Hyvää energiaa liikkeellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää energiaa liikkeellä"

Transkriptio

1 Maakaasun kulutus kesällä huippulukemissa Hyvää energiaa liikkeellä Gasumilla kokonaisvastuu AW-Storen lämmityksestä Gasum-konsernin sidosryhmälehti

2 Maakaasun lämmössä Syksy on taas täällä ja mennään pikkuhiljaa kohti talvea ja lämmityskautta. Tarvitsemme kaikki lämpöä, joten on syytä varmistaa, että kodin lämmitysratkaisut ovat kunnossa. Lämmitysratkaisuja pohditaan pitkällä, vuoden aikajänteellä. Tarjolla on paljon vaihtoehtoja, eikä kukaan tarkkaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Energiamuotojen hintasuhteet voivat muuttua, ja ilmaston lämpeneminen saattaa muuttaa tilannetta. Rakennan par aikaa paritaloa, ja ensimmäistä kertaa olen itse valitsemassa lämmitysratkaisua kotiini. Edellisissä asunnoissa joku muu oli jo valinnut puolestani. Nykyinen asunto lämpenee suoralla sähköllä. Omassa valinnassa oli varmaa se, että uudessa kodissa lämmönjako hoidetaan mukavan lattialämmityksen kautta. Lämmönlähteeksi olisin ilman muuta halunnut maakaasun, mutta valitettavasti se ei ole asuinalueella saatavissa. Maakaasulämmityksessä yhdistyvät parhaiten ne asiat, joita itse arvostan eli energiatehokkuus, edullinen ja kilpailukykyinen hin- ta, ympäristöystävällisyys sekä helppous ja luotettavuus. Maakaasu on ylivoimaisesti monipuolisin polttoaine, mutta nyt en pääse itse hyödyntämään näitä mahdollisuuksia. Lieden, grillin, takan, saunankiukaan ja terassilämmityksen voisin hoitaa maakaasulla. Ajan maakaasuautolla, joten kotitankkaus olisi oiva varuste kotona. Kuluvana vuonna maakaasuliittymien myynti on kehittynyt erittäin hyvin. Se osoittaa, että Suomesta löytyy paljon i ksuja ihmisiä, jotka ovat tehneet oikean lämmitysratkaisun ja voivat näin rauhassa nauttia maakaasun lämpimistä eduista. Esimerkiksi yli 100 prosentin hyötysuhteesta uusilla kondenssikattiloilla ja maltillisista investointikustannuksista vaikkapa maalämpöön verrattuna. Ja tietysti polttoaineen edullisesta hinnasta: maakaasun energiahintaa, 6 snt/kwh, kelpaa kyllä vertailla sekä sähkön että öljyn hintaan. Gasumissa jatkamme eri ratkaisujen kehittämistä asiakkaiden parhaaksi. Tutkimme muun muassa aurinkokaasu - laiterat- kaisuja, jolloin kaasukäyttäjä voi hyödyntää aurinkolämpöä maakaasulämmityksen rinnalla. Maakaasun ohella tutkimme myös biokaasun hyödyntämistä. Jo nyt tarjoamme asiakkaillemme laaja-alaisen maakaasuosaamisemme laadukkaista kaasulaitteista toimiviin kokonaisratkaisuihin asti. Tommy Mattila tila Myyntipäällikkö Gasum Energiapalvelut Oy "Energia 08 -messut on meille tärkeä tapahtuma." SUSANNE TRÄSKELIN 18 SISÄLTÖ Ulkoistaminen avuksi AW-Storen lämmöntuotannossa LOGISTIIKAN HALLINTA LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ 6 Ennätyskesä kulutuksessa MAAKAASUN MYYNTI KASVUSSA 10 GASUM RAKENTAA LNG-LAITOKSEN PORVOOSEEN 11 Gasum rakentaa: KAASUPUTKI KULKEE MYÖS JÄRVEN POHJASSA 12 "Asiakkaaksi liittyminen oli helppoa" SCA SIIRTYI MAAKAASUUN HÖYRYNTUOTANNOSSAAN 16 TEKNIIKAN AKATEMIA -SÄÄTIÖN TOIMINTA TEHOSTUU 17 PALSTAT: Gatsottua 3 Maailmalta 3 Ajankohtaista Gasumilla 4 Vieraskynä 5 Ekoteko 14 Sinunkaupat 18 Arton palsta 19 Lyhyesti 20 Sivusta katsoen 22 2 Gasetti

3 Itämeren kaasuputkesta on puhuttu uutena Molotov Ribbentrop-sopimuksena. Oikeampi vertauskuva on Euroopan hiili- ja teräsunioni, jolla vanhat viholliset Ranska ja Saksa sidottiin yhteen. Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuro Turun Sanomissa Tärkeintä on, että jos ja kun putki tulee, meillä on tarjota yksi uusi energianlähde. Se on lisäkilpailuetu, jota kaikilla paikkakunnilla ei ole. Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho Forssan Lehdessä Jos pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä 500 bussia siirtyisi maakaasuun tai biodieseliin syntyisi yli 3 kertaa Espoon metroa suurempi päästövähennys. Pääministeri Matti Vanhanen Espoon kaupungin 550-vuotisjuhlaseminaarissa Gasetti 20 vuotta sitten Putken varrelta 6/88 ASUNTOMESSUT TURUSSA Tämänvuotiset asuntomessut järjestettiin Suomen Turussa. Asuntomessutaloista on ainakin puoli tusinaa öljytaloja. Kaasutaloja ei vielä ole ennen kuin putki saadaan vedettyä länsirannikolle. Sen sijaan maakaasulla ja öljylämmityksellä on yhteinen messuosasto erillisnäyttelytilassa yht. 60 neliötä. TEKSTI: MINNA OJALA KUVA: INDEXOPEN JA THE OFFICE OF SARAH PALIN/ IKE RIEHUI MAAKAASUN TUOTANTOALUEILLA Meksikonlahden öljyn- ja kaasuntuotanto kärsi myös tänä syksynä hirmumyrskyistä, vaikka tuhot eivät olleetkaan yhtä suuria kuin vuonna Jo Gustav-myrsky aiheutti tuhoja Louisianan rannikolla, ja muun muassa maakaasuverkostojen risteyskeskus, Henry Hub, suljettiin muutamiksi päiviksi. Meksikonlahdella viranomaiset ilmoittivat 28 öljyn- ja kaasuntuotantolaitoksen tuhoutuneen Ike-myrskyssä. Varotoimena jo ennen myrskyn saapumista alueelle yli 80 prosenttia kaasuntuotannosta ajettiin alas ja henkilökunta evakuoitiin. BAIJERISSA KÄYNNISTYI EUROOPAN SUURIN BIOKAASUN TUOTANTOLAITOS Heinäkuun puolivälissä otettiin Schwandori ssa Baijerissa käyttöön Euroopan suurin biokaasun tuotantolaitos. Laitoksen tuotantokapasiteetiksi arvioidaan 16 miljoonaa kuutiometriä biokaasua päivässä. Tämä tuotetaan tonnista uusiutuvaa raaka-ainetta, kuten maissista, heinästä ja ylijäämäsäilörehusta. Talteen otettava biokaasu jalostetaan niin, että se voidaan syöttää maakaasuverkkoon. Verkkoon syötettävän maakaasun määrä on kuutiometriä tunnissa. YHDYSVALLAT VÄHENTÄÄ TUONTIRIIPPUVUUTTA ALASKAN MAAKAASULLA Yhdysvaltojen republikaanipuolueen varapresidenttiehdokas, Alaskan kuvernööri Sarah Palin, hyväksyi elokuun alussa lain, jonka perusteella TransCanada-yhtiölle myönnettiin lisenssi uuden, Alaskasta Kanadaan ulottuvan jättimäisen kilometrin pituisen maakaasuputken rakentamiseen. Hankkeen toteutusaikatauluksi arvioidaan 10 vuotta ja kustannuksiksi 30 miljardia dollaria. Jos putki saadaan rakennettua, sitä pitkin virtaisi Yhdysvaltojen markkinoille kaikkiaan 112 miljoonaa kuutiometriä kaasua päivässä. Esimerkiksi vuonna 2007 Yhdysvaltojen maakaasun tuonti oli 280 miljoonaa kuutiometriä päivässä. Alaskan North Slopen alueen kaasuntuottajat, ConocoPhillips, BP ja Exxon Mobil ovat käynnistäneet kilpailevan putkihankkeen, koska ne eivät ole tyytyväisiä TransCanadan suunnitelmiin. Gasetti

4 KOONNUT: MINNA OJALA Pääkaupunkiseudustako biokaasun liikennekäytön edelläkävijä? Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri suoritti vihkiäistankkauksen. Antero Jännes (vas.) kertoi tilaisuudessa bio- ja maakaasun yhteiskäytöstä. Helsingin Ruskeasuolla vietettiin syyskuussa Gasumin pääkaupunkiseudun neljännen maakaasun tankkausaseman avajaisia. Uusi asema on Suomen kymmenes julkinen maakaasun tankkausasema. Seuraavaksi Gasum suunnittelee asemia Porvooseen, Lahteen ja Espoon Friisilään. Avajaispuheessaan Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes muistutti, että pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus olla paitsi maakaasun myös biokaasun hyödyntämisen edelläkävijä. Ämmässuon kaatopaikalta voidaan ottaa talteen huomattavat määrät biokaasua. Jos se hyödynnetään esimerkiksi alueen joukkoliikenteessä, biokaasulla voidaan auttaa Suomea saavuttamaan Euroopan unionin asettamat liikenteen biopolttoainetavoitteet. Biopolttoaineiden osuus kokonaisuudesta jää huomattavasti pienemmäksi, jos Ämmässuon biokaasusta tuotetaan sähköä, Antero Jännes totesi. Maakaasu ja biokaasu ovat molemmat metaania. Puhdistettuna biokaasua voi syöttää maakaasun siirtoverkkoon ja jakaa liikenteen polttoaineeksi maakaasun tankkausasemilla. Gasumin teettämän selvityksen mukaan Suomessa on 432 GWh:n biokaasupotentiaali, joka olisi hyödynnettävissä liikenteen polttoaineeksi. Espoon Ämmässuon osuus tästä on 244 GWh, joka yksistään riittäisi polttoaineeksi puolelle pääkaupunkiseudun busseista. Ruskeasuolla järjestettiin avajaisten yhteydessä paneelikeskustelu, jossa erilaiset maakaasuautojen käyttäjät kertoivat kokemuksistaan kaasuautoilusta. Vehon tuotepäällikkö Pauli Eskelinen kertoi, että maakaasuautoille ei ole vielä tyyppiostajaa, jonka tunnistaisi heti tämän liikkeeseen astuessa. Asko Forsberg Helsingin kaupungin rakennusvirastosta totesi, että virasto voisi hankkia lisääkin maakaasuautoja, jos sopivia malleja tulee markkinoille. Yksityisautoilija Pekka Parkkonen puolestaan sanoi hankkineensa maakaasuauton itselleen 60-vuotislahjaksi. Gasum käynnisti Mäntsälä Siuntio-putken YVA-menettelyn Gasum on aloittanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA), jossa arvioidaan Mäntsälästä Siuntioon suunnitellun uuden maakaasun siirtoputken vaikutuksia ympäristöön eri linjausvaihtoehdoilla. YVA-ohjelma luovutettiin yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle syyskuun puolivälissä. YVA-konsulttina toimii Pöyry Energy. Gasum suunnittelee maakaasuputken kulkevan Mäntsälän, Hyvinkään, Tuusulan, Nurmijärven, Vihdin, Lohjan ja Siuntion alueilla. Putkilinja on pituudeltaan noin 90 kilometriä. Lokakuun alussa yhteysviranomainen järjesti yleisötilaisuudet Hyvinkäällä, Nurmijärvellä ja Vihdissä. Tilaisuuksissa kansalaisilla oli mahdollisuus tutustua hankkeeseen ja esittää näkemyksiään YVA-ohjelmasta. Gasumin tavoitteena on saada YVA-menettely valmiiksi keväällä 2009 ja aloittaa maakaasuputken rakentaminen valitulla linjalla loppuvuodesta Tällöin maakaasuputki valmistuisi kesällä Hankkeen toteutusaikataulu tarkentuu YVA-menettelyn valmistumisen jälkeen. Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi heinäkuussa Valtioneuvoston Gasumille myöntämän lunastusluvan. KHO katsoi, että Uudenmaan ympäristökeskuksen olisi pitänyt vaatia päätöksessään maaliskuussa 2007 YVA-menettelyn soveltamista hankkeeseen. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista velvoittaa YVAn tekemiseen, jos maakaasuputken pituus on yli 40 kilometriä ja halkaisija yli 80 senttiä. Mäntsälä Siuntio-putki ei ole kooltaan suoraan YVAa edellyttävä, ja Uudenmaan ympäristökeskus käytti päätöksessään sille kuuluvaa harkintavaltaa. YVA-ohjelmaan liittyvää tietoa löytyy Gasumin internet-sivuilta osoitteesta 4 Gasetti

5 Suuri kaasusota TEKSTI: PEKKA SUTELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, SIIRTYMÄTALOUKSIEN TUTKIMUSLAITOS BOFIT KUVAT: BOFIT JA GAZPROM KUVAPANKKI GEORGIAN KRIISI EI OLE OHI. Seuraava askel arvattavasti tulee olemaan sisäpoliittinen: nykyinen johto vei maan suureen onnettomuuteen. He eivät oletettavasti luovu vallasta erityisen vapaaehtoisesti ja tulevat näkemään Moskovan käden kaikessa levottomuudessa, oli se siellä tai ei. Kaukasian levottomuus jatkuu, hyvin mahdollisesti paheneekin. Investoijat lisäävät riskilisää entisen päälle. Tämä koskee erityisesti suuria infrastruktuurihankkeita, joiden pitäisi olla käytössä vähintään vuosikymmeniä. Meilläkin on saanut suosiota teoria, jonka mukaan koko konl iktissa oli kyse olemassa olevien ja mahdollisesti rakennettavien energiaputkien hallinnasta. Sattumaa tai ei, Baku Tbilisi Ceyhan-öljyputki joutui sabotaasin kohteeksi juuri ennen Georgian sotaa. Se ei ainakaan ollut sattumaa, että Georgian johto kertoili tämän putken joutuneen venäläisten pommitusten kohdalle ellei aivan, niin ainakin melkein. Rautatietkin kärsivät, mutta niillä kuljetetaan myös joukkoja ja tankkeja, ei vain öljyvaunuja. Sattumaa ei ollut sekään, että syyskuun puolella Bakussa käynyt Yhdysvaltain varapresidentti sai kylmän puoleisen vastaanoton azerien päälliköltä. Hän ei halua joutua hakaukseen Moskovan kanssa. ONKO TÄMÄ KAIKKI SITTEN SUUREN KAASUSODAN ALKUA, NIIN KUIN MEILLÄKIN ON VÄITETTY? Ehkä asioita olisi syytä katsoa osa kerrallaan. Se auttaa suuren kuvan muotoutumisessa. ENSIMMÄINEN OSA KOSKEE KAUKASIAA KAUTTA- KULJETUSREITTINÄ. On aina tiedetty, että poliittinen riski on olemassa. On toivottu, että se olisi hallittavissa, ja aika pian BTC-putki saatiinkin toimintaan. Kun on suunniteltu Turkin kautta eteläiseen Eurooppaan tulevaa Nabucco-putkea, on lisäongelmia ollut kaksi. Yksi on Turkki itse. Sen poliittinen kehitys ei ole aivan helposti ennustettavissa, ei ainakaan sen jälkeen, kun maan EU-jäsenyyshaave haudataan lopullisesti. TOINEN PULMA ON VIELÄ HANKALAMPI. MISTÄ SAA- DAAN KAASU TÄYTTÄMÄÄN NABUCCO? Azerikaasu ei riitä. Iranistakaan sitä ei taida saada tarpeeksi, ja Turkmenistanin tuleva tuotantokyky on arvailujen varassa. Nyt tiedossa oleva tuotanto on myyty Venäjälle, mutta Kiinaankin sitä pitäisi riittää, ja Euroopallekin on luvattu pienehkö määrä. Mutta kuinka se kuljetettaisiin Kaspianmeren ali, yli tai ympäri? Ylimenoon ei ole sopivaa teknologiaa, ympäri ei haluta mennä Venäjän ja Iranin takia, eikä alitse pääse. Iran on vedenalaisen putken jo kieltänyt, ja siihen maalla on täysi oikeus. Venäjä pystyisi samaan. Tätä riskiä ei ainakaan yksikään yhtiö halua ottaa. Eikä siis Azerbaidzhankaan, kuten juuri opittiin. Nabuccon estämiseen ei tarvita Georgian hallintaa. Avainongelmat ovat Turkmenistan, Iran ja Kaspianmeri. Tässä kuvassa on niin monta liikkuvaa osaa, ettei kenenkään edun mukaista ole lietsoa suurta kaasusotaa tuonne päin maailmaa. Mitkähän mahtaisivat olla rintamalinjat? ENTÄ SITTEN SE KUULUI- SA ENERGIARIIPPUVUUS VENÄJÄSTÄ? Harvoin olen joutunut perehtymään asiakimppuun, jossa käämin säikeet olisivat yhtä surullisesti sekaisin kuin tästä puhuttaessa. Onko puheen aiheena Euroopan Unioni, EU plus Norja, riippuvuus kulutuksessa vai riippuvuus tuonnissa? Mihin perustuvat esitettävät ennusteet: Venäjän tuotantoon, Venäjän tuotantoon miinus kotimainen kulutus, Venäjän tuotantoon plus tuonti Keski-Aasiasta, Venäjän kotimaiseen kulutukseen nykyisellä energiatehokkuudella, vai jollain muulla Asianharrastajien herkkupala kaasun mittaamiseen käytetystä lämpötilasta kalpenee vertailussa. Mutta oli se sattumaa tai ei, kaikki nämä ja muut arvioimisen ehdot menevät iloisesti sekaisin julkisessa keskustelussa. Venäjältä tulee neljännes EU-maissa käytetystä kaasusta. Kohtuullisen uskottavilla oletuksilla voi arvioida, että osuus pysyy lähivuosikymmeninä suunnilleen entisellään. EU-maiden riippuvuus ei kasva. Venäjä säilyttää markkinaosuutensa. Molempien kaupan osapuolten luulisi olevan tyytyväisiä. Missähän sen suuren kaasusodan ainekset oikein ovat täälläkään päin maailmaa? Gasetti

6 Ulkoistaminen avuksi AW-Storen lämmöntuotannossa Logistiikan hallinta lisää kilpailukykyä TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: JUKKA UOTILA JA ITELLA LOGISTICS AW-Store tarjoaa yrityksille logistiikkaketjun kokonaishallintaa lisäarvopalveluineen. Ulkoistettu varastointitoiminta on kehittyvä ja laajeneva toimiala, ja AW-Storen Tuusulassa sijaitsevalle tontille nousee syksyn ja talven aikana uusi varastohalli. Laajennuksen yhteydessä AW-Store vaihtaa öljyn maakaasuun ja lämmöntuotanto ulkoistetaan Gasumin hoidettavaksi. Itella Logistics Oy:n tytäryhtiö AW-Store Oy tarjoaa logistiikkapalveluja muun muassa päivittäis- ja käyttötavaroiden fyysiseen käsittelyyn sekä informaatiovirran hallintaan. Tuusulaan rakennetaan laajennusosa kahden hallirakennuksen oheen. Hallit tullaan marraskuusta alkaen lämmittämään maakaasulla. 6 Gasetti

7 Itella Logistics Oy:n hankintajohtaja Seppo Kakko seuraa tytäryhtiö AW- Store Oy:n rakennustyömaata Tuusulassa tyytyväisin mielin. Rakentaminen on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Jos ongelmia ei synny, voidaan käyttöönottotarkastus tehdä suunnitelmien mukaisesti 15. helmikuuta Tontilla on ennestään kaksi hallia, joista toinen on kerrosneliötä ja toinen kerrosneliötä. Uuden rakennuksen kerrosneliömäärä on Laajennuksen valmistuttua on AW-Sto- ren yhdeksän hehtaarin tontti täyteen rakennettu, kertoo Seppo Kakko. Laajennusosaan on tulossa kuormalavahyllyvarasto ja käsittelytiloja. Lähinnä päivittäistavaroille rakennettavan varaston vapaakorkeus on 10,6 metriä, mihin asti tavaroita voidaan nostaa säilytettäväksi. Pystyimme tekemään kannattavuuslaskelmat öljylämmityksen y lisäksi maakaasusta, kauko lämmöstä ja bioenergiasta. Tehokas varastointiketju Itella Logistics toimii Suomen lisäksi Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä sekä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Suomessa toimipisteitä on muun muassa Tuusulassa, Kotkassa, Toijalassa, Lahdessa, Orimattilassa, Vantaalla, Espoossa ja Keravalla. Kun yritys ulkoistaa logistiikkansa eli esimerkiksi varastoinnin, tarvittavan uudelleen pakkauksen ja lajittelun sekä kuljetuksen, se voi keskittyä omaan ydintoimintaansa. Seppo Kakko toteaakin logistiikan ulkoistamisen lisäävän yritysten kilpailukykyä niin kotimaassa kuin ulkomaisillakin markkinoilla. Omien varastotoimintojen ylläpitäminen aiheuttaa yrityksissä isoja kustannuksia. Meillä keskitetysti hoidettu logistiikka lisäpalveluineen on helposti yhdistettävissä yrityksen omiin järjestelmiin. Kauttamme hoituvat myös tavaroiden vastaanotto ja tarkistus, irtokollien lavoitus, varastokirjanpito sekä huolinta ja tullaus, luettelee Seppo Kakko. Keskeinen osa palveluvarastointiketjua ovat verkkokaupparatkaisut, joihin kuuluvat tuotteiden fyysinen käsittely ja informaatiovirtojen hallinta. AW-Storen Tuusulan varastoilla on keskitytty päivittäis- ja käyttötavaroiden sekä elintarvikkeiden varastointiin. Itella Logistics hoitaa myös esimerkiksi muotiin, sisustukseen ja juomalogistiikkaan liittyviä varastointitoimintoja. Jatkuu sivulla 8 Gasetti

8 Jatkoa sivulta 7 Ympäristöasiat tukevat taloudellisuutta Tuusulan varastohalleja on lämmitetty kahden öljykäyttöisen lämmityskeskuksen avulla. Lämmitystapa haluttiin kuitenkin miettiä uudelleen. Laajennuksen aiheuttamaa lämmityskapasiteetin lisätarvetta ja energiavalintaa päästiin pohtimaan yhtäaikaa. Tuusulan tilanne oli mielenkiintoinen, koska pystyimme tekemään kannattavuuslaskelmat öljylämmityksen lisäksi maakaasusta, kaukolämmöstä ja viereisen hakelaitoksen tuottamasta bioenergiasta. Jos on mahdollista, niin valitsemme ympäristöystävällisimmän tavan toimia. Maakaasun ympäristöedut vaikuttivat valintaan. Sopimuslogistiikka pitää sisällään moninaisia palveluja, kuten konsultointia sekä maahantuonti-, transitio-, varastointi-, kuljetus- ja lisäarvopalveluja. Itella Logistics toimii Suomen lisäksi Baltiassa, Venäjällä ja Pohjoismaissa. Kahdessa vanhassa lämpökeskuksessa on 2000-luvulla hankitut lämpökattilat, jotka nyt muutetaan maakaasukäyttöisiksi. Öljypolttimet ja -säiliöt jäävät varalle. Uuteen lämpökeskukseen tulee noin kw:n maakaasukäyttöinen kondenssikattila. Hannu Turpela (vas.) ja Seppo Kakko kertovat rakentamisen ja maakaasuputken vetämisen sujuneen hyvin rinnakkain. Teknis-taloudellisten selvitysten jälkeen maakaasu valikoitui parhaaksi vaihtoehdoksi. Taloudellisten syiden lisäksi maakaasun ympäristöedut painoivat valinnassa. Itella Oyj:ssä on valmisteilla ISO ympäristösertiikaatti, jossa maakaasu edistää ympäristöarvojamme. Maakaasu palaa huomattavasti puhtaammin kuin öljy. Siitä ei synny hiukkas- ja rikkipäästöjä, typenoksideja syntyy öljyä vähemmän ja ennen kaikkea hiilidioksidipäästöjä on neljännes vähemmän kuin öljyllä, toteaa Seppo Kakko. Gasumilta laitteet ja tekniikka Itella Logisticsin liikeidea perustuu siihen, että yritykset ulkoistavat toimintojaan heidän hoidettavakseen. Vastaavasti Itellassa ulkoistetaan ne työt, jotka eivät ole heidän ydinosaamistaan. Näin esimerkiksi kiinteistöjen huoltoon ja ylläpitoon tarvittavat palvelut ostetaan muualta. Gasumin kanssa olemme tehneet sopimuksen siitä, että ostamme heiltä Tuusulan kohteeseen vain lämpöä eli kilowattitunteja, kaiken muun hoitaa Gasum, kertoo Seppo Kakko. Sopimukseen kuuluu myös Gasumin 7/24-varallaolojärjestelmä. AW-Storen työmaalla hallin rakentaminen edistyy samassa tahdissa maakaasuputken vetämisen kanssa. Työmaapäällikkö Hannu Turpela Rakennusosakeyhtiö Hartelasta kertoo, että halliin rakennetaan vain tyhjä tila lämpökeskukselle. Gasum toimittaa keskukseen laitteet ja tekniikan, vetää putket ja tekee liittymän. Maakaasuputkea on vedetty tontille vajaan kilometrin verran. Tontilla kaivaminen ei aiheuta meille ylimääräistä haittaa, koska samaan kaivantoon laitetaan myös muuta tekniikkaa, kertoo Hannu Turpela. Maakaasun hinta muita vakaampi Tontilla on ennestään kaksi lämpökeskusta, jotka Gasum ottaa hoidettavakseen ja muuttaa maakaasukäyttöisiksi. Uuden lämpökeskuksen teho on noin kw. Kolme lämpökeskusta tuottavat yhteensä MWh lämpöenergiaa vuodessa. Vanhoihin kattiloihin tulee maakaasupolttimet ja öljypolttimet jäävät varalle, koska öljy jää varapolttoaineeksi. Uusi lämpökeskus toimii vain maakaasulla, 8 Gasetti

9 KUVA: TAPIO MUSTASAARI Gasum on vetänyt maakaasu - putkea paineenvähennysasemalta lähtien AW-Storelle yli kilometrin verran. Myös alueen muilla yrityksillä on mahdollisuus liittyä uuden jakeluputken asiakkaiksi. Lämpöpalvelussa kokonaisvastuu Gasumilla Gasum Energiapalvelujen lämpöpalvelussa tarjotaan asiakkaalle ulkoistamisvaihtoehtoa, jossa Gasum ottaa kokonaisvastuun lämmityksestä. Perinteisesti yritykset tai taloyhtiöt ovat ostaneet lämmön lämpöyhtiöiltä tai ovat tuottaneet sen omissa lämpökeskuksissaan. Lämpöpalvelussa asiakas ostaa lämmön suoraan Gasumilta. mutta ongelmatilanteissa uutta hallia voidaan lämmittää siirrettävän lämpökeskuksen avulla, selittää Seppo Kakko. Seppo Kakon mielestä se, että Gasum vastaa uuden kattilan rakentamisesta ja ottaa hoidettavakseen myös vanhat keskukset, sopii hyvin Itellan toimintamalliin. Aiemmin kiinteistönhuoltoyhtiö on huoltanut kattilat ja varmistanut, että öljyä riittää. Öljyn hankinnassa on pitänyt tarkkailla myös hintaa ja oikeaa ostohetkeä, koska suurissa ostomäärissä öljyn hinnan heilahtelut vaikuttavat paljon. Vaikka maakaasu on sidottu muihin energiamuotoihin, on sen hinta muihin nähden vakaampi. Tämä auttaa meitä myös budjetoinnissa, toteaa Seppo Kakko. Lämpöpalvelut voidaan toteuttaa joustavasti usealla eri tavalla. Gasum voi ottaa hoidettavakseen asiakkaan tiloissa jo olevan vanhan lämpökeskuksen tai rakentaa asiakkaan tontille uuden rakennuksen. Lämpökeskuksessa on kaikki tarvittavat laitteet lämmön tuottamiseen eli lämmityskattila, pumput, paisuntasäiliöt ja ohjausautomatiikka, kertoo lämpöliiketoiminnan vetäjä Åke Vikstedt Gasum Energiapalveluista. Ulkoistetussa mallissa laitteet ja kaasuliittymä ovat Gasumin omaisuutta. Åke Vikstedt korostaa mallin turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Kun polttoaineita ei varastoida kohteessa, ovat palokuormat mahdollisimman pieniä. Ympäristövahinkoja ei pääse syntymään mahdollisen öljyn ylitäytön tai muun vahingon yhteydessä. Maakaasu on fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisintä eikä sen siirrosta aiheudu kuljetuksen kautta päästöjä. Lämmön tuotanto on tehokasta, koska jatkuva polttoainevirta tekee energian hankinnan yksinkertaiseksi. Kondenssikattilan hyötysuhde on polttotekniikan ansiosta huomattavasti parempi kuin perinteisen voimalaitos- tai lämpökeskustekniikan eikä energian siirtohäviöitä synny, luettelee Åke Vikstedt. Gasetti

10 Ennätyskesä kulutuksessa Maakaasun myynti kasvussa TEKSTI: OSSI SAVOLAINEN GRAAFI: GASUM GWh Maakaasun kuukausikulutus Kuluvan vuoden tammi syyskuun maakaasun myynti oli yhteensä 33,0 TWh, joka oli 7,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kesä heinäkuun maakaasun käyttö oli maakaasuhistorian suurinta näiden kuukausien osalta, eikä myynti näytä hiljenevän myöskään loppuvuoden aikana. Vuosikäytön arvioidaan ylittävän 46 TWh Maakaasun vuosikäytön arvioidaan vuonna 2008 ylittävän 46 TWh. 2006: 45,2 TWh 2007: 43,4 TWh 2008: noin 46 TWh Alkuvuoden kulutusta vähensi keskimääräistä lämpimämpi sää, esimerkiksi helmikuun keskilämpötila oli maakaasuverkoston alueella 4 6 astetta tavanomaista korkeampi. Myös sähkön hinta pysytteli alkuvuonna maltillisella tasolla. Kesäkuusta lähtien on markkinasähkön hinta ja erityisesti Suomen aluehinta ollut huomattavan korkea. Myös maakaasun käyttö on ollut kesäaika huomioon ottaen keskimääräistä suurempaa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Asiakkaat pystyivät sopeuttamaan maakaasutilauksensa nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin hankkimalla Gasum Plussaa tai muuttamalla jo tehtyä vuositilausta. Nykyisin muutoksia voi tehdä neljännesvuosittain, mutta tulevaisuudessa muutosmahdollisuus on tarkoitus muuttaa kuukausittaiseksi. Maakaasua Länsi-Suomeen 2012 Päivitetyssä skenaariotarkastelussa maakaasulle ennakoidaan maltillista kasvua. Suurin yksittäinen hanke, jo päätettyjen lisäksi, on maakaasuverkon ulottaminen Turun talousalueelle. Tämä odottaa edelleen lopullista toteutuspäätöstä. Hanketta viedään eteenpäin suunnitelmien mukaisesti. Suunnittelun edetessä ja täsmentyessä on ilmennyt, että aikaisempi aikataulutavoite oli liian kunnianhimoinen ja uudeksi aikatauluksi maakaasutoimitusten aloittamiseksi on tarkentunut kesä Kilpailukyky ennallaan Energiakustannusten voimakas nousu on totta kai ikävä lisä tuotantokustannuksiin ja mahdollisuus niiden viemiseksi tuotteen tai palvelun loppuhintaan vaihtelee suuresti toimialoittain. Maakaasun energiahinta seuraa sovitusti muiden polttoaineiden ja energiamuotojen hintoja, eikä maakaasun suhteellinen kilpailukyky ole heikentynyt esimerkiksi muihin tuontipolttoaineisiin verrattuna. Hintakehitystä ei ymmärrettävästi pystytä estämään, mutta sen hallintaan on tarjolla erilaisia riskienhallintatuotteita, joita Gasum on kehittänyt nimenomaan maakaasun myynnin ja sen hinnoittelun lähtökohdista. Maakaasulla vahva rooli Uusia muutoksia eri energiamuotojen välisiin kilpailuasetelmiin tuovat valmisteilla olevat lisäohjeistukset uusiutuvien polttoaineiden käytölle ja CO 2 - päästöjen vähentämiselle. Sinällään hyvät tavoitteet saattavat kuitenkin huonoimmillaan johtaa siihen, että olemassa olevia, teknisesti ja taloudellisestikin toimivia ratkaisuja lähdetään muuttamaan pelkästään näiden tavoitteiden pakottamina. Haasteita siis riittää, eri energiamuodot hakevat paikkaansa ja hinnat milloin nousevat, milloin laskevat. Tässä energiapalapelissä maakaasulla on ja tulee myös olemaan merkittävä osuus. 10 Gasetti

11 Gasum rakentaa uuden nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tuotantolaitoksen Porvooseen. Valmistuttuaan laitos pystyy tuottamaan noin tonnia LNG:tä vuodessa. Investoinnin arvo on noin 18 miljoonaa euroa. Työt käynnistyvät ensi talvena maanrakennustöillä. Laiteasennukset alkavat ensi syksynä. Laitteet toimittaa Hamworthy Gas Systems Norjasta. Tuotannon on tarkoitus alkaa kesällä Kaj Christiansen (vas.) ja Björn Ahlnäs Gasumilta sekä Tore Lunde, Morten Knutsen ja Dirk Vosskötter Hamworthy Gas Systemsiltä allekirjoittivat LNG-laitoksen laitteiden hankintasopimuksen syyskuun alussa. Gasum rakentaa LNG-laitoksen Porvooseen TEKSTI: MINNA OJALA KUVAT: HAMWORTHY GAS SYSTEMS AS JA MINNA OJALA Nesteyttämisprosessissa tarvittava nesteytetty typpi hankitaan Gasumin laitokselle läheiseltä AGAn ilmakaasutehtaalta. Gasum ostaa AGAlta myös LNG-laitoksen käytön, valvonnan sekä huollon ja kunnossapidon. Laitoksen käyttövalvonta tapahtuu kaukoohjatusti AGA:n Harjavallan tehtaalta. LNG kuljetetaan asiakkaille rekoilla eli nesteytettynä maakaasua voidaan markkinoida niillekin alueille, jotka eivät ole maakaasuputkiverkoston piirissä. Nesteytettyä maakaasua käytetään muun muassa kaasumoottoreiden koekäyttöön ja testaukseen. LNG-markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina Norjassa ja Ruotsissa, ja Gasum arvioi saman kehityksen toteutuvat myös Suomessa. Tähän vaikuttavat esimerkiksi öljyn hintakehitys ja LNG:n uudet käyttökohteet. Muun muassa Destian kanssa on neuvoteltu mahdollisuudesta ottaa LNG käyttöön saariston yhteyslauttojen polttoaineena. LNG soveltuu myös maakaasun ja biokaasun varapolttoaineeksi. Gasumin tuotantolaitoksen yhteyteen rakennetaan yli kuutiometrin tuotevarasto. Lisäksi Gasum hankkii siirrettävän LNG-höyrystimen varapolttoainekäyttöä varten. Gasum on aiemmin markkinoinut ja myy nyt Porvoon Sköldvikissä sijaitsevassa tuotantolaitoksessa valmistettua LNG:tä. Laitos on ollut käytössä 11 vuotta. Uusi laitos sijoittuu vanhan laitoksen viereen. Näimme Gasumilla, että nyt on oikea aika toteuttaa tämä investointi, toteaa Gasumin kehittyvien liiketoimintojen johtaja Björn Ahlnäs. Nykyinen LNG-laitos oli tekniikaltaan vanhentunut ja tuotantokapasiteetiltaan riittämätön. Toisaalta markkinat ovat selkeässä kasvussa. LNG-markkinat kasvavat vauhdilla maailmalla Gasumin uusi laitos perustuu Suomeen tuotavan venäläisen maakaasun nesteyttämiseen. Mahdollisuutta maakaasun maahantuontiin nesteytettynä on selvitetty yhdessä Baltian maiden kanssa Balticconnector-hankkeeseen liittyen. LNG-kaupan kasvuvauhti on herättänyt myös kysymyksiä siitä, pystytäänkö alalla investoimaan riittävästi. International Energy Agency (IEA) julkisti kesällä Pariisissa vuosittaisen raporttinsa kansainvälisistä maakaasumarkkinoista. IEA totesi, että investoinnit ovat viivästyneet ja kustannukset kasvaneet. Toteutuspäätöksiä vuoden 2006 raportissa esillä olleista nesteytyslaitossuunnitelmista tarvitaan lisää. Euroopan Unionin alueella on useita LNG-hankkeita. Italiassa otettiin syyskuun puolivälissä käyttöön maailman ensimmäinen kelluva LNG-terminaali, joka sijaitsee Adrianmeressä noin 15 kilometrin etäisyydellä rannikolta. Täyteen tuotantokapasiteettiin laitos saadaan vuoden 2009 aikana. Tällöin terminaalissa voidaan varastoida ja muuttaa uudelleen kaasumaiseksi noin kahdeksan miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa, joka vastaa 10 prosenttia Italian maakaasun kulutuksesta. LNG tuodaan terminaaliin pääasiassa Qatarista. Qatar Petroleumin tytäryhtiö olikin yksi terminaalihankkeen osakkaista. Snurrevarden LNG-laitos Norjassa on samantyyppinen minkä Gasum rakentaa Porvooseen. Gasetti

12 Kaasuputki kulkee myös järven pohjassa TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Gasum aloitti alkukesästä maakaasun rinnakkaisputken rakennustyöt Hämeessä. Kalvolasta Lempäälään kulkeva putkilinja kiemurtelee pitkin peltoja ja metsiä. Linjan puolivälissä odottaa pitkä vesistöosuus. Järven alitukseen tarvitaan lähes neljä kilometriä betonoitua teräsputkea. Työmaapäällikkö Mikko Ruokonen kertoo, että putket varastoidaan järven rannalla, jossa ne hitsataan 350 metriä pitkiksi esivalmisteiksi. MAAKAASUPUTKI KALVOLA-LEMPÄÄLÄ: Putkilinjan pituus: 43,2 km Putken halkaisija: 500 mm Rakennustöiden aloitus: kesäkuu 2008 Valmistuminen ja käyttöönotto: lokakuu 2009 Putken käyttöpaine: 54 bar Venttiiliasemia: 4 kpl 12 Gasetti

13 Vesistön alitus on pituudeltaan lähes neljä kilometriä. Putkilinjan rakentamisen haastavimpia kohteita on lähes neljän kilometrin pituinen vesistön alitus. Maakaasuputken rakennustyömaana on Akaan ja Valkeakosken alueilla sijaitseva Vanajaveden Makkaranselkä. Vesistön alitukseen käytettävät betonipäällysteiset teräsputket saapuivat kesällä Hämeeseen. Putket on varastoitu järven etelärannalle. Kun luvat ovat kunnossa, aloitamme putken laskun järven pohjaan. Rannoilla putki kaivetaan vähintään metrin syvyyteen. Järven selällä riittää, että putken laki on pohjan tasolla. Vältämme pohjan ylimääräistä kaivamista, joka samentaa vettä, kertoo Gasumin putkihankkeen työmaapäällikkö Mikko Ruokonen. Kaksitoistametriset teräsputket hitsataan kiinni rannalla 350 metriä pitkiksi esivalmisteiksi. Esivalmisteet yhdistetään ja putki uitetaan ponttoonien avulla järvelle. Koska putki on kauttaaltaan betonoitu nostetta vastaan, se uppoaa, kun kellukkeet irrotetaan. Varsinainen asennus- työ sujuu nopeasti parinkymmenen hengen voimin. Asukkaille tietoa toteutusaikataulusta Oman haasteensa työhön tuovat järvialueen asukkaiden ja vesistön muiden käyttäjien tarpeet. Järven selkää laivareitteineen ei voi tukkia pitkäksi aikaa ponttoonien varassa kelluvalla kaasuputkella. Myöskään alueen asukkaiden ja mökkiläisten järven virkistyskäyttö ei saisi kärsiä kohtuuttomasti. Rakennusajankohdaksi oli ajateltu syksyä, jolloin vesistön virkistyskäyttö on vähäisimmillään, ja putken laskun aiheuttama veden samentuma ehtisi kirkastua mahdollisimman paljon kevääseen mennessä. Tarkat ehdot työn suorittamiselle määritetään vesilain mukaisessa alitusluvassa, jota Gasum hakee Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta. Lupaprosessin monimuotoisuuden takia töiden aloittaminen siirtyy ensi vuoden puolelle. Pidämme lähialueen asukkaita ajan tasalla rakennustöiden aikataulusta. Luonnollisesti toimimme tinkimättä kaikkien niiden ehtojen mukaisesti, joita lupa meiltä edellyttää, toteaa Mikko Ruokonen. Rakentamisaikataulu tarkentuu, kun lupaehdot ovat selvillä. Hankkeen kokonaisaikataulu säilyy kuitenkin ennallaan, eli uusi putki on käytössä ensi vuoden lämmityskauden alkaessa. Ympäristövaikutukset rakentamisenaikaisia Ympäristövaikutusten tarkkailu on tärkeässä roolissa vesistön alituksessa. Ennen vesiluvan ratkeamista Gasum on jo ennakoivasti ryhtynyt toimiin ympäristön huomioon ottamiseksi. Olemme käynnistäneet Vanajavedellä muun muassa veden laatua koskevan ennakkotarkkailun ja koekalastukset. Lisäksi Makkaranselän pohjasta on otettu näytteet siellä esiintyvien haittaaineiden selvittämiseksi ja riskianalyysin tekemiseksi. Tutkimukset tekee ulkopuolinen asiantuntijaorganisaatio, kertoo Gasumin projektipäällikkö Markku Tyynelä. Markku Tyynelä muistuttaa, että maakaasuputkia on rakennettu aiemminkin järvien ali. Tällä kertaa poikkeuksellista on lähinnä alituksen pituus. Kaasuputken asentamisen vaikutukset ympäristöön ovat kuitenkin ennakoitavissa aiempien kokemusten perusteella. Suurimmat vaikutukset näkyvät rakennustöiden aikana, jonka jälkeen putki ja järviluonto jatkavat rauhallista rinnakkaiseloa vuosikymmenten ajan. Rinnakkaisputki lisää maakaasun siirtokapasiteettia Tampereelle Ensimmäinen maa - kaasun siirto put ki Tampereelle valmistui Tampereen haaran maakaasun kulutus on lähes kolmikertaistunut ensimmäisten vuosien tasosta. Uuden rinnakkaisputken ra- kentamisen perusteena onkin siirtokapasiteetin lisääminen, kertoo Gasumin siirtotoiminnasta vastaava johtaja Juha Vainikka. Gasumilla on maakaasumarkkinalain mukainen järjestelmävastuu, joka velvoittaa kehittämään siirtoverkkoa siten, että maakaasua on tarjolla sitä haluaville. Tampereen suunnalla kapasiteetti on ollut lähes täydessä käytössä etenkin talvisin. Uuden putken myötä voimme tarjota kaasua myös uusille käyttäjille Tampereen suunnalla. Putki-investoinnin taustalla on myös kaasun siirtoverkon tasapainoon liittyviä syitä. Tällä hetkellä Tampereen haaran kulutus on käytännössä määrittänyt verkon painetason Mäntsälästä eteenpäin. Jatkossa voimme käyttää siirtoverkkoa tehokkaammin, kun Tampereen ja Helsingin haarat ovat paremmin tasapainossa. Lisäksi uusi rinnakkaisputki parantaa aina toimitusvarmuutta entisestään, Juha Vainikka huomauttaa. Gasetti

14 Petteri Åström rakensi maakaasukäyttöisen viljankuivurin Tämä oli järkevin ratkaisu Petteri Åström rakensi kesän aikana Lohjan Muijalaan maakaasukäyttöisen läpivirtaustekniikalla toteutetun viljankuivurin, jonka hyötysuhde on esimerkiksi öljykäyttöistä huomattavasti parempi. Koska maakaasu palaa puhtaasti, ei kuivuriin tarvita erillistä palokaasujen poistoa. Åströmin mielestä on tärkeää ottaa huomioon ympäristö näkökulmat maatilan toimintoja uudistettaessa. Petteri Åström otti Solttilan sukutilan viljeltäväkseen vuonna Jo seuraavana vuonna hän alkoi miettiä uuden kuivurin rakentamista. Åström oli tutustunut maakaasukäyttöisiin kuivureihin muun muassa Virossa, Unkarissa ja Ruotsissa ja alkoi ihmetellä, miksei Suomessa viljaa kuivateta tehokkaalla ja puhtaalla maakaasulla. Olin yhteydessä Antti-Teollisuuden edustajiin ja selvisi, että uunitekniikka on helposti toteutettavissa myös maakaasulla. Kun systeemin toimivuuteen oli saatu vahvistus, tehtiin rakentamispäätös joulukuussa 2007, kertoo Petteri Åström. Uusi kuivuri saatiin käyttöön syyskuun lopulla. 14 Gasetti Tehoa kilowattia Solttilan tilalle nousi kesällä nelisiiloinen kuumailmakuivuri, jonka imuilmakanavassa on maakaasukäyttöinen poltin. Kuivuri on täysin automaattinen ja etäohjattava. Kuivurin tilavuus on 390 hehtolitraa ja uunin teho on kilowattia. Petteri Åström on laskenut, että öljykäyttöisen kuivurin hyötysuhde on noin 60 prosenttia, kun maakaasun hyötysuhde on yli 90 prosenttia. Maakaasua Åström arvioi normaalivuonna kuivattamiseen kuluvan 10,8 normikuutiota viljatonnia kohti. Tarkoituksena on kuivattaa noin kaksi miljoonaa kiloa viljaa vuosittain, josta osa on rahtikuivausta. Maakaasu palaa niin puhtaasti, ettei poistoputkia tarvita. Uunissa on ainoastaan kipinäverkko suojaamassa, ettei pöly syty palamaan. Koska maakaasun hyötysuhde on öljyä parempi, kuolettuu liittymän hinta melko nopeasti. Maakaasun vähäpäästöisyys on tärkeä asia. Olemme Lohjalla etuoikeutettuja, kun voimme käyttää maakaasua. Kuivurin rakennustyömaalla on käynyt paljon retkikuntia tutustumassa, ja moni on ollut kateellinen, myöntää Åström. Tulevaisuuden energiaratkaisu Ympäristönäkökohdilla on tärkeä merkitys maakaasukäyttöisten kanavapolttimien

15 TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA Kiinnostus maakaasukäyttöisiin kanavapolttimiin on lisääntynyt. tuotekehityksessä ja kysynnän lisääntymisessä. Viime aikoina maakaasu-suomen alueelle onkin alkanut nousta ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita kuivureita, joissa on kaasukäyttöinen poltin. Viljaa voidaan kuivata kaasupolttimilla, jotka toimivat niin nestekaasulla kuin maakaasullakin. Myös biokaasu sopii polttoaineeksi. Kokemuksia maakaasun käytöstä on saatu isommassa mittakaavassa esimerkiksi Suomen Viljavan viljakuivureista. Kesän aikana on myös esimerkiksi Hollolassa toteutettu mittava maakaasukuivurihanke Lahti Energian toimialueella. Maakaasu myös asuinrakennukseen Petteri Åström punnitsi tarkoin kuivurintekniikan ja polttoaineen valintaa. Jos polttoaineeksi olisi valittu öljy, se olisi vaatinut erillisen lämpökeskusrakennuksen. Lisäksi olisi tarvittu öljysäiliö sekä sitä varten allas ja kate. Öljysäiliö olisi tarvinnut myös ympäristöluvan. Åström kertoo liittymä- ja asennustöiden sujuneen gasumlaisten kanssa hyvin ja aikatauluissa on pysytty. Uutta maakaasuputkea ei tarvinnut vetää kuin 800 metriä ja nyt kaasu tulee suoraan kuivurin seinään, eikä muita rakenteita tarvita. Kaasua tulee jatkuvasti eli sitä ei tarvitse erikseen tilata. Tarkoituksena on, että vanhan kuivurin poltinkin vaihdetaan maakaasukäyttöiseksi. Myös asuinrakennukseen tulee maakaasu remontin yhteydessä, kertoo Åström. Gasetti

16 Asiakkaaksi liittyminen oli helppoa SCA siirtyi maakaasuun TEKSTI JA KUVAT: LAURI PIRVOLA 16 Gasetti SCA Packaging Finland rakensi Tampereen Lielahteen nopealla aikataululla 7,2 MW:n höyrykattilalaitoksen, jolla tuotetaan prosessihöyryä aaltopahvitehtaan tarpeisiin. SCA LYHYESTI: SCA Packaging on Euroopan johtava asiakaskohtaisten pakkausratkaisujen valmistaja ja toiseksi suurin aaltopahvin raaka-ainekartonkien tuottaja. SCA Packaging Finland Oy on pak kaus- ja logistiikkaratkaisujen edellä kävijä Suomessa. SCA:lla on yli 300 tuotantolaitosta noin 30 maassa. Suomessa on 6 toimipaikkaa, joista Tampereen Lielahti on suurin. SCA tarjoaa asiakkaan tarpeista riippuen lukuisia, korkealaatuisella painatustekniikalla viimeisteltyjä, pakkaustyyppejä, jotka palvelevat mitä erilaisimpia tuotesegmenttejä: kuluttajapakkaukset, kuljetuspakkaukset, teollisuuspakkaukset, myynninedistämistuotteet, suojaavat pakkaukset, vihannespakkaukset jne. Esimerkkejä SCA:n pakkaustuotteista: /i /tuotteet/ Kuljetus-, kuluttaja- ja myymäläpakkauksia valmistava SCA Packaging Finland Oy (SCA) siirtyi kesällä tuottamaan prosessihöyryä maakaasun avulla. Uuden hyöryntuotantojärjestelmän rakentaminen tiukalla aika taululla oli yhteinen haaste SCA:n sekä Gasumin Tampereen huoltokeskuksen ja Gasum Energiapalve luiden ammattilaisille. SCA:ssa jouduttiin miettimään prosessihöyryn tuotantojärjestelmä uudelleen, kun M-realin Lielahden kemihierretehdas lopetti toimintansa viime keväänä. M-Real toimitti asiakkailleen prosessihöyryä juhannukseen asti. Jatkossa SCA tuottaa aaltopahvikoneen tarvitseman prosessihöyryn maakaasukäyttöisellä höyrykattilalaitoksella, joka otettiin käyttöön loppukesästä. Hankkeen projektipäällikkönä toiminut SCA:n kunnossapitopäällikkö Veli- Pekka Nieminen toteaakin, että höyryntuotannon uudelleenjärjestely oli eräänlainen pakkoinvestointi, johon oli löydettävä yrityksen kannalta paras teknistaloudellinen kokonaiskonsepti. Parhaaksi ratkaisuksi todettiin konsepti, jossa SCA rakennutti uuden höyrykattilalaitoksen uuteen sijoituspaikkaan aaltopahvitehtaan kupeeseen. Samalla piti varmistaa luotettavan ja kilpailukykyisen polttoaineen saatavuus. Uusi tuotantolaitos tuli liittää olemassa olevaan höyryjärjestelmään siten, että yhtiön varsinainen ydinliiketoiminto eli aaltopahvituotanto saattoi jatkua keskeytyksettä. Ykkösvaihtoehtona maakaasu Höyrykattilalaitoksen polttoaineeksi valikoitui konsulttiselvityksen ja esisuunnitteluvaiheen perusteella maakaasu. Maakaasu oli alusta asti selkeä ykkösvaihtoehtomme uuden laitoksen pääpolttoaineeksi. Maakaasu osoittautui tek-

17 höyryntuotannossaan nisesti, taloudellisesti ja ympäristövaikutuksiltaan ylivoimaiseksi ratkaisuksi vaihtoehtoisiin polttoaineisiin nähden. Valintaamme helpotti myös maakaasuasiakkaaksi liittymisen vaivattomuus. Gasum hoiti kokonaisuudessaan maakaasuliittymän rakentamisen uuden kattilahallin sisäseinään asti. Meidän tuli vain liittää kattilalaitoksen poltinjärjestelmä kaasumittauskeskuksen jälkeiseen laippaan, kertoo Nieminen. Haastava aikataulu SCA:n höyryntuotannon uudistaminen toteutettiin nopeasti. Maakaasusopimuksen allekirjoittamisesta M-realin höyryntoimituksen päättymiseen jäi projektointiaikaa vain runsaat kolme kuukautta. Tänä aikana SCA:n piti hakea luvat, rakennuttaa, liittää ja koekäyttää uusi 7,2 MW:n höyrykattilalaitos. Samanaikaisesti Gasum hankki lupapäätökset, teki Gasum hoiti maakaasuliittymän rakentamisen uuteen kattilahalliin asti. muutoksia paineenalennuslinjalla Lielahden paineenvähennysasemalla, rakennutti noin 850 metrin pituisen matala painekaasuputken sekä liitti ja mittaroi sen SCA:n uuteen järjestelmään. Gasumin osalta hanke toteutettiin yhteistyössä Gasum Energiapalvelut Oy:n kanssa. Gasum Energiapalvelut vastasi maakaasuputken ja mittauskeskuksen rakentamisesta. Hankkeen muut osa-alueet, kuten sijoituslupa-asiat, paineenvähennysaseman muutostyöt ja tiedonsiirtoyhteyksien rakentamisen toteutti Tampereen huoltokeskuksen henkilöstö Gasum Oy:n sisäisenä työnä. Höyrykattilatoimituksen pienestä viivästymisestä huolimatta hanke toteutettiin suunnitellussa aikataulussa, ja SCA:n oma tuotantoprosessi voitiin pitää käynnissä ilman tuotannonmenetyksiä. Uuden laitoksen ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet suunnitellusti. Ensisijainen tavoitteemme koko projektissa oli toteuttaa joustava, luotettava ja kilpailukykyinen höyryntuotantojärjestely päätuotantoprosessimme muuttuviin tarpeisiin. Haastava aikataulu huomioiden olemme projektin lopputulokseen ja kaikkien siihen osallistuneiden osapuolten panokseen erittäin tyytyväisiä. Eräänä merkittävänä lisähyötynä olemme voineet tehostaa omaa energiankulutuksemme seurantaa merkittävästi Gasumin Online-järjestelmän kautta saatavan ajantasaisen kaasunkulutustiedon avulla, summaa kunnossapitopäällikkö Veli-Pekka Nieminen. Tekniikan Akatemia -säätiön toiminta tehostuu Millennium-palkintosäätiö ja Teknillistieteelliset akatemiat (FACTE) yhdistyivät hallinnollisesti ja muodostivat uuden Tekniikan Akatemia Teknika-Akademien -säätiön. Säätiöstä rakennetaan vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka mielipidettä kuunnellaan teknologiakysymyksissä. Tiedemaailman ja teknologiayritysten huippuosaajien yhteistyön kehittämiseksi säätiöön perustetaan elinkeinoneuvosto, jonka jäseniksi kutsutaan Millennium-teknologiapalkinnon yritysyhteistyökumppanit ja FACTE:n yritysjäsenet. Myös muut yritykset voivat liittyä elinkeinoneuvostoon. Gasum on Millennium-säätiön yhteistyöyrityksiä. Säätiön keskeinen hanke on edelleen kansainvälinen Millennium-teknologiapalkinto, joka jaettiin kesäkuussa kolmannen kerran. Palkinnon saaja professori Robert Langer vieraili Suomessa lokakuun alussa. Innovatiivinen Robert Langer Professori Robert Langer palkittiin teknologiapalkinnolla keksinnöistään ja työstään lääkeaineiden vapautumisen säätelyssä ja kudosten uudelleenkasvattamisessa käytettävien innovatiivisten biomateriaalien kehittämiseksi. Robert Langer on kehittänyt lääkeaineiden kuljetustapoja, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi syöpä- ja sydänsairauksien ja lukuisten muiden sairauksien hoitoon. Langerin kehittämillä menetelmillä lääkeaineet voidaan kohdistaa halutusti ja niiden vapau- tumista elimistöön voidaan säädellä tarkasti jopa usean vuoden ajan. Langer on yksi maailman tuotteliaimmista lääketieteen alan keksijöistä. Hänellä on yli 600 patenttia, hän on julkaissut noin artikkelia ja 13 kirjaa. Patentteja on lisensoitu yli kahteensataan yritykseen. Vuonna 2001 CNN ja Time-lehti nimesivät Robert Langerin yhdeksi sadasta tärkeimmästä ihmisestä Yhdysvalloissa. Gasetti

18 sinunkaupat SUSSEN kanssa Susanne Träskelin nauttii luonnossa liikkumisesta TEKSTI: TONI PEREZ KUVAT: JUKKA UOTILA Kiireinen Gasumin brändipäällikkö Susanne Susse Träskelin rentoutuu lenkeillä koiransa kanssa luonnon helmassa. Porvoossa syntynyt Susanne on pitkän linjan gasumlaisia. Hän on viihtynyt yhtiön palveluksessa jo reilut 20 vuotta. Ennen Gasumille tuloaan hän ehti totutella insinöörivetoiseen maail maan ensimmäisessä työpaikassaan sihteeritehtävissä insinööritoimistossa. Olin ollut pari vuotta kotona lasten kanssa, kun näin silloisen Neste Oy:n maakaasuyksikön hakevan markkinointiosastolle sihteeriä. Haastattelussa kuulin, että hakijoita on 84 ja ajattelin, että se oli siinä sitten, Susanne muistelee. Kuukauden päästä maanantaiaamuna Susanne löysi itsensä Neste Oy:n tornitalon hissistä matkalla 13. kerrokseen. Liekö hissin vaikutusta, mutta vatsassa oli perhosia. Ei tullut silloin mieleenkään, että parinkymmenen vuoden päästä olen töissä edelleen samassa paikassa. Nähdään Energia 08 -messuilla Susanne on työskennellyt Gasumissa markkinointiosaston lisäksi myös Pohjoismaiset yhteydet -osastolla ja projektiosastolla. Markkinointiin hän palasi vuonna Nautin nykyisestä työstäni brändipäällikkönä, koska siinä saa olla paljon tekemisissä eri gasumlaisten kanssa. Oman työnjälkensä näkee myös konkreettisesti ja olen ylpeä siitä, että saan olla markkinoimassa maailman puhtainta fossiilista polttoainetta, maakaasulla lämpiävässä rivitalossa asuva Susanne miettii. Kiire on Susannelle tuttu seuralainen, sillä käytännössä markkinointiosasto on yhtä kuin hän. Susanne vastaa muun muassa markkinointimateriaalien ja tapahtumien tuottamisesta. Nyt Susannea on pitänyt kiireisenä esimerkiksi Tampereella järjestettävät Energia 08 -messut, jossa Gasumilla on iso osasto. Messutapahtumien koordinointi vaatii useiden lankojen pitämistä käsissä yhtä aikaa ja liikkuvia osia on paljon. Energia 08 -messut on meille tärkeä tapahtuma, koska se on yksi energia-alan päätapahtumista. Toivottavasti mahdollisimman moni asiakkaistamme pääsee paikalle, Susanne sanoo. Vapaa-ajan menot kalenteriin Susannen tekee onnelliseksi arjen pienet asiat. Iloa tuo muun muassa viisikuukautinen tyttärentytär Amelie, joka asuu perheineen melkein Susannen naapurissa Kirkkonummella. Perheeseeni kuuluu kaksi aikuista lasta, 14-vuotias tytär ja nyt yhä kiinteämmin myös ikääntyvä äitini, jota pyrin mahdollisimman paljon auttamaan. Olennainen osa perhettäni on Irlannista Suomeen tuotu cairnterrieri Tara, josta saa aina seuraa luontoretkille. Voisi sanoa, että työ häiritsee aika usein tuota vapaa-aikaa. Olenkin ryhtynyt merkkaamaan kalenteriin myös itselleni aikaa, jotta jaksamisesta tulee pidettyä huolta. Tältä viikolta kalenterista löytyy muun muassa espanjan tunnit ja jumppa, Susanne kertoo. Syksyisin Susanne nauttii luonnon väriloistosta lenkkipoluilla ja seurailee metsän eläinten liikkeitä. Lokakuussa hän aikoo kuitenkin tehdä irtioton luontopoluilta ja lähteä kokemaan suurkaupungin sykkeen. Olen pikkutytöstä asti haaveillut New Yorkin matkasta ja nyt se toteutuu, Susanne iloitsee. Jos Gasum olisi eläin, mikä se olisi? Susanne: Luultavasti kilpikonna, sillä se on hidasliikkeinen mutta elää kauan. Tosin kilpikonnalla on viime aikoina vauhti kiihtynyt. 18 Gasetti

19 KUVAT: ARTO RIIKONEN JA BOGOC Juhlatulia ja soihtuja Juhlatulien käytöstä urheilutapahtumissa, muistomerkeillä ja vastaavissa on kysytty ja kirjoitettu jo aiemminkin. Aihe ei helpolla kulu loppuun, koska niihin liittyy aina jotain outoa, uniikkia ja omintakeista tekniikkaa. Mutta tavoitteena on aikaansaada hämmästyksiä ja ihailuja siitä, mitä kaikkea sitä voikaan ihminen keksiä. Olympiatulien sytytykset rituaaleineen ovat tästä oiva esimerkki. Vuoden 2008 Pekingin Olympialaisten virallisen olympiasoihdun malli. Olympiatulta kuljettavat juhlapaikalle monet julkisuutta hankkineet henkilöt. Lopulta joku erityisen ansioitunut saa kunnian varsinaisen juhlatulen sytytykseen. Poltintekniikkoja harrastaneena ja reilun kymmenen olympiatulen sytytysohjelmiin tutustuneena on pakko kertoa kiistämätön lopputulos, että ne SYTYS- RITUAALIT OVAT PELKKÄÄ TEATTE- RIA. Televisio antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Se, mikä näyttää televisiosta katsottuna mahdolliselta ja luontevalta, olisi kuitenkin käytännössä teknillisesti mahdotonta. KAASU- LIEKKIÄ EI VOI SYTYTTÄÄ KERRAL- LA TÄYDELLÄ TEHOLLA. Jos näin yritettäisiin, liekki vain humahtaisi ja sammuisi. Pienen hetken kuluttua sama toistuisi. Kaasu on hankalasti sytytettävä tuote. Se vaatii aloitukseen pilotin, eli sytytyspolttimen, jonka toiminta on täysin riippumaton itse pääpolttimen toiminnoista. Kun sytytyspoltin on saatu syttymään ja palaa vakaasti, voidaan pääliekin sulut avata. Toimintoihin menee vähimmilläänkin kymmeniä sekunteja. Käytäntö onkin, että pilotit on käynnistetty jo paljon ennen itse juhlallista avajaistapahtumaa. AVAJAISHETKELLÄ VAIN AVA- TAAN PÄÄPOLTTIMEN KAASUN SYÖ- TÖT JA YLEISÖN NÄKEMÄ JUHLATU- LI SAADAAN PILOTTIEN AVUSTAMA- NA SYTTYMÄÄN. Kun Lillehammerin olympialaisten juhlaliekkiä sytytti prinssi Håkon, oli hänelle annettu ohjeeksi, että kun hän saapuu sytytyskorokkeen ylätasanteelle, pitää hänen suunnata kädessään pitämänsä käsisoihtu sitä olympiatötteröä kohti viimeistään kolmen ja puolen sekunnin kuluessa. Silloin pääliekki syttyisi, tekipä hän sen käsisoihdun kanssa mitä tahansa. Kun olympialaisten avajaiset olivat lauantaina na illan jo hämärtyessä, niin kisasoihdun sytytysliekit sliekit oli pistetty palamaan jo kaksi päivää aiemmin torstaina iltapäivällä. Likimain vastaavil-villa ohjelmarituaaleilla on sytytetty muutkin olympiatulet. Pekingissäkin oli teatteria ihan maailmanlaajuiseen uutisointiin asti. Avajaisseremonian pienen tytön laulun ääni oli yhdeltä, mutta kuva toiselta. Hyvältä se kuitenkin selostajien mukaan vaikutti. Ilotulitus puolestaan oli osittain nauhoitettu niiden harjoituksista. Näyttävä tulisirkus, kun televisioesityksen lopussa ajettiin autenttinen Maaakaasusoihtu paloi komeasti Snöhvitissä Hammerfestissa. valonäytelmä ja harjoitusnauha päällekkäin. Kaikki, mikä näkyy, ei aina ole ihan totta. JUHLATULIEN POLTTA- MINEN EI OLE ILMAISTA. Kaa- suliekki on huonosti valaiseva ja siten ei mitenkään hyvin näkyvä. Tehoa pitää siten olla paljon ja kaasua sen mukaan. Ta- vanomaisella nestekaasupullolla, yksitoista kiloa, saa reilun puolimetrisen liekin noin viideksi tunniksi. Pullollinen kaasua maksaa noin 28 euroa. OLYMPIATULET VAATIVAT KAASUA MUUTAMIA SATOJA KILO- JA TUNNISSA. Tavanomaisilla teollisuuden maksamilla kaasun energiahinnoilla se tekisi lähes kaksi sataa euroa tunnilta. Joskus todella näyttävät tulet saadaan aikaan ihan kuin vahingossa. Jos öljynjalostamo joutuu esimerkiksi ison sähkökatkoksen vuoksi täydelliseen black outtiin, niin sen soihduissa palaa muutaman minuutin ajan satametrinen liekki, niin se on ainakin suunniteltu. Snöhvitissä Hammerfestissa, tuolla LNGlaitoksella on ollut paljon teknisiä ongelmia. Viime keväänä ja kesällä laitoksen soihduissa paloi yli satakolmekymmentä metriset liekit. Kukahan senkin mittasi, kysytään. Soihdun runkoosan pituus on mainitut 130 metriä. Pahimmillaan liekin pituus ylitti tuon mitan. Silloin siellä paloi maakaasua likimain puolet koko Suomen maakaasutarpeesta. Mikä tämmöinen tekninen ongelma sitten oli, on ainakin toisen artikkelin veroinen. Jatkoa seuraa siten, jos joku sitä tietoa kaipaa. Komea juhlatuli se olisi ollut, joskin aika kallis. Arto Riikonen, soihtujen suunnittelija Kirjoittaja työskentelee Gasumilla asiakaspalvelupäällikkönä. Gasetti

20 KOONNUT: MINNA OJALA KUVAT: Kuutamouintiin osallistuneet sata uimaria pulahtivat laiturilta yönmustaan veteen ja uivat valitsemansa matkan. Iloisin hyvän mielen energian kerääjä toistaiseksi taitaa olla kuumailmapallolennon voittanut Tero Siltanen. Teron liikuntaharrastuksiin kuuluvat pyöräily ja kävely. Gasumin ja Suomen Ladun liikuntatapahtumassa kuljettiin Keskuspuiston halki sauvakävellen ja kick-bikella. Koossa jo kerrostaloasukkaan vuoden sähköt Liikuntahaasteesta hyvän mielen energiaa Sauvakävelyä, kick-bikea, uintia, goli a, koripalloa, jääkiekkoa, pyöräilyä Näitä ja monia muita liikuntalajeja harrastamalla Gasumin ja Suomen Ladun liikuntahaasteen vastaanottaneet yksityishenkilöt ja yhteisöt olivat syyskuun loppuun mennessä keränneet kokoon energiamäärän, joka vastaa keskimääräisen kerrostaloasunnon vuoden sähkönkulutusta. Liikuntahaaste.i -sivustolle kirjautuneet ovat varsin ahkeria liikkujia, suorituksia on kertynyt kaikkiaan jo Ahkerimmat yksilöt ovat ennättäneet kirjaamaan sivulle jo 120 suoritusta. Pyöräily, juoksu ja kävely sauvojen kanssa tai ilman ovat suosituimmat liikuntamuodot. Vaikka aurinko näyttäytyi kesällä harvakseltaan, myös uinti houkutteli. Hieman epätavallisissa uintiolosuhteissa hyvän mielen energiaa kerättiin Helsingin kaupungin ja Suomen Ladun Töölönlahdella 18. elokuuta järjestämässä Kuutamouinti-tapahtumassa. Kuutamouinti keräsi yli sata uimaria. Sateisesta ja pilvisestä säästä johtuen kuu ei näyttäytynyt, mutta se ei uimarien tunnelmaa latistanut. Kuutamouintia Töölönlahdessa Kuutamouintitapahtumassa liikuntahaasteen otti vastaan Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen. Hän on Töölönlahden kuutamouintien äiti, vaikka itse vältteleekin tapahtuman henkilöimistä yhteen ihmiseen. Kuutamouinti sai alkunsa ympäristösyistä, tarpeesta kohentaa pitkään huonossa kunnossa ollutta Töölönlahtea. Pelkkien puheiden sijaan halusimme tehdä jotain veden laadun parantamiseksi. Päätettiin johtaa Töölönlahteen puhtaampaa vettä Seurasaaren selältä. Kerran eräs haastattelija kysyi, joko Töölönlahdessa voi uida vuonna Vastasin, että mennään vaikka heti uimaan, ja niin alkoivat vuosittaiset kuutamouinnit, Paula Kokkonen kertoo. Kun kuutamouinnille Töölönlahdelle pulahdettiin ensimmäistä kertaa, lahden vesi haisi ja se oli silminnähden likaista. Nyt veden laatu on parantunut selvästi. Lahtea on puhdistettu vuodesta 2005 lähtien juoksuttamalla parempilaatuista vettä Humallahdesta, ja Töölönlahden näkösyvyys on parantunut 20 senttiä. Mikrobiologiselta laadultaan Töölönlahdessa on hyvää uimavettä, vaikka vesi näyttääkin samealta. Liikunnasta iloa ja terveyttä Ympärivuotisesti luonnonvesissä uimista harrastava Paula Kokkonen kulkee Helsingin Ouritsaaren uimapaikalle usein kickbikella tai sauvakävellen. Harrastan liikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa. Liikkuminen antaa ensisijaisesti mielenvirkistystä ja tietenkin kuntoa, Kokkonen sanoo. Työssään apulaiskaupunginjohtaja vastaa sosiaali- ja terveystoimesta. Sillä sekto- rilla kaupunkilaisten liikkuminen tai liikkumattomuus näkyy hyvinvoinnissa. Se, että liikutaan liian vähän, nukutaan liian vähän ja syödään liikaa, aiheuttaa suurimmat terveysongelmat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Ensisijaisesti ihmisten tulisi kuitenkin liikkua itsensä vuoksi, Paula Kokkonen korostaa. Energiaa liikkeellä Syyskuussa hyvän mielen energiaa kerättiin Helsingissä keskuspuistossa, jossa Gasum ja Suomen Latu yhdessä tarjosivat kick-bike- ja sauvakävelyopastusta. Liikuntahaaste oli mukana myös Lohjan Omenakarnevaalien yhteydessä järjestetyssä liikuntatapahtumassa. Lohjalla oli paikalla myös Gasumin kuumailmapallo. Pallon kyydissä ilmaan nousi kesän lentoarvonnan voittanut Tero Siltanen vaimonsa kanssa. Seuraavan kerran Gasum kutsuu keräämään hyvää energiaa Kouvolan kävelykadulle lauantaina Luvassa on lajiopastusta muun muassa uuteen kiinnostavaan lajiin, skikeen, sekä perinteisempiin lajeihin. Jos et ole vielä käynyt kirjautumassa, tee se nyt ja haasta ystäväsikin mukaan:

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Mitä uutta Gasumilla?

Mitä uutta Gasumilla? Mitä uutta Gasumilla? Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät Tallinna 13.-14.9.2011 Ari Suomilammi MITÄ UUTTA GASUMILLA? Aiheet: Yhtiörakenteen muutokset Verkoston kehityshankkeet

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

Luonnollista lämpöä maakaasulla

Luonnollista lämpöä maakaasulla Luonnollista lämpöä maakaasulla Teollisuuden ja kiinteistöjen energiatehokkaat lämmitysratkaisut Luonnostaan parempia energiaratkaisuja MAAKAASU PALAA PUHTAASTI Lähilämpöä maakaasulla Alueelliset ja paikalliset

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Puhdas talousmatematiikka puoltaa maakaasua. Energiaratkaisuja asumiseen, rakentajille, teollisuudelle ja energiayhtiöille.

Puhdas talousmatematiikka puoltaa maakaasua. Energiaratkaisuja asumiseen, rakentajille, teollisuudelle ja energiayhtiöille. Puhdas talousmatematiikka puoltaa maakaasua Energiaratkaisuja asumiseen, rakentajille, teollisuudelle ja energiayhtiöille. Mitä ovat luonnostaan paremmat energiaratkaisut? Gasum edistää asiakkaidensa toimintaedellytyksiä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot