Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös

Transkriptio

1 Tilinpäätös

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus 12 Koulutusalatoiminta 17 Taloutta kuvaavat tulokset 18 Henkilöstö 20 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 24 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 28 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 29 Tase ja sen tunnusluvut 30 Kuntayhtymän kokonaistuotot ja -menot 32 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TOTEUTUMISVERTAILU KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 35 Valtuusto 38 Tarkastuslautakunta 39 Hallitus 40 Tilapalvelut 41 OPPILAITOSTEN TOIMINTA JA TULOKSET Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 47 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 53 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 59 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 65 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 71 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 77 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 83 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 89 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 95 TOTEUTUMISVERTAILUT Tuloslaskelman toteutuminen 103 Investointien toteutuminen 104 Rahoitusosan toteutuminen 105 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 108 Rahoituslaskelma 109 Tase 110 Konsernituloslaskelma 112 Konsernirahoituslaskelma 113 Konsernitase 114 2

3 4. LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 117 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot 119 Poistosuunnitelma 120 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 121 Henkilöstökulut 122 TASEEN LIITETIEDOT Pysyvät vastaavat 124 Osakkeet 125 Siirtosaamiset 126 Rahoitusarvopaperit 127 Oma pääoma 128 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 129 Investointivaraukset 130 Siirtovelat 131 Muut taloudelliset vastuut 132 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 133 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 133 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITTEET Henkilömäärätilasto Henkilöstötilinpäätös Vakinainen henkilökunta 138 Henkilöstötilinpäätös Määräaikainen henkilökunta 139 Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus Eläkkeelle jääneet 141 Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolot MUUT LIITTEET Organisaatiokaavio 145 Maakunnalliset koulutusalakohtaiset ohjausryhmät 146 Maakunnalliset koulutus- ja opintoalatiimit / vetäjät 147 Kuntayhtymän työsuojelutoimikunta Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta Opiskelijatilastot 150 Kiinteistöluettelo Vakuutusluettelo Kuvat: Audiovisuaalisen viestinnän opiskelija Minja Pärnänen Taitto: PKKY.n suunnittelu- ja viestintäpalvelut 3

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 4

5 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Kulunutta tilikautta voidaan pitää onnistuneen sopeuttamisen ajanjaksona. Koulutusmäärät laskivat pääosin valtion toimenpiteistä johtuen voimakkaasti, minkä seurauksen kuntayhtymän tulot pienenivät noin 5,1 milj. eurolla. Onnistuneen toimintakulujen sopeuttamisen myötä kuntayhtymä teki kuitenkin vuosikatteella mitattuna noin 1,6 milj. euroa talousarviota paremman taloudellisen tuloksen. Vaikeassa tilanteessa onnistumiseen on vaikuttanut merkittävästi erinomainen yhteistyö henkilöstön, ammattiyhdistysliikkeen, toimivan johdon ja poliittisten päättäjien kesken. Kuntayhtymän oppilaitoksissa ja yhteisissä palveluissa pystyttiin yhteistyössä löytämään ne käytännön toimenpiteet, joiden avulla toimintakulut sopeutettiin vastaamaan uutta muuttunutta toimintaympäristöä. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset jatkuvat kuluvana ja tätä seuraavana vuonna, joten sopeuttamistoimia on jatkettava edelleen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän vahva taloudellinen asema on hyvä lähtökohta onnistumiselle myös tulevina vuosina. Taloudellista menestystä tärkeämpää on onnistuminen toiminnallisessa tuloksellisuudessa. Valitettavasti Pohjois-Karjalan vaikea työllisyystilanne näkyy valmistuneiden opiskelijoiden heikohkossa työllistymisessä. Koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi on tehtävä rohkeasti uusia toimenpiteitä. Työllistymisen osalta asiaan vaikuttaa kuntayhtymän oman tekemisen lisäksi maakunnan ja koko Suomen taloudellinen kehitys. Toivottavasti saamme omalle tekemisellemme jatkossa vetoapua talouden elpymisestä. Asiakaspalautteet ovat niin opiskelijoiden kuin työelämäpalautteen osalta erinomaisella tasolla. Hyvää on myös läpäisyasteen reilu, noin 4 %-yksikön, myönteinen kehitys. Hyvät toiminnalliset tulokset ovat seuraus kuntayhtymän henkilöstön osaavasta ja ahkerasta työstä. Erityisen tärkeää on, että henkilöstöilmapiirimittauksen tulokset ovat säilyneet hyvällä tasolla tehdyistä leikkauksista ja käydyistä Yt-neuvotteluista huolimatta. Tästä tilanteesta on hyvä jatkaa edelleen entistä parempien toiminnallisten tulosten tavoittelua tulevaisuudessa. Tahdon esittää lämpimät kiitokset kuntayhtymän koko henkilöstölle erinomaisesta työstä vuonna. On hienoa saada työskennellä osaavien ja ahkerien ammattilaisten kanssa. Haluan kiittää myös kuntayhtymän poliittiseen päätöksentekoon eri hallintoelimissä osallistuneita henkilöitä. Tulokset osoittavat, että olette tehneet hyviä päätöksiä ja yhteistyö virkamiesten kanssa on ollut rakentavaa. Ilkka Pirskanen Kuntayhtymän johtaja 5

6 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohdon muodostavat valtuusto, hallitus, hallituksen henkilöstöjaosto, tarkastuslautakunta ja johtokunnat. Luottamushenkilöjohdolla on päätöksenteon ja kokonaisvastuun lisäksi valvonta- ja seurantatehtävä koko kuntayhtymän ja sen yksiköiden toiminnan tuloksellisuudesta. Luottamushenkilöjohto tekee strategiset valinnat toiminnan kehittämisessä ja toimii yhdyssiteenä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Kuntayhtymän valtuustoon kuuluu perussopimuksen mukaan 54 jäsentä. Valtuuston jäsenten poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen Keskusta 16, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 15, Kansallinen Kokoomus 7, Perussuomalaiset 9, Vihreä liitto 3, Vasemmistoliitto 2 ja Suomen Kristillisdemokraatit 2 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Anna Hölttä, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Reijo Jeskanen 6.5. saakka ja Pirjo Rämänen 6.5. alkaen ja toisena varapuheenjohtajana Anssi Törmälä. Toimintavuonna valtuusto kokoontui kaksi kertaa, 6.5. ja Käsiteltyjä asioita oli yhteensä 35. Kuntayhtymän hallituksessa on yksitoista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimi Pentti Hartikainen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Raimo Kinnunen ja toisena varapuheenjohtajana Veikko Isoniemi. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Hallitus kokoontui toimintavuonna 12 kertaa ja käsitteli yhteensä 241 asiakohtaa. Hallituksen henkilöstöjaostoon hallitus on nimennyt keskuudestaan neljä jäsentä ja valinnut puheenjohtajaksi Anu Huuskon ja varapuheenjohtajaksi Veikko Isoniemen. Esittelijän henkilöstöjaostossa toimii kuntayhtymän johtaja. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuuluu muun muassa kuntayhtymän henkilöstöpolitiikan kehittäminen ja koordinointi, henkilöstöstrategian valmistelu ja paikallisten virka- ja työehtosopimusten teko. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Matti Väistö ja varapuheenjohtajana Vesa Parviainen. Oppilaitosten toimintaa johtavat seitsemänjäseniset johtokunnat. Johtokuntien tehtäviin kuuluu muun muassa oppilaitosten yleisen kehittämisen koordinointi, oppilaitosten strategisen tason toiminta- ja kehittämissuunnitelmista sekä muista suunnitelmista ja toiminnan ohjaamisesta päättäminen sekä päättäminen oppilaitoksen organisaatiorakenteesta ja tulosyksiköistä. Luottamushenkilöjohdon, toimivan johdon ja henkilöstön saumaton yhteistyö sekä yhteinen näkemys mahdollistavat koulutuksen tasapuolisen kehittämisen eri puolilla maakuntaa ja eri koulutusaloilla. Koulutuskuntayhtymän laatutyön on tehnyt mahdolliseksi omistajayhteisön ja peruskuntien vahva sitoutuminen toiminnan kehittämiseen. Koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä perustuu seutukuntakohtaisten hallinnollisten oppilaitosyksiköiden ja koko kuntayhtymän kattavan koulutusala- ja perustutkintokohtaista kehittämistyötä tekevien tiimien yhteistyölle matriisiorganisaatiossa. Tiimeillä on opetuksen ja toiminnan kehitystehtäviä. Valtuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman puitteissa yksiköillä on toimivalta, mutta myös vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Luvussa 6. Muut liitteet on esitetty kuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä v Opiskeluasioiden toimikuntaan hallitus nimeää viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Opiskeluasioiden toimikunnan puheenjohtajana toimii Anne-Mari Souto ja varapuheenjohtajana Yngve Lostedt. Toimielimessä on lainsäädännön mukaisesti koulutuksenjärjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Toimikunnan esittelijänä toimii kehitysjohtaja. Opiskeluasioiden toimikunnan tehtävänä on päättää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa monijäseniselle toimielimelle säädetyistä opiskeluun soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Opiskeluasioiden toimikunta päättää mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Opiskeluasioiden toimikunta kokoontui toimintavuonna 30 kertaa ja käsitteli yhteensä 294 asiakohtaa. Maakunnalliset koulutuksen ohjausryhmät toimivat virallisena linkkinä koulutuksen ja työelämän välillä. Ohjausryhmiin on rekrytoitu yhteensä yli sata yritys- ja työelämän asiantuntijaa. Syksystä 2006 alkaen on maakunnallisilla koulutuksen ohjausryhmillä ollut lainsäädännöllä niille annettu viranomaistehtävä nuorten ammattiosaamisen näyttöjen toimieliminä. 6

7 Valtuusto Kotikunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi Purmonen Mika Kettunen Jari Piippo Eila Salo Aleksi saakka Hoskonen Kimmo alkaen Joensuu Rämänen Pirjo, 1. varapj alkaen Hoffren Minna Raassina Eeva Hälli Sinikka Kettunen Noora Paajanen Sari Tahvanainen Ville Leino Leo Kosonen Pentti Martikainen Kari Jeskanen Reijo, 1. varapj saakka Kärkkäinen Viljo Hulmi Raimo Kauppinen Sylvi Piipponen Minna Maaranen Raimo Meriläinen Anne Puhakka Asko Väistö Matti Okkonen Marie Väkeväinen Kari Kolehmainen Katja Törmälä Anssi, 2. varapj. Mononen Ritu Mannelin Maarita Auvinen Marko Salo Kauko Kirjavainen Kaisa Kananen Ari Koskela Kimmo Willman Heidi Varis Päivi Orava Joni Saarinen Tuija Koskela Teija Tavi Tapani Ruotsalainen Jari Koskinen Sari Tamminen Topias Raikisto Heli Räty Marjatta Paananen Pauli Koskela Samuel Pulkkinen Hilkka Juuka Lehikoinen Matti Tanskanen Heidi Nevalainen Virpi Ruokolainen Niina Kitee Auvinen Seppo Pennanen Kari Kaalimaa Maija Hirvonen Kirsi Parviainen Vesa Kosonen Matti Saari Kaisa Kuoppala Taisto Kontiolahti Virtamo Pekka Harinen Jertta Sivonen Miitri Pakarinen Sirpa Huttunen Satu Tukiainen Markku Niiranen Sanna Soikkeli Pauli Lieksa Matikainen Seija saakka Teppo Tarja saakka Teppo Tarja alkaen Nygren Sari alkaen Säppi Päivi Oinonen Sari Lehtinen Pirkko Pöppönen Jukka Kortelainen Reijo Öystilä Kaija Liperi Tikka Tiina Pietarinen Päivi Keronen Jari Taijala Matti Hoppa Helinä Hakulinen Pauli Karkkonen Esko Mustonen Tapio Nurmes Huusko Anu Juntunen Jukka Hurskainen Veli-Matti Makkonen Merja Mahlavuori Mauri Puumalainen Pihla Outokumpu Nygrén Merja Harkonmaa Sinikka Korpela Veera Vänskä Timo Laukkanen Heikki Antikainen Sanna Polvijärvi Kuronen Mirva Lavikainen Seppo Mustonen Tiina Kähäri Margaretha Rääkkylä Mölsä Timo Rantametsä Harri Tohmajärvi Karjalainen Teuvo Heiskanen Saara Venäläinen Mervi Ripatti Rami Valtimo Hölttä Anna, puheenjohtaja Härkin Päivi 7

8 HALLITUS Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Hartikainen Pentti Nygrén Merja I varapuheenjohtaja Kinnunen Raimo Lehtinen Pirkko II varapuheenjohtaja Isoniemi Veikko Turpeinen Jari Huusko Anu Turunen Kari Ihme Jaana Klaavo Kalle Kolehmainen Katja Pennanen Kari Kuntsi Tony Huttunen Satu Kärki Piritta Varis Päivi Kärkkäinen Eero Makkonen Merja Sallinen Jussi Tanskanen Heidi Törönen Erja Heinonen Lauri HALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Huusko Anu Isoniemi Veikko Ihme Jaana Kärkkäinen Eero TARKASTUSLAUTAKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Väistö Matti Romppanen Kimmo Varapuheenjohtaja Parviainen Vesa Raassina Eeva Matikainen Seija saakka Kananen Ari Willman Heidi alkaen Piipponen Minna Hakala Samuli Ratilainen Jouko Romppanen Anne Vastuullinen tilintarkastaja Kaija Pakkanen, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy JOHTOKUNNAT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lappalainen Riitta, pj Heikkinen Jukka Martikainen Kari, varapj Kuronen Vesa Okkonen Marie Riku Väkeväinen Puruskainen Anna Tikka Sari Salo Kauko Sormunen Heidi Tikka Tiina Surakka Kari Toivanen Ville Pakarinen Minna POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU TEKNIIKKA JA KULTTUURI JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Kosonen Pentti, pj Kettunen Noora Ronkainen Antti, varapj Harinen Jertta Ville Mäkinen Korpela Suvi Nyyssönen Leena Pakarinen Juha Hoppa Helinä Simonen Samuli Eini Hokkanen Simo Lappalainen Kananen Ari Arponen Teemu POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Karjalainen Teuvo, pj Mimi Magdaleena Nousiainen Jarkko, varapj Muukkonen Birgitta Heikkinen Hannu Suvorova Hilja Venäläinen Mervi Ehrukainen Reima Putkuri Hannu Heiskanen Saara Ratilainen Liisa Romppanen Ilkka Palviainen Sanna saakka Pitkänen Matti Tervonen Terhi alkaen 8

9 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO LIEKSA JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Säppi Päivi, pj Oinonen Sari Pöppönen Jukka Lampinen Kimmo Mahlavuori Markku Jama Abdi Salorinne Heikki Mainela Esa-Mikko Lehtinen Pirkko Härkönen Eija saakka Malinen Ritva alkaen Oinonen Kati Turunen Joona Teppo Tarja Timonen Birgitta POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NIITTYLAHTI JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Väänänen Katja, pj Hirvonen Veijo Makkonen Raija, varapj Tiittanen Tero Huttunen Satu Romppanen Johanna Asikainen Ossi Paajanen Sari Karttunen Eeva Hämäläinen Hannu Haaranen Jukka Turunen Pirjo Purmonen Mika Kettunen Jari POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NURMES JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Korhonen Pasi, pj Kuvaja Reija Korhonen Tarmo, varapj Virkkunen Irja Tuominen Matti Komsa Terttu Nevalainen Virpi Tuononen Jarkko Puumalainen Pihla Hakala Samuli Huusko Anu Heikura Martti Nevalainen Hannu Meriläinen Jaana POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO OUTOKUMPU JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pekkanen Niina, pj Räsänen Henry Westman Juhani, varapj Kolehmainen Sirkka-Liisa Viitala Tuija Kuiri Keijo Karkkonen Esko Alava Annu Raninen Veli-Matti Taimela Anne Laeslehto Tuula Hartikainen Ilkka Laukkanen Heikki Antikainen Sanna POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Suhonen Keijo, pj Parkkonen Heli Mikkilä Hannu, varapj Nevalainen Lahja Väisänen Jorma Muttik Liina Rautiainen Tuula Kortelainen Joni Piippo Eila Pääkkönen Pentti Hölttä Anna Oinonen Timo Hiltunen Reijo Kärkkäinen Petri POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Jeskanen Reijo, pj Oksman Raimo, varapj Malinen Juho Alava Annu Puhakka Asko Rautiainen Armi Varis Päivi Henkilökohtainen varajäsen Mikkonen Sirkka-Liisa Musikka Sinikka Pajunen Sami Jääskeläinen Pentti Paalanen Saara Havukainen Martti Vuorela Juhani 9

10 3. STRATEGISET TAVOITTEET Olemme erinomaisista oppimistuloksista ja osaamisesta tunnettu kansallinen ja kansainvälinen menestyjä. Kehittämisasiakirjassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Kehittämisasiakirjan tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten nuorisoikäluokkien pienentymistä, henkilöstön ikääntymistä, alueellisia kehityseroja ja julkisen talouden tasapainottamista. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on käytössä strategisen johtamisen tukena tuloksellisuusja itsearviointiviitekehys, jossa on yhdistetty tuloksellisuusmittariston (BSC) mukainen tavoitteenasettelu ja toiminnan tulosten seuraaminen organisaation eri tasoilla osaksi toiminta- ja taloussuunnittelun sekä tilinpäätöksen prosesseja. Viitekehys sisältää myös vuosittain toteutettavat laatu- ja itsearviointikäytänteet (EFQM) osana edellä kuvattua prosessia. Johtoryhmän ( , 109 ) päätöksen mukaisesti jatkoimme vuoden 2014 kehittämiskohteiden mukaista toimintaa myös vuonna. Keskitymme valmentavan pedagogiikan ja valmennuksellisten käytäntöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen osaamiseen valmentamisessa Opiskelijoiden valmentamisessa erinomaisiksi ammatillisiksi osaajiksi kehitimme opiskelijaa aiempaa vahvemmin osallistavia henkilökohtaistamisen käytänteitä. Esimerkiksi opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa on otettu käyttöön säännöllisesti toteutettavat hops-keskustelut ja hyödynnetty myös ehopsin tarjoamia mahdollisuuksia ohjauksessa. Näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa on selkiytetty kolmivaiheisen henkilökohtaistamisen toteuttamista ja dokumentointia 1.8. muuttuneen lainsäädännön myötä. Lisäksi oppilaitoksissa tehtiin aktiivisesti yksilöllistä poluttamista ja valmisteltiin erilaisten polkujen käyttöönottoa. Opintojen suuntaamisen mahdollistavat opintopolut kuvattiin kesäkuussa hyväksytyssä pedagogisessa strategiassa. Yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa kehitettiin sujuvaa väylää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun ( Valmistelimme opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen uudenlaisen opetuksen suunnittelun mallin, joka mahdollistaa opintojen joustavuuden ja yksilöllisyyden aiempaa paremmin. Osana henkilökohtaistamisen käytänteitä ohjasimme tuen tarpeessa olevia opiskelijoita avoimen ammattiopiston toiminnan piiriin Siirtymät sujuviksi -hankkeessamme. Lisäksi ammatilliseen perustutkintoon valmentavaa koulutusta (VALMA) on kehitetty yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa. Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen osaamiseen valmentamisessa Työelämäyhteistyön tiivistyminen näkyi siten, että ammattiosaamisen näyttöjä suoritettiin osalla aloista enemmän työelämässä kuin vuonna 2014, tosin tutkintojen välillä on isoja eroja. Lisäksi opiskelijoille mahdollistettiin osaamisen hankkiminen myös työvaltaisesti, esimerkiksi työelämälähtöisissä projekteissa ja toteutuksissa sekä laajennettuna työssäoppimisena. Worksmart -hankkeessa, jota toteutetaan yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa, järjestettiin verkostoitumis- ja rekrytointipajoja, joissa opiskelijoita aktiivisesti tuettiin työ- ja harjoittelupaikkahaussa sekä sparrattiin aktiiviseen työelämäverkostojen rakentamiseen ja vahvistamiseen. Hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 468 opiskelijaa, 36 opettajaa tai uraohjauksesta vastaavaa sekä 17 yritysten edustajaa vuonna. Ammatillisen koulutuksen toteuttamista ohjaavat valmentavan työotteen elementit on kuvattu pedagogisessa strategiassa. Kuluvan vuoden aikana olemme ottaneet käyttöön myös valmentavalle otteelle perustuvia toiminnallisia ja osallistavia opetus-, ohjaus- ja valmennusmenetelmiä erityisesti lähiopetuksessa, kuten tiimi- ja projektioppimisen mallit ja muut yhteistoiminnallisen työskentelyn muodot sekä Nuori Yrittäjyys (NY) ja osuuskuntatoiminta. Toiminnallisia oppimisympäristöjä kehitettiin erityisesti aikuiskoulutuksessa. Osassa oppilaitoksia otettiin käyttöön myös aiempaa tehokkampia erityisen tuen muotoja ja käytänteitä. 10

11 Olemme järjestäneet myös digitaalisen teknologian hyödyntämiseen liittyvää koulutusta lähinnä opetushenkilöstölle, esimerkiksi oppilaitoskohtaisia pajoja ja webinaareja, kaikille yhteisiä mobipäiviä sekä hyödyntäneet myös hankkeiden mahdollistamat opetusteknologian ja sosiaalisen median käyttöön liittyvät koulutukset. Uudistimme verkko-opiston toimintamallia 1.8. alkaen. Uusi malli, jota kehitimme yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja oppimisen digitalisaatioon erikoistuneen yrityksen kanssa, pohjautuu ilmiölähtöiseen oppimiseen. Uuden toimintamallin myötä kehitimme yhteisten tutkinnon o- sien tarjontaa, palkkasimme muutamia päätoimisia opettajia ja otimme käyttöön uuden verkko-oppimisalustan, joka mahdollistaa opiskelijan opintojen etemisen yksityiskohtaisen seurannan. Henkilöstön valmennuksellisen osaamisen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena oli valmentavan työotteen mukaisen osaamisen vahvistaminen. Kuluvan vuoden aikana opetushenkilöstöä valmennettiin lähinnä yksilöllisten kehittymissuunnitelmien, oppilaitoskohtaisten toteutusten, tiimi- ja farax-valmennusten sekä peda.fi -ohjelman mukaisesti kaikissa oppilaitoksissa. Kouluttautumisessa hyödynnettiin myös hankkeiden tarjomat mahdollisuudet valmennuksellisen osaamisen kehittämiseen. Kuluvan vuoden aikana keskinäinen yhteistyö on tiivistynyt eri muodoissaan. Valmentavan pedagogiikan palautekyselyä (VALPE) hyödynnetään aiempaa systemaattisemin eri oppilaitoksissa. Henkilöstöhallinnon valmistelun pohjalta otettiin käyttöön yhteiset opetushenkilöstölle ja esimiehille suunnatut osaamisen kartoittamisen ja arvioinnin työkalut (KuntaHR) osana kehityskeskusteluja. Edellä kuvattujen kehittämiskohteiden lisäksi selvitimme sekä opetushenkilöstön ja oppilaitosten johdon että opiskelijoiden näkemyksiä opintojen sujuvoittamisen keinoista läpäisyfoorumeissa lokamarraskuussa. Foorumeihin osallistui yhteensä 168 henkilöä, joista yli puolet oli opiskelijoita. Foorumin tulosten mukaan opintojen sujumista edistävät mm. ryhmään kiinnittyminen, opiskelijoita arvostava kohtaaminen, kohtelu ja kuunteleminen, joustavuus opinnoissa, henkilökunnalta saatu tuki ja ohjaus, hyvä ilmapiiri ja opintojen tavoittellisuus. Samaa asiaa tutkittiin myös ammattiopistoista vuosina 2014 ja keskeyttäneille opiskelijoille suunnatulla haastattelututkimuksella. Kyseisen tutkimukseen osallistuneiden mukaan seuraavat asiat ovat merkityksellisia opintojen sujumisessa: käytännöllinen opetus, yksilölliset ja vaihtoehtoiset tavat opiskella, laadukas ohjaus, opiskelijoiden arvostus ja kiinnostus siitä, mitä opiskelijalle kuuluu sekä palveluhenkisyys. Edellä kuvattuihin asioihin on kiinnitetty ja kiinnitetään myös jatkossa huomiota osana valmentavan työotteen käyttöönottoa. 11

12 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista. Onnistumistamme mitataan neljästä näkökulmasta: 1) toiminnan vaikuttavuus, 2) palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, 3) henkilöstön aikaansaannoskyky sekä 4) asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu perustutkinnoittain tai opintoaloittain. Eri yksiköiden perustutkinto- tai opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kykyämme saada aikaan haluttuja toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja sen vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa kyseisiin asiakas- ja sidosryhmiin. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava laadukasta, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan viidellä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä, valmistuneiden (ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden) määrällä ja eri koulutusten opiskelijamäärillä. Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 60,5 % työelämässä ja 12,4 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 5060 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 886 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksia on solmittu 699 kappaletta. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1526 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla ja osallistumalla kansallisella ja EUrahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 20 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Toteuma Saavutimme vuodelle asetetun opiskelijamäärätavoitteen. Ammatillista perustutkintoa suorittavia oli yhteensä 5118 opiskelijaa ja päätoimisia opiskelijoita Vuonna valmistui 1769 perustutkinto-opiskelijaa. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen lisäksi koulutuskuntayhtymässä järjestettiin työvoimapoliittista koulutusta, ammatillista lisäkoulutusta, henkilöstökoulutusta sekä kesäyliopisto- ja kansanopistokoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 694 opiskelijaa. Työllistymisaste ja jatko-opiskelu -mittarit perustuvat Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun tietoihin, joissa tarkastellaan 3,5 vuoden aikana ( ) valmistuneiden tilannetta. Jatko-opintomittari sisältää vain korkea-asteen koulutuksessa jatkavat opiskelijat. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista valmistuneista opiskelijoista oli työllistynyt 55,0 prosenttia, mikä on heikompi kuin asetettu tavoite (60,5 %). Jatko-opinnoissa oli valmistuneista opiskelijoista 14,5 prosenttia, mikä on asetettua tavoitetta (12,4 %) parempi. Elinkeinoelämän kehittämiseen suunnattuja hankkeita toteutettiin vuonna yhteensä 23. Kyseisten hankkeiden kokonaiskustannukset olivat euroa. Hankkeista 14 oli EU-rahoitteisia kehittämishankkeita, joiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa. Kone- ja metallialan simulointioppimisympäristön kehittäminen -investointihankkeen loppuselvitys ja raportointi toteutettiin vuonna mutta varsinaiset kone- ja laitehankinnat toteutettiin jo vuonna Hankkeen kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa. 12

13 mittari 2014 Työllistyminen (%) 56,0 60,5 55,0 Jatko-opinnoissa (%) 14,0 12,4 14,5 Valmistuneet 1 572, ,0 1769,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 31,0 20,0 23,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 1 859, , ,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - päätoimisia opiskelijoita 5 264,8 5060,3 5118,9 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 468,2 368,8 304,7 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 339,2 402,1 351,6 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita 24, ,9 - opiskelijatyöpäiviä Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita 32,0 31,6 44,5 - opiskelijatyöpäiviä Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita 54,9 43,2 48,9 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita 8,4 18,7 59,4 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita 6 191, , ,9 - opiskelijatyöpäiviä Oppisopimuskoulutus - opiskelijoiden määrä Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä että alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen ja koulutuksen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeisimpiä kriteereitä. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnatun päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muiden, erityisesti itä- ja pohjoissuomalaisten, koulutuksen järjestäjien kesken. Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia ja kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa yhtäältä oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien, opetuksen ja ohjauksen tasapainoista kehittämistä ja toisaalta opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin muuttuviin tarpeisiin. 13

14 Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä toimiva yhteistyö ja kehittyvät kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seuraamme kuudella eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, kahta tutkintoa suoritettavien määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä ja erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla tutkinnon laajuutta vastaavassa ajassa. Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo on 3,8 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,7. Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 364. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 114 opiskelijaa. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 244 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 852 opintoviikkoa kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 101 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 99 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 75 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 60,1. Toteuma Opiskelijapalautteen yleisarvosana oli 4,1 vuonna. Se on asetettua tavoitetta 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Työelämäpalaute oli 4,1, mikä on vastaavasti 0,4 prosenttiyksikköä parempi kuin asetettu tavoite. Kahden tutkinnon opintoja suoritti yhteensä 321 opiskelijaa, mikä on 11,8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin asetettu tavoite. Ammattitaitokilpailuihin osallistuneita oli hieman ennakoitua vähemmän, yhteensä 101. Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/pohjois-karjalan ammattiopisto sai koulutuksenjärjestäjien välisessä vertailussa pronssia. Taitaja-mitalit jaetaan vuosittain niille koulutuksenjärjestäjille, joiden opiskelijat ovat saaneet eniten menestystä ammattitaidon SM-kilpailussa. Sakustars -kulttuurikilpailutoimintaan osallistui yhteensä 41 opiskelijaa. Kansainvälistymisessä saavutimme tavoitteet meiltä lähtevien ja meille saapuvien opettajien ja/tai asiantuntijoiden määrissä. Opettaja- ja henkilöstövaihdossa Suomen rajojen ulkopuolella oli 110 henkilöä ja yksiköissämme vieraili 139 ulkomaista opettajaa ja asiantuntijaa. Opiskelijavaihtoon lähteneitä opiskelijoita oli asetettua tavoitetta vähemmän, yhteensä 227. Opiskelijat suorittivat kv-vaihdossa yhteensä osaamispistettä (= 883 opintoviikkoa). Kv-vaihtoon saapui 92 opiskelijaa. Erityisopetuksen läpäisyaste oli 59,8 prosenttia, mikä on yhden prosenttiyksikön parempi kuin vuoden 2014 tulos. mittari 2014 Opiskelijapalaute - päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo 4,0 3,8 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely työnantajille 4,1 3,7 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 351, ,9 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut opintoviikot, 1.8. osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntijat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 58,8 60,1 59,8 14

15 4.3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä koostuu jäsenkuntien valitsemasta yhtymävaltuustosta, valtuuston valitsemasta yhtymähallituksesta, opetus- ja kehittämisyksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, tutkinnon perusteiden mukaisen toiminnan ja laajemmin ammatillisen koulutuksen pedagogiikan kehittäminen (ml. oppimateriaali, verkko-opinnot ja opetus) sekä muu alakohtainen yhteistyö. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan välillisesti myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla kuudella mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä, tilojen käyttöasteella sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna 2014 enintään 7,2 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (tutkinnon suorittaminen sen laajuutta vastaavassa ajassa) on ammatillisten perustutkintojen osalta 73,9 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 58,1 % ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista työpaikkaohjaajista on 8,6 %. Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 105,7 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 5,7 % vuosikateprosentti poistoista on 100,5 % tilojen käyttöaste 57,6 % Toteuma Koulutusalakohtaista toimintaa esitellään tarkemmin sivulla 17. Opintojen keskeyttämisaste oli 10,2 prosenttia, mikä on 2,1 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuoden 2014 toteutuma (8,1 %). Läpäisyaste on kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitova tavoite. Vuonna sitovana tavoitteena oli 73,2 prosenttia. Läpäisyasteemme oli 68,9 prosenttia, joten sitovaa tavoitetta emme saavuttaneet. Tosin vuoden läpäisyaste on 4,1 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna 2014 (64,8 %). Läpäisyasteessa on mukana myös ne opiskelijat, jotka ovat suorittamassa ammatillista perustutkintoa näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksena opetussuunnitelmaperustaisessa koulutuksessa opiskelevien lisäksi. Tilojen käyttöaste oli 38,2 % vuonna. Kuntayhtymän taloutta on esitelty tarkemmin sivulla

16 mittari 2014 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,1 7,2 10,2 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 64,8 73,9 68,9 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 54,6 58,1 55,5 Koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä - osuus kaikista (%) 6,2 8,6 12,5 Tilojen käyttöaste (%) 37,1 57,6 38,2 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 109,1 105,7 107,4 - vuosikate toimintatuloista (%) 8,5 5,7 7,4 - vuosikate poistoista (%) 152,9 100,5 114, Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, kun valmistaudumme toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteenamme on ylläpitää ja myös parantaa henkilöstömme työkykyä, innostuneisuutta ja motivoituneisuutta sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on hyvät valmiudet kohdata muutostilanteita. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta avainasemassa. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on valmennuksellisen osaamisen kehittäminen muun muassa keskittymällä dialogisen johtamiseen ja toimintakulttuuriin, valmentavan esimiesosaamiseen ja opetushenkilöstön monimuotoiseen pedagogisen osaamiseen työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä sekä työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 6,1 päivää ja muun henkilöstön osalta 4,2 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 835. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 91,4 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat esimiestyön ja henkilöstön kokeman työn kehittävyyden osalta 3,7 ja vastaavasti 3,8 tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa. Toteuma Opetushenkilöstön koulutuspäiviä kertyi yhteensä 5,5 päivää henkilöä kohti, mikä on asetettua hieman tavoitetta heikompi (5,6). Muun henkilöstön koulutuspäivissä (yhteensä 2,2) emme myöskään saavuttaneet asetettua tavoitta (3,8). Opetushenkilöstön vähintään viiden päivän mittaisia työelämäjaksoja oli yhteensä Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus oli 91 prosenttia. Henkilöstöilmapiirin osalta pääsimme asetettuun tavoitteeseen hyvässä esimiestyössä ja työn kehittävyydessä, mutta hyvässä tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa jäimme 0,1 prosenttiyksikköä asetutuista tavoitteista. Henkilöstötuloksia esitellään tarkemmin sivulla

17 mittari 2014 Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 4,7 6,1 5,5 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 2,5 4,2 2,2 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä ,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 88,9 91,4 91,0 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 3,7 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,7 - työn kehittävyys 3,7 3,7 3,8 KOULUTUSALATOIMINTA Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa kuntayhtymäkokonaisuuden tarjoamien synergiaetujen hyödyntäminen koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä. Koulutus- ja opintoalatoiminnan avulla voimme hyödyntää eri koulutusalojen osaamista ja alakohtaista erikoistumista koulutus- ja hanketyössä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa, tutkintoon johtavan koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä sekä koulutustarjonnan määrällisen mitoituksen suunnittelussa. Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä oli seitsemän koulutusalatiimiä, 13 opintoalatiimiä ja 13 maakunnallista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmää saakka. Lisäksi yhteisinä maakunnallisina kehittämisfoorumeina toimivat yrittäjyyden ja innovatiivisuuden, kansainvälisen toiminnan, opiskelijahuollon, tieto- ja viestintätekniikan, ammattitaitoa täydentävien opintojen, markkinoinnin ja viestinnän, laatutyön ja valmistavan koulutuksen tiimit. Kyseisten tiimien lisäksi aikuiskoulutus- ja yrityspalvelut muodostivat oman maakunnallisen tiiminsä. Syyskuun alusta ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä muodostettiin aiempaa monialaisempia, jotta pystyisimme vastaamaan nykyistä paremmin erityisesti tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen määrien vähenemiseen, tutkinnon perusteiden uudistumiseen, osaamisperusteisuuden ja moniosaajuuden vaatimuksiin sekä eri koulutusmuotojen joustavaan toteuttamiseen. Tulokset Koulutus- ja opintoaloilla on vuoden aikana valmisteltu uudistuneiden tutkinnon perusteiden käyttöönottoa laatimalla tutkintokohtaiset opetus- ja toteutussuunnitelmat ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Samalla on laadittu ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmia opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen. Strategian linjausten mukaisesti on pyritty lisäämään työssäoppimisen määrää ja ammattiosaamisten näyttöjen suorittamista työpaikoilla osana oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämistä ja valmentavan työotteen käyttöönottoa. Lisäksi koulutus- ja opintoalat ovat osallistuneet erityisesti ammatillista koulutusta ohjaavan pedagogisen strategian laadintaan. Vuoden aikana kuntayhtymän ammattiopistoissa opiskelijat suorittivat yhteensä työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisjaksojen suorittamisesta kertyi yhteensä ,6 osaamispistettä (43 831,7 opintoviikkoa). Työssäoppimisjaksojen keskimääräinen laajuus on ollut 10,1 osaamispistettä. Kuluvan vuoden aikana ammattiopistojen opiskelijat suorittivat yhteensä ammattiosaamisen näyttöä, joista 55,5 prosenttia on suoritettu työelämässä. Vuonna opettajamme ovat kouluttaneet yhteensä 473 työpaikkaohjaajaa, mikä on 177 enemmän kuin vuotta aiemmin. Koulutus- ja opintoalat sekä ohjausryhmät ovat osallistuneet tehtäviensä mukaisesti myös ammatillisen perustutkintokoulutuksen suuntaamisen valmisteluun ottamalla kantaa vuoden 2016 aloituspaikkoihin. 17

18 TALOUTTA KUVAAVAT TULOKSET Yleinen taloudellinen kehitys Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tulostavoitteet ovat vuosikate ja rahoitusosan nettotuotto sekä investointien nettosumma. Saavutimme näiden osalta kaikki vuodelle asetetut tavoitteet. Talousarviossa kuntayhtymän valtuusto asetti kuntayhtymän vuosikatetavoitteeksi euroa, tilikauden tulostavoitteeksi euroa ja rahoitusosan nettotuotoksi euroa. Valtuuston talousarviossa investointeihin myöntämä määräraha oli euroa. Koko kuntayhtymän tuloslaskelma osoittaa vuoden vuosikatteeksi ,38 euroa ja tilikauden tulokseksi ,37 euroa. Rahoitusosan nettotuotto on ,42 euroa ja nettoinvestoinnit ,57 euroa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on saanut valtion ammattikoulujen kunnallistamisen yhteydessä lahjoituksena maa- ja vesialueita sekä rakennuksia. Nämä on merkitty taseeseen vastaavaapuolella arvonkorotuksiin ja vastattavaa-puolella arvonkorotusrahastoon. Arvonmääritysmenetelmänä on käytetty vuoden 1996 verotusarvoja. Lahjoituksena saatujen rakennusten arvonkorotuksia ei ole vuoden 1996 jälkeen tilinpäätöksissä tarkasteltu, joten nyt on tehty arvonalennukset niille kiinteistöille, jotka joko ovat kuntayhtymän toiminnan kannalta tarpeettomia tai jotka on lahjoituksen jälkeen peruskorjattu. Arvonkorotuksia on purettu yhteensä ,83 euroa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tytäryhtiö Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu oy aloitti toimintansa vuonna. Yhtiön liikevaihto oli ,90 euroa ja tilikauden voitto 3101,45 euroa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa pieneni 220 opiskelijalla vuodesta 2014 ollen 5060 vuonna. Opiskelijamäärän vähentyminen jatkuu siten, että vuonna 2016 järjestämislupa on Vuonna julkaistun hallitusohjelman mukaan ammatillisesta koulutuksesta leikataan vuonna miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2018 toteutetaan ammatillisen koulutuksen reformi, joka oletettavasti muuttaa sekä ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntöä että rahoituksen perusteita. Arvio tulevasta kehityksestä, tulossa olevista olennaisista muutoksista sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen perusteet uudistuivat syksyllä. Uusissa tutkinnon perusteissa keskeistä on osaamisperusteisuus eli opetuksen ja ohjauksen pitäisi rakentua kunkin alan työtehtävien ympärille. Lisäksi koulutuksenjärjestäjän tulisi mahdollistaa opiskelijoille aiempaa joustavammat ja yksilöllisemmät tavat tutkinnon suorittamiseen. Suomen nykyisen hallitusohjelman mukaan vuonna 2017 ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee 190 miljoonalla eurolla. Ennakkotietojen mukaan leikkaus toteutetaan siten, että kukin koulutuksen järjestäjä saa rahoituksen enintään 90 %:lle ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukaisesta opiskelijamäärästä. Hallitusohjelman mukaan vuonna 2018 toteutetaan ammatillisen koulutuksen reformi, jossa muutetaan sekä toiminta- että rahoituslainsäädäntöä. Oletettavasti rahoituksen perusteena tulee olemaan nykyistä enemmän suoritettujen tutkintojen ja tutkinnonosien määrä sekä opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Reformin yhteydessä siirretään tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen toteutus opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueelle. Kuntalain kilpailuneutraliteettia koskevan lainsäädännön mukaan työvoimakoulutuksen tutkintoon johtamatonta koulutusta ei saa vuoden 2016 jälkeen toteuttaa kunnissa eikä kuntayhtymissä. Tämä tarkoittaa käytännössä yhtiöittämispakkoa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän omistama Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu oy aloittikin toimintansa vuonna. Muutokset tulevat vaikuttamaan henkilöstön osaamisvaatimuksiin, PKKY:n yksikköhintatuloihin, hallinnon järjestämiseen ja koko PKKY:n tapaan toteuttaa ammatillista koulutusta. Koko muutosprosessi vaatii hyvää johtamista ja pedagogiikan uudistamista. Riskinä on, että opiskelijoiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin huononee, keskeyttäminen lisääntyy ja valmistuminen viivästyy. 18

19 Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat valtion säästötoimet ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen puolestaan muodostavat merkittävän taloudellisen riskin. Riskiä pyritään pienentämään aktiivisella valmisteluvaiheen vaikuttamisella ja nopeilla oman toiminnan sopeuttamistoimenpiteillä. 19

20 HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut olivat vuonna yhteensä 46,8 milj. euroa. Henkilöstökulujen erittely on esitetty luvussa 4 Liitetiedot. Vuoden lopussa palveluksessamme oli 921 henkilöä. Vakinaista henkilökuntaa oli 724, joista opetushenkilöstöä 440, muuta henkilöstöä 276 ja projektihenkilöstä 8. Määräaikaista henkilöstöä oli samaan aikaan 197, joista opetushenkilöstöä oli 153, muuta henkilöstöä 31 ja projektihenkilöstöä 13. Henkilökunnastamme oli miehiä 44,8 % ja naisia 55,2 %. Oppilaitoskohtainen henkilömäärätilasto on esitetty luvussa 5 Henkilöstöä koskevat liitteet. Henkilöstömäärä yksiköittäin Projektit Muut Opetus 0 Sukupuolijakauma Nainen Mies Henkilöstömme keski-ikä oli vakinaisen henkilöstön osalta 50,2 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön osalta 42,7 vuotta. Luvussa 5 olevista taulukoista ilmenee tarkemmin henkilöstön ikärakenne, koulutusrakenne, henkilöstön vaihtuvuus ja työtehtävien luonne. 20

21 Henkilöstömäärät työaikamuodon mukaan , % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sivutoiminen Osa-aikainen Kokoaikainen Ikärakenne , henkilömäärät yli 59-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Alle 30-vuotiaat Päätoimisista opettajista toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli muodollisesti kelpoisia 91,9 %. Edellisvuonna kelpoisten osuus oli 88,6 %. Koko koulutuskuntayhtymässä oli muodollisesti kelpoisia opettajia samoin 91,9 %. Opetushenkilöstömme hakee muodollista kelpoisuutta aktiivisesti ja on halukas kouluttautumaan työn ohessa. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 28 henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle kolme henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on laskenut edellisen vuoden neljästä henkilöstä kahteen henkilöön. Vanhuuseläkkeelle jääneistä oli 16 opetushenkilöstöä ja 12 muuta henkilökuntaa. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolojen kokonaismäärä oli 8413 päivää. Edellisvuonna poissaoloja oli päivää. Henkilöä kohden lasketut poissaolot ovat laskeneet 10,40 päivästä 9,22 päivään. Henkilöstöämme koskevia kehittämistoimenpiteitä vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä osallistui Suomen parhaat työpaikat -tutkimukseen lokakuussa Kilpailuun osallistumisesta päätti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuusto kuntayhtymän strategian hyväksymisen yhteydessä jo marraskuussa Tehty päätös pohjautui 21

22 päätöksentekijöiden ymmärrykseen siitä, että henkilöstömme osaaminen, motivaatio ja hyvinvointi ratkaisevat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja sen kaikkien oppilaitosten menestyksen myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen toteutti Great Place to Work Institute Finland. Koulutuskuntayhtymämme oli ensi kertaa mukana tutkimuksessa, ja sijoituimme Suuret organisaatiot -sarjassa sijalle 5. Kaiken kaikkiaan ko. sarjassa oli mukana 19 organisaatiota. Vuoden kehityskeskustelujen yhteydessä aloitimme opettajien ja esimiesten osaamiskartoitukset. Osaamiskartoituksen tavoitteena on kartoittaa osaamisen kannalta keskeiset vahvuudet ja kehittämisalueet sekä selvittää henkilöstön osaamistaso. Tarkoituksena on varmistaa tulevaisuuden osaaminen. Osaamiskartoitukset paljastavat organisaation kehittämishaasteita ja yksilötasolla ne voivat herättää motivaation oman työn kehittämiseen. Osaamiskartoitukset jatkuvat tulevina vuosina. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisen tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän (TVA) suunnittelun aloitimme vuonna. Saimme kerättyä ja koottua henkilöstön tehtäväkuvaukset ja tehtyä tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän kuvauksen. Myös tehtävän vaativuuden arvioinnin kriteerit on määritelty. Työskentely jatkuu vuonna Syksyllä otimme käyttöön nopean palkitsemisen mallin. Malli on kuntayhtymän sovellus KVTES:n kertapalkkiota koskevista määräyksistä. Nopealla palkitsemisella tarkoitetaan esimiehen mahdollisuutta palkita henkilökuntaa hyvistä kertaluonteisista työsuorituksista nopeasti ja yksinkertaisella tavalla. Palkkion antaminen kertoo sekä palkituille että muulle henkilökunnalle, mikä on tärkeää ja millaista toimintaa työnantaja arvostaa. Samalla kannustamme hyviin työsuorituksiin myös jatkossa. Henkilöstöhallinto ryhtyi keräämään poislähteviltä tietoa palvelusuhteen päättymisen syistä sekä arviota mm. työyhteisöstä ja työtehtävistä lähtökyselyn avulla. Tulokset käsittelemme johtoryhmässä kaksi kertaa vuodessa. Vastauksia hyödynnämme mm. henkilöstön kehittämisessä ja esimiestyöskentelyn arvioinnissa. Joulukuussa johtoryhmä hyväksyi Pkky:n osaamisen johtamisen toimintamallin, jonka tavoitteena on varmistaa organisaation riittävä, oikeanlainen osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Osaamisen johtamisen ydin on tarvittavien osaamisten tunnistaminen nyt ja tulevaisuudessa. Kuntayhtymämme tulevaisuuden tavoitteet osaamisen johtamisen kannalta ovat: tulevaisuuden tarpeiden tunnistaminen muutoskyky verkostoituminen valmentava työote digitalisaatio uudenlainen työnmuotoilu oppilaitos- ja yksikkörajojen yli tapahtuva yhteistyö yhdessä suunnittelu ja tekeminen Työolobarometrin tulokset kertovat henkilöstön näkemyksistä työhyvinvoinnista Toteutimme työolobarometrimittauksen vuonna jo neljännentoista kerran. Vastausprosentti laski edelliseen vuoteen verrattuna kaksi prosenttiyksikköä ja oli nyt 79 %, eli edelleen erinomaisen korkea. Vuoden aikana tuloksellisuusmittariston henkilöstöön liittyvien tarkastelunäkökulmien osioissa (työn kehittävyys, esimiestyö, hyvä ergonomia, optimaalinen kuormitus, hyvä työkyky sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutus) tulokset paranivat verrattuna viime vuoteen muissa osiossa paitsi optimaalisessa kuormituksessa. Ainoastaan ergonomian kohdalla muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Timanttimalli on kehitetty kuvaamaan yhteenvetona työolobarometrien tuloksia. Tässä esitetyt tulokset ovat vertailuarvoja edellisen vuoden (2014) työolobarometrin tuloksiin. Näitä tuloksia seuraamme mm. Pkky:n tulosmittaristossa. 22