ehdottanut, että Turkki voisi olla EU:n etuoikeutettu partneri. -Myöskään Ranskan presidentti Sarkozy ei puolla Turkin liittymistä EU: hun. Me emme pidä tästä ehdotuksesta. Myös EU tarvitsee Turkkia, molemmat hyötyisivät, se olisi win-win tilanne, uskoo Köylû. Obamaa hän kehuu estoitta: -Olen hyvin vaikuttunut hänen vierailustaan. Obamalla on maalaisjärkeä mutta hän on myös intellektuelli ja osaa asettaa sanansa hyvin. Hän ei edusta perusamerikkalaisuutta vaan uutta miehen mallia. Hänen puheensa johdosta pohdin, että hänellä ei ole erityistä kansallisuutta tai uskontoa. Hän työskentelee maailman puolesta, jossa kaikki uskonnot ja kansallisuudet voivat elää harmoniassa, hehkuttaa toimittaja Hilal Köylû. Pojat edelleen tyttöjä arvokkaampia Begüm Aydin on parikymppinen opiskelija, joka työskentelee vapaaehtoisena Sivilisaatioiden Allianssi foorumin lehdistökeskuksessa. -Istanbulissa eläminen on helppoa, mutta muualla olosuhteet ovat naisille vaikeammat. Pojat ovat perheille yhä arvokkaampia kuin tyttölapset, hän sanoo. Tyttöjen kouluttamatta jättäminen on Turkissa yleistä, eikä tämä ole Aydinin mielestä tietenkään hyvä. Naiset nähdään kotirouvina, jotka synnyttävät paljon lapsia. Aydin kertoo, että miehen ja naisen tasa-arvosta puhutaan paljon. Turkissa on feministejä, jotka kirjoittavat epäkohdista, mutta tällaiset näkökulmat eivät nouse tarpeeksi esille. -Jopa jotkut koulutetut ihmiset pitävät tyttöjä alempiarvoisina ja se on surullista, hän myöntää. -Itse olen onnekas, saan opiskella, sillä äitini ja isäni ovat koulutettuja ja haluavat tarjota saman minulle. En ole feministi mutta kannatan tasa-arvoa, Aydin vakuuttaa. Turkki on hyvin monikerroksinen maa. Isoin ongelma on Aydinin mukaan väestökasvu. Hän haluaa vaikuttaa syntyvyyden säännöstelyyn e-pillereistä ja kondomeista valistamalla. -Jos vanhemmat eivät pysty tarjoamaan lapselle laadukasta elämää, ei pitäisi synnyttää. Jos olet kouluttamaton, eikä ole rahaa, niin lapsetkin kasvavat samanlaiseen todellisuuteen, hän toteaa. Aydin haluaisi osaksi EU:ta. -Minä olen valmis mutta Turkki ei ehkä ole. Etenkään Turkin itäosa ei ole vielä valmis liittymään EU:hun, hän arvioi. Teksti ja kuva Päivi Nikkilä 12 PohjanAkka