VUODEN 2013 KHT-TUTKINNON ARVOSTELUPERUSTEET

Transkriptio

1 1 TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA VUODEN 2013 KHT-TUTKINNON ARVOSTELUPERUSTEET Arvosteluperuste ei ole mallivastaus. Arvosteluperusteessa on kuvattu seikat, joiden perusteella on annettu pisteitä. Arvosteluperusteessa ei ole esitetty täydellisesti kaikkia hyväksyttäviä näkökohtia tai vastauksia tehtäviin. Vastausten arvostelussa on voinut saada lisäpisteitä riittävän perustelluista ja olennaisista havainnoista, vaikka niitä ei ole mainittu arvosteluperusteessa. Arvosteluperusteessa esitetyt lainsäädännön sekä hyvän tilintarkastustavan ja hyvän kirjanpitotavan tulkinnat liittyvät kunkin tehtävän vastausten arvosteluun vain tässä tutkinnossa. Arvosteluperusteen tulkintoja ei voi esittää tilintarkastuslautakunnan (TILA) kannanottoina muissa asiayhteyksissä.

2 2 Vuoden 2013 KHT- ja HTM-tutkintojen laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Tutkintotyöryhmä: Puheenjohtaja KHT Reino Tikkanen Kaarina Ijäs HTM Jaakko Gävert suunnittelija Heidi Haukkala päällikkö Hanna Kattainen suunnittelija Annika Mäki Asiantuntijat: KHT Tuomas Honkamäki KHT Anne Kulla HTM Miki Lehtomäki KHT Pasi Pekkarinen KHT Kari Rantala KHT Tomi Seppälä

3 3 Tehtävä 1 (25 pistettä) Tehtävä 1.1. Roms Oyj on listautumassa. Tämän vuoksi sen on IFRS 8.2(b)(ii) -kohdan mukaisesti sovellettava IFRS 8 -standardia (0,25 pistettä). IFRS 8.11 kohdan mukaan yhteisön on esitettävä erilliset tiedot kustakin toimintasegmentistä, joka (b)-kohdan mukaan ylittää kappaleessa 13 tarkoitetut määrälliset raja-arvot (0,25 pistettä). Segmentti tulee esittää tilinpäätöksessä, jos se ylittää yhdenkin kriteereistä. IFRS 8.13:n mukaiset raja-arvot ovat seuraavat (0,5 pistettä): a) Sen raportoimat tuotot sekä myynnistä ulkopuolisille asiakkaille että myynnistä tai siirroista toisille segmenteille ovat yhteensä vähintään 10 prosenttia kaikkien toimintasegmenttien yhteenlasketuista ulkoisista ja sisäisistä tuotoista. b) Sen raportoima voitto tai tappio on absoluuttiselta määrältään vähintään 10 prosenttia joko (i) kaikkien voitollisten segmenttien yhteenlasketusta voitosta tai (ii) kaikkien tappiollisten segmenttien yhteenlasketusta tappiosta riippuen siitä, kumpi niistä on absoluuttiselta määrältään suurempi. c) Sen varat ovat vähintään 10 prosenttia kaikkien toimintasegmenttien yhteenlasketuista varoista. Kokelaan tulee tehdä seuraava analyysi: Toimintasegmentti Segmentin liikevaihto (milj. euroa) Segmentin voitto/ tappio (-) (milj. euroa) Segmentit, joissa voittoa (milj. euroa) Segmentit, joissa tappiota (-) (milj. euroa) Segmentin varat (milj. euroa) IT-laitteet Ohjelmistot Huoltopalvelut Yhteensä ennen eliminointeja Eliminoinnit Yhteensä Raja-arvo IFRS 8.13:n mukaan Segmentin liikevaihdon raja-arvo lasketaan ennen konsernin sisäisen liikevaihdon eliminointia, eli raja-arvoksi muodostuu tällöin 4 400/10 prosenttia= 440 (0,5 pistettä). Segmentin tuloksen raja-arvon laskennassa lasketaan erikseen voitolliset ja tappiolliset segmentit, ja raja-arvo lasketaan näistä korkeammasta arvosta eli 350/10 prosenttia= 35 (0,5 pistettä). Segmentin varojen raja-arvo lasketaan ennen konsernin sisäisiä eliminointeja, eli 770/10 prosenttia =77 (0,5 pistettä). Edellä laskettuja raja-arvoja noudattaen (kokelaalle on annettu pisteitä ainoastaan, jos hän on laskenut raja-arvon oikein ja hän on maininnut jokaisen kriteerin): IT-laitteet -segmentti ylittää segmentin tuloksen raja-arvon (50>35) ja varojen raja-arvon (400>77) (0,5 pistettä); Ohjelmistot -segmentti ylittää segmentin liikevaihdon raja-arvon (2 500>440), tuloksen rajaarvon (200>35) ja varojen raja-arvon (300>77) (0,5 pistettä); ja

4 4 Huoltopalvelut -segmentti ylittää segmentin liikevaihdon raja-arvon (1 500>440) ja tuloksen raja-arvon (150>35) (0,5 pistettä). Prosentuaaliset vastaavuudet ovat: IT-laitteet -segmentin liikevaihdon osuus on 9 prosenttia, tuloksen 14 prosenttia (tai -14 prosenttia) ja varojen 52 prosenttia. Ohjelmistot -segmentin liikevaihdon osuus 57 prosenttia, tuloksen 57 prosenttia ja varojen 39 prosenttia. Huoltopalvelut -segmentin liikevaihdon osuus 34 prosenttia, tuloksen 43 prosenttia ja varojen 9 prosenttia. Kokelaalle ei ole annettu pelkästä oikeasta segmentistä pisteitä, elleivät valinnan perusteet ole olleet oikein. Tehtävässä on ollut mahdollista saada kaikki kolme segmenttiä raportoitaviksi segmenteiksi väärin perustein. Virheellinen vastaus on tällöin perustunut useimmiten tulokseen. Tällöin raja-arvo on laskettu väärin, mutta segmentin osuus ylittää 10 prosentin rajan. Tällöin vastaus on katsottu virheelliseksi. (Yhteensä 4,0 pistettä) Tehtävä 1.2. IFRS 1 -standardi sisältää useita merkityksellisiä takautuvaan soveltamiseen liittyviä pakottavia vaatimuksia tai helpotuksia. Eräs helpotuksista liittyy liiketoimintojen yhdistämiseen eli IFRS 3 -standardin soveltamisen aloittamisen ajankohtaan. IFRS 1.C1 -kohdassa todetaan, että ensilaatija saa olla soveltamatta IFRS 3 -standardia (uudistettu 2008) takautuvasti aikaisempiin liiketoimintojen yhdistämisiin (liiketoimintojen yhdistämiset, jotka ovat toteutuneet ennen IFRSstandardeihin siirtymispäivää) (0,25 pistettä). Jos ensilaatija kuitenkin oikaisee jonkin liiketoimintojen yhdistämisen IFRS 3 -standardin (uudistettu 2008) mukaiseksi, sen on oikaistava kaikki myöhemmät liiketoimintojen yhdistämiset (0,25 pistettä), ja sen on lisäksi sovellettava IAS 27 -standardia (muutettu 2008) samasta ajankohdasta lähtien (0,25 pistettä). Tehtävässä annettu IFRS 1 -standardin mukainen IFRS:ään siirtymispäivä on Seuraavat liiketoimintojen yhdistämiset tulee oikaista (kokelaalle on annettu 0,4 pistettä vain oikeasta yhdistelmästä eli yhteensä 2,0 pistettä oikean yhdistelmän ratkaisemisesta): Soveltaminen Kohde Hankintaajankohta aloitetaan a) b) c) d) e) Yhtiö A ei ei ei ei ei Yhtiö B ei ei kyllä kyllä ei Yhtiö C ei kyllä kyllä kyllä ei Yhtiö D kyllä kyllä kyllä kyllä ei Yhtiö E kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä Yhtiö F kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä Oikea yhdistelmä D, E, F C, D, E, F B, C, D, E, F B, C, D, E, F E, F Huomioitavaa on, että yhtiöiden E ja F hankinnat tulevat jo IFRS:ään siirtymispäivän mukaan IFRS 3 -standardin piiriin, joten IFRS 3 -standardin soveltamispäivän valinnalla ei ole vaikutusta näihin hankintoihin (0,25 pistettä). (Yhteensä 3,0 pistettä)

5 5 Tehtävä 1.3. IFRS 3-standardi sisältää erillisen säännön sellaisissa tapauksissa, joissa juuri hankitusta liiketoiminnosta tai sen osasta luovutaan välittömästi hankinnan jälkeen. IFRS 3.31:ssä (1,0 pistettä) todetaan, että hankkijaosapuolen on arvostettava hankinta-ajankohtana myytävänä olevaksi luokiteltu hankittu pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) IFRS 5 -standardin mukaisesti myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon kyseisen standardin kappaleiden mukaisella tavalla. Feles Oyj:n hankkiman Cattus-konsernin tytäryhtiö Canis Oy täyttää tämän vaatimuksen. IAS 27.12:ssa todetaan, että konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen kaikki tytäryritykset. Standardi indikoi, että jos tytäryritys täyttää hankinta-ajankohtana myytävänä olevaksi luokittelemisen edellytykset IFRS 5 -standardin mukaan, sitä on käsiteltävä kirjanpidossa kyseisen IFRS-standardin mukaisesti (0,5 pistettä). Canis Oy täyttää tämän vaatimuksen. Feles Oyj oli päättänyt luopua hankkimastaan tytäryhtiöstä. IFRS 5.11:ssa todetaan, että kun yhteisö hankkii pitkäaikaisen omaisuuserän (tai luovutettavien erien ryhmän) yksinomaan tarkoituksenaan luovuttaa se myöhempänä ajankohtana, sen on luokiteltava kyseinen pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) hankintaajankohtana myytävänä olevaksi vain siinä tapauksessa, että kappaleen 8 (0,25 pistettä) mukainen yhden vuoden määräaikaa koskeva vaatimus täyttyy (lukuun ottamatta kappaleen 9 mukaan sallittavia poikkeuksia) ja ne kappaleiden 7 (0,25 pistettä) ja 8 mukaiset ehdot, jotka eivät tuohon päivään mennessä ole täyttyneet, täyttyvät erittäin todennäköisesti lyhyen ajan (yleensä kolmen kuukauden) kuluessa hankinnasta (0,75 pistettä). Canis Oy:n kohdalla tämäkin ehto täyttyy, koska myyntiä valmistelevat toimenpiteet oli jo aloitettu ennen määräysvallan saavuttamista. Toimenpiteet saivat vauhtia sen saamisen jälkeen, ja IFRS 5 -standardin edellä mainitut kriteerit tulivat täytetyiksi. IFRS 5.32:n mukaan lopetettu toiminto on yhteisön osa (määritelty IFRS 5.31:ssa), joka on luovutettu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka (c) on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen (1,0 pistettä). Canis Oy täyttää nimenomaan edellä mainitun c) -kohdan, joten se olisi tullut luokitella lopetettavaksi toiminnoksi. IFRS 5.16:n mukaan äskettäin hankittu omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä), joka täyttää myytävänä olevaksi luokittelemisen edellytykset IFRS 5.11:n mukaan, arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla (0,25 pistettä). Canis Oy täyttää tämän vaatimuksen. (Yhteensä 4,0 pistettä) Tehtävä 1.4. Liikearvon vähennys kohdistuu pelkästään segmenttiin A, koska Delta Oy:n liiketoiminta on kuulunut segmenttiin A (1,0 pistettä). IAS 36.86:n mukaan, jos rahavirtaa tuottavalle yksikölle on kohdistettu liikearvoa ja yhteisö luovuttaa jonkin kyseiseen yksikköön kuuluvan toiminnon, luovutettavaan toimintoon liittyvä liikearvo on (0,75 pistettä): a) sisällytettävä toiminnon kirjanpitoarvoon luovutusvoittoa tai -tappiota määritettäessä; ja b) arvostettava luovutettavan toiminnon ja rahavirtaa tuottavan yksikön jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella, paitsi jos yhteisö pystyy osoittamaan, että jokin muu menetelmä kuvastaisi luovutettuun toimintoon liittyvää liikearvoa paremmin. IAS 36.80:n mukaan hankittu liikearvo on kohdistettava niille hankkijaosapuolen rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvista synergiaeduista, riippumatta siitä, kohdistetaanko näille yksiköille tai niiden ryhmille muita hankinnan kohteen varoja tai velkoja (0,5 pistettä).

6 6 IAS 36.BC käsittelevät ja perustelevat IAS 36.86:n tarkoitusta. Niissä todetaan, että uudelleen kohdistaminen tulisi ehdotetun luonnoksen mukaan tehdä suhteellisten arvojen perusteella, kuitenkin huomioiden, jollei muuta parempaa tapaa ole osoittaa liikearvon määrä kohteena olevassa yksikössä. IAS 36.86:n tarkoitus lähtee IAS 36.80:sta (katso yllä). Kun liikearvo kohdistetaan testattaville yksiköille tai ryhmille, sen alkuperäistä määrää ei ole enää olemassa. Lisäksi ajan kuluessa alun perin syntynyt liikearvo on miltei poikkeuksetta muuttunut, jolloin alkuperäiset arvot eivät enää ole käyttökelpoisia (0,25 pistettä). Kuten IAS 36.BC156 tähdentää, vain poikkeuksellisissa tapauksissa voi olla mahdollista soveltaa muuta kuin suhteellisen arvon menetelmää (0,25 pistettä). Mikäli muuta menetelmää sovellettaisiin, voisi se olla indikaatio aiemmin tehdystä virheellisestä liikearvon kohdistamisesta (0,25 pistettä). Tehtävässä Delta Oy:n hankinta oli tapahtunut jo vuonna Hankinnasta muodostunut liikearvo kohdistettiin IAS 36.80:n mukaisesti arvonalentumistestausta varten niille hankkijaosapuolen rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvista synergiaeduista, riippumatta siitä, kohdistetaanko näille yksiköille tai niiden ryhmille muita hankinnan kohteen varoja tai velkoja. Jokaisen yksikön tai yksiköiden ryhmän, jolle näin kohdistetaan liikearvoa, on oltava yhteisössä alin sellainen taso, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten, ja oltava enintään niin laaja kuin IFRS 8.5:ssä määritelty toimintasegmentti ennen segmenttien yhdistämistä (0,25 pistettä). Tuhatta euroa Segmentti A Segmentti B Segmentti C Konserni yhteensä Delta Oy:n alkuperäinen liikearvon kohdistus Nettovarallisuuden kirjanpitoarvo (ml. liikearvo) johon sisältyy liikearvoa Nettovarallisuuden kirjanpitoarvo (ilman liikearvoa) Käypä arvo Käyttöarvo Suhteelliset arvot ovat: Käypä arvo Käyttöarvo Kirjanpitoarvo Delta Oy Segmentti A Prosentuaalinen osuus 20,31% 20,32% 20,98% Liikearvo Osuus liikearvosta 879,53 879,72 908,51 Tehtävässä Delta Oy:n myyntiin kohdistuvan liikearvon laskenta segmentistä A on suoritettava joko käypien arvojen tai käyttöarvojen suhteessa (0,5 pistettä). Suhteellisia arvoja käyttäen liikearvon laskenta johtaa siihen, että segmentistä A vähennetään liikearvoa yllä olevan taulukon mukainen määrä eli joko 879,53 tai 879,72 (1,25 pistettä). Kirjanpitoarvon käyttö ei välttämättä johda oikeaan lopputulokseen, sillä arvostusperiaatteet ja muu koostumus voivat olennaisesti poiketa toisistaan, eikä se siten ole hyväksyttävä menetelmä. (Yhteensä 5,0 pistettä)

7 7 Tehtävä 1.5. IAS 10.3:n mukaan raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ovat suotuisia tai epäsuotuisia tapahtumia, jotka toteutuvat raportointikauden päättymispäivän ja sen päivän välillä, jona tilinpäätös hyväksytään julkistettavaksi (0,5 pistettä). Tällaisia tapahtumia on kahdenlaisia (0,5 pistettä): a) tapahtumat, jotka antavat näyttöä raportointikauden päättymispäivänä vallinneista olosuhteista ja jotka oikaistaan tilinpäätökseen; ja b) tapahtumat, jotka ovat osoituksena raportointikauden päättymisen jälkeen syntyneistä olosuhteista ja joita ei oikaista tilinpäätökseen. IAS 10.10:n mukaan yhteisön ei pidä oikaista tilinpäätökseen merkittyjä lukuja kuvastamaan sellaisia raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia ei oikaista (0,25 pistettä). IAS 10.11:n mukaan sijoitusten markkina-arvon alentuminen raportointikauden päättymisen jälkeen on tapahtuma, jota ei oikaista tilinpäätökseen. Markkina-arvon alentuminen ei yleensä liity sijoituksen raportointikauden päättymispäivän tilanteeseen, vaan se kuvastaa myöhemmin syntyneitä olosuhteita (0,75 pistettä). Tämän vuoksi yhteisö ei oikaise tilinpäätökseen merkittyjä sijoituksia. Trullis Oyj:n sijoitussalkun käyvän arvon muutokset tilinpäätöspäivän jälkeen kuuluvat tähän kategoriaan. Tilinpäätöstä ei siis tältä osin tule oikaista (0,5 pistettä). IAS 10.21:n mukaan, jos tapahtumat, joita ei oikaista, ovat olennaisia, tulee niistä antaa liitetietona tapahtuman luonne ja arvio taloudellista vaikutuksesta tai tieto siitä, ettei arviota taloudellisesta vaikutuksesta voida tehdä. Koska käyvän arvon muutoksen vaikutus olisi Trullis Oyj:n tapauksessa ollut olennainen, tulee siitä antaa edellä mainitut liitetiedot (0,25 pistettä). IAS 10.22(g):n mukaan omaisuuserien hintojen tai valuuttakurssien epätavallisen suuret muutokset raportointikauden päättymisen jälkeen ovat esimerkki tapahtumista, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia ei oikaista, mutta jotka yleensä johtaisivat liitetiedon esittämiseen (0,25 pistettä). (Yhteensä 3,0 pistettä). Tehtävä 1.6. IAS 33 -standardi käsittelee osakekohtaisen tuloksen laskemista. IAS 33.2(b):n mukaan Chausie Oyj:n on sovellettava tätä standardia, koska sen kantaosakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena (0,25 pistettä). IAS 33.6:n mukaan kantaosakkeille kuuluu osuus kauden voitosta sen jälkeen, kun muun tyyppiset osakkeet, kuten etuosakkeet, ovat saaneet osuutensa (0,25 pistettä). Yhteisöllä voi olla useamman kuin yhden lajisia kantaosakkeita. IAS 33.7:n mukaan potentiaalisia kantaosakkeita ovat esimerkiksi (0,5 pistettä): a) kantaosakkeisiin vaihdettavissa olevat rahoitusvelat tai oman pääoman ehtoiset instrumentit, etuosakkeet mukaan lukien; b) optiot ja merkintäoikeudet; IAS 33.9:n mukaan yhteisön on laskettava laimentamaton osakekohtainen tulos emoyhteisön kantaosakkeiden omistajille kuuluvan voiton tai tappion perusteella. IAS 33.30:n mukaan yhteisön on laskettava laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos emoyhteisön kantaosakkeiden omistajille kuuluvan voiton tai tappion perusteella. IAS 33.10:n mukaan laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettava jakamalla emoyhteisön kantaosakkeiden omistajille kuuluva voitto tai tappio (osoittaja) kauden aikana ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla (nimittäjä) (0,25 pistettä). IAS 33.33:n mukaan yhteisön on oikaistava emoyhteisön kantaosakkeiden omistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota seuraavien tekijöiden vaikutuksella verovaikutus huomioon ottaen (0,25 pistettä):

8 8 a) laimentaviin potentiaalisiin kantaosakkeisiin liittyvät osingot tai muut erät, jotka on vähennetty määritettäessä IAS 33.12:n mukaisesti laskettua emoyhteisön kantaosakkeiden omistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota; b) kaudelle kirjatut laimentaviin potentiaalisiin kantaosakkeisiin liittyvät korot; ja c) mahdolliset muut tuottojen ja kulujen muutokset, jotka aiheutuisivat laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaihtamisesta osakkeisiin. IAS 33.36:n mukaan kantaosakkeiden lukumäärän on laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa oltava kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo lisättynä niiden kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, jotka laskettaisiin liikkeeseen, jos kaikki laimentavat potentiaaliset kantaosakkeet vaihdettaisiin kantaosakkeisiin. Laimentavat potentiaaliset kantaosakkeet on katsottava vaihdetun kantaosakkeisiin kauden alussa tai sitä myöhäisempänä potentiaalisten kantaosakkeiden liikkeeseenlaskupäivänä (0,25 pistettä). IAS 33.41:n mukaan potentiaalisia kantaosakkeita on käsiteltävä laimentavina siinä ja vain siinä tapauksessa, että niiden vaihtaminen kantaosakkeisiin pienentäisi jatkuvan toiminnan osakekohtaista tulosta tai kasvattaisi jatkuvan toiminnan osakekohtaista tappiota (0,25 pistettä). IAS 33.45:n mukaan yhteisön on oletettava, että laimentavat optiot on käytetty, ja näistä saadut oletetut suoritukset on käsiteltävä ikään kuin ne olisi saatu kauden keskimääräiseen markkinahintaan. Liikkeeseen laskettujen kantaosakkeiden lukumäärän ja niiden kantaosakkeiden lukumäärän välinen erotus, jotka olisi laskettu liikkeeseen kantaosakkeiden kauden keskimääräiseen markkinahintaan, on käsiteltävä kantaosakkeiden vastikkeettomana liikkeeseenlaskuna (0,5 pistettä). Laimentamaton osakekohtainen tulos: Tilikauden voitto Kantaosakkeiden painotettu keskiarvo (kpl) (0,25 pistettä) + vaihtovelkakirjalainan vaihto (9/12 kk ulkona) kpl (0,5 pistettä) Laimentamaton osakekohtainen tulos 0,571 euroa/osake (0,5 pistettä) Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos: Osoittajan oikaisu: Tilikauden voitto maksetut korot vvk-lainasta (0,25 pistettä) - verohyöty edellisestä (0,25 pistettä) Oikaistu tilikauden tulos (0,25 pistettä) Nimittäjän oikaisut: Osakeoptioiden vaikutus Optioihin oikeuttava osakemäärä optioihin oikeuttava osakemäärä * merkintähinta, * 2 euroa = jaettuna kauden keskimääräisellä kurssilla 8 eur/kpl = (0,25 pistettä)

9 9 Ilmaiseksi annettava osakemäärä (0,5 pistettä) Markkinoilta olisi siis optioiden merkintähinnalla saanut kpl osaketta, joten yhtiö joutui antamaan ilmaiseksi kpl osaketta, joka on ulkona oleviin osakkeisiin lisättävä määrä osakeoptioista. Kantaosakkeiden painotettu keskiarvo edellisestä Yhteensä (0,25 pistettä) Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 0,536 euroa/osake (0,5 pistettä) (Yhteensä 6,0 pistettä)

10 10 Tehtävä 2 (25 pistettä) Talousjohtaja Jermu Levyn näkemys Belgian tytäryhtiön yhdistelemättä jättäminen konsernitilinpäätökseen on tehty hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Perusteltu kannanottosi Belgian tytäryhtiön yhdistelemättä jättäminen on hyvän kirjanpitotavan mukaista. (0,75 pistettä) KPL 6:3.1 3-kohdan mukaisesti tytäryrityksen tilinpäätös voidaan jättää yhdistelemättä, jos tarpeellisia tietoja ei ole mahdollista saada tilinpäätöksen laatimiselle säädetyssä määräajassa tai tietojen hankkiminen edellyttäisi kohtuuttomia menoja. (0,5 pistettä) KPL 6: kohdan poikkeussääntöä tulee tulkita tiukasti: se koskee lähinnä vain force majeure - tapauksiin rinnastettavia tilanteita. (KILA 1807/2007) HE 173/1997: Muutosehdotuksesta huolimatta yhdistelemisvelvollisuutta tulee edelleen tulkita ankarasti: Kaikki tytäryritykset on pääsääntöisesti yhdisteltävä. Tappiollisten tytäryritysten yhdistelemättä jättämistä voidaan pitää perusteltuna vain poikkeuksellisissa tapauksissa. Merkitykseltään epäolennaisten tytäryritysten jättämistä konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle voidaan kuitenkin perustella siinä tapauksessa, että yhdistelemisen vaatima työmäärä on kohtuuton yhdistelemisellä saavutettavaan hyötyyn nähden. Poikkeusperustetta yhdistelemättä jättämisestä tulee soveltaa suppeammin tappiollisiin tytäryrityksiin (KILAn yleisohje konsernitilinpäätöksen laatimisesta , kappale 4.2). (0,75 pistettä) Mahdollisen virheen/puutteen korjaaminen konsernitilinpäätökseen 2012 Seikalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. (0,5 pistettä)

11 11 Belgian tytäryhtiön osakkeiden hankintamenon 470 tuhatta euroa esittäminen sijoituksissa on hyvän kirjanpitotavan mukaista. Tytäryhtiön osakkeiden arvostukseen liittyy merkittävää epävarmuutta (0,5 pistettä), koska tytäryhtiön tilinpäätöstietoja ei ole saatavilla vuoden 2012 osalta. Tytäryhtiön rahoitustilanne oli vuonna 2011 hyvin haastava (0,25 pistettä), ja yhtiö ennusti tällöin rahoitustilanteen heikkenevän edelleen vuonna 2012 (0,25 pistettä). Belgian tytäryhtiön oma pääoma oli jo tuolloin lähellä nollaa. (0,25 pistettä) Tämän vuoksi tytäryhtiöosakkeiden hankintamenosta on kirjattava arvonalentuminen KPL 5:13:n mukaisesti. (0,5 pistettä) Tytäryhtiöosakkeiden hankintameno ylittää konsernin olennaisen virheellisyyden rajan tilintarkastuksessa. (0,25 pistettä) Tytäryhtiöosakkeista on kirjattava arvonalentuminen konsernitilinpäätökseen (0,25 pistettä) (sekä emoyhtiön tilinpäätökseen). Kirjaus: Per arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista an osuudet saman konsernin yrityksissä 470 tuhatta euroa. (0,25 pistettä) Konsernitilinpäätöksessä 2012 ei tarvitse huomioida Suomen tytäryhtiön epävarmaa saamista millään tavalla. Annettujen tietojen mukaan saamisesta saadaan suoritus yli 50 prosentin varmuudella. KILAn lausunnon 1827/2008 mukaisesti luottotappio on tällöin mahdollinen, mutta ei kuitenkaan todennäköinen. Asia tulee ilmoittaa liitetiedoissa. (1,0 pistettä) Konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa ei ole esitetty saamiseen liittyvää epävarmuutta. (0,25 pistettä) Epävarman saamisen suuruus on 200 tuhatta euroa. Koska virhe ei ylitä konsernitilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden rajaa, on hyvän tilintarkastustavan mukaista hyväksyä virheen korjaamatta jättäminen (0,5 pistettä) edellyttäen, että saadaan selville perusteet sille, että virhe on yksittäinen tapahtuma (ISA 450.A4) (0,25 pistettä), ja että kaikki korjaamattomat virheellisyydet eivät ole yksin tai yhdessä olennaisia (ISA ). (0,25 pistettä) Seikalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. (0,25 pistettä)

12 12 Suomen tytäryhtiön rahoitusjärjestelyn kirjaus (per rahoituslainat an satunnaiset tuotot 900 tuhatta euroa) on tehty hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Ulkopuolinen velkoja on luopunut saamisestaan optiomerkintää vastaan. Tilanteessa ei ole kysymys tällöin sellaisesta velkojen anteeksiantamisesta, joka kirjattaisiin tulosvaikutteisesti. Kysymys on optio-oikeuden antamisesta (1,0 pistettä), joka tulee kirjata OYL 10:3.3:n (0,5 pistettä) mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tai osakepääoman korotukseksi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä tulee oikaista, koska virhe on olennainen. (0,5 pistettä) Tehty kirjaus perutaan. Kirjaus: Per rahoituslainat an sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 900 tuhatta euroa (tai: per rahoituslainat an osakeanti 900 tuhatta euroa) (0,5 pistettä) Suomen tytäryhtiön sisäisen omistuksen eliminointi tehdään edelleen 100-prosenttisen omistusosuuden mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen 2012 yhdistelykirjauksissa ei tarvitse huomioida niitä vaikutuksia, joita mahdolliset tulevat osakemerkinnät aiheuttavat konsernin tulokseen tai konsernin osuuteen Suomen tytäryhtiön omasta pääomasta. Konsernin sisäinen tytäryrityksen osakkeiden tai osuuksien omistus eliminoidaan vähentämällä niiden hankintameno sekä tytäryrityksen hankinta-ajankohdan mukaisesta omasta pääomasta määrä, joka vastaa konsernin omistusosuutta (KPL 6:8.1). (1,0 pistettä) Optioiden myöntäminen ei vaikuta konsernin omistusosuuteen (100 prosenttia) , joten optioita ei huomioida sisäisen omistuksen eliminoinnissa konsernitilinpäätöksessä (1,0 pistettä) Osakkeen merkintähinta 10 euroa ylittää yhden osakkeen laskennallisen arvon 0,50 euroa (yhteensä 100 tuhatta euroa/ osaketta) tytäryhtiön omasta pääomasta per Näin ollen mahdollinen osakemerkintä lisäisi konsernin omaa pääomaa. (0,4 pistettä) Jos mahdollinen osakemerkintä aiheuttaisi negatiivisen vaikutuksen konsernin tulokseen tai osuuteen tytäryhtiön omasta pääomasta, tulisi kirjata pakollinen varaus konsernitilinpäätökseen varovai- Seikalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätöksen. (0,5 pistettä) Seikalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. (0,2 pistettä)

13 13 Saksan tytäryhtiön myynnin tuloutusvirhettä ei tarvitse korjata konsernitilinpäätökseen Thaimaan osakkuusyhtiön yhdistely konsernitilinpäätökseen 2012 talousjohtajan sähköpostissa esittämän a)-vaihtoehdon mukaan on tehty hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. suuden periaatteen mukaisesti (KPL 5:14). (0,4 pistettä) Saksan yhtiön tuloutuksessa havaitun virheen suuruus on 130 tuhatta euroa. Koska virhe ei ylitä konsernitilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden rajaa, on hyvän tilintarkastustavan mukaista hyväksyä virheen korjaamatta jättäminen edellyttäen (1,0 pistettä), että saadaan selville perusteet sille, että virhe on yksittäinen tapahtuma (ISA 450.A4) (0,5 pistettä), ja että kaikki korjaamattomat virheellisyydet eivät ole yksin tai yhdessä olennaisia (ISA ) (0,5 pistettä). Talousjohtajan esittämä a)- vaihtoehto on virheellinen. (0,25 pistettä) Konsernitaseeseen merkitään KPL 6:13:n (0,25 pistettä) mukaisesti: hankintameno (2 800 tuhatta euroa) (0,5 pistettä) konsernin osuus hankinnan jälkeisestä voitosta/tappiosta (-416 tuhatta euroa) (0,5 pistettä) oman pääoman osuuden ylittävä osakkuusyritysosakkeiden hankintameno tuhatta euroa ( ( tuhatta euroa) muodostaa konserniliikearvoa vastaavan erän, jos ei ole perusteltua kohdentaa konserniaktiivaa osakkuusyrityksen omaisuus- ja velkaerille (0,75 pistettä) Liikearvo kirjataan poistoina kuluksi viiden vuoden aikana Lukkojermut-konsernin konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaisesti. Kauden (8 kuukautta) poisto 674 tuhatta euroa kirjataan osuus osakkuusyhtiön tuloksesta riville (0,5 pistettä) Seikalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. (0,5 pistettä) Kirjaukset: Tilikauden poisto konserniliikearvosta: Per osuus osakkuusyritysten tuloksista an osuudet osakkuusyrityksissä 674 tuhatta euroa (0,2

14 14 pistettä) Emoyhtiö on kirjannut kuluksi myönnetyn tuotekehityslainan (150 tuhatta euroa). Osakkuusyhtiö on kirjannut kuluksi kehitysmenot. Osakkuusyhtiön taseessa on edelleen tuotekehitysvelka 150 tuhatta euroa, joka olisi tullut tulouttaa konsernitasolla. (0,1 pistettä). Oikaisu parantaa konsernin osuutta osakkuusyrityksen tuloksesta 25 prosentin omistusosuutta vastaavan määrän eli 37,5 tuhatta euroa. (0,1 pistettä) Muuntamisesta syntyvä muuntoero (-40 tuhatta euroa) merkitään konsernitaseessa omaan pääomaan (0,2 pistettä) (KILAn yleisohje konsernitilinpäätöksen laatimisesta , kappale 9.11) (0,2 pistettä). Sitä ei kirjata tulosvaikutteisesti. Konsernitilinpäätöstä tulee oikaista, koska virhe on olennainen. (0, 25 pistettä) Per osuudet osakkuusyrityksissä an osuus osakkuusyritysten tuloksista 37,5 tuhatta euroa (0,1 pistettä) Tehty muuntoeron tulosvaikutteinen kirjaus 40 tuhatta euroa peruutetaan. Kirjaus: Per muuntoerot oma pääoma an osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 40 tuhatta euroa (0,1 pistettä) Emoyhtiön liikkeelle laskeman vaihtovelkakirjalainan kirjaus (per vaihtovelkakirjalaina saamiset tuhatta euroa, an sijoitetun vapaan pääoman rahasto 50 tuhatta euroa, an pitkäaikaiset velat tuhatta euroa) on tehty hyvän kirjanpitotavan mukaisesti konsernitilinpäätöksessä Lainaehtojen mukaan lainan merkintä tapahtuu vaihtovelkakirjalainan maksamisesta. (0,25 pistettä) Konsernitilinpäätöksen taseesta ja tilintarkastusapulaisen laatimasta yhteenvedosta ilmenee, että sijoittajat eivät olleet maksaneet, eivätkä täten myöskään merkinneet, lainasijoituksiaan mennessä. (0,5 pistettä) Kilan lausunto 1787/2006: Mitään kirjattavaa velka- ja saamissuhdetta ei synny ennen lainan nostamista. Vaihtovelkakirjalainaa tai -saamista ei olisi tullut merkitä taseeseen. (0,5 pistettä) Konsernitilinpäätöstä tulee oikaista, koska virhe on olennainen. (0,25 Tehty vaihtovelkakirjalainan kirjaus peruutetaan. (1,0 pistettä)

15 15 Toimintakertomuksessa ei tarvitse esittää muita tietoja vaihtovelkakirjalainasta nyt esitetyn lisäksi. pistettä) Toimintakertomuksessa on annettava OYL 8:7:n tiedot rahoitusjärjestelyistä sisältäen optiooikeuksien antamista koskevan päätöksen pääasiallisen sisällön. (1,5 pistettä) Toimintakertomukseen lisätään OYL 8:7:n mukaiset tiedot. (1,0 pistettä)

16 16 Tehtävä 3 (25 pistettä) Yhteisöön ja sen toimintaympäristöön liittyvät seikat ISA 315- standardin mukaisesti Miten ISA 315 -standardin mukaiset yhteisöä ja sen toimintaympäristöä koskevat seikat ilmenevät Masiina Oy:ssä? Mihin Masiina Oy:n tilinpäätöseriin ja kannanottoihin yhteisöön ja toimintaympäristöön liittyvä olennaisen virheellisyyden riski realisoituisi yhtiön tilinpäätöksessä? Ovatko tunnistamasi olennaisen virheellisyyden riskit Masiina Oy:n tilinpäätöksen näkökulmasta merkittäviä? Tarkastele kutakin tunnistamaasi riskiä erikseen ja perustele arviosi riskin merkittävyydestä. ISA , ISA 315.A17- A41, ISA 320 ISA , ISA 315.A105-A113, ISA , ISA 570.6, ISA 570.9, ISA 240 ISA Tehtävänannossa olennaisuusrajaksi on määritelty euroa (0,5 pistettä) Toimialaan ja sääntelyyn liittyvät sekä muut ulkoiset tekijät ISA 315; 11 (a), A17, A19, A22 Kilpailuympäristö: Kilpailu on lisääntynyt vanhojen eurooppalaisten toimijoiden kesken. (0,4 pistettä) Yksi Masiina Oy:n kilpailijayrityksistä on jo lopettanut toimintansa kannattamattomana. (0,4 pistettä) Vaihto-omaisuus (arvostaminen), varaston muutos tuloslaskelmassa (täydellisyys) (0,5 pistettä) Riski on merkittävä. Yksi avainasiakkaista on menetetty, jolloin kyseisen asiakkaan tilausten valmistamiseen varattuja tarvikevarastoja saattaa jäädä käyttämättä. (1,0 pistettä) Tavarantoimittaja- ja asiakassuhteet: Masiina Oy:n asiakasrakenne on keskittynyt kolmeen avainasiakkaaseen. (0,4 pistettä) Yksi merkittävä asiakas on menetetty tilikauden päättymisen Myyntisaamiset (arvostaminen), liiketoiminnan muut kulut/ luottotappio (täydellisyys) (0,5 pistettä) Riski on merkittävä. Ravus Oyj:n taloudellisessa tilanteessa on havaittavissa heikkenemistä ja taseen myyntisaamisissa on kasvua. Luottotappioriski on siten mahdollinen. (1,0 pistettä)

17 17 jälkeen. (0,4 pistettä) Myyntineuvottelut ovat kiristyneet ja asiakkaiden maksukyky on heikentynyt. (0,4 pistettä) Muut ulkoiset tekijät: yleinen taloudellinen tilanne, korot ja rahoituksen saatavuus, inflaatio: Tulevaisuudennäkymiin sisältyy koko alalla epävarmuutta. (0,4 pistettä) Toiminnan jatkuvuuden periaatteen noudattaminen tilinpäätöksen laadinnassa (0,5 pistettä) Riski ei ole merkittävä. Toimintaa pystytään jatkamaan kahdellakin merkittävällä asiakkaalla ja uutta automaatiokonetta pystytään käyttämään ilman järjestelmämuutosta. Nykyinen käyttöpääoma riittäisi normaalin toiminnan ylläpitoon. Lisärahoituksen saaminen on mahdollista. (1,0 pistettä) Luonteenomainen liiketoiminta ISA 315; 11 (b) (i) + A24 Liiketoimintojen hoitaminen: Tuotanto on nykyisellään henkilövaltaista. Prosessiin ollaan parhaillaan tekemässä merkittävä muutos siirtymällä manuaalisista työvaiheista automatisoituun valmistusprosessiin integroituine tietojärjestelmineen. (0,5 pistettä) Yhtiön taseeseen sisältyy liikearvo, joka on syntynyt vanhan toimintatavan aikana.(0,5 pistettä) Liikearvo (arvostaminen) (0,5 pistettä) Riski ei ole merkittävä. Summa on epäolennainen. (1,0 pistettä) Keskeiset asiakkaat: Ks. edellä. Omistus- ja hallintorakenteet Ei merkitystä vastaamisen kannalta.tekstissä ei ole annettu tietoja asian arvioimiseksi. (0,5 pistettä)

18 18 ISA 315, 11 (b) (ii) Investoinnit ISA 315; 11 (b) (iii) + A24 Investointitoiminta: Tuotantouudistusta varten tilikaudella on hankittu automaatiokone sekä aloitettu järjestelmäinvestointi hankkimalla ohjelmistolisenssi. (0,5 pistettä) Automaatiokoneinvestointi on yhtiölle merkittävä panostus. Automaatiokoneen täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää uutta tietojärjestelmää. Toisaalta haasteena on, saadaanko myyntiä riittävässä määrin, jotta uusi laite saadaan maksimikäyttöön. (0,35 pistettä) Tietojärjestelmävaihdos on yritykselle aina merkittävä hanke, joka on suunniteltava ja toteutettava huolella. Ilman kokonaisprosessin onnistumista automaatiokoneen tulontuottokyky saattaa jäädä heikoksi. (0,5 pistettä) Koneet ja kalusto (arvostaminen) (0,5 pistettä) ATK-laitteet (luokittelu, arvostaminen) (0,5 pistettä) Poistot (tapahtuminen, täydellisyys) (0,5 pistettä) Riski on merkittävä. Investoinnit ovat yhtiölle harvinaisia ja tilikauden investointisumma on merkittävä. Investointien arvostaminen taseessa on sidonnainen yhtiön arvioon tulevien vuosien taloudellisesta kehityksestä. Erityisesti poistojen kirjaaminen sisältää harkinnanvaraisuutta.(1,25) Organisaatio ja rahoitus ISA 315; 11 (b) (iv) + A24-25 Velkarakenne ja velkoja koskevat ehdot: Yhtiöllä on merkittävä oma pääoma. Tilikauden aikana on nostettu laina automaatiokoneinvestoinnin rahoittamiseksi. Laina kasvatti yhtiön velkaantumisastetta, mutta rahoitukselliset riskit ovat vieläkin Lainat rahoituslaitoksilta (täydellisyys, luokittelu), korkokulut (katko) (0,25 pistettä) Riski ei ole merkittävä. Yksinkertainen liiketapahtuma. (0,25 pistettä)

19 19 siedettävällä tasolla eivätkä uhkaa liiketoimintaa. (0,5 pistettä) Masiina Oy on rahoittanut asiakasta (Tapero Oyj) varten hankkimiaan materiaaliostoja asiakkaan maksamilla ennakkomaksuilla. Lähtötietojen mukaan Tapero Oyj:n tilaukset on toimitettu ja laskutettu tilinpäätöshetkeen mennessä ja siten saadut ennakkomaksut tulisi olla kohdistettuna myyntilaskuun liittyvään myyntisaamiseen. (0,5 pistettä) Myyntisaamiset ja saadut ennakot (kohdistaminen) (0,25 pistettä) Riski ei ole merkittävä. Kyseessä on tulokseen vaikuttamaton tasekohdistus.(0,25 pistettä) Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ISA 315, 11 (c) + A28 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valitseminen ja soveltaminen: Masiina Oy:n noudattamissa tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ei ole saatujen tietojen mukaan tapahtunut muutoksia, mutta tilinpäätöksen laadintaprosessia on nopeutettu. Kiire tilinpäätöksen laadinnassa nostaa tilinpäätökseen liittyvää virheriskiä. (0,5 pistettä) Harkinnanvaraiset erät, kuten myyntisaamiset (arvostus), vaihtoomaisuus (arvostus), koneet ja kalusto (arvostus) (0,5 pistettä) Riski on merkittävä. Samoihin tilinpäätöseriin ja kannanottoihin sisältyy edellä myös muuta virheriskiä. (0,5 pistettä) Tavoitteet ja strategiat sekä niihin liittyvät liiketoimintariskit ISA (d) ja A32 Liiketoimintariskit: Merkittäviä liiketoimintariskejä aiheutuu Masiina Oy:n toimialalla tapahtuneista muutoksista, uudesta tuotantoprosessista, liiketoiminnan laajentumismahdollisuuksista uuden tuotantoprosessin myötä, Liiketoiminnalliset riskit kohdistuvat pääasiassa tulevaisuuteen. Toiminnan jatkuvuus (0,25 pistettä) Toiminnan jatkuvuus ei ole merkittävä riski. Toimintaa pystytään jatkamaan kahdellakin merkittävällä asiakkaalla ja uutta automaatiokonetta pystytään käyttämään ilman järjestelmämuutosta. Nykyinen

20 20 rahoitustarpeista ja mahdollisista ongelmista tietojärjestelmien ja tuotantoprosessien yhteensovittamisessa (1,25 pistettä) käyttöpääoma riittäisi normaalin toiminnan ylläpitoon. Lisärahoituksen saaminen on mahdollista. (0,5 pistettä) Taloudellisen tuloksen mittaaminen ja tarkastelu ISA 315; 11 (e) + A36 Yhtiöllä on lainaneuvottelut meneillään. Tilinpäätöksen luvuilla on vaikutusta lisärahoituksen toteutumiseen. Rahoitusneuvotteluissa erityishuomio kiinnittynee liikevaihdon sekä toiminnan kannattavuuden kehitykseen. (0,5 pistettä) Liikevaihto (tapahtuminen, katko), Ostot (katko), palkat (katko), liiketoiminnan muut kulut (katko) 1 (2,0 pistettä) Riski on väärinkäytösriskin (ISA 240) vuoksi merkittävä. Tulouttamiseen oletetaan sisältyvän väärinkäytösriskejä (ISA240.26). (2,5 pistettä) 1 Kysymys on edellyttänyt tilinpäätöseräkohtaista kannanottoa riskin ilmenemiseen. Jotkut riskit saattavat ilmetä tilinpäätöksen kokonaistasolla (ISA 315.A105). Vastauksessa on ensisijaisesti edellytetty kykyä kohdistaa riski yksittäisiin tilinpäätöseriin. Masiina Oy:n riskeistä suurin osa kohdistuu nimenomaisesti tiettyihin tilinpäätöseriin ja siten vastaajalta on edellytetty harkittua vastaamista. Laajamittainen tilinpäätöstason mukainen tulkinta on pisteytetty vain, jos vastaaja on perustellut hyvin näkemyksen, eikä vastaamisessa ole käytetty lähes yksinomaan laajamittaista vaikutusarviota.