5. Opintojen arviointi

Transkriptio

1 50 OPINTO-OPAS Opintojen arviointi 5.1 KANDIDAATINTUTKIELMA JA PRO GRADU -TUTKIELMA Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineen alalta kandidaatintutkielman. Maisterin tutkintoa varten laaditaan pro gradu -tutkielma. Kandidaatintutkielma voidaan tehdä yksilötai parityönä. Pro gradu -tutkielma voi olla kahden tai useamman opiskelijan yhteinen työ. Pari- ja ryhmätöissä kunkin opiskelijan itsenäinen osa tutkielmasta on oltava osoitettavissa ja arvioitavissa. Kandidaatintutkielman ja pro gradu -tutkielman yhteydessä suoritetaan kirjallinen kypsyysnäyte. 5.2 KANDIDAATINTUTKIELMAN JA PRO GRADU -TUTKIELMAN KANSITTAMINEN Kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma jätetään esitarkastukseen ohjaajalle sen jälkeen, kun se on käsitelty arviointiseminaarissa. Esitarkastuksen ja siinä mahdollisesti esiintuotujen korjausten tultua suoritetuksi, ohjaaja antaa luvan työn kansittamiseen. Lopullista, tarkistettua, kansitettua ja kaksinpuolin monistettua (nitomatonta) kandidaatintutkielmaa toimitetaan yksi kappale ja pro gradu -tutkielmaa kolme kappaletta (2 nidottuja) yksikön opintotoimistoon, joka toimittaa työn arvioitavaksi. 5.3 PRO GRADU -TUTKIELMAN TIIVISTELMÄ Opiskelijan on kirjattava pro gradu -tutkielmansa yksikön Intranetissa olevaan hanketietokantaan (tarkemmat ohjeet Intranetissa Opinnäytetöiden tiivistelmät). Ennen tutkielman jättämistä tarkastettavaksi on hanketietokantaan liitettävä yhden konekirjoitusliuskan mittainen tiivistelmä tutkielmasta. Tiivistelmän tulee olla yleistajuinen ja siinä tulee esitellä tutkimuksen tausta, tutkimusongelmat, käytetyt tutkimusmenetelmät, keskeiset tutkimustulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset luotettavuus-/yleistettävyysarviointeineen. Pro gradu -tutkielmaa ei hyväksytä vastaanotetuksi, ellei hanketietokantaan ole liitetty tiivistelmää. 5.4 KYPSYYSNÄYTE JA SEN ARVIOINTI Opiskelijan on kirjoitettava kasvatustieteen kandidaatin- ja maisterin tutkinnossa kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa kandidaatin tutkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäyte suoritetaan kasvatustieteen yleisessä kuulustelussa. Kypsyysnäytettä var-

2 OPINTO-OPAS ten kandidaatintutkielman tai pro gradu -tutkielman ohjaaja antaa 2 3 tutkielman alaan liittyvää aihetta. Aiheista yksi pohjautuu ohjaajan kanssa sovittuun, kandidaatin tutkielman tai pro gradu -tutkielman aihepiiriin liittyvään kirjallisuuteen ja toiset yleisemmin tutkielman aihepiiriin. Opiskelija valitsee yhden näistä aiheista. Kypsyysnäyte on noin 4-sivuinen tieteellisluonteinen kirjoitelma valitusta aiheesta. Näyte kirjoitetaan isoruutuisen konseptipaperin jokaiselle riville. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa hyvää äidinkielen taitoa ja perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin. Kasvatustieteiden tiedekunta voi hakemuksesta myöntää oikeuden tutkielman kirjoittamiseen muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan samalla kielellä (suomi/ruotsi), jolla tutkielma on laadittu. Mikäli tutkielma on esim. englanninkielinen, kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, millä opiskelija on saanut koulusivistyksen. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen kun kandidaatin- tai pro gradu -tutkielman ohjaaja on antanut tutkielmalle kansitusluvan. Kypsyysnäytteen tarkistaa kieliasun osalta kielikeskuksen hyväksymä kielentarkastaja ja sisällön osalta kandidaatin tutkielman/pro gradu -tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäytteen hyväksyy/hylkää pääaineen professori em. tarkastajien esityksestä. kandidaatintutkielman ja pro gradu -tutkielman osa-alueiden hallintaa ja näin näyte voi rajatapauksissa vaikuttaa niiden arvolausekkeisiin. Tästä syystä tutkielmat otetaan arvioitavaksi vasta sen jälkeen kun pääaineen professori on hyväksynyt kypsyysnäytteen. Jos kypsyysnäyte hylätään, tarkastajat antavat opiskelijalle palautteen kirjoituksesta ennen ilmoittautumista uuteen kokeeseen. Kypsyysnäytteen kieli- ja muotovaatimukset on esitelty yksikön www-sivuilla. 5.5 KANDIDAATINTUTKIELMAN ARVIOINTI Tutkielma laaditaan yksilö- tai parityönä, mutta sen työstämisessä tulisi hyödyntää monipuolisesti yhteisöllisiä työmuotoja ja korostaa tieteellisen toiminnan ja ajattelun kehittymistä yhteisöllisesti. Kandidaatintutkielmasta vastaa tieteenalaa edustava yliassistentti tai lehtori yhteistyössä muiden tiedeyhteisön jäsenten kanssa. Kandidaatin tutkielman arvioinnissa kiinnitetään huomiota tekijän kykyyn laatia tieteellinen kirjallinen raportti. Tutkielman tulee osoittaa tutkijan kykyä asettaa relevantti tutkimustehtävä, kehitellä ongelmanasettelua tieteellisen tutkimuksen teoreettisten ja metodologisten periaatteiden mukaisesti sekä kykyä valita näiden kannalta tarkoituksenmukainen kirjallisuus. Tutkimustehtävään vastaaminen voi perustua pelkästään aihealueen kirjallisuuteen tai sitä voidaan täydentää pienimuotoisilla empiirisillä kokeiluilla. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkielman yleisiin arviointiperusteisiin, sekä otetaan huomioon tutkielman edustaman tieteenalan erityispiirteet. kandidaatintutkielman osa-alueiden hallintaa ja näin näyte voi rajatapauksessa vaikuttaa tutkielman arvosanaan. Tästä syystä kandidaatintutkielma arvioidaan kypsyysnäytteen hyväksymisen jälkeen. Kandidaatintutkielman hyväksyy tieteenalaa edustava yliassistentti tai lehtori. Työ arvostellaan asteikolla 0 5. Kandidaatintutkielman arviointikriteerit ovat luettavissa yksikön www-sivulla osoitteessa: opinnayte.htm 5.6 PRO GRADU -TUTKIELMAN TARKASTAMINEN Tutkielman päätarkastajana toimii tavallisesti projektin ohjaaja (poikkeustapauksessa projektin apuohjaaja). Projektin ohjaaja tekee esityksen toisesta tarkastajasta. Yksikön johtaja nimeää tutkielman tarkastajat em. esityksen perusteella. Tarkastajat antavat kirjallisen lausunnon tutkielmasta kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta ja tekevät yksikön neuvostolle esityksen tutkielman hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta tai hylkäämisestä. Lopullisen päätöksen hyväksymisestä ja arvolauseesta tai hylkäämisestä tekee yksikön neuvosto, jossa päätöksentekoon saavat osallistua vain vastaa-

3 52 OPINTO-OPAS van opintosuorituksen suorittaneet jäsenet. Neuvoston muilla jäsenillä on tällöin kuitenkin puheoikeus asiassa. tutkielman osa-alueiden hallintaa ja näin näyte voi rajatapauksissa vaikuttaa tutkielman arvolausekkeeseen. Tästä syystä tutkielma voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen kun kypsyysnäyte on hyväksytty. Mikäli tutkielma on esitetty hylättäväksi tai, jos tutkielmasta on esitetty annettavaksi alin, toiseksi korkein tai korkein arvosana, yksikön johtaja voi pyytää tutkielmasta ylimääräisen tarkastajan lausunnon. Hyväksytystä tutkielmasta annetaan arvolause approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Sivuaineen tutkielman arvioi pääaineen professori asteikolla PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVIOINTIKRITEERIT Pro gradu -tutkielman arvioinnissa kiinnitetään huomiota toisaalta yleisiin arviointiperusteisiin, toisaalta pyritään ottamaan huomioon erityyppisten tutkimusten erityispiirteitä. Yleiset arviointiperusteet käsittävät seuraavat alueet: tutkimuksen viitekehys ja kirjallisuuteen perehtyminen, tutkimustehtävä ja sen perustelu, menetelmien valinta ja käyttö, aineiston keruu ja analysointi, tulosten esittely ja tulkinta, luotettavuuden arviointi, johtopäätökset ja pohdinta, kieliasu ja lähteiden käyttö. Tutkielmien arvioinnissa otetaan huomioon tutkielmien erilainen suuntautuminen ja sovelletaan kriteerejä sen mukaisesti valikoiden. Luetellut piirteet ovat kyseisen tasoiselle tutkielmalle tyypillisiä, kaikkien niiden ei tarvitse esiintyä kuvatun tasoisessa tutkielmassa. Lisäksi jokaisella esitetyllä tasolla edellytetään edellisen tason hallintaa. Valittujen esimerkkien katsotaan kuvastavan tyypillistä työtä kustakin arvosanasta. Approbatur Hyväksytyn tutkimuksen edellytyksenä on jonkin sen osa-alueen hallinta, vaikka muilla osaalueilla esiintyykin seuraavan tyyppisiä puutteita. Työssä ei juuri esitellä aihetta käsitteleviä teorioita eikä aikaisempia tutkimuksia. Tausta perustuu sattumanvaraisesti valittuihin harvoihin suomenkielisiin lähteisiin. Nekin on valittu etupäässä jostakin alan oppikirjasta, komitean mietinnöstä tai jonkin työryhmän muistiosta. Tutkimuksen lähtökohta, tarkoitus ja käsitteistö jäävät epäselviksi. Tutkimustehtävät/- ongelmat on ilmaistu sekavasti. Valittu menetelmä on epäadekvaatti tutkimustehtävän kannalta ja metodien käytössä on selviä puutteita. Tulokset on esitelty luettelomaisesti kommentoimatta. Tuloksissa ja niiden tulkinnassa on selviä puutteita. Johtopäätökset puuttuvat tai niitä ei ole suhteutettu tutkimuksen taustatietoihin. Pohdinta joko puuttuu kokonaan tai ei liity tutkielman aihepiiriin. Tutkimuksessa ei ole omaa tutkimuspanosta, vaan se on lähes pelkkää referointia. Kieliasu on heikko. Lähteiden merkinnässä, lähdeluettelossa, taulukoissa, kuvioissa, tiivistelmässä ja tutkimuksen jäsentelyssä on puutteita. Hyväksytyltä tutkimukselta edellytetään kuitenkin, että jokin sen osa-alueista on hallittu. Lubenter approbatur Tutkimuksen tausta on heikohko; suppea ja yksipuolinen tai liian laaja. Tutkimuksen tarkoitusta pohdiskellaan jonkin verran johdannossa, mutta tutkimuksen sijoittuminen aikaisempaan tutkimukseen jää selvittämättä. Referoidut teoriat ja tutkimukset liittyvät löyhästi tutkimuksen ongelmiin. Käsitteiden perustelu puutteellista. Tutkimustehtävällä/-ongelmilla on kuitenkin yhteyttä taustatietoihin. Menetelmien käyttö on horjuvaa. Tulosten esittely on pintapuolista tai siinä esiintyy epäjohdonmukaisuuksia. Johtopäätöksissä ilmenee puutteita ja jopa pieniä epäjohdonmukaisuuksia. Tulosten perusteella ei esitetä sovellutusmahdollisuuksia tai sovellutusehdotukset eivät liity tehtyyn tutkimukseen. Pohdinta on niukka. Siinä esitellään lähinnä omia tutkimustuloksia. Muodollisessa puolessa esiintyy joitain epäjohdonmukaisuuksia ja puutteita.

4 OPINTO-OPAS Non sine laude approbatur Tutkimuksen taustaan on paneuduttu ja käsitelty aiheeseen liittyviä teorioita ja tutkimustuloksia, mutta kokonaisuudessaan melko luettelonomaisesti ja mekaanisesti raportoitu tausta on joko liian laaja tai liian suppea. Valittu lähteistö ei kaikilta osilta ole relevanttia. Tutkimuksen lähtökohtia, tehtäviä ja ongelmia on pohdittu ja pyritty sijoittamaan suhteessa aikaisempaan tietoon ja esitettyyn taustaan, siinä kuitenkaan selvästi onnistumatta. Jotkut tutkimustehtävät/ongelmat liittyvät vain löyhästi taustaan. Taustasta puuttuvat joidenkin tutkimustehtävien kannalta keskeiset tiedot. Tutkimusmenetelmä hallitaan suhteellisen hyvin, mutta sen arviointi on esitetty enimmäkseen aikaisempiin tutkimuksiin perustuen ja puutteellisesti oman tutkimuksen kannalta. Tulokset esitetään melko kaavamaisesti. Johtopäätökset nivelletään osittain aikaisempaan tutkimukseen. Tulosten yhteys tutkimuksen teoreettiseen taustaan jää joiltakin osin heikohkoksi ja niiden kriittinen tarkastelu on puutteellista tai sitä ei suoriteta lainkaan. Vaikka pohdinta on kokonaisuudessaan niukahko, siinä kuitenkin esitetään viittauksia mahdollisiin sovelluksiin ja jatkotutkimuksiin. Kielenkäyttö hallitaan, vaikka muodollisessa puolessa on vielä pieniä virheitä. Cum laude approbatur Tutkimuksen taustaan on paneuduttu perusteellisesti, mikä osoittaa aikaisempien tutkimusten hyvää tuntemusta. Valitut lähteet ovat relevantteja tutkimusongelmien kannalta. Aiheen yhteys taustaan on havaittu ja osoitettu. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen esittäminen, tutkimustehtävän/ongelmien johto on selvitetty moitteettomasti. Tutkimusmenetelmän valinta on perusteltu tavalla, mikä osoittaa myös muiden menetelmien tuntemusta. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset sekä diskussio ovat hyvää tasoa. Tulokset on suhteutettu aikaisempaan tietoon. Pohdinnassa osoitetaan tulosten yhteyksiä johdannossa esitettyyn kysymyksenasetteluun ja teoreettiseen taustaan. Tuloksia tarkastellaan kriittisesti sekä esitetään jatkotutkimusehdotuksia tutkimusmenetelmän kehittelystä ja uusista aiheeseen liittyvistä ongelmakokonaisuuksista. Tutkimuksen muodollinen puoli on lähes moitteeton. Kielenkäyttö on hyvää tasoa. Magna cum laude approbatur Tutkimuksen ongelmakokonaisuutta on pyritty hahmottamaan ja kehittämään itsenäisesti. Tutkimustehtävät/ ongelmat on rajattu täsmällisesti ja suhteutettu esitettyyn teoreettiseen taustaan. Käytetyt käsitteet on selkeästi perusteltu. Johdanto, teoreettinen viitekehys, tutkimuksen lähtökohta tehtävänasetteluineen osoittaa hyvää perehtyneisyyttä omaan tutkimusalueeseen. Lähteiden valinta ja raportointi ilmentävät sisäistettyä ja kriittistä tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmien valinta perusteluineen osoittaa käytettyjen (kehitettyjen) menetelmien metodologista hallintaa. Menetelmien luotettavuus on arvioitu ja riittävyys tutkimustehtävän kannalta osoitettu. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat johdonmukaisia ja hyvin perusteltuja ja liittyvät tutkimuskokonaisuuteen. Raportoinnin tieteelliset käytännöt, muodolliset seikat, ulkoasu ja kieli hallitaan eikä niissä esiinny virheitä. Eximia cum laude approbatur Tutkimus osoittaa tekijän sekä syvällistä perehtyneisyyttä alueensa teoriaan, metodologisiin ongelmiin ja tieteen käytäntöihin että tieteellisen tutkimustyön, käytännön ja esitystavan hyvää tuntemusta ja hallintaa. Itsenäistä ajattelua ja näkemystä on saavutettu vähintään kahdella tutkimusprosessin osa-alueella: teorian ja aikaisempien tutkimusten uudelleen jäsentely ja synteesi uusia näkökulmia luovalla tavalla, tutkimuksen tavoitteiden, lähtökohdan, käsitteistön ja ongelmien rajauksessa ja taitavana liittämisenä teoreettiseen taustaan, menetelmien kehittelyssä ja arvioinnissa, analysointimenetelmien valinnassa, kehittelyssä ja sovellutuksessa ja tulosten tulkinnassa, johtopäätöksissä ja diskussiossa. Kaiken kaikkiaan tutkimus ilmentää itsenäistä, kriittistä, innovatiivista tutkimusotetta sekä kykyä jäsentää teoreettisesti laajoja asia- ja ongelmakokonaisuuksia että kykyä toteuttaa käytännössä hankaliakin tutkimustehtäviä taitavasti asetettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Kielenkäyttö on selkeää ja huoliteltua. Opinnäytetyö on muokattuna julkaistavissa

5 54 OPINTO-OPAS jossain alan tieteellisessä julkaisuissa tai aikakauslehdessä. Laudatur Tutkimusaihe on tavanomaista vaativampi. Työssä on selkeästi osoitettu sen merkitys ko. tieteenalan ja muiden tutkimusaluetta sivuavien tieteenalojen kannalta. Tämä on työssä myös eksplisiittisesti osoitettu. Taustatiedot ja oma tutkimus liittyvät toisiinsa taidokkaasti. Teorioiden ja aikaisempien tutkimusten tuntemus on erittäin hyvää ja relevanttia. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta ja käsitteistö on taitavasti johdettu ja perusteltu ja osoittaa kriittistä tutkimusotetta. Tutkijan voidaan selvästi havaita tavoittaneen itsenäistä ja näkemyksellistä ongelmien asettelua ja menetelmien hallintaa. Aineiston käsittely on syvällistä. Tutkimusmenetelmää on pystytty kehittelemään ja arvioimaan itsenäisesti. Aineiston käsittelyyn valitut menetelmät edustavat relevantteja sekä kehittyneimpiä käytettävissä olevista menetelmistä. Monipuolinen, taidokkaasti eri asiat huomioonottava diskussio osoittaa varsin hyvää kykyä perehtyä, jäsentää, toteuttaa ja raportoida tieteellistä tutkimusta. Kielenkäyttö on tyylillisesti hyvää tieteellistä proosatekstiä. Tutkielma on vallitsevaa tieteellistä käytäntöä noudattaen tai sitä perustellusti edelleen kehittäen taitavasti ja ansiokkaasti dokumentoitu. Opinnäytetyö on julkaistavissa lähes sellaisenaan tai lyhennettynä jossakin alan tieteellisessä julkaisusarjassa tai aikakauslehdessä. 5.8 MUIDEN OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI Opintosuoritusten arvostelussa käytetään alkaen numeerista asteikkoa 0 5 kokonaislukuina, jossa 5 = erinomainen 4 = kiitettävä 3 = hyvä 2 = tyydyttävä 1 = välttävä 0 = hylätty Lisäksi voidaan käyttää asteikkoa hyväksytty/ hylätty. Poikkeuksena Toinen kotimainen kieli (tyydyttävät/hyvät tiedot) ja ne opintokokonaisuudet, joissa hylätty suoritus on mahdollista täydentää ja siten saada se hyväksytyksi (hyväksytty/täydennettävä/hylätty). Poikkeukset on mainittu opintojaksojen kohdalla. Mikäli opintojakso arvioidaan hyväksytty/ hylätty, hyväksytty suoritus tarkoittaa vähintään tason 3 suoritusta (=vähintään hyvät tiedot). Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon pääaineen arvosana lasketaan opintojaksojen laajuudella painotettuna keskiarvona. Kandidaatin tutkielma, joka arvioidaan asteikolla 0 5, sisällytetään keskiarvoon. Kasvatustieteen maisterin tutkinnossa pääaineen syventävien opintojen arvosana muodostetaan opintojaksojen laajuudella painotetusta keskiarvosta. Pro gradu -tutkielma arvostellaan erikseen arvosanoilla approbatur laudatur eikä sitä sisällytetä keskiarvoon. Kandidaatin- ja maisterin tutkinnon pääaineen tai muiden opintokokonaisuuksien keskiarvoa laskettaessa ei oteta huomioon opintojaksoja, joissa on käytetty hyväksytty/hylätty -arvostelua. Sivuaineissa lasketaan suora aritmeettinen keskiarvo tai käytetään asteikkoa hyväksytty/ hylätty, mikäli sitä ei ole toisin ilmoitettu. Opintokokonaisuuksien keskiarvot alkaen: keskiarvorajat arvosana 4,50 5,00 erinomainen (5) 3,50 4,49 kiitettävä (4) 2,50 3,49 hyvä (3) 1,50 2,49 tyydyttävä (2) 1,00 1,49 välttävä (1)